FI112996B - Radiotiedonsiirron sallintakoodi - Google Patents

Description

t , 112996

Radiotiedonsiirron sallintakoodi Tämä keksintö liittyy radiolähetysaseman ja radio-vastaanotinaseman väliseen tiedonsiirtoon tarkoitettuun 5 laitteistoon, tarkemmin sellaisten sallintakoodien tunnistamiseen, jotka pystyvät aktivoimaan vastaanotinaseman tunnistamaan ja käsittelemään ennakkoon määrätyn avaimen mukaan koodattua lähetettyä tietoa.

Radiovastaanottimet sisältävät tunnetusti välinei-10 tä jotka tunnistavat sallintakoodeja radiovastaanottimen aktivoimiseksi vastaanottamaan ilman kautta lähetettyä tietoa. Sallintakoodi muodostuu yleisesti bittijonosta, joka seuraa bittiryhmää jota käytetään vastaanottimen synkronoimiseksi lähetystaajuuteen. Eräissä tapauksissa, 15 radiotaajuisista häiriöistä tai muiden lähetysten häirinnästä johtuen, tunnistuslaite tulkitsee nämä sallintakoo-dit väärin toisiksi synkronointisignaaleiksi, jotka kuitenkin ovat erivaiheisia kuin lähetetyt oikeat synkronoin-tisignaalit. Seurauksena tästä radiovastaanotin ei enää I 20 pysty tunnistamaan eikä käsittelemään lähetettyä tietoa.

i Tämän keksinnön tarkoituksena on eliminoida edellä • selostettu ongelma ja olla perustana laitteelle, jossa on . ,·, sallintakoodin tunnistusväline, joka yhdistettynä tiettyyn • 1 · koodi- tai avainrakenteeseen on hyvin sietokykyinen, jonka ,!. 25 taipumus tulkita väärin koodeja on hyvin pieni, ja jolla • · *. 1, lisäksi on kyky parantaa radiovastaanottimen synkronointia / lähetystaajuuteen.

'·’ ‘ Keksinnön mukaan tietojen radiolähetys tapahtuu patenttivaatimuksen 1 mukaisesti.

• 1 t • V 30 Seuraavassa määritellään keksinnön suoritusmuoto : esimerkin avulla ja viitaten liitteinä oleviin piirustuk- ,V. siin, joissa: !.! Kuviossa 1 on esitetty lohkokaavio, joka luonnok- • 1 senomaisesti näyttää keksinnön suoritusmuodon rakenteen; • t # 1 1 · » » 112996 2 kuviossa 2 on esitetty kokonainen bittijono, joka sisältää patenttivaatimuksen 1 laitteiston lähettämät tiedot; kuviossa 3 on esitetty kuvion 1 laitteiston käsit-5 telemien digitaalisten signaalien aaltomuotoja; kuviossa 4 on esitetty kuvion 1 rakenteen osan toiminnallinen logiikkakaavio; kuviossa 5 on esitetty kuvion 1 laitteiston vai-heenlukituspiirin yksinkertaistettu lohkokaavio; 10 kuviossa 6 on esitetty kuvion 4 laitteiston käsit telemien tietojen binaarinen esitysmuoto; kuviossa 7 on esitetty kuvion 4 laitteiston suorittaman näytteenoton esimerkki; kuviossa 8a on esitetty signaali joka vastaa opti-15 moidun tunnistusavaimen sekvenssiä ja kuviossa 8b on esitetty kuvion 8a signaalin harmoninen sisältö.

Radiolähetykseen tarkoitettu laitteisto on suunniteltu lähettämään digitaalimuotoista tietoa radiotaajuuk-20 silla kahden tai useamman henkilökohtaisen tietokoneen välillä, jotka sijaitsevat samassa rakennuksessa tai eri *;·.· rakennuksissa korkeintaan noin 500 m säteellä.

, .·. Kuviossa 1 on esitetty edellämainitun lähetyslait- * » » teiston tyypillinen laitekokoonpano, jossa ensimmäinen * 1 1 ;·<·ι 25 tietojenkäsittelyjärjestelmä, esimerkiksi henkilökohtainen

• I

tietokone PCI, käsittelee tietoja tunnetulla tavalla lähe- » I » tettäviksi digitaalimuodossa toiselle tietojenkäsittely-’·1 ’ järjestelmälle, esimerkiksi henkilökohtaiselle tietoko neelle PC2. PCI on varustettu tunnettua tyyppiä olevalla • 1 « : V 30 digitaalisella radiolähetyslaitteistolla 12, joka lähetys-* 1 · ·,,,·’ antennin 14 avulla pystyy lähettämään PCl:n käsittelemät tiedot. Lähetetyt sähkömagneettiset signaalit otetaan vas- §·.^ taan vastaanottoantennilla 16, joka on kytketty radiovas- " taanotinlaitteistoon 18, joka on toteutettu henkilökohtai- • · ’1.·.1 35 sen tietokoneen PC2 lisäkorttina tai lisämodulina. Radio- · · • 1 112996 3 lähetyslaitteiston 12 lähettämät signaalit on järjestetty peräkkäisten bittilohkojen tai bittijonojen ST muotoon (kuvio 2). Jokainen jono ST muodostuu kokonaisuudessaan 480 bitistä, ensimmäisten 32 bitin muodostaessa niin sano-5 tun synkronointiseksvenssin SS, seuraavan bittiryhmän SD edustaessa lähetettyä tietojoukkoa. Jokaista jonoa ST seuraa 64 bitin merkityksetön ryhmä , jota ei ole esitetty kuviossa 2, ja jota käytetään jonojen ST erottamiseksi toisistaan.

10 Synkronointisekvenssi SS vuorostaan on jaettu en simmäiseen 16 bitin ryhmään BR, joka tunnetaan käänteis-bittisekvenssinä ja jota kuten seuraavasta tulee ilmenemään käytetään radiovastaanotinlaitteiston synkronoimi-seen. Toista 16 bitin ryhmää käytetään synkronointijakson 15 loppumisen ja tietojen vastaanoton alkamisen tunnistamiseksi .

Ensimmäinen ryhmä BR muodostuu loogisten ykkösten ("1") ja nollien ("0”) järjestetystä sekvenssistä, jota edustaa heksadesimaaliluku "AAAA", jota vastaa binaarimuo-20 to 1010101010101010.

Tunnistusavaimen toinen bittiryhmä SC muodostuu *;··· joukosta vaihtelevasti ryhmitettyjä "l"- ja "0"-bittejä, . ,·. jota edustaa esimerkiksi heksadesimaaliluku BA8C, jota vastaa binaarimuoto 1011101010001100. Vastaavasti avainta » I t 25 seuraava tietosekvenssi SD muodostuu sarjasta vaihtelevas-ti ryhmitettyjä bittejä.

jt<· Kuvio 3a edustaa antennin 14 positiivisten ja nega- '·’ tiivisten pulssien muodossa lähettämän jonon ST ryhmiä BR, SC ja SD vastaavaa sähköistä signaalia, jokaisen pulssin • *,* 30 keston ollessa T (s). On selvää että ryhmä BR muodostaa kahdeksan kokonaisen suorakaideaallon sarjan, jonka har-moninen analyysi kuten tunnettua paljastaa perustaajuutta f0=3/2T; f2=5/2T jne. olevan aallon superponoinnin.

• · 112996 4

Perustaajuuden fO arvoksi valitaan esimerkiksi 576 kHz koska tätä taajuutta käytetään oikein tietojen i siirtoon, ja jolloin pulssin kesto T on 0,868 s.

| j Toistotaajuus eli jonojen ST bittien lähetysnopeus 5 on: ft = 1/T = 1,152 megabittiä/s.

Radiovastaanotinlaitteistossa 18 (kuvio 4) on tulo-aste 20 joka tarkoituksenmukaisesti vahvistaa antennin 14 vastaanottaman signaalin. Aste 20 lähettää signaalin syn-kronointipiirille 22 ja dekoodauspiirille 24. Piiri 22 10 suorittaa vastaanotinlaitteiston 18 tunnusomaisen ajastuk-j sen synkronoimisen lähetyslaitteiston 12 signaalien lähe- j tysnopeuteen I/T.

J Koska lähetys on digitaalimuotoinen, edellä mainit tu synkronointi merkitsee radiovastaanottimen 18 ajastus-15 signaalin t vaiheen t lukitsemisen lähettimen 12 signaalien vaiheeseen 1. Tässä käytetään tarkoituksenmukaisesti vaiheenlukitusvärähtelypiiriä 22, joka alalla tunnetaan lyhenteestä PPL ja joka on kaupallisesti saatavissa Texas Instrumentsin tyyppimerkinnällä SN74LS297.

20 Alan ammattimies tuntee piirin 22 (kuvio 4) toimin nan minkä vuoksi sitä selostetaan seuraavassa vain lyhyes-·;··; ti. Piirin 22 lisätietoja varten viitataan W.T.Greerin ja . B.Keanin artikkeliin lehden Electronic Design maaliskuun 31. päivänä 1982 ilmestyneessä numerossa.

;·,·. 25 Vastaanotettu signaali SI (kuviot 4 ja 5), jolla on '. tunnusomainen vaihe 1 ja jonka piiri 20 tarkoituksenmu- • » * kaisesti vahvistaa, syötetään XOR-portin 26 sisältävän ’·’ vaihekomparaattorin 25 tuloon 23 (kuvio 5). Komparaattori 25 vertailee vaihetta 1 ajastussignaalin t2 vaiheeseen • · · : *.* 30 2, joka johdetaan tunnetulla tavalla signaalista t ylös/alas-laskimen 28 ja jakajan 29 avulla. Virhesignaali Se joka esiintyy komparaattorin 25 ulostulossa 30 on esi- • » » ,··’, tettynä kuviossa 3c, ja ellei virhettä esiinny, sen jakso • · ‘I’ on hyödyllisesti 50 % verrattuna tulosignaalin SI jokai- *.*.· 35 seen bittiin.

• ·

• · I

* I · • · 112996 5

Positiivisten tai negatiivisten vaihe-erojen esiintyessä, signaali Se sisältää pitempikestoisia "0"-bittejä tai "l"-bittejä mainitussa järjestyksessä kahden ennalta-määrätyn raja-arvon +K ja -K välillä toimivan ylös/alas-] 5 laskimen 32 ja laskimen 28 käyttöön, jotta tulosignaalin SI ja signaalin t2 vaiheet pysyisivät täsmälleen samoina | eli lukittuina toisiinsa. Lukituksen tapahduttua piirin 22 j ulostulon 34 signaali t2 (kuvio 3c) muodostetaan järjeste tystä sekvenssistä "0"- ja "1"-bittejä, jokaisen keston 10 ollessa T/2, jolloin toisin sanoin signaali t2 on täydellisesti tasapainotettu.

Piiriin 22 sisältyy lisäksi ohjelmointipiiri 36, joka on kytketty laskimeen 32 ja joka pystyy muuttamaan arvoa K vasteena yhdessä tulossaan 38 esiintyvään signaa-15 liin ABI, kuten seuraavassa selostetaan.

Tämän vuoksi vastaanotinlaitteiston vastaanotettua sekvenssin BR, se synkronoituu signaalin SI lähetysnopeuteen. Kun sekvenssin BR jälkeen vastaanotetaan sekvenssi SC, on nähtävissä kuvioiden 3a, 3b ja 3c kaavioista, että 20 kolmen samanmerkkisen pulssin ryhmät, kuten esimerkiksi 40 ja 42, kehittävät kaksi peräkkäistä kahden samanmerkkisen ·;··: bitin vastakkaismerkkistä pulssia 43 ja 45 joiden kumman-

; ·'. kin kesto on T. Tosiasia että pulssit 43 ja 45 ovat peräksi'. käisiä vaikuttaa siten ettei laskin 32 saavuta rajaa +K

:*,·. 25 tai -K, minkä takia aikaisemmin sekvenssin BR avulla ai- \ kaansaatu synkronointi ei muutu.

* * · !,,* Kuitenkin kahden samanmerrkisen pulssin ryhmät ke- • hittävät aina kaksi peräkkäistä samanmerkkistä pulssia. Jos kahden samanmerkkisen pulssin ryhmät ovat vastakkais- : .· 30 merkkisissä pareissa kuten 46 ja 47, seurauksena on kaksi • · · ’...· erimerkkistä pulssiparia 49 ja 51, mutta kahden muun yk- .·.·. sittäisen pulssin erottamina, minkä seurauksena laskin 32 » · · .···. tässä tapauksessa toimii pitempään, vaikkei se saavuta rajaa +K tai -K. Myöskään tässä tapauksessa synkronointi » * .·.* 35 ei muutu, mutta riski on suurempi.

• · · * · 112996 6

Sekvenssin SC bittien tutkimisen jälkeen synkronointi lukittuu seuraavassa selostetun mukaisesti, minkä seurauksena seuraavan sekvenssin SD (kuvio 2) edustamat tiedot voidaan käsitellä oikein.

5 Viitaten jälleen kuvioon 4, signaali SI lähetetään myös näytteenottopiiriin 24, joka piirin 22 kehittämän signaalin t2 ohjaamana tunnistaa jonon ST bittien "1"- tai "0"-tasot signaalin t2 puisien nousureunasta 54 (kuvio 7). Ulostuloon 56 muodostuu signaali jonka bitit vastaavat 10 vastaanotettua jonoa ST, ja jonka aaltomuoto on täydellisen digitaalinen, se on ilman minkäänlaisia aaltomuodon häiriöitä tai epätäydellisyyksiä, ja täten muodossa joka voidaan käsitellä oikein vastaanotinlaitteiston 18 seuraa-vissa asteissa.

15 Tämän jälkeen signaali S2 lähetetään 16-soluiseen siirtorekisteriin 58, jonka täyttöjakso on yksi bitti kerrallaan. Jokaisen jakson jälkeen rekisterin 58 sisältöä verrataan samanaikaisesti kahdessa vertailijassa 60 ja 61 oikeaan sallinta-avaimeen SCI ja vastaavaan negatiiviseen 20 arvoon CSC1, jotka molemmat on erotettu tunnetuntyyppisen muistin osista 63-1 ja 63-2, muistin ollessa kytketty kum-·;··· paankin vertailijaan 60 ja 61. Vertaili joissa 60 ja 61 . suoritetun vertailun positiivinen tulos merkitsee sitä että sekvenssin SC edustama avain on oikea ja että vastaa-25 notinlaitteisto 18 tämän vuoksi tunnistaa sen. Tässä ti- \ ’. lanteessa vertailijät 60 ja 61 kehittävät hyväksyntäsig- * «· naalin ABI aktivointipiirin 64 käynnistämiseksi, siten • t » ·’ * että jonon ST tiedot SD välittyvät henkilökohtaiseen tie tokoneeseen PC2. Jos toisaalta erityyppisten häiriöiden • t · : .· 30 johdosta laitteiston 12 lähettämän oikean koodin SC jotkut • · · bitit ovat muuttuneet, vertailijat eivät tunnista sitä .V. eikä piiri 64 salli tietobittien lähettämistä, minkä seu- • · · rauksena ne menetetään.

• · T Aktivointipiirissä 64 on AND-portti 66 tietojen • » *.*.· 35 lähettämiseen ja sitä ohjaa bistabiili multivibraattori » · » • · 112996 7 67, joka signaalin ABI esiintyessä pitää AND-portin 66 aktiivisena tietojen SD siirtämiseksi PC2:een.

Kuten jo aikaisemmin mainittiin, signaali ABI lähetetään samanaikaisesti piirille 36, joka ohjelmoi arvot K' j 5 ja -K'. Täten vältytään käytännöllisesti katsoen vaiheen- korjaajan PLL väliintulolta, minkä vuoksi sekvenssin SD tietobitit riippumatta järjestyksestään eivät muuta vas-taanotinlaitteiston 18 sekvenssin BR avulla jo saavutettua ja sekvenssin SC vastaanoton aikana ylläpidettyä synkro-10 nointia.

Kuten radiosiirron alalla tunnetaan, avaimella SC tulee olla kaksi tärkeää ominaisuutta: toinen on se ettei se saa aiheuttaa lähetettyjen tietojen menetystä, toinen on kyky olla muuttamattta vastaanotinlaitteiston synkro-j 15 nointia joka on aikaansaatu sekvenssin BR avulla.

Ensimmäistä ominaisuutta sanotaan tunnistusavaimen "vankkuudeksi". Se osoittaa väärän tunnistuksen epäherk-kyyden astetta. Vankkuutta edustaa todennäköisyys sille että oikea avain tunnistetaan väärin sekvenssin SS keston 20 väärissä kohdissa, sekä bitti bitiltä tapahtuvan oikean avaimen ja sekvenssin SS vertailun aikana että bitti bi- :··: tiltä tapahtuvan avaimen negattivisen arvon CSC ja saman ; sekvenssin SS vertailun aikana.

Syitä jotka voivat aiheuttaa väärän tunnistuksen 25 ovat yleensä kohina ja/tai häiriöt jotka voivat muuttaa

t I

jonon ST sisältöä.

* * · !,,* Aidosti vankka avain todennäköisesti ei kärsi täl- * laisista vaikutuksista.

Tutkittaessa avaimen vankkuutta on oikein erottaa • · * 30 kaksi väärän tunnistuksen tapausta: ennakoitu tunnistus ja » « » '...· myöhästynyt tunnistus. Ennakoitu tunnistus tapahtuu kun oikea avain SC’ (kuvio 6a) verrataan samanalaiseen bitti- • * · ,···. ryhmään joka esiintyy sekvenssin BR päällä ja samaan avai- ’’ meen SC sekvenssin SS jaksossa, kuten on esitetty esimer- 35 kin avulla kuviossa 6a. Avaimen SC’ suhteeellisessa si- • · 112996 8 jainnissa esiintyy ennakoitu väärä tunnistus jos vastaanotetun avaimen yhdeksän "e":llä merkityissä kohdissa olevaa bittiä samanaikaisesti virheellisesti invertoituvat edellämainittujen häiriöiden vaikutuksesta.

5 Tämän vuoksi todennäköisyys Pa sille että tällainen tapahtuma toteutuu on jokaisessa vertailukohdassa:

Pa = BERK * (1-BER)16"h 1) 10 missä BER on yleisesti sallittu jonon ST bittien vikataa-juus ja H on avaimen SC' siirtymä vasemmalle avaimeen SC nähden (kuvio 6a).

Myöhästynyt tunnistus tapahtuu kun oikea avain SC'' (kuvio 6b) verrataan samanlaiseen bittiryhmään joka 15 esiintyy sekvenssin BR päällä ja seuraavaan tietosarjaan SD, kuten on esitetty esimerkin avulla kuviossa 6b. Avaimen SC' tällaisessa suhteeellisessa sijainnissa esiintyy myöhästynyt väärä tunnistus jos vastaanotetun avaimen viisi "e":llä merkityissä kohdissa olevaa bittiä samanaikai-20 sesti virheellisesti invertoituvat siirtohäiriöiden vaikutuksesta. Tämän vuoksi todennäköisyys Pr sille että täl-·:*·: lainen tapahtuma toteutuu on jokaisessa vertailukohdassa: • · · • « · .·:·. Pr = (BERh * (1-BER)32"H’D)/2D"16 (D = 17...31) 2) • * · :v. 25 • ·

'. missä D on on avaimen SC'' siirtymä oikealle avaimeen SC

• * · nähden ja missä nimittäjä osoittaa todennäköisyyden sille * * · *’ * että tietojonon SD ensimmäiset D-16 bittiä ovat samat kuin avaimen SC vastaavat bitit.

« » · • · · .* .* 30 Huomioiden sekvenssin SS vertailun avaimen CSC ne- 9 » ·.,,·* gatiiviseen arvoon, kaksi samantapaista ilmaisua Pac ja t

Pre saadaan avaimen CSC väärän tunnistuksen todennäköisyy- · delle.

• · » · t I » · > t 9 1Ί 2996

Lopuksi määritellään oikean avaimen ja sen negatiivisen arvon väärän tunnistuksen kokonaistodennäköisyysker-roin: 5 15 31

Pt = Σ Pa + Σ Pr 3) D-0 D-17 16 31

Ptc= Σ Pac+Σ Pre 4) 10 D-0 D-17

Pienemmät kertoimien Pt ja Ptc arvot merkitsevät ! suurempaa vankkuutta.

Kertoimien Pt ja Ptc laskeminen kaikille avaimille 15 jotka voidaan saada sekvenssin SC 16 bitin yhdistelminä on mahdollistanut tietyn lukumäärän osoittamisen näistä yhdistelmistä, joiden väärien tunnistusten todennäköisyyk-I sillä on minimiarvo. Jotta näiden yhdistelmien eli avain ten joukosta voitaisiin osoittaa se avain joka "toimii" 20 parhaiten, on tarpeellista määritellä tietyt lisäehdot.

Kuten jo on osoitettu, jokainen kolmen samanmerk-kisen bitin sekvenssi aiheuttaa (kuvio 3) parin peräkkäi- ; siä keskenään vastakkaismerkkisiä virhesignaaleja, ja on • « · täten hyvin tasapainoinen. Tämän vuoksi tällainen sekvens-25 si on aikaansaatavissa ilman optimiavaimen rajoituksia.

Lisäksi on todettu että jokainen kahden samanmerk-kisen bitin sekvenssi aiheuttaa yksittäisen virhesignaa- > * · * ’ Iin, joka on tasapainotettava toisella heti perään tule valla kahden erimerkkisen bitin sekvenssillä: koska täi-

• · I

* * · ί .* 30 löin päätellään että kun kahden erimerkkisen bitin sek- • * · venssit aiheuttavat levineemmät virhesignaalit, se on ne ovat vähemmän tasapainotettuja kuin kolmen bitin yksit- ,···. täisen sekvenssin aiheuttamat virhesignaalit, niiden pois- • · jättäminen olisi parempaa; kuitenkin on todettu että par-35 haat yhdistelmät, se on ne joiden väärien tunnistusten • » 10 112996 todennäköisyyksillä Pt ja Ptc on minimiarvot, sisältävät vähintään yhden kahden bitin sekvenssin. Tämän vuoksi op-timiavain C voi sisältää yhden kahden keskenään samanmerkkisen vastakkaismerkkisen bitin sekvenssin.

5 Tarkastettaessa kuviota 6c, jossa on esitetty ku vion 6a sekvenssi BR-SC, ja johon on lisätty avaimen SC negatiivinen arvo CSC', voidaan todeta että diskordanssi-luku E2 suhteessa negatiiviseen arvoon CSC' on 16 komple-menttiarvona diskordanssiluvulle El suhteessa avaimeen 10 SC . Koska suurempi määrä diskordanssilukuja mekitsee pienempää väärän tunnistuksen todennäköisyyttä, oikean avaimen SC ja negatiivisen arvon CSC vertailusta seuraavassa kokonaistodennäköisyyksien laskennassa on selvää, että väärän tunnistuksen kokonaistodennäköisyys on pienempi kun 15 diskordanssiluvut El ja E2 pyrkivät olemaan identtiset.

Täten aiheutuu lisäehto että optimiavaimella on oltava useita diskordansseja jotka pyrkivät 16 komplementeiksi kaikissa saman avaimen ja sen negatiivisen arvon vertailuissa suhteessa sekvenssiin SS, seuraavissa suh-20 teellisissä sijainneissa.

Tutkimalla lukuisia yhdistelmiä, jotka on saatavis-sa käyttämällä tunnistusavaimen sekvenssin SC 16 bittiä, : on todettu että paras yhdistelmä joka täyttää edellä ole- » « · vat ehdot on sellainen joka on muodostettu "1 "-bittien ja , .·. 25 "0"-bittien sekvenssistä, joka sisältää yhden tai useamman • · • * ; kolmen samanmerkkisen bitin ryhmän, vuorotellen korkein- i « · taan kahden vierekkäisen kahden erimerkkisen bitin vastakkaismerkkisen parin kanssa tai liittyen niihin, mieluimmin järjestettyinä sekvenssin SC alkuosaan. Tätä avainta edus- » i « • ·* 30 taa heksadesimaaliluku E98A, joka vastaa binaarimuotoa ♦ » » 1110100110001010.

Valitun avaimen tulee lisäksi alkaa bitillä joka on

• I

.··. vastakkaismerkkinen verrattuna sekvenssiä SC edeltävän • » ajastussekvenssin BR viimeiseen bittiin.

• * » » * i < · 112996 11

Optimiratkaisuksi valitulla edellä esitetyllä avaimella on kuviossa 8a esitetty vastaava sähköinen aaltomuoto .

Kuvion 8 aaltomuodon harmoninen analyysi osoittaa 5 että jokainen kahden samanmerkkisen bitin sekvenssi aiheuttaa taajuuspiikkejä perustaajuudella f'0=l/4T ja sen parittomilla harmonisilla ylitaajuuksilla: f,,1=3/6T, f ' ' 2 = 5/6T jne.

Kuviossa 8b esitetyssä kuvion 8a avaimen aaltomuo-10 don harmonisen sisällön kaaviosta erottuu selvä erillinen piikki perustaajuudella f0=l/2T=576kHz, joka on sama kuin t j vastaanotinlaitteiston 18 synkronointitaajuus.

I Täten on todettavissa ettei kuvion 8a avaimen kah- i j den bitin sekvenssi aiheuta lisäystä taajuudella 576kHz, j 15 koska sen taajuuspiikit ovat siitä kaukana, kolmen bitin sekvenssin aiheuttaessa tietyn lisäyksen synkronointitaa-juuteen toisella parittomalla harmonisella yliaallollaan 3/6T=l/2T = 576kHz.

Täten on todettu ettei valittu edellä esitetty 20 avain ainoastaan ole vaikuttamatta laitteiston 18 synkronointiin, vaan edesauttaa sen lukittumista vastaanotettuun signaaliin. Tämä aikaansaadaan myös tasapainotetun "1"-; ;1.· bittien ja "0"-bittien sisällön ansiosta, se on kahdeksan "l"-bitin ja kahdeksan "0"-bitin ansiosta.

25 On ymmärrettävä että eri suureiden muunnelmia, lis- • 1 ; äyksiä ja korvauksia on tehtävissä poikkeamatta keskinnön * | « suoja-alalta.

• · · ' Radiolähetyslaitteisto 12 ja radiovastaanotinlait- teisto 18 voidaan esimerkiksi molemmat integroida kahteen : ·1 30 erilliseen kannettavaan puhelinlaitteseen, kummankin oi- • » · lessa kytkettynä vastaavaan henkilökohtaiseen tietokonee- ;V. seen ja sovellettu lähettämään ja vastaavasti vastaanot- * | .···. tamaan radiosiirron kautta puhelinkanavilla vastaavan hen- * 1 kilökohtaisen tietokoneen käsittelemät tiedot.

• I

· ·

Claims (6)

112996 12 ί

1. Laite digitaalisen tiedon virtojen (ST) radio- lähettämiseen radiolähetysasemalta (12) vastaanotinasemal-5 le (18), mainitun digitaalisen tiedon virran (ST) käsittäessä synkronointikoodin (SS), joka käsittää ainakin ensimmäisen kuudentoista vaihtuva-arvoisen bitin ryhmän (BR) , jota seuraa välittömästi toinen ennalta määrätty kuudentoista bitin ryhmä (SC), vastaanotinaseman käsittäessä 10 näytteenottopiirin (24), tunnistuspiirin (22) kytkettynä näytteenottopiiriin (24), siirtorekisterin (58) kytkettynä näytteenottopiiriin (24) ja ajastuspiirin (21) kytkettynä tunnistuspiiriin (22) ja siirtorekisteriin (58), tunnettu siitä, että vastaanotinasema (18) käsittää lisäksi 15 ensimmäisen ja toisen komparaattorin (60 ja 61) ja muistivälineet (63-1, 63-2), jolloin kullakin komparaattorilla on ensimmäinen sisäänmeno kytkettynä siirtorekisteriin (58) ja toinen sisäänmeno kytkettynä muistivälineisiin (63-1, 63-2); tunnistuspiiri (22) käsittää ylös- . 20 alaslaskimen (32) ja laskennan lopetuksen ohjelmointipii- * * · rin (36) kytkettynä ylös-alaslaskimeen (32) ylös- ? * » t·'·' alaslaskimen (32) laskennan lopetuksen määrittämiseksi; ja · missä mainittu toinen ennalta määrätty ryhmä (SC) tallen- i ’.· netaan muistivälineisiin (63-1, 63-2) , jaetaan ensimmäi- ► · : '.J 25 seen puolikkaaseen ja toiseen puolikkaaseen ja käsittää sarjan loogisia "1" ja loogisia "0" bittejä, joista ainakin kahdeksan bittiä on arvoa looginen "1", järjestettynä muodostamaan ainakin kaksi kolmen saman bitin ryhmää, so. • I ,···. "Ill" tai "000", erotettuna korkeintaan kahdella vierek- • · 30 käisellä samojen ja vastakkaisten bittien parilla so. "00" :.V tai "11".

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite digitaali- sen tiedon virtojen radiolähettämiseen, tunnettu sii- .·, ; tä, että aktivointipiiri (64) käsittää JA-portin (66) ja * . » 35 kytkinpiirin (67), JA-portin ollessa kytkettynä siirtorekisterin (58) yhteen sisäänmenoon ja kytkinpiirin (67) 112996 13 toiseen sisäänmenoon, kytkinpiirin (67) ollessa lisäksi kytkettynä komparaattoreiden (60, 61) ulostuloihin ja laskennan lopetuksen ohjelmointipiiriin (36).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite digitaali-5 sen tiedon virtojen radiolähettämiseen, tunnettu siitä, että tunnistuspiiri (22) käsittää virhesignaali-generaattorin (25) kytkettynä ylös-alaslaskuriin (32).

4. Menetelmä digitaalisen tiedon virtojen (ST) radiolähettämiseen radiolähetysasemalta (12) vastaanotinase- 10 malle (18), käsittäen vaiheet: a) järjestetään mainittu radiolähetysasema (12) ja mainittu vastaanotinasema (18), jotka kykenevät lähettämään ja vastaavasti vastaanottamaan ennalta määrätyllä siirtonopeudella mainitun digitaalisen tiedon virran (ST), joka on järjestetty ensimmäisiin ja 15 toisiin bittien sarjoihin, mainitun ensimmäisen sarjan muodostaessa synkronointikoodin (SS), joka käsittää ainakin ensimmäisen kuudentoista vaihtuva-arvoisen bitin ryhmän (BR), jota seuraa välittömästi toinen ennalta määrätty kuudentoista bitin ryhmä (SC) , tunnettu siitä, että b) 20 muodostetaan radiolähetysasemalla (12) mainittu toinen ryhmä (SC), jonka ainakin kahdeksan bittiä ovat arvoa loo-. ginen "1" ja jossa ensimmäisen kuudestatoista bitistä arvo ;; on vastakkainen kuin mainitun ensimmäisen ryhmän (BR) vii- meisen bitin arvo; c) järjestetään mainittu toinen ryhmä • ·* 25 (SC) käsittämään ainakin kaksi kolmen saman bitin ryhmää \ i (111,-000) erotettuna korkeintaan kahdella vierekkäisellä V ’ samojen ja vastakkaisten bittien parilla (00,-11), viimeis tä kolmen bitin ryhmää seuratessa välittömästi ainakin kaksi vaihtuva-arvoista bittiparia; d) tallennetaan mai-30 nittu toinen ryhmä (SC) sen käänteisen esityksen kanssa ,·. vastaanotinasemalle,· e) verrataan vastaanotettua toista > » · ryhmää (SC) tallennettuun toiseen ryhmään ja sen kääntei- ’·** seen esitykseen ja; f) synkronoidaan vaiheenlukituspiiri ;Y; mainitun ensimmäisen ryhmän (BR) avulla sallimaan tunnis- j 35 tuspiiri tunnistamaan mainittu toinen ryhmä (SC) ja yllä- » · pitämään muuttumattomana ensimmäisellä bittiryhmällä (BR) 112996 14 saavutettu synkronointi, jolloin mainittu tunnistuspiiri vasteellisena mainitun toisen ryhmän (SC) tunnistamiselle ; sallii vastaanotinaseman vastaanottaa ja käsitellä mainit- | tuja digitaalisen tiedon virtoja (ST).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä digi taalisen tiedon virtojen radiolähettämiseen, tunnettu siitä, että vaihe mainitun toisen ryhmän (SC) järjestämiseksi käsittää vaiheen, jossa järjestetään mainitut vierekkäiset bittiparit olennaisesti mainitun toisen ryhmän 10 (SC) ensimmäiseen puoliskoon.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä digitaalisen tiedon virtojen radiolähettämiseen, tunnettu siitä, että vaihe mainitun toisen ryhmän (SC) järjestämiseksi käsittää vaiheen, jossa järjestetään mainitut bitit 15 heksadesimaaliseen kombinaatioon "E98A". l · 1' * * » * · * » * » > * · < ! I : I i * « * l I » is 112596