FI115335B - Dielektrinen resonaattorilaite - Google Patents

Description

j 115335

Dielektrinen resonaattorilaite. - Dielektrisk resonatoranordning.

Keksinnön kohteena on dielektrinen resonaattorilaite, johon kuuluu joukko TM (poi-kittaismagneettisia) moniaaltomuototoimisia (multiplex-mode) dielektrisiä resonaat-5 toreita, joista kullakin on dielektrinen yhdistelmäpylväs, joka muodostuu kahdesta tai kolmesta dielektrisestä pylväästä, jotka risteävät keskenään tilassa, joka on ympäröity johteella.

Tavanomaisessa moniasteisessa dielektrisessä resonaattorisuodattimessa tai vastaa-10 vassa, joka on muodostettu yhdistämällä kaksimoodisia dielektrisiä TM- resonaattoreita, on järjestetty useita kaksimoodisia dielektrisiä TM-resonaattoreita, joista kukin muodostuu kahdesta dielektrisestä pylväästä, jotka on kytketty yhteen sähkökenttäkytkennällä, magneettikenttäkytkennän ollessa toteutettu dielektristen pylväiden välille, jotka kuuluvat yhteen ennalta määrätyistä dielektristen pylväiden 15 luokista, kun pylväät kuuluvat vierekkäisiin kaksimoodisiin dielektrisiin TM-resonaattoreihin.

Kuvio 23 esittää tämän tyyppisen tavanomaisen dielektrisen resonaattorilaitteen rakennetta. Kuvion 23 esimerkissä käytetään kahta kaksimoodista dielektristä TM-20 resonaattoria. Piirustuksessa viitenumerot la ja Ib tarkoittavat kaksimoodisia dielektrisiä TM-resonaattoreita, jotka koostuvat dielektrisistä yhdistelmäpylväistä 9a ja • · ’· ‘ 9b, vastaavasti, joista kumpikin muodostuu kahdesta dielektrisestä pylväästä, jotka * · '· *’ risteävät keskenään ja ovat muodostetut yhtenäiseksi yksiköksi onteloon 15a, 15b '· · vastaavasti. Johdekerros on muodostettu kummankin ontelon 15a ja 15b ulkokehäl- » » : : 25 le. Dielektriset yhdistelmäpylväät 9a ja 9b on varustettu taajuudensäätöaukoilla 13a, i : 14a, 13b ja 14b. Vastaaville kohdille näiden taajuudensäätöaukkojen kanssa on on- v ·’ teloihin 15a ja 15b järjestetty aukot 41a, 42a, 41b ja 42b, joiden tehtävänä on pi dättää taajuudensäätöelimiä siten, että säätöelimiä voidaan työntää sisään ja vetää ., * * ulos. Taajuudensäätöelimet on asetettu näihin aukkoihin ja säätämällä niiden si- ; 30 sääntyöntömäärää, taajuudensäätö suoritetaan dielektristen pylväiden muodostamil- *. le resonaattoreille. Ontelot 15a ja 15b on lisäksi varustettu aukoilla 43a ja 43b, joi- . . den tehtävänä on pidättää kytkeytymisen säätöelimiä sillä tavoin, että niitä voidaan työntää sisään ja vetää ulos suhteessa onteloiden sisätiloihin. Kytkeytymisen säätö-elimet on asetettu näihin aukkoihin ja säätämällä niiden sisääntyöntömäärää, vaiku-35 tetaan dielektristen pylväiden muodostamien resonaattoreiden välisen kytkeytymi- 115335 2 sen säätöön. Kuten piirustuksessa on näytetty, kaksi kaksimoodista dielektristä TM-resonaattoria on kytketty yhteen siten, että toisen ontelon 15a ja 15b yksi aukko on vastapäätä toisen ontelon yhtä aukkoa siten, että dielektristen yhdistelmäpylväiden 9a ja 9b määrittämät tasot ovat keskenään yhdensuuntaiset, väliseinän 52 ollessa 5 järjestetty niiden väliin. Väliseinään 52 on muodostettu magneettikentän kytkeyty-misikkuna, jotta aikaansaadaan magneettikentän kytkeytyminen kahden dielektrisen yhdistelmäpylvään 9a ja 9b määrättyjen dielektristen pylväiden välille.

Kuten edellä on kuvattu, tavanomaisessa dielektrisessä resonaattorilaitteessa, jossa 10 käytetään useita kaksimoodisia dielektrisiä TM-resonaattoreita, on kaksimoodiset TM-resonaattorikomponentit järjestetty siten, että dielektristen yhdistelmäpylväiden määrittämät tasot ovat yhdensuuntaiset keskenään, mistä seuraa seuraavat ongelmat: 15 (1) Koska taajuudensäätöelimiä ja kytkeytymisensäätöelimiä ei voida asettaa di elektrisiä yhdistelmäpylväitä pidättävien onteloiden aukkojen kautta, on aukot 41a, 42a, 43a ja 43b taajuudensäätöelimien ja kytkeytymisensäätöelimien sisään-työntämiseksi ja ulospäinvetämiseksi järjestetty onteloiden sivupintoihin. Kuitenkin nämä aukot sijaitsevat, kuten kuviossa 23 on nuolilla osoitettu, tehollisen virran kul-20 kutiellä, joka kulkee onteloiden ulkokehälle järjestettyjen johtavien kerrosten kautta niin, että aukot estävät tehollisen virran kulkua, mistä seuraa resonaattorin Qo ar-v ‘ von (tyhjäkäynti Q) huononeminen.

:.: : (2) Kuten kuviossa 23 on näytetty, on tarpeen järjestää väliseinä 52 resonaattorei- i : : 25 den väliin, mistä seuraa osien suuri lukumäärä ja Q-arvon huononeminen, mikä ai- • · heutuu väliseinästä.

I I

(3) Kuviossa 23 esitetyissä kahdessa kaksimoodisessa dielektrisessä TM-,, ;' resonaattorissa ontelot 15a ja 15b ja dielektriset yhdistelmäpylväät 9a ja 9b ovat : 30 muodostetut yhtenäisiksi yksiköiksi. Tässä muodostusprosessissa on mahdotonta muodostaa samanaikaisesti taajuudensäätöaukkoja 13a, 14a, 13b ja 14b ja aukkoja » 41a, 42a, 41b ja 42b taajuudensäätöelimien sisäänasettamiseksi ja ulosvetämiseksi.

Kaikki nämä aukot on tehtävä sen jälkeen, kun ontelot ja dielektriset yhdistelmäpylväät on muodostettu yhtenäisiksi yksiköiksi, mistä seuraa, että resonaattorin kus-35 tannukset kasvavat.

115335 3 (4) Magneettikentän kytkeytymisen aikaansaava ikkuna, joka on järjestetty vierekkäisten moniaaltomuototoimisten dielektristen resonaattoreiden väliin, on tarkoitettu ainoastaan kahden ennalta määrätyn dielektrisen pylvään välistä kytkeytymistä var-5 ten, jotka pylväät ovat näissä vierekkäisissä moniaaltomuototoimisissa dielektrisissä TM-resonaattoreissa. Tällöin esimerkiksi kolmimoodista dielektristä resonaattoria käyttävässä laitteessa kytkeytymissilmukka täytyy järjestää, ennen kuin kytkeytyminen voidaan saada aikaan tiettyjen dielektristen pylväiden välille.

10 Japanilaisissa patenttihakemuksissa nrot 6-201937, 6-223242 jne., hakija on jo ehdottanut dielektrisiä resonaattorilaitteita, joissa yllä mainitut ongelmat on eliminoitu.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan dielektrinen resonaattorilaite, joka ei ainoastaan ratkaise yllä mainittuja ongelmia, vaan joka eliminoi kytkeytymissilmu-15 kan tarpeen, joka on kuvattu japanilaisessa patenttihakemuksessa nro 6-201937 aikaansaamaan kytkeytyminen vierekkäisten dielektristen resonaattoreiden ennalta määrättyjen dielektristen pylväiden välille.

Keksinnön toisena tarkoituksena on saada aikaan dielektrinen resonaattorilaite, jos-20 sa on mahdollista saavuttaa vapausasteen lisäys, mitä tulee kytkeytymistapaan vierekkäisten dielektristen pylväiden välillä, jotka ovat moniaaltomuotoisten dielektris-'· ' ten resonaattoreiden sarjassa.

v : Vielä keksinnön yksi tarkoitus on saada aikaan dielektrinen resonaattorilaite, joka on : 25 kooltaan pieni ja jossa on suuri määrä asteita, käyttämällä kolmimoodisia dielektrisiä :. : TM-resonaattoreita ilman erityisiä kytkeytymissilmukoita.

Tämän keksinnön yhden näkökohdan mukainen dielektrinen resonaattorilaite, jotta aikaansaadaan riippumattomasti magneettikentän kytkeytyminen vierekkäisten mo-: 30 niaaltomuototoimisten dielektristen resonaattoreiden dielektristen pylväiden kahden parin välille, on varustettu (kuten määritelty patenttivaatimuksessa 1) magneettikentän kytkentäikkunalla, johon kuuluu alue, joka ei ole varustettu yllä mainitulla johteella ja joka sallii, kahden vierekkäisen dielektrisen resonaattorin dielektrisissä > » yhdistelmäpylväissä, sekä ensimmäisessä suunnassa ulottuvien dielektristen pylväi-35 den ensimmäisen parin magneettikentän siirtämisen, joilla on olennaisesti sama 4 115335 akseli, että toisessa suunnassa ulottuvien dielektristen pylväiden toisen parin magneettikenttien siirtämisen, joiden akselit ovat olennaisesti keskenään yhdensuuntaiset.

5 Kuvio 1 esittää kaaviokuvana esimerkkiä edellä kuvatun dielektrisen resonaattorilait-teen rakenteesta. Kuviossa 1 viitenumerot la ja Ib osoittavat kaksitoimisia (dual-mode) dielektrisiä TM-resonaattoreita. Viitenumero 9a osoittaa dielektristä yhdistel-mäpylvästä, joka on muodostettu toisiaan risteävistä dielektrisistä pylväistä 11a ja 12a; ja numero 9b osoittaa dielektristä yhdistelmäpylvästä, joka on muodostettu 10 toisiaan risteävistä pylväistä 11b ja 12b. Kumpikin näistä kahdesta dielektrisestä yhdistelmäpylväästä 9a ja 9b on ympäröity pistekatkoviivoin osoitetulla johteella, ja lisäksi on järjestetty magneettikentän kytkeytymisikkuna 20a, johon kuuluu alue, jossa ei ole johdetta ja joka sallii, dielektrisissä yhdistelmäpylväissä 9a ja 9b, sekä ensimmäisessä suunnassa olevien dielektristen pylväiden 12a ja 12b, joilla on olen-15 naisesti sama akseli, magneettikentän Ha siirtymisen että toisessa suunnassa olevien dielektristen pylväiden 11a ja 11b, joiden akselit ovat olennaisesti keskenään yhdensuuntaiset, magneettikentän Ηβ siirtymisen.

Lisäksi keksinnön toisen näkökohdan mukaisessa dielektrisessä resonaattorissa on, 20 sen lisäksi, että on toteutettu magneettikentän kytkeytyminen riippumattomasti kahden vierekkäisen moniaaltomuototoimisen dielektrisen TM-resonaattorin dielekt-v : risten pylväiden kahden parin välillä, saatu aikaan kytkeytyminen kahden dielektri- v sen pylvään välillä, jotka ovat yhdessä näistä moniaaltomuototoimisista dielektrisistä : TM-resonaattoreista, käyttämällä hyväksi rakennetta sähkökentän kytkeytymiseksi,

• I

:.; : 25 joka on järjestetty (kuten vaatimuksessa 2 on määritelty) kahdesta vierekkäisestä . : dielektrisestä resonaattorista yhden resonaattorin dielektrisen yhdistelmäpylvään ·’ ensimmäisessä ja toisessa suunnassa olevien dielektristen pylväiden risteysalueelle aikaansaamaan sähkökentän kytkeytymisen näiden kahden dielektrisen pylvään välille.

: ;.· 30 . . Kuviot 2 - 5 esittävät kaaviokuvina neljää esimerkkiä yllä kuvatun resonaattorilait- teen rakenteesta keksinnön toisen näkökohdan mukaan. Kuten kuvioissa 2 - 5 on esitetty, on sähkökentän kytkeytymisurat D järjestetty kahdesta vierekkäisestä dielektrisestä resonaattorista la ja Ib toisen resonaattorin dielektrisen yhdistelmäpyl-35 vään ensimmäisessä suunnassa olevan dielektrisen pylvään 12a ja toisessa suun- 115335 5 nassa olevan dielektrisen pylvään 11a risteyskohtaan, jotta aikaansaadaan sähkökentän kytkeytyminen näiden dielektristen pylväiden välille. Kuviot 3, 4 ja 5 esittävät esimerkkejä, joissa kolmas dielektrinen resonaattori le on lisätty kuvion 2 mukaiseen dielektriseen resonaattorilaitteeseen. Kuvion 3 esimerkissä on jäljestetty mag-5 neettikentän kytkeytymisikkuna 20bc, johon kuuluu alue, johon ei ole muodostettu mitään johdekerrosta ja joka sallii dielektrisissä yhdistelmäpylväissä 9b ja 9c sekä ensimmäisen suunnan dielektristen pylväiden 12b ja 12c, joiden akseli on olennaisesti sama, magneettikentän Ha siirtämisen että toisen suunnan dielektristen pylväiden 11b ja 11c, joilla on olennaisesti keskenään samansuuntaiset akselit, magneet-10 tikentän Ηβ siirtämisen. Kuvion 4 esimerkissä on järjestetty magneettikentän kytkeytymisikkuna 20bc, johon kuuluu alue, johon ei ole muodostettu johdekerrosta ja joka sallii toisen suunnan dielektristen pylväiden Ib ja 11c, joiden akselit ovat olennaisesti keskenään samansuuntaiset, magneettikentän Ηβ siirtämisen. Kuvion 5 esimerkissä on järjestetty magneettikentän kytkeytymisikkuna 2bc, johon kuuluu 15 alue, johon ei ole muodostettu johdekerrosta ja joka sallii ensimmäisen suunnan dielektristen pylväiden 12b ja 12c, joiden akselit ovat olennaisesti yhtenevät, magneettikentän Ha siirtämisen.

Edelleen keksinnön kolmannen näkökohdan mukaisessa dielektrisessä resonaattori-20 laitteessa, jotta erilaisille moniaaltomuototoimisille dielektrisille TM-resonaattoreille, jotka on jäljestetty riviin, voidaan muodostaa tulo- ja lähtöasteet, on järjestetty ; magneettikentän kytkeytymisikkuna, johon kuuluu alue, johon ei ole muodostettu v.: mitään johdekerrosta ja joka sallii dielektrisen resonaattorin dielektrisen yhdistelmä- : : pylvään, joka sijaitsee rivin yhdessä päässä, ja sen vieressä olevan dielektrisen re- • · : 25 sonaattorin dielektrisen yhdistelmäpylvään osalta sekä ensimmäisessä suunnassa ;.: : olevien dielektristen pylväiden, joilla on olennaisesti sama akseli, magneettikentän v ; siirron että toisessa suunnassa olevien dielektristen pylväiden, joiden akselit ovat keskenään olennaisesti yhdensuuntaiset, magneettikentän siirron; sähkökentän kytkeytymistä varten on järjestetty rakenne dielektristen pylväiden risteysalueelle, jotka : : 30 pylväät ovat edellä mainitun resonaattoririvin yhteen päähän sijoitetun dielektrisen . . resonaattorin dielektrinen yhdistelmäpylväs ensimmäisessä ja toisessa suunnassa, . *. aikaansaamaan sähkökentän kytkeytyminen näiden dielektristen pylväiden välillä; on järjestetty magneettikentän kytkeytymisikkuna, johon kuuluu alue, jolle ei ole muodostettu johdekerrosta ja joka sallii rivin toiseen päähän sijoitetun dielektrisen reso-’ - ‘ 35 naattorin dielektrisen yhdistelmäpylvään ja sen viereisen dielektrisen resonaattorin 115335 6 dielektrisen yhdistelmäpylvään osalta ainoastaan ensimmäisessä suunnassa olevien dielektristen pylväiden, joilla on olennaisesti sama akseli, magneettikentän siirron; ja on järjestetty rakenne sähkökentän kytkeytymistä varten ensimmäisessä suunnassa olevan dielektrisen pylvään ja sitä risteävän dielektrisen pylvään risteyskohdassa, 5 muodostaen rivin toiseen päähän sijoitetun dielektrisen resonaattorin dielektrisen yhdistelmäpylvään, sähkökentän kytkennän toteuttamiseksi näiden dielektristen pylväiden välillä.

Kuviot 6 ja 7 esittävät kaaviollisesti esimerkkejä edellä kuvatun dielektrisen reso-10 naattorilaitteen rakenteesta, keksinnön kolmannen näkökohdan mukaisesti. Kuten piirustuksissa on näytetty, on resonaattoririvin toiseen päähän sijoitetun dielektrisen resonaattorin la liityntäpinnan ja sen vieressä olevan dielektrisen resonaattorin Ib välille järjestetty magneettikentän kytkeytymisikkuna 20ab, jossa on alue, johon ei ole muodostettu mitään johdinta, ja joka sallii näiden dielektristen resonaattoreiden 15 la ja Ib yhdistelmäpylväissä 9a ja 9b sekä ensimmäisessä suunnassa olevien dielektristen pylväiden 12a ja 12b, joilla on olennaisesti sama akseli, magneettikentän siirtymisen, että toisessa suunnassa olevien dielektristen pylväiden 11a, 11b, joiden akselit ovat olennaisesti yhdensuuntaiset keskenään, magneettikentän siirtymisen.

Edellä mainittu dielektrinen resonaattori la, joka sijaitsee resonaattoririvin toisessa 20 päässä, on varustettu sähkökentän kytkeytymisurilla D, jotka sijaitsevat ensimmäisessä suunnassa olevan dielektrisen pylvään 12a ja toisessa suunnassa olevan di-'· * elektrisen pylvään 11a risteyskohdassa, näiden kahden muodostaessa tämän di- '· elektrisen resonaattorin la dielektrisen yhdistelmäpylvään 9a, aikaansaamaan säh- v : kökentän kytkeytyminen näiden dielektristen pylväiden välillä. Rivin toiseen päähän « » : : i 25 sijoitetun dielektrisen resonaattorin le liitäntäpinnan ja sen vieressä olevan dielektri-: ’ i sen resonaattorin Ib väliin on järjestetty magneettikentän kytkeytymisikkuna 21bc, :: johon kuuluu alue, johon ei ole muodostettu johdinkerrosta ja joka sallii ainoastaan ensimmäisessä suunnassa olevien dielektristen pylväiden 12c ja 12b, joilla on olen-,,;;' naisesti sama akseli ja jotka kuuluvat dielektriseen yhdistelmäpylvääseen 9c, mag- 1 ,, ·* 30 neettikentän siirtämisen. Myös dielektrinen resonaattori le, joka sijaitsee rivin toi- . . sessa päässä, on varustettu sähkökentän kytkeytymisurilla D, jotka sijaitsevat en- , . simmäisessä suunnassa olevan dielektrisen pylvään 12c ja sitä risteävän dielektrisen pylvään (joka on merkitty numerolla 11c kuviossa 6 ja numerolla 10c kuviossa 7) risteyskohdassa, näiden kahden pylvään muodostaessa tämän dielektrisen resonaat 7 115335 torin le dielektrisen yhdistelmäpylvään 9c, aikaansaamaan sähkökentän kytkeytymisen näiden dielektristen pylväiden välillä.

Edelleen keksinnön kolmannen näkökohdan mukaisessa dielektrisessä resonaattori-5 laitteessa, laitteen konstruoimiseksi käyttämällä kolmimoodista dielektristä TM-resonaattoria tarvitsematta järjestää mitään erityistä kytkentäsilmukkaa, ainakin yksi kahdesta vierekkäisestä dielektrisestä resonaattorista on muodostettu kolmimoodi-seksi dielektriseksi TM-resonaattoriksi; näiden kahden dielektrisen resonaattorin väliseen rajapintaan on järjestetty magneettikentän kytkeytymisikkuna, johon kuu-10 luu alue, johon ei ole muodostettu mitään johdinkerrosta ja joka sallii näiden kahden vierekkäisen dielektrisen resonaattorin dielektrisessä yhdistelmäpylväässä ensimmäisen suunnan dielektristen pylväiden, joilla on olennaisesti sama akseli, magneettikentän siirron, samoin kuin toisen suunnan dielektristen pylväiden, joiden akselit ovat keskenään olennaisesti samansuuntaiset, magneettikentän siirron; ja edel-15 lä mainitun kolmimoodisen dielektrisen TM-resonaattorin dielektrinen yhdistelmäpyl-väs on varustettu ensimmäisen suunnan dielektrisen pylvään ja kolmannen suunnan, joka risteää ensimmäistä ja toista suuntaa, dielektrisen pylvään risteyskohdassa sähkökentän kytkeytymisrakenteella, joka aikaansaa sähkökentän kytkeytymisen näiden dielektristen pylväiden välillä.

20

Kuviot 8-10 esittävät kaaviollisesti kolmea esimerkkiä edellä kuvatun dielektrisen ’ resonaattorilaitteen rakenteesta keksinnön neljännen näkökohdan mukaisesti. Kuten ‘ ·: >; kuviossa 8 on näytetty, on kahdesta vierekkäisestä dielektrisestä resonaattorista la v ; ja Ib ainakin toinen (tässä tapauksessa dielektrinen resonaattori Ib) muodostettu : 25 kolmimoodiseksi dielektriseksi TM-resonaattoriksi; näiden kahden vierekkäisen di- :, i ! elektrisen resonaattorin rajapinta on varustettu magneettikentän kytkeytymisikku- v · nalla 20ab, johon kuuluu alue, johon ei ole muodostettu johdinkerrosta ja joka sallii näiden dielektristen resonaattorien dielektrisissä yhdistelmäpylväissä 9a ja 9b mag-. ‘ neettikentän siirtymisen sekä ensimmäisen suunnan dielektristen pylväiden 12a ja .: 30 12b osalta, joilla on olennaisesti sama akseli, että toisen suunnan dielektristen pyl- . väiden 11a ja 11b magneettikentän osalta, joiden akselit ovat olennaisesti keske- , nään samansuuntaiset; ja kolmimoodisen dielektrisen resonaattorin dielektrinen yhdistelmäpylväs 9b on varustettu sähkökentän kytkeytymisuralla D, joka on en- > simmäisen suunnan dielektrisen pylvään 12b ja kolmannen suunnan, joka risteää • » 35 ensimmäistä ja toista suuntaa, dielektrisen pylvään 10b risteyskohdassa, saamaan 115335 8 aikaan sähkökentän kytkeytymisen näiden dielektristen pylväiden välillä. Lisäksi, kuten kuviossa 9 on näytetty, kahdesta vierekkäisestä dielektrisestä resonaattorista la ja Ib ainakin yksi (joka on esitetyssä tapauksessa dielektrinen resonaattori la) on muodostettu kolmimoodiseksi dielektriseksi TM-resonaattoriksi; näiden kahden 5 vierekkäisen dielektrisen resonaattorin rajapinta on varustettu magneettikentän kyt-keytymisikkunalla 20ab, johon kuuluu alue, johon ei ole muodostettu johdinkerrosta ja joka sallii näiden vierekkäisten dielektristen resonaattoreiden dielektrisissä yhdis-telmäpylväissä 9a ja 9b magneettikentän siirtymisen sekä ensimmäisen suunnan dielektristen pylväiden 12a ja 12b osalta, joiden akselit ovat olennaisesti samat, että 10 toisen suunnan dielektristen pylväiden 11a ja 11b magneettikentän osalta, joiden akselit ovat olennaisesti keskenään yhdensuuntaiset; ja kolmimoodisen dielektrisen TM-resonaattorin dielektrinen yhdistelmäpylväs 9a on varustettu sähkökentän kyt-keytymisuralla D, joka sijaitsee ensimmäisen suunnan dielektrisen pylvään 12a ja kolmannen suunnan, joka risteää ensimmäistä ja toista suuntaa, dielektrisen pyl-15 vään 10a risteyskohdassa, aikaansaamaan sähkökentän kytkeytymisen näiden dielektristen pylväiden välillä. Kuviossa 9 esitetyssä esimerkissä jäljelle jäävä dielektrinen resonaattori Ib on muodostettu myös kolmitoimiseksi dielektriseksi TM-re-sonaattoriksi; näiden kahden vierekkäisen dielektrisen resonaattorin rajapinta on varustettu magneettikentän kytkeytymisikkunalla 21ab, jossa on alue, johon ei ole 20 muodostettu johdinkerrosta ja joka sallii näiden vierekkäisten dielektristen resonaattorien dielektrisissä yhdistelmäpylväissä 9a ja 9b magneettikentän siirtymisen sekä ' · ‘ * ensimmäisen suunnan dielektristen pylväiden 12a ja 12b osalta, joiden akselit ovat ' · olennaisesti samat, että toisen suunnan dielektristen pylväiden 10a ja 10b magneet- ‘ · * : tikentän osalta, joiden akselit ovat olennaisesti yhdensuuntaiset keskenään; ja kol- !.: : 25 mimoodisen dielektrisen TM-resonaattorin dielektrinen yhdistelmäpylväs 9b on va- .: : rustettu sähkökentän kytkeytymisuralla D, joka sijaitsee ensimmäisen suunnan di- v ; elektrisen pylvään 12b ja kolmannen suunnan, joka risteää ensimmäistä ja toista suuntaa, dielektrisen pylvään 10b risteyskohdassa, aikaansaamaan sähkökentän , ‘ kytkeytymisen näiden dielektristen pylväiden välillä. Edelleen, kuten on esitetty ku- ·’ ·' 30 viossa 10, kahdesta vierekkäisestä dielektrisestä resonaattorista Ib ja le ainakin . . yksi (joka on tässä tapauksessa dielektrinen resonaattori le) on muodostettu kol- , . mimoodiseksi dielektriseksi TM-resonaattoriksi; näiden kahden vierekkäisen die lektrisen resonaattorin rajapinta on varustettu magneettikentän kytkeytymisikkunalla 20bc, jossa on alue, johon ei ole muodostettu johdinkerrosta ja joka sallii näiden 35 kahden vierekkäisen dielektrisen resonaattorin dielektrisissä yhdistelmäpylväissä 9b 115335 9 ja 9c magneettikentän siirtymisen sekä ensimmäisen suunnan dielektristen pylväiden 12b ja 12c osalta, joiden akselit ovat olennaisesti samat, että toisen suunnan dielektristen pylväiden 11b ja 11c magneettikentän osalta, joiden akselit ovat olennaisesti yhdensuuntaiset keskenään; ja kolmimoodisen dielektrisen TM-resonaattorin 5 dielektrinen yhdistelmäpylväs 9c on varustettu uralla D, joka sijaitsee ensimmäisen suunnan dielektrisen pylvään 12c ja kolmannen suunnan, joka risteää ensimmäistä ja toista suuntaa, dielektrisen pylvään 10c risteyskohdassa, aikaansaamaan sähkökentän kytkeytymisen näiden dielektristen pylväiden välillä. Kuviossa 10 esitetyssä esimerkissä on järjestetty toinen dielektrinen resonaattori la; dielektristen resonaat-10 toreiden la ja Ib keskinäinen suhde on sama kuin kuviossa 2 on esitetty. Ennen kuin kuvataan keksinnön mukaisen dielektrisen resonaattorilaitteen toimintaa, selostetaan vielä kuvioissa 11-13 esitettyjen kolmen dielektrisen resonaattorilaitteen toimintoja.

15 Kussakin kuvioiden 11 -13 esittämässä laitteessa on järjestetty kaksi yksitoimista dielektristä TM-resonaattoria, magneettikentän kytkeytymisikkunan 20ab ollessa järjestetty näiden resonaattoreiden välisessä rajapinnassa oleviin johdinosiin. Kun dielektristen pylväiden 12a ja 12b akselit ovat samat kuten kuvion 11 esimerkissä, magneettikentät Ha, Hb, jotka syntyvät dielektristen pylväiden 12a ja 12b ympärille, 20 kytkeytyvät keskenään magneettikentän kytkeytymisikkunan 20ab kautta. Kun dielektristen pylväiden 11a ja 11b akselit ovat yhdensuuntaiset keskenään, kuten on ’ * näytetty kuviossa 12, dielektristen pylväiden 11a ja 11b ympärille syntyvät magneet- '··"' tikentät Ha ja Hb kytkeytyvät keskenään magneettikentän kytkeytymisikkunan 20ab v : kautta, i 25 ,: : Jos kuitenkin dielektristen pylväiden 11a ja 12b akselit ovat kohtisuorassa toisiaan v · vastaan, kuten on näytetty kuviossa 13, näiden dielektristen pylväiden ympärille syntyvät magneettikentät eivät kytkeydy keskenään magneettikentän kytkeytymisik-,, ’ kunan 20ab kautta.

> 30 , . Kun dielektriset yhdistelmäpylväät 9a ja 9b ja magneettikentän kytkeytymisikkuna , . 20ab ovat järjestetyt kuviossa 1 näytetyllä tavalla muodostamaan dielektrinen reso- naattorilaite keksinnön ensimmäisen näkökohdan mukaan, on dielektrisillä pylväillä 12a ja 12b keskinäinen magneettikentän kytkeytyminen magneettikentän kytkeyty-35 misikkunan 20ab kautta, kuten on osoitettu magneettikentällä Ha, ja samanaikai- 115335 ίο sesti dielektrisillä pylväillä 11a ja 11b on magneettikentän kytkeytyminen magneettikentän kytkeytymisikkunan 20ab kautta, kuten on ilmaistu magneettikentällä Ηβ.

Koska nämä magneettikentät ovat ortogonaaliset toisiinsa nähden, ovat nämä kaksi magneettikentän kytkeytymistä toisistaan riippumattomia. Täten kuviossa 1 esitetty 5 esimerkkilaite toimii kuten kaksi paria kaksiasteisia dielektrisiä resonaattoreita, joista toinen koostuu dielektrisistä pylväistä 12a ja 12b ja toinen koostuu dielektrisistä pylväistä 11a ja 11b.

Keksinnön toisen näkökohdan mukainen dielektrinen resonaattorilaite muodostuu, 10 kuten kuvion 2 esimerkissä on näytetty, siten että dielektrisillä pylväillä 12a ja 12b on keskinäinen magneettikenttäkytkentä magneettikentän kytkeytymisikkunan 20ab kautta, kuten on osoitettu magneettikentällä Ha, ja samanaikaisesti dielektrisillä pylväillä 11a ja 11b on keskinäinen magneettikenttäkytkentä magneettikentän kytkeytymisikkunan 20ab kautta, kuten on osoitettu magneettikentällä Ηβ, minkä lisäk-15 si on järjestetty sähkökentän kytkeytymisurat D kahden dielektrisen pylvään 11a ja 12a, jotka muodostavat dielektrisen komposiittipylvään 9a, risteyskohtaan niin, että nämä dielektriset pylväät 11a ja 12a ovat kytkeytyneet keskenään sähkökentän välityksellä. Tällöin kytkeytyminen tapahtuu järjestyksessä, joka on ilmaistu numeroilla (1)-(2)-(3)-(4) piirustuksessa, mikä tarkoittaa sitä, että laite toimii, kuten dielektri-20 nen resonaattorilaite, joka koostuu neljäasteisesta resonaattorista.

'. ; Kuviossa 3 esitetyssä esimerkissä magneettikentän kytkeytyminen on aikaansaatu • ; dielektristen pylväiden 12b ja 12c välille magneettikentän kytkeytymisikkunan 20bc v : kautta, kuten on osoitettu magneettikentällä Ha, ja magneettikentän kytkeytyminen . ; 25 on aikaansaatu dielektristen pylväiden 11b ja 11c välille magneettikentän kytkeyty- i misikkunan 20bc kautta, kuten on osoitettu magneettikentällä Ηβ. Tällöin kytkeyty- :; : minen tapahtuu järjestyksessä, mikä on ilmaistu numeroilla (1)-(2)-(3)-(4)-(5)-(6) piirustuksessa, mikä tarkoittaa sitä, että laite toimii, kuten dielektrinen resonaattori-' laite, joka koostuu kuusiasteisesta resonaattorista.

: 30

Kuvion 4 esimerkissä magneettikentän kytkeytyminen on saatu aikaan dielektristen % pylväiden 11b ja 11c välille magneettikentän kytkeytymisikkunan 20bc kautta, kuten on osoitettu magneettikentällä Ηβ. Kuvion 5 esimerkissä magneettikentän kytkey-tyminen on saatu aikaan dielektristen pylväiden 12b ja 12c välille magneettikentän 35 kytkeytymisikkunan 20bc kautta, kuten on osoitettu magneettikentällä Ha. Näissä 115335 11 molemmissa tapauksissa kytkeytyminen on saatu aikaan järjestyksessä, joka on osoitettu numeroilla (1)-(2)-(3)-(4)-(5), mikä tarkoittaa sitä, että laite toimii, kuten dielektrinen resonaattorilaite, joka koostuu viisiasteisesta resonaattorista.

5 Keksinnön kolmannen näkökohdan mukainen dielektrinen resonaattorilaite on muodostettu, kuten kuvion 6 esimerkissä on näytetty siten, että dielektrisillä pylväillä 12b ja 12a on keskinäinen magneettikentän kytkeytyminen magneettikentän kytkey-tymisikkunan 21bc kautta, kuten on osoitettu magneettikentällä Ha. Dielektristen pylväiden 11b ja 11c osalta, jotka ovat keskenään yhdensuuntaiset, ei tapahdu käy-10 tännöllisesti katsoen mitään magneettikentän kytkeytymistä niiden välillä, koska magneettikentän kytkeytymisikkunan 21bc leveys on pieni suhteessa dielektristen pylväiden 11b ja 11c synnyttämän magneettikentän suuntaan nähden. Lisäksi, johtuen sähkökentän kytkeytymisurista D, jotka on muodostettu dielektrisen komposiit-tipylvään 9c kahden dielektrisen pylvään 11c ja 12c risteyskohtaan, aikaansaadaan 15 kytkeytyminen järjestyksessä, joka on ilmaistu numeroilla (1)-(2)-(3)-(4)-(5)-(6), mikä tarkoittaa sitä, että laite toimii, kuten dielektrinen resonaattorilaite, joka koostuu kuusiasteisesta resonaattorista.

Kuviossa 7 esitetyssä esimerkissä dielektrisillä pylväillä 12b ja 12c on keskinäinen 20 magneettikenttäkytkentä magneettikentän kytkeytymisikkunan 20bc kautta, kuten on osoitettu magneettikentällä Ha. Dielektristen pylväiden 11b ja 10c osalta, jotka ovat ortogonaalisia toisiinsa nähden, ei tapahdu mitään keskinäistä magneettikentän kytkeytymistä. Lisäksi sähkökentän kytkeytymisurien D ansiosta, jotka on muodos-‘ · ‘ tettu dielektrisen yhdistelmäpylvään 9c dielektristen pylväiden 10c ja 12c risteyskoh- ·' 25 taan, kytkeytyminen tapahtuu järjestyksessä, joka on ilmaistu numeroilla (1)-(2)- ' : (3)-(4)-(5)-(6), kuten edellisessä tapauksessa, mikä tarkoittaa sitä, että laite toimii, : kuten dielektrinen resonaattorilaite, joka koostuu kuusiasteisesta resonaattorista.

.. : ‘ Keksinnön neljännen näkökohdan mukainen dielektrinen resonaattorilaite on muo- :: 30 dostettu kuviossa 8 näytetyn rakenne-esimerkin mukaisesti siten, että dielektrisillä : pylväillä 11a ja 11b on keskinäinen magneettikenttäkytkentä magneettikentän kyt- : keytymisikkunan 20ab kautta, kuten on osoitettu magneettikentällä Ηβ. Lisäksi di elektrisillä pylväillä 12a ja 12b on myös keskinäinen magneettikenttäkytkentä magneettikentän kytkeytymisikkunan 20ab kautta, kuten on osoitettu magneettikentällä 35 Ha. Lisäksi, koska dielektrisen yhdistelmäpylvään 9a dielektristen pylväiden 11a ja 115335 12 12a risteyskohtaan on muodostettu sähkökentän kytkeytymisurat D, aikaansaadaan sähkökentän kytkeytyminen näiden dielektristen pylväiden 11a ja 12a välille. Lisäksi, koska dielektrisen yhdistelmäpylvään 9b dielektristen pylväiden 10b ja 12b välinen risteyskohta on varustettu sähkökentän kytkeytymisuralla D, saadaan aikaan sähkö-5 kentän kytkeytyminen näiden dielektristen pylväiden 10b ja 12b välille. Dielektristen pylväiden 11a ja 11b välille ja dielektristen pylväiden 12a ja 10b välille ei synny mitään kytkentää johtuen niiden ortogonaalisesta sijainnista toisiinsa nähden. Tällöin kytkeytyminen tapahtuu järjestyksessä, joka on osoitettu numeroilla (1)-(2)-(3)-(4)- (5), mikä tarkoittaa sitä, että laite toimii, kuten dielektrinen resonaattorilaite, joka 10 koostuu viisiasteisesta resonaattorista.

Kuviossa 9 esitetyssä esimerkissä dielektrisillä pylväillä 11a ja 11b on keskinäinen magneettikenttäkytkentä magneettikentän kytkeytymisikkunan 20ab kautta, ja dielektrisillä pylväillä 10a ja 10b on keskinäinen magneettikentän kytkeytyminen mag-15 neettikentän kytkeytymisikkunan 21ab kautta. Dielektristen pylväiden 12a ja 12b osalta magneettikentän kytkeytyminen tapahtuu niiden välillä sekä magneettikentän kytkeytymisikkunan 20ab että ikkunan 21ab kautta. Lisäksi, koska dielektristen pylväiden 10a ja 12a risteyskohta on varustettu sähkökentän kytkeytymisuralla D, aikaansaadaan sähkökentän kytkeytyminen näiden dielektristen pylväiden 10a ja 12a 20 välille, ja koska dielektristen pylväiden 11b ja 12b risteyskohta on varustettu sähkökentän kytkeytymisuralla D, sähkökentän kytkeytyminen saadaan aikaan näiden ‘ * dieleketristen pylväiden 11b ja 12b välille. Täten kytkeytyminen tapahtuu järjestyk- sessä, joka on ilmaistu numeroilla (1)-(2)-(3)-(4)-(5)-(6), mikä tarkoittaa sitä, että : laite toimii kuten dielektrinen resonaattorilaite, joka koostuu kuusiasteisesta reso- : 25 naattorista.

v : Kuviossa 10 esitetyssä esimerkissä aikaansaadaan magneettikentän kytkeytyminen dielektristen pylväiden 11a ja 11b välille ja dielektristen pylväiden 12a ja 12b välille ,, ; ‘ magneettikentän kytkeytymisikkunan 20ab kautta, ja magneettikentän kytkeytymi- '·, / 30 nen aikaansaadaan dielektristen pylväiden 11b ja 11c välille ja dielektristen pylväi- . ’. den 12b ja 12c välille magneettikentän kytkeytymisikkunan 20bc kautta. Lisäksi, , koska dielektristen pylväiden 11a ja 12a risteyskohta on varustettu sähkökentän kytkeytymisurilla D, aikaansaadaan sähkökentän kytkeytyminen näiden dielektristen ; pylväiden 11a ja 12a välille, ja koska dielektristen pylväiden 10c ja 12c risteyskohta ’ ’ 35 on varustettu sähkökentän kytkeytymisuralla D, aikaansaadaan sähkökentän kytkey- 1 1 5335 13 tyminen näiden dielektristen pylväiden 10c ja 12c välille. Tällöin kytkeytyminen tapahtuu järjestyksessä (1)-(2)-(3)-(4)-(5)-(6)-(7), mikä tarkoittaa sitä, että laite toimii kuten dielektrinen resonaattorilaite, joka koostuu seitsenasteisesta resonaattorista.

5

Keksinnön muut piirteet ja edut käyvät ilmi seuraavasta selostuksesta, jossa keksintöä selostetaan viittaamalla oheisiin piirustuksiin.

Kuvio 1 esittää kaaviollisesti keksinnön ensimmäisen näkökohdan mukaisen 10 dielektrisen resonaattorilaitteen rakenne-esimerkkiä.

Kuvio 2 esittää kaaviollisesti keksinnön toisen näkökohdan mukaisen dielektrisen resonaattorilaitteen rakenne-esimerkkiä.

15 Kuvio 3 esittää kaaviollisesti toista rakenne-esimerkkiä keksinnön toisen näkö kohdan mukaisesta dielektrisestä resonaattorilaitteesta.

Kuvio 4 esittää vielä seuraavaa rakenne-esimerkkiä keksinnön toisen näkökohdan mukaisesta dielektrisestä resonaattorilaitteesta.

20

Kuvio 5 esittää vielä yhtä rakenne-esimerkkiä keksinnön toisen näkökohdan > · ‘ · ‘ mukaisesta dielektrisestä resonaattorilaitteesta.

» > · • * · ' Kuvio 6 esittää keksinnön kolmannen näkökohdan mukaisen dielektrisen reso- :. i 25 naattorilaitteen rakenne-esimerkkiä.

* · :: Kuvio 7 esittää toista rakenne-esimerkkiä keksinnön kolmannen näkökohdan mukaisesta dielektrisestä resonaattorilaitteesta.

1 I

: : 30 Kuvio 8 esittää keksinnön neljännen näkökohdan mukaisen dielektrisen reso- . naattorilaitteen rakenne-esimerkkiä.

> » • *

Kuvio 9 esittää toista rakenne-esimerkkiä keksinnön neljännen näkökohdan > » mukaisesta dielektrisestä resonaattorilaitteesta.

35 115335 14

Kuvio 10 esittää vielä yhtä rakenne-esimerkkiä keksinnön neljännen näkökohdan mukaisesta dielektrisestä resonaattorilaitteesta.

Kuvio 11 on kaaviokuva, joka havainnollistaa keksinnön perustoimintaa.

5

Kuvio 12 on toinen kaaviokuva, joka havainnollistaa keksinnön perustoimintaa.

Kuvio 13 on vielä kaaviokuva, joka havainnollistaa keksinnön perustoimintaa.

10 Kuvio 14 esittää perspektiivikuvana dielektrisen resonaattorilaitteen rakennetta keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon mukaisesti.

Kuvio 15(A) esittää tasokuvantona dielektrisen resonaattorilaitteen rakennetta keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon mukaisesti.

15

Kuvio 15(B) esittää etukuvantona dielektrisen resonaattorilaitteen rakennetta keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon mukaisesti.

Kuvio 15(C) esittää pohjakuvana dielektrisen resonaattorilaitteen rakennetta kek-20 sinnön ensimmäisen suoritusmuodon mukaisesti.

* · ' · ’ Kuvio 16 esittää perspektiivikuvana dielektrisen resonaattorilaitteen rakennetta . keksinnön toisen suoritusmuodon mukaisena.

. i 25 Kuvio 17(A) esittää tasokuvana dielektrisen resonaattorilaitteen rakennetta toisen : : suoritusmuodon mukaisesti.

Kuvio 17(B) esittää edestä nähtynä dielektrisen resonaattorilaitteen rakennetta ., :' toisen suoritusmuodon mukaisesti.

30 ; . Kuvio 17(C) esittää pohjakuvana dielektrisen resonaattorilaitteen rakennetta toisen . * suoritusmuodon mukaisesti.

> ·

Kuvio 18 esittää perspektiikuvana dielektrisen resonaattorilaitteen rakennetta 35 keksinnön kolmannen suoritusmuodon mukaisena.

15 1 1 5335

Kuvio 19(A) esittää tasokuvana dielektrisen resonaattorilaitteen rakennetta kolmannen suoritusmuodon mukaisesti.

5 Kuvio 19(B) esittää edestä nähtynä dielektrisen resonaattorilaitteen rakennetta kolmannen suoritusmuodon mukaisesti.

Kuvio 19(C) esittää pohjakuvana dielektrisen resonaattorilaitteen rakennetta kolmannen suoritusmuodon mukaisesti.

10

Kuvio 20 esittää perspektiivikuvana dielektrisen resonaattorilaitteen rakennetta keksinnön neljännen suoritusmuodon mukaisena.

Kuvio 21(A) esittää tasokuvana dielektrisen resonaattorilaitteen rakennetta neljän-15 nen suoritusmuodon mukaisesti.

Kuvio 21(B) esittää edestä nähtynä dielektrisen resonaattorilaitteen rakennetta neljännen suoritusmuodon mukaisesti.

20 Kuvio 21(C) esittää pohjakuvana dielektrisen resonaattorilaitteen rakennetta neljännen suoritusmuodon mukaisesti.

• » .; Kuvio 22(A) on kaaviokuva, joka esittää toista esimerkkiä tämän keksinnön mukai- : : sesta rakenteesta sähkökentän kytkeytymistä varten, i 25 • Kuvio 22(B) on kaaviokuva, joka esittää toista esimerkkiä tämän keksinnön mukai- v ·* sesta rakenteesta sähkökentän kytkeytymistä varten.

Kuvio 23 esittää perspektiivikuvana tavanomaisen dielektrisen resonaattorilait- : : 30 teen rakennetta.

( » . . Kuviot 14 ja 15 (A) -15 (C) esittävät keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon mu kaisen dielektrisen resonaattorilaitteen rakennetta, mikä vastaa edellä kuvattua keksinnön toista näkökohtaa.

: ; 35 1 1 5335 16

Kuvio 14 esittää perspektiivikuvana dielektrisen resonaattorilaitteen perusosaa. Kuviossa 14 viitenumerot 9a ja 9b ilmaisevat dielektrisiä yhdistelmäpylväitä, joista kumpikin muodostuu kahdesta dielektrisestä pylväästä, jotka kulkevat ristikkäin.

Nämä dielektriset yhdistelmäpylväät 9a ja 9b ovat muodostetut yhtenäisiksi yksi-5 köiksi prisman muotoisten onteloiden 15a ja 15b kanssa. Dielektrisiin yhdistelmäpyl-väisiin on muodostettu taajuudensäätöreiät 13a, 14a, 13b ja 14b siten, että ne ulottuvat kohtisuoraan dielektristen yhdistelmäpylväiden määrittämää tasoa vasten. Dielektriset yhdistelmäpylväät 9a ja 9b ja ontelot 15a ja 15b muodostavat kaksi kak-simoodista dielektristä TM-resonaattoria la ja Ib. Johdekerrokset 2a ja 2b on muo-10 dostettu onteloiden 15a ja 15b ulkokehälle paistamalla johtava pasta, kuten hopea-pasta, tai sähkökemiallisella metallipinnoitteen kasvatuksella, tms. tavalla.

Lisäksi onteloiden 15a ja 15b niiden pintojen osa-alueelle, jotka ovat vastapäätä toisiaan, on muodostettu magneettikentän kytkeytymisikkuna 20a, 20b, joka ulottuu 15 dielektristen pylväiden 12a ja 12b synnyttämän magneettikentän suunnan mukaisesti, ja samanaikaisesti dielektristen pylväiden 11a ja 11b synnyttämän magneettikentän suunnan mukaisesti. Nämä magneettikentän kytkeytymisikkunan 20a ja 20b on muodostettu yhdellä seuraavista menetelmistä, kun johtavat kerrokset 2a ja 2b on muodostettu onteloiden 15a ja 15b ulkopinnoille: kun johtavat kerrokset 2a ja 2b 20 muodostetaan paistamalla, johtavaa pastaa ei levitetä niille alueille, joihin magneettikentän kytkeytymisikkunat 20a ja 20b muodostetaan; tai kun johtavat kerrokset • ; muodostetaan metallipinnoitetta kasvattamalla, varustetaan ne alueet, joihin mag- . neettikentän kytkeytymisikkunat 20a ja 20b on muodostettava, maskilla; tai sen v ·* jälkeen, kun johtavat kerrokset 2a ja 2b on muodostettu onteloiden 15a ja 15b koko : 25 pinnoille, poistetaan osa johtavista kerroksista ikkunoiden muodostamiseksi. Vaikka • kuvion 14 esimerkissä magneettikentän kytkeytymisikkunoina käytetään alueita, v ; joihin johtavaa kerrosta ei ole muodostettu, on myöskin mahdollista muodostaa magneettikentän kytkeytymisikkunat poistamalla osa onteloiden 15a ja 15b seinistä ; · vastaavien johtavien kerrosten osien kohdalta, jolloin muodostuu aukot, jotka toimi- : : 30 vat magneettikentän kytkeytymisikkunoina. Kuten jäljempänä kuvataan, kiinnitetään , . metallilevyt onteloiden 15a ja 15b ylä- ja ala-aukkoihin, jolloin dielektriset yhdistel- . ·, mäpylväät ovat ympäröidyt näillä metallilevyillä ja onteloiden ulkopintoihin muodos- tetuilla johtavilla kerroksilla.

- ·

* I

115335 17

Kuvio 15 (A) esittää tasokuvana ensimmäisen suoritusmuodon mukaista dielektristä resonaattorilaitetta; kuvio 15 (B) esittää sitä etukuvantona; ja kuvio 15 (C) esittää sitä pohjan puolelta nähtynä. Näistä kuvista kuvio 15 (A) esittää tilannetta, ennen kuin metallilevyt on kiinnitetty onteloiden 15a ja 15b ala- ja yläpintoihin. Kuten kuvi-5 ossa 15 (B) on näytetty, metallilevyt 30 ja 31 on kiinnitetty onteloiden 15a ja 15b alempaan ja ylempään avoimeen pintaan. Vaikka piirustuksissa ei ole näytetty, niin metallilevyn 30 ja dielektristen yhdistelmäpylväiden 9a ja 9b väliin on järjestetty kappaleet, jotka pitävät dielektrisiä taajuudensäätötankoja ja dielektrisiä kytkeyty-misensäätötankoja paikoillaan kierretartunnalla. Näiden kappaleiden avulla ovat di-10 elektriset taajuudensäätötangot työnnetyt taajuudensäätöreikiin ja dielektriset kyt-keytymisensäätötangot ovat työnnetyt uriin D. Metallilevyyn 30 on tehty reikiä, joihin on asennettu säädönkäyttölaite edellä mainittujen dielektristen tankojen kääntämiseksi, jolloin taajuudensäätö ja kytkeytymisensäätö voidaan tehdä metallilevyn 30 sivulta.

15

Liittimet 33 ja 34 on kiinnitetty metallilevyyn 31 ja kytkentäsilmukat 35 ja 36 on järjestetty metallilevyn 31 liittimien 33 ja 34 keskijohtimien välille. Kytkentäsilmukka 35 ulottuu kohtisuorassa suunnassa kuvion 15 (B) tasoon nähden ja kytkeytyy di-elektrisen pylvään 11b magneettikenttään. Kytkentäsilmukan 36 silmukkapinta ulot-20 tuu suuntaan, jossa dielektrisen pylvään 12b synnyttämä magneettikenttä kulkee ja kytkeytyy dielektrisen pylvään 12b magneettikenttään. Edellä kuvatusta rakenteesta johtuen kytkentä syntyy pitkin seuraavaa reittiä: (1) liitin 33, (2) dielektrinen pylväs 11b, (3) dielektrinen pylväs 11a, (4) dielektrinen pylväs 12a, (5) dielektrinen pylväs 12b, (6) liitin 34, täten aikaansaaden dielektrisen resonaattorilaitteen, joka koostuu : 25 neliasteisesta resonaattorista, joka toimii esimerkiksi kaistanpäästösuodattimena.

: Ensimmäisen ja toisen asteen välistä kytkeytymiskerrointa ja kolmannen ja neljän- v : nen asteen välistä kytkeytymiskerrointa säädetään muuttelemalla kuviossa 14 näy tettyjen magneettikentän kytkeytymisikkunoiden 20a ja 20b paikkoja, leveyksiä, , : ’ pituuksia, kulma-asentoja jne. Toisen ja kolmannen asteen välistä kytkeytymisker- , ,: 30 rointa säädetään muuttelemalla kuviossa 14 näytettyjen urien D leveyttä tai syvyyt tä, tai vaihtelemalla sitä määrää, jolla kytkeytymisensäätöelementit on työnnetty näihin uriin.

Kuviot 16 ja 17 (A) -17 (C) esittävät dielektrisen resonaattorilaitteen toisen suori-35 tusmuodon rakennetta, mikä myöskin vastaa aiemmin kuvattua keksinnön toista 115335 18 näkökohtaa. Ensimmäisestä suoritusmuodosta poiketen tässä suoritusmuodossa on kolme kaksimoodista dielektristä TM-resonaattoria la, Ib ja le jäljestettynä riviin.

Edelleen kuvion 3 esimerkistä poiketen, tässä suoritusmuodossa on sähkökentän kytkeytymisurat D järjestetty myöskin keskimmäisen dielektrisen resonaattorin di-5 elektrisen yhdistelmäpylvään 9b muodostavien dielektristen pylväiden 11b ja 12b risteyskohtaan. Kuviossa 16 esitetyn rakenteen johdosta aikaansaadaan magneettikentän kytkeytyminen dielektristen pylväiden 12a ja 12b ja dielektristen pylväiden 11a ja 11b välille magneettikentän kytkeytymisikkunoiden 20a ja 20b kautta. Lisäksi magneettikentän kytkeytyminen aikaansaadaan dielektristen pylväiden 12b ja 12c 10 välille ja dielektristen pylväiden 11b ja 11c välille magneettikentän kytkeytymisikkunoiden 20b'ja 20c kautta. Edelleen, johtuen sähkökentän kytkeytymisurista D, aikaansaadaan sähkökentän kytkeytyminen dielektristen pylväiden 11a ja 12a välille ja samalla tavoin dielektristen pylväiden 11b ja 12b välille.

15 Kuvio 17 (A) esittää tasokuvana toisen suoritusmuodon mukaista dielektristä reso-naattorilaitetta; kuvio 17 (B) esittää sitä etukuvantona; ja kuvio 17 (C) esittää sitä pohjan puolelta nähtynä. Näistä kuvista 17 (A) esittää tilannetta ennen metallilevyn kiinnittämistä onteloiden 15 (A), 15 (B) ja 15 (C) yläpintoihin. Kuten kuviossa 17 (B) on näytetty, metallilevyt 30 ja 31 on kiinnitetty onteloiden 15a, 15b ja 15c ylä- ja 20 alapintoihin. Kuten myös ensimmäisen suoritusmuodon tapauksessa, on metallilevyn 30 ja dielektristen yhdistelmäpylväiden välisiin tiloihin jäljestetty taajuudensäätö- ja '· ' kytkeytymisensäätömekanismit. Metallilevyyn 31 on kiinnitetty liittimet 33 ja 34 ja * · ·: kytkentäsilmukat 35 ja 36 on jäljestetty metallilevyn 31 ja liittimien 33 ja 34 keski- v ; johtimien välille. Kytkentäsilmukat 35 ja 36 ovat magneettikenttäkytkennässä di- • t . : 25 elektristen pylväiden 11c ja 12c kanssa. Yllä mainitusta rakenteesta johtuen pääasi- :,: i allinen kytkeytyminen tapahtuu pitkin reittiä: (1) liitin 33, (2) dielektrinen pylväs V : 11c, (3) dielektrinen pylväs 11b, (4) dielektrinen pylväs 11a, (5) dielektrinen pylväs 12a, (6) dielektrinen pylväs 12b, (7) dielektrinen pylväs 12c, (8) liitin 34. Tämän lisäksi kytkeytyminen tapahtuu myös pitkin reittiä dielektrisen pylvään 11a ja di-: 30 elektrisen pylvään 12b välillä, jolloin aikaansaadaan dielektrinen resonaattorilaite, joka koostuu kuusiasteisesta resonaattorista, jossa "ylihyppäyskytkeytyminen" aikaansaadaan toisen ja viidennen asteen välille. Koska "ylihyppäyskytkeytyminen" voidaan toteuttaa käyttämättä kaapelia, on mahdollista rakentaa helposti kaistan- * päästösuodatin, jolla on navat.

: : 35 115335 19

Lisäksi, vaikka kuvioiden 16 ja 17 (A) -17 (C) esimerkissä on kuvattu tapausta, jossa kolme kaksimoodista dielektristä TM-resonaattorilaitetta on jäljestetty muodostamaan kuusiasteinen dielektrinen resonaattorilaite, on myöskin mahdollista muodostaa suodatin, joka koostuu n-asteisesta resonaattorista jäljestämällä joukko kak-5 simoodisia dielektrisiä TM-resonaattorilaitteita samalla tavoin. Lisäksi kytkemällä keskimmäisen dielektrisen resonaattorin dielektrisiä yhdistelmäpylväitä, on yleensä mahdollista synnyttää, laitteessa, joka koostuu n-asteisesta generaattorista, ylihyp-päyskytkeytyminen i-asteen ja (n - i + l)-asteen välille.

10 Kuviot 18 ja 19 (A) -19 (C) esittävät kolmannen suoritusmuodon mukaista dielektristä resonaattorilaitetta, mikä vastaa aiemmin kuvattua keksinnön kolmatta näkökohtaa. Kuvio 18 esittää perspektiivikuvana dielektrisen resonaattorilaitteen pääosaa, jota voidaan pitää erityisenä suoritusesimerkkinä kuviossa 6 esitetyn dielektrisen resonaattorilaitteen rakenteesta. Kuviossa 18 esitetyn rakenteen johdosta mag-15 neettikentän kytkeytyminen tapahtuu dielektristen pylväiden 12a ja 12b välillä ja dielektristen pylväiden 11a ja 11b välillä magneettikentän kytkeytymisikkunoiden 20a ja 20b kautta. Lisäksi magneettikentän kytkeytyminen tapahtuu dielektristen pylväiden 12b ja 12c välillä magneettikentän kytkeytymisikkunoiden 21b ja 21c kautta. Lisäksi sähkökentän kytkeytymisurien D johdosta sähkökentän kytkeytymi-20 nen tapahtuu dielektristen pylväiden 11a ja 11b välillä ja samalla tavoin dielektristen pylväiden 11c ja 12c välillä.

.:.: Kuvio 19 (A) esittää tasokuvana kolmannen suoritusmuodon mukaista dielektristä V ·' resonaattorilaitetta; kuvio 19 (B) esittää sitä etukuvantona; ja kuvio 19 (C) esittää .: i 25 sitä pohjan puolelta nähtynä. Näistä kuvista kuvio 19 (A) esittää tilannetta ennen • i metallilevyn kiinnittämistä onteloiden 15a, 15b ja 15c yläpintoihin. Kuten kuviossa ; : 19 (B) on näytetty, metallilevyt 30 ja 31 on kiinnitetty onteloiden 15a, 15b ja 15c ylä- ja alapuolisiin avoimiin pintoihin. Kuten ensimmäisessä ja toisessa suoritusmuodossa, on metallilevyn 30 ja dielektrisen yhdistelmäpylväiden välisiin tiloihin järjes-: : 30 tetty taajuuden ja kytkeytymisen säätömekanismit. Liittimet 33 ja 34 on kiinnitetty . . ·. metallilevyyn 31 ja kytkentäsilmukat 35b ja 35c on järjestetty metallilevyn 31 ja , >. liittimien 33b ja 33c keskijohtimien välille. Kytkentäsilmukat 35b ja 35c ovat mag- neettikenttäkytkennässä dielektristen pylväiden 11b ja 11c kanssa. Tällöin kytkey- tyminen tapahtuu pitkin reittiä: (1) liitin 33b, (2) dielektrinen pylväs 11b, (3) di- • · 115335 20 elektrinen pylväs 11a, (4) dielektrinen pylväs 12a, (5) dielektrinen pylväs 12b, (6) dielektrinen pylväs 12c, (7) dielektrinen pylväs 11c, (8) liitin 33c, jolloin muodostuu dielektrinen resonaattorilaite, joka koostuu kuusiasteisesta resonaattorista. Koska kaksi kytkentäsilmukkaa 35b ja 35c ovat liitetyt eri dielektrisiin resonaattoreihin, 5 aikaansaadaan parannus tulo- ja lähtöasteiden väliseen isolaatioon verrattuna tapaukseen, jossa kaksi kytkentäsilmukkaa on järjestetty samaan dielektriseen resonaattoriin.

Kuviot 20 ja 21 (A) - 21 (C) esittävät neljännen suoritusmuodon mukaisen dielektri-10 sen resonaattorilaitteen rakennetta, joka vastaa edellä selostettua keksinnön neljättä näkökohtaa. Kuvio 20 esittää perspektiivikuvana dielektrisen resonaattorilaitteen perusosaa, jota voidaan pitää erityisenä esimerkkinä kuviossa 9 esitetyn dielektrisen resonaattorilaitteen rakenteesta. Kuviossa 20 numerot la ja Ib osoittavat kolmi-moodisia dielektrisiä TM-resonaattoreita, joihin kuuluu dielektriset yhdistelmäpyl-15 väät, joista kukin koostuu kahdesta dielektrisestä pylväästä, jotka kulkevat toisiinsa nähden ristikkäin ja jotka on muodostettu yhtenäisiksi yksiköiksi prisman muotoisten onteloiden 15a ja 15b kanssa. Johdekerrokset 2a ja 2b on muodostettu onteloiden 15a ja 15b ulkopinnoille, paistamalla johtava pasta, kuten hopeapasta tai kerroskas-vatuksella tms. tavalla.

20

Lisäksi on onteloiden 15a ja 15b toisiaan vastapäätä olevien pintojen osa-alueelle • * muodostettu magneettikentän kytkeytymisikkuna 20a, 20b, joka ulottuu dielektris- ’. : ten pylväiden 12a ja 12b synnyttämän magneettikentän suunnan mukaisesti ja sa- '. ’ · maila myös dielektristen pylväiden 11a ja 11b synnyttämän magneettikentän suun- . , : 25 nan mukaisesti; ja magneettikentän kytkeytymisikkuna 21, 21b on muodostettu niin, että se ulottuu dielektristen pylväiden 12a ja 12b synnyttämän magneettikentän v : suunnan mukaisesti ja samalla dielektristen pylväiden 10a ja 10b synnyttämän magneettikentän suunnan mukaisesti. Lisäksi on dielektristen pylväiden 10a ja 12a ,, ,1 risteyskohtaan muodostettu urat, kuten jäljempänä kuvataan, on onteloiden 15a ja : ·* 30 15b avoimiin pintoihin kiinnitetty metallilevyt, jolloin dielektriset komposiittipylväät . . ovat ympäröidyt näillä metallilevyillä ja onteloiden ulkopintoihin järjestetyillä johta- , . villa kerroksilla.

Kuvio 21 (A) esittää tasokuvana neljännen suoritusmuodon mukaista dielektristä 35 resonaattorilaitetta; kuvio 21 (B) esittää sitä etukuvantona ja kuvio 21 (C) esittää » 115335 21 sitä pohjan puolelta nähtynä. Kuten piirustuksissa on näytetty, on metallilevyt 30a ja 31a kiinnitetty ontelon 15a avoimiin pintoihin, ja liitin 33a on kiinnitetty metallilevyyn 31 yhdessä kytkentäsilmukan 35a kanssa, joka on magneettisessa kytkennässä dielektrisen pylvään 11a kanssa, kytkentäsilmukan 35a ollessa järjestetty metallile-5 vyn 31a ja liittimen 33a keskijohtimen välille. Lisäksi on metallilevyt 30b ja 31b kiinnitetty ontelon 15b avoimiin pintoihin ja metallilevyyn 31 on kiinnitetty liitin 33a, jonka kytkentäsilmukka 35b on magneettisesti kytkeytynyt dielektriseen pylvääseen 10b, kytkentäsilmukan 35b ollessa järjestetty metallilevyn 30b ja liittimen 33b keskijohtimen välille. Tällöin kytkeytyminen tapahtuu pitkin reittiä: (1) liitin 33b, (2) die-10 lektrinen pylväs 10b, (3) dielektrinen pylväs 10a, (4) dielektrinen pylväs 12a, (5) dielektrinen pylväs 12b, (6) dielektrinen pylväs 11b, (7) dielektrinen pylväs 11a, (8) liitin 33a, jolloin muodostuu dielektrinen resonaattorilaite, joka koostuu kuusiastei-sesta resonaattorista.

15 Kuten edellisissä suoritusmuodoissa, kun taajuuden- ja kytkeytymisensäätömeka-nismit järjestetään metallilevyn ja dielektristen yhdistelmäpylväiden välille, on mahdollista aikaansaada taajuudensäätö kullekin dielektriselle pylväälle ja kytkeytymi-sensäätö dielektristen pylväiden välille.

20 Vaikka kuvioiden 20 ja 21 (A) - 21 (C) esimerkissä on esitetty kaksi kolmimoodista dielektristä TM-resonaattoria järjestettynä siten, että niiden onteloaukkojen suunnat * * ’< · ovat erilaiset, mitä tulee liittimien kiinnittämiseen metallilevyihin, on myöskin mah- \: dollista käyttää järjestelyä, jossa, samalla tavoin kuin kolmimoodinen dielektrinen v : TM-resonaattori la, myös kolmimoodinen dielektrinen TM-resonaattori Ib on varus- : 25 tettu avoimilla pinnoilla, joihin kiinnitetään metallilevyt, jotka ovat pystysuuntaiset, · kuten kuviossa 20 näkyy, liittimien ollessa kiinnitetty metallilevyihin, jolloin aikaan- ί saadaan liitin, jonka kytkentäsilmukka ulottuu onteloaukon suunnassa.

,..; * Edellä kuvatuissa suoritusmuodoissa on järjestetty urat D dielektrisen yhdistelmä- : : 30 pylvään kahden risteävän dielektrisen pylvään risteyskohtaan aikaansaamaan säh kökentän kytkeytyminen näiden dielektristen pylväiden välille. Kuviot 22 (A) ja 22 (B) esittävät muita esimerkkejä rakenteesta, jolla aikaansaadaan sähkökentän kytkeytyminen. Kuvion 22 (A) rakenteessa on jäljestetty reiät B dielektristen pylväiden 11 ja 12 risteyskohtaan. Työntämällä dielektriset tangot näihin reikiin B ja säätämäl-35 lä niiden työntösyvyyttä, on mahdollista säätää dielektristen pylväiden 11 ja 12 vä- 115335 22 listä kytkeytymiskerrointa. Kuviossa 22 (B) esitetyssä esimerkissä dielektristen pylväiden 11 ja 12 risteyskohtaan on muodostettu epäsymmetrinen muotoilu.

Vaikka edellä kuvatuissa suoritusmuodoissa yksinkertainen suorakaiteen muotoinen 5 alue ilman johdekerrosta on muodostettu magneettikentän kytkeytymisikkunaksi, on myös mahdollista järjestää sellaisia suorakaiteen muotoisia alueita, joissa ei ole johdekerrosta, kohtiin, jotka ovat toisiinsa nähden poikittaisesti tai pystysuunnassa symmetrisesti. Lisäksi on mahdollista muodostaa sellaisia suorakaiteen muotoisia alueita, joissa ei ole johdekerrosta, joukoksi rakoja.

10

Keksinnön mukaisesti on dielektristen komposiittipylväiden välinen valinnainen kytkeytyminen mahdollista tarvitsematta käyttää väliseinää, kuten tunnetussa tekniikan tasossa, jolloin osien lukumäärää voidaan pienentää ja Q-arvon huononeminen väliseinän takia voidaan välttää. Edelleen, koska ei tarvitse järjestää kahden dielektrisen 15 yhdistelmäpylvään määrittämiä tasoja toisiinsa nähden yhdensuuntaisiksi, on mahdollista suorittaa taajuudensäätöä ja kytkeytymisensäätöä riippumattomasti jäljestämällä säätöreiät kohtisuoraan dielektristen yhdistelmäpylväiden tasoja vastaan.

Lisäksi ei ole tarvetta muodostaa säätöelimien sisääntyöntöreikiä onteloiden ulkoseiniin, joihin johdekerrokset on muodostettu; ja on mahdollista menestyksellisesti 20 vaikuttaa magneettikentän kytkeytymiseen vierekkäisten dielektristen resonaatto-reiden ennalta määrättyjen dielektristen pylväiden välillä yksinomaan spatiaalisella *. · magneettikentän kytkeytymisellä tarvitsematta käyttää erityisiä kytkentäsilmukoita.

Näiden etujen ansiosta on mahdollista lisätä vapausastetta kytkeytymistavan suh-*’ teen lähekkäisten dielektristen pylväiden välillä, jotka ovat moniaaltomuototoimin- » : 25 täisten dielektristen resonaattoreiden rivissä, siten helpottaen dielektrisen resonaat- :, · torilaitteen suunnittelua, kun laite koostuu joukosta moniaaltomuototoimisia dielekt- ·. : risiä TM-resonaattoreita.

' Erityisesti keksinnön kolmannen näkökohdan mukaisessa dielektrisessä resonaattori- 30 laitteessa on mahdollista järjestää liittimet tulo- ja lähtösignaaleita varten eri moni-aaltomuototoimisiin dielektrisiin TM-resonaattoreihin, jolloin varmistetaan sopiva . isolaatioaste tulo- ja lähtöasteiden välille.

>

Lisäksi neljännen näkökohdan mukaisessa dielektrisessä resonaattorilaitteessa on 35 mahdollista aikaansaada magneettikentän kytkeytyminen ennalta määrättyjen di- » 115335 23 elektristen pylväiden välille järjestämättä mitään erityistä kytkentäsilmukkaa, vaikka käytetään kolmimoodista dielektristä TM-resonaattoria. Täten on mahdollista saada aikaan helposti dielektrinen resonaattorilaite, joka on yleisesti ottaen kooltaan pieni ja jossa on suuri lukumäärä asteita.

5

Vaikka keksintöä on kuvattu erityisten suoritusmuotojen avulla, ovat ammattimiehelle ilmeisiä monet muunnosmuodot ja erilaiset käyttösovellutukset. Siitä syystä keksintö ei ole rajoittunut tähän keksinnön selityksen suoritusmuotojen kuvauksena.

10 » » » • ♦ · • I · ♦

I I I I

* · » »

Claims (4)

115335 24

1. Dielektrinen resonaattorilaite, johon kuuluu joukko moniaaltomuototoimisia di-elektrisiä TM-resonaattoreita (la, Ib, le), joista kullakin on dielektrinen yhdistelmä-5 pylväs (9a, 9b, 9c), joka koostuu kahdesta tai kolmesta dielektrisestä pylväästä (12a, 12b, 11a, 11b, 10a-10c), jotka kulkevat toisiinsa nähden ristikkäin tilassa, joka on ympäröity johteella, tunnettu siitä, että laite on varustettu magneettikentän kytkeytymisikkunalla (20ab, 20bc), jossa on alue, joka ei ole varustettu mainitulla johteella ja joka sallii kahden vierekkäisen dielektrisen resonaattorin dielektrisissä 10 yhdistelmäpylväissä yhtäältä ensimmäisessä suunnassa olevien dielektristen pylväiden (12a, 12b), joiden akselit ovat olennaisesti samat, magneettikentän (Ha) siirron, ja toisaalta toisessa suunnassa olevien dielektristen pylväiden (11a, 11b), joiden akselit ovat keskenään olennaisesti yhdensuuntaiset, magneettikentän (Ηβ) siirron.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen dielektrinen resonaattorilaite, tunnettu siitä, että sähkökentän kytkeytymisrakenne (D) on järjestetty mainituista kahdesta vierekkäisestä dielektrisestä resonaattorista yhden resonaattorin dielektrisen yhdistel-mäpylvään ensimmäisessä ja toisessa suunnassa olevien dielektristen pylväiden (11a, 12a) risteyskohtaan, siten aikaansaaden sähkökentän kytkeytymisen näiden 20 dielektristen pylväiden välille.

•' * 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen dielektrinen resonaattorilaite, jossa ainakin yksi ‘; ' kahdesta vierekkäisestä dielektrisestä resonaattorista on kolmimoodinen dielektrinen ' · ‘ ’ TM-resonaattori tunnettu siitä, että laitteeseen on jäljestetty magneettikentän kyt- * > * | * * ' 25 keytymisikkuna (20ab), joka muodostuu alueesta, jolle ei ole jäljestetty johdetta ja *' ·: : joka sallii näiden kahden vierekkäisen dielektrisen resonaattorin dielektrisissä yhdis- '. ‘ : telmäpylväissä yhtäältä ensimmäisessä suunnassa olevien dielektristen pylväiden (12a, 12b) joiden akselit ovat olennaisesti samat, magneettikentän siirron, ja toi-; ’ saalta toisessa suunnassa olevien dielektristen pylväiden (11a, 11b), joiden akselit ,: 30 ovat olennaisesti yhdensuuntaiset magneettikentän siirron, ja että mainitun kolmi- moodisen dielektrisen TM-resonaattorin dielektriseen yhdistelmäpylvääseen on jär-jestetty sähkökentän kytkeytymisrakenne (D) ensimmäisessä suunnassa olevan dielektrisen pylvään (12a) ja kolmannessa suunnassa, joka kulkee ristikkäin ensimmäisen ja toisen suunnan kanssa, olevan dielektrisen pylvään (10c) risteyskohtaan 35 aikaansaamaan sähkökentän kytkeytymisen näiden dielektristen pylväiden välille. » 25 115335

4. Dielektrinen resonaattorilaite, johon kuuluu joukko moniaaltomuototoimisia di-elektrisiä TM-resonaattoreita (la, Ib, le), jotka on järjestetty riviin ja joista kullakin on dielektrinen yhdistelmäpylväs (9a-9c), joka koostuu kahdesta tai kolmesta di-5 elektrisestä pylväästä (lOa-c, lla-b, 12a-b), jotka kulkevat toisiinsa nähden ristik-käin tilassa, joka on ympäröity johteella, tunnettu siitä, että on järjestetty magneettikentän kytkeytymisikkuna (20ab, 20bc), joka muodostuu alueesta, jolle mainittua johdetta ei ole järjestetty ja joka ikkuna sallii rivin yhdessä päässä olevan dielektrisen resonaattorin dielektrisessä yhdistelmäpylväässä ja 10 sen vieressä olevan dielektrisen resonaattorin dielektrisessä yhdistelmäpylväässä yhtäältä ensimmäisessä suunnassa olevien dielektristen pylväiden, joiden akselit ovat olennaisesti samat (12a-c), magneettikentän siirron, ja toisaalta toisessa suunnassa olevien dielektristen pylväiden, joiden akselit ovat keskenään olennaisesti yhdensuuntaiset (esim. 11a, 11b), magneettikentän siirron, 15 että rivin yhteen päähän sijoitetun dielektrisen resonaattorin dielektrisen yhdistel-mäpylvään ensimmäisessä ja toisessa suunnassa olevien dielektristen pylväiden risteyskohtaan on järjestetty rakenne (D) sähkökentän kytkeytymistä varten aikaansaamaan sähkökentän kytkeytymisen näiden dielektristen pylväiden välille; että laitteeseen on järjestetty magneettikentän kytkeytymisikkuna (20ab, 20bc), 20 joka muodostuu alueesta, jolle johdetta ei ole järjestetty ja joka sallii rivin yhteen , , päähän sijoitetun dielektrisen resonaattorin dielektrisessä yhdistelmäpylväässä ja • · 1 * ‘ ’ sen viereisen dielektrisen resonaattorin dielektrisessä yhdistelmäpylväässä ainoas- » * · ’;;; ‘ taan ensimmäisessä suunnassa olevien dielektristen pylväiden, joiden akselit ovat *·' ' olennaisesti samat (12a-12c), magneettikentän (Ha) siirron; ja · · 25 että sähkökentän kytkeytymistä varten oleva rakenne (D) on järjestetty ensimmäi- ·; i sessä suunnassa olevan dielektrisen pylvään (12a-12c) ja sitä risteävän dielektrisen v * pylvään väliseen risteyskohtaan, näiden kahden pylvään muodostaessa rivin toiseen päähän sijoitetun dielektrisen resonaattorin dielektrisen yhdistelmäpylvään, aikaansaamaan sähkökentän kytkeytymisen näiden dielektristen pylväiden välille. • > '' · » „ 115335 26