FI108818B - Kehittynyt ydinvoimalan ohjauskompleksi - Google Patents

Description

1 108818

Kehittynyt ydinvoimalan ohjauskompleksi

Avancerat styrkomplex för ett atomkraftverk 5 Esillä oleva keksintö liittyy laitteisiin ja menetelmiin, joilla valvotaan ja ohjataan kaupallisten ydinvoimaloiden toimintaa.

Tavanomaisissa kaupallisissa ydinvoimaloissa on keskusvalvomo, 10 jossa operaattorilla on laitteet useista antureista ja hälytti-mistä saapuvien tietojen keräämistä, havaintoa, lukemista, vertailua, kopiointia, laskentaa, muokkaamista, analysointia, vahvistusta, valvontaa ja/tai tarkastamista varten. Tavallisesti valvomon päätoimintajärjestelmät asennetaan itsenäisiksi ja 15 ne myös toimivat itsenäisesti. Tällaisiin järjestelmiin kuuluu valvonta, jonka avulla valvotaan voimalan osia ja eri prosesseja, sekä ohjaus, jonka avulla osia tai prosesseja muutetaan tai säädetään tarkoituksellisesti, sekä turvallisuus, jonka avulla j voimalan turvallisuuteen kohdistuva uhka tunnistetaan ja 20 ryhdytään välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin.

Tällaisen tavanomaisen valvomon järjestelyn ja toiminnan tuloksena voi joskus operaattorin kohdistua liian suuri määrä ’· tietoa tai virikkeitä. Ts. informaation määrä sekä tällaisen 25 tiedon perusteella operaattorin käytettävissä olevien laittei-den suuri määrä ja monimutkaisuus voi ylittää operaattorin ·...· kognitiiviset rajat ja siten aiheuttaa virheitä.

Kuuluisin esimerkki operaattoreiden kyvyttömyydestä mieltää 30 etenkin odottamattomissa tai epätavallisissa voimalan ilmiöissä valvomoon saapuva valtaisa tietomäärä ja toimia oikein sen perusteella on Three Mile Islandin ydinvoimalassa vuonna 1978 tapahtunut onnettomuus. Tästä tapahtumasta lähtien teollisuus on kiinnittänyt erityistä huomiota voimaloiden toiminnan :,:.55 parantamiseen valvomon operaattorin suorituskykyä kohottamalla.

; ’ : Tässä kehitysprosessissa on avaintekijänä suunnitteluperiaat- teet, joilla työtä sopeutetaan ihmisille.

2 108818

Vuoden 1978 jälkeen tietokonetekniikassa tapahtuneet edistysaskeleet ovat antaneet ydinvoimalainsinööreille ja valvomoiden suunnittelijoille mahdollisuuden näyttää enemmän tietoa useam-5 millä eri tavoilla, mutta tämän vaikutus voi olla halutulle päinvastainen, koska ongelman osana on tiedon liian suuri määrä. "Käyttäjäystävällisyyden" lisääminen samalla kun säilytetään operaattorin käytössä olevan tiedon määrä ja tyyppi on muodostanut vaikean teknisen ongelman.

10 Tämän vuoksi on esillä olevan keksinnön tavoitteena saada aikaan ydinvoimalan ohjaus- ja valvontatoimintoja varten laite ja menetelmä, joiden ominaisuuksiin kuuluu tiivis tiedon prosessointi ja esitystapa, luotettava arkkitehtuuri ja lait-15 teisto sekä osien helppo huolto samalla kun poistetaan operaattoriin kohdistuva liian suuri tiedon määrä. Tämä tavoite saavutetaan yhdessä valvomon parannetun luotettavuuden, helppokäyttöisyyden ja pienempien kokonaiskustannusten kanssa.

20 Esillä olevan keksintö ratkaisee tämän ongelman useilla ominaisuuksillaan, jotka ovat uusia sekä itsenäisinä että yhteen liitettyinä, kun ne muodostavat valvomokompleksin.

Kompleksissa on kuusi pääjärjestelmää: (1) keskusohjauspanee- ;·; 25 lit, (2) tiedonkäsittelyjärjestelmä (DPS), (3) erillisilmaisin-'··· : ja hälytysjärjestelmä (DIAS), (4) komponenttiohjausjärjestel mä, joka koostuu suojakomponenttien ohjaimista (ESFC) ja prosessikomponenttien ohjaimista (PCC), (5) voimalan turvajärjestelmä (PPS) ja (6) voimaohjausjärjestelmä (PCS). Nämä kuusi 30 järjestelmää keräävät tietoa voimalasta, esittävät vaaditut tiedot tehokkaasti operaattorille, suorittavat kaikki automaattiset toimenpiteet ja mahdollistavat voimalan komponenttien suoran käsiohjauksen.

:.:.35 Esillä olevan keksinnön mukaisessa ohjauskompleksissa on ylhäältä alas yhtenäinen tietojen esitystapa ja hälytysjärjβει ·.·. telmä, joka tukee voimalan turvallisuuden ja voimantuotannon | 3 108818 kannalta kriittisten tekijöiden arviointia. Se opastaa operaattoria tärkeiden arviointien lisädiagnooseissa tarvittavan tiedon paikallistamisessa. Lisäksi se merkittävästi vähentää tarvittavien näyttölaitteiden määrää tavanomaisiin voimalavalvo-5 moihin verrattuna. Kompleksi vähentää myöskin sen tiedon määrää, jota operaattori joutuu käsittelemään yhdellä kertaa; se vähentää myöskin näyttölaitteiden vikojen vaikutusta toimintaan. Lisäksi se tekee tarpeettomaksi sellaiset näyttölaitteet, joita käytetään vain voimalan epänormaaleissa olosuhteissa.

10

On tunnettua, että ydinvoimalan höyryjärjestelmä voidaan pitää turvallisessa, stabiilissa tilassa tiettyjen turvallisuudelle kriittisten tekijöiden avulla. Esillä oleva keksintö laajentaa voimalan turvallisuudelle kriittisten tekijöiden käsitteen kat- 15 tamaan myös voimalan voimantuotannolle kriittiset tekijät siten, että näiden kahden tekijäryhmän yhdistäminen operaattorille esitettävässä tiedossa tukee kaikkia voimantuotannolle ja turvallisuudelle tärkeitä ja kriittisiä tekijöitä.

20 Esillä olevan keksinnön mukaisessa tiedon esityshierarkiassa on ylimpänä "päätaulu" eli yhdistetty prosessitilan yleiskuvaus (IPSO) , joka toimii erillisenä paikkana, josta voidaan nopeasti ·.·. arvioida voimalan turvallisuudelle ja voimantuotannolle kriit- • · · ! tisiin tekijöihin liittyvä avaintieto. Normaalien tai epänor- • · φ * .25 maalien parametrien muutosten lähteet ja suunnat saadaan yksi- ;·; tyiskohtaisemmin DIAS:stä. Sekä IPSO että DIAS antavat suoran • · · ··:: yhteyden DPS:n ohjaamien CRT-näyttösivujen hierarkian sisältä- miin järjestelmän ja komponenttien tilatietoihin ja opastavat V : niiden suhteen.

30 ! ·:··· IPSO näyttää jatkuvasti tiettyihin paikkoihin liittyviä tieto- ja, jotka kertovat voimalan turvallisuudelle ja voiman- .· . tuotannolle kriittisten tekijöiden tilan. Tämä tieto esitetään i · · '· '1 muutamilla helposti ymmärrettävillä symboleilla, jotka saadaan ‘ 35 pitkälle käsitellyn tiedon tuloksena. Tämän vuoksi operaattorin ei tarvitse yhdistellä suuria määriä yksittäisiä parametritie- .*·. toja, järjestelmän tai komponenttien tilatietoja ja hälytyksiä • · ·

päästäkseen selville voimalan toiminnallisesta tilasta. IPSO

4 108818 esittää operaattorille matalan tason komponenttien ongelmien aiheuttamat korkean tason vaikutukset. IPSO:n avaintiedon esitysmuoto perustuu ensisijaisesti parametrien muutossuuntaan, esim. korkeampi/matalampi, sekä hälytyssymbolin muotoon ja vä-5 riin. Näitä täydennetään valittujen parametrien arvoilla. IPSO esittää yhdistetyt ja yksinkertaistetut tiedot operaattorille pieninä määrinä ja helposti havaittavassa ja ymmärrettävässä muodossa.

10 Lisäksi IPSO poistaa niitä haittoja, joita teollisuuden nykyinen suuntaus esittää kaikki tieto sarjamuotoisesti CRT-näytöil-lä tuo mukanaan, antamalla operaattorille mahdollisuuden saada kokonaiskuva tai "tuntuma" voimalan tilasta. Yleisesitys voimalan tilasta suurikokoisella, tähän nimenomaan tarkoitetulla 15 näytöllä tuo mukanaan kaksi muuta näkökohtaa. Ensinnäkin operaattorin tehtävät vaativat usein yksityiskohtaisia diagnooseja hyvin rajoitetuilla prosessialueilla. On kuitenkin välttämätöntä säilyttää samanaikaisesti tieto koko voimalan toiminnasta. Sen sijaan että useat operaattorit valvoisivat valvomossa vas-20 taavia ilmaisimia tms. toisistaan erotetuilla paneeleilla, IPSO voidaan nähdä kaikkialla valvomossa, ja siten se antaa operaattorille jatkuvaa tietoa voimalan kokonaistoiminnasta riippumat-·.·. ta sen tehtävän yksityiskohtaisesta luonteesta, joka voi vaatia ! \ suurimman osan hänen huomiokyvystään.

'· 25

Suositellussa suoritusmuodossa IPSO tukee voimantuotannon ja turvallisuuden kriittisten tekijöiden arviointia esittämällä ·...’ jokaista tekijää kohden toiminnallisen tilan kertovat avainpa- v ·* rametrit. Jokaista tekijää kohden valitaan toimintareitit esi- 30 tetyn reitin tilan perusteella. IPSO yhdistää tekijät selvästi voimalan fyysiseen todellisuuteen. Kriittisiä tekijöitä sovel- .**·. letaan voimantuotantoon, normaaleihin reaktorin laukaisuihin ja .· t optimaalisiin palautusmenetelmiin.

* » · ’ 35 Esillä olevan keksinnön mukaisen tiedonesityshierarkian toinen taso on DIAS:sta tulevien voimalahälytysten esitystapa. Tässä 5 108818 käytetään rajoitettua määrää kiinteitä, erillisiä laattoja kolmen eri hälytysprioriteettitason kanssa. Dynaaminen hälytysten käsittely hyödyntää tietoa voimalan tilasta (esim. reaktorin teho, reaktorin laukaisu, polttoaineen vaihto, sammutus 5 jne.) sekä tietoa järjestelmän ja laitteiden tilasta voidakseen poistaa turhat ja ylimääräiset hälytykset, jotka voisivat osaltaan aiheuttaa liian suurta operaattoriin kohdistuvaa tiedon määrää. Hälytysjärjestelmä antaa helposti ymmärrettävää opastusta lisätietoihin, joita on erillisissä ilmaisimissa, 10 CRT-näytöissä ja ohjaimissa. Hälytykset perustuvat varmistettuihin tietoihin, joten hälytykset kertovat voimalan todellisista prosessiongelmista eivätkä instrumenttien tai ohjausjärjestelmän vioista.

15 Hälytysominaisuuksiin kuuluu ikkunan kautta operaattorille hälytyksen kuittauksen yhteydessä tuleva yksityiskohtainen viesti sekä mahdollisuus yhdistää hälytyksiä kadottamatta yksittäisiä viestejä. Hälytyslaatat voivat dynaamisesti näyttää operaattorille eri prioriteetteja. Kuittausmenetelmä varmistaa, 20 että kaikki hälytykset kuitataan, mutta samalla se pienentää operaattorin tehtäväkuormaa antamalla ensin lyhyen äänimerkin ,·.* ja sen jälkeen jatkuvan hälytyksen jota seuraa muistutusäänet, | joilla varmistetaan se, ettei hälytystä ole unohdettu. Operaat- * : tori voi väliaikaisesti keskeyttää hälytyksen välkkymisen ;·;25 ehkäistäkseen visuaalisen ylikuormittumisen, ja palauttaa ·;; · välkkymisen varmistaakseen, että hälytys lopulta kuitataan.

DIAS:n erillisilmaisimet muodostavat esillä olevan keksinnön mukaisen hierarkian kolmannen näyttötason. Tasopaneelinäytöt 30 tiivistävät useita signaalilähteitä rajoitettuun lukemajoukkoon, jolla valvotaan säännöllisesti voimalan avaintietoa.

>|· Signaalien oikeellisuuden tarkastamista ja signaalialueeltaan .·;* tarkimpien ilmaisimien automaattista valintaa käytetään ohjaus-paneelien ilmaisimien lukumäärän vähentämiseen. Tietolukemat ’-35 saadaan kosketusnäytöltä, jolloin parannetaan operaattorin vuorovaikutusta, ja ne sisältävät numeeriset parametriarvot, pylväsmuotoisen analogisen näytön ja pistekuvaajan.

6 108818

Yhdellä näytöllä on saatavilla useita alueeltaan vaihtelevia ilmaisimia anturin ja näyttöalueen automaattisen valinnan avulla. Oikean prosessin esityksen parametriarvon automaattinen 5 laskenta yhdessä samalle näytölle saatavien useiden yksittäisten anturilukemien kanssa vähentää erillisten lisänäyttöjen tarvetta tai tarvetta pitää eri näyttöjä normaalia toimintaa ja onnettomuustilannetta tai onnettomuuden jälkeen seuraavaa tilannetta varten.

10

Esillä olevan keksinnön yhtenä etuna on edelleen se, että parametrin tarkastaminen havaitsee automaattisesti viallisen anturin tai useita viallisia antureita sallien kuitenkin jatkuvan toiminnan ja onnettomuuden lievennystietojen saapumi-15 sen operaattorille, vaikka CRT-näyttöä ei olisikaan saatavilla. Edelleen normaali näyttötieto voidaan liittää hyväksyttyyn anturiin, jollaista voidaan käyttää esim. onnettomuutta seuraa-vissa valvontatarkoituksissa.

20 Tiettyjen komponenttien ohjaukseen liittyvällä tietonäyttö-tasolla on dynaamiset "pehmeät" ohjaimet, jotka sisältävät komponenttien tilatiedot ja ohjaussignaalitiedot, joita ope-raattori tarvitsee näiden komponenttien ohjaamiseen. ESFC-’ järjestelmässä näihin tietoihin kuuluu tilatietolamppu, päälle- '.'“.25 /pois -kytkimet, modulaatio-kytkimet, kiinni/auki -kytkimet ja * logiikkaohjaimet. PCCS:ssä näihin tietoihin kuuluu kuorma, ·...· asetuspisteet, toiminta-alue, prosessiarvot ja valvontasignaa-lien annot.

30 Tietohierarkian neljännellä tasolla olevat dynaamiset CRT-näyttöjen sivut täydentävät kaikkia sijainniltaan määrättyjä ohjaimia ja tietoja, ja ne voidaan tavoittaa miltä tahansa • « »1 .·;1 valvomon, teknisen tukikeskuksen tai hälytystilojen CRT-näytöl-tä. Nämä näytöt on jaettu kolmitasoiseksi hierarkiaksi, johon 1 :135 kuuluu yleisvalvonta (taso 1), voimalan komponenttien ja ·,..· järjestelmien ohjaus (taso 2) ja komponenttien/prosessien diag-noosi (taso 3) . Näyttöjen toteutusta ohjaa DPS, ja se kaksin- » · « .

7 108818 kertaistaa ja varmistaa kaikki DIAS:n erillisten hälytyksien ja ilmaisimien käsittelyn.

Esillä olevan keksinnön suositellussa suoritusmuodossa voimalan 5 toiminnan tiettyyn pääalueeseen liittyvät ilmaisin-, hälytys-ja ohjaustoiminnot ryhmitetään yhteen, modulaariseen paneeliin. Paneeliin voidaan tehdä leikkauksia, joiden sijainnit määräävät ilmaisimien, hälyttimien, ohjaimien ja CRT-näytön paikan riippumatta voimalan toimintajärjestelmästä. Tämä mahdollistaa 10 paneelien toimituksen, asennuksen ja esitestauksen ennen voimalakohtaisen logiikan ja algoritmien viimeistelyä, joita voidaan muuttaa ohjelmallisesti voimalan rakennusaikataulun myöhäisessäkin vaiheessa. Tällainen lohkorakenteisuus voidaan saavuttaa, koska paneelin vaatima tila on olennaisesti riippu-15 maton voimalan toiminnan pääjärjestelmästä.

Sekä hälyttimiä että ilmaisimia voidaan helposti muuttaa ohjelmallisesti. Paneelin käytettävissä oleva alue ei merkittävästi rajoita operaattorille esitettävien hälytys-ja ilmaisin-20 laattojen määrää, joten paneelin koon ja leikkauskohtien standardointi näyttöikkunoita varten on mahdollista.

.·. · Esillä olevan keksinnön edellä mainitut ja muut tavoitteet ja edut kuvataan suositellun suoritusmuodon yhteydessä viitaten ‘.‘".25 mukaan liitettyihin kuvioihin.

» · 1

I I I

· « * ·

Kuvio 1 on kuva esillä olevan keksinnön mukaisesta ydinvoimalan valvomosta.

Kuviot 2(a) ja 2(b) määrittävät yhdessä kaavamaisen esityksen 30 keksintöön liittyvästä järjestelmän sisäisestä tiedonvälityksestä.

i Kuviot 3(a) ja 3(b) esittävät ensimmäisen tyyppistä ja kuviot 3(c) ja 3(d) esittävät toisen tyyppistä modulaarista paneelia, ·.· joka on keksinnön erään ominaisuuden mukainen.

’ -: -35 Kuvio 4 esittää keksinnön mukaista CRT-näytöllä olevaa primaa-rijärjestelmän näyttösivuhakemistoa.

8 108818

Kuviot 5 ja 6 esittävät suositeltavia komponenttisymboleja ja muotokoodeja, joita käytetään keksinnön mukaisesti CRT- ja IPSO-näytöillä.

Kuvio 7 on tyypillinen keksinnön mukainen erillinen, kuvaajalla 5 varustettu ilmaisinnäyttö paineistajän painetta ja tasoa varten.

Kuvio 8 kuvion 7 ilmaisimeen liittyvän ilmaisinnäytön järjestelmän paineen ja tason valikkosivu varten.

Kuvio 9 on kaavamainen esitys esillä olevan keksinnön mukaises-10 ta hälytyksien esittämistavasta.

Kuvio 10 on tyypillinen esillä olevan keksinnön mukainen näyttösivu, joka esittää hälytystä ensimmäisen tason näyt-tösivun valikkovaihtoehdossa.

Kuvio 11 on kaavamainen yhteenveto kuviossa 1 esitetyn komplek-15 sin työasemista, jotka on luokiteltu ensimmäisen tason näyt-tösivuryhmään.

Kuvio 12 kuvaa tyypillistä näyttösivuhakemistoa, joka kertoo hälytystietoa sisältävät näyttösivut.

Kuvio 13 kuvaa CRTillä olevaa hälytystä tukevaa tietoa sen 20 jälkeen, kun hälytys on kuitattu.

Kuvio 14 esittää CRT-näytöllä operaattorin käytössä olevaa luokiteltua hälytysluetteloa.

* * | ,·. Kuvio 15 on tyypillinen hälytyslaattayhdistelmä, jossa on ! · t · reaktorin jäähdytysjärjestelmän ja tiivistehälytyksen laatat, 25 jotka liittyvät erillisilmaisin- ja hälytysjärjestelmiin.

Kuvio 16 esittää reaktorin j äähdytyspumppu j en hälytyslaat- » ’·; tanäyttöä, jossa yksi laatta on aktivoitunut.

* ·

Kuvio 17 esittää kuvion 16 hälytysnäyttöä aktivoituneen hälytyksen kuittauksen jälkeen.

30 Kuvio 18 esittää hälytysnäyttöä, jonka operaattori saa esille koskettamalla kuviossa 17 esitettyä hälytyksen tilatietoaluet-·· ta.

.·:· Kuvio 19 esittää primaarijärjestelmän CRT-näyttöä.

Kuvio 20 esittää toisen tason sivun CRT-näyttöä, joka perustuu ':·35 kuviossa 19 esitettyyn ensimmäisen tason sivuun.

* * * ... Kuvio 21 esittää kolmannen tason näyttösivua, joka saadaan 1 » kuviossa 20 esitetystä toisen tason sivusta.

» * » « 9 108818

Kuvio 22 esittää ja selittää CRT-näyttöjen näyttösivujen valikkovaihtoehtoalueet.

Kuvio 23 esittää tyypillistä CRT-näyttösivua, joka vastaa hälytyslaattaesityksiä.

5 Kuvio 24 on kaavakuva, joka esittää CRT-näyttösivujen hierar-kiasuhteet.

Kuvio 25 kuvaa integroitua prosessitilan yleisnäyttöä (IPSO). Kuvio 26 on kaavamainen esitys symboleista, joilla kuvataan IPSO:n parametrien suuntatietoja.

10 Kuvio 27 on kaavamainen esitys esillä olevan keksinnön mukaisesta integroidusta tiedonesityksestä.

Kuvio 28 on kuvioon 2 liittyvä lohkokaavio, joka esittää esillä olevan keksinnön mukaisen valvomon pääjärjestelmien väliset suhteet.

15 Kuvio 29 on lohkokaavio, joka esittää esillä olevan keksinnön mukaisiin erillisilmaisin- ja hälytysjärjestelmiin liittyvät otot ja annot.

Kuvio 30 on kaavamainen esitys tarkastetun anturitiedon käytöstä valvonnassa ja ohjauksessa esillä olevan keksinnön mukaises-20 ti.

Kuvio 31 on toiminnallinen kaavio teknisestä turvajärjestelmästä ja komponenttien ohjausjärjestelmästä, jossa on suositelta- i » vasti esillä olevan keksinnön mukaiset liitännät.

* * ’ . Kuvio 32 esittää tyypillistä näyttösivuhakemistoa, joka liittyy ;"; 25 kriittisten tekijöiden valvontaan, joka on mahdollista esillä i · ;|t olevan keksinnön mukaisen tiedonkäsittelyjärjestelmän avulla.

i ’>·· Kuvio 33 esittää ensimmäisen tason kriittisen tekijän näyt- i · v tösivua, joka liittyy kuviossa 32 esitettyyn hierarkiaan.

Kuvio 34 esittää ensimmäisen tason kriittisen tekijän näyt- 30 tösivua reaktorissa käymisen jälkeen.

Kuvio 35 esittää tyypillistä toisen tason kriittisen tekijän «: näyttösivua, joka liittyy inventaario-ohjausjärjestelmään.

I . * »

Kuviot 36(a) ja 36(b) ovat kaavamaisia esityksiä tyypillisestä aikaisemmalla tekniikalla toteutetusta instrumentoinnin ja < » '<‘•35 ohjauksen suunnitteluprosessista, ja nopeutetusta suunnittelu- * > i prosessista, joka on mahdollista käyttämällä esillä olevan

f I

J

I » 10 108818 keksinnön mukaisia modulaarisia paneeleja, tässä järjestyksessä.

Kuvio 37 esittää erillistä kuuman ja kylmän primaarisilmukan lämpötilojen ilmaisinnäyttöä, jossa näytetään kaikki laskenta-5 algoritmissa käytetyt anturit.

Kuvio 38 on yhteenveto paineistajän paineen määrittämisessä käytettävistä anturityypeistä ja siitä tavasta, jolla niitä käytetään painearvon edustajan määrittämisessä.

10 I. Ohjauskompleksin yleiskuvaus II. Paneelin yleiskuva A. Hälytys ja viestit B. Ilmaisin

C. CRT

15 D. Säädin E. Näyttömallit F. Näyttökokonaisuus

III. DIAS

A. diskreetit ilmaisimet 20 B. pätöalgoritmisummain C. Hälytysprosessointi ja näyttö | . . 1. Tila- ja laiteriippuvuus | 2. Alitoimintoryhmitys 3. Muoto- j a värikoodaus ..!:“25 4. Hälytykset CRT:ssä :,· · 5. Hälytystilan määrittely 6. Hälytysten vahvistus

: *: *: IV.DPS

A. CRT

30 B. IPSO

V. Valvomokokonaisuus VI. Paneelin modulaarisuus ;;; LIITE (Pätöalgoritmi) : : 35 Kuviossa 1 esitetään esillä olevan keksinnön suositellun suoritusmuodon mukainen valvomokompleksi. Päävalvomon 10 ytimenä on pääohjauskonsoli 12, jonka avulla yksi henkilö voi λ1 1 0881 8 käyttää ydinvoimalan höyryjärjestelmää kuumaseisokista aina täyteen tehontuotantotilaan asti. On huomattava, että tässä kuvattua valvomoa ja sen laitteita ja menetelmiä voidaan käyttää kevytvesireaktoreiden, raskasvesireaktoreiden, kuumien 5 kaasujäähdytteisten reaktoreiden, nestemetallireaktoreiden ja edistyneiden passiivisten kevytvesireaktoreiden yhteydessä, mutta käytännön syistä tämä kuvaus perustuu siihen, että voimalassa on paineveteen perustuva höyryjärjestelmä (NSSS).

10 Tällaisen NSSS:n pääohjauskonsolissa 12 on tyypillisesti viisi paneelia, yksi kutakin seuraavaa järjestelmän osaa varten: reaktorin jäähdytysjärjestelmä (RCS) 14, kemiallinen ohjausjärjestelmä (CVCS) 16, ydinreaktorin ydin 18, syöttövesi- ja tiivistysjärjestelmä (FWCS) 20 ja turbiinijärjestelmä 22. Kuten 15 myöhemmin kuvataan yksityiskohtaisemmin, näiden viiden voimala-järjestelmän valvonta ja ohjaus hoidetaan vastaavalta pääoh-jauskonsolin paneelilta.

Välittömästi reaktorin ytimen valvonta- ja ohjauspaneelin 20 takana ja yläpuolella on suuri taulu tai näyttö 24, jossa näytetään yhdistetty prosessitilan yleiskuvaus (IPSO). Tämän vuoksi operaattori näkee vaivatta viisi paneelia ja IPSO-taulun istuessaan tai seisoessaan pääohjauskonsolin keskellä.

..;:’25 Pääohjauskonsolin vasemmalla puolella on turvallisuuteen · liittyvä konsoli 26, johon tyypillisesti kuuluu turvatarkkai-luun, teknisiin turvajärjestelyihin, jäähdytysveteen ja vastaaviin toimintoihin liittyviä moduleita. Pääohjauskonsolin oikealla puolella on ulkopuolinen järjestelmäkonsoli 28, johon 30 kuuluu sekundaaripiiriin, apuvirransyöttöön ja dieselgene-raattoriin, kytkentäkenttään ja lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmiin liittyviä moduleja.

'·[ On suositeltavaa, että valvomoon liittyvä voimalan tietokone 30 : ;'35 ja massamuistilaitteet 32 sijoitetaan erillisiin laitehuonei-siin 31, jolloin parannetaan paloturvallisuutta ja sabotaasi-., . suoj aa.

12 1 0 8 81 8

Valvomokompleksiin 10 liittyy myös vuorovalvojan toimisto 34, josta on täydellinen näköyhteys valvomoon, tekninen tukikeskus (TSC) 36 ja ohjausalueen ulkopuolinen tarkkailutaso sekä 5 ulkopuoliset toimistot 38, joissa voidaan hoitaa voimalaan liittyvä paperityö. Valvomon huonekalut sijoitetaan operaattorien toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisesti. Alueella on myös kaukosammutushuone 42 (kuvio 2) onnettomuuden jälkeistä valvontaa (PAM) varten.

10

Kuvio 2 on kaavamainen esitys voimalan komponenttien ja anturien, jotka tässä katsotaan tavanomaisiksi, ja päävalvomon paneelien välisistä linkeistä. Kuvion 2 perusteella on selvää, että tieto virtaa molempiin suuntiin katkoviivan 46 läpi, joka 15 esittää voimalan höyryjärjestelmän ja turbiinijärjestelmän rajaa. NSSS:n tilatiedot ja anturitiedot 48, joita käytetään voimalan turvajärjestelmässä 50 ja PAMS:ssa 58, kulkee suoraan NSSSrn rajan 46 läpi. Tehonohjausjärjestelmästä tulevat ohjaussignaalit 52 kulkevat suoraan NSSSrn rajan läpi. Muut ohjaus-20 järjestelmän signaalit 60, 62, jotka tulevat teknisten turvalaitteiden ohjausjärjestelmästä 56 ja normaalin prosessin i j . . komponenttien ohjausjärjestelmästä 64, liitetään NSSSrn rajan j ; läpi kaukomultipleksereillä 6. Voimalan turvajärjestelmä, ESF- ’· '· komponenttien ohjausjärjestelmä, prosessikomponenttien ohjaus-• •-25 järjestelmä, tehonohjaus järjestelmä ja PAM rt liitetään pääval-: vomoon 42, toisiinsa, tiedonkäsittelyjärjestelmään (DPS) 70 ja • · · erillisilmaisin- ja hälytysjärjestelmään (DIAS) 72.

I · *

Kuvio 2 esittää esillä olevan keksinnön merkittävän ominaisuu-30 den, joka on valvonta-, ohjaus- ja turvallisuustietojen yhdistäminen sekä normaaleissa että onnettomuusolosuhteissa siten, että operaattorin tehtävänä oleva asianmukaisen toimintatavan määrittäminen helpottuu huomattavasti. Seuraavissa jaksoissa . kuvataan tarkemmin, kuinka tähän on päästy.

:,:'t35 :'”: II. Paneelin yleiskuvaus • » 13 1 0881 8

Kuviot 3(a) ja 3(b) esittävät seisten/istuen käytettävän paneelin kaavioita, kuten esillä olevan keksinnön yhden suoritusmuodon mukaisen pääohjauskonsoliin 12 sijoitetun reaktorin jäähdytysjärjestelmän paneelia 14. Kuviot 3(c) ja 3(d) esittä-5 vät vaihtoehtoisen suoritusmuodon, jonka paneelia käytetään vain seisten. Olennaisesti tasainen paneelin yläosa tai -seinämä 74 on asetettu pystyasentoon ja olennaisesti tasainen ala-tai pöytäosa on olennaisesti vaakasuora. Valvonta- ja hälytys-liitännät ovat yläosassa ja ohjausliitännät ovat alaosassa.

10 A. Hälytys ia viestit Hälytystoiminnallisuus (ks. kuviot 9, 15-18) sisältää hälytys-! ja viestiliitännän (A&M) 78, jossa on useita laattoja 80, 15 joissa kussakin on tietty kirjainsana eli akronyymi tai vastaava viite 81. Hälytystila ilmoitetaan laatan valaistuksella ja äänimerkillä. Operaattorin on kuitattava hälytys joko painamalla laattaa tai jollain muulla tähän tarkoitukseen laaditulla menetelmällä. Tietyssä paneelissa olevien laattojen määrä riip-20 puu erilaisten hälytystilanteiden määrästä, jotka voivat syntyä tarkkailun kohteena olevasta järjestelmästä eli jäähdytysjärjestelmästä. Tyypillisesti kussakin paneelissa on satoja täl-. . laisia laattoja. Hälytykset luokitellaan kolmeen (3) eri häly- I tysluokkaan (Prioriteetti 1, prioriteetti 2, prioriteetti 3, ’ *25 jotka merkitsevät välitöntä toimenpidettä, ripeää toi- menpi- ··’’ dettä ja korkeampaa tarkkaavaisuutta) . Tämän RCS-paneelin häly- : tykset riippuvat laitteiden tilasta (Normaali RCS, lämmi- ! tys/jäähdytys, kylmäsammutus/polttoaineen vaihto ja reaktorin • t « : laukaisu) . Jos korkean prioriteetin hälytys aktivoi samaan pa- 30 rametriin liittyvän alemman prioriteetin hälytyksen, alemman prioriteetin hälytys poistuu automaattisesti. Kun olosuhteet .···, paranevat, korkeamman prioriteetin hälytys alkaa vilkkua ja kuuluu palautusääni. Operaattori kuittaa korkean prioriteetin '· hälytyksen poistumisen. Jos alemman prioriteetin hälytys *:**-35 on edelleen olemassa, sen hälytysikkuna tai -ilmaisin siirtyy 14 108818 kuitattuun tilaan, kun operaattori kuittaa korkeamman prioriteetin hälytyksen poistumisen.

B. Ilmaisin 5

Toinen valvontaliitäntä muodostuu prosessimuuttujailmaisimista, joita on esim. reaktorin jäähdytyssauvojen lämpötila, paineista jän taso ja paine ja muut RCS parametrit. Erillisilmaisimet 82 (kts. myös kuvioita 7 ja 8) tarjoavat paremman menetelmän 10 RCS-paneelin parametrien esittämiseen. Jotkin RCS-paneelin parametrit vaativat jatkuvasti päivitettyä näyttöä ja kuvaajaa pääohjauskonsolille. Voimalaprosessin ja luokan 1 parametrit kuten paineistajän taso ja RCS:n jäähdytyssauvojen lämpötila kuuluvat tähän luokkaan. Muita RCS-paneelin parametreja käyte-15 tään harvemmin. Toiminnan kannalta tarpeelliset parametrit saadaan erillisilmaisimista 82, mikäli tiedonkäsittelyjärjestelmä (CRT-näytöt) ei ole käytettävissä. Näihin kuuluu Mää-räysohjeen 1.97 (Regulatory Guide) luokkien 1 ja 2 parametrit, prioriteetin 1 ja 2 hälytykset sekä muut toiminnan kannalta 20 välttämättömät parametrit, jotka ovat paikallisesti saavuttamattomissa ja joita operaattorin täytyy valvoa, kun tiedon-. . käsittelyjärjestelmä on poissa käytöstä enintään kaksikymmentä neljä (24) tuntia. Nämä harvemmin tarkkailtavat parametrit ovat '· saatavilla erillisilmaisimissa, jotka operaattori saa esille ...: 25 valitsemalla sopivan valikon. Valikko näyttää saatavilla olevat : tietokohdat aakkosjärjestyksessä. Prosessiohjäimissä näkyviä t * · parametreja varten ei tarvita erillisiä ilmaisimia.

• « · C. CRT 30

Lisäksi CRT-näyttö 84 laatii kuvan tärkeimmistä astioista, . putkista, pumpuista, venttiileistä tms. jotka liittyvät esim. reaktorin jäähdytysjärjestelmään, ja näyttää niiden parametrien \ , hälytykset ja arvot, jotka voivat näkyä palkkina, graafina, :: 35 kuvaajana tai jollain muulla tavalla muilla näytöillä 78, 82 (ks. kuviot 4-6, 10, 12-14 ja 19-23). Tältä CRT-näytöltä on ,.V kaikki NSSS-tieto operaattorin saatavilla. Tämä tieto esitetään I · 15 108818 kolmitasoisena hierarkiana, joka on operaattorin järjestelmästä saaman mielikuvan mukainen. Kuvio 4 esittää NSSS sivuhakemiston 84 primaarisivun, joka sisältää kaikki RCS-paneeliin liittyvien toimintojen CRT-sivut.

5 D. Säädin

Paneelin 14 ohjausosassa 76 on vasemmalla puolella useita erillisiä, päälle/pois -kytkimiä. Kukin kytkimen kuviointi 10 liittyy tiettyyn reaktorin jäähdytyspumppuun, jonka toimita-parametrit näkyvät välittömästi sen yläpuolella. Siinä on myöskin analogiaohjauksia, jotka voivat olla tavanomaisia kiertosäätimiä tms. (ei näytetä), tai kosketusnäyttö tai 88:11a merkitty erillisohjaus.

15 RCSrssä on prosessiohjäimiä, jotta operaattori pystyisi ohjaamaan prosessiohjaussilmukoita käsin tai automaattisesti. Prosessiohjaimet sallivat kuristettavien tai usean asennon säätölaitteiden (esim. sähköpneumaattiset venttiilit) ohjaami-20 sen yhdeltä ohjauspaneelilta. Prosessiohjäimiä käytetään seuraavien RCS:n prosessimuuttujien suljettuna silmukkana . . ohjaamiseen: painetaso, paineistajän paine, RCT-tiivistevirtaus ; ja RCT-tiivistelämpötila. Prosessiohjaimet on suunniteltu [· jokaiselle ohjaussilmukalle erikseen käyttäen yhdenmukaista ...:25 näyttöryhmää ja ohjausominaisuuksia.

• · I

Tavanomaisessa valvomossa jokaisella prosessiohjaussilmukalla : : . on oma ohjauslaite, johon yleensä viitataan nimellä MANU

AL/AUTO-asema. Esimerkiksi RCP:n tiivistealajärjestelmällä on 30 viisi prosessiohjaussilmukkaa: yksi tiivistevirtauksen ohjaus- silmukka kullekin neljälle RCP:lle ja tiivistelämpötilan ohjaussilmukka koko alajärjestelmälle. Jokaisella näistä ’!!! viidestä ohjaussilmukasta on oma MANUAL/AUTO-asemansa, jotka vievät suuren tilan valvontapaneelissa ja saavat silmukoiden :,:.35 väliset vertailut kömpelöiksi. Vaikka näitä viittä prosessisil-mukkaa ohjataan itsenäisesti, yhden ohjatun parametrin proses-..V simuutokset vaikuttavat muihin neljään parametriin. Tavan- t

» I

» • » is 108818 omaisissa MANUAL/AUTO-asemissa on operaattorin vaikea toimia samanaikaisesti kaikkien viiden MANUAL/AUTO-aseman kanssa.

Samanlaisten prosessien (jotka liittyvät toisiinsa joko toimin-5 naltaan tai järjestelmän osalta) RCS-paneelin prosessiohjäimiä käytetään yhdeltä ohjausasemalta, jota kutsutaan prosessiohjai-meksi. Tällainen yksittäinen ohjain säästää paneelitilaa, hyödyntää tarkoituksenmukaista kanavien välistä tarkastusta ja mahdollistaa useiden toisiinsa liittyvien prosessien proses-10 sisilmukoiden välisen helpomman vuorovaikutuksen.

Komponenttien ohjausominaisuudet (eli kytkinohjäimien aktivointi) ovat pääasiallinen menetelmä, jolla operaattori aktivoi laitteita ja järjestelmiä RCS-paneelilta. RCS-paneelissa on 15 neljäkymmentäkolme komponenttia, joita ohjataan hetkellisillä kytkimillä. Jokaisessa kytkimessä on punainen tilailmaisin aktiivista tai avonaista tilaa varten ja vihreä tilailmaisin passiivista tai suljettua tilaa varten. Sinisiä tilailmaisi-mia/kytkimiä käytetään ilmaisemaan ja valitsemaan automaattioh-20 jaus tai prosessiohjaimen kautta tapahtuva ohjaus. Värikoodauk-sen lisäksi on punainen kytkin asetettu aina vihreän kytkimen ! , , yläpuolelle värien erottelun voimistamiseksi. Jokainen kytkin ; * tuottaa painettaessa aktiivisen ohjaussignaalin, ja jokainen '· ' kytkin on passiivinen, kun sitä ei paineta. Jokaisessa kytki- ...:25 messä on taustavalo laitteen tilan osoittamisen vuoksi.

t · » t « · • i » :,f< E. Nävttömallit

i · t I

* « ·

Prosessinäyttömalleja käytetään samanlaisten prosessien ja 30 laitteiden tietojen asetteluun. Nestejärjestelmien esitykset ovat aina mahdollisuuksien mukaan standardisoituja: ylhäältä . alas, vasemmalta oikealle samalla risteämiä välttävää. Saapuvat 'll! ja lähtevät virtausreitit asetetaan marginaaleihin. Yhteen \ . liittyvät tiedot ryhmitellään vertailua, käyttöjärjestystä, :,1,35 toimintaa ja käy ttötaaj uutta varten laaditun tehtävä- ja analyysimäärittelyn mukaan. Prosessiesitykset/esitysmuodot ..V perustuvat operaattorin prosessista saamiin mielikuviin, i 17 1 0881 8 jolloin maksimoidaan hänen tiedonkeräystoimintojensa teho. Operaattorin mielikuva systeemistä perustuu usein kaavakuviin, joita on käytetty järjestelmäkuvauksiin liittyvän opetusmateriaalin ja voimalan suunnitteluasiakirjojen yhteydessä.

5

Graafinen tieto esitetään näyttösivumallien avulla, mikä helpottaa prosessien nopeaa mieltämistä. Graafinen tieto koostuu pylväiden, vuokaavioiden ja kuvaajien käytöstä (esim. ajan suhteen, tai paine lämpötilan funktiona).

10

Pylväsdiagrammeja käytetään ensisijaisesti virtauksien, paineiden ja tasojen esittämiseen. Koska taso liittyy säiliöön, pylväsdiagrammi sijoitetaan säiliön symbolin sisään asianmukaiselle kohdalle. Tasoa kuvaavat pylväsdiagrammit ovat pystysuo-15 rassa. Jos virtauksen esittämiseen käytetään pylväsdiagrammia, se asetetaan vaakasuoraan. Pylväsdiagrammit helpottavat myös numeeristen määrien vertailua.

Vuokaavioita käytetään silloin, kun niillä voidaan parantaa 20 operaattorin mielikuvaa prosessista. Vuokaaviot helpottavat ohjausjärjestelmien, kuten turbiininohjausjärjestelmän ymmärtämistä. Operaattorin opetusmateriaali, joka liittyy prosessinoh-. . jausjärjestelmiin, on usein vuokaavion muodossa ja sen vuoksi ; \ näyttösivun samanlainen malli on helppo mieltää.

:· '[25 ·-' Aikakuvaajia käytetään näyttösivuilla silloin, kun tehtävä- : analyysi viittaa siihen, että operaattorin pitää tietää para- metrin muutokset ajan suhteen. Lisäksi operaattori voi laatia : aikakuvaajia mistä tahansa voimalan tietokoneen tietokannan 30 kohdasta. Joissakin tapauksissa tehtäväanalyysi voi viitata siihen, että tarvitaan useita aikakuvaajia prosessivertailujen • · ,···. valvontaan. Eräissä tilanteissa, esim. lämmitys/jäähdytyskäyr- '·" ien yhteydessä, voidaan asettaa kaksi parametria kuvaajan eri * * koordinaattiakseleille.

':”35

Jos samalla koordinaattiakselilla on useita aikakuvaajia, voi-.*··. daan käyttää kahta pystyakselia parametreille, joilla on eri yksiköt. Asteikkomerkinnät voidaan asettaa 1, 2, 5 tai 10 vä- is 1 0881 8 lein. Asteikkomerkintöjen väliset pienemmät merkit voidaan myöskin asettaa 1, 25 tai 10 välein. Ajan mukaan muuttuva parametri esitetään tyypillisesti näyttösivulla 30 minuutein välein. Operaattori ovi kuitenkin säätää asteikkoja tarpeidensa 5 mukaan. Logaritmiastelkkoja voidaan laatia käyttäen kymmenen monikertoja. Jos parametrin kokonaisalue on alle 10, asetetaan asteikon keskialueen lähelle välimerkki.

Samassa koordinaatistossa olevissa aikakuvaajissa käytetään eri 10 värejä. Jos useat käyrät käyttävät samaa mittakaavaa, mittakaava on harmaa ja käyrät koodataan väreillä. Jos koordinaattiak-seleilla käytetään eri mittakaavoja, ne koodataan samoilla väreillä kuin vastaavat käyrät. Aikakuvaajissa ei käytetä häly-tysvärejä tai normaalin tilan värejä, jotta vältettäisiin pro-15 sessiparametrin sekoittuminen hälytykseen tai normaaleihin olosuhteisiin.

Väreillä autetaan operaattoria erottamaan erityyppiset tiedot toisistaan. Koska värikoodauksen edut ovat selvempiä käytettä-i 20 essä harvempia värejä, on tietonäyttöjen (ts. IPSO, CRT:t, hä- lytyslaatat) värikoodit rajoitettu seitsemään väriin. Lisäksi värikoodatuilla tiedoilla on muita ominaisuuksia, joilla helpotetaan tiedon erottelua ja värinäöltään vajavaisten tarkkai-: lijoiden toimintaa.

’* 25 * * t

Seuraavia värejä käytetään tietonäytöissä seuraavan tyyppisten • * · tietojen esittämiseen. Värit on valittu huolellisesti siten, • · ’···* että puna/viher -värisokeat henkilöt näkevät riittävän suuren » « · v : eron värien välillä.

30

Musta Taustaväri

Vihreä Komponentti pois/passiivinen, vent- . tiili suljettu ja toimii ‘ ; Punainen Komponentti päällä/aktivoitu, vent- 35 tiili auki ja toimii j ' : Keltainen Hälytystila - väri, jonka huomioarvo on suuri 19 108818

Harmaa Teksti, merkintä, jakoviiva, valikon vaih toehto, putki, käytön ulottumattomissa oleva ja instrumentoimaton venttiili, kuvaajan asteikko, ja muut koodauksen ulkopuolelle 5 jäävät sovellukset.

Vaaleansininen Prosessiparametrien arvot

Valkoinen Järjestelmän vastaus operaattorin kosketuk seen, esim. valikon vaihtoehto, kunnes järjestelmä reagoi odotetulla tavalla.

10

Tietojärjestelmässä käytetään muotokoodausta auttamaan operaattoria tunnistamaan komponentin tyypin, toiminnallisen tilan ja hälytyksen tilan. Komponenttien muotokoodaus perustuu symboli- tutkimuksiin, joihin kuului ydinvoimalan henkilökuntaan suun-15 nattuja kyselyjä. Kuvioissa 5 ja 6 esitetään komponenttien esittämiseen valvomossa käytetyt muodot. Muodon ominaisuus, ontto/täysi, kertoo komponentin tilan. Ontto muotokoodi kertoo komponentin olevan aktiivinen, kun taas täytetty muotokoodi edustaa passiivista komponenttia. Seuraavaksi esitetään esi-20 merkki pumpun ja venttiilin muotokoodauksesta.

Pumppu Ontto pumppu kertoo, että operaattori tai automaattinen : : : ohjaussignaali on aktivoinut pumpun. Täysi pumppu merkitsee, että operaattori tai automaattinen ohjaus-25 signaali on sammuttanut pumpun.

: .·. Venttiili Ontto venttiili kertoo venttiilin olevan täysin .···, auki ja täysi venttiili kertoo venttiilin olevan !\* täysin kiinni. Venttiilin, joka ei ole kokonaan auki tai kiinni, muoto on kiinteän ja onton 30 välimuoto, ts. vasen puoli on täysi ja oikea reuna ontto.

Venttiilien muotokoodaukseen on lisätty seuraavat ominaisuude-t/esitystavat: 3*5* Venttiili auki ja käytettävissä - Punainen värikoodi.

• · * li! Venttiili suljettu ja käytettävissä - Vihreä värikoodi.

» » »

I I I

i 20 108818

Instrumentoimaan venttiili - Harmaa värikoodi (Operaattorin syöttämä asento).

Venttiili ei ole käytettävissä - Harmaa värikoodi yhdessä hälytyskoodin kanssa.

5 Ilmaisimen puuttuminen - Harmaa värikoodi yhdessä hälytyskoodin ja yhdistetyn onton/täyden muodon kanssa.

F. Nävttökokonaisuus 10 Turvallisuusnäkökohtiin liittyvä tieto on liitetty osaksi valvomon tietoa, jotta operaattori voisi käyttää turvallisuuteen liittyviä tietoja mahdollisuuksien mukaan myös normaalin toiminnan aikana. Inhimillisiä tekijöitä ajatellen tämä on parempi menetelmä, koska rasittavissa tilanteissa ihmisillä on 15 taipumus käyttää sellaista tietoa, joka on heille tutuinta.

Useissa tilanteissa turvallisuuteen liittyvät parametrin ovat ainostaan tiettyä prosessimuuttujaa valvovien parametrien osajoukko. Nykyisten valvomoiden operaattorit käyttävät tyypil-20 lisesti vain ohjausilmaisimia prosessinohjauksen aikana, ja heidän pitää käyttää erillisiä turvallisuuteen liittyviä ilmaisimia valvoessaan voimalan turvallisuusnäkökohtia. Esillä olevassa keksinnössä valvontaan ja ohjaukseen tyypillisesti käytettäviä parametreja verrataan tarkkuuden vuoksi turvalli- • · 25 suusparametreihin, mikäli sellaisia on. Jos parametri poikkeaa • * · · : turvallisuusparametrista odotettujen arvojen ulkopuolelle, ·.. operaattorille tulee hälytys varmistusta varten. Vasteena !!! tällaiseen hälytystilanteeseen operaattori voi katsoa paramet-« · ' riin liittyviä yksittäisiä kanavia diagnostisella CRT-sivulla 30 tai parametrin esittävällä erillisellä ilmaisimella. Operaattorille saapuu ilmoitus, kun tarkistusalgoritmi pystyy tarkastamaan tiedon. Tarkastusalgoritmien tulosta käytetään IPS0:ssa, ..]:* erillisilmaisimessa normaalisti näytetyssä mallissa ja paramet-: rin sisältävissä CRT-näyttöjärjestelmän korkeamman tason ,3*5^ näyttösivuilla. Määräysohjeen 1.97 luokan 1 tieto esitetään myös erillisellä ilmaisinnäytöllä turvavalvontapaneelin yhdessä paikassa.

I ) i t i i 2i 1 0881 8

Kriittiseen funktioon ja toimintareittiin (saatavuus ja toiminta) liittyvä tieto on saatavilla kautta koko tietohierarkian (ks. kuviot 10, 24, 25, 26, 27, 32-35. Hälytykset antavat opastusta kriittisten funktioiden odottamattomista poikkeamista se-5 kä toimintareittien puutteesta tai toimintaongelmista. Prioriteetin 1 hälytykset kertovat operaattorille kyvyttömyydestä kriittisen funktion ylläpitämisessä tai toimintareitin kyvyttömyydestä täyttää toiminnalliset minimivaatimukset. Alemman prioriteetin hälytykset kertovat alajärjestelmien ja komponent-10 tien toimimattomuudesta tai toimintahäiriöistä.

IPSO esittää kriittisten funktioiden matriisissa yleistietoa, joka on operaattorille kaikkien käyttökelpoisinta kriittisten funktioiden arvioinnissa. Kriittisiin funktioihin tai toiminta-15 reitteihin liittyvät prioriteetin 1 hälytykset esitetään IPSO kriittisten toimintojen matriisissa. Näihin hälytysolosuhtei-siin liittyvä tukitieto saadaan hälytyslaatoilta tai CRT-näyttöhierarkian kriittisten funktioiden alueelta.

20 Näyttösivuhierarkian kriittisten funktioiden alue sisältää seu-raavaksi esitetyt tiedot. Tason 1 näyttösivu - "Kriittiset funktiot": tämä sivu antaa yksityiskohtaisemmat tiedot IPSON

esittämästä kriittisten funktioiden matriisista. Erityisesti ,·. ; tarkemmat yksityiskohdat hälytysolosuhteista (tunnus, priori-' .25 teetti) . Tämä opastaa operaattoria oikealle tason kaksi kriit-tisten funktioiden näyttösivulle.

• · · • · · • · ·

Jokaiselle 12 kriittiselle funktiolle on oma toisen tason sivu. V · Jokainen sivu sisältää: 30 - Kriittiseen funktioon liittyvät ensimmäisen tason näyt- tösivun kriittisen funktion tiedot.

- Toimintareitin saatavuuteen ja kriittistä funktiota tu- . kevien toimintareittien toimintaan liittyvää tietoa.

* » · ' ; - Korkean tason tietoa, joka esitetään kriittistä funk- '35 tiota/toimintareittiä kuvaavalla tavalla.

- Kuvaavimman kriittisen funktion parametrin aikakuvaaja.

• « » i · 22 108818

Kriittisten funktioiden hierarkian kolmannen tason näyttösivut ovat kopioita muualla hierarkiassa olevista näyttösivuista. Esim. varasto-ohjauksen alla oleva turvasuihkutuksen näyttösivu on myös näyttösivuhierarkian primaarialueella.

5 III. ERILLISILMAISIN- JA HÄLYTYSJÄRJESTELMÄ A. Erillisilmaisimet

Erillisilmaisimet 82 tarjoavat paremman menetelmän turvalli-10 suuteen liittyvien parametrien esittämiseen. Tärkeimmät proses-siparametrit, kuten Määräysohjeen 1.97 luokka 1, vaativat jatkuvasti päivitettävää näyttöä ja aikakuvaajaa pääohjauskon-solilla. Erillisilmaisimet hoitavat myös toiminnan kannalta ' tarpeellisten parametrien ilmaisemiset ja hälytykset, kun 15 tiedonkäsittelyjärjestelmä (DPS) ei ole käytettävissä. Näihin parametreihin kuuluu Määräysohjeen 1.97 luokkien 1, 2 ja 3 parametrit, prioriteettien 1 ja 2 hälytykset ja muut jatkuvasti tarkkailtavat parametrit. Vaikka DPS on erittäin luotettava ja moninkertainen tietokonejärjestelmä, on varauduttava enintään 20 24 tunnin mittaiseen toimimattomuusjaksoon. Harvemmin tarkkailtavat parametrit saadaan erillisilmaisimilta operaattorin valittavissa olevan valikon kautta.

Kukin erillisilmaisin pystyy esittämään useita komponenttiin, ;·; 25 järjestelmään tai prosessiin liittyviä parametreja. Erillisil-: maisimissa on erilaisia näyttömalleja, jotka on laadittu operaattorin tiettyjen tietotarpeiden perusteella.

Kun valvotaan tai ohjataan esim. paineistajän paineen kaltaista 30 prosessia, on suotavaa, että operaattori käyttää "prosessin edustajan" tarkinta arvoa 90 kentässä 92. Tämän tyyppistä tietoa varten erillisilmaisin 82, kuten on esitetty kuvioissa 7 ja 8, näyttää lihavoidun digitaaliarvon ja analogisen pylväsdiagrammin 94, jotka perustuvat tarkimman alueen anturien -.:.35 tarkastetusta keskiarvosta. Edullinen vahvistustekniikka kuvataan liitteessä ja pätötila ilmaistaan kentässä 96. Tätä :·.·. tarkastettua arvoa verrataan onnettomuuden jälkeisen valvonnan 23 108818 ilmaisimien (PAMI) antureihin, mikäli se on mahdollista. Ilmaisinta voidaan käyttää myös onnettomuuden jälkeiseen valvontaan, mikäli tämä sopii PAMI:lie kuten on ilmaistu kentässä 96. Tämän etuna on se, että operaattori voi jatkaa 5 itselleen tutuimman ja päivittäin hyödyntämänsä ilmaisimen käyttöä. Operaattori voi halutessaan tarkkailla mitä tahansa itsenäistä kanavaa erillisilmaisimen digitaalinäytöllä koskettamalla yksilöintisensoria esim. 102. Tarkastettujen parametrien käytöstä on etua operaattoreille, koska se vähentää heidän 10 virikkeidensä määrää ja tehtäväkuormaa, joka olisi seurauksena yhtä parametria edustavien useiden ilmaisinkanavien esittämisestä.

Jos parametria ei voida tarkastaa, erillisilmaisin näyttää sen 15 anturin lukeman, joka on lähimpänä viimeksi tarkastettua arvoa. Tällaisessa tilanteessa annetaan tarkastushälytys. Erillisilmaisin näyttää edelleenkin tämän anturin arvoa, kunnes operaattori valitsee ilmaisimelle toisen arvon. Erillisilmaisimen kenttä 96, jossa yleensä lukee "VALID" näyttää käänteisen 20 "FAULT SEL"-tekstin. Tällaisissa olosuhteissa arvoa ei ole tarkastettu vaan tietokone on valinnut sen. Tämä merkitsee, että operaattorin pitäisi selvittää käytettävissä olevat anturit, joita voidaan käyttää "prosessin edustajina". Jos operaattori valitsee anturin (joka sallitaan silloin, kun ;··; 25 tapahtuu tarkastusvirhe tai "VALID" signaali ei ole PAMI:n " mukainen), "FAULT SEL"-tekstin sisältävän kentän sisältö korva-taan käänteisellä tekstillä "OPERATOR SELECT". Kun tarkastusal-v : goritmi pystyy tarkastamaan tiedon ja kaikki viat on poistettu, tarkastusvirhehälytys poistuu ja algoritmi vaihtaa kentän 92 30 "FAULT SELECT":n tai "OPERATOR SELECT":n tuottaman "PROCESS REPRESENTATION":n "VALID" "CALCULATED SIGNAL":iin.

Erillisilmaisimilla esitetään myös parametrit, joita tarvitaan voimalan kokonaisprosessien seuraamiseen tai prioriteetin 1 ja .:.35 2 hälytyksiin. Normaalisti näytetään kaikkein kuvaavin proses-siparametri. Vaiikkovalintojen avulla operaattori voi katsoa muita prosessiin liittyviä parametreja.

24 108818 RCS-paneeli on varustettu kymmenellä erillisilmaisimella. Nämä ovat:

1. RCP IA

5 2. RCP IB

3. RCP 2A

4. RCP 2B

5. RCP SealBleed (tiivistevuoto)

6. RCS

10 7* Thot 8 * Tcold 9. Paineistajän paine 10. Paineistajän pinnantaso 15 Kuvio 7 esittää, että kaksi toisiinsa liittyvää erillisil-maisinta voidaan esittää yhdellä näytlää 82. Näytön 82 vasemmassa puoliskossa esitetään tarkastettu paineistajän paine. Painenäytössä on seuraavaa: digitaalinen "prosessin edustajan" arvo 90 mittayksikköineen (2254 psig), näytön laatu 96 (VALID), 20 ilmoitus 98, että näyttö kelpaa onnettomuuden jälkeiseen valvontaan (PAMI), prosessiarvo pylväsdiagrammina 94, 30 minuutin aikakuvaaja 104, normaali toiminta-alue (NORMAL) 106, instru-’ mentointialue (1500-2000) ja pylväsdiagrammin mittayksikkö '* / (psig).

;··; 25 '·: PRESS-näytön yläoikeassa nurkassa on kaksi painiketta, "CRT" ja "MENU", joihin kosketettaessa valittu painike syttyy valinnan v : merkiksi. Kun operaattori irrottaa kätensä painikkeesta, käsitellään valinta. CRT-painike 84 vaihtaa erillisindikaatto-30 rin kanssa samaan paneeliin sijoitetun CRT-näytön valikkovaih-toehdot, kun painiketta painetaan, esim. RCS paneelia 14 kuten on esitetty kuviossa 3. CRT-painike etsii ne CRT-näytön sivut, jotka vastaavat parhaiten erillisindikaattorin parametreja.

:,;.35 MENU-painikkeella valitaan erillisilmaisinvalikko (kuvio 8) . Valikkosivun yläosa on tavallisesti samanlainen kuin normaali näyttö. Se sisältää digitaalisen "process representation": in 25 108818 arvon 90 mittayksikköineen (2254 psig), näytön laadun (VALID), ilmoituksen, että näyttö kelpaa onnettomuuden jälkeiseen valvontaan (PAMI) sekä CRT- ja MENU-painikkeet.

5 Valikkosivun alaosassa on valintapainikkeet, kuten 102, tämän erillisilmaisimen kaikkia anturiottoja ja "laskennallisia signaaleja" varten. Valintapainikkeet syttyvät niitä painettaessa valinnan osoittamiseksi. Kun operaattori laskee sormensa irti, käsitellään valinta. Painetta varten on 13 painiketta: 10 neljä paineistajan 0-1600 psigrn paineelle: P-103, P-104, P-105 ja P-106; kuusi paineistajan 1500-2500:n psig:n paineelle: P-101A, P-101B, P-101C ja P-101D, P-100X ja P-100Y; kaksi 0-4000 psig:n RCS-paineelle: P-1090A ja P-109B; ja yksi "calculated signal" paineelle: CALC PRESS. Kun valitaan "Calc Press" 15 painike, nähdään "laskennallisen signaalin" mukainen paine (ts. algoritmin anto). Algoritmin "calculated signal" voi olla "valid" signaali. Jos algoritmi epäonnistuisi ja valitsisi yhden anturin "calculated signal":ksi", "valid"-viestii korvautuisi "fault select"-viestillä. Tämä "fault select"-20 viesti näytettäisiin erillisilmaisimessa käänteisenä tekstinä. Tämä viesti näkyisi erillisilmaisimessa aina, kun "CALC PRESS" on valittu, kunnes algoritmi antaisi "tarkastetun signaalin", ! jolla korvataan "FAULT SELECT"-anturin arvo.

I » ••;25 Halutessaan muuttaa näyttöä operaattori koskettaa sitä paini-· kettä, joka sisältää hänen haluamansa anturin. Esim. "P- • · · 103":11a merkityn painikkeen koskettaminen tuo digitaalinäytöl- * ♦ : : : le 0-1600 psig:n alueella toimivan anturin P-103 lukeman.

Digitaaliarvon alla oleva viesti "VALID" muuttuu viestiksi "P-30 103". Lisäksi "PAMI"-viesti poistuu, koska P-103 ei ole PAMI- anturi.

’·!· Painikkeella "ANAL/ALARM OPER SEL" valitaan signaali, jota DIAS • » käyttää "prosessin edustajana". Sillä asetetaan valinnaksi :.35 digitaalinäytöllä sillä hetkellä oleva anturi. Signaalin valintapainike antaa operaattorille mahdollisuuden valita "operaattorivalinnalla" mikä tahansa anturi analogianäytölle ja 26 108818 hälytyskäsittelyyn, mikäli voimassa on esim. seuraavanlainen vika: 1. Jos tarkastus epäonnistuu ja "prosessin edustajaksi" valitaan "vikavalinta"-anturi.

5 2. Jos "tarkastettu" lukema ei ole PAMI-ilmaisimen/ilmaisimien mukainen.

Mikäli vika on voimassa ja operaattori haluaa valita P-103:n "prosessin edustajaksi", hän valitsee tämän valikon, valitsee 10 P-103:n näytölle ja sitten koskettaa "ANAL/ALARM OPER SEL"-painiketta. Digitaalinäytön alla oleva viesti kentässä 96 muuttuu käänteiseksi tekstiksi "P-103 OP SEL". Aina kun P-103 valitaan näytölle, siinä on käänteisenä tekstinä esitetty viesti "OP SEL", joka kertoo, että P-103:n lukemaa käytetään 15 "prosessin edustajana". Asetettuaan anturin "operaattorivalin-nalla" "prosessin edustajaksi" operaattorin odotetaan painavan painiketta, jossa on merkintä "ANALOG DISPLAY". Tämä palautuu operaattorin valitseman anturin analogianäyttöön 94 ja aikaku-vaajanäytöön 107 (kuvio 7) yhdessä käänteisenä tekstinä tulos-20 tuvan viestin "OPER SEL" kera.

.·.·. Erillisilmaisimien valikkosivuilla ei tavallisesti ole "ANAL/- ! * ALARM OPER SEL"-painiketta; se näytetään automaattisesti, kun

' "operaattorivalinta" on mahdollista vian jälkeen. "ANAL/ALARM

*•••25 OPER SEL"-painike poistuu valikkosivulta, kun "operaattoriva- ··· : linta" kielletään kaikkien vikojen poistuttua.

» v "ANALOG DISPLAY"-painike poistaa valikkosivun ja korvaa sen minkä tahansa anturin tai "process representation":ksi kulloin-30 kin valitun "calculated signal":n (tavallisesti "valid" "calculated signal":n) pylväsdiagrammilla (analoginen) ja aikakuvaa-jalla.

> * t * . Muut tarkastettavien prosessiparametrien erillisilmaisimet \;,35 toimivat samalla tavalla.

II· » · » 108818 27

Valikko-ohjattuihin erillisilmaisimiin kuuluvat kaikki tasojen 1 ja 2 näytöt ilmaisun toiminnallisissa ryhmissä.

B. Pätöalaoritmisummain 5

Operaattorin tehtäväkuormituksen ja virikemäärän vähentämiseksi käytetään geneeristä tarkastusalgoritmia. Algoritmi ottaa kaikkien samaa parametria mittaavien antureiden lukemat ja tuottaa yhden annon, joka edustaa ko. parametria ja jota 10 kutsutaan "prosessin edustajaksi". Geneeristä tarkastusta käytetään sen vuoksi, että operaattorit ymmärtävät sitä hyvin. Tämän vuoksi operaattorin ei tarvitse kysellä, mistä kukin tarkastettu parametrin arvo on peräisin.

15 Geneerinen algoritmi laskee kaikkien anturien [(A, B, C ja D) (anturien lukumäärä voi olla parametrikohtainen)] keskiarvon ja tarkastaa kaikkien anturien poikkeaman keskiarvosta. Jos poikkeamat voidaan hyväksyä, keskiarvoa käytetään "prosessin edustajana" ja "tarkastettuna" signaalina. Jos kaikki anturit 20 eivät läpäise keskiarvopoikkeaman testiä, eniten keskiarvosta poikkeava anturi poistetaan ja lasketaan jäljelle jäävien anturien keskiarvo. Kun kaikki keskiarvon laskennassa käytetyt anturit läpäisevät keskiarvopoikkeaman testin, ko. keskiarvoa » · ’ käytetään "tarkastettuna prosessin edustajana". Tämän jälkeen 25 määritetään "tarkastetun prosessin edustajan" poikkeama onnet- I « *· tomuuden jälkeisen valvontajärjestelmän antureista (mikäli sellaisia on). Jos tämä toinen poikkeaman tarkastus läpäistään, I · v tulostetaan tämä "prosessin edustaja" yhdessä viestin "Valid PAMI" kanssa. Tämä merkitsee sitä, että signaalia voidaan 30 käyttää hätätilanteen valvonnassa, koska se on PAMI-antureiden määrittämän arvon mukainen. Niin kauan kuin tämä yhdenmukaisuus säilyy, tätä ilmaisinta voidaan käyttää onnettomuuden jälkei- , seen valvontaan erityisen PAMI-ilmaisimen sijasta. Tämä tuo '· · mukanaan inhimilliseen tekijään liittyvän edun, koska operaat- \:.35 tori voi hyödyntää normaalisti päivittäin käyttämäänsä ilmaisinta, joka on hänelle tutuin.

» * ·

» I

I * 28 108818

Kuvatun mukainen tarkastusprosessi lyhentää sitä aikaa, joka operaattorilta kuluu avainprosessien parametreihin liittyviin tehtäviin. Jotta tiedot olisivat ajan tasalla, kaikki tarkastettavat lukemat lasketaan uudelleen vähintään joka toinen 5 sekunti. Lisäksi laskentalaitteistoa on moninkertaistettu ja hajasijoitettu luotettavuuden nostamiseksi.

Seuraava jakso kuvaa DIAS:n ja CRT-näyttöjen algoritmien ja näyttöjen prosessointia.

10 1. "Prosessin edustaja" näytetään aina sopivalla DIAS-näytöllä ja/tai CRT-sivulla/sivuilla, kun tarvitaan yksittäistä "prosessin edustajaa" useiden anturiarvojen sijaan. Voimalan jokainen prosessiparametri arvioidaan erikseen, jotta 15 voidaan määrittää tarvittava näyttötyyppi ja sen sijainti (DIAS ja CRT tai ainoastaan CRT).

2. "Prosessin edustaja" on aina "tarkastettu" arvo, ellei se ole: a. "Vikavalinnan" arvo.

20 b. "Operaattorivalinnan" arvo.

3. "Prosessin edustajaa" käytetään aina hälytyslaskelmiin ja aikakuvaajiin (kun normaalissa aikakuvaajassa on yksittäisessä arvo). Tämä voi olla "tarkastettu", "vikavalinnan" tai S/· "operaattorivalinnan" arvo riippuen alla kuvatutun laskenta- : -.:25 algoritmin tuloksista.

··· 4. Operaattori voi katsoa mitä tahansa arvoa (A, B, C, D tai : .·. laskennallinen arvo) DIAS:n tai CRT-näytön valikon avulla muuttamatta "prosessin edustajaa".

·’;· 5. "Process representation": na näytetään automaattisesti "Fault 30 Select" arvoa, jos pätöalgoritmi ei pysty antamaan "valid" arvoa. "Fault select" arvo on sen anturin lukema, jonka arvo on lähimpänä viimeistä "valid" signaalia ennen hyväksynnän epäonnistumista. DIAS:lla (jos ko. parametri näytetään sillä) tällainen tieto merkitään viestillä "fault select".

35 CRT-näytön(-töjen) graafisilla sivuilla tällaista tietoa . ’·. edeltää kertomerkki (*), joka ilmoittaa epäilyttävästä tiedosta.

29 1 0881 8 "Fault Select" "process representation" palautetaan automaattisesti "valid" "process representation":iin jos pätöal-goritmi ei kykene laskemaan "valid" tietoja.

5 6. Anturi voidaan valita "operaattorivalinnalla" "prosessin edustajaksi" vain silloin, kun voimassa on: a. "Tarkastusvirhe" tai b. "PAMI-virhe".

10 "Operaattorivalinnalla" valittu "prosessin edustaja" korvaa "tarkastetun" tai "vikavalinnan" tuottaman "prosessin edustajan". DIAS:llä (jos ko. parametri näytetään sillä) tällainen tieto merkitään viestillä "operator select". CRT-näyttöjen graafisilla sivuilla tällaista tietoa edeltää 15 kertomerkki (*) ja tietokannassa se merkitään viestillä "operator select". "Operaattorivalinnan" tuottama "prosessin edustaja" palautuu automaattisesti "tarkastetuksi" "prosessin edustajaksi", kun sekä "tarkastusvirhe" että "PAMI-virhe" poistuvat.

20

On huomattava, että erilliset tarkastukset tehdään eri parametreille sopivalla geneerisellä algoritmillä. Tällä tavalla operaattorit ymmärtävät, miten kukin tarkastettu parametri-: : lukema on määritetty, jolloin heidän luottamuksensa vahvistuu.

:‘\:25 Tämä algoritmi antaa aina jonkin tuloksen ja se antaa operaat- ·* torille mahdollisuuden näytön valintaan, jos tarkastaminen ei • · · · : ole mahdollista. Vaikka erillisilmaisimet näyttävät kaiken ,···. aikaa kaikki olennaisen tärkeät tiedot, ne myös sallivat ’.!! operaattorille helpon pääsyn harvemmin tarvittavaan tietoon ' 30 organisoidun valikkojärjestelmän kautta. Erillisiä varanäyttöjä ei tarvita lainkaan, koska varanäytöt sisältyvät tiedonhaun rinnakkaisille tasoille. Tällaiset näytöt vähentävät huomattavasti paneelissa tarvittavien ilmaisinpaikkojen määrää, ja samalla ne kuitenkin tuovat esiin kaikki tarpeelliset ilmaisi-'· 35 met helpossa muodossa pienentäen virikekuormitusta.

30 108818

Mukana oleva Liite antaa yhdessä kuvioiden 37 ja 38 kanssa lisätietoja algoritmin suositellusta toteutuksesta.

C. Hälytysten käsittely ia näyttö: 5 Toinen jokaiseen paneeliin liittyvä ominaisuus on tuotettujen hälytyksien lukumäärän vähentäminen operaattorin informaa-tiokuorman minimoimiseksi. Kanavienvälinen signaalien tarkastaminen tehdään ennen hälytyksen tuottamista, ja hälytyslogiikka ja asetuspisteet ovat voimalan toimintatilan mukaisia.

10 Hälytykset esitetään tietyillä visuaalisilla tunnuksilla operaattorilta vaaditun vasteen prioriteetin mukaan. Esimerkiksi prioriteetti 1 vaatii välitöntä toimintaa, prioriteetti 2 vaatii ripeää toimintaa, prioriteetti 3 edellyttää varuillaan 15 oloa ja prioriteetti 4, tai operaattorin tuki, on ainoastaan tilatieto.

Alla kuvataan kuhunkin luokkaan kuuluvien hälytystilanteiden tyypit.

20 Prioriteetti 1 1. Olosuhteet, jotka voivat aiheuttaa reaktorin laukaisun alle 10 minuutin kuluessa.

2. Olosuhteet, jotka voivat aiheuttaa vakavia laitevahin- :, v ko j a.

: \|25 3. Uhka henkilökunnalle, säteilyvaara.

··· 4. Kriittisen turvallisuustekijän rikkominen.

: 5. Vaaditaan välitöntä teknistä toimintaa.

6. Reaktori/turbiinin laukaisu.

Prioriteetti 2 30 1. Olosuhteet, jotka voivat aiheuttaa reaktorin laukaisun yli 10 minuutin kuluessa.

2. Prioriteettiin 1 kuulumattomia teknisiä toimenpiteitä vaativat tilanteet.

3. Laitevahingon mahdollisuus.

35 Prioriteetti 3 . X 1. Anturipoikkeamat.

XX 2. Laitteiden tilapoikkeamat.

• · 31 108818 3. Laite-/prosessipoikkeamat, jotka eivät ole toiminnalle kriittisiä.

Hälytykset näytetään sellaisella tavalla, että operaattori voi 5 helposti määrittää hälytyksen vaikutuksen voimalan turvallisuudelle tai toiminnalle. Tässä tekniikassa hälytykset ryhmitellään ongelman luonteen perusteella erityisen hälytystilanteen aiheuttamien oireiden sijaan. Hälytysnäyttöjen kiinteä sijainti helpottaa hahmontunnistusta. IPSO-näytöllä oleva voimalatason 10 yleiskuva näyttää prioriteetin 1 hälytyksiin liittyvät mahdolliset toimintareitit ja kriittiset funktiot.

Jotta voidaan varmistaa kaikkien hälytyksien kuittaus ilman operaattoriin kohdistuvaa liian suurta tehtäväkuormaa, kaikki 15 hälytykset voidaan kuitata yksi kerrallaan tai pieninä toiminnallisina ryhminä. Kaikki hälytykset voidaan kuitata miltä tahansa ohjauspaneelilta. Hälytyksen tilasta kertovat hetkelliset äänimerkit hiljenevät ilman operaattorin toimenpiteitä. Jaksottaiset äänimerkit muistuttavat kuittaamattomista tilan-20 teista. Operaattori voi aktivoida voimalan kattavan hälytyssu-lun, joka poistuu automaattisesti jonkin ajan kuluttua, voidakseen viivyttää hälytyksien kuittausta.

v,: Hälytyksien lisäksi on laadittu ilmoitustietoluokka "operaatto- :'.j25 rin tuki", joka sisältää toimintojen kannalta hyödyllistä ·· tietoa, mutta joka ei kerro epänormaaleista poikkeamista.

: Luokka "operaattorin tuki" sisältää seuraavia tilanteita: ,·*·. kanavan ylivuotot il anteet, sallitut lukitusten lähestymiset ja ^ laitteiden tilamuutokset.

30

Joihinkin parametreihin liittyy useita hälytyksiä (esim. Tiivisteen syöttölämpötila Hi Hi ja Hi). Operaattorilta vaadittavaa vastetta kevennetään siten, että matalampaa prioriteettia oleva hälytys poistuu automaattisesti ilman poistumisääntä tai ,’· 35 hidasta vilkkumista, kun korkeamman prioriteetin hälytys aktivoituu matalamman prioriteetin hälytyksen jälkeen. Operaat-!!! tori kuittaa Hi Hi -hälytyksen, joten poistetun alemman priori- 32 1 0881 8 teetin hälytyksen kuittaaminen on tarpeetonta. Kun tilanne paranee siihen pisteeseen, että korkeamman prioriteetin hälytys poistuu, tilanne aiheuttaa poistoäänen ja hälytyslaatta vilkkuu hitaasti. Operaattori kuittaa korkeamman prioriteetin häly-5 tyksen poistumisen. Jos alemman prioriteetin hälytystilanne on edelleen olemassa, sen hälytysikkuna tai -ilmaisin siityy kuitattuun tilaan, kun operaattori kuittaa korkeamman prioriteetin hälytyksen poistumisen. Jos tilanne paranee niin paljon, että sekä matalan että korkean prioriteetin hälytykset poistuit) vat ennen operaattorin kuittausta, operaattorin kuitatessa korkeamman prioriteetin hälytyksen poistumisen myös alemman prioriteetin tilanne poistuu.

1. Tila- ia laiteriipouvuus 15 Hälytysjärjestelmän avaintekijänä on sen riippuvuus järjestelmän ja laitteiden tilasta. Nämä ominaisuudet vähentävät huomattavasti merkittävien tapahtumien aikana tulevien hälytysten määrää ja rajoittavat hälytykset niihin tilanteisiin, jotka 20 edustavat prosessin tai laitteiden todellisia poikkeamisia voimalan senhetkisen tilan perusteella. Riippuvuus voimalan ja laitteiden tilasta toteutetaan sekä hälytyslogiikan että asetuspisteiden muutoksilla. Tilariippuvainen hälytyksestä voidaan antaa esimerkkinä esim. paineistajan alempi asetuspis-:/.25 te, jota pienennetään normaalin toiminnan aikana turhien ·;· hälytysten vähentämiseksi. Laitteistosta riippuvaa logiikkaa j /; käytetään aktivoimaan liian pienen virtauksen hälytys vain silloin, kun pumpun pitäisi olla käynnissä.

• I t » » * » · 30 On valittu neljä tilaa, jotka vastaavat voimalan tilaan perustuvan logiikan merkittäviä muutoksia. Nämä tilat ovat: 1. Normaali toiminta.

2. Lämmitys/j äähdytys.

3. Kylmäsammutus/polttoaineen vaihto 35 4. Reaktorin laukaisu . ,· Eri hälytystiloihin siirrytään manuaalisesti operaattorin toimenpitein lukuunottamatta reaktorin laukaisutilaa. Reaktorin » I · 33 108818 laukaisun aikana hälytyslogiikka siirtyy automaattisesti reaktorin laukaisutilaan ilman operaattorin toimintaa. Kaikki laitteista riippuvat hälytykset aktivoituvat automaattisesti ilman operaattorin toimintaa.

5 2. Alitoimintorvhmitvs RCS-paneelissa on yli 200 tilannetta, jotka voivat aiheuttaa hälytyksen. Jotta voitaisiin pienentää hälytyksien määrästä 10 johtuvaa operaattoriin kohdistuvaa virikekuormaa ja parantaa hälytysten mieltämistä, useita hälytyksiä on ryhmitelty toiminnallisiin alaryhmiin 108, 110, 112 (kuvio 15). Toiminnallisten alaryhmien hälytyslaatoissa on useita toisiinsa liittyviä toiminnallisten alaryhmien hälytysviestejä, jotka näkyvät 15 paneelin hälytysviesti-ikkunassa 114 (joka on hälytyslaatan vieressä) tai CRT:ssä. Sellaisissa tapauksissa, joissa saadaan prosessin avainparametreihin liittyviä hälytyksiä, on kussakin hälytyslaatassa yksi hälytysviesti (esim. RCS:n paine alhaalla) . Tällaisen yksittäisen hälytysviestin avulla operaattori 20 voi nopeasti tunnistaa tietyt prosessikohtaiset ongelmat.

Kuten on esitetty kuviossa 16, jotkut hälytykset ryhmittää samanlaisten komponentit prosessitoiminnan sijasta, ja niihin » · v, lisätään viesti, kuten esimerkiksi 116.

f · .2 5 ··· Kuten on esitetty kuviossa 9, hälytyslaatta voi olla jossakin j .* seuraavista tiloista: 1. Kuitaamaton hälytys - Jos hälytyslaattaan liittyy * kuittaamaton hälytys, hälytyslaatta vilkkuu nopeasti ’ 30 (esim. 4 kertaa/sekunti, päällä/pois -suhteen ollessa 50/50 kuten on kuvattu kuviossa 9 pitkillä säteillä). Tämä tilanne ohittaa ryhmähälytysten kaikki muut hälytyslaattatilat.

2. Poistunut hälytys/Paluu normaaliin (hälytyksen palau- ;35 tus) - Kun hälytystilanne poistuu, vastaava hälytys- V laatta vilkkuu hitaasti (esim. kerran/sekunti,

* I

y! päällä/pois -suhteen ollessa 50/50 kuten on esitetty • » · « » * · t 108818 34 kuviossa 9 lyhyillä säteillä), kunnes tämä tilanne kuitataan. Tämä tilanne ohittaa ryhmähälytysten kaksi muuta jäljellä olevaa tilaa.

3. Hälytys - Jos hälytystilanne on voimassa eikä edellä 5 mainitut hälytystilat 1 ja 2 ole voimassa, hälytyslaat- ta syttyy ilman vilkkumista (kuten on esitetty kuviossa 9 puuttuvilla säteillä).

4. Ei hälytystä - Jos hälytyslaattaan liittyvä hälytys ei ole voimassa, laatta ei pala (ei esitetty kuviossa 9).

10 Hälytyslaatan lampun toimiminen voidaan tarkastaa lampun testaustoiminnolla.

3. Muoto- ia värikoodaus 15 Hälytystieto tunnistetaan yksikäsitteisestä laatan väristä, edullisesti keltaisesta 118. Parametrin/komponentin ilmaisin tai lyhyt viesti putkessa 120 näytetään sisisellä. Harmaata värikoodausta käytetään laatan värinä normaalitilaan paluun merkiksi. Hälytyksen prioriteetti (eli 1, 2 tai 3) tunnistetaan 20 muotokoodin perusteella. Hälytyksissä käytetään yksittäistä kirkasta väriä, jotta tämän tiedon huomioarvo voidaan maksimoi-.. da. Hälytysprioriteettien merkitsemisessä käytettävä muotokoo-; daus hyödyntää koodien havaittavuuden eri tasoja. Hälytys-• '· prioriteettien muotokoodaus mahdollistaa myös prioriteettitie-•25 don säilyttämisen myös paluu normaaliin -tilassa.

Prioriteetin 1 hälytyksien hälytyslaatat, diagrammit, symbolit, prosessiparametrit ja valikkojen vaihtoehtokentät esitetään käänteisillä tunnuksilla (ts. siniset kirjaimet 12 keltaisella 30 118 kiinteällä suorakulmaisella taustalla 124) käyttäen hälytyksien värikoodausta. Tunnuksen väri on sininen, jotta saadaan luettavuutta varten hyvä kontrasti. Lisäksi CRT-näyttöjen hälytyslaatat ja valikkojen vaihtoehtokentät käyttävät samaa . esitystapaa.

3 %: : Prioriteetin 2 hälytyksien hälytyslaatat, diagrammit, komponen- ;·’·' tit, valikkojen vaihtoehdot ja symbolit ovat ohuessa (1 viivai- 35 108818 sessa) laatikossa 126, jossa niiden ilmaisimen, joka on sininen, ympärillä käytetään keltaista hälytysvärikoodia.

Prioriteetin 3 hälytyksien hälytyslaatat, jäljittelevät diag-5 rammiparametrit, komponentit, valikkojen vaihtoehdot ja symbolit varustetaan niiden ilmaisimien 120 ympäriltä suluilla 128. Kaikkien hälytyksien CRT-näytön viestirivillä olevat englanninkieliset tunnukset esitetään hälytyksen esitystavoilla, mikäli ne ovat hälytystilassa.

10 4. Hälytykset CRTrssä

Jokainen tiedonkäsittelyjärjestelmän CRT-sivu antaa operaattorille yleiskuvan kaikista voimassa olevista kuittaamattomista 15 hälytystilanteista sekä yleiskuvan niiden sijainnista voimalassa. Jokaisen näyttösivun vakiovalikossa on vaihtoehtoina IPSO ja kaikki ensimmäisen tason näyttösivut (ks. kuvio 10, valikko-osa 130). Nämä valikon vaihtoehtokentät kertovat olemassa olevista kuittaamattomista hälytyksistä näyttösivuhierarkian 20 sektoreissa niiden hälytyksen tilan/prioriteetin käyttäen edellä kuvattua hälytyksen korostusominaisuutta. Jos hälytys-. laatta (so. DIAS:ssa) on hälytystilassa, ensimmäisen tason näyttövalikon vaihtoehtokenttä, kuten 132, valikkovaihtoehdossa ’· · 130 kertoo hälytyksen olemassaolosta näyttösivuhierarkian ko. •35 alueella. Hälytyslaatat valikossa 130 ryhmitellään ensimmäisen : tason näyttösivuryhmään, joka vastaa konsoliryhmityksiä, tai • · · :...· kriittisen toiminnan avulla, kuten on esitetty kuviossa 11.

• · ·

Ensimmäisen tason näyttösivujen valikkovaihtoehdoissa esitetty-30 jen hälytystietojen lisäksi käytetään seuraavia näyttösivujen ominaisuuksia hälytysten olemassaolon ilmaisemiseen.

*’.!! Näyttösivujen valikkovaihtoehdot 134, joilla päästään tason 2 . ja 3 näyttösivuille, syttyvät edellä kuvatun hälytysesityksen 3,$.’ mukaisesti, jos vastaavaan sivuun liittyvä tieto on hälytysti-: lassa (esim. jos hälytys on kuittaamatta, näyttösivun valikko- 36 108818 vaihtoehto syttyy kertomaan korkeimman prioriteetin kuittaamat-tomasta tilasta).

Operaattori voi valitsemalla vaihtoehdon 136 ottaa esille tason 5 2 näyttösivuhakemiston, joka sisältää tason 3 näyttösivujen havoinnollisen kaavakuvan hierarkisessa muodossa yhdessä ensimmäisen tason näyttösivun kanssa (ks. kuviot 12 ja 15). Tässä kaavakuvassa edustetut tason 2 ja 3 näyttösivut merkitään kukin hälytyskoodilla, mikäli tieto ko. näyttösivulla on 10 kuittaamaton hälytyksen tilassa. Tämä hälytystieto on kaikkein käyttökelpoisinta määritettäessä hälytysten sijaintia näyt-tösivuhierarkiassa. Esim. operaattorille ilmoitetaan näyttösivun valikon 130 (kuvio 10) avulla, että lisäjärjestelmissä on kuittaamatta hälytys(-ksiä) PRI valikon vaihtoehtokentän 15 harmaalla hälytyksen muotokoodilla (paluu normaaliin) ja hitaasi vilkkuvalla hälytyskoodilla. Hän voi ottaa esille hakemiston/hierarkian nähdäkseen, millä sivulla (sivuilla) hälytystiedot ovat, koskettamalla valikkovaihtoehtoa "DIRECTORY" 136, joka on PRI:n jäljessä. Kun primaarinen näyttöhakemis-20 to tulee esiin (kuvio 12), näyttösivua(-ja) edustava(-t) kenttä(kentät), joka(jotka) sisältää hälytystilan(-t) (kuten . . PZR LEVEL 138) syttyy. Halutulle hälytystiedon sisältävälle näyttösivulle päästään (samoin kuin kuviossa 15) koskettamalla • vilkkuvaa kenttää.

ά'ή :.: : CRT:n prosessinäyttösivujen (kuvio 13) komponenttien ja voima-·...· latietojen ilmaisimet ilmoittavat hälytyksistä ja niiden :Y: kuitatusta tilasta hälytyskoodeilla ja vilkkumisella. Komponentin tunnus voi antaa tällaisen hälytystiedon, jos komponenttiin 30 liittyvä parametri on hälytyksessä. Tämä tapahtuuu myös silloin, kun näyttösivulla ei esitetä ko. hälytyksessä olevaa parametria; esim. pumpun voiteluöljyn matalaa painetta edustaa ko. komponentin hälytyskoodaus. Operaattori voi katsoa hälytyk-. sen eksaktit tiedot alemman tason näyttösivulta tai käyttää 35’ myöhemmin kuvattavia hälytysjärjestelmän ominaisuuksia.

;.V 5. Hälvtvstilan määrittely ia hälytysten vahvistus » ♦ 37 108818

Viitaten jälleen kuvioon 16 kukin luokan 1 ja 2 hälytyksen ilmaisinlaatta DIAS:ssa voi ilmoittaa operaattorille useammasta kuin yhdestä mahdollisista hälytystilasta. Todellisen hälytys-5 tilanteen nopean määrittämisen vuoksi paneelin näyttöalueessa 78 on viesti-ikkuna 114. Kun kuittaamatonta hälytyksen il-maisinlaattaa, kuten 134, painetaan, viesti-ikkunaan 114 tulee erityinen hälytystilanteen englanninkielinen kuvaus 116. Hälytyslaatta 134 jatkaa vilkkumista, kunnes kaikki hälytys-10 laattaan liittyvät hälytykset on kuitattu, Lisähälytyksien englanninkieliset kuvaukset saadaan esiin painamalla hälytys-laattaa 134 uudelleen.

Samalla kun DIAS hälytysnäytön 78 viesti-ikkunaan ilmestyy 15 viesti, CRT paneelissa 87 näyttösivun alaosan toiseen kenttään 132 tulee hälytysviesti (ks. kuvio 13). CRT hälytysviesti sisältää seuraavat tiedot: aika, prioriteetti, suuruus (esim. Hi, Hi-Hi), tunnus, asetuspiste ja reaaliaikainen prosessiarvo (joka koodataan kuvatulla tavalla hälytyksen prioriteetin ja 20 hälytystilanteen kuvaamiseksi). Jos ko. hälytyslaattaan liittyy muita kuittaamattomia hälytyksiä, kuittaamattomien lisähälytys-.. ten määrä kerrotaan viestialueen oikeassa reunassa olevan ympyrän sisään sijoitetulla numerolla (ks. kuvio 13).

.35 Tämän hälytysviestin lisäksi näyttösivun valikossa (alue 4) on : valikkovaihtoehtoja/kenttiä, joiden kautta päästään suoraan niille näyttösivuille, joita voidaan käyttää hälytystilantee-: : : seen liittyvän diagnostisen tai tukea antavan tiedon saamiseksi. Kuviossa 22 esitetään näyttöalueet. Hälytyslaatat, jotka 30 ovat hälytystilassa tietyn paneelin DIAS näytöllä, voidaan nähdä ja kuitata mistä tahansa CRT paneelista sellaisen menet-; telyn avulla, joka on samankaltainen kuin hälytysten esitys ja kuittaus halytyslaattojen kautta. Kun valitaan hälytysnäyt-. tösivun valikkovaihtoehtoa seuraava "Alarm Tiles" valikkovaih-35’ toehto, (so. ensimmäisen tason näyttösivujoukko (alue 3), : . hälytyslaatat, jotka ovat hälytystilassa, ja jotka liittyvät V näyttösivuun, näkyvät näyttösivun valikon alueella 4. Yksi 38 108818 laatta on merkitty ja se on kosketuspiste, jonka avulla päästään muihin laattoihin. Operaattori kuittaa ja tarkastaa nämä hälytyslaatat koskettamalla niitä, jolloin hän saa hälytysvies-tit ja tukea antavien näyttösivujen kosketuspisteet, joiden 5 esitystapa on samanlainen kuin edellä on kuvattu. Tämä tapa reagoida hälyttäviin hälytyslaattoihin on kaikkein hyödyllisin vastattaessa hälytyksiin työasemissa, jotka ovat etäällä operaattorin olinpaikasta.

10 Kaikki DIAS näytön ilmaisinlaattaan liittyvät hälytystilanteet pidetään puskurissa. Hälytystilanteet sisältävä puskuri järjestetään seuraavalla tavalla: 1. Ensimmäinen kuittaamaaton 2.

15 • · N Viimeisin kuittaamaton N+l Ensimmäinen poistunut/normaaliin palannut N+2 .

20 • · • · · i n Viimeisin poistunut/normaaliin palannut ’· '· n+l Kuitatut hälytykset .35 n+2 , , ! , · · I t ·

f ' · I

J » Hälytyslaattaa painamalla päästään puskurissa ylimpänä olevaan 30 hälytystilanteeseen.

. Kuittaamattomien hälytyksien kuittaaminen siirtää ko. hälytys-tilanteet puskurin pohjalle. Poistuneiden hälytyksien kuittaa-. minen pudottaa ne puskurista. Aikaisemmin kuitattuja hälytyksiä 35 (n+l, n+2,...) voidaan tarkastella, mikäli voimassa ei ole kuittaamattomia tai poistuneita, kuittaamattomia hälytysti- 39 108818 lanteita. Näiden hälytyksien tarkasteleminen siirtää ne puskurin pohjalle.

Prioriteetin 3 hälytysviestit ja operaattorin tuet ovat tieto-5 koneen tuottamia, ja ne näkyvät ainoastaan CRT-näyttösivun (kuvio 3) viestirivillä 132; DIAS näytön 78 viesti-ikkunaan ei tule englanninkielistä tunnusta. Jokaisella ilmoitintyöasemalla on yksi ilmoitinlaatta prioriteetin 3 hälytyksiä varten. Työasemaan liittyviä operaattorin tukia varten on työasemilla 10 yksi hälytyslaatta.

Kun hälytystilanteen prioriteetti muuttuu, hälytyksienkäsitte- lyjärjestelmässä tapahtuvat seuraavat muutokset. Kun samalle parametrille tulee korkeamman prioriteetin hälytys, aikaisempi 15 hälytys poistuu automaattisesti (ts. operaattin kuittaus ei ole tarpeen, koska hänen pitää kuitata korkeamman prioriteetin tilanne) ilman palautusääntä tai hidasta vilkkumisnopeutta. Kun hälytystilanne paranee siihen pisteeseen, jossa korkeamman prioriteetin hälytys poistuu, operaattorin pitää kuitata 20 korkeamman prioriteetin hälytyksen poistuminen; jos alemman prioriteetin hälytys on edelleen voimassa, se aktivoituu . . (operaattorin kuitatessa korkeamman prioriteetin hälytystilan-• » ; ’ teen poistumisen) ja siirtyy automaattisesti kuitattuun tilaan

» I

'· 1· (ts. ilman operaattorin toimenpiteitä). Operaattori havaitsee .23 uuden, alemman prioriteetin hälytystilanteen lukiessaan kor-• · · keimman prioriteetin hälytyksen poistamisen vuoksi saapuvan

IM

hälytysviestin.

• · i t i ·

Esillä oleva keksintö aikaansaa menetelmät tukea antavien 30 näyttösivujen luettelointiin, hälytyksien luokitteluun ja esille saamiseen. Tässä järjestelmässä, hälytykset saadaan . aikaisiksi hälytyslistauksen näyttösivuilla, joihin päästään DIAS näytön 78 kentistä 138 ja CRT näytön 84 kentistä 140, I 1 ’•‘t .jotka on esitetty vastaavasti kuvioissa 15 ja 13. Tämä listauksia sen hälytysluokittelt on seuraava (ks. kuvio 14)s A) Ensimmäisen tason näyttösivujoukko (Voimalan pääjärjes-

* > I

telmän/päätoimintojen ryhmät) 142 40 108818 B) Valvomon työasema 144 C) Hälytyslaatat 146

Työaseman hälyttävät hälytyslaatat luetteloidaan prioriteetin 5 mukaan. Hälytyslaattoihin liittyvät hälytykset luetteloidaan hälytyslaatan puskurin sisällön mukaan.

Nämä hälytysluokat antavat operaattorille hälytystilanteisiin reagoimisessa tarvittavat hälytystiedot. Ottamalla esiin 10 luokitellun hälytysluettelon 78 sivun 84 kautta (kuviot 4 ja 12) operaattori voi helposti valita haluamansa luokan tiedot. Valitsemalla ensin valikkovaihtoehdon 14 (kuvio 4) "Alarm List” ja sitten hälytystilaa(-oja) (kuvio 12) edustavan näyttösivun, operaattori voi tarkastella erityisiä hälytystilanteita, joista 15 hän on kiinnostunut (kuvio 14).

Seuraavaksi esitetään kolme esimerkkiä luokitellun luettelon tietojen esiin ottamisesta sivulta 84 (kuvio 4): 1) Operaattori valitsee ensin valikkovaihtoehdon "Alarm List” 20 140 (kuvio 4) ja sitten valikkovaihtoehdon "Eire." 148 (kuvio 4) . Tämä tuo esille kuviossa 14 esitetyn tyyppisen . . luokitellun hälytysluettelon siten, että se alkaa sähköhäly- t t tyksistä.

• » · '·| 2) Jos operaattori haluaa tarkastella tiettyyn hälytykseen, • •25 esim. RCP1A, liittyviä tietoja, hän valitsee seuraavat I * . valikkovaihtoehdot sivulta 84 (kuviot 4 ja 12: ·,,/ - "Alarm Tiles" 150 :Y - "Primary" 152 30 Näyttösivun valikko vaihtuu esitykseksi niistä hälytyslaatois-ta, jotka ovat hälytyksessä ja jotka liittyvät primaarijärjes-: telmään (ks. kuvio 14). Tällä hetkellä operaattori voi valita näytetyille hälytyslaatoille yhden kahdesta erityyppisestä , , tiedonesitystavasta: 3B, A. Luokiteltu hälytysluettelo - Operaattori valitsee ensin ..Y vaihtoehdon "hälytysluettelo" ja sitten laatan, esim.

» i * » I » 41 108818 "RCP1A", vaihtoehdon. Luokiteltu hälytysluettelo tulee esiin siten, että RCPlA-hälytykset ovat ylimpänä.

B. Hälytysviestit - Operaattori voi käyttää hälytyslaattojen valikkovaihtoehtoja samalla tavalla kuin käytetään ohjaus-5 paneelien hälytyslaattoja. Hälytyslaatan valikkovaihtoehdon valinta tuo esiin hälytysviestin ja valikon, joka sisältää hälytystilanteeseen liittyvää tietoa antavat näyttösivut.

Hälytystiedot annetaan myös kaikilla prosessin näköiskaavioil-10 la, jotka sisältävät hälytystilassa olevan komponentin tai parametrin. Hälytystilanteet merkitään aikaisemmin kuvatulla väri- ja muotokoodauksella. Komponenttiin liittyvät hälyttävät parametrit voivat aiheuttaa komponentin tunnuksen syttymisen hälytystilanteen ilmoittamiseksi, jos parametri ei näy näyttö-15 sivulla, esim. toisen tason näyttösivu ei välttämättä sisällä pumpun voiteluöljyn painetta, minkä vuoksi pumpun tunnus voidaan hälytyskoodata. Jos operaattori haluaa nähdä komponenttiin liittyvä eksaktin hälytystilanteen, hän siirtyy alemman tason näyttösivulle. Vaihtoehtoisesti hän voi koskettaa ensin 20 valikkovaihtoehtoa "Hälytyslaatat" ja sitten komponentin tunnusta, ja reagoida hälytykseen hälytyslaattaesityksien avulla. Tämä toimenpide tuo esiin myös niiden näyttösivujen ' : valikkovaihtoehdot, jotka antavat lisätietoja komponentista.

•/25 Esillä olevassa keksinnössä on seuraavat menetelmät hälytyksen kuittaamiseen.

1) Hälytyksen kuittaaminen ilmaisinlaatan kautta - Hälytykset voidaan kuitata painamalla hälyttävää/kuittaamatonta il-maisinlaattaa tai CRT-näytön ilmaisinlaattaesitystä. Tämä 30 toimenpide siirtää laatan vilkkuvasta tilasta kiinteään tilaan, kun kaikki laattaa liittyvät hälytykset on kuitattu, ja hiljentää kaikki hälytystilanteeseen liittyvät äänimerkit (jotka kuvataan myöhemmin) . Hälytysviestit näytetään viesti-ikkunassa (kun käytetään fyysistä laattaa) ja työaseman CRT-'35' näytön viestirivillä (ks. kuvio 16).

2) Hälytyksen kuittaaminen hälytysluettelosivun kautta -Häly-tykset voidaan kuitata hälytysluettelosivulla koskettamalla 108818 42 hälytyslaattaluokkiin liittyviä hälytyslaatan kosketuspis-teitä (ks. kuvio 14). Kun hälytyslaatan esitystä kosketaan, kaikki ko. laattaan liittyvät hälytykset kuitataan. Tämä tapa reagoida hälyttäviin hälytyslaattoihin on kaikkein 5 hyödyllisin silloin, kun kuitataan useita kaukana operaattorin olinpaikasta olevia hälytyksiä.

Kumpikin näistä hälytyksen kuittausmenetelmistä poistaa kuit-taamattomat hälytysilmaisimet muista hälytysmuodoista.

10 Operaattorille on ilmoitettava hälytystilanteen poistumisesta. Ilmoitus tehdään vilkuttamalla ilmaisinlaattaa ja siihen liittyviä prosessin näyttösivun tietoja hitaalla nopeudella. Poistettujen hälytysilmaisimien kuittaaminen tapahtuu samalla tavalla kuin uusien hälytyksien kuittaaminen, ts. koskettamalla 15 hälytyslaattaa tai CRT-näytön hälytyksen esitystapaa.

Seuraavia hälytystietoja varten on valvomossa erityiset ääni-merkit : 1. Kuittaamattomat prioriteetin 1 tai 2 hälytykset.

20 2. Prioriteetin 1 tai 2 hälytyksien kuittaamattomien tai poistuneiden tilojen muistutusääni.

3. Poistuneet prioriteetin 1 hälytykset tai poistuneet prioriteetin 2 hälytykset.

.'25 Kuuluva äänihälytys 1 tai 3 kuuluu vain yhden sekunnin ajan ja äänihälytys 2 toistuu jaksottaisesti kerran minuutissa, kunnes '···' kaikki uudet tai poistuneet hälytykset on kuitattu.

Jos samaan aikaan on voimassa useita kuittaamattomia hälytyk-30 siä, operaattorin on suunnattava huomionsa korkeimman prioriteetin uusiin hälytyksiin. Tällaisessa tilanteessa kaikki muut ··· kuittaamattomat hälytykset, ts. uudet prioriteetin 2 ja 3 hälytykset ja kaikki poistuneet hälytystilanteet, aiheuttavat ·,· turhaa meteliä, joka vetää operaattorin huomion pois tärkeim-’s?5* mistä hälytystilanteista. Valvomon MCC:ssä, ACC:ssä ja ASCsssä on painikkeet "VILKKUMISEN ESTO" ja "PALAUTUS". Kun painetaan 43 108818 painiketta "VILKKUMISEN ESTO", hälytysjärjestelmä saa seuraavat ominaisuudet: - Kaikki laattojen ja CRT-näyttöjen uudet/kuittaamattomat prioriteetin 2 ja 3 hälytykset ja operaattorin tukitoiminnot 5 vaihtuvat korkeasta vilkkumisnopeudesta pysyvään syttyneeseen tilaan.

Kaikki poistuneet hälytystilanteet, ts. hidas vilkkuminen, jää pois hälytystiedoista.

Kaikki uudet hälytystilanteet tai poistuneet hälytystilan-10 teet, jotka saapuvat "VILKKUMISEN ESTO"-painikkeen painamisen jälkeen, esitetään normaalisti operaattorille (ts. vilkkumisella). Operaattori voi kuitenkin vaimentaa nämä tilanteet painamalla uudelleen painiketta "VILKKUMISEN ESTO".

15 Hälytyksen muistutusääni kertoo operaattorille voimassa olevista uusista tai poistetuista hälytyksistä, joita ei ole kuitattu. Voidakseen tunnistaa nämä tilanteen kuittausta varten, operaattori painaa "PALAUTUS"-painiketta, joka palauttaa kaikki 20 kuittaamattomat ja poistuneet tilanteet normaaleihin hälytyksen esitysmuotoihin.

Hälytyksien vaimennuspainike syttyy painettaessa osoittaen 'hälytyksien vaimennuksen voimassaolon.

•/2)5 / Jotta operaattorilla olisi nopea, suora pääsy tukea antaviin ··' tietoihin - jolloin operaattorin vaste hälytystilanteisiin paranee - yksittäinen operaattorin toimenpide kuittaa hälytyksen, näyttää hälytysparametrit ja antaa mahdollisuuden valita 30 hälytystilanteeseen liittyvät CRT-näyttösivut.

·· Esillä oleva keksintö tuo hälytyksien käsittelyyn ja näyttöön .*:· kerrannaisuutta ja hajautusta siten, että operaattorit tuntevat */ luottamusta älykkäitä hälytysten käsittelymenetelmiä kohtaan, ‘35 eivätkä laitevauriot vaikuta voimalan turvallisuuteen ja • käyttöön. Prioriteetin 1 ja 2 hälytykset käsitellään ja näyte-tään kahden itsenäisen järjestelmän avulla. Kahden järjestelmän 44 108818 kerrannaisuus ei näy operaattoreille jatkuvien ristikkäisten tarkastusten ja yhtenäisten operaattoriliittymien vuoksi.

Kuvioissa 16-18 esitetään kaavamaiset hälytysvasteet käytettä-5 essä esillä olevan keksinnön mukaisia laattoja. Kuvattu laatta-ryhmä liittyy reaktorin jäähdytinpumpun tiivisteen valvontaan kuviossa 3 esitetyssä reaktorin jäähdytysjärjestelmän paneelissa. Prioriteetin 2 tiiviste/vuotojärjestelmän ongelman hälytys syttyy operaattorin hälyttämiseksi, joka voi lukea täydellisem-10 män viestin hälytysikkunassa, joka kertoo korkeasta ohjauksen vuotopaineesta. Prioriteetin 1 ja 2 hälytyksillä on tällaiset viestit. Sama viesti näkyy täydellisemmässä muodossa paneelin CRT-näytöllä. CRT-näyttö kertoo myös valikkovaihtoehdot, jotka ilmoittavat hyödylliset, tukea antavat näyttösivut. Operaattori 15 voi vaihtoehtoisesti valita suoraan kaikkien tietyn ryhmän hälytyksien luettelon.

Näin ollen hälytystilanteiden yleiskuvaus annetaan laatoilla, kun taas yksityiskohdat saadaan asiaan liittyvillä viesteillä. 20 Tietty hälytys katsotaan enemmän tai vähemmän tärkeäksi tiettynä ajankohtana laitteiden tilan ja NSSSrn toimintatilan perus-teella. Hälytysten käsittelyä vähennetään tarkastamalla para-.·. · metrisignaalit ja poistamalla automaattisesti alemman priori-’ . teetin hälytykset, kun samaan tilanteeseen liittyvä korkeamman ;25 prioriteetin hälytys aktivoituu.

:···: IV. TIEDONKÄSITTELYJÄRJESTELMÄ v ' A. CRT-nävttö

Kuviossa 3 olevan paneelin keskellä näytetty 84 CRT on osa 30 tiedonkäsittelyjärjestelmää, joka prosessoi ja näyttää voimalan kaikki toiminnalliset tiedot. Näin ollen se on yhteydessä ··· valvomon kaikkiin muihin instrumentteihin ja ohjausjärjestel-.*:· miin.

I * > 3& Kuviot 2, 28 ja 30 esittävät kaavamaisesti tietojenkäsittely-• » · järjestelmän suhteen ohjausjärjestelmään, voimalan turvajärjes-telmään ja erillisilmaisin- ja hälytysjärjestelmään. Tietojen- 45 108818 käsittelyjärjestelmä 70 ottaa vastaan ohjausjärjestelmältä 64 samat anturitiedot, joita ohjausjärjestelmä käyttää ohjauslo-giikassaan. Samalla tavalla se vastaanottaa erillisilmaisin- ja hälytysjärjestelmältä tarkastetut anturitiedot, joita eril-5 lisilmaisin- ja hälytysjärjestelmä 72 käyttää erillisten hälytysten ja näyttöjen tuottamiseen. Voimalan turvajärjestelmä 50 ei käytä sisäisesti tarkastettuja tietoja laukaisulogiikas-saan, ja kunkin kanavan "raaka" signaali saapuu sellaisenaan tietojenkäsittelyjärjestelmään 70, joka toteuttaa oman signaa-10 lintarkastuslogiikan 154 voimalan turvajärjestelmän signaaleille ja lähettää sisäisesti tarkastetun signaalin tarkastetun signaalin vertailulogiikkaan 156. Tällä toiminnan alueella ohjausjärjestelmästä 64, voimalan turvajärjestelmästä 50 ja erillisilmaisin- ja hälytysjärjestelmästä 72 saapuneita signaa-15 leja verrataan ja ne näytetään CRTtllä 84.

On huomattava, että sekä vertailulogiikasta saapuva tarkastettu signaali että voimalan turvajärjestelmästä saapuvat tarkastettu signaali ovat saatavilla CRT-näytöllä.

20 Näin ollen jokaisen CRT-näyttö sisältää signaalin tarkastuksen ja kaikilta CRT-näytöiltä on yhteys voimalan kaikkien muiden CRT-näyttöjen saatavilla oleviin tietoihin. Lisäksi jokaisella ‘ CRT-näytöllä voidaan tuottaa minkä tahansa muun paneelin :-215 hälytyslaattakuvat ja kuitata sen hälytykset. Samoin saadaan ; * esille yksityiskohtaiset näyttöjen ilmaisinikkunat. CRT-näy- töillä on olennaisesti reaaliaikainen vasteaika, viiveen · ollessa enimmillään kaksi sekuntia.

30 CRT-näyttösivut sisältävät kaikki operaattorin käytössä olevat voimalatiedot rakenteellisessa, hierarkisessa muodossa. CRT-sivut ovat hyvin käyttökelpoisia tiedonesitykseen, koska ne .··· mahdollistavat voimalan prosessien graafiset esitykset operaat- • torille havainnollisessa muodoissa. Lisäksi CRT-näyttöjen *25 mallit voivat tarpeen mukaan auttaa toimenpiteissä esittämällä aikakaavioita, luetteloita, viestejä, toiminnallisia huomautuk-siä, sekä varoittaa operaattoria epänormaaleista prosesseista.

46 108818 Tärkein menetelmä, jolla operaattori saa tietoja CRT-näytöllä perustuu tunnetulla tavalla toimivaan kosketusnäyttöliittymään. Kosketusnäytöt perustuvat infrapunasädetekniikkaan. Vaakasuorat 5 ja pystysuorat säteet tulevat jokaisen värimonotorin pinnan ympärille asetetusta kehikosta. Kun käyttäjä katkaisee säteet, koordinaatteja verrataan näyttösivun tietokantaan valitun tiedon määrittämiseksi.

10 Viesti- ja tukinäyttösivujen kosketuspisteisiin päästään paneelien CRT-näyttöjen kautta koskettamalla muita paneelin ominaisuuksia, esim. erillisilmaisimia ja hälytyslaattoja. IPSO on saatavilla yhtenä näyttösivuna ja se muodostaa näyttösivu-hierarkian huipun ks. kuviot 10, 22 ja 24) . IPSO:n alapuolella 15 on kolme tasoa, joista kukin sisältää yhdenmukaista tietoa operaattorin erityisten tarpeiden tyydyttämiseksi. Hierarkisen muodon rakenne perustuu operaattorin avustamiseen hänen tehtäviensä suorittamisessa sekä kaiken CRT-näyttöjen kautta saatavilla olevan tiedon nopeaan ja helppoon saatavuuteen. Korkeim-20 man tason näyttömuodot antavat tietoa yleisiä valvontatehtäviä varten, kun taas alimman tason muodot sisältävät tietoa, joka on hyödyllisintä tukea antavien diagnostiikkatehtävien suorit-.*. · tamisessa.

',25 Tason 1 näyttösivut sisältävät tietoja, jotka ovat kaikkein ·;· ' hyödyllisimpiä voimalan pääprosessien tarkailussa. Nämä näyt- ·«·' tösivut antavat operaattorille tietoja pääjärjestelmän toimin- ' nasta ja tärkeimpien laitteiden tilasta ja ne ohjaavat alemman tason näyttösivuille, joista saadaan tukea antavaa tai diagnos- 30 tista tietoa. Tason 1 näyttösivut ovat seuraavan mukaiset: 1) Primaarijärjestelmät (esimerkki, ks. kuvio 19) * 2) Sekundaarijärjestelmät , ·: * 3) Tehonmuunto • * • · 4) Sähköjärjestelmät *35 5) Lisäjärjestelmät 6) Kriittiset funktiot 47 1 0881 8

Tason 2 näyttösivuilla on tietoja, jotka ovat hyödyllisimpiä ! voimalan komponenttien ja järjestelmien ohjauksessa. Nämä sivut sisältävät kaikki sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä järjestelmän prosessien ja toimintojen ohjauksessa. Sellaiset 5 parametrit, joita pitää tarkkailla ohjaustehtävän aikana, ovat yhtäaikaa samalla näytöllä vaikka ne olisivatkin eri järjestelmien osia. Komponenttien ohjaukseen ehdotettuja toimintaprose-duureja tai ohjeita hyödynnetään esitettävien parametrien määrittämisessä. Kuviossa 20 esitetään esimerkkinä reaktorin 10 jäähdytysainepumppujen IA ja IB ohjaus. Normaalisti operaattori valvoisi näyttösivua "Primaarijärjestelmä" arvioidessaan RCS:n toimintaa. Jos operaattori haluaa käyttää tai säätää RCP IA:ta tai lB:tä, hän ottaa esille ohjauksen näyttösivun. Kaikki reaktorin jäähdytysainepumppuihin liittyvät tiedot ovat ohjaus-15 näytöllä, jotta ei tarvitse turhaan vaihdella eri näyttösivujen välillä.

Tason 3 näyttösivuilla on tietoja, jotka ovat hyödyllisimpiä tason 2 näyttösivuilla esitettyjen prosessien ja komponenttien 20 diagnostisissa tehtävissä. Tason 3 näyttösivuilta saadaan tietoja, jotka ovat hyödyllisiä instrumenttien kanavanvälisissä .·.' vertailuissa, laitteiden tai järjestelmien vikojen yksityiskoh-.·, · täisissä diagnooseissa, ja aikakaavioita, joita voidaan käyttää ’. järjestelmän toiminnan muutoksien suunnan määrittämisessä, eli i'25 paraneeko vai huoneneeko tilanne. Kuviossa 21 esitetään RCPlA:n tiiviste- ja jäähdytinlohkon diagnostinen näyttö: pumppuosa, tukea antava öljyjärjestelmä ja moottoriosa esitetään erilli-v sellä näyttösivulla näyttösivujen tiedonesitystiheyden rajojen vuoksi.

30 Näyttösivuille päästään näyttösivujen alaosassa olevien valik- >· kojen kautta. Jokaisella näyttösivulla on vakiomuotoinen »· · · ,:· valikko, jonka avulla päästään suoraan, ts. yhdellä kosketuk- ·/ sella, kaikkiin tietohierarkian mukaan ko. sivuun liittyville » · ‘35 näyttösivuille. Valikossa on kentät (ks. kuvio 10), joissa esitetään näyttösivujen otsikot. Tietylle näyttösivulle pääs- > · » · » » · 48 108818 tään valitsemalla sopiva kenttä (a-j). Näyttösivun valikko-kenttiin kuulu seuraavat (ks. kuvio 22): 1) Näyttösivuhierarkian seuraava ylempi taso (mikäli sellainen on), kohta (c) . Tämä ominaisuus on merkityksellisempi 3.

5 tason näyttösivuilla, koska seuraava ylemmän tason näyt-tösivu on tason 2 näyttösivu, joka ei normaalisti ole valikossa.

2) Järjestelmien näyttösivut, jotka liittyvät tällä hetkellä esitetyn näyttösivun prosessiin tai tukevat sitä (h,i).

10 3) Kaikki kuusi ensimmäisen tason näyttösivua (b,c,d,e,f,g).

4) IPSO-näyttösivu (a).

5) Viimeinen monitorilla näytetty sivu (j).

Halutessaan päästä valikkovaihtoehdon kuvaamalle näyttösivulle 15 operaattori valitsee ko. valikkovaihtoehdon (a-k) koskettamalla haluttua valikkovaihtoehtokenttää monitorilla. Valikkovaihtoeh-to syttyy (käyttäen mustia kirjaimia valkoisella taustalla), kunnes näyttösivu tulee esiin. Koska valikkovaihtoehdoilla päästään suoraan vain pieneen joukkoon näyttösivuhierarkian 20 näyttösivuista, on muiden näyttösivujen nopeaan esilletuomiseen vaihtoehtoisia menetelmiä. Operaattorilla on kolme vaihtoehtoa: ,·,· (1) Näyttösivulle siirtyminen hälytyslaattoja käyttämällä - Tämä t t näyttösivuille siirtymismekanismi on käyttökelpoisin, kun • » halutaan päästä työaseman prosessiin liittyville näyttösi-;2£ vuille. Kun työaseman hälytyslaattaa näytöstä 78, kuten 80 (kuvio 15), painetaan, työaseman CRT-näyttösivun valikon i alue 4 vaihtuu uudeksi valikoksi, jossa on hälytyslaatan * · v tunnukseen liittyvät näyttösivuvaihtoehdot. Esimerkiksi RCPlA-hälytyslaatta tuo esiin RCP IA:hän liittyvät valikko-30 vaihtoehdot. Haluttu näyttösivu on tällöin suoran yhteyden mahdollistava valikkovaihtoehto.

.< (2) CRT-tietojen haku erillisilmaisimien kautta - Jokaisessa

* ' f I

,·.· erillisilmaisimessa 82, kuten on esitetty kuviossa 7, on < » CRT:hen pääsyn kosketuspiste 158. Tämä painike antaa yhtey-35 den siihen tukea antavaan tietoon, joka liittyy sillä hetkellä erillisilmaisimessa näytettyyn prosessiparametriin.

» » ;v Koskettamalla erillisilmaisimen CRT-kosketuspistettä työ- i i I » aseman CRT-näytön valikkovaihtoehtojen alue 4 vaihtuu valikkovaihtoehdoiksi, jotka sisältävät prosessiparametriin liittyvät tukea ja diagnostisia tietoja antavat näyttösivut.

49 1 0881 8 5 (3) Näyttösivulle siirtyminen näyttösivuhakemistoa käyttäen -

Mille tahansa näyttösivuhierarkian näyttösivulle päästään sillä hetkellä näytetyn valikon kautta. Jos operaattori esim. katselee syöttövesijärjestelmän näyttösivua ja hän haluaa päästä CVCS-näyttösivulle, hän toteuttaa seuraavat 10 toimenpiteet (ks. kuvia 22 ja 4) : Operaattori valitsee "by touch" valikkovaihtoehtoa "DIRECTORY" (kuviossa 22 alueen 2 vaihtoehto 1), jonka jälkeen hän valitsee valikkovaihtoehdon "PRIMARY" (kuvion 22 alueen 3 vaihtoehto b) . Tällä tavalla päästään näyttösivuhierarkian primaariosaan (ks. kuvio 4). 15 Jokainen näyttösivuhierarkian primaariosan näyttösivu esitetään kosketuspisteenä, ja operaattori voi valita CVCS-näyttösivun. Tämän ominaisuuden avulla voidaan siirtyä mille tahansa näyttösivulle. Valikkovaihtoehdon "DIRECTORY" jälkeen annetaan haluttu hierarkia, joka liittyy yhteen 20 kuudesta ensimmäisen tason näyttösivusta, ts. yksi kuvion 22 valikkovaihtoehdoista b,c,d, e,f tai g.

Edellä kuvattujen valikkovaihtoehtojen lisäksi on valikko-i vaihtoehdot "LAST PAGE" (viimeinen sivu), "ALARM LIST" (häly-25' tysluettelo), "ALARM TILES" (hälytyslaatat), "OTHER" (muut) ja : vaakasuorat sivutusvaihtoehdot ("Keys", näppäimet). "LAST PAGE" “· (kuvion 22 vaihtoehto j) antaa suoran yhteyden viimeksi näytöl-lä olleeseen sivuun. Tämä on operaattorille hyvin hyödyllistä, jos hän haluaa verrata kahden näyttösivun tietoja keskenään tai 30 jos hän haluaa palata aikaisemmin käsittelemäänsä tietoon.

"ALARM LIST" (kuvion 22 vaihtoehto n) antaa nopean yhteyden • hälytysluetteloiden näyttösivuille.

3·5· "ALARM TILES" (kuvion 22 vaihtoehto m) antaa nopean yhteyden ,··. työaseman CRT-näytön alueen 4 yläpuolella olevien aktiivisten ·’ hälytyslaattojen esityksiin (ks. kuvio 23) . Tällä tavalla 50 108818 operaattorilla on yhteys minkä tahansa CRT-näytön laattoihin liittyvään hälytystietoon. Tätä hälytyksien käsittelymenetelmää kuvataan tarkemmin tämän asiakirjan jaksossa 5.

5 "OTHER" (kuvion 22 vaihtoehto k) antaa yhteyden niihin näyt-tösivuihin tai tietoihin, jotka eivät ole esillä olevien valikkovaihtoehtojen kuvaamissa tietoluokissa.

B. IPSO

10 Yhdistetty prosessitilan yleiskuvaus (IPSO-taulu - ks. kuvio 24) on tietojenkäsittelyjärjestelmän toinen osa. Vaikka operaattoria samaan aikaan kuormittavien näyttöjen ja hälytysten määrää voidaan merkittävästi pienentää paneeleilla, joissa käytetään erillisiä hälytyksiä, erillistä näyttöä ja edellä 15 kuvattuja CRT-näyttöjä, on virikkeiden määrä kuitenkin vielä suhteellisen korkea, ja etenkin hälytystilanteissa tämä voi aiheuttaa sen, että operaattori muodostaa hitaammin käsityksensä NSSS:n kriittisten järjestelmien tilasta ja suunnasta. Tarvitaan yksi näyttö, joka esittää ainoastaan korkeimman tason 20 tietoja operaattorille ja joka ohjaa operaattoria tarpeen vaatiessa yksityiskohtaisemman tiedon luo. Vaikka aikaisemmin on tehty joitakin yrityksiä suuren taulun tai näytön esit-tämiseksi operaattorille, tällaisilla nykyisillä näytöillä ei ole ollut alla kuvatun kaltaista tietojen merkittävää yhdiste-25 lykykyä.

IPSO-taulu esittää korkean tason yleiskuvan kaikista korkean tason tiedoista, joihin kuuluu voimalan tilan yleiskuva, kriittiset turvallisuus- ja voimantuotantotekijät, avainjärjes-30 telmiä ja -prosesseja kuvaavat symbolit, voimalan avaintiedot ja kaikki avainhälytykset. IPSO:n tietoihin kuuluu aikakaaviot, i poikkeamat, kuvaavimpien kriittisten funktioiden numeeriset ·*·: arvot, ja prioriteetin 1 hälytysten olemassaolo ja sijainti,

t < I

'.· sekä kriittisiä funktioita tukevien järjestelmien saatavuus ja . 3*5 toimintatila. Tämä tunnetaan toisaalta toimintareitin valvontana. IPSO-taulu voi myös tunnistaa muiden kuittaamattomien ·*· hälytyksien olemassaolon ja sijainnin voimalan alueella. Tällä 51 108818 tavalla IPSO kaventaa sitä kuilua, joka on operaattorin järjes-telmäajattelutaipumuksen ja suotavamman kriittisten funktioiden arvioinnin välillä. Tämä tasapainottaa tietylle tarkoitukselle omistettujen näyttöjen vähennystä auttaen operaattoreita 5 ylläpitämään voimalan kenttäolosuhteita. Se myöskin auttaa operaattoreita säilyttämään yleiskuvan voimalan toiminnasta samalla kun he tekevät yksityiskohtaisia diagnostisia tehtäviä. IPSO saa aikaan yhteisen mielikuvan voimalan prosessista, jolloin tiedonvälitys on parempaa voimalan henkilökunnan 10 välillä.

Kuviossa 25 esitetty tilanne on reaktorin laukaisu. Kuvatulla hetkellä reaktorin lämpötilan nousu on 27° ja lämpötilan keskimääräinen nousu on korkeampi kuin haluttu ja se edelleen 15 nousee, kuten nuolella ja '^"-merkillä osoitetaan. Paineistajän paine on haluttua korkeampi, mutta se laskee. Vastaavasti höyrygeneraattorin veden taso on haluttua korkeampi mutta se laskee.

20 Kuviossa 24 esitetään CRT-näyttöhierakia, jossa IPSO on huipulla, ja jossa ensimmäisen tason näyttösivujoukko sisältää yleistä valvontatietoa sekundaarijärjestelmästä, sähköjärjes-telmästä, primaarijärjestelmästä, lisä järjestelmästä, tehon-muuntojärjestelmästä ja kriittisten funktioiden järjestelmästä, 25 ja jossa näyttösivujen toinen taso liittyy järjestelmän ja/tai : komponenttien ohjaukseen ja jossa näyttösivujen kolmas taso ·“·. antaa yksityiskohtaista ja diagnostista tietoa. IPSO nähdään jatkuvasti kaikilla työasemilla, vuorovalvojan toimistossa ja teknisessä tukikeskuksessa. IPSO sijoitetaan keskeisesti 30 pääohjauskonsolin suhteen. IPSO on olemassa myös näyttösivuna, joka saadaan esille valvomossa minkä tahansa työaseman CRT-näytölle sekä kauaksi sijoitetuissa toimintapisteissä, kuten ··.: esim. hälytystoimintapaikassa.

.35 IPSO:n suuri paneeli on n. 140 cm korkea ja n. 180 cm leveä. ,···. Sen sijaintipaikka, MCC-työaseman yläpuolella ja takana, on n.

52 108818 12 metrin päässä vuorovalvojan toimistosta (kaukaisin vielä näkyvissä oleva piste).

Eräs IPSO:on liittyvistä hyötynäkökohdista on se, että IPSO:n 5 tietoja voidaan käyttää tukemaan operaattorin reagoimista voimalan häiriöihin, etenkin silloin, kun häiriöt vaikuttavat useisiin voimalan toimintoihin. IPSO:n tiedot tukevat operaattorin kykyä reagoimaan voimalan voimantuotantoon sekä turvallisuuteen liittyviin tekijöihin.

10 IPSO tukee operaattorin kykyä arvioida nopeasti voimalan prosessien yleistoimintaa antamalla voimalan kriittisten funktioiden nopeassa arvioinnissa tarvittavia tietoja. Voimalan tehontuotannon ja turvallisuustoimintojen valvonnan käsite 15 mahdollistaa voimalan tehontuotantoon ja turvallisuuteen liittyvien prosessien luokittelun hallittavaksi tietojoukoksi, joka kuvaa voimalan eri prosesseja.

Kriittiset funktiot ovat: Kriittinen: 20 Funktio Teholle Turvallisuudelle

1. Reaktiviteetin ohjaus X X

2. Ytimen lämmönpoisto X X

3. RCS:n lämmönpoisto X X

:.' · 4. RCS:n inventaario-ohj aus X X

2'5‘ 5. RCS:n paineohjaus X X

6. Höyryn/syötön muunnos X

; 7. Sähköntuotanto X

8. Lämmönpoisto X

9. Suojakuoren olosuhteiden ohjaus X

30 10.Suojakuoren eristys X

ll.Radiolog. päästöjen ohjaus X X

12.Olennaiset lisäjärjestelmät X X

’.· IPSO:n oikeassa ylänurkassa on 3x4-hälytysmatriisin lohko 160, .33 joka sisältää laatikon 162 jokaista kriittistä funktiota varten ", (ks. kuvio 25 ja IPS0:n CRT näyttö kuviossa 10). Matriisi · toimii yksittäisenä paikkana, josta nähdään jatkuvasti kriit- 53 108818 tieten funktioiden tila. Jos kriittiseen funktioon liittyvä prioriteetin 1 hälytys on voimassa, vastaava matriisin laatikko 164 syttyy prioriteetin 1 hälytyksien esitysmenetelmän mukaisesti. Kriittisten funktioiden hälytykset kuvaavat jotain 5 seuraavista prioriteetin 1 olosuhteista:

Epäonnistuminen turvallisuusfunktion tilan tarkastuksessa (reaktorin laukaisun jälkeen).

Kriittisen funktion tukemisessa käytetyn toimintareitin/järjestelmän huono toiminta.

10 - Epätoivottu prioriteetin 1 poikkeama voimantuotannossa (ennen laukaisua).

Turvallisuusjärjestelmän poissaolo (Määräysohjeessa 1.47 määritetään pienin sallittu saatavuus).

15 3x4-matriisiesitys on yleiskuvamainen yhteenveto 1. tason kriittisten funktioiden näyttösivujen tiedoista (kuvio 32). Operaattori saa kriittisen funktion ja toimintareitin hälytyksiin liittyvät yksityiskohtaiset tiedot näyttösivun kohdasta kriittiset funktiot.

20

Jokaista kriittistä funktiota voi ylläpitää yksi tai useampi voimalan järjestelmä. IPSO:lla oleva tieto valitaan siten, että se kuvaa parhaiten tukevien järjestelmien kykyä kriittisten funktioiden ylläpitoon. Tiettyjen kriittisten funktioiden 2*S· yhteydessä voidaan yleistila arvioida kaikkein kuvaavimpien • :*: ohjausparametrien avulla. Tällaisten kriittisten funktioiden » # t · .·*·. yhteydessä IPSOtlla esitetään prosessiparametrin suhde asetus-.·.· pisteeseen/pisteisiin sekä muutoksen suunta parametrin tunnuksen oikealla puolella.

30

Mikäli parametrin arvon integraali on suurempi kuin kapeakaistainen ohjausarvo, käytetään nuolenpäätä, kuten on selvitetty kuviossa 26, osoittamaan parametrin muutosta kohti asetuspis- I ( t v tettä tai siitä poispäin. Nuolenpään suunta, alas/ylös, kertoo 33 prosessiparametrin muutoksen suunnan. Mikäli nämä parametrin ,··. poikkeavat yli normaalien ohjausrajojen, asetuspisteen esityk-sen ala- tai yläpuolelle asetetaan plus- tai miinus-merkki.

54 108818

Seuraavia perusteita käytettiin valittaessa IPSO:11a esitettyjä parametreja tai muita ilmaisimia, joiden avulla valvotaan kriittisten funktioiden kokonaistilaa: 5 1. Reaktiivisuuden ohjaus

Reaktorin teho on ainoa IPSO:lla näytettävä parametri, jolla valvotaan reaktiviteettia. Reaktorin tehon avulla operaattori voi helposti päätellä, onko sauvat asetettu reaktoriin. Hän voi 10 käyttää reaktorin tehoa myös reaktorin reaktiviteetin muutosnopeuden ja -suunnan määrittämiseen sammutuksen jälkeen. Reaktorin teho esitetään IPSOslla digitaaliesityksenä 166, koska tämän parametrin lukuarvo on kaikkein merkityksellisin sekä operaattoreille että hallinnolliselle henkilökunnalle. IPSOslla 15 näytetään myöskin reaktoriastian hälytys, jos ytimen toiminta-rajojen valvontajärjestelmässä on prioriteetin 1 hälytys.

2. Ytimen lämmönpoisto 20 IPSO:lla näytetään parametreinä ytimen poistolämpötila 168 ja alijäähtymismarginaali 170, joiden avulla voidaan määrittää ytimen lämmönpoiston riittävyys. Jos ytimen poistolämpötila on asetetuissa rajoissa, operaattori voi varmistua polttoaineen :yhtenäosyyden säilymisestä. Alijäähtymismarginaalia käytetään, 2*3- koska se antaa operaattorille lämpötilamarginaalin kokonais-| ; : kiehumiseen.

« j * ·

Ytimen poistolämpötila esitetään IPS0:lla dynaamisena esityksenä (ts. aikakaaviona), koska ytimen poistolämpötilalle on 30 olemassa tietty yläraja ja esitykselle on helppo määrittää asetuspisteet.

• : Myös alijäähtymismarginaali esitetään IPSO:lla dynaamisena esityksenä, koska on olemassa alaraja, joka määrittelee toimin-35 nallisen rajan alijäähtymisen ylläpidolle.

- 3. RCS:n lämmönpoisto 55 1 0881 8

Tr, Tc, S/G-taso 172 ja Tave 174 esitetään IPSO: 11a, jotta operaattori voi nopeasti arvioida RCS:n lämmönpoistofunktion tehokkuuden.

5

Jotta reaktorin jäähdytysaineesta voidaan poistaa lämpöä, pitää S/G-tasoa ylläpitää riittävissä määrin, jotta RCS:stä siirtyy riittävästi lämpöä höyryvoimalaan. Käytetään dynaamista esitystapaa, jotta operaattori voi tarkkailla muuttuvan tilanteen 10 paranemista tai huononemista yhdellä silmäyksellä.

IPSO:lla käytetään TH :ta ja Tc:tä, koska operaattori tarvitsee niitä määrittäessään reaktorin jäähdytysaineesta sekundaarijärjestelmään siirtyvän lämmön määrää. Nämä parametrit esitetään 15 digitaaliarvona, koska delta T:n tarkkailussa tarvitaan näiden parametrien nopeaa vertailua. Lisäksi niiden todellista arvoa käytetään usein ja niiden esittäminen IPSO:lla auttaa niitä operaattoreita, joiden sijaintipaikalta ei helposti nähdä TH:n ja Tc:n erillisilmaisimia.

20

Tave näytetään IPSOrlla dynaamisena esityksenä, jotta operaattori voi arvioida nopeasti onko tämä ohjausparametri hyväksy- • « v. tyissä toimintarajoissa.

• * 2·$ 4. RCS:n inventaario-ohjaus • · · · * · * * · ,··’ IPSOtlla näytetään paineista jän pinnantaso 176 käyttäen dynaa- .·.· mistä esitystapaa, jotta operaattori voi nopeasti arvioida, • · onko RCS:ssä oikea määrä jäähdytysainetta, ja tarkkailla tason 30 muutoksia parempaan tai huonompaan suuntaan.

5. RCS:n paineohjaus » » · » IPSO:lla käytetään paineista jän painetta 178 ja alijäähtymis- • » 35 marginaalia RCS:n paineohjauksen määrittämiseen.

„ 108818 56 IPSO:11a käytetään dynaamista esitystapaa ilmoittamaan operaattorille vaihtuvista paineolosuhteista, jotka voivat aiheuttaa RCS:n ali- tai ylipaineistumisen.

5 IPSO:lla käytetään kyllästymismarginaalin dynaamista esitystapaa. RCS:n kyllästymistilanne voi vaikuttaa negatiivisesti paineistajän kykyyn ohjata painetta. Jos lisäksi paine laskee, IPSO:lla oleva alijäähtymismarginaalin valvontaesitys kertoo saturaatiomarginaalin pienentymisestä.

10 6. Höyryn/syötön muunnos Höyryn/syötön muunnokseen liittyvät prosessit voidaan arvioida nopeasti seuraavien IPSOrlla esitettävien tietojen avulla: 15 (a) Syöttövesi- ja lauhdejärjestelmän tilatiedot (esim. toimintatila, hälytystila) (b) Höyrygeneraattori taso, dynaaminen esitys (c) Höyrygeneraattorin turvaventtiilin tila (d) Ilmakehäpäästöventtiilin tila 20 (e) Höyryn pääeristysventtiilin tila (f) Turbiinin ohitusjärjestelmän tila ’·, ·’. 7. S ähköntuotanto » * > · • · 2$ Sähköntuotantoon liittyvät prosessit voidaan arvioida nopeasti • « · · ! seuraavien IPSO:lla esitettävien tietojen avulla: * * · i ,··· (a) Voimalaverkon sähkön syöttö ulos, digitaaliarvo.

, V (b) Pääturbiiniin ja turbiinigeneraattoriin liittyvien tärkeiden * * prosessien poikkeamien hälytystiedot.

30 (c) Voimalan väyliin ja verkkoon kohdistuvan tehonjakelun toiminta- ja hälytystila.

S. Lämmönpoisto • * ,35 Lämmönpoistoon liittyvät prosessit voidaan arvioida nopeasti ,·'· seuraavien IPSO:lla esitettävien tietojen avulla: (a) Kiertovesi järjestelmän tila.

» t 57 108818 I (b) Lauhdutinpaineolosuhteiden kriittisten poikkeamien hälytys- tieto.

9. Suojakuoren olosuhteiden ohjaus 5 IPSO:11a käytetään suojakuoren olosuhteiden valvontaan parametreja suojakuoren paine ja suojakuoren lämpötila. Nämä näytetään IPSO:lla dynaamisina esityksinä, jotta voidaan arvioida aikakaavioita ja suhteellisia arvoja. Suojakuoren paine on muuttu-10 ja, jolla IPSO varoittaa operaattoria haitallisesta ylipaineti-lanteesta, joka voi olla seurausta reaktorin jäähdytysjärjestelmässä olevasta viasta. Myös suojakuoren lämpötila auttaa reaktorin jäähdytysjärjestelmän vian ilmaisussa; se myöskin voi kertoa suojakuoren rakennuksessa tapahtuneesta räjähdyksestä.

15 10.Suojakuoren eristys

Suojakuoren eristyksen turvallisfunktiota seuraataan IPSO:11a suojakuoren eristysjärjestelmän symboliesityksen avulla.

20 Symboli saadaan algoritmista, joka kuvaa seuraavien suojakuoren eristystekijoiden tehokkuutta niiden vaikuttaessa suojakuoren eristykseen:

Suojakuoren eristyksen aktivoiminen ' - Turvaruiskutuksen aktivointi ;·25 - Päähöyryn aktivointi : - Voimalan tyhjennysken eristys 11. Radiologisten päästöjen ohjaus 30 IPSO:11a näytetään säteilysymboleja, jotka ilmoittavat korkeista säteilyarvoista esim. suojakuoren sisällä, sekä (2) ympäris-töön pääsevän radioaktiivisuuden kulkureitit. Nämä symbolit ’··. näyteään IPSO: 11a vain silloin korkeiden säteilyarvojen yh-. teydessä. Nämä ilmaisimet esitetään hälytysväreissä anturin '.35 sijainnin mukaan seuraavissa tilanteissa: - Suojakuoren ilman korkea säteily 58 108818 - Korkea aktiivisuus, joka liittyy mihin tahansa päästöreit-tiin Jäähdytinaineen korkea aktiivisuus.

5 12.Olennaiset lisäjärjestelmät IPSO:lla valvotaan olennaisia lisäjärjestelmiä seuraavien tietojen avulla: (a)Dieselgeneraattorin tila 10 (b) Voimanjakelun tila voimalan alueella (c) Instrumentti-ilmajärjestelmän tila (d) Huoltovesijärjestelmän tila (e) Komponenttien jäähdytysvesijärjestelmän tila 15 Nämä IPSOrlla esitetyt järjestelmät ovat tärkeimpiä lämmönsiirto järjestelmiä ja tärkeimpien lämmönsiirtoprosessien tukemisessa välttämättömiä järjestelmiä, jotka liittyvät joko tehon-tuotantoon tai turvallisuuteen. Näihin järjestelmiin sisältyy ne järjestelmät, joita pitää voida valvoa Määräysohjeen 1.47 20 perusteella, sekä kaikki voimalan kriittisiä funktioita tukevat toimintareitit.

Seuraavilla järjestelmillä on IPSO:lla dynaamiset esitykset: ! CCW - Komponenttien jäähdytysvesi CD - Lauhdutus ;2δ CI - Suojakuoren eristys CS - Suojakuoren ruiskutus CW - Kiertovesi EF - Hätäsyöttövesi FW - Syöttövesi 30 IA - Instrumentti-ilma SDC - Sammutusjäähdytys RCS - Reaktorin jäähdytinaine SI - Turvaruiskutus SW - Huoltovesi * 3t5 TB - Turbiinin ohitus 59 108818 IPSO:11a esitetty järjestelmätieto sisältää järjestelmien toiminnallisen tilan, toiminnallisen tilan muutokset (ts. aktiivisesta passiiviseen tai passiivisesta aktiiviseen) ja järjestelmään liittyvät ensimmäisen prioriteetin hälytykset. 5 Järjestelmien hälytystiedot auttavat ilmoittamaan operaattorille kriittisten funktioiden hälytysten toimintareiteistä.

Prioriteetin 1 hälytystiedot esitetään IPSO:11a hälytyskoodaa-malla IPSO:n esitystapojen mukaiset tunnukset aikaisemmin 10 esitetyllä tavalla.

V. VALVOMON YHTENÄISYYS

Kuviossa 27 esitetään yleiskuva yhtenäisestä tiedonesityksestä, 15 joka on operaattorin saatavilla esillä olevan keksinnön mukaisesti. Yhdistetyltä prosessitilan yleiskuvaukselta tai taululta (IPSO) operaattori voi valvoa korkean prioriteetin hälytyksiä. Jos operaattori on kiinnostunut parametrien aikakaavioista, hän voi tarkastella erillisilmaisimia. Jos hän on kiinnostunut 20 järjestelmän tai komponentin tilasta, hän voi tarkastella järjestelmän ohjaimien asetuksia. IPSO:n tiedot nähdään taulul-.·.·. la ja paneelin CRT-näytöllä, ja kaikki muut operaattorin ,·. paneelin tai minkä tahansa muun paneelin tiedot operaattori saa ' omalle CRT-näytÖlleen. IPSO:n yleiskuvan avulla operaattori voi YZ5 suunnistaa CRT-näytön tai DIAS:n näyttösivujen läpi. Lisäksi operaattorilla on suora yhteys näihin molemman tyyppisiin '··* tietoihin miltä tahansa ohjauspaneelilta, ja kun järjestelmän v ohjausta on säädetty tai asetettu, tulokset siirtyvät myös muiden paneelien hälytys- ja näyttöohjäimille.

30

Kuten kuvioissa 2 ja 28-31 yleiskuvana esitetään, järjestelmän ·:. yhtenäisyys merkitsee, että jokaisessa pääkonsolin, turvalli-.·;· suuskonsolin ja lisäkonsolin sisältävässä paneelissa on tiedon- t · ·· käsittelyjärjestelmän 70 ohjaama CRT 84. Tiedonkäsittelyjärjes-'>55 telmä käyttää voimalan päätietokonetta, ja vaikka se onkin tehokkaampi, se ei ole yhtä luotettava kuin DIAS 72 tietokoneet (jotka voivat olla hajautettuja mikroprosessori-pohjaisia tai I » 60 108818 minitietokonepohjaisia). Se on myöskin hitaampi, koska se on valikko-ohjattu ja se suorittaa paljon enemmän laskutoimituksia. Sitä käytetään pääasiassa tärkeimpien tietojen tuomiseksi operaattorille, ja sen vuoksi miltä tahansa CRT-näytöltä 5 voidaan tarkastella tärkeitä hälytyslaattoja ja ne voidaan myös kuitata miltä tahansa CRT-näytöltä. Yhdellä CRT-näytöllä saatavilla oleva tieto on saatavilla myös kaikilla muilla CRT-näytöillä. Tietyn paneelin ilmaisin- ja hälytysjärjestelmä 72 liittyy ohjauksiin, mutta erilliset (ts. nopeat ja tarkat) 10 hälytys- ja ilmaisinnäyttöjen 78, 82 ja paneelin ohjauksien ominaisuudet eivät ole saatavilla millään muulla paneelilla.

Tieto on pohjimmiltaan luokiteltu kolmella tavalla. Luokan 1 tiedot pitää näyttää jatkuvasti kaiken aikaa, ja tämä toteute-15 taan DIAS:lla 72. Luokan 2 tietojen ei tarvitse olla jatkuvasti saatavilla, mutta niitä tarvitaan ajoittain, ja tästä on DIAS 72 myöskin vastuussa. Luokan 3 tietoja ei tarvita nopeasti ja ne ovat tyypiltään vain informatiivisia, ja ne saadaan DPS:Itä. j Jos DPS 70 vioittuu, DIAS huolehtii joistakin olennaisista 20 tiedoista. DPS ja DIAS on liitetty IPSO-tauluun näyttögeneraat-torin 180 kautta. IPSO:n perusteella operaattori saa yksityis-kohtaisia tietoja menemällä asianmukaisen paneelin luo tai kul-! kemalla CRT-näyttösivuilla.

! ’’

On huomattava, että DIAS:n ja DPS:n ottoina ei välttämättä ole : samat parametrit, mutta mikäli ne saavat tietoja samoista parametreista, näiden parametrien anturit ovat yhteisiä, v Lisäksi DPS ja DIAS käyttävät samoja tarkastusalgoritmeja. Ja edelleen, erillisten hälytyslaattojen ja erillisilmaisimien 30 yhteydessä käytetyissä algoritmeissa lasketaan "edustava" arvo ja verrataan DIAS:n ja DPS:n tarkastettuja arvoja keskenään.

’I* Kuviossa 29 on lohkokaavio, joka esittää erillisilmaisin- ja . hälytysjärjestelmän suhteen valvomon signaalinkäsittelyn muihin :35 osiin. DIAS-järjestelmä kannattaa jakaa lohkoihin siten, että kaikki tietyssä paneelissa N tarvittavat erillisilmaisin- ja erillishälytystiedot käsitellään vain yhdessä lohkossa. Jokai- 61 108818 sessa paneelissa on kuitenkin kerrannainen prosessori. DIAS l:n tiedot ja prosessointi on luokan 1 ja 2 tietoa, jota ei normaalisti näytetä suoraan IPSO:lla. IPSO saa normaalisti tietonsa DPS:Itä. Jos DPS vioittuu, tietty osa DIAS:n tiedoista lähete-5 tään IPSO:n näyttögeneraattoriin IPSO-näytöllä esittämistä varten.

On myös huomattava, että sekä DIAS että DPS käyttävät voimalan kaikkien antureiden antoja tietyn parametrin mittaamiseen, 10 mutta voimalassa olevien antureiden määrä voi vaihdella eri parametrien välillä. Esim. paineistajän paine saadaan 12 anturista, kun taas jokin toinen parametri voidaan mitata kahdella tai kolmella anturilla. Eräät järjestelmät, kuten voimalan turvajärjestelmä, eivät käytä tarkastusalgoritmeja, 15 koska niiden täytyy toimia mahdollisimman nopeasti, ja ne käyttävät esim. kahta neljästä aktivointilogiikasta neljällä itsenäisellä kanavalla. Jos kahdella tai useammalla järjestelmällä tarkastetun parametrin arvo on erilainen järjestelmien välillä, operaattori saa hälytyksen tai jonkin muun ilmoituksen 2 0 CRT-näytön kautta.

.·.· Esillä olevan keksinnön eräs merkittävä etu on se, ettei DPS:n • · tarvitse täyttää ydinvoimalavaatimuksia, vaikka sitä voidaan ’. käyttää luotettavasti, koska se saa parametriarvonsa samoista ;-25 antureista kuin DIAS, joka täyttää ydinvoimalavaatimukset. Nämä arvot tarkastetaan samalla tavalla, ja DPS:n tarkastettuja parametreja verrataan DIAS:n tarkastettuihin parametreihin v ennen DPS-tietojen näyttämistä CRT-näytöillä tai IPSO:11a.

30 ydinvoimalavaatimukset täyttävät hälytyslaatat ja -ikkunat sekä DIAS:n erillisilmaisinnäytöt toteutetaan suositeltavasti käyttäen 512x256-elektroluminenssipaneelia, tehonmuuntopiirejä, ja VT-tekstipääte-emuloinnilla varustettua graafista piirto-> ohjainta, kuten M3-elektroluminenssinäyttömodulia, jota toimit-35 taa Digital Electronics Corpotarion, Hayward, Kalifornia. Jokaisen paneelin ohjausfunktio toteutetaan suositeltavasti käyttäen erillisiä, hajautettuja, ohjelmoitavia ohjaimia, jotka 62 108818 ovat tavaramerkkinä "MODICON 984" saatavilla olevaa tyyppiä, toimittaja AEG Modicon Corporation, North Andover, Massachusetts, USA. Näin ollen DIAS:n laskenta perustuu joko hajautettuihin, erillisiin, ohjelmoitaviin mikroprosessoreihin tai 5 minitietokoneisiin, kun taas DPS:n laskenta perustuu tehtäväl-leen omistettuun suurtietokoneeseen.

Kuviossa 31 esitetään kaavamaisesti ESF-ohjausjärjestelmä ja prosessikomponenttien ohjausjärjestelmä, kun taas voimalan 10 turvajärjestelmä on suositeltavasti tyyppiä, joka perustuu "ytimen suojalaskentaan", jollainen esitetään patentissa US-4330367, "Järjestelmä ja prosessi ydinvoimalajärjestelmän ohjausta varten", julkaistu 18.5.1982 Combustion Engineering Inc:n toimesta, ja joka liitetään tähän patenttihakemukseen 15 viittauksella.

Toinen yhdistämisnäkökohta on mahdollisuus näyttää kriittiset funktiot ja toimintareitit IPSOrlla edellä kuvatulla tavalla.

Koska tärkeimmät turvallisuus- ja voimantuotantosignaalit ja 20 tilatiedot liitetään sekä DIAS:ään että DPSiään, operaattori voi selata kriittisiä funktioita kuvioissa 32-35 esitetyn .·.· näyttösivuhierarkian mukaisesti. Kuviossa 33 operaattorille • · /./. ilmoitetaan, että reaktorin jäähdytysjärjestelmän hätäsyöttö ei * ole käytettävissä. Kuviossa 34 operaattorille ilmoitetaan, että * «« hätäsyöttö ei ole käytettävissä ja voimala on laukaisutilassa. :yt'‘ Näissä olosuhteissa operaattorin on määritettävä vaihtoehtoinen *··. menetelmä lämmön poistamiseen reaktorin ytimestä, ja siirtymäl-v lä kriittisten funktioiden näyttösivujen toiselle tasolle hän saa lämmönpoistoon vertailutietoa, vaikka se näytetäänkin 30 inventaario-ohjauksen (kuvio 35) yhteydessä. Tämän tasoiset yksityiskohtaiset tiedot ja tietojen yhdistäminen ovat käytet-tävissä kaikkien kriittisten funktioiden yhteydessä olennaises-ti kaikissa toimintaolosuhteissa, eikä ainoastaan onnetto-* muuks i en a ikänä.

' <35

:...· VI. PANEELIEN MODULAARISUUS

I I I » * I k 63 108818

On huomattava, että kuten edellä on mainittu, erillisten laattojen ja viestimenetelmien käyttö vähentää merkittävästi tietyn valvontatehtävän toteuttamisessa tarvittavan paneelipin-ta-alan määrää. Vastaavalla tavalla erillisnäyttöjen valvonta-5 tehtäväosa, johon kuuluu hierarkiset näyttösivut, on tiiviimpi kuin ydinvoimalan tavanomaisen valvomon järjestelmät. Tietyn paneelin ohjaustoimenpiteet voidaan yhdistää samanlaisella tavalla.

10 Näin ollen esillä olevan keksinnön ominaisuutena on jokaisen pääohjauskonsolin sisältävän paneelin fyysinen modulaarisuus, ja yleisemmin, valvomon jokaisen paneelin fyysinen modulaarisuus. Kussakin paneelissa operaattorin kanssa tehokkaan liittymän aikaansaamiseksi tarvittava tila on olennaisesti riippuma-15 ton operaattorin saatavilla olevien hälytyksien, näyttöjen tai ohjaimien määrästä. Esim. kuten kuviossa 3 esitetään, CRT:n kummallakin puolella olevat kuusi kohtaa voidaan varata hälytys- ja ilmaisintarkoituksiin. Edullisesti molempien puolien kaksi ylintä kohtaa varataan hälytyksille 78 ja muut neljä 20 kohtaa varataan molemmilla puolilla ilmaisinnäytölle 82. Valvomon jokaisella paneelilla on samanlainen ulkoasu.

* · ! ' Tämä tuo merkittävää joustavuutta ja merkittäviä kustannussääs-• · * . töjä voimalan rakennusvaiheen aikana, koska laitteisto voidaan « · · ;2b asentaa ja päätteet voidaan kytkeä rakennusaikataulun varhai-

• I

: : sessa vaiheessa, jopa ennen kuin kaikki järjestelmän toiminnal- liset vaatimukset on toteutettu. Ohjelmistopohjaiset järjestel-v · mät toimitetaan aikaisin ja edustava ohjelmisto asennetaan valvomon toimintojen esitestausta varten. Ohjelmiston lopulli-30 nen asennus ja toiminnallinen testaus toteutetaan rakennusaikataulun käytännönisemmässä vaiheessa. Tämä menetelmä voi nopeuttaa voimalan rakennusaikataulua merkittävästi instrumen-,;· tointi- ja ohjausjärjestelmien osalta. Koska voimalan instru-. mentointi- ja ohjausvaatimuksia saadaan usein valmiiksi vasta :35 voimalan suunnitteluaikataulun myöhäisessä vaiheessa, esillä oleva keksintö vähentää melkein kaikissa tapauksissa rakennusvaiheen kalliita viivästymisiä. Lisäksi saavutetaan ilmeisiä 64 108818 kustannussäästöjä yhtenäisten paneelien valmistuksen vuoksi, koska normaalisti pitää suunnitella hälytyksien paikat ja esitystavat ja koska kompaktien paneelien valmistus pienentää materiaalikuluja. Lisäksi tällainen modulaarisuus hyödyntää 5 operaattoreiden koulutusta, ja mikäli operaattorit toimivat rasituksen alaisina hälytystilanteessa, se vähentää operaattoreiden virheitä, koska jokaisen paneelin toiminta on sijoituksiltaan yhdenmukainen.

10 Näin ollen jokaisessa modulaarisessa ohjauspaneelissa on tiettyyn paikkaan asetetut erillisilmaisimet ja hälytykset ja suotavasti ainakin yksi sijainniltaan määrätty erillinen ohjain merkintä 88, CRT 84, sekä liitännät ainakin yhteen modulaariseen ohjauspaneeliin tai tietokoneeseen sen kanssa käytävää 15 tiedonsiirtoa varten. Esim. DPS:n kautta tapahtuvaan viestintään kuuluu mm. mahdollisuus kuitata yhden paneelin hälytys, kun operaattori on toisella paneelilla, sekä yhden paneelin ohjaamaan järjestelmään liittyvien tietojen automaattinen saatavuus kaikilla muilla paneeleilla.

20

Kuviossa 36(a) esitetään tavanomaiset toimenpiteet, joilla toteutetaan ydinvoimalan instrumentointi ja ohjaus, ja kuviossa i t • ' 36(b) esitetään esillä olevan keksinnön mukaiset toimenpiteet.

* ‘ , Tavanomaisesti määritellään ensin otot ja annot, sitten määri-

I K

;2$ tellään tarvittavat algoritmit, jotka määrittelevät ihmisen ja <·· ' koneen välisen liittymän. Tämän jälkeen alkaa kaikkien materi-! · * aalien valmistus, ja kaikki laitteet asennetaan voimalaan T » v olennaisesti samaan aikaan ennen kuin järjestelmän testaus voi alkaa. Tästä poiketen esillä olevan keksinnön modulaarisuus 30 mahdollistaa laitteiston valmistuksen aloittamisen samaan aikaan antojen ja ottojen määrittelyn kanssa. Samaan tapaan laitteet voidaan asentaa ja testata yleisesti samaan aikaan "j· ihmisen ja koneen välisen liittymän suunnittelun aikana ja \ . voimalakohtaisten algoritmien suunnittelun aikana. Laitteet ja •^5 ohjelmisto yhdistetään ennen lopullista testausta. Tavanomai-:ii( sessa ydinvoimala-asennuksessa laitteet asennetaan koko instru-*·,·’ mentointi- ja ohjausvaiheen neljännen vuoden aikana, kun taas I » » I * f · • » 65 108818 esillä olevan keksinnön mukaan toimittaessa laitteet voidaan asentaa jo toisen tai kolmannen vuoden aikana.

Viitaten edelleen kuvioon 3, prosessikomponenttien ohjausjär-5 jestelmä ja suojakomponenttien ohjausjärjestelmä 56 käyttävät ohjelmoitavia logiikkaohjäimiä, jotka ovat samanlaisia kuin aikaisemmin mainitut Modicon-laitteet. Niihin kuuluu otto- ja antomultipleksorit ja niihin liittyvät johdot ja kaapelit, jotka voidaan toimittaa voimalaan ennen voimalakohtaisen 10 logiikan ja algoritmien kehittämistä. Laitteen ovat vikasietoi-sia.

Tiedonkäsittelyjärjestelmä 70 käyttää kerrannaisia voimalan suurtietokoneita modulaarisen ohjelmiston ja laitteiston ja 15 niihin liittyvien tietolinkkien avulla. Tällainen laitteisto voidaan toimittaa ja voimalalle ominainen modulaarinen ohjelmisto voidaan asentaa juuri ennen järjestelmän yhdistämistä ja testausta.

| ; 20 DIAS 72 käyttää otto/antomultipleksoreita ja vikasietoista toteutusta. Siinä on ohjelmoitavia logiikkaprosessoreita tai .• ••minitietokoneita, joilla saavutetaan samat edut, jotka kuvataan .·. prosessiohjauksen ja turvalaitteiden ohjausjärjestelmien /yhteydessä.

66 1 088 1 8

LIITE

YKSITYISKOHTAISIA ESIMERKKEJÄ TARKASTUSALGORITMISTA

5 Tässä liitteessä kuvataan yksityiskohtaisesti DPSrssä ja DIAS:ssä käytettävää geneeristä tarkastus- ja näyttöalgoritmia.

Käytettävien termien määrittelyt 10 PAMI Onnettomuuden jälkeinen valvontainstrumen tointi.

Instrumentointi- Anturin ja sen lähettimen toiminta-epävarmuus toimintatarkkuus (esim. jos tarkkuus on ± 1%, 15 instrumentin epävarmuus on 2%).

Odotettu prosessi-Lämpötilan (tai muun mittayksikön) poikkeama poikkeama samaa prosessiparametria mittaavien antureiden välillä, joka johtuu prosessiläm-20 pötilan (tai muun mittayksikön) odotetusta | poikkeamasta antureiden eri sijaintipaikkojen vuoksi.

^’Laskennallinen Yksittäinen algoritmin laskema signaali, 215*1 signaali joka edustaa kaikkia samaa parametria mittaa- via antureita.

:·' 'Prosessin edustaja Näytöissä ja hälytyksissä käytettävä yksittäinen antosignaali, kun tarvitaan yksittäis-30 tä signaaliarvoa useiden anturiarvojen sijaan. "Prosessin edustaja" on aina "laskennallinen signaali", ellei virhettä ole ilmaantunut. Vian ilmenemisen jälkeen se voi olla operaattorin tai algoritmin valitseman 3& yksittäisen anturin anto.

67 108818

Tarkastettu "Laskennallinen signaali", jonka kaikki otot ovat läpäisseet poikkeamatarkastuksen kaikkien ottojen keskiarvon suhteen.

5 Tarkastettu PAMI "Tarkastettu" "prosessin edustaja", joka läpäisee poikkeamatarkastuksen "PAMI"-antureiden kanssa.

Tarkastusvirhe Tarkastus- ja näyttöalgoritmin epäonnis-, 10 tuminen "tarkastetun" "laskennallisen signaa lin" laskennassa.

PAMI-virhe "Laskennallisen signaalin" poikkeamatarkas tuksen epäonnistuminen "PAMI"-antureiden 15 kanssa.

Vikavalinta "Laskennallinen signaali", joka on sen anturin anto, joka oli lähimpänä viimeistä "tarkastettua" signaalia ennen tarkastuksen 20 epäonnistumista.

:';':0peraattorivalinta"Prosessin edustaja", joka on sen anturin : anto, jonka operaattori on valinnut "PAMI- virheen" tai "tarkastusvirheen" jälkeen.

25;: '.".'Hyvä Sellaiselle anturille annettu merkintä, joka läpäisee poikkeamatarkastuksen "operaattori-valinnan" tai "tarkastetun" "prosessin edustajan" kanssa.

30

Huono Sellaiselle anturille annettu merkintä, joka ··· epäonnistuu poikkeamatarkastuksessa "operaat- torivalinnan" tai "tarkastetun" "prosessin edustajan" kanssa.

35;: •••Epäilyttävä Sellaiselle "hyvälle" anturille annettu :’·': merkintä, joka poikkeaa eniten keskimäärä!- 68 108818 sestä "laskennallisesta signaalista", kun mikä tahansa poikkeamatarkastus epäonnistuu.

"Lupa operaattorivalintaan tarkastusvirheen perusteella" 5 Lupa, joka antaa operaattorille mahdollisuu den valita yksittäinen anturi "prosessin edustajaksi", kun algoritmi ei pysty laskemaan "tarkastettua" signaalia.

10 "Lupa operaattorivalintaan PAMI-virheen perusteella"

Lupa, joka antaa operaattorille mahdollisuuden valita yksittäinen anturi "prosessin edustajaksi", kun "tarkastettu" "laskennallinen signaali" ei läpäise poikkeamatestiä i 15 PAMI-anturin kanssa.

Tarkastus- ~ia nävttöalaoritmi

Kaikki anturiotot (A, B, C, D) luetaan ja tallennetaan algorit- 20 mien alkaessa. Algoritmi käyttää näytä talletettuja arvoja kaikkien vaiheiden toteutuksessa (1-10), jotka muodostavat :y;yhden läpikäynnin. Kun algoritmi toistetaan (vaiheen 10 jäl-.·. :keen), anturiotot luetaan ja talletetaan uudelleen uutta läpikäyntiä varten.

2rV.

';;. "Laskennallisen signaalin" ia virheiden määrittäminen (vaiheet 1.2,3.4,5) *·* Tarkastusyritys (vaiheet 1.2.3) 30 1. Algoritmi tarkastaa, onko vähintään 2 "hyvää" anturia, kyllä, mennään vaiheeseen 2 ’·· ei, mennään vaiheeseen 5 ;*|* Huom. Anturi on "hyvä", ellei sitä ole merkitty "huonok- *.· si" tai "epäilyttäväksi" anturiksi edellisellä 3^·; kerralla.

t » * I · 69 108818 2. Algoritmi laskee kaikkien "hyvien" antureiden (A,B,C,D) keskiarvon. Mennään kohtaan 3.

3. Kaikkien hyvien antureiden poikkeaman tarkastaminen keskiar-5 von suhteen (jonka pitää olla instrumentin epävarmuuden puolikkaan ja odotetun prosessipoikkeaman summan alueella).

- Mikäli kaikki poikkeamatarkastukset onnistuvat, tehdään seuraavaa: 10 a. Aikaisemmin mahdollisesti asetettu "tarkastusvir- he" poistetaan.

b. Poistetaan lupa, joka antaa operaattorille mahdollisuuden valita anturi tarkastusvirheen jälkeen (ts. "lupa operaattorivalintaan tarkastusvirheen 15 vuoksi", mikäli tällainen on aikaisemmin annettu.

c. Kaikki "epäilyttävät" anturit julistetaan "huonoiksi" ja annetaan tällaisia antureita koskeva poikkeamahälytys.

d. Annetaan keskiarvo "tarkastettuna" "laskennallise- 20 na signaalina".

e. Siirrytään vaiheeseen 4.

: - Jos mikä tahansa poikkeamatarkastus epäonnistuu, tapahtuu seuraavaa: 2S*. a. Eniten keskiarvosta poikkeava anturi merkitään "epäilyttäväksi", jonka jälkeen algoritmi tarkas- » · taa, onko kyseessä tämän läpikäynnin ensimmäinen vai toinen kierros.

* Jos kyseessä on ensimmäinen kierros, algorit-30 mi toistetaan vaiheesta 1 alkaen.

Huom: ··· Jos poikkeamatarkastus epäonnistuu ensimmäi- sellä kierroksella, algoritmi on käyttänyt vähintään yhtä huonoa anturia keskiarvon 3$;:- laskennassa. Toisen kierroksen toteutus poistaa huonon anturin tai havaitsee useiden ; antureiden huonouden.

70 108818 * Jos toisen kierroksen tarkastus epäonnistuu, mennään vaiheeseen 5.

Huom:

Jos toisella kierroksella ei läpäistä poik-5 keamatarkastusta, se merkitsee kahden tai useamman anturivirheen samanaikaista olemassaoloa. Algoritmilla ei voida luotettavasti poistaa vain huonoja antureita, minkä vuoksi se epäonnistuu. Tämä varmistaa sen, ettei 10 algoritmi laske väärää "tarkastettua” signaa lia tässä tapauksessa. Normaalisti kun ei ole useita samanaikaisia virheitä, algoritmi havaitsee useat eriaikaiset poikkeamat, poistaa ne peräkkäin yksi kerrallaan algorit-15 mistä ja määrittää "tarkastetun" signaalin.

Tarkastettu - PAMI-tarkastus (vaihe 4) 4. (Tätä vaihetta käytetään siinä tapauksessa, että prosessissa on luokan 1 PAMI-anturi. Jos tässä prosessissa ei ole PAMI-20 antureita, tätä vaihetta ei suoriteta vaan mennään suoraan vaiheeseen 6).

: Läpäiseekö "tarkastettu" signaali poikkeamatarkastuksen PAMI-antureiden kanssa? 225'* a. Kyllä. Annetaan "PAMI"-viesti, poistetaan mahdollinen "Lupa operaattorivalintaan PAMI-virheen vuoksi", • « *··; poistetaan mahdollinen "PAMI-virhe"-hälytys, mennään vaiheeseen 6.

Huom: 30 "Lupa operaattorivalintaan PAMI-virheen vuoksi" antaa operaattorille mahdollisuuden valita mikä tahansa ··· anturi "prosessin edustajaksi", kun "laskentasignaali" • · » » .·;· (ts. algoritmin "tarkastettu" anto) ei ole PAMI-anturin • mukainen.

b. Ei. Toteutetaan seuraavat toimenpiteet.

- Poistetaan "PAMI"-viesti 3&:; « < 71 108818 - Tuotetaan "PAMI-virhe"-hälytys

Annetaan "lupa operaattorivalintaan PAMI-virheen vuoksi"

Mennään vaiheeseen 6.

5

Epäonnistunut tarkastus (vaihe 5) 5. Algoritmi tarkastaa, oliko edellisen läpikäynnin "laskennallinen signaali" "virhevalinta"-anturi.

Jos aikaisemmalla läpikäynnillä ei ollut "virhevalin- 10 taa", ilmaantui juuri nyt "tarkastusvirhe". Tehdään seuraavaa: a. Tuotetaan "tarkastusvirhe"-signaali.

b. Julistetaan kaikki "epäilyttävät" anturit "hyviksi" .

15 Huom: Tämä vaihe varmistaa, että algoritmi yrittää seuraavalla kerralla tarkastusta käyttäen kaikkia niitä antureita, joita ei aikaisemmin ole määritetty "pahoiksi".

20 c. Operaattorille annetaan mahdollisuus valita yhden anturin anto "prosessin edustajaksi" ("lupa operaattorivalintaan tarkastusvirheen vuoksi").

; d. Kaikkien antureiden poikkeamat tarkastetaan viimeisen "tarkastetun" signaalin suhteen. "Vika- 215’! vai intä "-anturiksi valitaan se anturi, joka poikkeaa vähiten viimeisestä "tarkastetusta" signaalista.

e. "Vikavalintä"-anturin signaali annetaan "lasken nallisena signaalina".

30 f. Mennään vaiheeseen 6.

Jos edellisellä läpikäynnillä oli "vikavalinta", ’· tarkastus epäonnistui aikaisemmin ja jo valitsi "vika- valinta"-anturin. "Vikavalinta"-anturin arvo annetaan V edelleenkin "laskentasignaalina", mennään vaiheeseen 6.

3&·· Huom: • » * < » » » 72 108818

On tärkeää, että alunperin "vikavalinnalla" valitussa anturissa pysytään, koska muut epäonnistuneet anturit voivat myöhemmin esiintyä virheellisesti tarkempina.

5 "Prosessin edustajan11 valinta (vaiheet 6.7) 6. Algoritmi tarkastaa, onko voimassa "lupa operaattorivalin-taan tarkastusvirheen vuoksi" tai "lupa operaattorivalintaan PAMI-virheen vuoksi".

Huom: 10 Tarkastusvirhe sallii yhden luvan operaattorivalintaan ja mikäli algoritmin "tarkastetun" arvon poikkeama ei läpäise "PAMI"-tarkastusta, tämä tuottaa toisen luvan operaattorivalintaan.

Jos voimassa ei ole lupaa operaattorivalintaan, anne-15 taan "laskennallinen signaali" "prosessin edustajana", ja mennään vaiheeseen 9.

Jos voimassa on lupa operaattorivalintaan, mennään vaiheeseen 7.

20 7. Tarkastetaan, onko operaattori valinnut anturia "prosessin edustajaksi".

Kyllä, annetaan valitun anturin signaali "prosessin edus- • · .·. tajana", mennään vaiheeseen 9.

Ei, annetaan "laskennallinen signaali" "prosessin edus- 25“ tajana", mennään vaiheeseen 9.

• ·

Huom: Tämä vaihe antaa "laskennallisen signaalin" "prosessin * · edustajana", kun operaattorilla on mahdollisuus valita anturi, mutta hän ei käytä tätä mahdollisuutta.

30 "Qperaattorivalinnan" anturin PAMI-tarkastus (vaihe 8) ;8. Läpäiseekö "operaattorivalinnan" anturin poikkeamatestin 1*1· PAMI-anturin suhteen (PAMI-instrument in epävarmuuden ja V odotetun prosessipoikkeaman summan rajoissa)? > * 35;;;- Kyllä, annetaan "prosessin edustajan" näytöllä "PAMI"- *... viesti.

» • * · » « I · • > I > • · 108818 73

Ei, poistetaan ,,PAMI"-viesti "prosessin edustajan" näytöltä.

Huonon anturin arviointi (vaihe 9) 5 9. Onko "prosessin edustaja" "tarkastettu" tai "operaattoriva- linta"?

Ei, mennään vaiheeseen 10 ("huonon" anturin arviointeja ei tehdä, mikäli "prosessin edustaja" tulee "vikavalinta"-anturista.) 10 - Kyllä, tehdään poikkeamatarkastus kaikille "huonoille" antureille (A,B,C,D) "tarkastetun" tai "operaattorivalinnan" signaalin suhteen seuraavilla menetelmillä: 0 Kaikki tulevat "huonot" anturit käyvät poikkeamatestis- sä (instrumentin epävarmuuden ja odotetun prosessipoik-15 keaman rajoissa).

a. Poistetaan kaikkien poikkeamatarkastuksen läpäisevien antureiden merkinnät "huonoiksi" ja muutetaan ne "hyviksi", ja poistetaan anturiin liittyvä poikkeamahälytys.

20 b. Säilytetään kaikkien poikkeamatestissä epäonnistu vien anturien "huono"-merkinnät.

V c. Mennään vaiheeseen 10.

• *

* I

• · * *

Aluetarkastus (vaihe 10^ 2S ! 10. Algoritmi tarkastaa, onko "prosessin edustaja" antureiden • · ’II, suurimmassa numeerisessa arvossa tai sen yläpuolella, tai i pienimmässä numeerisessa arvossa tai sen alapuolella.

I 1 '·* - Kyllä, annetaan viesti "alueen ulkopuolella" yhdessä "prosessin edustaja"-signaalin kanssa. CRT-näytöllä näytetään 30 kertomerkki (*) "prosessin edustajan" edellä. Mennään vaiheeseen 1 ja toistetaan algoritmi.

!- Ei, mennään vaiheeseen 1 ja toistetaan algoritmi.

» I * · j'J’Huom: '.Ilmoitus "alueen ulkopuolella" kertoo operaattorille, että » * 35;;;todellinen prosessiarvo voi olla anturin mittausalueen ala- tai » -yläpuolella. Jos prosessimittaukset voidaan tehdä useammalla • » » 1 < t

* % t I

74 108818 alueella olevilla antureilla, tämä tarkastus aiheuttaa uuden anturijoukon valinnan.

Huom: RCS-paneelissa käytetään parametreille RCP:n differentiaa-5 lipaine, SG-differentiaalipaine ja paineistajän tason vertailu-haaran lämpötila tätä geneeristä tarkastusalgoritmia suoraan. Tcold:ri/ Thot:n' paineistajan tason ja paineistajan paineen algoritmit käyttävät tätä geneeristä algoritmia, johon lisätään vaiheita ja pieniä muutoksia seuraavien mukaanottamiseksi: 10 1. Antureiden eri määrät.

2. Useat anturialueet.

3. Tiedon väheneminen tähän liittyvissä prosessimittauksissa.

Tcold:n tarkastusalgoritmi fkuvio 37) 15 RCS:ssä käytetään 12:a anturia kylmähaaralämpötilojen mittaamiseen. Useimpien toimintajaksojen aikana operaattori etsii yksittäistä "prosessin edustajaa" RCS:n kaikille kylmähaaraläm-pötiloille. Tämä arvo saadaan DIAStltä merkinnällä "RCS varustettuna. Yhdenmukaisuuden vuoksi tätä DIAS:n määrittämää 20 arvoa käytetään myös yhdistetyllä prosessitilan yleiskuvauksella (IPSO). Luotettavuuden takaamiseksi DPS vertailee DIASrn "prosessin edustajaa" Tco^d omaan RCS Tcoid“arvoonsa ja hälyt-tää kaikista poikkeamista (DPS/DIAS RCS TQ laskentapoikkeama) . Tämän arvon määrittämiseen käytetään kolmivaiheista algoritmia: 25:. 1. Määritetään "prosessia edustava" lämpötila jokaiselle : neljästä kylmähaarasta (IA, IB, 2A, 2B) käyttäen poikkeama- ’!!/ tarkastuksen ja keskiarvolaskennan yhdistelmää (yksityiskoh- ;;; dat kuvataan myöhemmin) .

•2. Määritetään vaiheen 1 tuloksista "prosessia edustava" Τσο^ 30 kumpaakin RCS-silmukkaa varten (silmukka 1 ja silmukka 2) laskemalla keskiarvo vastaavista arvoista A, B.

3. Määritetään vaiheen 2 tuloksista "prosessia edustava" RCS Tcold normaaleja näyttöjä ja hälytyksiä varten laskemalla keskiarvo silmukoiden 1 ja 2 arvoista.

35 V

.“.iTämä kolmivaiheinen prosessi määrittää "tarkastetut" "prosessia ' . ’edustavat" lämpötilat kylmähaaroille IA, IB, 2A ja 2B, kyl- 108818 75 mäsilmukoille 1 ja 2 sekä RCS Tc:lle. Tilanteissa, joissa ei voida laskea kylmähaaralle "tarkastettua" "prosessia edustavaa" lämpötilaa, algoritmi valitsee "vikavalintaiseksi" "prosessia edustavaksi" lämpötilaksi sen anturin, jonka arvo on lähimpänä 5 viimeistä "tarkastettua" signaalia. Tämä automaattinen vika-valinta varmistaa RCS Tcold:n "prosessin edustajan" jatkuvan saatavuuden näytöille ja hälytyksille. Vian jälkeen operaattori voi valita yksittäisen anturin ko. kylmähaaran (IA, IB, 2A, 2B) "prosessin edustajaksi". Tämä valinta mahdollistaa silmukan 1, 10 silmukan 2 ja RCS Tcold:n "prosessin edustajan" laskemisen "operaattorivalinnan" tiedoilla.

Seuraavassa jaksossa kuvataan algoritmia ja näytön käsittelyä DIAS:llä ja CRT-näytöillä.

15 1. Sauvojen IA, IB, 2A, 2B, silmukoiden 1, 2 ja RCS Tco^d:n "prosessin edustaja" näytetään aina asianomaisella DIAS-näytöllä ja/tai CRT-näyttösivuilla, kun tarvitaan yksittäistä "prosessin edustajaa" useiden anturiarvojen sijaan.

20 2. Tcold:n algoritmi ja näytön käsittely on identtinen geneerisen tarkastusalgoritmin kanssa seuraavin huomautuksin: a. Geneerisen algoritmin vaiheita 1-5 ("laskennallisen ·.: signaalin" ja vikojen määrittäminen) muutetaan ottaen 2$ huomioon seuraavat kohdat: : 1. On vain 3 kylmähaara-anturia.

.···. 2. Samassa kylmähaarassa on laajan ja kapean alueen antureita.

b. "Laskennallisen signaalin" ja vikojen määrittäminen ja 30 geneerisen algoritmin muut vaiheet (vaiheet 6-10) toteutetaan itsenäisti jokaiselle kylmähaaralle (IA, IB, 2A, 2B).

c. Lisätään kaksi algoritmia: : : 1. Algoritmi, joka laskee kahden kylmähaaran "proses- ,35. sin edustajan" keskiarvon, joka on silmukan

Tcold:n "Prosessin edustaja" (IA ja IB silmukalla 1, 2A ja 2B silmukalla 2).

76 108818 2. Algoritmi, joka laskee kahden kylmäsilmukan "prosessin edustajan" keskiarvon, joka on RCS Tcold:n "prosessin edustaja" (silmukka 1 ja silmukka 2).

5 3. Operaattori voi tarkastella mitä tahansa 12 anturiarvoa tai 7 "laskennallista signaalia" käyttäen DIAS:n tai CRT-näytön valikkoa (kuten geneerisen tarkastusalgoritmin yhteydessä kuvataan).

10 Näihin valintoihin kuuluu seuraavat:

T-112CA/122CA 465-615"F TCold silmukka 1A/2A

T-112CB/122CB 465-615"F TCold silmukka 1B/2B

T-112CC/122CC 465-615eF TCold silmukka W2A

15 T-112CD/122CD 465-615*F TCold silmukka 1B/2B

T-111CA/111CB/ 50-750* F TCold silakka

123CA/123CB 1A/2A/2A/2B, PAMI

i Silmukka IA Tc Laskennallinen signaali 20 Silmukka IB Tc Laskennallinen signaali

Silmukka 2A Tc Laskennallinen signaali

Silmukka 2B T_ Laskennallinen signaali

Silmukka 1 Tc Laskennallinen signaali : Silmukka 2 Tc Laskennallinen signaali 25·· RCS Tc Laskennallinen signaali

» » I

,···. Tarkastusalooritmit

Huom:

Antureiden merkintöjen helpottamiseksi kylmähaaran anturei-30 den merkitsemisessä käytetään seuraavia kirjaimia.

A - 1. kapean alueen anturi (turva) (465-615*F) B - 2. kapean alueen anturi (turva) (465-615*F) C - laajan alueen anturi (PAMI) (50-750°F) ' D - laajan alueen anturi vastakkaisessa kylmähaarassa (ts.

3,5,·. kun puhutaan silmukasta IA, tämä on laajan alueen anturi IB, PAMI) (50-750°F) j 77 108818

Seuraavaksi kuvatut algoritmit lasketaan ja näytetään sekö DPS:ssä että DIAS:ssä itsenäisesti.

Menetelmä kvlmähaaroien IA. 2B. 2A tai 2B Tcoia;n "prosessin 5 edustajan" määrittämiseen

Kylmähaaran "prosessin edustajan" määrittäminen tapahtuu neljässä osassa: 1. "Laskennallisen signaalin" ja vikojen määrittäminen alla 10 kuvatulla tavalla (vaiheet 1-8): * Kylmähaaran IA, IB, 2A ja 2B lämpötilan "laskennallinen signaali" lasketaan käyttäen antureita A,B,C. Tarkastus yritetään toteuttaa käyttäen kapean alueen antureita. Jos tämä epäonnistuu, kylmähaaran "laskennallinen 15 signaali" tarkastetaan laajan alueen antureiden perus teella. Jos tarkastus epäonnistuu sekä kapean että laajan alueen antureilla, algoritmi valitsee "vikava-lintaiseksi" "laskennalliseksi signaaliksi" sen anturin, joka on lähimpänä viimeistä "tarkastettua" signaa- 20 lia.

2. "Prosessin edustajan" valinta (vaiheet 9, 10) (samankaltai-siä kuin geneerisen tarkastusalgoritmin vaiheet 6 ja 7) .

2$· 3. "Operaattorivalinnan" anturin PAMI-tarkastus (vaihe 11) \ (samanlainen kuin geneerisen tarkastusalgoritmin vaihe 8).

• · · ,·.· 4. Huonon anturin arviointi ja aluetarkastus (vaiheet 12, 13) (samankaltaisia kuin geneerisen tarkastusalgoritmin vaiheet 30 9 ja 10) .

Kylmähaaran IA. IB. 2A tai 2B tarkastus- ia nävttöalqoritmi "Laskennallisen signaalin" ia vikojen määrittäminen (vaiheet 1- :7 81 .3^ Kapean alueen tarkastusyritys (vaiheet 1-5) 78 108818 1. Algoritmi tarkastaa, onko kahta "hyvää" kapean alueen anturia (A ja B).

on, mennään vaiheeseen 2 - ei, mennään vaiheeseen 5 5 Huom: Anturi on "hyvä", ellei sitä merkitty "huonoksi" edellisellä läpikäynnillä.

2. Algoritmi laskee A:n ja B:n keskiarvon, mennään vaiheeseen 3.

3. Molempien "hyvien" kapean alueen antureiden (A ja b) poik-10 keama keskiarvosta tarkastetaan (enintään kapean alueen anturin epävarmuuden puolikkaan ja odotetun prosessipoik-keaman summan suuruinen).

Jos molemmat poikkeamatarkastukset läpäistään, mennään vaiheeseen 4 tarkastamaan, onko keskiarvo mittausalu-15 eella.

Jos jotain poikkeamatarkastusta ei läpäistä, mennään vaiheeseen 5.

Alueen valinta (vaihe 4) 20 4. Algoritmi tarkastaa, onko keskiarvo tai valittu kapean alueen anturi mittausalueella.

- Keskiarvo tai valittu anturi on mittausalueella, jos sen arvo on enintään 96% tai vähintään 4% kapeasta mittausalueesta.

25·· - Keskiarvo tai valittu anturi on mittausalueen ulkopuo lella, jos sen arvo on vähintään 98% tai enintään 2% kapeasta mittausalueesta.

Huom: Hystereesin avulla estetään jatkuvia siirtymisiä alueen ulkopuolelle. Alueen ylittäminen tapahtuu 30 98%:ssa ja 2%:ssa sen varmistamiseksi, ettei alueen ulkopuolella olevia arvoja käytetä "tarkastetun" signaalin laskemisessa (esim. huonoimmassa tilanteessa antureiden lukemat voisivat olla 100% tai 0%).

3,5/ - Jos arvo on mittausalueella, poistetaan mahdollinen "tarkastusvirhe"-hälytys, poistetaan "lupa operaattori-valintaan tarkastusvirheen vuoksi" ja annetaan keskiar- 79 108818 vo tai valittu kapean alueen anturi "tarkastettuna" "laskennallisena signaalina". Mennään vaiheeseen 6. Mikäli arvo on alueen ulkopuolella, mennään vaiheeseen 7.

5 5. Algoritmi tarkastaa kapean alueen antureiden (A ja B) poikkeaman anturista C (enintään laajan alueen anturin epävarmuuden puolikkaan ja odotetun prosessipoikkeaman summan suuruinen).

10 - Jos joko anturi A tai anturi B läpäisee poikkeamates- tin, algoritmi valitsee C:tä lähimpänä olevan anturin (A:n tai B:n). Tämä anturi valitaan lisätarkastuksia varten. Eniten anturista C poikkeava anturi merkitään "huonoksi" anturiksi, ellei sitä ole jo aiemmin merkit-15 ty "huonoksi", ja tuotetaan ko. anturiin liittyvä poikkeamahälytys, ellei sitä ole jo tehty aikaisemmin. Mennään vaiheeseen 4.

Jos sekä A että B epäonnistuvat poikkeamatestissä C:n kanssa, mennään vaiheeseen 7 ja yritetään laajan alueen 20 tarkastusta.

PAMI-tarkastus (vaihe 6) 6. Algoritmi tarkastaa, läpäiseekö "tarkastettu" keskiarvo tai valittu anturi poikkeamatestin PAMI-anturin (C) kanssa « * 25·· (epävarmuuden puolikkaan ja odotetun prosessipoikkeaman : .·. summan rajoissa) .

,···. - Jos läpäisee, tehdään seuraavaa: a. Poistetaan "lupa operaattorivalintaan PAMI-virheen vuoksi".

30 b. Annetaan "PAMI"-viesti yhdessä "tarkastetun" "laskennallisen signaalin" kanssa.

c. Poistetaan mahdollinen "PAMI-virhe"-hälytys.

d. Mennään vaiheeseen 9.

- Jos ei läpäise, tehdään seuraavaa: 3,5,· a. Poistetaan "PAMI"-viesti.

!’.! b. Annetaan "lupa operaattorivalintaan PAMI-virheen vuoksi".

• * * I » · so 10881 8

Huom: Tämä ominaisuus antaa operaattorille mahdollisuuden valita toisen anturin kylmähaaran "prosessin edustajaksi", kun algoritmin "tarkastettu" anto ei 5 ole onnettomuuden jälkeisen valvontailmaisimen mukainen (anturi c).

Laajan alueen tarkastusyritys (vaihe 71 7. Tarkastetaan C:n poikkeama D:stä (epävarmuuden puolikkaan ja 10 odotetun prosessipoikkeaman summan rajoissa).

Huom: Tarkastaessaan yksittäistä laajan alueen anturia kylmähaarassa, algoritmi tarkastaa sen poikkeaman saman kylmäsilmukan toisesta laajan alueen anturista (ts. jos ollaan silmukassa 1, laajan alueen 15 anturin IA poikkeama tarkastetaan laajan alueen anturin IB suhteen).

Jos poikkeamatestaus läpäistään, valitaan anturi C "tarkastetuksi" "laskennalliseksi signaaliksi" ja tehdään seuraavaa: 20 a. Poistetaan mahdollinen "tarkastusvirhe"-hälytys.

b. Poistetaan "lupa operaattorivalintaan tarkastus-virheen vuoksi".

• · : c. Mennään vaiheeseen 9.

- Jos poikkeamatestausta ei läpäistä, tarkastus epäonnis-35 tuu. Mennään vaiheeseen 8.

Ill·

• I

• · , · · · Epäonnistunut tarkastus (vaihe 8) 8. Algoritmi tarkastaa, oliko edellisen läpikäynnin "laskennallinen" signaali "vikavalinnan" anturi.

30 - Jos edellisellä kerralla ei ollut "vikavalintaa", on juuri nyt ilmennyt tarkastusvirhe. Tehdään seuraavaa: a. Tuotetaan "tarkastusvirhe"-hälytys b. Annetaan "lupa operaattorivalintaan tarkastusvir- : i heen vuoksi".

• pj*' c. Kaikkien antureiden (A, B, C) poikkeamat tarkaste- taan viimeisen "tarkastetun" signaalin suhteen.

"Vikavalinta"-anturiksi valitaan se anturi, joka i i » I · 81 108818 poikkeaa vähiten viimeisestä "tarkastetusta" signaalista.

d. "Vikavalinta"-anturin signaali annetaan haaran T_:n "laskennallisena signaalina".

5 e. Mennään vaiheeseen 9.

Jos edellisellä kerralla oli "vikavalinta", tarkastus on epäonnistunut jo aikaisemmin ja algoritmi on valinnut "vikavalinta"-anturin. Tämän "vikavalinta"-anturin signaali annetaan edelleenkin "laskennallisena signaa-10 Iina". Mennään vaiheeseen 9.

Haaran (k tai B) Tg:n "prosessin edustajan" valinta (vaiheet 9.

101 9. Vaihe 9 on sama kuin geneerisen tarkastusalgoritmin vaihe 6. 15 10. Vaihe 10 on sama kuin geneerisen tarkastusalgoritmin vaihe 7 seuraavalla poikkeuksella. Operaattori voi valita "prosessin edustajaksi" minkä tahansa ko. kylmähaaran anturin Ά, B tai C, tai vastakkaisen kylmähaaran (A tai B) minkä tahansa 20 anturin A, B tai C.

"Qperaattorivalinnan" anturin PAMI-tarkastus (vaihe 111 itit' 11. Vaihe 11 on sama kuin geneerisen tarkastusalgoritmin vaihe ;’\ 8.

3 S

• « * t : ' Huonon anturin arviointi (vaihe 12) * S * ,·· 12. Tämä vaihe on sama kuin geneerisen tarkastusalgoritmin vaihe 9, paitsi että kaikissa poikkeamatarkastuksissa käytetään ' laajan alueen instrumenttien epävarmuuksia lukuunottamatta 30 niitä poikkeamatarkastuksia, joissa kapean alueen antureiden poikkeamia verrataan kapean alueen signaaliin/ jolloin käytetään kapean alueen instrumentin epävarmuuksia.

:Aluetarkastus (vaihe 13) 3*5> 13.Tämä vaihe on sama kuin geneerisen tarkastusalgoritmin vaihe 10.

82 108818

Menetelmä silmukoiden 1 ia 2 Tcoia:n "prosessin edustajan" määrittämiseksi

- Silmukoiden 1 ja Tc:n "prosessin edustaja" määäritetään laskemalla A- ja B-kylmähaaran (IA ja IB silmukassa 1) (2A

5 ja 2B silmukassa 2) "prosessin edustajien" keskiarvo.

Huom:

Kylmähaaran (1A,1B,2A tai 2B) "prosessin edustajan" ottojen käsittelyn yksinkertaistamiseksi silmukan 1 tai silmukan 2 algoritmeissa sovitaan, että A merkitsee ottoa haarasta IA tai 10 2A ja B merkitsee Tc-ottoa haarasta IB tai 2B.

1. Algoritmi laskee A- ja B-kylmähaaroista tulevien ottojen keskiarvon ja antaa ko. keskiarvon silmukan (1 tai 2) Te:n "prosessin edustajana".

15 2. Algoritmi tarkastaa ovatko A ja B "tarkastettuja".

Kyllä, annetaan keskiarvo "tarkastettuna" signaalina, mennään vaiheeseen 5.

Ei, mennään vaiheeseen 3.

3. Algoritmi tarkastaa, onko A tai B "operaattorivalinta".

20 - On, mennään vaiheeseen 4.

Ei, annetaan keskiarvo "vikavalintä"-signaalina, mennään vaiheeseen 5.

‘ 4. Algoritmi tarkastaa, onko A tai B "vikavalintä".

:’· - On, annetaan keskiarvo ,,vikavalinta,,-signaalina", » 25'· mennään vaiheeseen 5.

* * ’ t t ; - Ei, annetaan keskiarvo ,,operaattorivalinta"-signaalina, ·* mennään vaiheeseen 5.

5. Tarkastetaan A:n ja B:n poikkeama keskiarvosta, (laajan alueen epävarmuuden puolikkaan ja odotetun prosessipoik-30 keaman summan rajoissa).

- Jos poikkeamatarkastukset läpäistään, poistetaan mahdollinen "T_ Kylmähaara (1A/1B tai 2A/2B) lämpöt.

t v poikkeama "-hälytys, mennään vaiheeseen 6.

Jos jompaa kumpaa poikkeamatarkastusta ei läpäistä, 35 >' tuotetaan "T_ Kylmähaara (1A/1B tai 2A/2B) lämpöt.

poikkeama"-hälytys, mennään vaiheeseen 6.

;\6. Algoritmi tarkastaa, onko A ja B kapealla alueella.

83 108818

Kyllä, annetaan keskiarvo kapealla alueella, mennään vaiheeseen 7.

- Ei, annetaan keskiarvo laajalla alueella, mennään vaiheeseen 7.

5 7. Algoritmi tarkastaa, onko toinen tai molemmat otot alueen ulkopuolella.

- Jos toinen tai molemmat ovat alueen ulkopuolella, annetaan silmukan Tc:n "prosessin edustaja"-signaali yhdessä "alueen ulkopuolella"-viestin kanssa, mennään 10 vaiheeseen 8.

Jos molemmat ovat alueen sisällä, silmukan Tc:n "prosessin edustajan" kanssa ei anneta "alueen ulkopuolella" -viestiä.

8. Algoritmi tarkastaa, ovatko A- ja B-otot PAMI-ottoja.

15 - Kyllä, annetaan "PAMI"-viesti yhdessä silmukan (1 tai 2) T_:n "prosessin edustajan" kanssa, silmukan T -

w V

algoritmi toistetaan, mennään vaiheeseen 1.

Ei, ei anneta "PAMI"-viestiä yhdessä silmukan (1 tai 2) Tc:n "prosessin edustajan" kanssa, silmukan Tc-algorit-20 mi toistetaan, mennään vaiheeseen 1.

. . ’ Menetelmä RCS TCQ^^:n määrittämiseksi : - Silmukoiden 1 ja Tcoia:n "prosessin edustaja" määäritetään laskemalla silmukoiden 1 ja 2 Tcold:n "prosessin edustajien" [26: keskiarvo.(puuttuu??)

Ei, annetaan vaiheen 2 "prosessin edustaja" "vikavalin-.··.·. tana", mennään vaiheeseen 6.

5. Algoritmi tarkastaa, onko signaali 1 tai 2 "vikavalinta".

Kyllä, annetaan vaiheen 2 "prosessin edustaja" "vikava-30 lintana", mennään vaiheeseen 6.

Ei, annetaan vaiheen 2 "prosessin edustaja" "operaatto-rivalintana", mennään vaiheeseen 6.

. Aluetarkastus 3-5·. 6. Tämä vaihe on sama kuin geneerisen tarkastusalgoritmin vaihe • · 10. Mennään vaiheeseen 1 ja toistetaan algoritmi.

84 108818

Paineistaian paineen tarkastusalaoritmi (kuvio 38)

Paineistajän ja RCS:n painetta mitataan 12 anturilla. Usempien toimintajaksojen aikana operaattori tarvitsee yksittäistä "prosessin edustajaa" kaikille paineistajan/RCS:n painelukemil-5 le. DIAS näyttää tämän arvon varustettuna merkinnällä "PRESS". Yhdenmukaisuuden vuoksi myös IPSO-taululla käytetään tätä DIAS:n määrittämää arvoa. Luotettavuuden varmistamiseksi DPS vertaa DIAS:n paineen "prosessin edustajaa" omaan paineen "prosessin edustajaan" ja hälyttää kaikista poikkeamista 10 (DPS/DIAS Painelaskennan poikkeama).

Algoritmi määrittää "tarkastetun" "prosessin edustajan" paineista jan/RCS: n paineelle. Tilanteissa, joissa ei voida laskea paineelle "tarkastettua" "prosessin edustajaa", algoritmi 15 valitsee "vikavalinnan" "prosessin edustajaksi" sen anturin, joka on lähimpänä viimeistä "tarkastettua" signaalia. Tämä automaattinen vikavalinta varmistaa paineistajan/RCS:n paineen "prosessin edustajan" jatkuvan saatavuuden näytöille ja hälytyksille. Vian jälkeen operaattori voi valita yksittäisen 20 anturin paineen "vikavalintaiseksi" "prosessin edustajaksi".

Seuraavassa jaksossa kuvataan algoritmia ja näytön käsittelyä '·: DIAS:llä ja CRT-näytöillä.

:25; 1. "Prosessia edustava" paine näytetään aina asianomaisella DIAS-näytöllä ja/tai CRT-näyttösivuilla, kun tarvitaan yksittäistä "prosessin edustajaa" useiden anturiarvojen sijaan.

30 2. Paineen algoritmi ja näytön käsittely on identtinen geneerisen tarkastusalgoritmin kanssa seuraavin muutoksin: ·.: a. Geneerisen algoritmin vaiheita 1-5 ("laskennallisen signaalin" ja vikojen määrittäminen) muutetaan seuraa-van mukaisesti: 3·5\ 1. Antureissa käytetään kolmea mitta-aluetta (0-1600 psig), (1500-2500 psig) ja (0-4000 psig).

108818 85 b. Geneerisen algoritmin muut vaiheet (vaiheet 6-10) numeroidaan lohkossa ("laskennallisen signaalin" ja vikojen määrittäminen) olevien lisäkohtien mukaan. Ne säilyvät lähes samanlaisina lukuunottamatta kunkin 5 vaiheen yhteydessä kuvattuja pieniä muutoksia, ä 3. Operaattori voi tarkastella valikon avulla minkä tahansa anturin arvoja tai yksittäistä "laskennallista sinaalia" (kuten geneerisen tarkastusalgoritmin yhteydessä kuvataan). Näihin valintoihin kuuluu seuraavat: 10 P-103, 104, 105, 106 0-1600 psig Paineistajan paine P-101A, 101B, 101C, 1500-2500 psig Paineistajan paine

101D, 100X, 100Y

P-190A, 190B 0-4000 psigRCS:n paine, PAMI

CALC PRESS Laskennallinen signaali 15

Tarkastusalooritmi

Antureiden tunnusnumeroiden käsittelyn helpottamiseksi käytetään seuraavia kirjaimia paineantureiden merkitsemiseen:

P - 101A = A 20 P - 101B - B P - 101C = C P - 101D = D V·: P “ 101X = E

P - 101Y - F : P - 103 = G

P - 104 = H .·!*. P - 105 - I P - 106 = J P - 190A - K 30 P - 190B L

Seuraavaksi kuvatut algoritmit lasketaan ja näytetään sekö DPS:ssä että DIAS:ssä itsenäisesti.

,3*5. Paineistajan paineen "laskennallinen signaali" lasketaan ’’’· käyttäen antireita A, B, C, D, E, F, G, H, I, J, K ja L. Ensin : ·' yritetään käyttää kapean alueen, 1500-2500 psig:n antureita (A, 86 108818 B, C, D, E ja F). Jos paine on 1500-2500 psig:n alueen ulkopuolella, käytetään 0-1600 psig:n alueen antureita (G, H, I ja J). Jos painetta ei voida laskea näiden antureiden avulla, käytetään 0-4000 psig:n alueen antureita (K ja L) . Mikäli tarkastus 5 epäonnistuu näillä kaikilla kolmella alueella, algoritmi valitsee "vikavalinnan" "prosessin edustajaksi" sen anturin, joka on lähimpänä viimeistä "tarkastettua" signaalia.

Tätä "vikavalinnan" "laskennallista signaalia" käytetään 10 "prosessin edustajana", kunnes operaattori vaihtaa anturin "operaattorivalinnaksi" tai algoritmi läpäisee tarkastuksen.

Paineistan an paineen tarkastus- ia nävttöalcroritmi Laskennallisen signaalin ia vikojen määrittäminen (vaiheet 1-15 13)

Tarkastusyritys 1500-2500 psiatn alueella 1. Algoritmi tarkastaa, onko vähintään kahta "hyvää" 1500-2500 psig:n kapean alueen anturia.

Kyllä, mennään vaiheeseen 2.

20 - Ei, mennään vaiheeseen 5 yrittämään 0-1600 psig:n alueen tarkastusta.

Huom: Anturi on "hyvä", ellei sitä merkitty "huonoksi" tai epäilyttäväksi edellisellä läpikäynnillä.

2. Algoritmi laskee kaikkien "hyvien" 1500-2500 psig:n alueen •2:5: antureiden (A,B,C,D,E ja F) keskiarvon. Mennään kohtaan 3.

.·.·. 3. Kaikkien hyvien 1500-2500 psig:n antureiden poikkeaman tarkastaminen keskiarvon suhteen (jonka pitää olla epävarmuuden puolikkaan ja odotetun prosessipoikkeaman summan 30 alueella).

Jos kaikki poikkeamatarkastukset läpäistään, mennään ··.: vaiheeseen 4 tarkastamaan, onko keskiarvo oikealla alueella.

. .· - Jos mikä tahansa poikkeamatarkastus epäonnistuu, 35* tapahtuu seuraavaa: ’"· Eniten keskiarvosta poikkeava anturi merkitään "epäi lyttäväksi", jonka jälkeen algoritmi tarkastaa, onko 87 108818 kyseessä tämän läpikäynnin ensimmäinen vai toinen kierros.

* Jos kyseessä on ensimmäinen kierros, algoritmi toistetaan vaiheesta 1 alkaen.

5 Huom:

Jos poikkeamatarkastus epäonnistuu ensimmäisellä kierroksella, algoritmi on käyttänyt vähintään yhtä huonoa anturia keskiarvon laskennassa. Toisen kierroksen toteutus poistaa huonon anturin tai 10 havaitsee useiden antureiden huonouden.

* Jos kyseessä on toinen kierros, tarkastus epäonnistuu 1500-2500 psig:n alueella, ja mennään vaiheeseen 5 yrittämään 0-1600 psig:n alueen tarkastusta.

15 Huom:

Jos toisella kierroksella ei läpäistä poikkeama-tarkastusta, se merkitsee kahden tai useamman 1500-2500 psig:n alueen anturin virheen samanaikaista olemassaoloa. Algoritmilla ei voida luotet-20 tavasti poistaa vain huonoja antureita, minkä vuoksi tarkastuu epäonnistuu alueella 1500-2500 v. psig. Yritetään 0-1600 psig:n alueen tarkastusta.

Tämä varmistaa sen, ettei algoritmi laske väärää signaalia tässä tapauksessa. Normaalisti kun ei ole useita samanaikaisia virheitä, algoritmi havaitsee useat eriaikaiset poikkeamat, poistaa ne peräkkäin yksi kerrallaan algoritmista ja määrittää "tarkastetun" signaalin.

Alueen valinta fvaihe 4) 30 4. Algoritmi tarkastaa, onko keskiarvo mittausalueella.

Keskiarvo tai valittu anturi on mittausalueella, jos ’ ·· sen arvo on enintään 96% tai vähintään 4% kapeasta mittausalueesta.

;‘· - Keskiarvo tai valittu anturi on mittausalueen ulkopuo- 35· lella, jos sen arvo on vähintään 98% tai enintään 2% kapeasta mittausalueesta.

108818 88

Huom: Hystereesin avulla estetään jatkuvia siirtymisiä alueen ulkopuolelle. Alueen ylittäminen tapahtuu 98%:ssa ja 2%:ssa sen varmistamiseksi, ettei alueen ulkopuolella olevia arvoja käytetä "tarkas-5 tetun" signaalin laskemisessa (esim. huonoimmassa tilanteessa antureiden lukemat voisivat olla 100% tai 0%).

Jos arvo on mittausalueella, tehdään seuraavaa: a. Poistetaan mahdollinen "tarkastusvirhe"-hälytys.

10 b. Poistetaan "lupa operaattorivalintaan tarkastus- virheen vuoksi" c. Annetaan keskiarvo "tarkastettuna" "laskennallisena signaalina".

d. Mennään vaiheeseen 12.

15 - Mikäli arvo on alueen ulkopuolella, yritetään tarkas tusta alueella 0-1600 psig ja mennään vaiheeseen 5.

Tarkastusyritys 0-1600 psig:n alueella (vaiheet 5-8) 5. Algoritmi tarkastaa, onko vähintään kahta "hyvää" 0-1600 20 psig:n alueen anturia (G,H,I ja J).

Kyllä, mennään vaiheeseen 6.

- Ei, mennään vaiheeseen 9 yrittämään 0-4000 psig:n \X alueen tarkastusta.

6. Algoritmi laskee kaikkien "hyvien" 0-1600 psig:n alueen j25*. antureiden (G,H,I ja J) keskiarvon. Mennään kohtaan 7.

;· 7. Kaikkien "hyvien" 0-1600 psig:n antureiden poikkeaman I i · , tarkastaminen keskiarvon suhteen (jonka pitää olla 0-1600 psig:n alueen epävarmuuden puolikkaan ja odotetun prosessi-poikkeaman summan alueella).

30 - Jos kaikki poikkeamatarkastukset läpäistään, mennään vaiheeseen 8 tarkastamaan, onko keskiarvo oikealla alueella.

·.· - Jos mikä tahansa poikkeamatarkastus epäonnistuu, tapahtuu seuraavaa: 35· Eniten keskiarvosta poikkeava anturi merkitään "epäi lyttäväksi", jonka jälkeen algoritmi tarkastaa, onko

t I

108818 89 kyseessä tämän läpikäynnin ensimmäinen vai toinen kierros.

* Jos kyseessä on ensimmäinen kierros, 0-1600 psig:n alueen algoritmi toistetaan vaiheesta 5 alkaen.

5 Huom:

Jos poikkeamatarkastus epäonnistuu ensimmäisellä kierroksella, algoritmi on käyttänyt vähintään yhtä huonoa anturia keskiarvon laskennassa. Toisen kierroksen toteutus poistaa huonon anturin tai 10 havaitsee useiden antureiden huonouden.

* Jos kyseessä on toinen kierros, tarkastus epäon nistuu 0-1600 psig:n alueella, ja mennään vaiheeseen 9 yrittämään 0-4000 psig:n alueen tarkastusta.

15 Huom:

Jos toisella kierroksella ei läpäistä poikkeama-tarkastusta, se merkitsee kahden tai useamman 0-1600 psig:n alueen anturin virheen samanaikaista olemassaoloa. Algoritmilla ei voida luotettavasti 20 poistaa vain huonoja antureita, minkä vuoksi tarkastuu epäonnistuu alueella 0-1600 psig.

Yritetään 0-4000 psig:n alueen tarkastusta. Tämä varmistaa sen, ettei algoritmi laske väärää ti; signaalia tässä tapauksessa. Normaalisti kun ei *2^. ole useita samanaikaisia virheitä, algoritmi havaitsee useat eriaikaiset poikkeamat, poistaa ne i I · .*,* peräkkäin yksi kerrallaan algoritmista ja määrit tää "tarkastetun" signaalin.

30 Alueen valinta (vaihe 8) 8. Algoritmi tarkastaa, onko keskiarvo mittausalueella.

- Keskiarvo tai valittu anturi on mittausalueella, jos ·.· sen arvo on enintään 96% tai vähintään 4% 0-1600:n , psig:n mittausalueesta.

35 - Keskiarvo tai valittu anturi on mittausalueen ulkopuo- '·'· lella, jos sen arvo on vähintään 98% tai enintään 2% 0- i I * i 1600 psig:n mittausalueesta.

» I » 90 108818

Hystereesin avulla estetään jatkuvia siirtymisiä alueen ulkopuolelle. Alueen ylittäminen tapahtuu 98%:ssa ja 2%:ssa sen varmistamiseksi, ettei alueen ulkopuolella olevia arvoja käytetä "tarkastetun" signaalin laskemisessa (esim. huonoim-5 massa tilanteessa antureiden lukemat voisivat olla 100% tai 0%) .

Jos arvo on mittausalueella, tehdään seuraavaa: a. Poistetaan mahdollinen "tarkastusvirhe"-hälytys.

b. Poistetaan "lupa operaattorivalintaan tarkastus- 10 virheen vuoksi" c. Annetaan keskiarvo "tarkastettuna" "laskennallisena signaalina".

d. Mennään vaiheeseen 12.

Mikäli arvo on alueen ulkopuolella, yritään tarkastusta 15 alueella 0-4000 psig ja mennään vaiheeseen 9.

Tarkastusyritys 0-4000 osio:n alueella (vaiheet 9-11) 9. Algoritmi tarkastaa, ovatko molemmat alueen 0-4000 psigtn alueen anturit (K ja L) "hyviä".

20 - Kyllä, mennään vaiheeseen 10.

Ei, 0-4000 psig:n alueen tarkastus ei ole mahdollinen, \\ mennään vaiheeseen 13.

t 10. Algoritmi laskee K:n ja L:n (0-4000 psigrn alueen anturit) keskiarvon. Mennään kohtaan 11.

i * * t :2ίέ ll.K:n ja L:n poikkeama tarkastetaan keskiarvon suhteen (jonka pitää olla 0-4000 psig:n alueeen epävarmuuden puolikkaan ja 11· ,y odotetun prosessipoikkeaman summan alueella).

Jos molemmat poikkeamatarkastukset läpäistään, tehdään seuraavaa: 30 a. Poistetaan mahdollinen "tarkastusvirhe"-hälytys.

b. Poistetaan mahdollinen "lupa operaattorivalintaan >>! tarkastusvirheen vuoksi" ’,· c. Mennään vaiheeseen 12.

. .· - Jos kumpi tahansa poikkeamatarkastuksista epäonnistuu, I · * 35 mennään vaiheeseen 13.

* i » » *

I I I

1 PAMI-tarkastus (vaihe 12) » ( I > 91 108818 12. Läpäiseekö "tarkastettu" "laskennallinen signaali" poik-keamatarkastuksen PAMI-antureiden kanssa. Käytetään menetelmää a, jos "tarkastettu" "laskennallinen signaali" on 1500-2500 psig:n tai 0-1600 psig:n alueella, ja menetelmää b, jos 5 ollaan alueella 0-4000 psig.

Menetelmä f a) Poikkeaman tulee olla 0-4000 psig:n alueen instrumentin epävarmuuden puolikkaan, prosessipoikkeaman ja instrumentin sijaintivakion summan rajoissa.

10 Menetelmä fb) Poikkeaman tulee olla 0-4000 psig:n alueen instrumentin epävarmuuden puolikkaan ja prosessipoikkeaman summan rajoissa.

- Kyllä, tehdään seuraavaa: a. Annetaan "PAMI"-viesti, ellei näin ole jo tehty.

15 b. Poistetaan mahdollinen "lupa operaattorivalintaan PAMI-virheen vuoksi".

c. Mennään vaiheeseen 14.

Ei, tehdään seuraavaa: a. Poistetaan mahdollinen "PAMI"-viesti.

20 b. Tuotetaan "PAMI-virhe"-hälytys, ellei näin ole jo tehty.

. c. Annetaan "lupa operaattorivalintaan PAMI-virheen ; vuoksi".

d. Mennään vaiheeseen 14.

••25

Epäonnistunut tarkastus (vaihe 13) • » · 13. Algoritmi tarkastaa, oliko edellisen läpikäynnin "laskennallinen" signaali "vikavalinnan" anturi.

Jos edellisellä kerralla ei ollut "vikavalintaa", on 30 juuri nyt ilmennyt tarkastusvirhe. Tehdään seuraavaa: a. Tuotetaan "tarkastusvirhe"-hälytys.

b. Kaikkien antureiden (A,B,C,D,E,F,G,H, I,J,K ja L) '!!! poikkeamat tarkastetaan viimeisen "tarkastetun" signaalin suhteen. "Vikavalinta"-anturiksi vali-taan se anturi, joka poikkeaa vähiten viimeisestä "tarkastetusta" signaalista.

92 108818 c. "Vikavalinta"-anturin signaali annetaan paineista-jan paineen "laskennallisena signaalina".

d. Annetaan "lupa operaattorivalintaan tarkastusvir-heen vuoksi".

5 e. Mennään vaiheeseen 14.

Paineistaian paineen "prosessin edustajan" valinta (vaiheet 14. 151 14. Vaihe 14 on sama kuin geneerisen tarkastusalgoritmin vaihe 10 6.

15. Vaihe 15 on sama kuin geneerisen tarkastusalgoritmin vaihe 7, "Qperaattorivalinnan" anturin PAMI-tarkastus (vaihe 16) 15 16. Vaihe 16 on sama kuin geneerisen tarkastusalgoritmin vaihe 8, lukuunottamatta sitä, että poikkeamatarkastuksen kriteerit ovat tämän paineistajän paineen tarkastus- ja näyttöal-goritmin vaiheessa 12 kuvatun mukaiset.

20 Huonon anturin arviointi (vaihe 12) 17. Tämä vaihe on sama kuin geneerisen tarkastusalgoritmin vaihe 9, lukuunottamatta sitä, että poikkeamatarkastuksen kritee-rit ovat tämän paineista jän paineen tarkastus- ja näyttöal- ' goritmin vaiheessa 12 kuvatun mukaiset.

:*;25

Aluetarkastus (vaihe 18) I · 18. Algoritmi tarkastaa, onko "prosessin edustaja" suurimmassa numeerisessa arvossa tai sen yläpuolella (1600 psig:iä 0-1600 psig:n antureille, 2500 psig:iä 1500-2500 psig:n 30 antureille, 4000 psigtiä 0-4000 psig:n antureille) tai pienimmässä numeerisessa arvossa tai sen alapuolella (0 psig:iä 0-1600 psig:n ja 0-4000 psig:n antureille, 1500 psig:iä 1500-2500 psig:n antureille).

·/ - Kyllä, annetaan viesti "alueen ulkopuolella" yhdessä "pro- ,;3B sessin edustaja"-signaalin kanssa. CRT-näytöllä näytetään kertomerkki (*) "prosessin edustajan" edellä. Mennään :v; vaiheeseen 1 ja toistetaan algoritmi.

• 1 93 108818

Ei, mennään vaiheeseen 1 ja toistetaan algoritmi.

Huom:

Ilmoitus "alueen ulkopuolella" kertoo operaattorille, että todellinen prosessiarvo voi olla anturin mittausalueen ala- tai 5 yläpuolella.

t · * » · »

Claims (27)

94 1 08 81 8

1. Ilmaisinjärjestelmä voimalan toimintaparametria edustavan arvon (90) näyttämiseksi operaattorille ydinvoimalan valvomossa, voimalaan kuuluessa voimalan turvajärjestelmä (50), joka 5 reagoi useisiin prosessiparametriantureihin, joista jokainen tuottaa yhden kullekin omien ensimmäisen joukon signaalien (Pl, P2,... Ρϊ.,.Ρη) signaaleista, joka on saman prosessiparametrin havaitun arvon mukainen, ja voimalan ohjausjärjestelmä (56, 64), joka reagoi useisiin prosessiparametriantureihin (48, 66, 10 68), joista jokainen tuottaa yhden kullekin omien toisen joukon signaalien (Cl, C2,...Ci...Cn) signaaleista, joka on saman prosessiparametrin arvon mukainen, ja välineet mainittujen signaalien ensimmäisen ja toisen joukon lähettämiseksi digitaalisessa muodossa valvomon ilmaisinjärjestelmään, tunnettu siitä, että 15 ilmaisinjärjestelmään kuuluu: digitaalinen prosessoriväline (72), joka sijaitsee valvomossa, mainittujen signaalien ensimmäisen ja toisen joukon vastaanottamiseksi ja käsittelemiseksi ja kullakin anturilla erikseen .. synnytettyjen signaalien mukaisten signaalien kolmannen joukon • « ]\20 synnyttämiseksi ja neljännen signaalin synnyttämiseksi, joka *· ” muodostuu ainakin kahdesta mainitun kolmannen joukon signaalien signaalista ja jolla on parametrin todellista arvoa (90) edus-,· j tava arvo; ja digitaaliseen prosessorivälineeseen liitetty operaattoriliit- * * * 25 tymä, johon kuuluu näyttöväline, joka synnyttää valinnaisesti numeeristen arvojen kuvia, jotka ovat mainitun signaalien kolmannen joukon mukaisia ja mainitun neljännen signaalin mukai-..." siä.

;;; 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ilmaisinjärjestelmä, tunnet- ’ ; * 3 0 tu siitä, että digitaalisessa prosessorivälineessä on logiikka-; : : välineet mainitun neljännen signaalin muodostamiseksi mainitun signaalien kolmannen joukon kaikista signaaleista kuitenkin hylkäämällä jokainen mainitun signaalien kolmannen joukon signaali, joka poikkeaa kolmannen joukon keskiarvosta enemmän kuin 35 ennalta määrätty määrä. 95 1 08 81 8

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ilmaisinjärjestelmä, tunnettu siitä, että operaattoriliittymään kuuluu näyttöruutu, ja että mainitut välineet kuvien synnyttämiseksi synnyttävät ensimmäisen ruutusivukuvan, johon kuuluu numeerinen arvo, joka on 5 neljännen signaalin mukainen, ja toisen ruutusivukuvan, johon kuuluu numeeriset arvot, jotka ovat signaalien kolmannen joukon kunkin signaalin mukaisia.

4 I * > voimalan turvajärjestelmään ja ohjausjärjestelmään reagoivat *; *. ’2 0 välineet, jotka esittävät ruudulla symboleja, jotka kertovat * · komponenttien ja nestelinjojen yhdistelmästä, jota voidaan » i i '·* ‘ käyttää voimalan useiden turvallisuuteen ja voimantuotantoon liittyvien kriittisten toimintojen toteuttamiseen, joihin kuu- » luu reaktiivisuuden ohjaus, ytimen lämmönpoisto, höyry/syöttö- ’ [25 muunnos ja sähköntuotanto. ! ·]

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ilmaisinjärjestelmä, tunnettu siitä, että mainitussa näyttövälineessä on välineet, joilla 10 näytetään valinnaisesti kuvia vain signaalien kolmannen joukon kustakin signaalista, kuvia vain neljännestä signaalista, tai kuvia sekä signaalien kolmannesta joukosta että neljännestä signaalista.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ilmaisinjärjestelmä, tunnet-15 tu siitä, että digitaaliseen prosessorivälineeseen kuuluu välineet neljännen signaalin arvojen tallettamiseksi edellisen ajanjakson aikana, jolloin voimala oli toiminnassa, ja että välineisiin näytön synnyttämiseksi kuuluu ruutu neljännen signaa- . . Iin ja neljännen signaalin aikakehityksen näyttämiseksi maini- •;*-:20 tun ajanjakson aikana.

• · • · ··· 6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ilmaisinjär jestelmä, tunnet- • t « · : tu siitä, että signaalien toiseen joukkoon sisältyy yksi sig- ,···. naali useista vastaavien laajakaista-antureiden signaaleista ja ,··*, toinen signaali useista vastaavien kapeakaista-antureiden sig- • · · 25 naaleista, , että digitaaliseen prosessorivälineeseen kuuluu logiikkaväli- ·"*: neet yhden painotetun anturisignaalien arvojen keskiarvoalajou- \ kon määrittämiseksi signaalien ensimmäisestä joukosta ja toisen lii joukon laaja-kaistasignaaleista, ja toisen painotetun keskiar-•;’*30 voalajoukon määrittämiseksi toisen joukon kapeakaistasignaa-::: leista, ja että valitaan se alajoukko, jolla on tarkin painotettu keskiarvo, ja i 96 1 0881 8 että neljäs signaali muodostetaan vain niistä alajoukon signaaleista, joiden painotettu keskiarvo on tarkin.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen ilmaisinjärjestelmä, tunnettu siitä, että logiikkavälineisiin kuuluu vahvistusvälineet en- 5 sin kunkin alajoukon anturisignaalien keskiarvon määrittämiseksi ja sitten jokaisen signaalin hylkäämiseksi, joka poikkeaa alajoukon mainitusta keskiarvosignaalista enemmän kuin ennalta määrätty arvo.

8. Menetelmä, jolla tuotetaan valvomoon ydinvoimalan prosessi-10 parametria edustava arvo, voimalan sisältäessä ensimmäisen voi- malajärjestelmän, joka reagoi ensimmäiseen prosessiparametrian-tureiden joukkoon, joista jokaisesta ensimmäinen järjestelmä tuottaa vastaavien mittausarvosignaalien (PI, P2, Ρί,.,.Ρη) ensimmäisen joukon samaa prosessiparametria varten, ja toisen 15 voimalajärjestelmän, joka reagoi toiseen prosessiparametriantu-reiden joukkoon, joista jokaisesta toinen järjestelmä tuottaa vastaavien mittausarvosignaalien (Cl, C2, Cj,... Cm) toisen joukon samaa prosessiparametria varten, tunnettu siitä, että i . . menetelmään kuuluu vaiheet: i t t « · · :_\:20 kaikki mittausarvosignaalit toimitetaan digitaalisessa muodossa ·· digitaaliselle prosessorille; jokaiseen anturiin liitetään toleranssi, kunkin toleranssin ol- '··' lessa riippuvainen kunkin anturin mittausepävarmuuksista ja · · V ‘ prosessiparametrin odotettavan vaihtelun hyväksyttävästä alu-25 eesta; • · ,···, digitaalisessa prosessorissa lasketaan kaikkien arvosignaalien (PI, P2, Ρί,.,.Ρη) ja (Cl, C2, Ci,...Cm) painotettu keskiarvo; * » · jokaista arvosignaalia verrataan mainitun painotetun keskiarvon ja kunkin anturin oman toleranssin summaan; :’\£0 määritetään, meneekö yksi tai useampi arvosignaaleista Pi, Ci mainitun hyväksyttävän alueen ulkopuolelle; painotettu keskiarvo lasketaan uudelleen jättäen pois jokainen arvosignaali, joka menee hyväksytyn alueen ulkopuolelle, pätö- keskiarvon saamiseksi; ja 97 1 0881 8 pätökeskiarvo näytetään valvomossa parametria edustavana arvo-5 na.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että näyttövaiheeseen kuuluu pätökeskiarvon näyttäminen yhdellä näyttöruudulla ja kunkin arvosignaalin (PI, P2, Pi,...Pn) ja (Cl, C2, Ci,...Cm) näyttäminen toisella näyttöruudulla.

10. Menetelmä, jolla tuotetaan valvomoon ydinvoimalan prosessi- parametria edustava arvo, voimalan sisältäessä ensimmäisen voimala järjestelmän, joka reagoi ensimmäiseen prosessiparametrian-tureiden joukkoon, joista jokaisesta ensimmäinen järjestelmä tuottaa vastaavien mittausarvosignaalien (PI, P2, Ρΐ,.,.Ρη) en-15 simmäisen joukon samaa prosessiparametria varten, ja toisen voimalajärjestelmän, joka reagoi toiseen prosessiparametriantu-reiden joukkoon, joista jokaisesta toinen järjestelmä tuottaa vastaavien mittausarvosignaalien (Cl, C2, Cj,...Cm) toisen jou-·.'.· kon samaa prosessiparametria varten, tunnettu siitä, että mene-:,'·|20 telmään kuuluu vaiheet: ( I ( kaikki mittausarvosignaalit lähetetään digitaalisessa muodossa » I I ‘II.’ digitaaliselle prosessorille; * * * i · · : digitaalisessa prosessorissa jokaiseen anturiin liitetään tole ranssi, kunkin toleranssin ollessa riippuvainen kunkin anturin ....25 mittausepävarmuuksista ja mainitun prosessiparametrin odotet-.···. tavan vaihtelun hyväksyttävästä alueesta; : digitaalisessa prosessorissa lasketaan kaikkien arvosignaalien (Pl, P2, Ρΐ,.,.Ρη) ensimmäinen painotettu keskiarvo, ja kaikki-en arvosignaalien (Cl, C2, Ci, . . . Cn) toinen painotettu keski- • » » 30 arvo; jokaista arvosignaalia Pi verrataan ensimmäiseen alueeseen, joka on yhtä kuin summa mainitusta ensimmäisestä painotetusta 98 1 0881 8 keskiarvosta ja kunkin anturin omasta toleranssista ensimmäisessä voimalajärjestelmässä; määritetään, meneekö yksi tai useampi arvosignaaleista Pi mainitun ensimmäisen alueen ulkopuolelle, ja jos menee, mainittu 5 ensimmäinen painotettu keskiarvo lasketaan uudelleen jättäen pois arvosignaali, joka menee ensimmäisen alueen ulkopuolelle; määrittelyvaiheen jälkeen tallennetaan ensimmäinen painotettu keskiarvo signaalien ensimmäisen joukon pätökeskiarvona; ja jokaista arvosignaalia Ci verrataan toiseen alueeseen, joka on 10 yhtä kuin summa mainitusta toisesta painotetusta keskiarvosta ja kunkin anturin omasta toleranssista toisessa voimalajärjestelmässä; määritetään, meneekö yksi tai useampi arvosignaaleista Ci mainitun toisen alueen ulkopuolelle, ja jos menee, mainittu toinen 15 painotettu keskiarvo lasketaan uudelleen jättäen pois arvosignaali, joka menee toisen alueen ulkopuolelle; . . välittömästi edeltäneen määrittelyvaiheen jälkeen tallennetaan *·'·] toinen painotettu keskiarvo signaalien toisen joukon pätökeski- *· arvona; ja • t · j ·*;20 yksi pätökeskiarvoista näytetään valvomossa parametria edusta-,···. vana arvona. v

* 11. Ydinvoimalan yhdistetty prosessitilan yleiskuvausjärjestel mä, m * * ,···, voimalan sisältäessä: ; 5 useita voimalakomponentteja ja yhdistäviä nestelinjoja; » I * » « * I * voimalan turvajärjestelmän, jossa on useita prosessiparametri-:: : antureita, joista kukin tuottaa komponenttien tai linjojen tiettyä prosessin turvaparametria varten turvajärjestelmän raa- ka-arvosignaalin; I » 99 1 0881 8 voimalan ohjausjärjestelmän, jossa on useita prosessiparametri-antureita, joista kukin tuottaa komponenttien tai linjojen tiettyä prosessin ohjausparametria varten ohjausjärjestelmän raaka-arvosignaalin; 5 ainakin jonkin turvaparametreista ollessa myös ohjausparametri, tunnettu siitä, että yhdistettyyn yleiskuvausjärjestelmään kuuluu, tiedonkäsittelyjärjestelmä, joka on liitetty voimalan turvajärjestelmään ja voimalan ohjausjärjestelmään ja joka sisältää lo-10 giikkavälineet pätevän turvajärjestelmäsignaalin laskemiseksi useista turvajärjestelmän raakasignaaleista kutakin parametria varten, joka on ominainen turvajärjestelmälle, pätevän ohjaus-järjestelmäsignaalin laskemiseksi useista turvajärjestelmän raakasignaaleista kutakin parametria varten, joka on ominainen 15 ohjausjärjestelmälle, ja pätevän yhteisen järjestelmäsignaalin laskemiseksi useista turvajärjestelmän ja ohjausjärjestelmän raakasignaaleista kutakin parametria varten, joka on kummassakin järjestelmässä, ja ,·. : ilmaisin- ja hälytysjärjestelmä, joka on liitetty voimalan tur- :#20 vajärjestelmään ja voimalan ohjausjärjestelmään ja johon kuuluu V". logiikkavälineet pätevän turvajärjestelmäsignaalin laskemiseksi useista turvajärjestelmän raakasignaaleista kutakin parametria • · ;;;* varten, joka on ominainen turvajärjestelmälle, ja pätevän ohja-* usjärjestelmäsignaalin laskemiseksi useista ohjausjärjestelmän 25 raakasignaaleista kutakin parametria varten, joka on ominainen ohjausjärjestelmälle, ja pätevän yhteisen järjestelmä signaalin ‘ : laskemiseksi useista turvajärjestelmän ja ohjausjärjestelmän raakasignaaleista kullekin parametrille, joka on kummassakin I!! järjestelmässä; I · .*:·30 ruutunäyttö voimalan pääkomponenttien ja yhdistävien nestelin-,·, : jojen kuvan synnyttämiseksi, josta tunnistetaan turvajärjestel- » 1 I mä- ja ohjausjärjestelmäparametrit; välineet prosessiparametria edustavan arvon laskemiseksi pätevistä parametrin signaaleista ja parametria edustavan arvon loo 1 0881 8 esittämiseksi vastaavan komponentin tai linjan kuvan läheisyydessä; välineet ensimmäisen symbolin esittämiseksi ainakin esitetyn edustavan arvon läheisyydessä osoittamassa, onko arvo enemmän 5 tai vähemmän kuin parametrin normaalit rajat; välineet toisen symbolin esittämiseksi ensimmäisen symbolin läheisyydessä osoittamassa, onko arvo suureltaan kasvamassa tai pienenemässä.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen yleistilajärjestelmä, tun-10 nettu siitä, että järjestelmään kuuluu välineet useiden hälytyslaattakuvien esittämiseksi ruudulla, jokaisen hälytyslaatan vastatessa turva- tai ohjausjärjestelmän parametrin tilaa; välineet, jotka reagoivat ainakin yhteen edustavaan arvoon hä--15 lytyslaatan kuvan korostamiseksi visuaalisesti, kun mainittuun hälytykseen liittyvä tilanne ylittää kynnyksen. • » V.‘

13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen yleistilajärjestelmä, tun- • · - *·: nettu siitä, että siihen kuuluu « * '

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen yleistilajärjestelmä, tun- * t · ·...* nettu siitä, että kriittisiin toimintoihin kuuluu reaktorin jäähdytysjärjestelmän lämmönpoisto, reaktorin jäähdytysjärjes- : telmän inventaario-ohjaus ja sekundaari järjestelmän lämmönpois- * * · 30 to.

15. Ilmaisinlaite voimalan toimintaparametria varten, voimalaan kuuluessa useita antureita samaa parametria varten, ainakin yh- i ! o 1 1 0881 8 den anturin ensimmäisen joukon omatessa ensimmäisen herkkyys-alueen tarkkuuden ensimmäisellä tasolla, ainakin yhden anturin toisen joukon omatessa toisen, erilaisen herkkyysalueen tarkkuuden toisella tasolla, toisen alueen peittäessä ainakin osan 5 ensimmäistä aluetta, jolloin kussakin anturissa on siihen liittyvät välineet vastaavan anturisignaalin synnyttämiseksi, joka on parametrin havaitun arvon mukainen, tunnettu siitä, että il-maisinlaitteeseen kuuluu: välineet, jotka reagoivat anturisignaaleja synnyttäviin väli-10 neisiin, parametria edustavan arvon parhaan arvion laskemiseksi; näyttöruutu, jossa on useita näyttökenttiä, välineet edustavan arvon esittämiseksi ruudussa yhdessä kentässä, 15 välineet kunkin mainitun anturijoukon, kunkin oman alueen, ja kustakin joukosta kunkin anturin tunnistamiseksi ruudun muista kentistä; > # • « • · ; \ välineet minkä tahansa mainituista antureista valitsemiseksi ia * · * ’· '· valittuun anturiin liittyvän signaaliarvon esittämiseksi ruu- < « t • * < ·20 dussa. • I « I · • · · li» ·

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen ilmaisinlaite, tunnettu .·;·. siitä, että siihen kuuluu lisäksi ensimmäinen ohjausjärjestel-* · * mä, joka käyttää ensimmäistä parametriarvoa, joka on saatu an-, turien ensimmäisestä joukosta, ja toinen ohjausjärjestelmä, jo-]it25 ka käyttää toista parametriarvoa, joka on saatu toisesta ohja-·*·’ usjärjestelmästä, ja t · * !!! että mainittuun ruutuun kuuluu välineet joko mainitun ensimmäi- t · • · ·;’ sen tai toisen parametriarvon valitsemiseksi ja esittämiseksi.

» * · ,·, ; 17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen ilmaisinlaite, tunnettu * i » *30 siitä, että ensimmäinen ohjausjärjestelmä ohjaa laitoksen ollessa normaalissa toiminnassa ja että toinen ohjausjärjestelmä ohjaa voimalaa voimalan epänormaalin toiminnan aikana. 102 10881 8

18. Näyttölaite parametrin arvon ilmaisemiseksi prosessissa voimalan sisältäessä ilmaisin- ja hälytysjärjestelmän, tunnettu siitä, että siihen kuuluu: näyttöruutu; 5 digitaaliset prosessointivälineet useiden näyttökenttien tuottamiseksi näyttöruutuun, ottosignaalien vastaanottamiseksi, jotka tulevat parametrin muutoksiin reagoivista antureista, ot-tosignaaleista johdettujen arvojen laskemiseksi, ja antoarvo-kuvien, jotka ovat vastaavien ottosignaalien ja johdettujen ar-10 vojen mukaisia, tuottamiseksi joissain näytön kentistä; joidenkin mainituista kentistä määrittäessä kosketusherkät va-lintavälineet, joihin mainituista kentistä ja jonkin mainituista arvoista valitsemiseksi esitettäväksi ruudussa; että mainittujen kenttien ensimmäinen joukko määrittää ensim-15 mäisen näyttösivun ja kenttien toinen joukko määrittää toisen näyttösivun, . . (a) ensimmäisen ja toisen näyttösivun kummankin omatessa pro- » * * !sessikentän yhden antoarvokuvan esittämiseksi, I · · laatukentän mainitun yhden antoarvon laadun esittämiseksi, I I f · « ♦ * ! * » ';:.·20 valikkokentän, joka määrittää kosketusherkän valikon valin-• » takohteen, jolloin käyttö voi vaihdella näyttöä mainittujen en- » f * '·' ' simmäisen ja toisen sivun välillä, (b) ensimmäisen näyttösivun omatessa, useita kosketusherkkiä anturikenttiä kunkin anturin, joka synnyttää ottosignaalin pa-‘•'25 rametria varten, yksilöinnin esittämiseksi siten, että yhden M.' mainituista anturikenttiä koskettaminen aikaansaa vastaavan ar-·,,»* vokuvan näkymisen mainitussa prosessiarvokentässä, ; ’ kosketusherkkä laskentakenttä mainitun parametrin johdetun ar-• von näkymisen mainitussa prosessiarvokentässä aikaansaamiseksi, 30 kosketusherkkä kumoamiskenttä, jolloin operaattori voi spesifioida, mitä mainitun näyttölaitteen antoarvoista on määrä käyt- 103 108818 tää parametria edustavana arvona ilmaisin- ja hälytysjärjestel mässä. (c) toisen näyttösivun omatessa analogiakentän, jolla näkyy ainakin yksi arvon analoginen esitys prosessiarvokentässä.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen laite, tunnettu siitä, että anturikenttiin kuuluu näytöt, jotka yksilöivät ainakin yhden anturin kutakin parametrin arvojen ainakin kahta erilaista aluetta varten.

20. Patenttivaatimuksen 18 mukainen laite, tunnettu siitä, että 10 laatukenttä kykenee esittämään yhden ainakin kolmesta kategoriasta, joihin kuuluu ensimmäinen kategoria osoittamassa, että prosessiparametriarvot on johdettu useista anturiotoista ja niitä pidetään pätevinä, toinen kategoria osoittamassa, että prosessiparametriarvo on johdettu useista anturiotoista mutta 15 sitä ei ole voitu pätevöittää, ja kolmas kategoria osoittamassa, että prosessiparametriarvo on yksi anturiarvoista.

21. Menetelmä teollisen prosessiparametrin pätömittauksen syn- • · nyttämiseksi ajanhetkellä käyttämällä useita yksittäisiä antu-riottoja mainittujen antureiden skannauksesta mainitulla ajan-hetkellä esitettäväksi prosessin ohjauspaneelissa, • · I · » M.’ tunnettu siitä, että menetelmässä: « · • · · • »* · (a) anturiotot tallennetaan mainitusta skannauksesta; . (b) suoritetaan ensimmäinen pätevöitys laskemalla alustava kes- ... kiarvo kaikista tallennetuista anturiotoista; . ,·?5 (c) kunkin anturioton poikkeama tarkistetaan vertaamalla kuta- » · · kin ottoa, joka sisältää ennakkotoleranssin, alustavaan keski- • · *; määräiseen ottoon; .·. : (d) jos jokin poikkeaman tarkistus vaiheessa (c) on epätyydyt tävä, anturi, joka synnytti epätyydyttävän oton, merkitään 30 epäilyttäväksi; 104 1 0 8 81 8 (e) määritetään, voidaanko ainakin kahta anturia, joita ei ole merkitty epäilyttäviksi, pitää tämän vuoksi hyvinä antureina; (f) jos kaksi tai useammat anturit ovat hyviä, suoritetaan toinen pätevöitys kaikista otoista, jotka ovat lähtöisin mai- 5 nituista hyvistä antureista; (g) hyvistä antureista lähtöisin olevat otot tarkistetaan poikkeamien suhteen vertaamalla ottoja, joihin sisältyy kulloinenkin toleranssi, hyvistä antureista, toiseen keskiarvoon; ja 10 (h) jos poikkeamatarkistus vaiheessa (g) on tyydyttävä, maini tussa ohjauspaneelissa näytetään toinen keskiarvo pätemittauk-sena ja merkitään epäilyttävät anturit huonoiksi.

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jos vähintään kahta anturia ei pidetä hyvinä vaiheen (e) 15 tuloksena, esitetään viesti, joka ilmoittaa pätevöittämisvir-heen olemassaolosta. ,V:

23. Patenttivaatimuksen 21 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jos poikkeamatarkistus vaiheessa (g) ei ole tyydyttävä • · *··· merkitään epäilyttäväksi anturi, joka synnytti epätyydyttävän 20 oton toisessa pätevöityksessä; * · · • ♦ • · · .·;·. kaikkien anturien kustakin anturista lähtöisin olevaa ottoa t · · verrataan viimeksi pätevöitettyyn mittaukseen ja esitetään se . arvo anturiotosta, joka poikkeaa vähiten viimeisestä pätömit-... tauksesta. . .-25

24. Patenttivaatimuksen 21 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, s··' että jos poikkeamatarkistus vaiheessa (g) on tyydyttävä, i · · (i) tarkistetaan kunkin huonon anturin poikkeama pätömittauksen : suhteen, (j) merkitään kukin aikaisemmin huono anturi, jonka poikkeama-30 tarkistus pätömittauksen suhteen on tyydyttävä, hyväksi, 105 1 0881 8 (k) luetaan ja tallennetaan anturiotot seuraavasta skannaukses-ta, (l) lasketaan kaikkien anturiottojen keskiarvo antureista, jotka ovat hyviä, ja 5 (m) toistetaan vaiheet (c)-(h) mainittua seuraavaa skannausta varten käyttäen ottoja vain hyvistä antureista.

25. Patenttivaatimuksen 21 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jos poikkeaman tarkistus vaiheessa (g) ei ole tyydyttävä, näytetään viesti, joka ilmaisee pätevöittämisvirheen olemassa 10 olosta.

26. Patenttivaatimuksen 22 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pätevöittämisvirheen ilmaantuessa kaikki anturit, jotka oli merkitty epäilyttäviksi, merkitään uudelleen hyviksi ja toistetaan vaiheet (a)-(h) seuraavaa skannausta varten käyttäen 15 signaaleja vain hyvistä antureista.

27. Patenttivaatimuksen 25 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, ,Y: että pätevöittämisvirheen ilmaantuessa kaikki anturit, jotka .'.j oli merkitty epäilyttäviksi, merkitään uudelleen hyviksi ja toistetaan vaiheet (a)-(h) seuraavaa skannausta varten käyttäen ; ,-20 signaaleja vain hyvistä antureista. ." Patentkrav