FI110684B - Menetelmä alhaisen emissiviteetin omaavan tinaoksidin saostamiseksi lasialustalle - Google Patents

Description

! 11060

Menetelmä alhaisen emissiviteetin omaavan tinaoksidin saos-tamiseksi lasialustalle Käsiteltävä keksintö koskee menetelmää alhaisen emissiviteetin 5 omaavan tinaoksidikalvon saostamiseksi jatkuvalle lasialustalle, jota kuljetetaan päällystysaseman läpi.

Läpinäkyvät, infrapunaheijastavat kalvot, kuten tinaoksidi, voidaan saostaa alustan, kuten lasin pinnalle monilla eri menetelmillä käsittäen termisesti hajoavien yhdisteiden levityksen kuumennetulle pinnalle. Hyödyllisiä melo netelmiä läpinäkyvien, infrapunaheijastavien tinaoksidikalvojen valmistamiseksi käsitellään seuraavissa patenteissa: Saunders et ai., US-patentti 3 107 177; Gillery, US-patentti 3 677 814; Wagner et ai., US-patentti 4 263 335.

Tinaoksidikalvot ovat erityisen tehokkaita infrapunaheijastajia paksuudessa 1 000 - 8 000 A. Jos kuitenkaan kalvo ei ole tarpeeksi tasapaksu, 15 kalvossa esiintyy usein mania interferenssistä johtuvia väri-ilmiöitä, joita yleisemmin kutsutaan iridesenssiksi. Tällaiset interferenssi-ilmiöt tekevät pinnoitetusta lasista esteettisesti kelpaamattoman useimpiin arkkitehtonisiin tarkoituksiin. Iridesenssiä ei ole havaittu ohuemmissa filmeissä, nämä kalvot eivät kuitenkaan ole käytännön sovellutuksia varten tarpeeksi infrapunaheijastavia. 20 Samaten iridesenssiä ei myöskään ole havaittu paksummissa filmeissä, jotka . kalvot kuitenkin usein ovat himmeitä, omaavat melko alhaisen transmittanssin ja joista filmeistä on vaikea valmistaa tarpeeksi tasapaksuisia. Edellä esitetyn : ; vuoksi on kehitetty monia menetelmiä interferenssi-ilmiöiden peittämiseksi.

Edwards et ai. kuvaavat US-patentissa 3 681 042 menetelmän kel-25 luvan lasipinnan päällystämiseksi siten, että pinnoitemateriaali höyrystetään, v.‘ syntynyt höyry sekoitetaan kuumaan kantajakaasuvirtaan ja täten syntynyt kaasuseos johdetaan päällystettävälle lasipinnalle, joka pinta on päällystykselle edullisessa lämpötilassa.

Stewart kuvaa US-patentissa 3 710 074 sähköisesti kuumennetta-: 30 van moninkertaisesti lasitetun ikkunayksikön, jossa suljetulla pinnalla on säh köä johtava pinnoite ja selektiivisesti heijastava kalvo, jonka kalvon absoluutti-’· · nen infrapunareflektanssi on vähintään 0,17 parantaen yksikön lämmöneristys tä ja vähentäen johtavan kalvon iridesenssiä.

Sopko et ai. kuvaavat US-patentissa 3 850 679 menetelmän metalli-: 35 oksidipinnoitteiden saostamiseksi kuumalle lasipinnalle johtamalla kantajakaa- sun, höyrystetyn liuottimen ja höyrystetyn, metallia sisältävän pinnoitereagens- 2 ; Ui6o .

sin seoksen kuumalle lasialustalle suuttimen läpi siten, että Reynolds-luku on suurempi kuin 2 500 ja suuttimen ja lasin etäisyys on vähintään 1,25 kertaa suuttimen karakteristinen pituus.

Blass et ai. kuvaavat US-patentissa 3 852 098 menetelmän lasialus-5 tan päällystämiseksi metallia sisältävällä kalvolla siten, että lasi kuumennetaan ja saatetaan kosketukseen kaasuseoksen kanssa, joka on 50 - 100 %:isesti kyllästetty reaktiivisen metalliyhdisteen höyryllä kaasun lämpötilassa välittömästi ennen kasketusta lasin kanssa. Kaasuseos kuumenee sitten lasin vaikutuksesta riittävään lämpötilaan, jossa metalliyhdiste reagoi saostaen kalvon.

10 Gordon kuvaa US-patentissa 4 206 252 läpinäkyviä lasi-ikkunoita, jotka ikkunat on ensin päällystetty infrapunaheijastavalla materiaalilla, jolla on iridesenssiä, jota on huomattavasti vähennetty erillisellä kerroksella, jossa kerroksessa taitekerrointa lasin ja pinnoitteen välillä muutetaan jatkuvasti. Keksintö käsittää myös prosesseja edellä kuvatunlaisten ikkunoiden valmistamiseksi. 15 Gordon kuvaa US-patentissa 4 294 193 höyrypinnoituslaitteiston edellä kuvatunlaisen pinnoitetun lasin tuottamiseksi, jossa lasissa lasin ja inf-rapunaheijastavan pinnoitteen välisen kerroksen taitekerroin kasvaa jatkuvasti lasista pinnoitteeseen päin. Laitteisto on kuvattu yleisesti sopivaksi tehtäessä pinnoitteita kaasumaisista reagensseista, kun pinnoitteiden koostumus asteit-20 tain muuttuu.

Wagner kuvaa US-patentissa 4 325 988 menetelmän ja laitteiston kalvon tuottamiseksi alustan pinnalle päällystysreagenssipölystä, edullisesti ‘ ; käyttäen suihkumyllyä.

·;·; Henery kuvaa US-patentissa 4 344 986 menetelmän pinnoitteen sa- v. 25 ostamiseksi pulverimaisesta pinnoitereagenssista, missä menetelmässä turbu- :.:. lenssi muodostetaan kantajakaasuvirrassa.

Gordon kuvaa US-patentissa 4 377 613 läpinäkyviä ikkunarakentei-ta, jotka käsittävät lasilevyn, jolla on infrapunaheijastava pinnoite, jossa pinnoitteessa iridesenssin havaittavuutta on vähennetty siten, että infrapuna-30 heijastavan kerroksen alapuolelle on sijoitettu erittäin ohut päällystekerros, joka heijastaa ja taittaa valoa estäen iridesenssin havaitsemisen.

Sopko kuvaa US-patentissa 4 401 695 menetelmän ja laitteiston pinnoitteen saostamiseksi pulverimaisen pinnoitereagenssin kaasuvirrasta, ’:‘ · jossa virrassa kantajakaasun tilavuusvirta on suuri ja paine alhainen.

I | 35 Larkin kuvaa US-patentissa 4 144 362 menetelmän tinaoksidipin- noitteen muodostamiseksi kuumennetulle lasiesineelle käyttäen hienojakoista 3 11068''; nestemäistä monobutyylitinatrikloridia ja jossa menetelmässä pyrolysoitumat-tomat reagenssit kerätään uudelleenkäyttöä varten.

Gordon kuvaa US-patenteissa 4 187 366, 4 206 252 ja 4 308 316 läpinäkyviä lasi-ikkunarakenteita, jotka käsittävät lasilevyn, jolla levyllä on en-5 sin infrapunaheijastava pinnoite, jossa pinnoitteessa iridesenssin havaittavuutta, joka iridesenssi johtuu ensimmäisestä pinnoitteesta, on pienennetty toisella pinnoitteella jolla on tietty taitekerroin ja paksuus muodostaen vähintään kaksi rajapintaa mahdollistaen valon heijastamisen ja taittamisen estäen iridesenssin havaitsemisen.

10 Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on parantaa aikaisempia me netelmiä. Tähän päästään menetelmällä, joka keksinnön mukaisesti käsittää seuraavat menetelmävaiheet: a) kannatetaan lasialustaa sulan metallikylvyn pinnalla; b) ylläpidetään ei-hapettavaa ilmakehää sulan metallikylvyn ja lasi- 15 alustan päällä; c) saatetaan lasialustan se pinta, joka ei ole sulan metallikylvyn kannattama, kosketuksiin päällystysasemalla kantajakaasuna toimivan ilman ja höyryn muodossa olevan tinaa sisältävän päällystereagenssin seoksen kanssa pitäen samalla päällystettävää pintaa vapaana pelkistävästä ilmakehästä; 20 d) saatetaan päällystereagenssi reagoimaan lämmössä aikaansaa- . maan lasiin ohut tinaoksidikalvo; ja e) poistetaan reagoimaton päällystereagenssi, saostumatta jäänyt • ; reaktiotuote, reaktiosivutuotteet ja kantajakaasu päällystyspaikasta.

* » .

·;·; Seuraavassa keksintöä selitetään lähemmin viitaten oheisiin piirus- v. 25 tuksiin, joissa kuvio 1 osoittaa pinnoituslaitteiston paikan kylvyssä esillä olevan keksinnön mukaisesti; kuvio 2 on suurennus kuvion 1 pinnoitelaitteistosta; kuvio 3 on lohkokaavio, josta näkyvät kantajakaasu- ja pinnoite-. 30 reagenssivirta, höyrystin ja lämmönvaihdin, jonka kautta kulkee syöttö kuvion 2 pinnoitelaitteistoon; : · kuvio 4 on väridiagrammi, jossa mitatut värikoordinaatit x ja y on mi tattu vastaavilla x- ja y-akseleilla. Havaitut värien aallonpituudet on merkitty “· havaintopisteiden kohdalle käyrän ulkopuolelle. Piste C vastaa koordinaatteja : !·’ 35 valaisevalle aineelle C Comission Internationale de L’Eclairage’n (CIE) mukai sesti. Spiraalin muotoinen käyrä kuvaa värikoordinaatteja tinaoksidikalvolle 4 110684 kalvon paksuuden kasvaessa. Pisteet A ja B osoittavat esillä olevan keksinnön edullisimmaksi havaitun kalvonpaksuuden vaihteluvälin.

Kyseessä oleva keksintö koskee menetelmää suhteellisen paksun, ei-iridesentin, infrapunaheijastavan tinaoksidikalvon saostamiseksi kelluvalle 5 lasipinnalle, joka lasi on tinakylvyssä ei-hapettavassa ilmakehässä. Päällystettäessä lasi tinakylvyn pinnalla, lasin korkeampi pintalämpötila mahdollistaa ti-naoksidipinnoitteen muodostumisen, jonka pinnan resistanssi on pienempi ja emissiviteetti siten alhaisempi annetulla pinnoitteen paksuudella.

Viitaten kuvioon 1, lasipinta, edullisesti kirkas natrium-kalsium-10 piidioksidilasi, joka lasi on jatkuvana, kelluvana lasinauhana, kuljetetaan vaakasuorassa asennossa päällystyslaitteiston läpi siten, että lasi kelluu sulan metallin, edullisesti tinan, pinnalla ei-hapettavassa ilmakehässä, edullisesti typpi-ilmakehässä.

Päällystyslaitteisto, joka on kuvattu kuviossa 2, on sijoitettu lasinau-15 hän yläpuolelle kohtaan, jossa lasin pintalämpötila on edullisesti välillä 621 -677 °C, edullisimmin noin 649 - 677 °C. Pinnoituslaitteistossa saatetaan kaa-suvirta, joka käsittää kantajakaasua, edullisesti ilmaa ja päällystysreagenssia, edullisesti butyylitinatrikloridia, kasketukseen kuuman lasipinnan kanssa, jolloin pinnoitusreagenssi termisesti hajoaa muodostaen tinaoksidikalvon.

20 Päällystyslaitteisto käsittää kapean kammion, jossa on pinnoite- . reagenssin syöttö- ja poistopää, jotka ovat suurin piirtein yhtä pitkät kuin pin- noitettavan pinnan leveys. Kammio on täytetty kantajakaasun ja kaasumaisen • pinnoitereagenssihöyryn seoksella. Pinnoitereagenssi on edullisesti höyrystetty • ennen kuin se syötetään kammioon, jolloin höyrystyslaitteistoa ei tarvitse ra-25 kentaa kammion sisälle ja kammio voidaan siten rakentaa höyrystyslaitteiston : Λ vaatiman tilan verran pienemmäksi.

Kammio on kartion muotoinen alkaen sylinterin muotoisesta syöttö-päästä päättyen kapeaan, rakomaiseen poistopäähän tai suuttimeen, joka johtaa höyrystetyn, pinnoitemateriaalia sisältävän kaasuseoksen päällystettävälle 30 lasipinnalle. Sopivia suuttimia on kuvattu yksityiskohtaisesti seuraavissa patenteissa: Sopko et ai., US-patentti 3 850 679; Simhan, US-patentti 3 888 649; ja Simhan, US-patentti 3 942 469.

Kammion ja suuttimen väliin on sijoitettu ohjauslaitteet edistämään ’!·· pinnoitereagenssihöyryn tasaista jakautumista koko suuttimen pituudelle. Oh- ; V 35 jauslaite on rakenne-elementti, joka on sijoitettu poistopään yläpuolelle kam- ' miossa ja jossa elementissä on useita aukkoja tasavälein, joiden aukkojen 5 110684 kautta höyry johdetaan suuttimelle. Erilliset pinnoitereagenssihöyry- ja kantaja-kaasusuihkut hajotetaan ennen kuin kaasuseos poistuu suuttimen kautta.

Hajotus voidaan saada aikaan hajotuselementeillä, jotka elementit sijoitetaan suuttimen sisääntulopuolelle ja jotka hajotuselementit ovat rakenteel-5 taan samanlaisia kuin ohjauslevyt, jotka on kuvattu jauhepinnoittimessa, joka pinnoitin on kuvattu Heneryn US-patentissa 4 344 986.

Edullisia pinnoitereagensseja höyryn saostamiseksi kemiallisesti ma-talaemissiviteettiseksi pinnoitteeksi kelluvassa kylvyssä ovat organotinayh-disteet.

10 Monet alifaattiset hiilivedyt, olefiinit sekä halogenoidut hiilivedyt ovat sopivia liuottimia sovellettaviksi esillä olevassa menetelmässä.

Yksikomponenttisia liuotinsysteemejä, edullisesti käyttäen metyleeni-kloridia liuottimena, on menestyksellisesti käytetty esillä olevassa keksinnössä. Liuotinsysteemit, joissa on kaksi tai useampia liuottimia, on myös havaittu eri-15 koisen käyttökelpoisiksi. Joitakin edustavia liuottimia, joita voidaan käyttää sovellettaessa tätä keksintöä, ovat: metyleenibromidi; hiilitetrakloridi; kloroformi; bromoformi; 1,1,1 -trikloorietaani; perkloorietyleeni; dikloorijodimetaani; 1,1,2-tribromietaani; trikloorietyleeni; tribromietyleeni; trikloorimonofluorietaani; hek-sakloorietaani; 1,1,2,2-tetrakloori-2-fluorietaani; 1,1,2-trikloori-1,2-difluorietaani; ·;··: 20 tetrafluoribromietaani; heksaklooributadieeni; tetrakloorietaani; hiilitetrabromidi .:. jne. sekä näiden seoksia.

:·!·. Muita liuottimia voidaan myös käyttää, erityisesti yhden tai useam- j man orgaanisen polaarisen liuottimen seoksina, kuten alkoholin, jossa on 1 - 4 hiiliatomia ja yksi hydroksyyliryhmä ja yhden tai useamman aromaattisen po-25 laarisen yhdisteen, kuten bentseeni, tolueeni tai ksyleeni, seoksena. Edellä mainittujen kemikaalien haihtuvuuden vuoksi niiden käyttö on vähemmän edullista kuin aikaisemmin mainittujen halogenoitujen hiilivetyjen, mutta ne ovat erityisesti taloudellisesti merkittäviä.

Reaktiivisen organometallisuolan liuos orgaanisessa liuottimessa 30 voidaan syöttää höyrystyskammioon. Höyrystyskammion sisällä on kuumen-: nuselementti, joka lämmittää kyseistä elementtiä ympäröivän tilan sellaiseen lämpötilaan, että saavutettu lämpötila on riittävän korkea höyrystämään pinnoi-teliuos koko kammion sisällä, ei ainoastaan höyrystämään neste, joka on suo-' | raan kosketuksessa kuumennuselementin kanssa. Kantajakaasu johdetaan : :* 35 kuumennuselementin yli ja siitä poispäin, jotta höyrystyvä pinnoitemateriaali •; · · poistuisi kantajakaasun mukana ja sekoittuisi siihen täten edistäen pinnoitema- 6 1106b teriaalin höyrystymistä ja kuljettaen höyryn kuumennuslaitteiston läpi pinnoitettavalle alustalle. Sekä liuottimen että organometallisen pinnoitereagenssin höyryt johdetaan höyrystimeltä pinnoittimelle, kuten on kuvattu piirroksessa.

Jotkin edulliset organometalliset yhdisteet ovat huoneenlämpötilassa 5 nesteitä ja niitä voidaan käyttää ilman liuotinta. Erityisen edullinen organome-talliyhdiste on monobutyylitinatrikloridi, väritön neste, jolle ominaista ovat kiehumispiste normaali-ilmanpaineessa 221 °C, höyrynpaine 154,4 °C:ssa on 10 132,5 Pa, höyrystymislämpö on 60,8 kJ/mol ja höyrystymisentropia 29,4 Clau-siu/mol. Monobutyylitinatrikloridi höyrystetään edullisesti saattamalla se kon-10 taktiin kuuman kantajakaasun, tyypillisesti ilman, kanssa siten, että lämpötila pidetään alhaisempana kuin 240 °C, jotta vältetään monobutyylitinatrikloridin hajoaminen, lämpötila on tyypillisesti 196 °C. Sopivia höyrystimiä on kuvattu yksityiskohtaisesti seuraavissa patenteissa: Sopko, US-patentti 3 970 037; ja Henery, US-patentti 4 297 971.

15 Osa kuumennetusta kantajakaasusta voidaan sekoittaa monobutyyli- tinatrikloridiin höyrystimessä, joka käsittää putkikierukan, joka on upotettu kuumaan öljyyn. Erittäin kyllästetty kantajakaasun ja pinnoitemateriaalihöyryn seos laimennetaan kammiossa kuumennetulla kantajakaasulla, josta kammiosta kaasuseos johdetaan suuttimelle, joka johtaa pinnoitereagenssin lasipinnal-20 le. Edullisesti monobutyylitinatrikloridiin seostetaan fluoria sisältävää yhdistettä lisäämällä tällöin muodostuvan tinaoksidikalvon sähkönjohtavuutta. Edullinen ji*! lisäaine on trifluorietikkahappo, edullisesti väkevyydessä 1-10 %, edullisim- * ; min noin 5 paino %.

I · ·;·; Reagoimattomien tai saostumattomien pinnoitereagenssien tai reak- • « '·'♦ 25 tion sivutuotteiden saostetun kalvon pinnalle tapahtuvan kontaminaation mini- • · moimiseksi pinnoitelaitteisto käsittää integraaliset kaasujen poistovälineet. Suuttimen vieressä, olennaisesti sen koko pituudella, on aukko, joka pidetään alipaineessa mahdollistamaan kaasujen poisto reagoimattoman pinnoitemate-riaalin, saostumattomien reaktiotuotteiden sekä reaktion sivutuotteiden poista-30 miseksi pinnoituspaikalta siten, ettei tuore, pinnoitettu pinta eikä seuraavaksi .'·· pinnoitusvuorossa oleva pinta kontaminoidu. Koska kemiallinen höyryn saos- • · taminen ei riipu pinnoitemateriaalin höyryn diffuusiosta normaalin rajakerrok sen läpi, menetelmä ei rajoitu pinnoitereagensseihin, joiden höyrystymisentro-’: ‘ ’ pia on korkea, kuten on esitetty US-patentissa 3 852 098 (Bloss).

I » : 35 Esillä olevan keksinnön mukaisesti edullisten, infrapunaheijastavien tinaoksidikalvojen resistanssi on noin 4,35 ohmia/m2, edullisimmin 2,71 oh- 7 110684 mia/m2 tai vähemmän ja niillä on alhainen emissiviteetti, edullisesti alhaisempi kuin 0,2. Kalvon paksuus valitaan vastaamaan minimiä valonheijastuskäyrällä, jolla esitetään valonheijastus kalvonpaksuuden funktiona. Edullinen tinaoksidi-kalvon paksuus, joka kalvo muodostetaan saostamalla kelluvalle lasipinnalle 5 esillä olevan keksinnön mukaisesti, on välillä 2 500 - 3 500 A, edullisimmin noin 3 200 A. Tämän paksuisella tinaoksidikalvolla esiintyy kolmannen asteen sininen interferenssivalo, kuten on osoitettu kuviossa 4 ja kyseisen kalvon emissiviteetti on niinkin .alhainen kuin 0,15 kun kalvo valmistetaan esillä olevan keksinnön mukaisesti.

10 Menetelmän, jossa tinaoksidipinnoite saostetaan kellukylvyssä, eduiksi voidaan laskea kalvon resistanssin pieneneminen ja alhaisempi emissiviteetti ja lisäksi pinnoitteen tasaisuuden paraneminen, joka johtuu alustan lämpötilan tasaisuudesta, joka on seurausta lasin kontaktista sulan tinan kanssa sekä alhaisempi heijastuksen vääristymä, joka johtuu korkeammasta pinnoi- 15 tettavan pinnan lämpötilasta, joka lämpötila saavutetaan ilman lasipinnan lisä-lämmitystä.

Kuten on esitetty kuviossa 3, pinnoitereagenssi lämmitetään kierrä-tyspumpussa systeemissä 10 177 °C:seen. Kantajakaasu, ilma, esilämmite-tään ilmanlämmittimessä 20 samoin 177 °C:seen. Kantajailma syötetään vir- . 20 tausnopeudella 9,44 x 10'3 m/s (NTP) raon pituuden ollessa 76,2 cm ja raon leveyden 4,8 mm. Kantajailman lineaarivirtausnopeus on edullisesti 4,8 - 6,5 m/s. Kantajailmaan Sekoittuu pinnoitereagenssia säiliöstä 30, kunnes ilma on * i kyllästettyä. Kantajailman ja pinnoitereagenssihöyryn seos johdetaan pinnoit- *;; teen höyrystimelle 40, joka pidetään 177 °C:n lämpötilassa, missä lämpötilassa • · 25 pinnoitereagenssi höyrystyy täydellisesti. Höyrystetyn pinnoitereagenssin ja kantajailman seos johdetaan kuumennettuja kuljetuslinjoja 50 pitkin pinnoite-höyryn ohjaimille 5, kuten kuviossa 2.

Höyrystetty pinnoitereagenssi ohjataan rakojen 6 kautta hoyryrei’ille 7, joilta rei’iltä se johdetaan suuttimen 8 kautta lasipinnalle, kuten kuviossa 1.

; , 30 Pinnoitereagenssin termisesti reagoitua kuuman lasipinnan kanssa muodosta- . ·· en tinaoksidikalvon kyseiselle pinnalle, kantajailma, reagoimaton reagenssi- • · höyry ja kaikki hajoamisen sivutuotteet poistetaan välittömästi valvotuissa olo suhteissa poistoaukkojen 9 kautta, jotka poistoaukot ovat vakuumilaatassa 10.

’: ’ Kuljetuslinjat, ohjausaukot, höyryreiät, poistoaukot ja vakuumilaatta pidetään » » ; 35 vakiolämpötilassa 177°C öljykierrolla varustetulla lämmönsiirtimellä 11.

Riittävä alipaine kantajailman reagoimattoman päällystysreagenssin 3 1106b ja reaktion sivutuotteiden poistamiseksi saadaan aikaan poistolaitteistolla. Ylävirran poistoaukko on edullisesti 2,2 cm levyinen ja alavirran aukko 2,54 cm:n. Molemmat ovat pituudeltaan koko pinnoitesuuttimen pituisia. Seuraavien esimerkkien pinnoitereagenssin ja kantajakaasun virtausnopeuksilla painehäviö 5 mitattuina Pascaleissa on edullisesti 1 072 ylävirralle ja 922 alavirran poistoau-koilla. Pinnoitesuuttimen ja lasin etäisyys on edullisesti välillä 9,5 - 19,1 mm, edullisimmin noin 13 mm, kuten seuraavissa esimerkeissä. Kylpy on edullisesti puhtaasti typpi-ilmakehässä lievässä ylipaineessa, joka on edullisesti välillä 12,5 - 17,5 Pa, edullisimmin 14,7 Pa. Kantajakaasun ja höyrystetyn pinnoite-10 reagenssin seoksen koostumus on edullisesti 18 cm3 reagenssia kantajakaasun virtausnopeudella 25 cm3/min (NTP) suuttimen pituudella 30,48 cm edullisesti kantajakaasun paineessa 515 Pa laminaarivirtauksella. Lasin linjanopeus voi vaihdella suurella välillä esimerkiksi 2,5 mm paksuiselle lasille välillä 0,76 - 7,9 m/mm.

15 Esillä olevaa keksintöä selvitetään lisäksi seuraavien spesifisten esi merkkien avulla.

Esimerkki I

Kylvyn ilmakehässä läsnä olevan vedyn vaikutusta esillä olevan keksinnön mukaisesti valmistetun tinaoksidikalvon resistanssiin selvitettiin tuotta-* >' 20 maila suunnilleen samanpaksuisia filmejä, paksuudeltaan nain 2 600 A, käyt- täen erilaisia kylvyn ilmakehän koostumuksia. 3,3 mm:n paksuinen, kelluva ; - natriumkalsium-piidioksidi-lasinauha päällystettiin sulan tinakylvyn pinnalla J normaalissa typpi-ilmakehassä, joka sisälsi noin 7 % vetyä. Lasinauhan ylempi pinta oli lämpötilassa 664 °C kosketuksissa höyrystetyllä monobutyylitina- t ’ ; ; 25 kloridilla kyllästetyn kantajailman kanssa, joka kaasuseos pidettiin 177 °C:ssa I > öljykierrolla varustetun lämmönsiirtimen avulla. Saostunut tinaoksidikalvo oli paksuudeltaan 2 600 A ja kalvon resistanssi oli 97,4 ohmia/m2.

Esimerkki II

Kelluva lasinauha pinnoitettiin, kuten edellisessä esimerkissä sillä 30 poikkeuksella, että vedyn konsentraatio kylvyn ilmakehässä alennettiin 2 %:iin. ; ’ 600 A paksuisen tinaoksidikalvon resistanssi oli 13,5 ohmia/m2.

Esimerkki III

Kelluva lasinauha päällystettiin kuten edellisissä esimerkeissä sillä ‘ t poikkeuksella, että kylvyn ilmakehä oli puhdasta typpeä. Saostunut tinaoksidi- : 35 kalvo oli paksuudeltaan 2 600 Aja kalvon resistanssi oli 2,7 ohmia/m2. Resis- ... tanssilla 2,7 ohmia/m2 tinaoksidikalvon emissiviteetti on 0,20.

9 ϊί 40¾ k

Esimerkki IV

3,3 mm:n paksuinen kelluva natrium-kalsium-piidioksidi-lasinauha päällystettiin sulan tinakylvyn pinnalla puhtaassa typpi-ilmakehassä. Nauhan yläpinta oli lämpötilassa 664 °C kosketuksessa monobutyylitinatrikloridilla kyl-5 lästetyn ilman kanssa, joka ilma pidetään 177 °C:ssa öljykierrolla varustetun lämmönsiirtimen avulla. Pinnoitesuuttimen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat poistovälineet poistavat ilman, reagoimattoman monobutyylitinatrikloridin sekä kaikki termisen hajoamisen sivutuotteet pinnoituspaikalta siten, että ym-pämöivä typpi-ilmakehä ei kontaminoidu. Tinaoksidikalvo saostettiin 3 200 A 10 paksuisena. Kalvon pinnan resistanssi oli 2,2 ohmia/m2. Pinnoitteella on kolmannen asteen sinivihreä väri ja 16 %:n valon heijastuskyky. Pinnoitetun lasin valon läpäisykyky on 72 % ja lasin emissiviteetti on 0,17.

Yllä olevilla esimerkeillä valaistaan esillä olevaa keksintöä ja painotetaan sen tosiseikan tärkeyttä, että pinnoitustapahtuman aikana pinnoitettavaa 15 pintaa ympäröivässä ilmakehässä ei saa olla läsnä pelkistäviä komponentteja. Yllä olevissa esimerkeissä käytettyä laitteistoa sovellettaessa on edullisinta poistaa vety kylvyn ilmakehästä. Kuitenkin, esillä olevan keksinnön puitteissa on mahdollista käyttää erilaisia pinnoitereagensseja, pinnoitteen konstruktioita, prosessiparametreja jne. Vaikkakin vedytön kylvyn ilmakehä voi osoittautua 20 edulliseksi, on mahdollista muuttaa pinnoituslaitteistoa siten, että vety poiste- • · · taan ainoastaan lasin pinnalta, jolla pinnalla pinnoitereagenssi reagoi, esimer- . : kiksi typpivirran avulla, joka virta ohjataan pinnoitteen yläpuolelle. Esillä olevan : V keksinnön suojapiiri on määritelty seuraavien patenttivaatimusten puitteissa.

» • · · · • · • · • ·

Claims (8)

11061. 10 ' Patentti vaati m u kset

1. Menetelmä alhaisen emissiviteetin omaavan tinaoksidikalvon sa-ostamiseksi jatkuvalle lasialustalle, jota kuljetetaan päällystysaseman läpi, tunnettu seuraavista menetelmävaiheista: 5 a) kannatetaan lasialustaa sulan metallikylvyn pinnalla; b) ylläpidetään ei-hapettavaa ilmakehää sulan metallikylvyn ja lasi-alustan päällä; c) saatetaan lasialustan se pinta, joka ei ole sulan metallikylvyn kannattama, kosketuksiin päällystysasemalla kantajakaasuna toimivan ilman ja 10 höyryn muodossa olevan tinaa sisältävän päällystereagenssin seoksen kanssa pitäen samalla päällystettävää pintaa vapaana pelkistävästä ilmakehästä; d) saatetaan päällystereagenssi reagoimaan lämmössä aikaansaamaan lasiin ohut tinaoksidikalvo; ja e) poistetaan reagoimaton päällystereagenssi, saostumatta jäänyt 15 reaktiotuote, reaktiosivutuotteet ja kantajakaasu päällystyspaikasta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sula metallikylpy sisältää tinaa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sula metallikylpy koostuu oleellisesti tinasta.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sulan metallikylvyn yläpuolella oleva ilmakehä koostuu oleellisesti typestä.

.·: 5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, i V että reagenssina käytetään organotinayhdistettä.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, : V 25 että organotinayhdisteenä käytetään monobutyylitinatrikloridia. :Y

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lasin pinnan lämpötila pidetään 621 -677 °C;ssa.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lasin pinnan lämpötila pidetään 635 - 663 °C:ssa.