FI114203B - Useiden teränpitimien korkeuden säätävä laite särmäyspuristimeen - Google Patents

Description

114203

Useiden teränpitimien korkeuden säätävä laite särmäyspuristimeen

Esillä oleva keksintö koskee useiden särmäyspuristimen ylälaattaan 5 liitettyjen teränpitimien korkeuden säätävää laitetta.

Särmäyspuristimia käytetään yleisesti levymäisten materiaalien muotoiluun ja tässä tarkoituksessa ne käsittävät ylälaatan ja alalaatan sijoitettuina samaan pystytasoon. Toinen näistä kahdesta laatasta on kiinnitetty päistään alustaan, liikkuva laatta sitä vastoin siirtyy pystytasossa tavallisesti sen 10 kummassakin päässä sijaitsevien käyttöelinten välityksellä. Särmäyspuristimen tyypin mukaan liikkuvana laattana voi olla joko ylälaatta tai alalaatta.

Muotoilua varten yksi tai useampi työkalu on kiinnitetty teränpitimien avulla ylälaattaan, yhtä tai useaa V-muotoista, alalaatan reunaan kiinnitettyä tyynyä vastapäätä.

15 Kukin teräpidin käsittää ylälaatan pystysuoraan jatkeeseen sijoite tun työkalutuen, joka on yhteistoiminnallinen kiristyslaitteen kanssa, joka kohdistaa työkaluun tai meistiin puristuksen, joka on riittävä tämän lukitsemiseksi työkalutuen päälle.

Levymäisiä materiaaleja tällaisten särmäyspuristinten avulla muo-20 toiltaessa on eräänä ongelmana eri työkalujen ja tyynyn tai tyynyjen vastaavuus tai yleisemmin kahden laatan vastakkaisten reunojen vastaavuus.

‘ ·’ Muotoilun aikana, toisin sanoen taivutusjännitysten vaikutuksesta i ala- ja ylälaattojen pituussuuntaiset deformaatiokäyrät, kunkin muodostaessa : yhden kaaren, ovat olennaisesti symmetrisiä laattojen erotustason suhteen.

25 Suurin mahdollinen ero laattojen välillä sijaitsee siten lähellä niiden keskustaa *: · i ja on kunkin laatan maksimaalinen deformaatio kaksinkertaisena.

Näin ollen on ymmärrettävää, että koska työkalut ovat kiinnitettyinä t < t ylälaattaan liitettyihin teränpitimiin, työkalujen teoreettinen käyrä, joka kulkee kunkin työkalun vastaavan etureunan kautta, on samannäköinen kuin ylälaa-’· 30 tan pituussuuntainen deformaatiokäyrä.

Työkalujen teoreettisen käyrän ollessa näin etäämpänä tyynystä • · ;.· * sen keskiosassa kuin ääripäissä on levymäisten materiaalien taitos avoimempi keskellä kuin ääripäissä.

: Siten on ymmärrettävää, että eri työkalujen ja alalaatan tyynyn tai * * » ! 35 -tyynyjen välinen vastaavuus on eräs olennainen toteutetun muotoilun täsmäl- ’ ’ lisyyden ja laadun parametri.

2 114203

Yleisesti tunnetulla tavalla tämä ongelma on ratkaistu järjestämällä ylälaatan teränpitimien korkeudensäätölaite niin, että muunnellaan ylälaatan ruudun ja eri työkalujen etureunan välistä pystysuoraa etäisyyttä.

Ylälaatan ruuduksi kutsutaan ylälaatan sitä osaa tai tarkemmin sa-5 noen alapintaa, joka sijoitetaan alalaatan tyynyä vastapäätä.

Säätölaite käsittää perinteisesti kunkin teränpitimen osalta säätökii-lan, jossa on vaakasuora yläpinta, jota vasten ylälaatan ruudun on tarkoitus nojata särmäyspuristimen työvaiheen eli muotoilun aikana, sekä kalteva alapinta, joka nojaa mainittuun kiilaan liitetyn työkalutuen yläpintaan.

10 Nämä eri kiilat voivat liukua toisistaan riippumatta ylälaatan pituus suunnassa kunkin työkalutuen ja ylälaatan ruudun välisen pystysuoran etäisyyden ja siis ennen kaikkea työkalujen etureunojen ja ylälaatan ruudun välisen pystysuoran etäisyyden säätämiseksi.

Tällaisen ratkaisun avulla voidaan siten tasoittaa ylälaatan defor-15 maatio muotoilun kuluessa säätämällä työkalulinjan esikaarevuutta, joka kulkee kunkin työkalun vastaavan etureunan kautta. Tämä esikaarevuus muodostaa yhden kaaren, joka on alalaatan kaaren kanssa yhdensuuntainen.

Tämän ratkaisun avulla voidaan tapauksesta riippuen kompensoida myös työkalujen työstöviat tai ylä- ja alalaatan työstöviat.

20 Jotta tämä ratkaisu toimisi moitteettomasti, on kuitenkin välttämä töntä, että säätökiilan pituus on suurempi kuin siihen liitetyn työkalutuen pi-tuus, jotta kunkin säätökiilan vaakasuoran yläpinnan ja ylälaatan ruudun välillä ; on riittävä tukipinta, jolloin estetään ylälaatan paikalliset deformaatiot.

·: : Samaten on myös välttämätöntä, että kunkin kiilan ja ylälaatan ruu- 25 dun välinen tukipinta säilyy, kun kiila siirtyy siihen liittyvän työkalutuen suhteen .. .: työkalun korkeuden säädön aikana.

. ·. Koska kunkin kiilan pituuden tulee siis ehdottomasti olla suurempi kuin siihen liittyvän työkalutuen pituus, yhden tai useamman työkalun kiinnit-. tämiseen tarkoitetut teränpitimet on tähän saakka sijoitettu toisiinsa nähden ;;; 30 erilleen. Tämä kahden vierekkäisen teränpitimen välinen tila vastaa olennai- I 1 sesti mainittujen kahden kiilan kärkiosien pituutta, joka ylittää sivusuunnassa i ; : työkalutukien yläpinnat.

: Näin ollen yleisesti tunnetut säätökiilat eivät suoritettavasta muotoi- . \ lusta riippuen mahdollista teränpitimien tai tarkemmin sanoen työkalutukien ; 35 liittämistä yhteen niin, että samalla säilytetään riittävä tukipinta kunkin kiilan ja ‘ : laatan ruudun välillä.

3 114203

Ainakin kahden työkalutuen liittäminen yhteen saattaa olla tarpeen esimerkiksi silloin, kun fraktioitu työkalu tai fraktioidut työkalut on sijoitettava määrätyn pituiseen jaksoon, joka on yhtä pitkä kuin kaikkien tukien pituudet yhteensä, jotta mahdollistettaisiin levymäisten materiaalien sivusuuntaisten 5 taitosten avautuminen sivusuuntaisten työkalutukien pituussuuntaisissa kärjissä.

Näin on ymmärrettävää, että mikäli tekniikan tason mukaisten tuki-kiilojen yhteydessä halutaan käyttää ainakin kahta työkalutukea yhteen liitettyinä, työkalutukiin liittyvien kiilojen kärjet joutuvat väistämättä keskinäiseen 10 kosketukseen työkalutukia aikaisemmin.

Näin ollen ei ole mahdollista liittää tukia yhteen siirtämättä ainakin yhtä kiilaa, mistä siis seuraisi, että siihen liittyvän tuen korkeus muuttuisi aiheuttaen häiriöitä.

Esillä olevan keksinnön tavoitteena on ratkaista edellä mainitut tek-15 niset ongelmat tarkoituksenmukaisesti.

Tämä tavoite saavutetaan keksinnön mukaisesti useiden särmäyspuristimen ylälaattaan liitettyjen teränpitimien korkeuden säätävän laitteen avulla, kunkin teränpitimen käsittäessä työkalutuen sijoitettuna ylälaatan pystysuoraan jatkeeseen, säätölaitteen käsittäessä kutakin teränpidintä varten sää-20 tökiilan, joka käsittää vaakasuoran yläpinnan, jota vasten ylälaatan ruutu on tarkoitettu nojaamaan särmäyspuristimen työvaiheen aikana sekä kaltevan •\alapinnan, joka nojaa mainittuun kiilaan liittyvän työkalutuen yläpintaan, kunkin •Yi kiilan ollessa pituudeltaan suurempi kuin siihen liittyvän työkalutuen pituus, ja : kyetessä liukumaan särmäyspuristimen pituussuunnassa kunkin työkalutuen ja 25 ylälaatan välisen korkeuden säätämiseksi, ja jolle on tunnusomaista, että kun-·;’>· kin kiilan kärjet käsittävät liitoselimiä, joiden avulla mahdollistetaan, että työka- lutukeen liittyvä kiila voi yhtäältä peittää ainakin osittain viereisen työkalutuen yläpinnan ja toisaalta kytkeytyä irrotettavalla tavalla mainittuun viereiseen työ-kalutukeen liittyvään kiilaan niin, että nämä kaksi vierekkäistä työkalutukea 30 ovat yhteen liitettyinä, ja että ylälaatan ruutu on tarkoitettu nojaamaan lii- • · ’·; toselimiin.

Y · Keksinnön erään toisen edullisen tuntomerkin mukaan työkalutuet γ\· sijoitetaan niin, että niiden yläpinta omaa samansuuntaisesti suunnatun kalte- : Y vuuskulman ja kunkin työkalutuen yläpinnan ylälaattaa lähimpänä oleva kärki- * t · ; 35 osa varustetaan syvennyksellä niin, että viereiseen työkalutukeen liittyvän kii- • · lan jonkun ääripään liitoselimet koskettavat mainittua syvennystä.

4 114203

Keksinnön erään toisen tuntomerkin mukaisesti liitoselimet käsittävät kunkin kiilan yhdessä kärjessä ulkonevan elementin ja kunkin kiilan toisessa kärjessä ainakin yhden kärkiosuuden, jossa on täydentävä ontelo, yhdessä kiilassa olevan ulkonevan elimen ollessa tarkoitettu kytkeytymään viereisessä 5 kiilassa olevaan täydentävään onteloon.

Keksinnön erään edullisen tuntomerkin mukaisesti kiilan kärkien liitoselimet sekä vastaava kiila toteutetaan yhtenä kappaleena.

Keksinnön mukainen laite mahdollistaa siis ainakin kahden työkalu-tuen käytön yhteen liitettyinä samalla kun säilytetään riittävä tukipinta kunkin 10 säätökiilan ja ylälaatan ruudun välillä yhtäältä riippumatta kiilan sijainnista siihen liittyvään työkalutukeen nähden ja toisaalta kiilojen keskinäisestä suhteellisesta sijainnista riippumatta.

Keksinnön muita tuntomerkkejä ja etuja käy ilmi alla seuraavasta selityksestä ja oheisista piirroksista, joista 15 - kuvio 1 on pystykuva, jossa esitetään osittainen poikkileikkaus särmäyspuristimen teränpitimestä ja sen korkeudensäätölaitteesta, - kuvio 2 on perspektiivikuva keksinnön mukaisen laitteen säätökiilan ensimmäisestä toteutustavasta, - kuvio 3 on kaaviomainen perspektiivikuva useiden säätökiilojen si-20 joittamisesta niihin liittyvien työkalutukien suhteen ensimmäisen toteutustavan mukaan, • · · - kuvio 4 on toisen toteutustavan mukainen perspektiivikuva keksin-nön mukaisen laitteen säätökiilasta ja ·: i - kuvio 5 on kaaviomainen perspektiivikuva useiden säätökiilojen si- 25 joittamisesta niihin liittyvien työkalutukien suhteen toisen toteutustavan mu-kaan.

• · .···. Kuvio 1 on pystykuva, jossa esitetään osittainen poikkileikkaus te ränpitimestä 1, joka on kiinnitetty särmäyspuristimen ylälaattaan 9. Tämä te-ränpidin 1 käsittää työkalutuen 3, jonka pystyasento eli korkeus on säädettä-;;; 30 vissä keksinnön mukaisella säätölaitteella.

Ennen itse säätölaitteen yksityiskohtaista kuvausta selitetään esi-j : i merkinomaisesti mutta ei rajoittavasti sellaisen teränpitimen toteutustapa, joka ainakin yhden identtisen teränpitimen kanssa toimiessaan mahdollistaa kek-. \ sinnön mukaisen säätölaitteen käytön.

; 35 Särmäyspuristimen kuviossa 1 esitetty ylälaatta 9 käsittää pituudel- laan useita teränpitimiä 1 sijoitettuina vaakatasoon peräkkäin.

5 114203

Kukin teränpidin 1 on liitetty ylälaattaan 9 pidikkeellä 10. Kukin te-ränpidin käsittää kiinnityspalkin 6, johon työkalutuki 3 on kiinnitetty yhdellä tai useammalla ruuvilla 8. Ylälaatan 9 alapuolelle, sen pystysuoraan jatkeeseen sijoitettu työkalutuki 3 on tarkoitettu toimimaan yhdessä kiristyslaitteen 5 kans-5 sa, joka kohdistaa työkaluun 4 riittävän puristuksen tämän lukitsemiseksi työ-kalutukea 3 vasten.

Jotta varmistettaisiin työkalun 4 moitteeton kiinnitys teränpitimeen 1, kiristyslaite 5 ja työkalutuki 3 ovat pituudeltaan identtiset.

Särmäyslaitteella suoritettavista muotoilutavoista riippuen kukin telo ränpidin 1 varustetaan fraktioidulla työkalulla tai sama työkalu voidaan kiinnittää useaan, kuviossa 1 esitetyn kanssa identtiseen teränpitimeen.

Jotta kunkin teränpitimen 1 pystyasentoa, tarkemmin sanoen kunkin työkalutuen 3 pystyasentoa voitaisiin säädellä fraktioitujen työkalujen tai tilanteen mukaan useiden teränpitimen tukeman työkalun teoreettisen käyrän 15 muuntamiseksi, säätölaite käsittää kunkin teränpitimen suhteen säätökiilan 2, joka on sijoitettu siihen liittyvän työkalutuen 3 ja ylälaatan 9 väliin.

Kuten voidaan todeta kuviosta 1 ja aivan erityisesti kuvioista 2 ja 4, joissa esitetään vastaavasti keksinnön ensimmäinen ja toinen toteutustapa, kukin säätökiila käsittää vaakasuoran yläpinnan 21, joka on tarkoitettu nojaa-20 maan ylälaatan 9 ruutua 91 vasten, ja kaltevan alapinnan 22, jonka kaltevuus-kulma vaakatasoon nähden on a, mainitun kaltevan alapinnan 22 nojatessa siihen liittyvää ja saman kaltevuuskulman a omaavaa työkalutuen 3 kaltevaa yläpintaa 31 vasten.

: : Säätökiilan 2 pituus on lisäksi suurempi kuin siihen liittyvän työkalu- : ‘ ’: 25 tuen 3 pituus (kuviot 3 ja 5).

• ; Jotta voitaisiin varmistua särmäyspuristimen moitteettomasta toi- .··. minnasta ylälaatan 9 laskeutuessa tai alalaatan noustessa, säätökiila 2 saate taan työkalutuen 3 kanssa yhteistoiminnalliseksi (kuvio 1) käyttämällä kiinni-tyspalkkia 6, joka kiinnitetään yhtäältä säätökiilaan 2 ruuvilla 7 ja toisaalta työ-*;;; 30 kalutukeen 3 ruuvilla 8, kiinnityspalkin 6 yläosan ollessa samaten kiinnitettynä **;·* ylälaattaan 9 sen kanssa yhteistoiminnallisen pidikkeen 10 välityksellä.

: Työkalutuen 3 pystyasennon säätämiseen ylälaatan 9 ruudun 91 suhteen riittää siis, että ruuvia 7 löysennetään, säätökiilaa 2 siirretään pituus-. suunnassa millä tahansa sopivalla keinolla, jolloin ruuvi 7 siirtyy kiinnityspalk- ; 35 kiin 6 tehdyssä pitkulaisessa reiässä, minkä jälkeen ruuvi 7 kiristetään työkalu- tuen 3 tultua pystyasentoon.

6 114203

Kuten aiemmin mainittiin, kunkin yleisesti tunnetun säätökiilan pituus on suurempi kuin siihen liittyvän työkalutuen pituus. Mutta mikäli kaksi työkalutukea halutaan liittää yhteen, on välttämätöntä, että näiden kahden vierekkäisen kiilan kärjet eivät kosketa toisiaan.

5 Tämän haitan estämiseksi järjestetään keksinnön mukaan kunkin kiilan kärkiin liitoselimiä, jotka mahdollistavat, että työkalutukeen liittyvä kiila yhtäältä peittää ainakin osittain viereisen työkalutuen yläpinnan ja toisaalta kytkeytyy irrotettavalla tavalla mainittuun vieressä olevaan työkalutukeen liittyvään kiilaan, samalla kun ylälaatan 9 ruudun 91 ja liitoselinten välinen tukipinta 10 säilyy riittävänä ja liitoselinten yläpinnat ovat samassa linjassa vastaavan kiilan yläpinnan kanssa.

Keksinnön kuvioissa 2 ja 3 esitetyn ensimmäisen toteutustavan mukaan säätökiilan 2 kärjen 2A liitoselimet koostuvat ulkonevasta elementistä 23, joka käsittää vaakasuoran yläpinnan 23A ja vaakasuoran alapinnan 23B. Ul-15 konevan elementin 23 yläpinta 23A sijaitsee säätökiilan vaakasuoran yläpinnan 21 jatkeessa ja saa aikaan tuen jatkumisen ylälaatan 9 ruudun 91 ja ulkonevan elementin 23 ja säätökiilan 2 vastaavien yläpintojen 23A ja 21 välillä.

Kiilan 2 toisen kärjen 2B osalta liitoselimet koostuvat vaakasuoran pohjan omaavasta ontelosta 24, jota rajaa kaksi sivusuuntaista kärkiosaa 24A, 20 joiden yläpinnat on tarkoitettu nojaamaan ylälaatan 9 ruutuun 91, ja jotka ovat samassa linjassa vastaavan kiilan 2 yläpinnan 21 kanssa.

.·* Tämä ontelo 24 toteutetaan niin, että viereisen kiilan 2' ulkoneva , ·· elementti 23' (kuvio 3), joka on ensimmäisen kiilan 2 ulkonevan elementin 23 ; : kanssa identtinen, voi kytkeytyä viimeksi mainitun kiilan onteloon 24.

25 Lisäksi ontelon 24 syvyys määrätään niin, että ulkonevan elementin 23' alapinta nojautuu ontelon 24 vaakasuoraa pohjaa vasten ja samaten ulko- .···. nevan elementin 23' korkeus niin, että sen yläpinta sijaitsee säätökiilan 2 ylä pinnan 21 ja toisen kärjen 24A sivusuuntaisten osien yläpintojen jatkeessa.

Työkalutuet 3, 3' ja 3" sijoitetaan niin, että niiden vastaavat yläpin-30 nat 31, 31' ja 31" omaavat kaltevuuskulman a, joka on suunnattu samansuun- • · taisesti vaakasuoraan nähden.

i : : Kun siis halutaan käyttää levymäisten materiaalien erityismuotoilus- sa ainakin kahta työkalutukea 3 ja 3' yhteen liitettyinä (kuvio 3), toiseen työka- * % » . \ lutukeen 3' liitetty toinen säätökiila 2' tai tarkemmin sanoen toisen kiilan 2' ul- ; 35 koneva elementti 23'peittää ainakin osittain vieressä olevan ensimmäisen työ- t * ·

» I

7 114203 kalutuen 3 yläpinnan 31 kytkeytyen samalla irrotettavalla tavalla ensimmäisen säätökiilan 2 onteloon 24.

Lisäksi kiilojen 2, 2'ja 2" yläpinnat 21, 21'ja 21" sekä niiden kärkien liitoselimet, jotka koostuvat ulkonevista elementeistä 23, 23' ja 23" ja onteloja 5 24 ja 24' vastaavasti rajaavista sivusuuntaisista kärkiosista 24A ja 24A’ mahdollistavat, että kiilojen 2, 2' ja 2" muodostama kokonaisuus säilyttää riittävän tukipinnan ylälaatan 9 ruudun 91 suhteen.

Keksinnön kuvioissa 4 ja 5 esitetyn toisen suoritusmuodon mukaan säätökiilan 2 kärjen 2A liitoselimet koostuvat ulkonevasta elementistä 123, 10 jonka vaakasuora yläpinta 123 sijaitsee säätökiilan 2 vaakasuoran yläpinnan 21 jatkeessa, kun taas sen kalteva alapinta 123B sijaitsee säätökiilan kaltevan alapinnan 22 jatkeessa.

Koska ulkonevan elementin 123 ja kiilan 2 alapinnat 123B ja 22 omaavat vaakatason suhteen saman kaltevuuskulman a, ne nojaavat siis aina 15 täydentävän kaltevuuskulman omaavaa työkalutuen 3 yläpintaa 31 vasten.

Kiilan 2 toisen kärjen 2B osalta liitoselimet koostuvat ontelosta 124, joka avautuu kiilan alapintaan 22 ja yläpintaan 21. Tätä onteloa 124 rajaa poi-kittaissuunnassa kaksi sivusuuntaista kärkiosaa 124A, jotka ovat tarkoitetut nojaamaan ylälaatan 9 ruutua 91 vasten.

20 Kuten kuviosta 5 voidaan todeta, työkalutuet 3, 3' ja 3" sijoitetaan niin, että niiden vastaava yläpinta 31, 31' ja 31" omaa vaakatasoon nähden kaltevuuskulman a, joka on suunnattu samansuuntaisesti kuin vastaavan kii-: ' · j lan kaltevuuskulma.

i Yläpintojen 31, 31' ja 31" kaltevuuskulmien arvot voivat olla samat : 25 tai keskenään erilaisia käytettyjen työkalutukien mukaan, mutta kukin niistä on identtinen vastaavan säätökiilan 2, 2' ja 2" sisäpinnan 22 kaltevuuskulman .·*·. kanssa.

* ·

Koska kunkin ulkonevan elementin 123, 123' ja 123" alapinta sijait- see säätökiilojen 2, 2' ja 2" alapinnan jatkeessa, kunkin työkalutuen 3, 3' ja 3" ;;; 30 yläpintojen 31, 31' ja 31" ylälaattaa 9 lähinnä olevat kärkiosat varustetaan • * ’·;·* edullisesti syvennyksellä 32, 32', jotta paksuimman kärjen puolella, toisin sa- ! noen kunkin kiilan 2, 2' ja 2" korkeimmalla kohdalla sijaitsevat ulkonevat ele- mentit 123, 123' ja 123" voivat liukua ja peittää viereiset työkalutuet 3, 3', joi-. den korkeus on suurin tässä kärjessä.

; 35 On edullista, että kukin syvennys 32, 32' omaa kaltevuuskulman, « I t '· Ί joka on vieressä olevan ulkonevan elementin 123', 123" alapinnan kaltevuus- 114203 8 kulman kanssa identtinen, jotta onteloon 124 tai 124' kytketty mainittu ulkoneva elementti 123' ja/tai 123" koskettaa samanaikaisesti sekä viereistä työkalu-tukea että ylälaatan ruutua 91.

Keksinnön mukainen laite mahdollistaa näin ainakin kahden työka-5 lutuen käytön yhteen liitettyinä, samalla kun säätökiilojen 2, 2' ja 2" yläpintojen 21, 21' ja 21" ja liitoselinten ja laatan 9 ruudun 91 välissä säilyy riittävä tukipin-ta. Mainittujen liitoselinten yläpinnat ovat samassa linjassa mainittujen kiilojen 2, 2' ja 2" yläpintojen 21, 21' ja 21" kanssa. Lisäksi tällaisen tukien liitosjär-jestelyn toteuttamiseen ei vaikuta yhtäältä kiilan asento siihen liittyvän työkalu-10 tuen suhteen eikä toisaalta kiilojen keskinäinen suhteellinen asento.

Toisen toteutustavan mukaan kunkin säätökiilan ulkoneva elementti 123, 123' ja 123" sijoitetaan kunkin kiilan pituussuuntaisen symmetria-akselin mukaisesti. Voidaan kuitenkin myös ajatella kunkin ulkonevan elementin siirtämistä poikittain niin, että yksi niiden sivupinnoista sijaitsee kunkin kiilan jonkin 15 sivupinnan jatkeessa. Tässä tapauksessa kunkin kiilan kärki 2B varustetaan vain yhdellä kärkiosalla, joka rajaa ontelon, jossa on kaksi tasaista, välittömästi vieressä sijaitsevaa ulkonevaa elementtiä täydentävää pintaa.

Keksintöä ei luonnollisesti mitenkään rajata selitettyihin ja esitettyihin toteutustapoihin, jotka on annettu ainoastaan esimerkinomaisesti. Se käsit-20 tää erityisesti kaikki tässä kuvattujen elinten teknisistä vastineista koostuvat elimet sekä niiden yhdistelmän, sikäli kun ne on toteutettu keksinnön henges-: sä ja toimeenpantu seuraavien vaatimusten mukaisesti.

• · · « · • · » * » • ·

Claims (4)

114203

1. Laite useiden särmäyspuristimen ylälaattaan (9) liitettyjen terän-pitimien (1) korkeuden säätämistä varten, kunkin teränpitimen käsittäessä työ-kalutuen (3, 3') sijoitettuna ylälaatan (9) pystysuoraan jatkeeseen, säätölait- 5 teen käsittäessä kutakin teränpidintä varten säätökiilan (2, 2'), joka käsittää vaakasuoran yläpinnan (21), jota vasten ylälaatan ruutu (91) on tarkoitettu nojaamaan särmäyspuristimen työvaiheen aikana, sekä kaltevan alapinnan (22), joka nojaa mainittuun kiilaan (2, 2') liittyvän työkalutuen (3, 3') yläpintaan (31, 31'), kunkin kiilan ollessa pituudeltaan suurempi kuin siihen liittyvän työkalutu-10 en pituus, ja kyetessä liukumaan särmäyspuristimen pituussuunnassa kunkin työkalutuen (3, 3') ja ylälaatan (9) välisen korkeuden säätämiseksi, tunnet-t u siitä, että kunkin kiilan (2, 2’) kärjet (2A, 2B) käsittävät liitoselimiä, joiden avulla mahdollistetaan, että työkalutukeen (3') liittyvä kiila (2) voi yhtäältä peittää ainakin osittain viereisen työkalutuen (3) yläpinnan (31) ja toisaalta kytkey-15 tyä irrotettavalla tavalla mainittuun viereiseen työkalutukeen (3') liittyvään kiilaan (2) niin, että nämä kaksi vierekkäistä työkalutukea (3, 3') ovat yhteen liitettyinä ja siitä, että ylälaatan (9) ruutu (91) on tarkoitettu nojaamaan liitoselimiin ja vastaaviin kiiloihin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että 20 työkalutuet (3, 3') on sijoitettu niin, että niiden yläpinnat (31, 31') omaavat samansuuntaisesti suunnatut kaltevuuskulmat a, ja siitä, että kunkin työkalutuen (3, 3') yläpinnan (31, 31') ylälaattaa (9) lähinnä oleva kärkiosa on varustettu ’;··[ syvennyksellä (32, 32'), jotta viereiseen työkalutukeen (3, 3') liittyvän kiilan (2', ’· · 2") yhdessä kärjessä olevat liitoselimet (123', 123"), voivat olla kosketuksissa *:; 25 mainittuun syvennykseen (32, 32'). .’· 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, et- *:' i tä liitoselimet käsittävät kunkin kiilan yhden kärjen (2A) osalta ulkonevan ele- mentin (23; 123) ja kunkin kiilan toisen kärjen (2B) osalta ainakin yhden kärkiosan (24A; 124A), joka rajaa täydentävän muodon omaavan ontelon, ja siitä, 30 että yhden kiilan (24; 124) ulkoneva elementti on tarkoitettu kytkeytymään vie-. ·· ’. reisen kiilan täydentävän muodon omaavaan onteloon.

4. Jonkun edeltävän patenttivaatimuksen mukainen laite, tun-: nettu siitä, että kiilan kärkien liitoselimet sekä vastaava kiila on toteutettu :...: yhtenä kappaleena. : .·. 35 * I > • · 114203