FI114359B - Menetelmä ja laite digitaalisen valintaan perustuvan monitietekniikan toteuttamiseksi - Google Patents

Description

114359

Menetelmä ja laite digitaalisen valintaan perustuvan monitietekniikan toteuttamiseksi

Esillä oleva keksintö liittyy yleisesti teleliikennejär-5 jestelmiin ja erityisesti signaalin toistevastaanoton suorittavaan järjestelmään.

Langattomassa viestintäympäristössä, jossa jokin viestintälaitteista on matkaviestin, RF-signaalien (radio frequen-10 cy; radiotaajuus) vastaanotto vaatii usein monitietek- niikkojen käyttämistä Rayleigh-häipymän vaikutusten voittamiseksi. Tämän häipymän vaikutusten pienentämiseksi on käytetty erilaisia toistevastaanottomenetelmiä sellaiset tekniikat kuten vaihto antennien kesken ennen diskrimi-15 nointia, valinta useiden vastaanottimien kesken ja useista vastaanottimista tulevien signaalien yhdistäminen (esim. maksimisuhteeseen perustuva yhdistäminen (max-ratio combining) ) mukaanlukien. Näillä ratkaisuilla on kuitenkin huonoja puolia. Diskriminointia edeltävän antenninvaihdon 20 käyttö analogisissa järjestelmissä johtaa vaihe-hyppyihin, kun antennit vaihdetaan. Tämä vuorostaan aiheuttaa toiste-: ‘j tussa äänisignaalissa "napsahduksia", mikä useimpien vas- taanottajien mielestä ei ole hyväksyttävää. Tämä tulos on vielä vähemmän siedettävä digitaalisessa vastaanottimessa, • »· 25 koska se johtaa informaation (puheen ja datan) menetykseen, • * . jota ei voida hyväksyä. Toisteiden yhdistämisratkaisut kuten » * ·

Hl maksimisuhteeseen perustuva yhdistäminen voivat johtaa hy- ’·’ ’ väksyttävään laatuun ja usein parempaan laatuun kuin va lintaan perustuvat monitietekniikat (selection diversity ...: 30 techniques) , mutta tämä tapahtuu paljon enemmän laskentaa • » · vaativan toteutuksen kustannuksella. Tämä merkitsee tyypillisesti kalliimpia piirejä ja suurempaa tehonkulu- * •lii .···, tusta, jotka kumpikin ovat ei-toivottu ja matkaviestinnässä.

• * | : 35 Valitsevat toistevastaanottimet (selection diversity re- *·”· ceivers) vaativat vähemmän piirejä tai laskentaa kuin tois teiden yhdistämisen suorittavat vastaanottimet (diversity combining receivers), mutta ennestään tunnetut valintaan 2 114359 perustuvat monitietekniikat turvautuvat silti tyypillisesti erillisiin signaalihaaroihin, jotka kukin käsittävät kaikki välttämättömät vastaanotinpiirit demodulaattorista antenniin asti. Kuvio 1 esittää tällaista ennestään tunnettua tois-5 tevastaanotinta. Vastaanotin 110 vastaanottaa saman signaalin avaruudellisesti erilaiset versiot antenneilla 112, 114, 116. Nämä signaaliversiot käsitellään eri signaali- teillä tai eri haaroissa RF-etuosien 122, 124, 126 ja de- modulaattorien 142, 144, 146 avulla. Signaaliversioiden 10 vastaanotetut signaalinvoimakkuudet (RSSI, received signal strength) kussakin haarassa määritetään RSSI-ilmaisimissa 132, 134, 136 ja suurimman RSSI:n omaava haara valitaan monitiekytkimen (diversity switch) 150 avulla RSSI-infor-maatiota käyttäen.

15

Ongelmana tällaisella ennestään tunnetulla valitsevalla toistevastaanottimella on, että se vaatii kahdennetut piirit ja signaalinkäsittelyn, joka koko ajan toimii rinnakkain kullakin signaalitiellä demodulointiin asti ja tämä 20 mukaanlukien. Vasta sen jälkeen, kun erilliset signaalitiet on demoduloitu, tehdään päätös (valinta) siitä, mitä signaalia käytetään ulostuloa varten. Nämä lisäpiirit ja laskennan tarve johtavat loppujen lopuksi kalliimpaan , vastaanottimeen ja suurempaan tehonkulutukseen.

• t : v, 25 Näin ollen on olemassa sellaisen toistevastaanottimen tarve, • » · joka vähentää piirien ja laskennan tarvetta mutta joka silti » ♦ 1 » » samalla suorittaa nopeiden signaalien toistevastaanoton » i » ‘ hyväksyttävällä laadulla ja pienentää olennaisesti häipymän V ’ 30 vaikutuksia.

Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle menetelmälle I f * on tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 1 :·* tunnusmerkkiosassa.

35 • » • · 'V Keksinnön mukaiselle toistevastaanottimelle on puolestaan ·/'* tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 6 tunnusmerkkiosassa.

3 114359

Kuvio 1 on ennestään tunnettua, valitsevaa toistevastaan-otinta kuvaava lohkokaavio.

Kuvio 2 on tämän keksinnön parhaana pidetyn suoritusmuodon 5 mukaisen toistevastaanottimen lohkokaavio.

Kuvio 3 on graafinen esitys, joka kuvaa kuvion 2 toistevastaanottimen suotimista 232 ja 236 tulostettua signaali-informaatiota .

10

Kuvio 4 on graafinen esitys, joka kuvaa vaihehyppyä, joka voi esiintyä suoritettaessa vaihto signaaliteiden kesken analogisessa järjestelmässä ennen demodulointia.

15 Kuvio 5 on graafinen esitys, joka kuvaa, miten vaihehyppy voidaan välttää kuvion 2 toistevastaanotinta käyttäen.

Kuvio 6 on vuokaavio, joka kuvaa vaiheita signaalitien valitsemiseksi kuvion 2 toistevastaanotinta käytettäessä.

20 Nämä ja muut ongelmat on ratkaistu esillä olevan keksinnön ;·. mukaisella menetelmällä ja laitteella toisteiden valinnan * · ‘ . suorittamiseksi. Kuvio 2 esittää keksinnön nykyisin par- * » , haana pidetyn suoritusmuodon lohkokaaviota. Tässä suori-

» * I

;;; 25 tusmuodossa vastaanotin 210 käyttää digitaalisia tekniik- ’·' ’ koja valintaan perustuvan monitiemenetelmän sallimiseksi käytettäessä yhtä demodulaattoria tai diskriminaattoria \·,· 240 (FM:n (frequency modulation; taajuusmoduloinnin) demo- i » t > duloimisessa) mutta aiheuttamatta mitään vaihehyppyä teh- 30 täessä vaihto antenneilta 212, 216 alkavien haarojen kesii! ken. Vaikka tämä suoritusmuoto kuvaa vastaanottimen par- "* haana pidettyä toteutusta FM-solukkoradioliikenteessä tai >’/·; yhteiskäyttöisessä radioliikenteessä, niin tulisi ymmär- : ·.; tää, että tämä keksintö on sovellettavissa muihin modu- 35 lointimenetelmiin DPSK (differential phase shift key; 4 114359 differentiaalinen vaihemodulointi) mukaanlukien mutta ei siihen rajoittuen sekä mitä tahansa tyyppiä olevan langattoman viestintäjärjestelmän yhteydessä. Tämän parhaana pidetyn suoritusmuodon seuraavassa esitetty selitys on 5 siten tarkoitettu kuvaamaan tämän keksinnön piiriä mutta ei olemaan sitä rajoittava.

Kun signaaliversiot vastaanotetaan eri haaroissa antennien 212, 216 kautta, ne käsitellään ja digitoidaan vastaavasti 10 digitaalisissa RF-etuosissa 222, 226 ja digitaalisissa alassekoittimissa 224, 228. Digitoidut signaalit syötetään suotimiin 232, 236 ja joko desimoidaan tai suodatetaan riippuen siitä, kumpi haara on valittu aktiiviseksi haaraksi . Siten esimerkiksi mikäli ensimmäinen haara on ak-15 tiivinen haara, suodin 232 toimii digitoidun signaaliver-sion suodattamiseksi (ts. kaikkien niiden näytteiden tuottamiseksi, jotka ovat välttämättömät kantataajuuskaistan signaalin saamiseksi) ensimmäisessä haarassa. Tämä suodatettu signaali syötetään sen jälkeen diskriminaattoriin : 20 240 puskurin 241 kautta ja demoduloidaan vaiheilmaisimella • * * jV. 243 ja derivaattorilla 245. Toisaalta toinen haara tulos- taa desimoidun näytteen suotimesta 236, joka on ohjattu » · · ( · toimimaan desimoittimena. Desimoitu näyte syötetään pusku- * · riin 242, mutta se hylätään niin kauan kun toinen haara ;;; 25 pysyy aktiivisena.

i · ·

Kuvio 3 esittää tyypillistä ulostuloa ensimmäisellä ja toisella haaralla suotimien 232, 236 jälkeen. Sinä aikana, * » * V · jolloin ensimmäinen haara (haara 1 kuviossa 3) pysyy ak- 30 tiivisena, jatkuva näytteiden virta, so. suodatettu sig-/..., naali, haarassa 1 tulostetaan sekä RSSI-ilmaisimelle 234 että diskriminaattorin 240 puskuriin 241. Toisaalta haara 2 on ei-aktiivinen, joten vain jaksolliset desimoidut '/·· näytteet syötetään RSSI-ilmaisimeen 238 ja diskriminaatto- 35 rin 240 puskuriin 242. Ennalta määrätyn näytemäärän eli 5 114359 erän lopussa näytettä (esim. 306) ei-aktiivisessa haarassa ja vastaavaa näytettä (esim. 308) aktiivisessa haarassa käytetään sen haaran määrittämiseksi, jonka signaalinlaatu on korkein. Alan asiantuntijalle on selvää, että on useita 5 tapoja, joilla signaali-informaatiota voidaan käyttää suhteellisen signaalinlaadun määrittämiseksi ja että kysymykseen tulevat eräkoot ja näytteiden määrät vaihtelevat käytetyistä erityisistä piirien suunnitteluvalinnoista riippuen. Kuvion 2 suoritusmuodon tapauksessa sekä kulloi-10 setkin näytteet 306, 308 että ennalta määrätty määrä aikaisempia näytteitä 302, 304 aikaisempien erien lopussa keskiarvoitetaan kunkin haaran osalta ja sen jälkeen suoritetaan niiden vertailu.

15 Sen määrittämiseksi, milloin on suoritettava vaihto haarojen kesken, signaalinlaatuinformaatiota kummastakin haarasta verrataan monitiekytkimessä/valitsimessa 250. Parhaana pidetyssä suoritusmuodossa tämä saadaan aikaan mittaamalla suodatetun ja desimoidun signaalin signaalinvoi-20 makkuus vastaavassa aktiivisessa ja ei-aktiivisessa haarassa RSSI-ilmaisimien 234, 238 avulla. Alan asiantunti-

J I

; jalle on selvää, että voidaan käyttää muita signaalinlaa- » · * ’ . dun mittauksen muotoja kuin RSSI:tä ja että mittaus voi- 1 f , täisiin tehdä haaroissa aikaisemmin (esim. digitaalisten ( * ; ’ 25 alassekoittimien 224, 228 jälkeen) asianmukaisesti kokoon- ‘‘‘ panon omaavassa vastaanottimessa. Ilmaistua signaali-in formaatiota verrataan sen jälkeen monitievalitsimella 250 sen määrittämiseksi, kummassa haarassa on korkeimman laa-t!; dun omaava signaali. Monitievalitsin 250 ohjaa suotimia 30 232, 236 ja puskureita 241, 242 tulostamaan asianmukaisen ♦ 'informaation riippuen siitä, kumpi haara on valittu aktii-viseksi haaraksi — siksi haaraksi, jolla on korkeimman .1 laadun omaava signaali. Toisin sanoen sinä aikana, jolloin

t I

ensimmäinen haara pysyy aktiivisena haarana, monitievalit-35 sin 250 tulostaa ensimmäisen ohjaussignaalin suotimelle 6 114359 232 invertterin 230 kautta ohjaten suotimen 232 jäämään suodatusmoodiin; samaan aikaan ensimmäinen ohjaussignaali ohjaa suotimen 236 pysymään desimointimoodissa. Toiset ohjaussignaalit ohjaavat: puskurin 241 tulostamaan signaa-5 li-informaation vaiheilmaisimelle 243, puskurin 242 hylkäämään tallennetut näytteet ja kytkimen 247 hylkäämään derivaattorin 245 ulostulon haarojen keskinäisen vaihdon aikana.

10 Jos siis on määritetty, että ei-aktiivisella haaralla on nyt korkeampi signaalinlaatu, monitievalitsin 250 toimii suotimien 232 ja 236 toimintatapojen vaihtamiseksi, mikä saa aikaan sen, että suodin 232 desimoi tämän jälkeen tulevia syöttösignaaleja ja suodin 236 suodattaa jatkuvas-15 ti signaalia toisessa haarassa. Samaan aikaan monitievalitsin 250 lähettää ohjaussignaalin puskurille 242 viimeisen desimoidun näytteen tulostamiseksi vaiheilmaisimelle 243, minkä tarkoituksena on antaa aluksi käytettävä vaihe-historia nyt aktiiviselle toiselle haaralle. Kytkin 247 20 ohjataan hylkäämään, tai lähettämään valeulostuloon, derivaattorin ulostulo, joka on ensimmäisen haaran viimeisen näytteen 309 vaiheinformaation ja toisen haaran desimoidun • · *·:·’ näytteen 310 vaiheinformaation erotus. Sen jälkeen kytkin : 247 kytkee derivaattorin 245 ulostulon uudelleen nyt ak- • '·· 25 tiivisen toisen haaran differentioidun signaali-informaa- tion tulostamiseksi.

« * Tämä ratkaisu on erityisen edullinen siinä suhteessa, että viimeinen desimoitu näyte 310 on alussa derivaattorilla 30 245 vaihehistoriana, mitä ei voitaisi saada aikaan ennes- tään tunnetuilla tekniikoilla käyttämättä kahdennettuja diskriminaattoreita kussakin haarassa. Kuviot 4 ja 5 ku- • ’· vaavat lähemmin, miten vaihehyppy eliminoidaan vaihehis- toriaa ja esillä olevaa keksintöä käyttäen. Kuvio 4 esit-: 35 tää vaihtamisen vaikutusta, jos käytettäisiin vain yhtä » · • I * 7 114359 diskriminaattoria ennestään tunnetussa analogisessa toteutuksessa ottamatta huomioon jonkin muotoista vaihehisto-riainformaatiota ei-aktiivisella haaralla vaihtoa suoritettaessa. Numeroidut vektorit (osoittimet) kuviossa 4 5 edustavat vaihekulmia peräkkäisinä näytteityshetkinä kummallakin kahdesta antennista 212, 216 (merkitty A:ksi ja B:ksi vastaavassa ensimmäisessä ja toisessa haarassa). Olettaen että antenni 212 on valittu ensimmäiselle haaralle (haara A) näytteityshetkellä 2, RSSI-laskenta johtaa 10 sellaiseen määritykseen, että signaalinlaatu toisessa haarassa on nyt voimakkaampi kuin ensimmäisessä haarassa, joten toista haaraa (haara B) käytetään näytteityshetkellä 3. Siten näytteityshetkellä 2 derivaattori 245 on laskenut vaihe-eron Δφΐ aktiivisen haaran senhetkisen näytteen 2A 15 ja edellisen näytteen IA perusteella. Koska toinen haara kuitenkin vaihdetaan aktiiviseksi haaraksi, niin ennestään tunnetuilla tekniikoilla näytteityshetkellä 3 laskettaisiin vaihe-ero Δφ2 näytteitä 2A ja 3B käyttäen. Kuten nähdään, näytteiden 2 ja 3 välillä esiintyy suuri hyppy, 20 koska nämä tulevat eri signaaliteiltä. Tällainen suuri . hyppy aiheuttaa mitä todennäköisimmin ei-toivottuja ulos- tuloja kuten "napsahduksia" tai datan menetyksen.

I « · » Φ > '* Kuvio 5 esittää, miten tämä vaikutus eliminoidaan esillä * * 25 olevan keksinnön mukaista digitaalista valitsevaa monitie- tekniikkaa käyttäen. Tässä tapauksessa, jos haara B on ·· : kytketty aktiiviseksi haaraksi näytteellä 3, diskriminaat- tori 245 on jo edeltäkäsin laskenut aikaisemman näytteen ; 2B toisessa haarassa. Tätä näytettä käytetään näytteiden 30 2B ja 3B erotuksen laskemiseksi siten, että diskriminaat- torin 240 ulostulossa ei havaita mitään vaihehyppyä. Näyt- ···: teiden 2A ja 3B erotus, jos sellainen on laskettu, hylä- • · · tään valeulostuloon syöttämällä.

* ♦ · 8 114359

Kuvio 6 esittää keksinnön toteuttamisen nykyisin parhaana pidetyn menetelmän vuokaaviota. Vaiheet 410-418 esittävät vaiheita, joilla signaali-informaatio käsitellään, jos silloin aktiivista haaraa ei vaihdeta. Jos on tehty sel-5 lainen määritys, että ei-aktiivisen haaran RSSI on nyt suurempi kuin aktiivisen haaran RSSI (vaihe 416), niin suotimien 232, 236 toimintatavat vaihdetaan ja diskri- minaattorille 240 annetaan osoitin aikaisemmin ei-aktiivisen haaran viimeisen desimoidun ulostulon saamiseksi.

10 Täten on saatu aikaan välttämätön vaihehistoria ei-aktiivisen haaran kytkemiseksi aktiiviseksi haaraksi (vaiheet 420-424).

Esillä olevassa suoritusmuodossa on oletettu, että käyte-15 tään yksinkertaisia erotuksia diskriminaattorin 245 ulostulon laskemiseksi. On myös mahdollista käyttää useampia kuin kahta näytettä tarkemman estimaatin saamiseksi vaiheen derivaatalle sellaista piiriä kuin moniväliottoista derivaattoria käyttäen. Silti pitää kuitenkin ylläpitää 20 puskureita, jotka sisältävät riittävän määrän näytteitä kutakin antennia kohti, jotta vaiheen derivaatta voidaan laskea menettämättä jatkuvuutta tai alkutilan vaihehisto-: ’.· riaa joka kerta kun uusi haara valitaan. Ohjelmistototeu- • ’·· tuksessa esimerkiksi jos monitievalitsin 250 ja diskri- *:*·: 25 minaattori 240 on toteutettu digitaalisessa signaali- ; prosessorissa (DSP, digital signal processor) 260, tämä < I « sovitelma edellyttää pelkästään yhdelle ainoalle diskri-minaattori/demodulaattorirutiinille välitetyn tulo-osoit-timen muuttamista, kun antennitiet vaihdetaan, joten vii-30 meksi valitun haaran vaiheen laskemiseksi käytetään oi-*. keata näytehistoriaa. Meneteltäessä tällä tavoin on vält- tämätöntä diskriminoida vain aktiivinen haara, joten voi-daan toteuttaa säästöjä suorittimen kaistanleveyden osal-. ta. Tämä sovitelma on edullinen myös digitaalisessa lait- 35 teistototeutuksessa, koska on välttämätöntä rakentaa vain 9 114359 yksi ainoa diskriminaattori riippumatta siitä, mikä käytettävien vastaanottoantennien lukumäärä on.

Edellä on siis esitetty digitaalinen valintaa käyttävä 5 toistevastaanotin, jossa on eliminoitu kahdennettujen demodulaattorien tarve useilla signaaliteillä ja säästetty piirejä ja/tai laskentakapasiteettia. Vaikka keksintö on selitetty sitä havainnollistavaan suoritusmuotoon viitaten, niin alan asiantuntijalle on selvää, että tämän kek-10 sinnön hengestä ja piiristä poikkeamatta voidaan tehdä erilaisia muutoksia ja vaihdoksia. Alan asiantuntijalle on selvää esimerkiksi, että vaikka edellä esitetyssä yksityiskohtaisessa selityksessä digitaalinen vastaanotinpiiri on loogisesti erotettu, niin näiden toimintojen toteutus 15 todellisuudessa voidaan saada aikaan useilla eri tavoilla, joihin kuuluvat, mutta ei rajoittavassa mielessä, DSP:n asianmukainen ohjelmointi, diskreettien komponenttien kytkeminen yhteen sekä yhden tai useamman integroidun sovel-luspiirin (ASIC, application specific integrated circuit) 20 käyttäminen. Keksintö ei ole rajoittunut myöskään FM- tai . solukkojärjestelmiin, koska se voi soveltua mihin tahansa langattomaan viestintäjärjestelmään, jossa ainakin yksi * 1 1 : ·1 viestintäyksikkö pystyy liikkumaan. Tämän keksinnön henki • ja suojapiiri tulee pikemminkin ymmärtää ja tulkita oheis- * 1 25 ten patenttivaatimusten valossa.

i » ·

> f I

s » I * » · « t 1 • ·

Claims (11)

1. Menetelmä signaalin ensimmäisen ja toisen digitaalisen signaaliversion toisteiden valinnan suorittamiseksi, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää seuraavat 5 vaiheet: (a) käsitellään digitaaliset signaaliversiot desimoimalla joko ensimmäinen tai toinen digitaalinen signaaliversio desimoidun signaalin tuottamiseksi ja suodattamalla vastaavasti joko toinen tai ensimmäinen digitaalinen signaa- 10 liversio suodatetun signaalin tuottamiseksi; (b) määritetään desimoidun signaalin signaalinlaatu ja ; suodatetun signaalin signaalinlaatu; ja (c) tulostetaan suodatettu signaali demodulaattorille, jos suodatetun signaalin signaalinlaatu on suurempi kuin 15 desimoidun signaalin signaalinlaatu.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jossa sig- i 1.· naali vastaanotetaan ensimmäisenä ja toisena signaaliver- : 1·· siona vastaavasti ensimmäisen ja toisen antennin kautta, • · · · · 1 tunnettu siitä, että menetelmä käsittää lisäksi 20 ennen vaihetta (a) vaiheen, jossa: • 1 1 • · · digitoidaan ja alassekoitetaan ensimmäinen ja toinen sig- • · « ··.: naaliversio ja tulostetaan vastaavasti ensimmäinen ja toi- * 1 1 ’·;·1 nen digitaalinen signaaliversio. • · ·

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n - .·. : 25 n e t t u siitä, että signaalinlaadun määritysvaihe kä- • i · · • 1 1 11 114359 i ! sittää desimoidun signaalin näytteen signaalinvoimakkuuden vertaamisen suodatetun signaalin näytteen signaalinvoimak-kuuteen.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n - 5. e t t u siitä, että se käsittää lisäksi, jos desimoidun signaalin signaalinlaatu on suurempi kuin suodatetun signaalin signaalinlaatu, seuraavat vaiheet: tulostetaan desimoidun signaalin desimoitu näyte demodu-laattorille; ja 10 määritetään demodulaattorissa desimoidun näytteen vaihe ja f demoduloidaan toisen suodatetun signaalin ensimmäinen näyte desimoidun näytteen määritetyn vaiheen perusteella.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että mainittu desimoitu signaali ja 15 mainittu suodatettu signaali käsittävät vastaavasti ensimmäisen ja toisen näytteiden joukon ja että mainitun ensim-mäisen näytteiden joukon näytteitysväli on pienempi kuin • « · jt '1 toisen näytteiden joukon näytteitysväli. • 1 • I I

6. Toistevastaanotin, jossa on ainakin ensimmäinen ja • I · 20 toinen haara ainakin signaalin vastaavan ensimmäisen ja • 1 · ‘ toisen signaaliversion vastaanottamiseksi, tunnettu , siitä, että toistevastaanotin käsittää: « t I » · 1 1 » » » ·;· a) välineet (232, 236) ensimmäisen tai toisen digitaalisen : ’·· signaaliversion suodattamiseksi suodatetun signaalin '...· 25 tuottamiseksi, ja toisen digitaalisen signaaliversion seuraamiseksi pienennetyllä näytteitystaaj uudella desi- • 1 • > 12 114359 j moidun signaalin tuottamiseksi; b) välineet (234, 238) desimoidun signaalin signaalilaadun ja suodatetun signaalin signaalilaadun määrittämiseksi; sekä 5 c) demodulaattorin (240) suodatetun signaalin vastaanottamiseksi, jos suodatetun signaalin signaalinlaatu on suurempi kuin desimoidun signaalin signaalinlaatu.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen toistevastaanotin, joka on asennettu jonkin patenttivaatimuksen 2-5 mukaisen 10 menetelmän toteuttamista varten.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen toistevastaanotin, tunnettu siitä, että suodin-välineet käsittävät ensimmäisen ja toisen suodinvälineen vastaavasti ensimmäisessä ja toisessa haarassa, ja että 15 toistevastaanotin lisäksi käsittää ensimmäisen ja toisen digitaalisen alassekoitusvälineen (224, 228) vastaavasti • · :v. ensimmäisessä ja toisessa haarassa ensimmäisen ja toisen • · digitaalisen signaaliversion digitoimiseksi ja alas- • · · sekoittamiseksi sekä vastaavasti ensimmäisen ja toisen . ,·. 20 digitaalisen signaaliversion tuottamiseksi. • I ·

9. Jonkin patenttivaatimuksen 6-8 mukainen toiste-vastaanotin, tunnettu siitä, että se käsittää MM lisäksi monitiekytkinvalitsimen (250) sen määrittämiseksi, • · · kummalla ensimmäisestä ja toisesta digitaalisesta • · I I · 25 signaaliversiosta on suurempi signaalinlaatu, ja suodin- * » välineiden ohjaamiseksi ensimmäisen digitaalisen signaali-'· version suodattamiseksi ja toisen digitaalisen signaali- 13 114359 version desimoimiseksi, jos ensimmäisen digitaalisen signaaliversion signaalinlaatu on suurempi.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 6-9 mukainen toiste-vastaanotin, tunnettu siitä, että demodulaattori 5 (240) käsittää suodinvälineisiin kytketyn ensimmäisen ja toisen puskurin (241, 242), ensimmäiseen ja toiseen puskuriin kytketyn vaiheilmaisimen (243) ja vaiheilmaisimeen kytketyn derivaattorin (245).

10 114359

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen toistevastaanotin, 10 tunnettu siitä, että se käsittää derivaattoriin kytketyn lähtökytkimen (247) derivaattorin lähtösignaalin hylkäämiseksi haarojen välisen siirtymisen aikana. 1 · · • · * · I • i » P 14 114359