FI108801B - Menetelmä yhden tai useamman kuituradan pinnan laatusuureen säätämiseksi kenkäkalanterissa - Google Patents

Description

108801

Menetelmä yhden tai useamman kuituradan pinnan laatusuureen säätämiseksi kenkäkalanterissa

Keksintö koskee pääasiallisesti patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaista menetel-5 mää yhden tai useamman kuituradan pinnan laatusuureen säätämiseksi kenkäkalanterissa.

Kenkäkalanteri muodostuu yhdestä tai useammasta kalanterointinipistä, joissa kalan-terointi suoritetaan. Kukin kalanterointinippi käsittää puolestaan lämmitetyn termo-telan ja sitä vastapäätä olevan päättymättömän hihnan, jonka alla on telanipin koh-10 dalla kuormituselementeillä paineistettu kenkäelementti. Kuormituselementti käsittää kaksi hydraulisylinteririviä, toinen hydraulisylinteririvi on kenkäelementin takareunan kohdalla ja toinen kenkäelementin etureunan kohdalla. Päättymätön hihna pyörii termotelaa vastapäätä olevan kenkätelan liikkumattoman levyrungon ympärillä. Kuiturata kulkee kenkäkalanterissa yhden tai useamman telanipin välistä, jolloin 15 sen pinta kalanteroituu saaden halutun sileyden, paksuuden, opasiteetin ja kiillon (kuituradan laatusuureet). Laatusuureiden arvot riippuvat puolestaan siitä, mitä kui-turadalle tapahtuu kalanterointinipissä eli nippitapahtumasta. Nippitapahtumaan vaikuttavat telanipin tila eli telanipin kokonaispaine ja painejakauma, telanipin lämpötila sekä kuituradan kosteus ja lämpötila telanipissä sekä kalanterointiaika eli 20 kuituradan viipymäaika telanipissä.

Nippitapahtumaan vaikuttavia tekijöitä ohjataan tavallisesti seuraavilla ohjaussuu-•. : reillä: '· " -Telanipin tilaan vaikuttava viivapaine muodostuu kenkätelan ja termotelan pai- I ::: neesta toisiaan vasten, jota voidaan ohjata esimerkiksi kenkätelan ja termotelan pai- j ‘ : 25 noa muuttamalla. Kenkäkalanterissa viivapaine riippuu myös kunkin kenkäelemen- : tinkokonaiskuormituspaineesta.

-Kuituradan kosteutta ja lämpötilaa voidaan ohjata kuituradan kuivausasteella ja puhaltamalla kuituradan pintaan höyryä ennen telanippiä.

- Telanipin lämpötilaa ohjataan pääosin termotelan lämpötilalla, joka on toteutettu .'. 30 joko telan sisäisellä tai ulkoisella lämmityksellä, erikseen ohjattavalla toimilaitteella, > » · ;. *. induktiokuumentimella, lämpöpuhaltimella tai vastaavalla.

t in» i » * t » * 2 108801 - Kalanterointiaika riippuu kuituradan nopeudesta sekä telanipin pituudesta, joista ensin mainittua käytetään aktiivisena nippitapahtuman ohjaussuureena.

Edellä mainittujen aktiivisten ohjaussuureiden lisäksi kalanterointinipin tila kenkä-kalanteroinnissa riippuu kenkäelementin kokonaiskuormituspaineesta ja painejakau-5 masta kenkäelementin etu- ja takareunan välillä. Kenkäelementin etureunalla tarkoi tetaan sitä kenkätelan pituusakselin suuntaista reunaa, jonka kuiturata kohtaa tullessaan telanippiin, ja takareuna on puolestaan se kenkäelementin kenkätelan pituus-akselin suuntainen reuna, jonka kuiturata jättää irrotessaan telanipistä.

Kenkäelementin kallistusta muutetaan kenkäelementin etu- ja takareunan alla olevan 10 kuormituselementin muodostavien hydraulisylinteririvien välisellä kuormituspaine-erolla siten, että kenkäelementin takareunaa kuormitetaan hydraulisylintereillä enemmän kuin etureunaa. Kenkäelementin takareunan ja etureunan välistä kuormi-tuspaine-eroa kutsutaan "riitiksi" eli kenkäelementin takareunaa kuormitetaan riitin verran enemmän. Kenkäkalantereissa kenkäelementin tilt ja kokonaispaine vaikutta-15 vat telanipin tilaan ja siten kalanterointitulokseen.

Keksinnön mukaisen menetelmän lähtökohtana oli pyrkiä kuituradan laatusuureiden lajikohtaiseen tarkkaan kokonaishallintaan kaikissa tuotantotiloissa ja siirryttäessä tuotantotilaan kenkäkalanterin ylösajon aikana. Lajikohtaisilla laatusuureilla ymmärretään tässä yhteydessä eri kartonki- ja paperilajeihin kalanteroinnilla saatavia laatu-20 suureita, kuten sileyttä, opasiteettia, paksuutta ja kiiltoa.

j Keksinnön mukaisessa menetelmässä on päätavoitteena saada aikaan uusi kenkäka- ! lanterin kalanterointitulokseen eli kuituradan laatusuureisiin vaikuttava ohjaussuu- : ·. reiden kokonaissäätömenetelmä, jossa on enemmän ohjaussuureita kuin tunnetuissa * ·, ·. kenkäkalanterien säätömenetelmissä.

': ‘: 25 Tarkoituksena on saada aikaan uusi kokonaissäätömenetelmä normaalissa tuotantoti- lanteessa, jossa kuituradan nopeus ei muutu oleellisesti tai jossa kuituradan nopeu-: ’ ’ ’: den muutokset eivät vaikuta kuituradan laatusuureisiin.

Tarkoituksena on myös saada aikaan uusi kokonaissäätömenetelmä silloin kun kui-turadan nopeus muuttuu oleellisesti eli tyypillisesti tilanteessa, jossa ollaan siirty-30 mässä tuotantotilaan tai jossa siirrytään tuotantotilasta toiseen.

> « ·

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiallisesti tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksessa 1.

* I · »tl* » · 3 108801 ] I Keksinnön mukaisessa menetelmässä säädetään yhtä tai useampaa kuituradan pin nan laatusuuretta kenkäkalanterissa, jossa on yksi tai useampi kalanterointinippi. Kussakin telanipissä ohjataan kenkäelementin kokonaiskuormituspainetta sekä ken-käelementin etureunan ja takareunan välistä kuormituspaine-eroa siten, että ero mi-5 tattujen kuituradan pinnan laatusuureiden arvojen ja laatusuureiden asetusarvojen välillä on mahdollisimman pieni kenkäkalanterin jälkeen. Keksinnön mukaisessa menetelmässä säädetään kuituradan pinnan laatusuureita kenkäkalanterissa, jossa on yksi tai useampi kalanterointinippi.

Lisäksi menetelmässä ohjataan laatusuureita sinänsä tunnetuilla, nippitapahtumaan 10 vaikuttavilla ohjaussuureilla, kuten kuituradan pintaan puhallettavan höyryn määrällä, termotelan lämpötilalla, kalanterointinipin viivapaineella, kuituradan nopeudella ja/tai kuituradan kosteudella.

Kuituradan laatusuureita säädetään normaalissa tuotantotilanteessa yleensä takaisinkytketyllä säätömenetelmällä (nk. feed-back-säätömenetelmä) siten, että | 15 yhtä tai useampaa kuituradan pinnan laatusuuretta mitataan kenkäkalanterin yhden tai useamman telanipin jälkeen, i - mitattuja kuituradan pinnan laatusuureita verrataan kyseisten laatusuureiden asetu s arvoihin, - mitattujen kuituradan pinnan laatusuureiden ja laatusuureiden asetusarvojen eron 20 perusteella määritetään laskentaohjelmalla kullekin kalanterointinipin kenkäelemen- •. : tille optimaalinen kokonaiskuormituspaine ja optimaalinen kenkäelementin etureu- . ‘ nanja takareunan välinen paine-ero, v,: -kunkin kenkäelementin etu- ja takareunan välinen kuormituspaine-ero ja kenkä- : ': elementin kokonaiskuormituspaine säädetään optimaaliseksi kuormituselementillä.

’ ! 25 Yhden tai useamman laatusuureen asetusarvon ja mitatun arvon eron perusteella on mahdollista säätää myös yhtä tai useampaa muuta nippitapahtumaan vaikuttavaa ohjaussuuretta.

Kun on kyseessä useampinippinen kenkäkalanteri, optimoidaan kalanteroitavan kuituradan laatusuureet optimoimalla ohjaussuureet erikseen kussakin kenkäkalan-• ’ 30 terin kalanterointinipissä.

Edellä esitetyn säätömenetelmän etuna on tavanomaisessa tuotantotilanteessa ennen kaikkea se, että kenkäkalanterin nippitapahtumaa ja siten myös kuituradan laatusuu- 108801 4 reita (mm. kuituradan sileys, paksuus, opasiteetti ja kiilto) on mahdollista hallita aikaisempaa huomattavasti tarkemmin, kun kenkäelementin tilt ja kokonaiskuormitus-paine on otettu mukaan yhtenä aktiivisena nippitapahtuman lisäohjaussuureena. Nippitapahtuman tarkemmalla ohjauksella päästään pienempään kuituradan hukka-5 prosenttiin.

Mikäli kuituradan nopeus V muuttuu oleellisesti ensimmäisestä nopeudesta VI toiseen nopeuteen V2 ja kuituradan ensimmäistä nopeutta vastaa kenkäkalanterin yhden tai useamman kalanterointinipin kenkäelementin ensimmäisen kokonaiskuormi-tuspaineen ja kenkäelementin etureunan ja takareunan välisen kuormituspaine-eron 10 asetusarvo, suoritetaan säätö siten, että - kun kuituradan nopeus muuttuu nopeuteen V2, määritetään laskentaohjelmalla yhdelle tai useammalle kenkäkalanterin kenkäelementille uusi optimaalisen kokonais-kuormituspaineen ja optimaalinen kenkäelementin etureunan ja takareunan välisen kuormituspaine-eron asetusarvo, joka vastaa kuituradan toista nopeutta V2, i 15 - yhden tai useamman kenkäelementin etu- ja takareunan välinen paine-ero ja ken- f käelementin kokonaiskuormituspaine muutetaan vastaamaan kunkin kenkäelementin uusia etureunan ja takareunan välisen kuormituspaine-eron ja kokonaiskuormitus-paineen uusia asetusarvoja kunkin kenkäelementin alla olevilla kuormituselementil-lä.

20 Eräässä suoritusmuodossa kenkäelementin etu- ja takareunan välinen paine-ero ja kenkäelementin kokonaiskuormituspaine muutetaan vastaamaan uusia kenkäelemen-•. '·· tin etureunan ja takareunan välisen kuormituspaine-eron uusia asetusarvoja aikaram- !*·.. pitetusti ajanjakson ΔΤ aikana peräkkäisten asetusarvojen kautta. Edullisesti aika- ';1: rampitetusti suoritettuun asetusarvojen muutokseen käytetään predikatiivisiä moni- - .: 25 muuttuja-algoritmejä ja erityisen edullisesti käytetään nk. MPC-säätöalgoritmiä.

' ; ‘ Viimeksi mainittujen aikarampitettujen ennakoivien säätömenetelmien etuna on se, . ’ että niillä pystytään aiempaa nopeammin ja tehokkaammin kontrolloimaan kalante- roitavan kuituradan laatusuureita kenkäkalanterissa, kun ollaan siirtymässä normaa-'· liin tuotantoon (esim. paperikoneen/kalanterointiyksikön ylösajossa) ja/tai kun kui- 30 turadan nopeus muuttuu oleellisesti. Ennakoivien säätömenetelmien nopeus johtuu sekä säätöalgoritmien luonteesta, että myös siitä, että kenkäelementtiä kuormittavat ;,; kuormituselementit muodostuvat hydraulisylintereistä, jotka reagoivat nopeasti hyd- ;·’ raulipaineen muutoksiin. Ottamalla kenkäelementin kokonaiskuormituspaine ja tilt i 5 108801 mukaan yhdeksi uudeksi ohjausparametriksi voidaan siirto tiloja hallita myös sellaisissa tilanteissa, joissa se ei ole ollut aiemmin mahdollista.

Erityisesti ennakoivalla MPC-säätöalgoritmilla suoritetun aikarampitetun säädön eduista voidaan lisäksi todeta, että säätöalgoritmi kompensoi ohjaussuureiden ristik-5 käisvaikutukset, huomioi ohjaussuureiden rajoitteet ja kompensoi prosessin viivettä, joka syntyy ohjaussuureiden muutoksen ja prosessin laatusuureiden muutoksen välille.

Keksinnön mukaisella menetelmällä saavutettavista lisäeduista todettakoon, että kenkäelementin tiliin ja kokonaispaineen käyttö aktiivisena ohjaussuureena on yk-10 sinkertainen, huokea ja nopea tapa nippitapahtuman ohjaamiseksi. Termotelan lämpötilan, kuituradan nopeuden, kuituradan pintaan syötetyn höyryn määrän ym. tavallisesti kenkäkalanteroinnissa käytettyjen ohjaussuureiden muuttaminen on huomattavasti hitaampaa, vaivalloisempaa ja kalliimpaa kuin kenkäelementin tiltin ja kokonaispaineen säätö, joilla päästään usein samaan lopputulokseen kuin säätämällä 15 useita ohjaussuureita yhdessä.

Seuraavassa keksintöä kuvataan yksityiskohtaisemmin viittaamalla oheisiin kuvioihin.

Kuviossa 1 on kuvattu kaaviomaisesti telanipin päädystä katsottuna kenkäkalanterin kalanterointinippi osittaisena poikkileikkauskuviona.

20 Kuviossa 2 on esitetty kaaviokuva keksinnön mukaisessa säätömenetelmässä käyte-•. ·. tystä laatusuureiden feed-back-säädön periaatteesta.

f I

i ' * Kuviossa 3 on esitetty kaaviokuva niin kutsutusta MPC-säätimestä (feed-forward- • » v.: säätötapa).

t , I » · » · ··, Kuviossa 4 on esitetty kaaviokuva keksinnön mukaisesta säätömenetelmästä nk.

“.'.I 25 feed-forward-säätönä käytettäessä MPC-säätöalgoritmia, kuituradan nopeuden muuttuessa olennaisesti.

Kuviossa 5 on esitetty kolmella eri kenkäelementin kallistuksella määritetty kuitu-’ ‘: radan sileys-bulkki-kaaviokuva.

,:Seuraavassa on esitetty lyhyt selostus kustakin kuviosta.

30 Kuviossa 1 on esitetty kaaviokuva kenkäkalanterista 1, jossa on yksi kalanterointi-.nippi Γ. Kalanterointinipin pääosat ovat puolestaan lämmitetty termotela 5 ja sitä 6 108801 vastapäätä oleva kenkätela 6. Kenkätelan liikkumattoman rungon 10 päällä pyörii päättymätön nauha 9. Kenkätelan rungon päällä pyörivän nauhan ja termotelan väliin jää telanippi 7, jossa kuituradan 3 pinta kalanteroituu. Kuiturata kulkee kuviossa vasemmalta oikealle nuolten suuntaan nopeudella V. Telanippiin muodostetaan 5 nippipaine kenkäelementin 8 alla olevalla kuormituselementillä 2, joka muodostuu kenkäelementin etureunaa 8’ ja takareunaa 8” paineistavista hydraulisylinteririveis-tä 2’ ja 2”. Kuituradan yhtä tai useampaa laatusuuretta 300 mitataan mitta-anturilla 20 tai useammalla mitta-anturilla 200 nipin jälkeen. Yhden tai useamman mitatun laatusuureen 300” ja samaisten laatusuureiden asetusarvojen 300’ välisestä erosta 10 muodostetaan ohjaussignaali. Mikäli mittaukseen käytetään vain yhtä mitta-anturia, mitataan vain yhtä laatusuuretta, jonka asetusarvon 30’ ja mitatun arvon 30” erosta muodostetaan ohjaussignaali.

Kuviossa 2 on esitetty tyypillinen yhden tai useamman laatusuureen feed-back-säätöstrategia. Kuituradan yhden tai useamman laatusuureen 300 (tai yksittäisen 15 laatusuureen 30) mitattuja arvoja 300” (30”) verrataan samaisten laatusuureiden asetusarvoihin 300’ (tai 30’). Vertailun perusteella tehdään laskentaohjelmalla 50 muutoksia yhteen tai useampaan ohjaussuureeseen 400. Ohjaussuureet vaikuttavat nippitapahtumaan ja sitä kautta laatusuureisiin/laatusuureeseen 300 (30). Ohjaus-suureet tai ohjaus suure tarkoittavat rik. feed forward eli ennakoivissa säätötavoissa 20 ko. ohjaussuureiden ennakoituja asetusarvoja, jotka lasketaan laatusuureiden ennakoitujen asetusarvojen ja referenssiasetusarvojen eron perusteella.

Kuviossa 3 on esitetty kaaviokuva monimuuttujasäätimen (MPC-säädin) toiminnas-·. : ta. MPC-säädin saa tietoa yhden tai useamman laatusuureen mittausarvon 300” . '·/ (30’) ja asetusarvon 300’ (30’) välisestä erosta, nippitapahtumaan vaikuttavien oh- f> 25 jaussuureiden asetusarvojen 400’senhetkisistä arvoista sekä kuituradan nopeudesta ' · V ja säätää tämän jälkeen yhden tai useamman ohjaussuureen asetusarvoja 400’ las- * . i i · kentaohjelman 50 avulla. Suluissa olevat luvut tarkoittavat tilannetta, jossa mitataan . · ‘ yksittäistä laatusuuretta 30 ja verrataan sitä ko. laatusuureen asetusarvoon.

•

Kuviossa 4 esitetään kaavakuva ennakoivasta MPC-algoritmia käyttävästä säätöme-• ·. 30 netelmästä kuituradan 3 nopeuden V muuttuessa olennaisesti ensimmäisestä nopeu desta VI toiseen nopeuteen V2. Säätömenetelmässä muutetaan kenkäelementin tiliin ja kokonaiskuormituspaineen asetusarvoja 40a’ arvosta 40al’ arvoon 40a2’ ja edel-V·,'· leen arvoon 40a3’ laskentaohjelman 50; 501 avulla. Myös muiden ohjaussuureiden asetusarvoja 400’ on mahdollista muuttaa arvosta 401’ arvoon 402’ ja edelleen ar-35 voon 403’. Menetelmässä mitataan ajoittain yhtä tai useampaa laatusuuretta 300, joiden mitattuja arvoja 300” verrataan samaisten laatusuureiden senhetkisiin ennä- 7 108801 koituihin asetusarvoihin 300’ (tässä 302’). Ohjaussuureiden senhetkisten ennakoitujen asetusarvojen 400’ (tässä 402’) ja ko. laatusuureiden ennakoitujen ja mitattujen arvojen eron perusteella lasketaan uudet ennakoidut laatusuureiden asetusarvot 300’ (tässä 303’). Laatusuureiden ennakoituja asetusarvoja verrataan samaisten laatusuu-5 reiden referenssiasetusarvoihin 300ref (tässä 303ref) ja eron perusteella lasketaan uudet ennakoidut liitin ja kokonaiskuormituspaineen asetusarvot 40a’ (tässä 40a3’) sekä mahdollisesti myös muiden ohjaussuureiden asetusarvot 400’ (tässä 403’). Laatusuureiden joukon 300 sijaan on mahdollista mitata myös yksittäistä laatusuu-retta 30, jonka mittausarvon 30” ja senhetkisen ennakoidun asetusarvon 30’ välises-10 tä erosta muodostetaan ohjaussignaali, jolla muutetaan laatusuureen ennakoitua asetusarvoa ja ohjaus suure itä.

Kuviossa 5 on esitetty erään soft-paperilaadun sileys huikin tiheyden funktiona, kun kenkäelementin kokonaiskuormituspaine pysyy samana, mutta tikillä on kolme eri arvoa K1 (0), K2 (1,05) ja K3 (1,30).

15 Keksinnön mukaisessa menetelmässä käytetään joko yksikkö- tai monimuuttujasää-dintä. Riippumatta säätimen laadusta noudattaa säätöstrategia pääosin kuviossa 2 esitettyä nk. feed-back-säätötapaa laatusuureiden osalta; kuituradan yhden tai useamman laatusuureen senhetkisiä mitattuja arvoja 300; 300” (30; 30”) verrataan vastaaviin kuituradan laatusuureiden asetusarvoihin 300; 300’ (30; 30’). Vertailun 20 perusteella muodostetaan ohjausignaali laatusuureiden asetusarvon ja mitatun arvon erosta, ja ohjaussignaalin perusteella tehdään laskentaohjelman 50 avulla kulloinkin valitulla säätötavalla muutokset valittuihin ohjaussuureisiin 400 (40). Ennakoivissa feed-forward-säätötavoissa tehdään muutokset ohjaussuureiden sijaan ohjaussuurei-: ·, den asetusarvoihin 400’ (40’) (ennakoidut asetusarvot).

» « •,:: 25 Feed-forward säätötavoissa laatusuureiden asetusarvot tarkoittavat prosessin ohjaus- ' “: historiasta eli ohjaussuureiden aikaisemmista arvoista sekä mitatuista laatusuureista : wi: ja aikaisemmista laatusuureiden ennakoiduista asetusarvoista laskettuja ennakoituja " ’: laatusuureiden asetusarvoja, jotka ovat samoja tai erilaisia kuin laatusuureiden sen hetkiset halutut asetusarvot (referenssiasetusarvot). Suluissa olevat luvut tarkoittavat • ·, 30 tilannetta, jossa laatusuurejoukon 300 sijaan mitataan yksittäistä laatusuuretta, jonka ·’·, mitattu arvo on 30” ja asetusarvo 30’. Muutokset voidaan vastaavasti tehdä myös yksittäiseen asetusarvoon 40 tai yksittäisen ohjaussuureen asetusarvoon 40’ feed-,:: fonvard-säätötavoissa. Näin esimerkiksi kenkäelementin tiltin ja kokonaiskuormi- ,..*· tuspaineen lähtöarvo 40al säädetään laskentaohjelmalla 502 laatusuureen asetusar- ,:, 35 von 30’ ja mittausarvon 30” erosta saadun ohjaussignaalien perusteella laskentaoh- jelmalla 503 arvoon 40a2. Vastaavalla tavalla voidaan muuttaa myös muiden oh- „ 108801

O

jaussuureiden 400 arvoja arvoista 401 arvoihin 402. Laskentaohjelma on taulukko, käyrä, laskentamalli tai vastaava. Mikäli kuituradan nopeus V muuttuu olennaisesti, kuten kuviossa 4 esitetyssä säätöstrategiassa, joka toimii kokonaisuudessaan nk. feed-forward-säätötavalla eli käyttäen ennakoivaa säätötapaa, sovelletaan edellä 5 esitettyä feed-back-säätötapaa siten, että signaali yhden tai useamman laatusuureen mitatun arvon 300” (30”) ja senhetkisen ennakoidun asetusarvon 300’ (30’) erosta välitetään aika ajoin laskentaohjelmalle 502, joka korjaa tämän ohjaussignaalin perusteella ensin laatusuureen tai laatusuureiden ennakoituja asetusarvoja ja tämän jälkeen ohjaussuureiden tai ohjaussuureen ennakoituja asetusarvoja 400’ (40’).

10 Kim säätöstrategia muodostuu yksikkösäätimistä, valitaan tietyt nippitapahtumaan vaikuttavat ohjaussuureet 400 ja niiden avulla säädetään erikseen valittuja laatusuu-reita 300 tietyn laskentaohjelman 50 eli laskentafunktion, kaavan, taulukon tai käyrän avulla. Keksinnön mukaisessa menetelmässä on yksi ohjaussuureista 40 aina kenkäelementin tilt ja kokonaispaine 40a. Siten käytettäessä yksikkösäädin-säätö-15 strategiaa verrataan esimerkiksi kuituradan 3 tietyn laatusuureen senhetkistä mittausarvoa 30”, mitattuna esimerkiksi kalanterointinipin jälkeen kuten kuviossa 1, kyseisen laatusuureen asetusarvoon 30’, ja mitatun arvon ja asetusarvon erosta muodostetaan ohjaussignaali, jonka perusteella laskentaohjelmalla lasketaan uusi tilt ja kokonaispaine, jolla saavutetaan laatusuureen asetusarvo 30’.

20 Menetelmässä käytetyissä säätöstrategioissa tiedetään ohjaussuureiden 400 vaikutus valittuihin laatusuureisiin 300 laskentaohjelman 50 kautta eli vastemallina, funktiona, taulukkona tai käyränä. Mikäli käytetään monimuuttujasäätötapaa, annetaan oh-•. : jaussuureille 400 tällöin maksimi- ja minimiarvot, joiden sisällä kutakin yksittäistä . ’ ohjaussuuretta 40 on mahdollista muuttaa. Siten esimerkiksi kun ohjaussuureena > * 25 käytetyn kenkäelementin tiltin ja kokonaispaineen 40a vaikutus valittuihin laatusuu-' ' * reisiin 300 on tunnettu, on kenkäelementin kallistukselle ja kokonaispaineelle mah dollista antaa minimi- ja maksimirajat, joissa niitä voidaan muuttaa. Monimuuttuja-·.* säädössä huomioidaan useiden ohjaussuureiden 400 samanaikainen vaikutus nippi- .· »t tapahtumaan. Eräs tällainen säätöstrategia on kuviossa 3 ja 4 esitetty nk. MPC-sää-30 din eli ennustava monimuuttujasäädin. Menetelmässä käytetään nk. feed-forward-säätömenetelmää, jossa vastemallin avulla haetaan kaikille käytetyille ohjaussuureil-‘: le (esim. teimotelan lämpötila, kenkäelementin kallistus ja kokonaiskuormituspaine, kuituradalle syötetyn höyryn määrä) parhaat mahdolliset asetusarvot 400’, joiden avulla haluttu nippitapahtuma saavutetaan. Asetusarvojen laskemiseksi on tiedettävä 35 valittujen ohjaussuureiden vasteet yhteen tai useampaan laatusuureeseen 300 ja li- ’;· säksi on määritettävä ohjaussuureiden ristikkäisvaikutukset toisiinsa (= vastemalli).

* · t » 9 108801 Tämän jälkeen nippitapahtuman ohjaus on mahdollista suorittaa optimaalisesti kaikilla ohjaussuureilla niille määritettyjen minimi- ja maksimiarvojen rajoissa. Laatu-suureita 300 vastaavat ohjaussuureiden asetusarvot saadaan laskentaohjelmalla 50.

Kuviossa 3 on esitetty MPC-säätöalgoritmiä käyttävä monimuuttujasäätäjä, jossa 5 yhtenä ohjaussuureena on kenkäelementin tilt ja kokonaiskuormituspaine 40a. Säätö suoritetaan kaksi kalanterointinippiä 1; Γ,Ι” käsittävälle kenkäkalanterille. Menetelmässä valittujen ohjaussuureiden asetusarvoja 400’ muutetaan laatusuureiden mittausarvojen 300” (tai yhden laatusuureen mittausarvon 30) ja asetusarvojen 300’ (tai yhden laatusuureen asetusarvon 30’) vähsestä erosta saadun ohjausignaalin pe-10 rusteella. Kunkin ohjaussuureen asetusarvojen laskennassa otetaan huomioon myös muut nippitapahtumaan vaikuttavat ohjaussuureet ja ohjaussuureiden ristikkäisvai-kutukset toisiinsa määritetään. Lisäksi ohjaussuureiden asetusarvojen laskennassa voidaan ottaa huomioon kuituradan nopeuden V vaikutus. Kuvion mukainen MPC-säädin säätää samanaikaisesti useiden nippitapahtumaan vaikuttavien ohjaussuurei-15 den asetusarvoja 400’, kuten telanippien viivakuormaa, termotelan lämpötilaa, kuituradan pintaan syötetyn höyryn määrää sekä kenkäelementin tiltin ja kokonaiskuor-mituspaineen asetusarvoja 40a’. Monimuuttujasäädin saa yhden 30 tai useamman laatusuureen 300 (esim. paperin paksuus, kiilto, sileys) mittausarvot 300” (tai 30”) kummankin kalanterointinipin jälkeiseltä mittauspisteeltä 20’, 20”. Laatusuureiden 20 mitattuja arvoja 300” (30”) verrataan samaisten laatusuureiden senhetkisiin ennakoituihin asetusarvoihin 300’ (30’) ja kunkin laatusuureen mittausarvon ja asetusarvon välisestä erosta muodostetaan ohjaussignaali, joka välitetään MPC-säätimelle. Lisäksi MPC-säädin saa tiedot kuituradan senhetkisestä nopeudesta V ja valituista > · ./; nippitapahtumaan vaikuttavien prosessin ohjaussuureiden senhetkisistä asetusarvois- * ’',, 25 ta 400’ mukaan lukien tieto senhetkisestä kenkäelementin riitistä ja kokonaiskuormi- tuspaineesta 40a’ kalanterointinipeillä 1; 1’ ja 1;1”. Laskentaohjelmilla 50; 503, * 504 lasketaan nyt uudet asetusarvot 404’ ja 405’ valituille ohjaussuureille, kuten kenkäelementin tillille ja kokonaiskuormituspaineelle 40a’, telanippien viivakuor-malle, termotelan lämpötilalle, kuituradan pintaan syötetylle höyryn määrälle ja 30 lämpötilalle. On mahdollista laskea uudet asetusarvot myös ainoastaan esimerkiksi kenkäelementin riitille ja kokonaiskuormituspaineelle 40a’ (40a4’ ja 40a5’). Asetus- t arvot lasketaan erikseen kummallekin kalanterointinipille 1;Γ ja 1; 1’’ottaen huo-.1 mioon ohjaussuureiden ristikkäisvaikutukset mitattaviin laatusuureisiin tai laatusuu- ! ; reeseen. MPC-säädintä on mahdollista käyttää sekä tavanomaisessa tuotantotilan- ', 35 teessä että kuituradan nopeuden oleellisesti muuttuessa eli tyypillisesti kenkäkalan- terin ylösaj o vaiheessa, jossa tuotannon määrä muuttuu.

108801 ίο

Kenkäelementin riitin ja kokonaispaineen säätö voidaan ratanopeuden muutostilanteessa toteuttaa joko monimuuttujasäätönä tai yksikkömuuttujasäätönä. Koska ratanopeuden muutostilanteissa on kuitenkin tärkeää käyttää nopeasti säädettävissä olevia ohjaussuureita, kuten ainoastaan kenkäelementin kallistusta ja kokonaispai-5 netta, käytetään tavallisesti yksikkösäädinstrategiaa, jolloin laatusuureiden referens-siarvojen perusteella säädetään kenkäelementin kuormituspaineen määräävien hyd-raulisylinterien 2’, 2” avulla painetta sopivan laskentamallin perusteella ottamatta huomioon muiden ohjaussuureiden vaikutusta. Monimuuttujasäätöä voidaan käyttää kuituradan nopeuden muuttuessa suhteellisen hitaasti, jolloin on tarkoituksenmu-10 kaista ottaa säätöstrategiassa huomioon myös muiden ohjausmuuttujien vaikutus valittuihin laatusuureisiin.

Kuviossa 4 on tarkasteltu vielä lähemmin keksinnön mukaista ennakoivaa moni-muuttujasäätöstrategiaa toteutettuna MPC-säätimellä, kim kuituradan nopeus V muuttuu oleellisesti esimerkiksi kenkäkalanterin 1 ylösajotilanteessa nopeudesta VI 15 nopeuteen V2. Kenkäkalanterissä on kuvion 1 mukaisesti yksi telanippi 7, joka muodostuu termotelan 5 ja sitä vastapäätä olevan kenkätelan 6 väliin.

Kenkäelementin 8 riitin ja kokonaispaineen asetusarvoa 40’; 40al’ muutetaan nyt laskentaohjelmalla 50; 501 vastaamaan paremmin uuden ratanopeuden V2 ohjaus-suureelle 40a’ asettamia vaatimuksia. Ensimmäiseksi ohjaussuureen asetusarvoa eli 20 kenkäelementin tiltiä 40a’ muutetaan siten, että valitun laatusuureen ennustettu asetusarvo 30’; 30a’ siirtyy kohti ensimmäistä tarkistuspistettä, jota vastaa laatusuureen referenssiasetusarvo SOaref; 30a2ref, joka eroaa kyseisen laatusuureen lopul-lisesta referenssiarvosta 30anref. Ohjaussuureen laskennassa käytetään tietoa refe-· '·· renssiarvojen 30a2ref ja 30anref eroista sekä mitatuista ohjaussuureen, laatusuu- 25 reen ja mahdollisten häiriösuureiden arvoista. Kenkäelementin riitille ja kokonais-·:··· paineelle saadaan valitun laskentavan mukaisella kustannusfunktiolla, laskentaoh- jelmaa 50; 501 käyttäen uusi ennakoitu asetusarvo 40a’; 40a2’. Kyseistä ohjaussuu- ♦ * * ,···. reen ennakoitua asetusarvoa 40a2’ vastaa laatusuureen ennakoitu asetusarvo 30a2’.

I ·

Mikäli laatusuureelle on saatu uusi luotettava mittausarvo 30” kalanterointinipin 7 30 jälkeen sijaitsevalta traversoivalta mitta-anturilta, verrataan mitattua laatusuureen arvoa 30” samaisen laatusuureen ennustettuun asetusarvoon 30a2’. Laskentaohjelmalla saadaan kyseisten arvojen eron sekä ohjaussuureen senhetkisen arvon 40a2’ avulla laatusuureelle uusi ennustettu asetusarvo 30a3’. Laatusuureen ennustettua asetusarvoa 30a3’ verrataan tämän jälkeen laatusuureen senhetkiseen referenssiase-•. 35 tusarvoon 30a3ref, joka laatusuureella tulisi olla mittausajanhetkellä ja ko. arvojen ;··_ eron perusteella lasketaan ohjaussuureelle uusi ennustettu asetusarvo 40a3’. Mikäli n 108801 ennustettu laatusuureen asetusarvo 30a3’ on kuitenkin sama kuin referenssiasetusar-vo 30a3ref ei ohjaussuureen senhetkiseen asetusarvoon 40a2’ tehdä muutoksia. Mikäli referenssiasetusarvo 30a3ref on sama kuin nopeutta V2 vastaava toivottu laatusuureiden asetusarvo 30anref, ei ohjaussuuretta 40a’ enää muuteta. Muussa 5 tapauksessa edellä kuvattu laatusuureiden mittausproseduuria toistetaan. Kenkäele-mentin tiliin ja kokonaispaineen asetusarvo 40al’ muutetaan uusiin asetusarvoihin 40a2’ ja 40a3’ jne. kenkäelementin 8 kuormituselementillä 2, joka muodostuu kahdesta hydraulisylinteririvistä.

Edellä esitetyssä yksinkertaistetussa säätöalgoritmissa kuituradan nopeuden muutut-10 tua olennaisesti nopeudesta V1 nopeuteen V2 muutetaan vastaavasti kenkäelementin tiltiä ja kokonaispainetta aikarampitetusti. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että on mahdollista jonkin mallin, laskentafunktion tai taulukon perusteella löytää laatusuu-reille ja ohjaussuureille kunakin ajanhetkenä referenssiasetusarvot sekä ennakoidut asetusarvot.

15 Edellä kuvatussa säätöalgoritmissa kenkäelementin tiltiä ja kokonaispainetta sekä mahdollisesti myös muita ohjaussuureita muutetaan aina tietyn ajanjakson jälkeen. Ajanjakso määräytyy toimilaitteiden dynamiikan kuten hydraulisylintereiden nopeuden sekä prosessiviiveiden perusteella. Näin esimerkiksi kenkäelementin riitin ja kokonaispaineen asetusarvoja 40a’ muutetaan aikavälin ΔΤ aikana, ensimmäistä 20 kuituradan nopeutta vastaavasta asetusarvosta 40a Γ toista kuituradan nopeutta vastaavaan asetusarvoon 40an’ ennakoitujen asetusarvojen 40a2’, 40a3’ jne kautta. Sopivin väliajoin mitataan yhtä tai useampaa laatusuuretta 300, ja mitattujen laatu- • · •· suureiden 300” ja laatusuureiden senhetkisten ennakoitujen asetusarvojen 300’ väli- sestä erosta sekä ohjaussuureiden ennakoiduista asetusarvoista muodostetaan oh-25 jaussignaali, jonka avulla tarkistetaan ensin ennakoitua laatusuureen asetusarvoa 300’ ensimmäisestä arvosta toiseen arvoon. Vertaamalla saatua toista laatusuureen asetusarvoa mittaushetkellä voimassa olevaan laatusuureen referenssiasetusarvoon ···, 300ref lasketaan eron perusteella ohjaussuureelle uusi ennakoitu asetusarvo sopi van laskentaohjelman 50 avulla. Referenssiasetusarvot ovat joko kiinteitä tai muut-30 tuvia. Kun referenssiasetusarvot ovat muuttuvia, on referenssiarvojen muuttumistapa eli referenssiarvojen noudattama trajektori tiedettävä etukäteen.

. ‘. Nimenomaan MPC-säädössä laatusuureen referenssiasetusarvon ja saadun ennakoi dun asetusarvon välisen eron perusteella lasketaan uudet ennakoidut ohjaussuurei-den asetusarvot käyttäen laskentafunktiota, joka perustuu erosuureen neliöllisen ;.· 35 kustannusfunktion minimointiin, jolloin ohjaussuureen ennakoitujen asetusarvojen ' *. i muutokset ovat mahdollisimman pieniä. MPC-algoritmissä otetaan ohjaussuureiden 12 108801 rajoitukset huomioon kustannusfunktion eri ohjaussuureiden painofimktioiden avulla, jolloin varmistutaan siitä, ettei esimerkiksi kenkäelementtien tilt saa liian suuria arvoja.

Yksittäisten laatusuureiden sijaan on mahdollista mitata myös useiden valittujen 5 laatusuureiden 300 joukkoa. On mahdollista mitata vastaavasti myös useiden laatu-suureiden senhetkisiä arvoja 300” useammalla mitta-anturilla ja verrata ko. arvoja näiden laatusuureiden asetusarvoihin 300’. On myös mahdollista muuttaa samanaikaisesti useiden ohjaussuureiden 400 asetusarvoja 400’ arvoista 40 Γ arvoihin 402’ ja edelleen arvoon 403 ’ vastaavasti kuin yksittäisen ohjaussuureen 40a’ kohdalla.

10 Keksinnön mukaisella menetelmällä on mahdollista säätää esimerkiksi tietyn paperi-laadun sileyttä pelkästään kenkäelementin tiltiä ja/taf kokonaiskuormituspainetta muuttamalla. Kuviossa 5 on kenkäelementin kokonaiskuormituspaine pidetty muuttumattomana, mutta sen tiltiä on muutettu. Kuviosta nähdään, että soft-paperilla päästään parempiin sileysarvoihin samalla huikilla pelkästään kallistamalla kenkä-15 elementtiä tietty määrä.

Edellä on kuvattu vain eräs keksinnön mukainen toteutusmuoto, mutta alan ammattimiehelle on ilmeistä, että keksintö voidaan toteuttaa usealla muullakin tavalla patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnön idean puitteissa. Niinpä menetelmä voidaan toteuttaa kenkäkalantereissa, joissa kalanteri on linjassa paperikoneen tuotannon 20 kanssa tai erillisenä off-line-yksikkönä erillään paperikoneen muusta tuotannosta.

. . Edellä on kuvattu ainoastaan menetelmävaihtoehto, jossa kuituradan laatusuureita ‘: mitataan kenkäkalanterin kalanterinippien jälkeen. Eräissä tapauksissa on kuitenkin '· '' mahdollista nopeuttaa säätöalgoritmeja mittaamalla laatusuureita myös ennen kalan- :. ‘ terointinippejä. Tämä laatusuureiden mittausvaihtoehto tulee kysymykseen etenkin ‘: 25 useita kalanterointinippejä sisältävissä kenkäkalantereissa, joissa käytetään ennakoi- : '· vaa säätötapaa.

Laatusuureiden mittaus on mahdollista suorittaa traversoivalla mitta-anturilla, joka mittaa kuituradan 3 ominaisuuksia tietyltä kuituradan alueelta esimerkiksi US-pa-·’ tenttijulkaisussa 5 943 906 kuvatulla tavalla. Mittausten nopeuttamiseksi saattaa 30 kuitenkin olla eräissä tapauksissa, esimerkiksi kuituradan nopeuden V muuttuessa :1:': nopeasti, edullista käyttää pistemäistä mitta-anturia, joka mittaa yhtä tai useampaa ; kuituradan laatusuuretta yhdestä kuituradan kohdasta (pistemäinen mittaustapa).

Tällainen osittainen laatusuureen mittaustapa ei ole niin luotettava kuin pitemmältä 13 1 08801 matkalta traversoivalla mitta-anturilla tehty laatusuureen mittaustapa, mutta se on huomattavasti nopeampi.

Edellä on kuvattu tarkemmin kuituradan pinnan laatusuureiden säätö ennakoivalla MPC-säätöalgoritmilla. Laatusuureiden säätämiseen on kuitenkin mahdollista käyt-5 tää muitakin soveltuvia ennakoivia säätöalgoritmeja, joiden yksityiskohtaisempaa toteutusta ja kustannusfunktioita on kuvattu tarkemmin esimerkiksi julkaisussa Aiche Symposium, Voi 93-97, s. 232-256, Kalifornia 1996.

Claims (12)

108801

1. Menetelmä yhden tai useamman kuituradan (3) pinnan laatusuureen (300) säätämiseksi kenkäkalanterissa (1), jossa on yksi tai useampi kalanterointinippi, tunnettu siitä, että kussakin kenkäkalanterin kalanterointinipissä ohjataan kenkä-5 elementin (8) kokonaiskuormituspainetta sekä kenkäelementin etureunan (8’) ja takareunan (8”) välistä kuormituspaine-eroa siten, että ero mitattujen kuituradan pinnan laatusuureiden arvojen (300”) ja laatusuureiden asetusarvojen (300’) välillä on mahdollisimman pieni kenkäkalanterin jälkeen, kun kenkäelementin etureunan ja takareunan välisen kuormituspaine-eron vaikutus valittuihin laatusuureisiin tunnetaan 10 vastemallin, taulukon tai käyrän muodossa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kenkäelementin (8) kokonaiskuormituspaineen sekä kenkäelementin etureunan (8’) ja takareunan (8”) välisen kuormituspaine-eron lisäksi säädetään sinänsä tunnettuja, nippitapahtu-maan vaikuttavia ohjaussuureita (400), kuten kuituradan pintaan puhallettavan höy- 15 ryn määrää, yhden tai useamman termotelan lämpötilaa, yhden tai useamman kalan-terointinipin viivapainetta, kuituradan nopeutta ja/tai kuituradan kosteutta.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kuituradan pinnan laatusuureiden (300) säätömenetelmä, tunnettu siitä, että kuituradan laatusuureita säädetään siten, että - yhtä tai useampaa kuituradan pinnan laatusuuretta (300) mitataan kenkäkalanterin 20 yhden tai useamman telanipin (7) jälkeen, •. ’ : - mitattuja yhtä tai useampaa kuituradan pinnan laatusuuretta (300”) verrataan ky- : ' seisten laatusuureiden asetusarvoihin (300’), ‘ . - mitattujen kuituradan pinnan laatusuureiden (300”) ja laatusuureiden asetusarvo jen (300’) eron perusteella määritetään laskentaohjelmalla (50) kullekin kalanteroin-25 tinipin kenkäelementille (8) optimaalinen kokonaiskuormituspaine ja kenkäelemen- · ’ tin etureunan (8’) ja takareunan (8”) välinen paine-ero (40; 40a), 1 ·. - kunkin kenkäelementin etu- ja takareunan välinen kuormituspaine-ero ja kenkä- ·. elementin kokonaiskuormituspaine (40; 40a) säädetään optimaaliseksi kuormitus- elementillä (2).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yhden tai useamman laatusuureen asetusarvon (300’) ja vastaavien laatusuureiden mitattujen 108801 arvojen (300”) eron perusteella säädetään myös yhtä tai useampaa muuta nippita-pahtumaan vaikuttavaa ohjaussuuretta (400).

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kuituradan 3 pinnan yhden tai useamman laatusuureen (300) säätömenetelmä, jossa kuituradan nopeus V muuttuu oleellisesti 5 ensimmäisestä nopeudesta VI toiseen nopeuteen V2 ja kuituradan ensimmäistä nopeutta vastaa kenkäkalanterin yhden tai useamman kenkäelementin ensimmäinen kokonaiskuormituspaineen ja kenkäelementin etureunan (8’) ja takareunan (8”) välisen kuormituspaine-eron asetusarvo (40’; 40al’), tunnettu siitä, että -kun kuituradan nopeus muuttuu nopeuteen V2, määritetään laskentaohjelmalla 10 (50) yhdelle tai useammalle kenkäkalanterin kenkäelementille (8) uusi optimaalinen kokonaiskuormituspaine ja optimaalinen kenkäelementin etureunan (8’) ja takareunan (8”) välisen kuormituspaine-eron asetusarvo (40an’), joka vastaa kuituradan toista nopeutta V2, - yhden tai useamman kenkäelementin etu- ja takareunan välinen paine-ero ja kenkä-15 elementin kokonaiskuormituspaine (40a) muutetaan vastaamaan kunkin kenkäelementin etureunan (8’) ja takareunan (8”) välisen kuormituspaine-eron ja kokonaiskuormituspaineen uusia asetusarvoja (40an5) kunkin kenkäelementin (8) alla olevalla kuormituselementillä (2).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yhden tai use- 20 ämmän kenkäelementin etu- ja takareunan välinen paine-ero ja kenkäelementin ko- j , . konaiskuormituspaine (40a) muutetaan vastaamaan uusia kenkäelementin etureunan (8’) ja takareunan (8”) välisen kuormituspaine-eron ja kokonaiskuormituspaineen uusia asetusarvoja (40an5) ajanjakson ΔΤ aikana asetusarvojen 40a2’, 40a3’ ... jne. kautta, kenkäelementtien (8) alla olevilla kuormituselementeillä (2). ·. 25

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetel- •, mään kuuluu lisäksi vaihe, jossa yhden tai useamman kenkäelementin kokonaiskuor mituspaineen ja kenkäelementin etu- ja takareunan välisen kuormituspaine-eron asetusarvoja (40’) muutetaan laskentaohjelmalla (50) valittujen laatusuureiden asetus-arvojen (300’) ja mittausarvojen (300”) välisen eron perusteella. \t 30

8. Patenttivaatimusten 5-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yhden tai ;.; useamman kenkäelementin etu- ja takareunan välisen paine-eron ja kenkäelementin ;·' kokonaiskuormituspaineen asetusarvojen (40) lisäksi säädetään lisäksi muiden oh- ;; ’ jaussuureiden asetusarvoja (400’). • * 16 1 08801

9. Patenttivaatimusten 7-8 mukainen kuituradan pinnan yhden tai useamman laa-tusuureen (300) säätömenetelmä, tunnettu siitä, että kuituradan pinnan laatusuureet mitataan osittain tai kokonaan.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuituradan (3) 5 pinnan ominaisuuudet mitataan pistemäisesti kuituradan pinnan yhdestä kohdasta tai traversoivasti tietyltä kuituradan pinnan alueelta.

11. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että - kun kuituradan (3) nopeus muuttuu ensimmäisestä nopeudesta toiseen nopeuteen V2 ajanjakson ΔΤ aikana, mitataan laatusuureiden arvoja (300) kuituradan pinnalta 10 tietyin väliajoin, -mitattuja laatusuureiden arvoja (300”) verrataan samaisten laatusuureiden aikaisemmin laskettuihin ensimmäisiin ennustettuihin asetusarvoihin (300’), - laatusuureiden mitattujen arvojen (300”) ja ensimmäisten ennustettujen asetusar-vojen (300’) välisen eron ja kenkäelementin etu- ja takareunan välisen kuormitus- 15 paine-eron ja kokonaispaineen ensimmäisen ennustetun asetusarvon (40a’) perusteella lasketaan laskentaohjelmalla 50, kuten taulukolla, kaavalla tai laskentafimk-tiolla, toiset ennustetut asetusarvot laatusuureille (300’), - laatusuureiden toisia ennustettuja asetusarvoja (300’) verrataan samaisten laatu- suureiden referenssiasetusarvoihin (300ref) ja laatusuureiden ennustettujen ja re- •. : 20 fenssiasetusarvojen välisen eron perusteella lasketaan laskentaohjelmalla (50) toinen » » : ·. ennustettu asetusarvo (40a’) kenkäelementin etu- ja takareunan väliselle kuormitus- *. ·, paine-erolle ja kokonaispaineelle. * *

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kenkäele- : mentin etu- ja takareunan välisen kuormituspaine-eron ja kokonaispaineen lisäksi ;"': 25 lasketaan toiset ennustetut asetusarvot myös muille valituille ohjaussuureille (400’) näiden ohjaussuureiden ensimmäisten ennustettujen asetusarvojen sekä samaisten •. laatusuureiden mitattujen arvojen (300”) ja ensimmäisten ennustettujen asetusarvo- >. jen (300’) välisen eron perusteella. t „ 108801