FI111744B - Menetelmä vyöhykesäädettävän telan säätämiseksi - Google Patents

Description

5 111744

Menetelmä vyöhykesäädettävän telan säätämiseksi Förfarande för regiering av en zonreglerbar vals

Keksinnön kohteena on menetelmä vyöhykesäädettävän telan säätämiseksi, joka vyöhykesäädettävä tela muodostaa vastatelan kanssa nipin, jonka läpi kuljetetaan paperi- tai kartonkirainaa rainan poikkisuuntaisen profiilin hallitsemista varten ja jota nippiä kuormitetaan säädettävästi vyöhykesäädettävän telan vyöhykkeet muo-10 dostavien hydraulisten liukukenkien avulla, jolloin menetelmässä jatkuvasti mitataan nipin jälkeen rainan poikkiprofiilia ja lasketaan mitatun poikkiprofiilin ja tavoitellun poikkiprofiilin välistä eroprofiilia, jota käytetään suljetussa säätöpiirissä säätösuuree-na nippiprofiilin säätämiseksi halutuksi.

15 Paperikoneissa ja paperin jälkikäsittelylaitteissa käytetään useita sellaisia teloja, jotka muodostavat vettä poistavan puristinnipin, tasoitusnipin, liimapuristinnipin, kalanteroimisnipin tai vastaavan vastatelan kanssa. Tällaisissa käyttökohteissa ja käyttötarkoituksissa on tärkeää, että nipin viivapaineen jakauma eli nippiprofiili telojen aksiaalisuunnassa pysyy vakiollisena tai että tämä profiili on halutulla tavalla :.: : 20 säädettävissä esimerkiksi rainan poikkisuuntaisen kosteusprofiilin tai paksuusprofiilin tai muun vastaavan ominaisuusprofiilin hallitsemista varten. Nippiprofiilin säätöön ’ ·’ käytetään yleisesti erilaisia taipumasäädettyjä, taipumakompensoituja, etenkin

• M M

. , vyöhykesäädettäviä teloja, joilla nipin profiili on sopivalla tavalla hallittavissa.

Nykyisin tällaisina taipumakompensoituina tai vyöhykesäädettävinä teloina käytetään 25 yleisimmin teloja, jotka käsittävät stationäärisen telan akselin ja sen ympärille ,.;.f pyöriväksi järjestetyn telavaipan sekä akselin ja vaipan väliin sovitetut, vaipan sisäpintaan vaikuttavat ja hydraulisesti kuormitetut liukukenkäjärjestelyt, joiden 1 * liukukenkien avulla vaipan aksiaalista profiilia voidaan nipin kohdalla oikaista tai 1 · « säätää halutuksi. Vyöhykesäädettävässä telassa kaksi tai useampia vierekkäisiä * · 30 liukukenkiä muodostavat aina yhden vyöhykkeen, jota ohjataan vyöhykekohtaisella hydrauliikka venttiilillä. Eri vyöhykkeisiin kuuluvien liukukenkien lukumäärä voi • · 2 111744 poiketa toisistaan vyöhyketelan ja sen vastatelan välisen puristusvoiman tarkoituksenmukaisen ohjauksen edellyttämällä tavalla.

Vyöhykesäädettävät telat ovat rakenteeltaan kehittyneet sellaisiksi, että periaatteessa 5 niillä pystyttäisiin saamaan aikaan erittäin tarkka profiilin säätö, mikäli vain telan ohjausjärjestelmä pystyisi telaa halutulla tavalla ohjaamaan. Periaatteellisella tasolla nippiprofiilin säätäminen vyöhykesäädettävää telaa ohjaamalla on varsin yksinkertaista, sillä ensinnäkin ne lähtö- tai alkuarvot, joiden mukaan nippiprofiilia tulee säätää, määräytyvät tavoitellusta paperilaadusta. Näiden tavoitearvojen mukaan 10 sitten telan vyöhykkeitä säädetään ja ohjataan tarkoituksenmukaisella tavalla. Nipin jälkeen paperiradasta sitten mitataan se, miten hyvin säädössä on onnistuttu eli miten hyvin tavoitellut arvot on telaa säätämällä saavutettu. Kun mitatut arvot poikkeavat tavoitelluista arvoista, telan vyöhykkeiden säätöarvoja muutetaan siten, että tämän korjauksen jälkeen mitatut arvot mahdollisimman hyvällä ja riittävällä 15 tarkkuudella vastaisivat tavoiteltuja arvoja. Periaate on siis varsin yksinkertainen. Paperin laadulle asetetaan kuitenkin jatkuvasti yhä korkeampia ja korkeampia vaatimuksia ja tästä syystä johtuen myös vyöhykesäädettävän telan ja erityisesti telan ohjausjärjestelmän säätötarkkuutta on saatava paremmaksi.

• · * · 20 Monivyöhyketelan säädössä eräänä huomattavana säätötarkkuutta rajoittavana ' \ tekijänä on perinteisiä säätömalleja käytettäessä ollut se, että säätösysteemi ei ole . . pystynyt riittävän hyvin tai oikeastaan lainkaan ottamaan huomioon sitä, että vyöhy- kesäädettävän telan eri vyöhykkeillä on ristikkäisiä vaikutuksia eikä sitä, että eri vyöhykkeiden vaikutus ei ole samanlainen mm. vyöhykkeiden erilaisista kenkämää-. ·: ·. 25 ristä ja vyöhykkeiden sijainnista johtuen. Lisäksi tällä tavalla toimilaitteiden valvotta- vien fyysisten rajoitteiden hallinta on käynyt hankalaksi. Säätötarkkuuden parantamiseen on aikaisemmin käytetty vyöhykesäädön lisäksi lämpötilasäätöä lämmittämällä • · t telaa ulkopuolisesti ja paikallisesti telan aksiaalisuunnassa. Tällainen lämpötilaerojen käyttäminen profiilin säätöön ja etenkin tämän säädön vaikutus oli kohtuullisen ". 30 paikallinen, eikä merkittäviä ristikkäisvaikutuksia tällä lämpötilasäädöllä ollut.

Lämpötilasäädöllä pystyttiin näin ollen paikallisesti korjaamaan ja tarkentamaan 3 111744 vyöhykesäädön vaikutuksia. Tämäkään säätötapa ei kuitenkaan tuonut mukanaan riittävää säätötarkkuutta ja säädön yksinkertaistamiseksi tällaisesta lämpötilasäädöstä haluttiin päästä eroon.

5 Aikaisemmat säätömallit pyrittiin muodostamaan mahdollisimman yksinkertaisiksi kuitenkin siten, että riittävä tarkkuus niillä saataisiin aikaan. Niinpä aiemmissa säätömalleissa käytettiin nippikontaktissa olevien telojen käyttäytymistä kuvaamaan palkkeja. Palkkimallinnuksessa otetaan huomioon kappaleen pituusdimensio sekä tietyt jäykkyysominaisuudet, joiden on tarkoitus kuvata kappaleen poikkileikkausta. 10 Tällainen säätömalli toimiikin kohtuullisen hyvin silloin, kun suuria profilointeja ei jouduta käyttämään, eikä nippejä ajeta kaarevassa muodossa. Tämän johdosta on tällaisessa säätömallissa jouduttu tekemään tiettyjä oletuksia ja yksinkertaistuksia, jotka eivät pidä paikkaansa todellisuuden kanssa. Tällaisia ovat esimerkiksi laakeri-voimien vaikutus nippikuormaan, vastavyöhykkeiden vaikutus nippikuormaan ja 15 telavaipan jännityksien laskenta. Aikaisempiin laskentamalleihin ja rutiineihin liittyvistä yksinkertaistuksista voidaan mainita mm. se, että aiemmin oletettiin, että voiman suunnalla ei ole merkitystä vasteen suuruudelle ja muodolle. Samoin aikaisemmin jännityksissä huomioitiin pelkästään taivutuksista tuleva osuus. Näistä ·;·/ syistä johtuen säätö olijoissakin tapauksissa toiminut täysin epäloogisesti eikä vaipan ; 20 koko potentiaalia voitu käyttää profiloinnissa hyväksi. Aikaisemmissa laskentarutii neissa annettiin edelleen esimerkiksi samassa leikkauksissa vallitseville paineille, . . samaan suuntaan vaikuttaville jännityksille jne. tietyt raja-arvot, joiden välissä kyseisen arvon tuli olla. Säädön optimoinnissa käytettiin aikaisemmin lineaarisia rajoitteita hydraulijärjestelmän paineissa.

25

Nyt esillä olevan keksinnön päämääränä on saada aikaan merkittävä parannus olemassa oleviin menetelmiin nippiprofiilin säätämiseksi vyöhykesäädettävän telan ,···, avulla. Tähän päämäärään pääsemiseksi on keksinnön mukaiselle menetelmälle pääasiassa tunnusomaista, että menetelmässä käytetään säätömallia, jossa olennai-30 sesti kaikki telavaippaan kohdistuvat voimat mallinnetaan erillisinä käyttäen mallinnuksessa apuna kuori- ja/tai solidielementtejä, joilla pystytään huomioimaan 4 111744 paikallisia muodonmuutoksia siten, että näitä voimia käsitellään säätöprosessissa myös erillisinä.

Keksintö tuo mukanaan tekniikan tason säätömenetelmiin nähden merkittäviä etuja 5 ja näistä eduista voidaan mainita mm. se, että keksinnön mukaisella säätömenetelmällä päästään vyöhyketelojen säädössä aikaisempiin ratkaisuihin nähden olennaisesti parempaan tarkkuuteen, koska säätömalli, johon keksinnön mukainen säätömenetelmä perustuu, vastaa paremmin rakenteiden todellista käyttäytymistä. Parantuneen tarkkuuden lisäksi etuna on edelleen se, että keksinnön mukaista 10 säätömenetelmää käytettäessä voidaan luotettavasti tehdä suuria profilointeja ja edelleen nippejä pystytään ajamaan kaarevassa muodossa. Tällaisia kaarevia nippejä käytetään yleisesti mm. softkalantereissa ja OptiLoad™-kalantereissa. OptiLoad™— kalanteri on kuvattu esim. US-patentissa 5,438,920. Keksinnön muut edut ja ominaispiirteet käyvät ilmi jäljempänä seuraavasta keksinnön yksityiskohtaisemmasta 15 selostuksesta.

Seuraavaksi keksintöä selitetään esimerkinomaisesti oheisen piirustuksen kuvioihin viittaamalla.

φ · · « ; 20 Kuvio 1 esittää kaaviomaisesti vyöhykesäädettävän telan ja vastatelan käsittävää ' telaparia, joka muodostaa nipin.

• · ’ _ Kuvio 2 esittää kaaviomaisesti nippiprofiilin säädössä käytettävää suljettua säätöpii- ♦ riä.

25

Piirustuksen kuvioissa on vyöhykesäädettävää telaa merkitty yleisesti viitenumerolla 10. Tela 10 käsittää stationäärisen telan akselin 11, jonka päälle on pyörivästi _’·· järjestetty putkimainen telavaippa 12. Telavaippa 12 on tuettu telan akselille 11 telavaipan sisäpintaan vaikuttavien hydraulisten liukukenkien 13 välityksellä, joilla ; \ 30 nippiä N kuormitetaan säädettävästi. Kuvioissa on edelleen esitetty, että telaan 10 on järjestetty myös vastakengät 13a, jotka vaikuttavat liukukenkiin 13 nähden 5 111744 vastakkaiseen suuntaan nippitasossa. Liukukengät 13 on tietyllä tavalla ryhmitelty ja jaettu telan 10 aksiaalisuunnassa vyöhykkeisiin Z, - Z4 siten, että kutakin vyöhykettä säädetään erikseen. Kuviossa 1 on näin ollen esitetty neljä vyöhykettä, mutta niiden lukumäärää ei mitenkään ole tähän rajoitettu. Vastaavalla tavalla on kuviossa 1 5 esitetty, että myös vastakengät 13a on ryhmitelty vyöhykkeisiin Zat - Za4, joita kutakin vyöhykettä erikseen säädetään. Näitä vastavyöhykkeitä Zaj - Za4 ei kaikissa tapauksissa tarvita ja toisaalta jos vastavyöhykkeitä käytetään, niin järjestely ja lukumäärä voivat poiketa varsinaisten vyöhykkeiden järjestelystä ja lukumäärästä. Edelleen on kuviossa 1 esitetty, että vyöhykesäädettävä tela 10 on lisäksi varustettu 10 päätylaakerein 14, joilla telavaippa 12 on tuettu pyörivästi telan akselille 11. Päätylaakerit 14 on kuviossa 1 esitetty täysin kaaviomaisesti. Päätylaakereina 14 voidaan käyttää joko konventionaalisia vierintälaakereita tai niiden sijasta voivat päätylaakerit 14 olla toteutettu nykyaikaisina liukulaakereina. Jotta profiilin säätö nipissä N voitaisiin luotettavasti suorittaa koko nipin aksiaaliselta pituudelta, on 15 kuitenkin tärkeää, että laakerit 14 on toteutettu siten, että ne sallivat telavaipan 12 radiaalisen liikkeen myös mainittujen laakereiden alueella.

Viitenumerolla 70 on piirustuksen kuvioissa merkitty säätö- ja asetuslaitetta, joka on painekanavien 15 välityksellä yhteydessä kunkin vyöhykkeen Zt -Z4 liukukenkiin 13 20 ja vastaavasti kunkin vastavyöhykkeen Zat - Za4 vastakenkiin 13a. Kuten kuviot esittävät, vyöhykesäädettävä tela 10 muodostaa nipin N vastatelan 20 kanssa. Nippi . . N voi olla esimerkiksi puristinnippi, tasoitusnippi, liimapuristinnippi, kalanteroimis- nippi tai vastaava. Paperi- tai kartonkiraina W on kuvion 2 mukaisesti johdettu kyseisen nipin N läpi.

25

Kuviossa 2 on esitetty suljettu säätöpiiri, jota käytetään keksinnön mukaisen menetelmän mukaisesti nippiprofiilin säätämiseksi. Viivakuormaa nipissä N sääde-.···, tään vyöhykesäädettävän telan hydraulisille liukukengille 13 ja vastakengille 13a meneviä asetuspaineita säätämällä. Kuten kuvio 2 esittää, paperi- tai kartonkiraina 30 W tai vastaava on johdettu kulkemaan nipin N läpi ja kyseisellä nipillä, joka on esimerkiksi kalanteroimisnippi, pyritään samaan aikaan tietty vaikutus nipin N läpi 6 111744 kulkevaan rainaan W. Kalanterin tapauksessa pyritään nipin viivapaineen jakauma eli profiili telojen aksiaalisuunnassa pitämään mahdollisimman hyvin tasaisena ja vakiollisena. Järjestelmään on näin ollen syötetty tieto tavoitellusta nippiprofiilista eli siitä vaikutuksesta, mikä nipillä N halutaan saada syntymään nipin läpi kulkevaan 5 rainaan W.

Rainan W juoksulle nipin N jälkeen on järjestetty mittauslaitteisto 30, jolla mitataan jatkuvasti rainan W poikkiprofiilia sen selvittämiseksi, miten hyvin vyöhykesäädettä-vän telan 10 vyöhykkeille Zt - Z4 ja vastavyöhykkeille Zat - Za4 syötetyillä asetusar-10 voilla päästään tavoiteltuun poikkiprofiiliin. Poikkiprofiilin mittauslaitteisto 30 voi käsittää esimerkiksi rainan W poikki kulkevan mittauspalkin, johon on rainan poik-kisuunnassa määrätyin välein asennettu mittausanturit poikkiprofiilin mittaamiseksi. Mittauslaitteisto voi käsittää myös rainan W poikki edestakaisin traversoivan mittauspään tai vastaavan. Poikkiprofiilin mittauksen tuloksena saadaan näin ollen 15 tieto mitatusta profiilista eli todellisesta profiilista 40. Tämä mitattu todellinen profiili 40 annetaan sitten syöttötietona 41 systeemiin kuuluvalle laskentayksikölle 50, johon on ennalta syötetty tieto tavoitellusta poikkiprofiilista. Laskentayksikkö 50 vertaa mitattua profiilia tavoiteltuun profiiliin ja suorittaa tämän perusteella ·;· · laskennan virheprofiilin tai eroprofiilin muodostamiseksi eli sen selvittämiseksi, ; 20 kuinka paljon mitattu profiili poikkeaa tavoitellusta profiilista. Edelleen tämä laskentayksikkö 50 suorittaa laskennan määritellyn eroprofiilinn perusteella viiva-. . kuorman säätämiseksi siten, että nipissä N päästäisiin tavoiteltuun poikkiprofiiliin lasketun säätösuureen perusteella.

:·. 25 Viivakuorman pyyntiä 51 tai säätösuuretta ei kuitenkaan lähetetä suoraan vyöhykkei- : den Zx - Z4 ja vastavyöhykkeiden Za! - Za4 asetuspaineita säätävälle säätö- ja .. asetuslaitteelle 70, vaan tämä viivakuorman pyynti eli eroprofiilin mukaan laskettu ,···. säätösuure tai vastaava ohjaussignaali syötetään suljettuun säätöpiiriin kuuluvaan ·, optimointirutiinin sisältävään optimointiosaan 60. Optimointiosa sisältää ennalta ’! ”. 30 tiedon toimilaitteiden profiilivasteista sekä toimilaitteiden ja koko telan 10 fyysisistä rajoitteista, samoin kuin telaan liittyvistä epälineaarisuuksista. Edelleen se sisältää 7 111744 tiedon eri toimilaitteiden ristikkäisvaikutuksista eli siitä, millä tavoin jonkin toimilaitteen asetusten muutos vaikuttaa jonkin muun toimilaitteen asetuksiin. Uudessa ja keksinnöllisessä systeemissä otetaan mukaan epälineaarisia rajoitteita, jotka ottavat huomioon mm. sen, mihin suuntaan esimerkiksi paine vaikuttaa (nippiin päin 5 tai nipistä poispäin). Samoin otetaan huomioon jännitykset, etenkin telavaipan jännitykset ja niiden suunnat. Jos vaikutussuuntia ei oteta huomioon, vaan toimitaan pelkästään suureiden raja-arvojen avulla, voi tämän perusteella suoritettava säätö olla täysin virheellinen, etenkin mikäli säätötarve on suuri. Uusi säätömalli, joka perustuu vyöhykesäädettävän telan mallintamiseen kuorielementeillä, vastaa 10 paremmin todellista telavaipan käyttäytymistä. Tässä säätömallissa kaikki telavaip-paan 12 kohdistuvat voimat on mallinnettu erillisinä, jotta niitä voitaisiin myös käsitellä erillisinä.

Jotta monivyöhyketelan säätö olisi mahdollisimman tarkkaa, tulee tietyt epälineaari-15 suudet ottaa huomioon viivakuormajakaumaa laskettaessa. Tällaisia epälineaarisesti toimivia voimia ovat mm. laakerivoimat, joiden suunta muuttuu. Laakerivoimien suunnan muuttuminen tulee esiin varsin hyvin esimerkiksi superkalantereissa, joissa ajetaan ns. nollakuormalla tai hyvin lähellä tätä kuormaa. Telavaipan jännitystason : · · · laskenta jokaisella optimointikerralla edellyttää myös epälineaarista laskentamallia.

20 Säädettäessä vyöhyketelaa voimat, jotka vaikuttavat samassa leikkauksessa, mutta ’ ·’ nippiin N nähden vastakkaisella puolella telavaippaa 12, ovat viivakuormavasteel- . . taan erilaisia, eikä lineaarinen laskentamalli voi käsitellä tällaista. Samoin jos halutaan kontrolloida telavaipan jännityksiä (yhdistetty jännitys) ajon aikana, täytyy optimoinnin pystyä hallitsemaan epälineaarinen jännitysyhtälö optimoinnin aikana.

:·. 25

Uusi optimointiruutini, jota uuden laskentamallin kanssa käytetään, pystyy käsittele-mään lineaaristen rajoitteiden lisäksi myös epälineaarisia rajoitteita. Eräs tällainen epälineaarisesti toimiva voima on esimerkiksi laakerivoima, kuten jo aiemmin ·’ todettiin, jonka laakerivoiman vaste muuttuu riippuen siitä, onko voiman suunta •; · · 30 nippiin päin vai nipistä poispäin. Optimoinnissa tällainen voima kuvataan siten, että • ; vain toinen voimista voi olla minimistä poikkeava esimerkiksi seuraavalla tavalla: 8 111744 (Pi ” Plmin) 0¾ ” P2min) ® jossa; 5 pj = nipin puolen paine

Pimin = nipin puolen minimipaine p2 = nipin vastapuolen paine p2min = nipin vastapuolen minimipaine.

10 Rajoitteista vaipan jännityksissä on myös käytetty epälineaarista ominaisuutta. Telavaipalle on määritelty yhdistetyn jännityksen maksimi, jota optimoinnin tulos ei saa ylittää. Optimoinnin aikana rajoite lasketaan jokaisella iterointikerralla yhdistetyn jännityksen kaavalla: j~~2 " 2 o γσχ O2 o1 15 : Missä; • .· σι = aksiaalijännitys σ2 = radiaalijännitys.

: 20 • ‘ : Optimointiosaan 60 syötetään näin ollen eroprofiilin mukaan lasketun viivakuorman pyyntitiedon 51 lisäksi tarvittavat tiedot 52 mm. laakeri voimista, vasta vyöhykkeiden ';*/ Za1 - Za4 paineista ja niiden vaikutuksista nippikuormaan jne. Näiden tietojen ·’ ’ perusteella optimointiosa 60 laskee kaikille toimilaitteille samalla kertaa uudet v : 25 asetusarvot poikkiprofiilin kokonaisvirheen ja ero profiilin minimoimiseksi sekä ’···' määrittelee kulloisellekin eroprofiilille tarvittavan ohjauksen. Näin ollen tässä laskennassa optimointiosa 60 ottaa huomioon kaikkien toimilaitteiden, mm. telan 10 :‘ : vyöhykkeiden Z1 - Z4 ristikkäisvaikutukset, vastavyöhykkeiden Zat - Za4 vaikutukset, laakerointivoimien vaikutukset jne. sekä toimilaitteiden fyysiset rajoitteet, lineaaris- 9 111744 ten rajoitteiden lisäksi myös epälineaariset rajoitteet. Täten optimointiosa pyrkii maksimaalisesti käyttämään hyväkseen vyöhykesäädettävän telan 10 koko profilointi-potentiaalia.

5 Toimilaitteiden uudet asetusarvot lähetetään syöttötietona 61 eli säätösuureina säätö- ja asetuslaitteelle 70 vyöhykkeiden ja vastavyöhykkeiden asetuspaineiden säätämiseksi. Keksinnön mukaisessa epälineaarisessa säätömallissa säädön vaste säätösuureeseen on hyvin tarkkaan tiedossa, minkä johdosta optimointirutiinista eli optimoinnin käyttämän mallin hyvyydestä riippuen voidaan tällä tavoin säädön 10 nopeutta huomattavasti kasvattaa. Keksinnön mukaisessa menetelmässä määritetään säätöpaikkojen kohdalla olevien toimilaitteiden tarvittava liike vertaamalla kunkin säätöpaikan tunnettua profiilivastetta eli toimilaitteen liikkeen aiheuttamaa poikki-profiilin muutosta kyseisen säätöpaikan kohdalla vallitsevaan eroprofiiliin ja antamaan toimilaitteilla vastaavat säätöimpulssit toimilaitteiden ristikkäisvaikutukset, 15 fyysiset rajoitteet ja erityisesti epälineaariset rajoitteet huomioonottaen eroprofiilin korjaamiseksi. Ajonaikaisen säädön lisäksi voidaan tällä menetelmällä mm. ennakoida katkon jälkeistä profilointitarvetta ja näin ollen lyhentää katkonjälkeistä toipu-misaikaa. Kuviossa 2 esitetyssä suljetussa säätöpiirissä profiilin mittausta ja mittauk- ; ·' ; sen perusteella suoritettavaa säätöä tehdään ajon aikana jatkuvasti ja keskeytyksettä.

!:V 20 . . Edellä on keksintöä selitetty esimerkinomaisesti oheisen piirustuksen kuvioihin M viittaamalla. Keksintöä ei kuitenkaan ole rajoitettu koskemaan pelkästään kuvioissa esitettyjä esimerkkejä, vaan keksinnön eri toteutusmuodot voivat vaihdella oheisissa ·:·, 25 patenttivaatimuksissa määritellyn keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

* I

• ·

» * t I

Claims (7)

10 111744

1. Menetelmä vyöhykesäädettävän telan säätämiseksi, joka vyöhykesäädettävä tela (10) muodostaa vastatelan (20) kanssa nipin (N), jonka läpi kuljetetaan paperi- tai 5 kartonkirainaa (W) rainan (W) poikkisuuntaisen profiilin hallitsemista varten ja jota nippiä (N) kuormitetaan säädettävästi vyöhykesäädettävän telan (10) vyöhykkeet (Zt - Z4) muodostavien hydraulisten liukukenkien (13) avulla, jolloin menetelmässä jatkuvasti mitataan nipin (N) jälkeen rainan (W) poikkiprofiilia ja lasketaan mitatun poikkiprofiilin ja tavoitellun poikkiprofiilin välistä eroprofiilia, jota käytetään 10 suljetussa säätöpiirissä säätösuureena nippiprofiilin säätämiseksi halutuksi, tunnettu siitä, että menetelmässä käytetään säätömallia, jossa olennaisesti kaikki telavaippaan (12) kohdistuvat voimat mallinnetaan erillisinä käyttäen mallinnuksessa apuna kuori-ja/tai solidielementtejä, joilla pystytään huomioimaan paikallisia muodonmuutoksia siten, että näitä voimia käsitellään säätöprosessissa myös erillisinä. 15

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että säätömallissa käytetään optimointirutiinia, jossa mainittua eroprofiilia kuvaava säätösuure syötetään järjestelmän optimointiosaan (60), johon jatkuvasti syötetään myös tietoa : vyöhykesäädettävän telan (10) toimilaitteiden profiilivasteista, ristikkäisvaikutuksista 20 ja lineaarisista sekä epälineaarisista rajoitteista, jolloin optimointirutiini laskee : ·1 vyöhykesäädettävän telan uudet asetusarvot poikkiprofiilin kokonaisvirheen ja . . eroprofiilin minimoimiseksi optimointirutiiniin syötetyt rajoitteet huomioonottaen, jolloin lasketut asetusarvot syötetään säätösuureina nippiprofiilia säätäville säätölaitteille poikkiprofiilin korjaamiseksi. ·:·. 25 ·;·.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että optimoin- nissa käytetään säädön rajoitteista niiden epälineaarisia ominaisuuksia. t

• ‘ 4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että *;,:t 30 optimoinnin aikana lasketaan kukin epälineaarinen rajoite jatkuvasti uudelleen ja < > 1 : otetaan huomioon asetusarvoja vyöhykesäädettävän (10) toimilaitteille syötettäessä. 11 111744

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lasketut asetusarvot syötetään vyöhykesäädettävän telan (10) liukukenkien (13) ja mahdollisten vastakenkien (13a) säätö- ja asetuslaitteelle (70) vyöhykkeiden (Zl -Z4) ja vastaavasti vastavyöhykkeiden (Zaj - Za4) asetuspaineiden säätämiseksi. 5

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että säätöpaikkojen kohdalla olevien toimilaitteiden tarvittava liike määritetään vertaamalla kunkin säätöpaikan tunnettua profiilivastetta ja jatkuvasti optimoinnin aikana laskemista epälineaarisista rajoitteista johtuvaa profiilivastetta kyseisen säätöpaikan 10 kohdalla vallitsevaan eroprofiiliin ja annetaan toimilaitteille vastaava säätöimpulssi eroprofiilin korjaamiseksi. I t « # · · · 1 I * · 111744 12