FI112169B - Menetelmä ihmisproteiinipitoisten infuusio- tai injektointitarkoituksiin tarkoitettujen säilöttyjen lääkkeiden valmistamiseksi - Google Patents

Description

112169

Menetelmä ihmisproteiinipitoisten infuusio- tai injektoin-titarkoituksiin tarkoitettujen säilöttyjen lääkkeiden valmistamiseksi - Förfarande för framställning av människo-proteinhaltiga konserverade läkemedel för infusions- eller 5 injektionsändamäl

Keksinnön kohteena on menetelmä ihmisproteiinipitoisten säilöttyjen lääkeaineiden valmistamiseksi käytettäväksi in-10 fuusio- tai injektioliuoksena hyvin siedettävässä muodossa.

Esillä olevan keksinnön mukaisen ihmisproteiinit ovat kehon omia, vain pieninä määrinä esiintyviä proteiineja, joita käytetään terapeuttisiin tarkoituksiin, kuten t-PA (tissue 15 plasminogen activator, kudosplasminogeeniaktivaattori) G-CSF (granulocyte colony stimulating factor, granulosyytti-pesäkkeitä stimuloiva tekijä), streptokinaasi, urokinaasi, interferoni tai EPO (erytropoietiini), tai niiden rekombi-nanttisesti valmistetut johdannaiset, joilla on oleellises-20 ti samanlaisia tai verrattavissa olevia farmakologisia ominaisuuksia .

, Eurooppalaisessa patenttihakemuksessa EP-04302000 kuvataan ihonalaiseen tai lihaksen sisäiseen käyttöön tarkoitettuja 25 ihmisproteiinipitoisia lääkkeitä, joilla on aminophappoli-säyksen avulla parempi hyötyosuus ja parempi siedettävyys verrattuna tunnettuihin antomuotoihin.

v · Stabiloidut ihmisproteiinipitoiset lääkkeet, jotka sisäl- 30 tävät muun muassa ureaa ja erilaisia aminohappoja, tunne-taan EP-0306824:stä, jossa mainitaan erityisesti EPO ja G- « CSF esimerkinomaisesti ihmisproteiineina.

t ·

• I

: ” Lisäksi EP-0456153:ssa kuvataan EPO:n galeenisia vesipitoi- 35 siä formulointeja, jotka on tarkoitettu ihonalaisten tai lihastensisäisten injektiovalmisteiden valmistamiseen ja « .’. j joiden pH-arvo on 6-8 ja jotka sisältävät stabilointia var ten yksinomaan alkalimetallifosfaattia tai alkalimetalliha-logenidia.

2 112169

Edellä mainittujen ihmisproteiinien geeniteknologinen valmistus on tunnettu esimerkiksi seuraavista patenttihakemuksista: PCT-hakemuksissa W0 85/02610 ja WO 86/03520 kuvataan menetelmiä rh-EPO:n (rekombinanttinen ihmisen erytropoie-5 tiini) geeniteknologiseksi valmistamiseksi. Lisäksi EP-0409113:ssa, EP-0357804 :ssä , WO 86/021 00 :ssa ja WO 91/05867:ssä kuvataan polypeptidien, joissa on erytropoie-tiinin kaltaista vaikutusta, valmistaminen. Tekniikan tasosta tunnetaan lisäksi menetelmiä muiden rekombinanttisten 10 proteiinien valmistamiseksi, esimerkiksi polypeptidien, joilla on WO 90/09437:n, EP-0227462:n, EP-0400545:n tai EP-0440763 :n plasminogeeniaktivaattorikaltainen vaikutus, valmistaminen. Polypeptidien, joilla on G-CSF-kaltainen vaikutus, valmistaminen on tunnettu esimerkiksi EP 91 107 15 429.2:sta tai PCT/EP 91/00192:sta.

EPO on glykoproteiini, joka stimuloi hemoglobiinin, vast, erytrosyyttien, muodostumista luuytimessä. Tämä lipoprote-iini muodostuu pääasiassa munuaisissa, esiintyy vähäisessä 20 määrin seerumissa ja erittyy fysiologisissa olosuhteissa virtsassa.

Tähän mennessä tekniikan tasosta tunnetut ihmisproteiinia : sisältävät lääkevalmisteet ovat formulointeja, jotka eivät , , 25 sisällä tavallisesti mitään säilöntäaineita, koska niitä ! . käytetään yleensä antamiseen yhden kerran niin sanotun ker- ! ta-annosformuloinnin vast, kerta-annossäiliön muodossa.

Niin sanotut moniannosyksiköt vast, moniannossäiliöt ovat ’ sitävastoin sopivia useamman kerran antamiseen minä tahansa 30 vaikuttavan aineen osamäärinä. Tällöin tällaisten antomuo- I I | : ,· tojen stabiiliudelle ja säilyvyydelle asetaan erityisiä vaatimuksia ja erityisesti liuosten taudinsiemenettömyydel-;·. le. Tästä syystä tämänkaltaiset liuokset varustetaan säi-

t | I

,···, löntäaineella, jotta valmistetussa, käyttövalmiissa injek- * * 35 tio- tai infuusioliuoksessa estetään itukasvu.

·,* Säilöttyjen ihmisproteiinipitoisten lääkevalmisteiden val mistaminen on osoittautunut kuitenkin vaikeaksi. Säilöntäaineita lisättäessä on osoittautunut, että ne aiheuttavat 3 112169 lääkettä pidempään varastoitaessa stabiiliusongelmia. Tällöin tullaan ihmisproteiinien inaktivointiin ja kasaumien muodostumiseen, jotka voivat aiheuttaa injektioliuosten havaittuja sietämättömyyksiä. Tavanomaisia menetelmiä in-5 fuusio- tai injektiotarkoituksiin tarkoitettujen säilöttyjen lääkeainereseptuurien valmistamiseksi ei voida käyttää ihmisproteiinivaikutusaineen tapauksessa, koska vaikuttavat aineet inaktivoituvat sterilointiolosuhteissa autoklaavissa 121 °C:ssa 20 minuutissa ja niiden rakenne rikkoutuu. On 10 myös tunnettua, että tavanomaiset, farmasiassa käytetyt säilöntäaineet reagoivat ihmisproteiinivaikutusaineiden kanssa ja silloin nämä tulevat inaktiivisiksi. Tästä syystä tähän saakka on valmistettu suonensisäisiä (i.v.) tai ihonalaisia (s.c.) valmisteita kerta-annosformulointeina asep-15 tisissa olosuhteissa ilman että niihin on käytetty säilöntäainetta .

Tehtävänä oli löytää menetelmä säilöttyjen, ihmisproteiini-pitoisten lääkkeiden valmistamiseksi injektointi- tai in-20 fuusiotarkoitukseen, jonka avulla voidaan valmistaa lääk keitä, joilla ei ole edellä mainittuja haittoja. Nämä tällä tavalla valmistetut lääkkeet tulee voida antaa toistetta-vasti hyvin siedettävästi, niiden käyttämisen tulee olla mahdollisimman kivutonta ja taudinsiemenetöntä. Sitäpaitsi ' . 25 käyttöön tulee asettaa raoniannosantomuotoja (moniannossäi- liö), jotka voidaan antaa taudinaihettajattomasti ja hyvin ’ siedettävästi.

t < i « '/ · Tämä tehtävä ratkaistaan siten, että valmistettaessa injek- 30 tointi- tai infuusiotarkoituksiin tarkoitettuja ihmispro- | teiinipitoisia lääkkeitä säilöntäainetta lisätään konsent- raatiossa 2 % (paino/til.), erityisesti 0,01-1 %, vast. 0,1-0,3 %, ja ne poistetaan mahdollisesti ennen varastoin- • * * tiin sopivan lääkeformuloinnin valmistamista jälleen. Va- ♦ » ';· 35 litsemalla säilöntäaine, jolla on vähäiset allergiamäärät, V : on lisäksi mahdollista jättää säilöntäaine myös varastoin- « · tiin sopivaan lääkeaineformulointiin, jolloin ei tarvita välttämättä selektiivistä poistamista.

4 112169 Tällä tavalla valmistetut lääkkeet ovat säilöttyjä, s.o. ne sisältävät säilöntäainetta tai niiden valmistuksen aikana oli vähintään jonkin aikaa läsnä säilöntäainetta. Säilömiseen ovat sopivia kaikki aineet, jotka vaikuttavat bak-5 teereja tappavasti. Käytetyt säilöntäaineet estävät valmisteeseen pullotettaessa päässet taudinsiemenet ja tappavat ne.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä on erityisen edullista, 10 jos käytetään sellaisia säilöntäaineita, jotka voidaan poistaa ilman muuta viimeisessä menetelmävaiheessa varastointiin sopivien lääkeformulointien valmistamiseksi. Tällä on etuna, että käytettävät lääkkeet ovat sitten vapaita kustakin siedettävyyteen vaikuttavasta säilöntäaineesta.

15 Haihtuviin säilöntäaineisiin, jotka ovat erityisen edullisia, kuuluvat Chloreton (klooributanoli, 1 ,1,1-trikloori-2-metyyli-2-propanoli) tai bentsyylialkoholi.

Sen jälkeen kun todettiin, että erilaisilla säilöntäaineil-20 la on samassa säilöntävaikutuksessa erilaiset allergiamää-rät, siedettävyys parantui valitsemalla aine oikein. Aller-giamääriltään vähäiset säilöntäaineet ovat erityisesti klooributanoli, bentsyylialkoholi ja bentsalkoniumkloridi. Bentsalkoniumkloridi on seos, joka koostuu kvartiäärisistä * # · 25 ammoniumyhdisteistä (kvat) lajia alkyylibentsyyli-dimetyy-1 iammoniumkloridi, jolla on yleinen kaava [H5C6-CH2- * « N+(CH3)R]C1, jossa R on alkyylitähde CsH-i 7-C-1 8H37, esimer-··>’ kiksi bentsododekiniumkloridi tai ketalkoniumkloridi (vrt.

V · Kirk-Othmer 2: 663 f, 19: 562 (f.).

30 * '·* Näiden säilöntäaineiden etuna on lisäksi, etteivät ne inak- : tivoi liuoksen sisältämää ihmisproteiinia. Siedettävyyttä parannetaan myös mahdollisimman pienellä säilöntäaineen » · » konsentraatiolla.

'·:· 35 V ‘ Lääkeaineliuoksessa olevan yksittäisen säilöntäaineen pi- : toisuuden ei tule ylittää erityisesti arvoa 10 mg/ml.

Edullisesti säilöntäainetta käytetään lääkeliuoksessa korkeintaan 5 mg/ml.

„ 112169

Tarvittavaa konsentraatiota voidaan minimoida erilaisilla toimenpiteillä. Esimerkiksi siten, että ihmisproteiinin inkativointi estetään sikäli kuin on mahdollista säilöntäaineella. Tällä on edelleen etuna, että injektointiliuoksen 5 stabiilius lisääntyy. Inaktivointi estetään siten, että valitaan säilöntäaine ottaen huomioon vähäinen reaktiivisuus. Inaktivointia estetään lisäksi, kun ihmisproteiinin ja säilöntäaineen välinen kosketus on mahdollisimman lyhytaikainen. Liuoksessa tarvittavaa säilöntäaineen konsentraa-10 tiota voidaan vähentää myös siten, että suljetaan pois sen absorboituminen sen kanssa kosketuksiin tuleviin materiaaleihin, kuten esim. kumi.

Siedettävyydessä on käytetyn säilöntäaineen lajilla merkit-15 tävä osa. Kaikilla säilöntäaineilla on suurempia tai pienempiä allergiamääriä. Taudinsiemenettömyyden takaamisen takia sen käyttöä ei voida kuitenkaan välttää. Hakemuksen perustana olevien tutkimusten mukaan on mahdollista käyttää injektointiliuosten valmistuksessa säilöntäainetta si-20 ten, että taataan äärimmäinen taudinaiheuttajattomuus sekä suljetaan pois säilöntäaineen sivuvaikutukset lähes täydellisesti.

y ‘ Monissa tapauksissa ei voida huolimatta siitä tosiasiasta, 25 että lisätyt säiläntäaineet reagoivat enemmän tai vähemmän ihmisproteiinien kanssa, jolloin proteiinit inaktivoituvat, ·;* luopua täydellisesti säilöntäaineen lisäämisestä, koska *>“' taudinsiemenet voivat tunkeutua esimerkiksi pullotettaes- '.· · sa liuokseen, tai koska, kun steriilistä lyofilisaatista 30 valmistetaan kerta-annostilanteessa injektointiliuos, ja se | täytyy säilöä täydelliseen käyttöön.

Säilöntäaineen lisääminen on ongelmatonta valmistettaessa valmistetta, kun säilöntäaine valitaan siten, että se haih-*···’ 35 tuu tai härmistyy pois lyofilisoitaessa. Säilöntäaineet, joilla on vastaava haihtuvuus, ovat esim. Chloreton, bent- ♦ syylialkoholi.

6 112169

Koska farmasiassa tavanomaisesti käytetyt säilöntäaineet reagoivat ihmisproteiinien kanssa ja inaktivoivat ne, valmistetaan usein suonensisäiseen ja ihonalaiseen antamiseen tarkoitettuja valmisteita kerta-annosformulointeina asep-5 tisissa olosuhteissa ilman että käytetään säilöntäainetta.

Aina ei kuitenkaan voida välttää sitä, että pullotettaessa valmisteeseen pääsee joitakin itiöitä, jotka voivat aiheuttaa vahinkoja, jos niiden kasvua ei estetä tai niitä ei tapeta lisäämällä säilöntäainetta.

10 Säilöntäaineen käyttökelpoiset konsentraatiot ovat noin 0,1-2,0 %, edullisesti 0,1-0,3 %. Tarkka konsentraatio riippuu vaikuttavan aineen konsentraatiosta ja se määritetään tapaus tapaukselta ammattimiehelle ilmeisellä menetel-15 mällä.

Lainlaatija määrää, että suonensisäiseen ja ihonalaiseen antamiseen tarkoitettujen moniannossäiliössä olevien resep-tuurien on oltava riittävästi säilöttyjä, s.o., että vielä 20 viimeisenä päivänä annetusta säilöntäajasta säilÖntävaiku-tuksen on oltava täysivoimainen. Vastatakseen tätä vaatimusta on injektointimuodossa olevan ihmisproteiiniliuoksen sisällettävä säilöntäainetta. Tämä tuo esiin ongelmia, kos-* ka, s.o. säilöntäaineet reagoivat ihmisproteiinien kanssa 25 ja aiheuttavat potilaissa herkistymistä. Reaktio säilöntä- ‘ · aineen kanssa johtaa toisaalta vaikuttavan aineen aktiivi- * « '·'·* suuden ja toisaalta säilöntävaikutuksen vähenemiseen, joka vähenee vielä siksi, että säilöntäaine absorboituu kumi-’.· * tulppaan.

30 : : Keksinnön mukaisesti nämä vaikeudet kohdataan siten, että käytetään säilöntäaineita, jotka reagoivat vähän ihmispro-teiinien kanssa ja vaikuttavat vähemmän herkistävästi, että I « · pyritään mahdollisimman lyhytaikaiseen ihmisproteiinin ja » * *;·’ 35 säilöntäaineen väliseen kosketukseen ja säädetään tekijät, : jotka vaikuttavat säilöntäaineen käyttöön.

* » » » * * * · Vähän reagoiviin ja herkistäviin säilöntäaineisiin kuuluvat klooributanoli, bentsyylialkoholi, bentsalkoniumkloridi ja 7 112169 näiden aineiden yhdistelmät. Lisättäessä yksittäisiä näistä mainituista säilöntäaineista käytetään seuraavia konsen-traatioita: klooributanoli: 2,0-5,0 mg/ml, edullisesti 3,0-4,0 mg/ml; bentsyylialkoholi: 1,0-5,0 mg/ml, edullisesti 5 2,0-3,0 mg/ml; bentsalkoniumkloridi: 0,01-0,05 mg/ml, edul lisesti 0,02-0,03 mg/ml.

On osoittautunut, että on erityisen edullista käyttää yksittäisten säilöntäaineiden yhdistelmiä. Tällöin saavute-10 taan parempi säilöntävaikutus ja haitalliset vuorovaikutukset ihmisproteiinien kanssa minimoidaan. Käytettäessä yksittäistä säilöntäainetta ei joissakin tapauksissa voida saavuttaa käytetyn ihmisproteiinin riippuvuudessa tarvittavaa valmisteiden stabiiliutta. Bentsalkoniumin käyttö 15 optimaalisissa säilöntäkonsentraatiomäärissä voi johtaa esimerkiksi ihmisproteiinin inaktivointiin. Klooributanolin käyttö konsentraatiossa, joka ei johda vielä jääkaapin lämpötilassa ihmisproteiinin aggregoitumiseen, ei voi missään oloissa vaikuttaa riittävästi säilöntään. Bentsyylialkoho-20 Iin käyttö säilöntään riittävässä määrin voi johtaa lääke-liuoksen fysikaalisiin sietämättömyyksiin ja samenemisiin. Yksittäisten säilöntäaineiden yhdistämisellä voidaan välttää nämä haitat. Edullisia yhdsitelmiä ovat liuokset, jotka , ' sisältävät erityisesti bentsyylialkoholia/bentsalkoniumklo- * ” 25 ridia, bentsyylialkoholia/klooributanolia tai klooributa- ' nolia/bentsyylialkoholia/bentsalkoniumklor idia . Tällöin *,,,· käyteään klooributanolia edullisesti konsentraatiossa kor- ( ;·* keintaan 10 mg/ml, bentsyylialkoholia korkeintaan 10 mg/ml : ja bentsalkoniumkloridia korkeintaan 0,1 mg/ml, erityisesti 30 0,01-0,05 mg/ml. Erityisen edullista on bentsyylialkoholin [V. ja bentsalkoniumkloridin yhdistetty käyttä, jolloin lääke- .***, liuoksessa olevan bentsalkyylialkoholin konsentraatio on ·' edullisesti 3-6 mg/ml ja bentsalkoniumkloridin konsentraa- .* “ tio 0,01 -0,025 mg/ml.

35 Vähemmän reaktiivisen ja vähemmän herkän säilöntäaineen * * * ,·, : sekä lyhempiaikaisen kosketuksen käyttö auttaa jo tarvitta- • I i » 1 van säilöntäainemäärän vähentämiseen, koska siten minimoi- 8 112169 daan säilöntäaineen hajoaminen ihmisproteiinin inaktivoin-nissa«

Mahdollisimman lyhytaikainen kosketus varmistetaan siten, 5 että lyofilisaattimuodossa tai konsentroidussa muodossa oleva reseptuuri, mahdollisesti sen jälkeen kun siitä on lyofilisoitaessa (s.o.) poistettu säilöntäaine, varastoidaan steriilisti ja siihen lisätään säilöntäaine vasta annostettaessa injektiomuoto, jolloin injektioliuos tulisi 10 käyttää 30 päivän sisällä.

Jos valitaan lyofilisaatti, niin farmaseuttinen pakkausyk-sikkö voi sisältää rekonstituutioon tarvittavat liuottimet.

Nämä ovat pääasiassa siten vastaavaan lyofilisaattiin ase-15 tetut, että sekoitettaessa ruiskutusvalmiit liuokset sisältävät keksinnön mukaisia ominaisuuksia. Lyofilisaatti voi sisältää jo kokonaan tai osittain tarvittavia määriä säilöntäaineita siten, että rekonstituutio tapahtuu oleellisesti inj ektointitarkoituksiin tarkoitettuun tislattuun 20 veteen. Toisaalta on myös periaatteessa mahdollista, että rekonstituutioliuos sisältää tarvittavia määriä säilöntäaineita sisältääksen säilöttyjä ruiskutusvalmiita lääkeliu-oksia. Moniannosvalmisteiden tapauksessa tämä on edullinen ;; · muunnos.

: 25 t > «

Eräs keksinnön mukaisen menetelmän suoritusmuoto koostuu siitä, että ihmisproteiinit liuotetaan tarvittavien apuai-neiden kanssa veteen, tarvittavat määrät säilöntäaineita V : (korkeintaan 6 %) lisätään ja tarvittaessa lämmitetään läm- 30 potilaan, jonka kyseessä olevan ihmisproteiinin stabiilius • 1 1 1: sietää ilman että se inaktivoituu. Säilöntäaineen annetaan

t I

,”\ vaikuttaa pitempi aika, kunnes liuos on oleellisesti tau- • i · dinsiemenetön, so. noin korkeintaan neljä tuntia, edulli- i » : “ sesti noin 10 minuutista kahteen tuntiin. Sen jälkeen säi- • « 1 ’···1 35 löntäaine täytetään pulloihin ja lyofilisoidaan. Tällöin säilöntäaine härmistyy tai haihtuu pois lyofilisoinnin ai-kana. Täten saadut lyofilisaatit tuottavat tavanomaisilla liuottimilla rekonstituution jälkeen steriilin liuoksen infuusio- tai injektointitarkoituksiin.

9 112169

Hyvään ihmisproteiini-injektointiliuoksen siedettävyyteen vaikuttaa muun muassa myös pH-arvon, puskurikapasiteetin, titraushappamuuden ja liuoksen sisältämien puskurisub-stanssien oikea valinta.

5

Liuoksen ylempi pH-arvo ei saa olla oleellisesti yli neut-raaliarvon (veren pH-arvo on 7,2-7,4), koska ihmisproteii-nit eivät ole vakaita alkalisella alueella. Suonensisäiseen antamiseen tarkoitettujen liuosten pH-arvo on edullisesti 10 noin 4,5-7,4. Ihonalaiseen antamiseen tarkoitettujen liuosten pH-arvo on edullisesti noin 6-7,4. Suonensisäinen ja ihonalainen käyttö eroavat sen tähden, että veren suonensisäisellä virtauksella ja veren sisältämällä puskurilla on mahdollista fysiologisten pH-olosuhteiden nopeampi ta-15 saus, koska se voi tapahtua ihonalaisesti. Koska tasauksen nopeutta parantaa ihonalaisessa ja suonensisäisessä käytössä vielä mahdollisimman alhainen puskurikapasiteettl ja mahdollisimman matala titrauskapasiteetti, riippuu liuoksen pH-arvon hyväksyttävä minimiarvo vielä näistä parametreis-20 ta. Käyttövalmiin liuoksen puskurikapasiteettl on tällöin alueella 0-10 mVal/1 ja titraushappamuus alueella 0-20 mVal/1. Käyttövalmiin liuoksen puskurikapasiteetin ei tuli-. si erityisesti olla yli 6 mVal/1 ja titraushappamuuden ei tulisi olla yli 10 mVal/1.

i 25 1 :·’ Puskurikapasiteettl määritetään yleisesti hapon tai emäksen kulloisena ekvivalenttisena määränä (Vai), jota tarvitaan tilavuudeltaan litran liuoksen pH-arvon muuttamiseen pH-v ·’ yksiköllä. Koska titraukseen käytetään yksiemäksisiä hap- 30 poja ja emäksiä, vastaa käytetyn hapon tai emäksen ilmoitus :‘; tämän hapon moolimäärää Mol/1. Koska esillä olevassa tapauksessa käytettyjen liuosten pH-arvo on happamalla alueella, voidaan puskurikapasiteettl määrittää myös vaihtoeh- * t 1 ” toisesti esimerkiksi 0,1 N NaOH-liuoksen kulloisena määrä- < » » 1 » '>** 35 nä, jota tarvitaan nostamaan litran liuoksen pH-arvo pH- :T: yksiköllä. Ihmisproteiinipitoiset lääkeliuokset sisältävät puskurikapasiteettia määritettäessä tavanomaisia farmaseuttisia apu- tai kantoaineita.

10 112169

Ihmisproteiinipitoisten lääkkeiden puskurikapasiteetin määrittäminen tapahtuu lähtien käyttövalmiista injektio- tai infuusioliuoksista, jotka sisältävät vaikuttavan aineen lisäksi muutoin farmaseuttisessa käytännössä tavanomaisia 5 apu- tai lisäaineita. Yleensä liuosten pH-arvo on hapan proteiinin stabiloimiseksi. Emäksillä titraamalla määritetään emäksen vastaava määrä, jota tarvitaan nostamaan liuoksen pH-arvo yhdellä yksiköllä.

10 Infuusio- tai injektointiliuoksen puskurikapasiteetin edulliset rajat ovat suonensisäiseen antamiseen korkeintaan 2, ml 0,1 N natronlipeää, edullisesti korkeintaan 0,5 ml. Tämä vastaa emäsmäärää 0,24 mmoolia, vast. 0,05 mmoolia. Ihonalaiseen antamiseen käytetään korkeintaan 1 ml 0,1 N NaOH-15 liuosta. Tämä vastaa emäsmäärää 0,1 mmoolia, vast. 0,02 mmoolia.

Lisäksi on osoittautunut, että on edullista, kun käyttövalmiiden injektointi- tai infuusioliuosten titraushappamuus 20 on mahdollisimman vähäinen korkeintaan 5 mVal/1.

Infuusio- tai injektointiliuosten titraushappamuuden edul- liset rajat ovat suonensisäiseen käyttöön korkeintaaan 10 ! 1 ml, edullisesti korkeintaan 5 ml, 3 ml tai 1 ml 0,1 N NaOH- ’ 25 liuosta. Tämä vastaa titraushappamuutta korkeintaan 1 mmoo- * * lia/1, vast, korkeintaan 0,3 mmoolia/1 tai 0,1 mmoolia.

1 · - Ihonalaiseen antamiseen käytetään edullisesti korkeintaan 5 ml, erityisesti korkeintaan 2 ml tai korkeintaan 0,5 ml : 0,1 N NaOH-liuosta. Titraushappamuus on tässä tapauksessa 30 korkeintaan 0,5 mmoolia/1, vast, korkeintaan 0,2 mmoolia/1 : tai 0,05 mmoolia/1.

* t • *

Titraushappamuus vast, -emäksisyys määritetään yleisesti ^ « *,,, emäksen tai hapon sellaisena määränä, jota tarvitaan tila- *···* 35 vuudeltaan litran liuoksen pH-arvon asettamiseen veren pH- ! : ; arvoon (noin 7,2-7,4). Esillä olevassa tapauksessa voidaan ,* titraushappamuus määrittää myös vaihtoehtoisesti sellaisek si esimerkiki 0,1 N NaOH-liuoksen määräksi, jota tarvitaan liuoslitran pH-arvon nostamiseen veren pH-arvoon (noin 11 112169 7,3). Ihmisproteiinipitoiset lääkeaineliuokset sisältävät puskurikapasiteettia määritettäessä tavanomaisia apu- tai lisäaineita. Menetelmä titraushappamuuden määrittämiseksi tapahtuu analogisella tavalla puskurikapasiteetin määrit-5 tämisen kanssa lähtemällä käyttövalmiista injektointi- tai infuusioliuoksesta ja määrittämällä se määrä emästä, jota tarvitaan liuoksen pH-arvon säätämiseen noin 7:ksi.

Käyttökelpoinen pH-arvo laajasti kivuttomasti käytettävissä 10 olevalle infuusio- tai injektointiliuokselle riippuu kulloinkin käytetystä ihmisproteiinista happamalla tai neutraalilla alueella. Infuusio- tai injektointiliuosten pH-arvo on alueella noin 2-7,4. Edullisesti käytetään liuoksia, joiden pH-arvo on noin 3,8-7,4, jolloin alempana ar-15 vona tulevat kysymykseen pH-arvot 4,5-6,0, edullisesti 5,5-6,0. pH-alueen ylärajana käytetään edullisesti liuosten pH-arvoja, jotka ovat lähellä veren pH-arvoja. Suonensisäisiin käyttöihin käytetään edullisesti liuoksia, joiden pH-arvo on 6-7,4, erityisesti 6,8-7,2. Ihonalaisiin antamisiin käy-20 tetään edullisesti liuoksia, joiden pH-arvo on 6,5-7,2, erityisesti 7,0-7,2.

;’· Luonnollisesti esiintyvien ihmisproteiinimuotojen lisäksi ' t voidaan käyttää myös sopivia muteiineja. Käsitteellä "mute- , , 25 iinit" ymmärretään yleensä sellaisia ihmisproteiineja, jot- ,· t ka eroavat aminohapposekvensseiltään vähintään yhdellä ami- • » nohapolla luonnollisesta sekvenssistä. Nämä erot voivat koostua siitä, että yksi tai useampia, edullisesti 1-10 *' ’ happoa, luonnollisesta sekvenssistä vaihdetaan, tai siitä, 30 että N- tai C-terminaaliin lisätään tai siitä jätetään pois yksi tai useampia aminohappoja. Silloin puhutaan N- tai C-terminaalin pidennyksistä, vast. N- tai C-terminaalin de-;·. leetioista. Edellä mainittuja mahdollisuuksia voidaan myös .···, mahdollisesti yhdistellä, so. luonnollisen sekvenssin N- '·’ 35 terminaali voidaan pidentää esimerkiksi samalla kun C-ter- * minaali lyhennetään samanaikaisesti, jolloin mahdollisesti myös samanaikaisesti yksi tai useampia aminohappoja voidaan vaihtaa toiseen. Ottaen huomioon kulloinen indikaatiosuunta tulee tällä tavalla saaduilla fragmeteilla olla oleellises 112169 ti samat perustana olevat terapeuttiset ominaisuudet ja vaikutukset kuin luonnollisilla ihmisproteiineilla.

Yleensä käsite "rekombinantti" tarkoittaa sellaisia ihmis-5 proteiineja, jotka voidaan valmistaa yhdistelmä-DNA-teknii-kan avulla. Nämä menetelmät käsittävät kulloista ihmispro-teiinia koodaavan geenin kloonaamisen, vastaavan cDNA:n tai genomisen DNA:n insertoimisen sopivaan vektoriin, kuten esim. bakteeriplasmidiin, ja näiden yhdistelmäplasmidien 10 transformoimisen sopiviin isäntäsoluihin. Sitten kloonattu geeni ilmentyy isäntäsolussa ja vastaava ihmisproteiini eristetään itsestään tunnetulla tavalla.

Juoksevassa muodossa olevat tai myös lyofilisoidut lääkkeet 15 sisältävät mahdollisesti tavanomaisia farmaseuttisia apuaineita, kuten esim. stabilointiaineita tai orgaanisia hyd-rofiilisiä polymeerejä. Stabilointiaineiksi sopivat esimerkiksi oligosakkaridit, kuten esim. sakkaroosi, tetraloosi, laktoosi, dektraani, joiden molekyylipaino on noin 10000-20 2000000. Orgaaniset hydrofiiliset polymeerit ovat makromo lekyylejä, joilla on hiiliperusrunko, joka rakentuu hydro-fiilisistä monomeeriyksiköistä, joissa on mahdollisesti :· polaarisia sivuryhmiä, kuten esimerkiksi polyetyleenigly- •\f köli tai polyvinyylipyrrolidoni.

·. 25 • t , , Lisäksi lääkevalmisteet sisältävät farmaseuttisesti tavan- ^ omaisia puskureita, kuten esim. alkalifosfaattia (natrium- Ί!! tai kaliumfosfaattia, vast, niiden vety- tai divetysuolo- • · · ‘ ja), orgaanisten tai ei-orgaanisten happojen tai aminohap- 30 pojen suoloja. Erilaisten puskurisubstanssien kokoonpano • > t • ·' reseptuurissa valitaan siten, että saadaan tulokseksi käyt- tövalmiin injektointi- tai infuusioliuoksen mahdollisimman pieni puskurikapasiteetti. Tämä voi tapahtua siten, että • ,··. käytetään mahdollisimman pieni määrä puskurisubstansseja, • · 35 jolloin erityisesti puskurin kokonaismäärä ei ylitä lääke-* liuoksessa konsentraatiota 100 mmoolia/1. Puskurisubstans- ·.'·: seja käytetään edullisesti konsentraationa 10-100 mmoo lia/1, erityisesti 20-60 mmoolia/1. Tämän lisäksi on vaihtoehtona se, että valitaan yksittäiset puskurit siten, et 13 112169 tä oleellisesti happamalla tai emäksisellä puskurialueella oleva vaikutus kompensoi toisen. Tässä tapauksessa puskuri-substanssien määrä voi olla korkeintaan 200 mmoolia/1 käyttövalmiissa lääkemuodossa.

5

Lyofilisoidut lääkeaineet sisältävät edullisesti lisäksi rungonmuodostajaa, joka muodostaa vesiliuoksen jäätyessä kiteisen matriisin, joka pysyy stabiilina rakenteeltaan myös siihen liittyvän lyofilisoinnin ja lyofilisaatin pi-10 demmän varastoinnin aikana erilaisissa ulkoisissa olosuhteissa. Tässä mielessä tulevat kyseeseen sopivina rungonra-kentajina mannitoli tai glysiini.

Täten valmistetut lääkkeet tulevat markkinoille edullisesti 15 lyofilisaattien muodossa. Niitä voidaan käyttää kerta-an-nosvalmisteina, jolloin määrätty määrä ihmisproteiinia on injektointipullossa, ampullissa tai kapselissa ja lyofili-saatti liuotetaan lisäämällä vastaava määrä rekonstituutio-liuosta. Rekonstituutioliuos voi sisältää tarvittavan mää-20 rän emästä, jota tarvitaan injektointivalmiin liuoksen halutun pH-arvon säätämiseen. Sen lisäksi voidaan käyttää tavanomaisia isotonisia lisäyksiä. Lyofilisaatti voi sisäl-j. tää toisaalta myös pH-alueen säätämiseen tarvittavia määriä ; emäksisiä reagensseja kokonaan tai osittain siten, että [ 25 rekonstituutio tapahtuu oleellisesti injektointitarkoituk- ,'!! siin tarkoitetulla tislatulla vedellä. Lisäksi sekä lyofi- ; lisaatti että rekonstituutioliuos voivat sisältää aineita, jotka takaavat isotonisen liuoksen valmistamisen.

> » · 30 Rekonstituoitu liuos vedetään sitten injektointiruiskuun • ja se voidaan antaa suoraan potilaalle. Niin sanotut kerta- : annosvalmisteet sisältävät esimerkiksi rh-EPOa määränä 500- 20000, edullisesti 1000, 2000, 5000, 10000 tai 1 5000 U.

* ti Käytettäessä vastaavasti enemmän ihmisproteiinia voidaan '!* 35 valmistaa myös monikerta-annosvalmisteita. Tässä tapaukses- » i · V *· sa käytetään suurempia tilavuuksia (noin 5-10 ml) rekonsti- tuutioliuosta, jolloin tämä liuos on sitten käytettävissä useampiin antamisiin. Lääkäri voi todeta tässä tapauksessa yksilöllisesti annettavat ihmisproteiinimäärät, vast, use- 14 112169 ampia antamisia voidaan käyttää tällöin erilaisiin potilaisiin.

Injektointi- tai infuusioliuosten valmistamiseen käytettä-5 vän EPOn spesifinen aktiviteetti on edullisesti 160000 IU kohti absorptioyksikköä 280 nm:ssä (vrt. EPO 0 209 539).

Ihmisproteiinipitoiset injektointiliuokset sisältävät veteen liuotetun vaikuttavan aineen lisäksi tavanomaisia apu-10 aineita, joihin kuuluvat jo mainittujen stabilointiaineiden lisäksi puskurit, kompleksinmuodostamisaineet ja verkkou-tusaineet. Puskureita käytetään konsentraatioissa noin 1-100 mmoolia/1. Liuosten käyttökelpoiset pH-arvot ovat noin 4,5-7,4 annettaessa suonensisäisesti, vast, noin 6,0-7,4 15 annettaessa ihonalaisesti. Yläraja on veren pH-arvoalueella (7,2-7,4). Korkeampia pH-arvoja on vältettävä, koska ihmis-proteiinit eivät ole yleensä vakaita alkalisella alueella.

Seuraavassa keksintöä kuvataan yksittäisesti esimerkkien 20 avulla. Vaikuttavana aineena käytetään ihmisproteiiniluokan sijaisena toimivasti kulloinkin rh-EPOa ja G-CSF:ää. Myös muita ihmisproteiineja voidaan käyttää samalla tavalla.

Valmistettaessa keksinnössä käytettäviä injektointiliuoksia 25 apuaineet liuotetaan veteen steriilissä sekoittimella varustetussa V2A-kaksoisvaippakattilassa. Oleellisia apuai- t · [ neita ovat puskurit, kompleksinmuodostajat, stabilointiai- t ♦ neet ja verkkoutusaineet. Fysiologisesti optimaalisen alu- een säätämiseksi suonensisäiseen ja ihonalaiseen käyttöön 30 erityisen sopivia puskureita ovat: glykokoli, natriumsit- : ',· raatti, primaarinen kaliumfosfaatti, sekundaarinen natrium- fosfaatti, karbonaatti ja aminohappojen suolat, lisäksi :·’ aminohappojen natrium- ja kaliumsuolat, maleiinihappo, fu- * » * *... maarihappo, viinihappo ja asparagiinihappo ja näiden sub- 35 stanssien yhdistelmät. Puskureita käytetään konsentraationa V · noin 100 ml/liuoslitra. Vaikuttava aine lisätään liuokseen ·/.: ja se täytetään lopputilavuuteen ja sekoitetaan. Eräliuos suodatetaan kalvosuodattimen läpi, jonka huokoskoko on 0,2 μπι. Täten talteenotettu liuos täytetään 0,5 ml:na injek- 1 5 112169 tointipulloihin ja kuivataan sen jälkeen lyofilisointilait-teistossa.

Edellä kuvatut reseptuurit ovat stabiileja myös ruiskeval-5 miina liuoksina. Niitä valmistettaessa saatua liuosta ei lyofilisoida vaan ne täytetään suoraan steriilisuodatuksen jälkeen ampulliin tai injektointipulloon, joiden tilavuudet ovat esimerkiksi 1 ml säiliötä kohti.

10 Farmaseuttisten, ihmisproteiineja sisältävien antomuotojen valmistamiseksi lisätään tavanomaisia farmaseuttisia apuja lisäaineita. Lisäksi voidaan lisätä stabilointi- tai liukoisaksi tekeviä aineita, kuten esimerkiksi emäksisiä aminohappoja arginiini, lysiini tai ornitiini. Aminohappoi-15 na käytetään erityisesti glysiiniä, leusiinia, isoleusii-nia, treoniinia, glutamiinia, glutamiinihappoa, aminoetik-kahappoa, fenyylialaniini sekä muita patenttihakemuksissa EP 0 430 200 tai EP 0 306 824 mainittuja aminohappoja, jotka stabiloivat tai tekevät liukoisaksi proteiinin ja joita 20 voidaan siten käyttää myös puskurointisubstansseina. Anto-muoto voidaan markkinoida sekä lyofilisaattina että käyttövalmiina infuusio- tai injektointinesteenä.

Valmistettaessa farmaseuttinen pakkausyksikkö varustetaan 25 antomuodot yleensä liitelapuilla, joissa on viittaus sii-’ hen, että infuusio- tai injektointiliuokset mahdollistavat i hyvin siedettävän, kivuttoman antamisen.

i i ·

Seuraavien esimerkkien avulla selostetaan vielä tarkemmin 30 keksinnön mukaisia moniannossäiliöihin tarkoitettuja ihmis-; proteiiniliuoksia. Liuoksissa on kyse sellaisista, jotka : : sisältävät ihmisproteiinia EPO tai G-CSF. Samalla tavalla voidaan kuitenkin käyttää myös muita ihmisproteiineja. Vai- • t · mistetut reseptuurit ovat lyofilisaatteina tai juoksevina 35 valmisteina, jotka pysyvät jääkaapissa noin +4 - noin +8 t · · v '· °C:ssa varastoitaessa yli vuoden stabiileina.

• · • · 1 6 112169

Esimerkki 1 EPO 2000 yksikköä injektiokuivasubstanssi (35000 pullon erä) 5 Steriiliin, sekoittimella varustettuun 100 l:n V2A-kaksois-vaippakattilaan liuotetaan seuraavat apuaineet:

Urea 700 g 70,0 g 0 g

Natriumkloridi 70,0 g 70,0 g 70,0 g 10 Tween 20 7,0 g 7,0 g 7,0g

Chloreton 70,0 g 70,0 g 70,0 g

Natriumdivetyfos- faatti x IH2O 38,4 g 38,4 g 38,4 g

Dinatriumvetyfos- 15 faatti x 2H2O 350,0 g 350,0 g 350,0 g

Kalsiumkloridi x 2H2O 8,4 g 0,42 g

Glysiini 105,0 g 105,0 g 105,0 g L-leusiini 140,0 g 140,0 g 140,0 g 20 L-isoleusiini 140,0 g 140,0 140,0 L-treoniini 35,0 g 35,0 g 35,0 g L-glutamiinihapot 35,0 g 35,0 g 35,0 g *·· L-fenyylialaniini 70,0 g 70,0 g 70,0 g • I ·

Injektointitar-, ,·. 25 koituksiin tar- !!! koitettu vesi ad. 70,0 1 70,0 1 70,0 1 > · · ;;; Tähän 30 l:n apuainelluokseen lisätään 214,3 ml:n erytro- *’ poietiini-raaka-ainepanos EPO-tiitterin ollessa 140000 yk- 30 sikköä/litra ja se täytetään lopputilavuuteen 35 1 ja se- : *.· koitetaan. Suodatusjärjestelmä huuhdotaan jäännösapuaine- • » · liuoksella. Eräliuos suodatetaan kalvosuodattimen läpi, jonka huokoskoko on 0,2 μιη. Steriiliksi suodatettu liuos * 1 1 täytetään 1 ml:n inj ektointipulloihin aseptisissa olosuh-Ί* 35 teissä ja pakastekuivataan lyofilisointilaitteistossa.

Esimerkissä kuvatut reseptuurit ovat sekä lyofilisaattina että ruiskevalmiina liuoksina varastointistabiileja.

17 112169

Esimerkki 2

EPO-lyofilisaatti 5000 U ja 10000 U

Aineosat: 5

Erytropoietiini 5000 U 10000 U

Kalsiumkloridi x 2H2O 0,151 mg 0,302 mg

Natriumkloridi 2,500 mg 5,000 mg

Polysorbat 20 0,250 mg 2,500 mg 10 Natriumdivetyfosfaatti x IH2O 1,190 mg 2,380 mg

Dinatriumvetyfosfaatti x 2H20 9,965 mg 19,930 mg

Aminoetikkahappo 37,500 mg 75,000 mg 15 L-leusiini 5,000 mg 10,000 mg L-isoleusiini 5,000 mg 10,000 mg L-treoniini 1,250 mg 2,500 mg L-glutamiinihappo 1,250 mg 2,500 mg L-fenyylialaniini 2,500 mg 2,500 mg 20 Injektointitarkoituksiin 2,4 - 4,18- tarkoitettu vesi ad. 5,35 ml 10,70 ml ·· Lyofilisaatin valmistaminen tapahtuu esimerkissä 1 annettua :\ kuvausta vastaten sillä ainoalla erolla, että lyofilisoin- . 25 nin jälkeen täytetään 0,5 ml:n pullot eikä 1 ml:n pullot.

» 1 · i I t » · "! Nämä lyofilisaatit liuotetaan säilöntöaineita sisältäviin hyvin siedettäviin rekonstituutioliuoksiin: klooributanoli • * · ·' * 5,0 mg, inj ektointitarkoituksiin tarkoitettu vesi ad 1 ,0 30 ml. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös bentsyylialko- • ,· holiliuoksia (noin 4-5 mg/ml) lisäämällä bentsalkoniumklo- : ridia (noin 0,01-0,05 mg/ml).

t % • * * > · * * > » * *

> I I

18 112169

Esimerkki 3 EPO ruiskevalmis injektointiliuos

Aineosat: 1000U/am- 2000 U/am- 5000 U/am- 1 0 0 0 0 5 pulli pulli pulli U/ampulli

EPO 1000 U 2000 U 5000 U 10000 U

Urea 5,00 mg 5,00 mg 5,00 mg 5,00 mg

Polysorbat 20 0,10 mg 0,10 mg 0,10 mg 0,10 mg 10 NaCl 0,50 mg 0,60 mg 0,60 mg 0,60 mg N a H 2 PO 4 , 2H2O 0,31 mg 0,62 mg 0,62 mg 0,62 mg

Na 2 HPO4, 12H20 5,03 mg 10,06 mg 10,06 mg 10,06 mg 15 CaCl2,2H2O 0,04 mg 0,08 mg 0,08 mg 0,08 mg

Aminoetik- kahappo 7,50 mg 15,00 mg 15,00 mg 15,00 mg L-glutamii- nihappo 0,25 mg 0,50 mg 0,50 mg 0,50 mg 20 L-isoleu- siini 1,00 mg 2,00 mg 2,00 mg 2,00 mg L-leusiini 1,00 mg 2,00 mg 2,00 mg 2,00 mg ·. L-fenyyli- alaniini 0,50 mg 1,00 mg 1,00 mg 1,00 mg ' »· , 25 L-treoniini 0,25 mg 0,50 mg 0,50 mg 0,50 mg * * · ..’t Injektoin- * * titarkoi-;;; tuksiin ’·' tark. vesi 1 ml 1 ml 1 ml 1 ml 30 : Valmistusmenetelmä eroaa esimerkissä 2 käytetystä siinä, että saatua liuosta ei lyofilisoida vaan se täytetään 0,5 :·. ml:n ampulliin tai injektointipulloon 0,5 ml säiliötä koh- ’ * · ! ·. ti.

35 v * Nämä inj ektointiliuokset laimennetaan ennen käyttöä 0,5 ml:lla tai 1 ,5 mlrlla säilöttyä, hyvin siedettävää liuosta, jolla on seuraava koostumus: bentsyylialkoholi 5,0 mg, in-jektointitarkoituksiin tarkoitettu vesi ad 1,0 ml. Vaihto- 1 9 112169 ehtoisesti voidaan käyttää myös bentsyylialkoholiliuoksia (noin 4-5 mg/ml) lisäämällä bentsalkoniumkloridia (noin 0,01-0,05 mg/ml).

5 Esimerkki 4 rhG-CSF-liuokset, joiden pH on 2,5 rhG-CSF 0,175 mg

Natriumkloridi 1,500 mg 10 Polysorbat 80 0,050 mg

Aminoetikkahappo z.A. 5,750 mg L-leusiini 0,500 mg L-isoleusiini 0,500 mg L-treoniini 0,125 mg 15 L-glutamiinihappo 0,125 mg L-fenyylialaniini 0,250 mg HC1 0,1-moolinen 0,000 mg

In j ektointitarkoituksiin +493,025 mg tarkoitettu vesi 20

Injektointitarkoituksiin 0,5 ml:ssa vettä rekonstituoidun liuoksen pH-arvo on 2,5.

Nämä inj ektointi liuokset laimennetaan ennen käyttöä 0,5 25 mljlla tai 1,5 ml:lla säilöttyä, hyvin siedettävää liuosta, ♦ jolla on seuraava koostumus: bentsyylialkoholi 5,0 mg, in-;1 jektointitarkoituksiin tarkoitettu vesi ad 1,0 ml. Vaihto- ' I · ;; ehtoisesti voidaan käyttää myös bentsyylialkoholiliuoksia ’·'1 (noin 4-5 mg/ml) lisäämällä bentsalkoniumkloridia (noin 30 0,01-0,05 mg/ml).

i · t « 1 ? « » ' % • k * k > 1 20 112169

Esimerkki 5 G-CSF-reseptuurit, joiden pH on 4,5 rhG-CSF 0,175 mg 5 Natriumkloridi 1,500 mg

Polysorbat 80 0,050 mg

Aminoetikkahappo z.A. 6,550 mg L-leusiini 0,500 mg L-isoleusiini 0,500 mg 10 L-treoniini 0,125 mg L-glutamiinihappo 0,125 mg L-fenyylialaniini 0,250 mg

NaOH 0,1-moolinen ad pH 4,5 0,000 mg

Injektointitarkoituksiin +492,225 mg 15 tarkoitettu vesi

Injektointitarkoituksiin 0,5 ml:ssa vettä rekonstituoidun liuoksen pH-arvo on 4,5.

20 Nämä inj ektointiliuokset laimennetaan ennen käyttöä 0,5 ml:lla tai 1,5 ml:lla säilöttyä, hyvin siedettävää liuosta, jolla on seuraava koostumus: bentsyylialkoholi 5,0 mg, in-jektointitarkoituksiin tarkoitettu vesi ad 1,0 ml. Vaihto-;·, ehtoisesti voidaan käyttää myös bentsyylialkoholiliuoksia | ^ 25 (noin 4-5 mg/ml) lisäämällä bentsalkoniumkloridia (noin 0,01-0,05 mg/ml).

« · >· · < I ·

Puskurikapasiteetti: 3,0 mmoolia/1 NaOH (30 ml 0,1 N NaOH V ‘ Titraushappamuus: 5,0 mmoolia/1 NaOH (50 ml 0,1 N NaOH) * « * ' I · * · I · < · > · 21 112169

Esimerkki 6 G-CSF-reseptuuri, jonka pH on 4,5 rhG-CSF 0,175 mg 5 Natriumkloridi 1,500 mg

Polysorbat 80 0,050 mg

Aminoetikkahappo z.A. 5,750 mg L-leusiini 0,500 mg L-isoleusiini 0,500 mg 10 L-treoniini 0,125 mg L-glutamiinihappo 0,125 mg L-fenyylialaniini 0,250 mg HC1 0,1-moolinen ad pH 3,8- 0,000 mg 4,8 15 In j ektointitarkoituksiin +493,025 mg tarkoitettu vesi

Injektointitarkoituksiin 0,5 mltssa vettä rekonstituoidun liuoksen pH-arvo on 3,9. Nämä injektointiliuokset laimenne-20 taan ennen käyttöä 0,5 mltlla tai 1,5 ml:lla säilöttyä, hyvin siedettävää liuosta, jolla on seuraava koostumus: bentsyylialkoholi 5,0 mg, injektointitarkoituksiin tarkoi-tettu vesi ad 1,0 ml. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös i bentsyylialkoholiliuoksia (noin 4-5 mg/ml) lisäämällä bent- » · . 25 salkoniumkloridia (noin 0,01-0,05 mg/ml).

t · ' · ·’ » i

;1 Puskurikapasiteetti: 5,8 mmoolia/1 NaOH (58 ml 0,1 N NaOH

• <> Titraushappamuus: 10,0 mmoolia/1 NaOH (100 ml 0,1 N NaOH) 1 t ‘ · I I i 1 1 l> • f $ r ·

• I

• ·

« > i I

I t » 1 »

' I I

* I » 1 • < · * « · • 1 9 1 1 · » « » I t 22 112169

Esimerkki 7 G-CSF-reseptuurit, joiden pH on 4 rhG-CSF 0,175 mg 0,175 mg 0,175 mg 5 Urea 2,500 mg 0,250 mg 0,000 mg

Natriumkloridi 1 ,500 mg 1 ,500 mg 1 ,500 mg

Polysorbat 80 0,050 mg 0,050 mg 0,050 mg

Aminoetikkahappo 3,750 mg 5,550 mg 5,750 mg z. A.

10 L-leusiini 0,500 mg 0,500 mg 0,500 mg L-isoleusiini 0,500 mg 0,500 mg 0,500 mg L-treoniini 0,125 mg 0,125 mg 0,125 mg L-glutamiinihappo 0,125 mg 0,125 mg 0,125 mg L-fenyylialaniini 0,250 mg 0,250 mg 0,250 mg 15 Injektointitar- koituksiin tar- +492,525 +492,975 mg +493,025 mg koitettu vesi ad. mg pH-arvo 0,5 ml: s-20 sa inj ektointi-tarkoi tuks iin tarkoitettua vettä 4,0 4,0 4,0 25 Puskurikapasiteetti: 5,8 mmoolia/1 NaOH (58 ml 0,1 N NaOH ;·. Titraushappamuus: 10,0 mmoolia/1 NaOH (100 ml 0,1 N NaOH)

Esimerkeissä 1-7 kuvatut reseptuurit ovat sekä lyofilisaat-teinä että ruiskevalmiina liuoksina stabiileja.

Claims (10)

112169

1. Menetelmä nestemäisten, säilöttyjen, ihmisproteiinipi-toisten lääkkeiden valmistamiseksi, jotka lääkkeet on tarkoitettu käytettäviksi injektio- tai infuusioliuoksena mo- 5 niannosvalmisteiden muodossa, tunnettu siitä, että valmistettaessa lääkettä lisätään vähintään yksi säilöntäaine, joka on valittu ryhmästä klooributanoli, bentsyylialkoho-li, bentsalkoniumkloridi tai näiden aineiden yhdistelmät, ja säilöntäaineen konsentraatio liuoksessa säädetään kor-10 keintaan 2 %:iin (paino-%/til.-%).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että säilöntäaineen konsentraatio injektointi- tai infuusioliuoksessa säädetään 0,01-1 %:iin.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tun-15 nettu siitä, että säilöntäaine lisätään vähintään kahden säilöntäaineen yhdistelmän muodossa.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että klooributanolin konsentraatio injektointi- tai infuusioliuoksessa on 2-5 mg/ml. *

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, : tunnettu siitä, että bentsyylialkoholin konsentraatio in- jektointi- tai infuusioliuoksessa on 1-5 mg/ml. > · ·

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, v · tunnettu siitä, että bentsalkoniumkloridin konsentraatio 25 injektointi- tai infuusioliuoksessa on 0,01-0,05 mg/ml.

... 7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ihmisproteiineina käytetään EPOa, G- ./·' CSF:ää tai t-PA:ta.

• · '·’ 8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen menetelmä, » » · 30 tunnettu siitä, että lääkeformulointien puskurikapasiteet-·...· ti säädetään arvoon korkeintaan 10 mVal/1. 112169

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käyttövalmiin lääkkeen titraushappa-muus säädetään arvoon korkeintaan 15 mVal/1.

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen menetelmä, tun-5 nettu siitä, että puskurikapasiteetin tai titraushappamuu- den säätämiseksi lisätään hyvin siedettyä puskurointi-substanssia ryhmästä glykokoli, natriumsitraatti, alkali-fosfaatti, alkalikarbonaatti, aminohappojen suolat, omena-hapon alkalisuolat, maleiinihappo, fumaarihappo, viinihap-10 po, asparagiinihappo tai näiden substanssien yhdistelmät.