FI113751B - Putkiurituslaite - Google Patents

Description

113751

Putkiurituslaite - Rörspärningsanordning Tämä keksintö liittyy uritettuihin putkiin, joita useimmiten käytetään lämmönvaih-dinelementteinä ilmastointilaitteissa. Tarkemmin sanoen keksintö koskee putkien si-5 säpintojen uritukseen käytettäviä laitteita.

Nykyisin tunnetaan putkiurituslaitteita: japanilaiset patenttihakemukset JP-52-103905 (julkaisu n:o 61-59806), JP-54-10760 (julkaisu n:o 59-12365) ja JP 55-19448 (julkaisu n:o 56-117827), joista muutamia tuo esiin US-4 373 366.

Yleisesti näissä putkiurituslaitteissa on kolme uritettavan putken akselin suuntaisesti 10 sijoittuvaa elementtiä: - linjan alussa pitosuukappale, joka pitää uritettavan putken sisällä paikoillaan kelluvan kiinnitysistukan, jossa on tanko, jonka vapaassa päässä on uritettu istukka, - alavirtaan tästä pitosuukappaleesta (uritettavan putken kulkusuunnassa) uritusyk-sikkö, jossa on pyörivä pesä, joka ympäröi kuulia (tai vastaavasti toimivia osia), jot- 15 ka puristavat putken seinämää uritettua istukkaa vasten, niin että muodostuu sisäpuolelta uritettu putki, . ·. - ja uritusosasta alavirtaan viimeistelysuukappale.

» Tässä patenttihakemuksessa käytetään nimitystä "pesä" uritus-yksikön osasta, joka ; saa kuulat pyörimään uritettavan putken ympärillä painamalla niitä vasten putken * r ♦ • .·* 20 seinämää.

' · · _ Tutkiessaan putkien sisäuritusta tämän patenttihakemuksen tekijä on kokeillut tun- • · nettuja laitteita, erityisesti japanilaisen julkaisun n:o 55-103 215 kuvion 2 laitetta (tai US-4 373 366, kuvio 2) ja tehnyt seuraavat havainnot: • » » » - ensinnäkin kuulapesä (US-4 373 366, kuvio 2, numero 17) on sellainen, ettei kuu- . . 25 lia saada helposti sisään eikä myöskään pysymään paikoillaan ilman uritettavaa put- ‘ ; kea. Tämän tyyppisessä pesässä itse asiassa mikään ei pidä kuulia paikallaan ajatel len liikkumavaraa, joka tarvitaan niiden viemiseksi pesään.

- oli myös havaittavissa, että pesään tuli kuulien puristuksen aiheuttamia jälkiä, jotka johtivat sellaiseen mittojen pitämättömyyteen, että oli vaikeaa saada tasalaatuisia 30 tuotantoeriä, 2 113751 - lisäksi oli havaittavissa, epäilemättä edelliseen kohtaan liittyen, nopeaa kuulien kulumista ja pesän huonontumista, -ja havaittiin vielä, ajatellen tarvetta vaihtaa pesä ja kuulat, että vaihtaminen oli vaikea suorittaa nopeasti.

5 Tämän keksinnön kohteena on laite, joka ratkaisee edellä esiin tuodut ongelmat ja mahdollistaa lisäksi paremman tuoton itsessään taloudellisen (investoinnit) ja pitkäikäisen laitteen avulla.

Keksinnön mukaisessa putkiurituslaitteessa on uritettavan putken akselin suunnassa ensin pitosuukappale, joka pitää asennossaan uritettavan putken sisällä kelluvan 10 kiinnitysistukan, jossa on tanko, jonka vapaassa päässä on uritettu istukka, ja, alavirtaan tästä pitosuukappaleesta (uritettavan putken kulkusuunnassa), uritusyksikkö, jossa on pyörivä pesä, joka ympäröi kuulia, jotka painavat putken seinämää sanottua uritettua istukkaa vasten, niin että muodostuu sisäpuolelta uritettu putki, ja, alavirtaan sanotusta uritusyksiköstä viimeistelysuukappale. Laitteelle on tunnusomaista, 15 että siinä on a) pesä, joka muodostuu tukiosasta, jonka sisäprofiili aksiaalileikkauksessa on ympyrän kaaren muotoinen ja muodostaa kulkuradan kuulille ja jonka kaarevuuskäyrä on vähintään sama kuin kuulilla, sekä sanotun pesän sulkevasta levystä, • * · b) laite, joka voitelee kuulien ja tukiosan väliset, kuulien ja uritettavan putken ulko- ’.' ·' 20 pinnan ja kuulien väliset kosketuspinnat.

: ·, *. Kuten esimerkeistä ilmenee, patentin hakija on havainnut erittäin huomattavan muu- .:. toksen kaikkien alalla aiemmin esiintyneistä ongelmista esiin tuotujen kohtien koh- dalla heti ottaessaan käyttöön samanaikaisesti keksinnön kaksi olennaista piirrettä, ‘ ts. toisaalta pesän, jonka aktiivisella osalla on (urittamisen aikana) erityinen tämän 25 keksinnön mukainen sisäprofiili, ja toisaalta kaikkien pesän sisäosien voitelun.

Keksinnön mukaan sisäprofiili "yhtyy" osittain kuulien kaarevuuteen. Tämä poikke-/ . aa tunnetusta tekniikasta täysin, pääasiallisesti on käytetty "pisteittäisiä" kuulan/ta- * ; son kosketuksia. Lisäksi tämä on suhteellisen kaukana alan ammattimiehen käsityk sestä, jonka mukaan on suositeltavaa, että kuulilla on mahdollisimman suuri liikku-: * *: 30 mavapaus, jotta, suuret rotaationopeudet huomioon ottaen, ei aiheutettaisi ylimää räistä kosketusta (kitkaa) kuulien ja pesän välillä. Tämän vuoksi pisteittäistä kuu-lan/tason kosketusta on pidetty parempana.

ί 3 113751

Vastoin siis kuin olisi voinut odottaa (vähentää kuulien ja pesän seinämien välistä kosketusta) patentin hakija on havainnut, että jos kuulat voidellaan hyvin ympyrän kaarta myötäilevä kuulan/pesän kosketus pistemäisen kosketuksen asemesta johtaa täysin erilaisiin ja huomattavasti parempiin tuloksiin kuin on saavutettu tunnettujen 5 tekniikkojen pistemäisellä kuulan/pesän kosketuksella.

Kuviossa 1 nähdään alalla aiemmin käytetyn kaltainen putken 2 urituslaite 1 (patentin US-4 373 366 kuvio 2 numerot muutettuna yhtenäisiksi tämän patenttihakemuksen kannalta).

Tässä laitteessa on alkupäästä loppupäähän katsottuna (katso nuolen suuntaa akselin 10 3 kohdalla) putken 3 akselin suuntaisesti: - pitosuukappale 4, joka pitelee kelluvaa istukkaa 5, - uritusyksikkö 7, jossa on pyörivä pesä 8, jossa on kuulia 9, jotka painavat uritettavaa putkea vasten uritettua istukkaa 6, joka pysyy vakioetäisyydellä kelluvasta istukasta 5 tangon 24 avulla. Tanko on kiinni varressa 20, joka pysyy paikallaan kuula- 15 laakereiden avulla (ei viitenumeroa) ja jota pyörittää hihnapyörä (ei viitenumeroa) uritusyksikön 7 alavirran puolella, - viimeistelysuukappale 10 alavirtaan uritusyksiköstä.

; ·' j Kuviossa 2A ja 2B nähdään aksiaalileikkauksessa keksinnön mukainen pyörivä pesä :Y: 8.

»· »

• I

;. ; * 20 Kuviossa 2A pesä 8 on esitetty pitosuukappaleen 4 ja uritusistukan kanssa 6.

• · •: · Kuviossa 2B nähdään suurennoksessa kuvion 2A pesä ja kuulat.

• · · Näissä kuvioissa ei ole esitetty pesän 8 rotaatiosta huolehtivaa vartta 20 eikä siitä alavirtaan sijaitsevaa viimeistelysuukappaletta 10 kuten ei myöskään laitteita, joilla ' * voidellaan pyörivän pesän 8 sisäosa.

. * . 25 Kuviossa 3 nähdään aksiaalileikkauksessa täydellinen tämän keksinnön mukainen • ; uritusyksikkö 7 samoin kuin pitosuukappale 4, jossa on osa 23, joka tuo voitelu ainetta 25 kohtiin, jotka sijaitsevat sekä ennen pitosuukappaletta että sen jälkeen.

... Uritusyksikön 7 kiinteät osat on esitetty paksuin viivoin ja pyörivät osat ohuin vii- ' ' voin.

4 113751

Kiinteät osat: sähkömagneettinen kara 19, pesän 8 sisäosan voitelulaite 22, jossa on putki 21, joka syöttää koaksiaalisesti voiteluainetta 25 kuulien 9 alavirran puoleiseen perustaan 18 sekä kotelo 27, jonka avulla saadaan otettua talteen voiteluaine 25R pois heittämistä tai uudelleen käyttöä varten.

5 Pyörivät osat: varsi 20, jonka ylävirranpuoleisessa päässä on pyörivä pesä 8, jossa on levymäinen sulkuosa 12, joka tulee aksiaalisesti tukiosaan 11. Sulkuosassa 12 on paikoitellen reikiä, joista pesässä 8 keskipakoisvoiman vaikutuksesta kiertävä voiteluaine 25 pääsee pois.

Kuvioissa 4A, 4B ja 4C on puolittaisessa aksiaalileikkauksessa kolme esimerkkiä 10 keksinnön mukaisista tukiosien 11 sisäprofiileista 26.

Kuviossa 4A profiili 26 muodostuu ympyränkaaresta 13, joka liittyy tangentiaalises-ti suoran segmentin 14h "korkeaan" kohtaan 15h. Tässä tapauksessa kulma alfa on 90° ja kulma beeta (jonka vasen kylki puolittaa alfan ja oikea kylki on akselin 3 suuntainen) on 135°.

15 Kuviossa 4B profiili 26 muodostuu ympyrän kaaresta 13, joka liittyy tangentiaali-sesti suoran segmentin 14h "korkeaan" kohtaan 15h ja suoran segmentin 14b "matalaan" kohtaan 15b. Tässä tapauksessa kulma alfa on 70° ja kulma beeta on 125°. Kulma gamma (jonka vasen kylki yhtyy kaaren 13 toisen pään kulmakoordinaattiin) •. on 160° ja kulma gamma' (jonka vasen kylki yhtyy puolestaan kaaren 13 toisen pään . · ·. 20 kulmakoordinaattiin) on 90°.

• t : .·’ Kuviossa 4C profiili 26 muodostuu pelkästä ympyränkaaresta 13, jonka kulma alfa : ,·* on 90°. Tässä tapauksessa tukiosassa 11 on pultit, joilla saadaan kiinnitettyä levy- mäinen sulkuosa 12 vaihtosuuntaisesti.

Kuviossa 5 on kohtisuoraan akseliin 3 nähden tehdyssä leikkauksessa urituspesän 25 sisäosa sellaisessa tapauksessa, että kuulia on 6 (esitettynä toisiaan sivuaviksi rakenteen yksinkertaistamiseksi).

, · ‘ . Kuulien 9 saattamiseksi rotaatioliikkeeseen ja puristavan paineen aikaansaamiseksi ! ympyränkaarta pitkin, ei yhdessä pisteessä kuten alalla tähän asti, ympyrän kaaren 13 ja kuulien kaarevuussäteet ovat hyvin samanlaiset. "Hyvin samanlaisella" tarkoi-‘ : 30 tetaan, että kuulien käärevuussäde on korkeintaan 5 % pienempi kuin ympyränkaa- : ‘ : ren kaarevuussäde.

5 113751

Vaikka keksinnössä voidaan käyttää sisäprofiilia 26, jossa ei ole lainkaan suoria I segmenttejä kuten kuviossa 4C, on suositeltavampaa, että sisäprofiilissa 26 on vä hintään yksi tangentiaalinen liittymäkohta ympyränkaaren 13 ja suoran segmentin 14h ja/tai 14b välillä.

5 Edullisesti sisäprofiilissa 26 saisi olla ympyränkaaren 13 ja akselin 3 kanssa samansuuntaisen suoran segmentin 14h välinen tangentiaalinen "korkea" liittymäkohta 15h kuten esittävät kuviot 4A ja 4B, niin että kuulille 9 saadaan ennalta määrätty aksiaa-lietäisyys ja muodostettua eräällä tavalla sylinterimäinen pesä. Näin pesän kokoaminen ja purkaminen helpottuvat, tukiosan mekaaninen stabiilius pysyy hyvänä suu-10 rissakin pyörimisnopeuksissa ja saadaan tuotettua uritettuja putkia, joilla on stabiilit geometriset ominaispiirteet.

Sisäprofiilissa 26 voi olla ympyränkaaren 13 ja suoran segmentin 14b tangentiaalinen "matala" liittymäkohta 15b, joka muodostaa 45-90 asteen, edullisesti 70-90 asteen kulman akselin 3 kanssa.

15 Tällaisella liittymäkohdalla saadaan kiilamainen tila alavirran kuulaperustaan. Se edesauttaa levittämään voiteluainetta 25, jota tulee putkesta 21 kuulien alavirran I puoleiseen perustaan 18, kuulien 9 väliin ja tukiosan 11 sisäpinnalle.

Keksinnön mukaan ympyränkaaren 13 koko (kulma alfa) on 40-90° ja kulma beeta, .·. jonka vasen kylki puolittaa alfan, valitaan niin, että se vastaa olennaisesti kuulien *. · ’ 20 kuormien resultanttia tukiseinämää 11 vasten annetulla putken 2 kulkunopeudella ja ! ! annetulla pyörivän pesän 8 pyörimisnopeudella.

• ‘, ·* On tärkeää, että ympyränkaari 13, joka on myös olennaisesti kuulien ja tukiosan 11 ;: · välinen kosketuskaari, ei ole liian pieni, muutoin vaarana ovat alalla aiemmin esiin- : ’: tyneet ongelmat (pesään tulee jälkiä, kuluminen on nopeaa jne.), eikä toisaalta liian 25 suuri, silloin taas kuulien ohjautuminen on liian voimakasta (liikkumavapauden ra-....: johtuminen radiaalisuunnassa kulman gamma ollessa yli 180° ja liikkumavapauden , · · · % rajoittuminen aksiaalisuunnassa kulman gamma’ ollessa pienempi kuin 90°).

: ’ : Keksinnössä on toivottavaa, että kuulilla on liikkumavapautta aksiaalisuunnassa, sen . .: vuoksi tukiosaan 11 kiinnittyvä levymäinen sulkuosa 12 jättää kuulille 9 aksiaalista 30 välystä, tyypillisesti muutaman millimetrin.

On myös edullista, että kuulilla on täysi vapaus, mekaanisiin kiinnityksiin nähden, radiaalisuunnassa, mikä ei olisi mahdollista, jossa kulmat gamma > 180° (kulma gamma ja gamma’ = ympyränkaaren kulmakoordinaatteja - katso kuvio 4B). Tulok 6 113751 set eivät tosiaankaan ole yhtä hyviä (kuluminen on nopeampaa), jos pesän sisäosan profiili rajoittaa mekaanisesti kuulien liikkumavapautta kuten kuulalaakerin pesän tapauksessa.

Toinen olennainen tämän keksinnön kohde liittyy kuulien ja tukiosan 11 sisäosan 5 voiteluun. Erityisen tärkeää tämän keksinnön kannalta on, että kosketuspintojen voitelulla saadaan pysyvästi voideltua kuulien alavirran puoleinen perusta 18, niin että voiteluainetta tulee koko ajan kuulien ja tukipinnan 11 väliin, kuulien ja uritettavan putken väliin sekä kuulien väliin keskenään.

Uritusyksikössä on kiinteä pyörivä kara 19, sähkömagneettinen tai mekaaninen, joka 10 pyörittää pesään 8 kiinnittyvää vartta 20 ja sijaitsee aiempana kuin varsi 20 (putken kulkusuunnan suhteen). Kuulien taaemman perustan 18 voiteluaineen syöttö hoidetaan tämän keksinnön mukaan pesän 8 voitelulaitteella 22, jossa on koaksiaalinen kiinteä putki 21, jonka läpimitta sijoittuu putken ulkoläpimitan urittamisen jälkeen 2R ja varren 20 sisäläpimitan väliin. Putkeen tulee voiteluainetta sen alavirran puo-15 lelta ja sen ylävirran puoli sijaitsee vähän matkan päässä (tyypillisesti muutaman millimetrin päässä) kuulien 9 alavirran puoleisesta perustasta 18. Katso kuvio (3).

Edullisesti putkeen syötetään voiteluainetta ympäröivässä lämpötilassa (se voisi olla jäähdytettyä) syöttönopeuden riippuessa uritusolosuhteista (pesän pyörimisnopeudesta ja putken kulkunopeudesta), mutta yleisesti ottaen virtausnopeus on sellainen, . : 20 että voiteluaine voi toimia kuulia ja pesää jäähdyttävänä aineena.

., On suositeltavaa, että voitelulaiteilla syötetään voiteluainetta myös kuulien 9 ylävir- ' t ; * ran puoleiseen perustaan 17.

* • ;· Tätä varten on suositeltavaa, että kuulien ylävirran puoleiseen perustaan 17 syöte- tään voiteluainetta pitosuukappaleen 4 voitelulaitteella 23, sekä sitä ennen että sen 25 jälkeen, niin että putki 2 tulee uritusyksikköön ulkopinta voideltuna.

- » ·

Keksinnön mukaan on myös suositeltavaa valita, annetulla uritettavan putken 2R ul-koläpimitalla De, pesän 8 sisäosan sylinterimäisen osan sisäläpimitta Di (tukipinnan . ’ : aktiivinen osa - katso kuvio 4A), kuulien lukumäärä n ja kuulien läpimitta Db sellai- ..,,: siksi, että kuulien 9 lukumäärä on pieni (luokkaa 5-8 tavallisilla putkilla), ja ne pyö- 30 rivät pesän 8 sisällä pienellä keskinäisellä välyksellä (korkeintaan 1 mm), niin että ’ * ne pääsevät pesästä vain aksiaalisuuntaan sen jälkeen kun levymäinen sulkuosa 12 : \: on otettu pois, ei radiaalisuuntaan. Rajatapauksessa, jossa kuulien välinen välys on nolla, toteuttavat Db, De, Di ja n yhtälön arcsin (Db/Di) = 180/n, jossa Di = De + Db. Katso kuvio 5.

j 7 113751

Keksinnön mukaan pesän 12 sulkuosa 12 valitaan sellaiseksi, että kuulat eivät pääse tukiosasta 11 aksiaalisuuntaan ylävirtaan ja että sulkuosa 12 on helppo liittää tu-kiosaan tai irrottaa siitä, ja että voiteluaineen kiertäminen pesässä helpottuu. Tätä varten sulkuosassa on revitettyjä tai uritettuja kohtia kuten ilmenee kuviosta 3.

5 Kuten jo tuotiin esiin, sulkuosa 12 jättää tietyn aksiaalisen liikkumaväljyyden kuulille. Mutta huomattakoon, että jo geometristen ehtojen ansiosta (valitaan lukumääräisesti vähän ja sopivan läpimittaisia kuulia) kuulat pysyvät pesässä 8 silloinkin kun läsnä ei ole putkea, jopa ilman tukiosaa. Tämä edesauttaa suuresti käytännössä kuulien tarkastelua tai vaihtoa, pyörivän pesän vaihto on erittäin yksinkertaista ja 10 vie vain muutaman minuutin.

Kuulien ja pesän materiaaleja - erityisesti tukiosan 11 - ei ole eritelty keksinnössä. Yleisesti ottaen ne ovat kovia materiaaleja, teräspohjaisia, mutta mikä tahansa jännityksessä heikosti deformoituva materiaali, muu seosmateriaali kuin rautaseos tai ke-raami sopisi yhtä hyvin.

15 Mitä tulee keksinnön mukaisen laitteen dimensioihin, ne liittyvät tyypillisesti uritettavan putken läpimittaan kuten yksinkertainen kuvion 5 tarkastelu osoittaa. Siitä voidaan nähdä, että kun kyseessä on pesä, jossa on 6 kuulaa, uritetun putken ulkolä-pimitta De on olennaisesti sama kuin kuulien läpimitta Db pesän sylinterimäisen osan sisäläpimitta De ollessa 3De = 3Db.

‘ ‘ 20 Keksinnön mukainen laite soveltuu sellaisten putkien urittamiseen, joiden läpimitta ., ! De on tyypillisesti 3mm - 30 mm tai sitäkin enemmän.

Kuviot 2-5 kuvaavat tämän keksinnön mukaisten laitteiden toteutusmuotoja.

’ ‘_ Patenttihakemuksen tekijä on kokeita tehdessään suorittanut lukuisia vertailevia uri- tuskokeita kaikkien muiden tekijöiden ollessa muutoin samat (kupariputket (laatu 25 Cubl), joiden lopullinen läpimitta oli 9,52 mm, 6 teräskuulan pesät 9,50 mm - 9,60 mm putken paksuuden mukaan ja paino / m uritettavan putken mukaan, pyörimisno-’...: peus = 30 000 kierrosta/minuutti, putken kulkunopeus = 30 m/min).

• > * ’ ; Tavallisin putken ulkoläpimitta oli 10,60 mm juuri ennen uritusyksikköä ja 9,60 mm heti uritusyksikön jälkeen.

» * * « *» 8 113751

Kokeet liittyivät erityisesti seuraaviin kahteen kohtaan:

Tekijä A = pesän muoto kahdella tavalla: AI = keksinnön mukainen (kuviot 2A ja 2B) A2 = muunneltu alan aiemman käytännön mukainen (kuvion 1 pesä - jossa 5 kuitenkin sulkuosa kuulien sisäänviemisen helpottamiseksi ja 6 kuulan käyttämiseksi)

Tekijä B = kuulien ja pesän sisäosan voitelu kolmella eri tavalla: B1 = keksinnön mukainen voitelu ennen ja jälkeen B2 = voitelu ennen kuulia 10 B3 = ei voitelua

Toteutettiin seuraavat kokeet (tekijät A ja b yhdessä):

Tekijä A AI A2

Tekijä B___ B1 koe 11 koe 21 , B2 koe 12 koe 22 : t: B3__koe 13_koe23_ l · » ·

♦ * I

·' · ’ Kaikissa kokeissa tutkittiin toisaalta laitteen muuttumista (kuulien ja pesän kulumi- : ,; nen) ja arvioitiin laitteen käyttöikä, ja toisaalta saatua tuotetta ja sen ominaisuuksien ., : * 15 muuttumista kokeen aikana. Tulokset arvioitiin kvalitatiivisesti: f » • » • *

• I

» » * s I

• t » » * * « * • » 9 113751 I Saadut tulokset:

Kuulien ja pesän kuluminen Putken dimensioiden muu- ___tokset_

Koe 11 hyvin vähäistä kulumista hyvin vähän muutoksia

Koe 12 keskinkertaista kulumista vähän muutoksia

Koe 13 nopeaa rosoontumista

Koe 21 pesässä jälkiä kuulien ovalisoitumista keskinkertaista muuttumista

Koe 22 pesässä jälkiä > koe 21 keskinkertaista muuttumista kuulien ovalisoitumista > koe 21

Koe 23 erittäin voimakasta kulumista voimakasta muuttumista _ metallin irtoamista___

Komplementaarisilla kokeilla ja tutkimuksilla saatiin arvioitua putken määrä, joka yhdistelmällä "kuulat + pesä" saatiin valmistettua sisädimensioiden pysyessä nor-.* ·. 5 maaleissa dimensiotoleranssiarvoissa: : . * koe 11: noin 10t, ts. noin 100 km putkea : ,· koe 21: noin 11 koe 23: noin200 kg

Muut kokeet: '· 10 Vertailtiin myös kulkunopeuksia erilaisissa laitteissa ja havaittiin, että kokeen 11 laitteella päästiin erittäin suuriin kulkunopeuksiin, tavallisesti yli 70 m/min ja vähin-,· . tään 30 % suurempiin kuin mihin päästiin kokeiden 22 tai 21 laitteilla.

’: : On siis selvää, että keksinnön olennaiset piirteet yhdistäen saadaan huomattavasti ...,; parempia tuloksia kuin mihin on päästy tunnetun tekniikan mukaisilla laitteilla.

• · * 15 Keksinnöllä on tunnettuun tekniikkaan nähden useita etuja, suurimmaksi osaksi jo esiin tuotuja, koottuna seuraavaan: 10 113751 - keksinnön mukaisen laitteen yksinkertaisuus, erityisesti pyörivän pesän, joka alentaa investointikustannuksia ja pitää ylläpitokustannukset alhaisina (ei pesän säätöjä), - pesän ja kuulien kokoamisen ja purkamisen helppous: kokoamiseen (kuulat/pe-sä/varsi) tai purkamiseen menee noin 5 minuuttia (pesän tarkkailun helppous). Ver- 5 taa kokoamisen vaikeuteen kuvion 1 (tunnetun tekniikan) mukaisella laitteella, - pesän ja kuulien pitkäikäisyys: tukiosa (11) ja kuulat vaihdetaan noin 10 tuotetun tonnin jälkeen. Vertaa vaihtoon 1 tonnin jälkeen tunnetun tekniikan mukaisella laitteella, - kokoamisen/purkamisen helppous, jonka ansiosta saadaan haluttaessa nopeasti 10 vaihdettua kuulat (eri läpimitat), joko uritetun putken ominaisuudet (paino / m, seinämän paksuus) säilyttäen eri lähtöputkesta tai, päinvastoin, muutettua uritettavan putken ominaisuuksia (paino / m, seinämän paksuus) sama lähtöputki säilyttäen, - tasalaatuinen tuotto (geometristen ominaispiirteiden säilyminen) koko 10 tonnilla, tunnettujen tekniikoiden mukaisilla laitteilla ilmenee muutoksia nopeasti, 15 - keksinnön avulla saavutettava pienikokoinen pesä ja siis vähäinen inertia, jonka ansiosta voidaan käyttää enimmillään rotaationopeuksia 45 000 kierrosta/min nykyisin laitteistoin ja putkilla, joiden ulkoläpimitta on 9,52 mm (pienempiläpimittaisilla putkilla päästään vielä suurempiin rotaationopeuksiin), näin päästään suureen tuot-•; : tavuuteen, * “ ': 20 - tuottavuus: vähintään 30 % parempi kuin tunnetun tekniikan mukaisilla laitteilla.

* ; ’ Tämän keksinnön mukaisella laitteella saadaan siis ratkaistua ihanteellisella tavalla •; ; useita ongelmia, joita alan ammattimies kohtaa suorittaessa uritusta tunnettujen tek- : niikoiden mukaisilla laitteilla.

Claims (13)

1. Putken (putkien) (2) urituslaite (1), joka käsittää uritettavan putken (2) akselia (3) pitkin rivissä pitosuulakkeen (4), joka on tarkoitettu pitämään paikallaan uritettavan putken (2) sisällä kelluvan tuuman (5), joka on varustettu tangolla (24), jonka 5 vapaassa päässä on uritettu tuuma (6), ja pitosuulakkeen (4) alavirran puolella (uritettavan putken liikesuunnassa) urituslohkon (7), joka käsittää kiertyvän korin (8), joka ympäröi kuulia (9), jotka on tarkoitettu puristamaan putken (2) seinää uritettua tuumaa (6) vasten siten, että muodostetaan sisäpuolelta (2R) uritettu putki, ja urituslohkon alavirran puolella viimeistely suulakkeen (10) sekä välineet kuulien (9) ja tulo kiosan (11), kuulien (9) ja uritettavan putken (2) ulkopinnan sekä kuulien välisten kosketuspintojen voitelemiseksi, tunnettu siitä, että kori (8) muodostuu tukiosasta (11), jonka sisäprofiilin (26) akselinsuuntaisessa leikkauksessa on ympyränkaari (13), joka muodostaa kuulien vierintäradan ja jonka kaarevuussäde on vähintään yhtä suuri kuin kuulien kaarevuussäde, sekä korin sulkuläpästä (12).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että ympyränkaarella (13) ja kuulilla on läheiset kaarevuussäteet pyörintäliikkeen ja puristusjännityksen välittämiseksi kuulille ympyränkaaren muotoisella tuennalla ja siitä, että kuulien kaarevuussäde on enintään 5 % pienempi kuin ympyränkaaren kaarevuussäde.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että sisäprofiili (26) kä- . : 20 sittää ainakin yhden liitoksen, joka sivuaa ympyränkaaren (13) toista päätä ja suoraa segmenttiä. • ·

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että sisäprofiili (26) kä- • * 9 : ** sittää ns. yläliitoksen (15h), joka sivuaa ympyränkaarta (13) ja suoraa segmenttiä (14h), joka on yhdensuuntainen akselin (3) kanssa siten, että kuulille (9) pakotetaan : 25 ennalta määrätty akselinsuuntainen välys.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että sisäprofiili (26) käsittää ns. alaliitoksen (15b), joka sivuaa ympyränkaarta (13) ja suoraa segmenttiä (14b) muodostaen akselin (3) kanssa kulman välillä 45-90°, edullisesti välillä 70- i 90°.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen laite, tunnettu siitä, että ympyrän kaari (13) on 40-90° :n suuruinen, jolloin sen puolittajan ja akselin välinen kulma ,: (beeta-kulma) valitaan siten, että se vastaa olennaisesti resultanttia, joka syntyy kuu lien jännityksistä tukiosaa (11) vasten, putken (2) tietyn liikenopeuden ja kiertyvän korin (8) tietyn pyörintänopeuden osalta. 113751

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukainen laite, tunnettu siitä, että voiteluvä-lineet käsittävät voiteluaineen syötön kuulien (9) alavirran puoleisen päähän (18).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että voiteluvälineet käsittävät voiteluaineen syötön kuulien (9) ylävirran puoleiseen päähän (17).

9. Jonkin patenttivaatimuksista 1-8 mukainen laite, tunnettu siitä, että uritusloh- ko käsittää kiinteän sähkömagneettisen tai mekaanisen pyörivän karan (19), joka j saattaa korin (8) karan toiseen päähän liittyvän akselin (20) pyörintään.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että kori (8) sijaitsee akselin (20) ylävirran puoleisessa päässä (putken liikesuunnassa) ja että voiteluaineen 10 syöttö kuulien alavirran puoleiseen päähän saadaan aikaan korin (8) voitelulaitteen (22) avulla, joka käsittää samanakselisen kiinteän putken (21), jonka halkaisija on putken urituksen jälkeisen ulkohalkaisijan ja akselin sisähalkaisijan välillä, johon putkeen syötetään voiteluainetta sen alavirran puoleiseen päähän ja jonka ylävirran puoleinen pää sijaitsee muutaman millimetrin etäisyydellä kuulien (9) alavirran puo-15 leisesta päästä (18).

11. Jonkin patenttivaatimuksista 8-10 mukainen laite, tunnettu siitä, että voiteluaineen syöttö kuulien ylävirran puoleiseen päähän (17) saadaan aikaan pitosuulak-keen (4) voitelulaitteen (23) avulla tämän ylävirran ja alavirran puolella.

12. Jonkin patenttivaatimuksista l-l 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että halkaisi- :; 20 jaltaan Db olevat kuulat (9) vierivät korissa (8) enintään 1 mm:n keskinäisellä vä- : V lyksellä, mikä, ottaen huomioon tukiosan (11) aktiivisen osan sisähalkaisijan Di, uri- tetun putken (2R) ulkohalkaisijan De ja kuulien lukumäärän n, vastaa yhtälöä sinus-:'· kaari Db/Di= 180/n, jossa Di = De + 2 Db kuulien välisen nollavälyksen tapauk- : ‘ : sessa.

13. Jonkin patenttivaatimuksista 1-12 mukainen laite, tunnettu siitä, että korin (8) ’ sulkuläppä (12) valitaan siten, että kuulat eivät ylävirran puoleisessa akselinsuun- nassa pääse poistumaan tukiosasta (11) siten, että läppä (12) on helposti koottavissa : tukiseinään tai erotettavissa siitä niin että voiteluaineen kierto korissa helpottuu. • f 113751