FI112683B - Säätöjärjestely ja menetelmä paperi-/kartonki- tai jälkikäsittelykoneen läpi kulkevan tuoterainan poikkisuuntaisen ominaisprofiilin säätämiseksi - Google Patents

Description

1<Ί <' ' .·' ~7 1 I L Ο Ο Ο Säätöjärjestely ja menetelmä paperi-/kartonki- tai jälkikäsittelykoneen läpi kulkevan tuoterainan poikkisuuntaisen ominaisprofiilin säätämiseksi

Esillä olevan keksinnön kohteena on säätöjärjestely paperi-/kartonki- tai jälkikäsitte-5 lykoneessa, joka säätöjärjestely on toteutettu suljettuna säätöpiirinä ja tarkoitettu säätämään ainakin yhtä kyseisen koneen läpi kulkevan rainan haluttuun poikittaissuuntaiseen ominaisuusprofiiliin vaikuttavaa laitetta ohjaamalla kyseiseen laitteeseen kuuluvia, rainan poikittaissuunnassa sijaitsevia vaikutuselimiä, johon järjestelyyn kuuluu rainan kulkusuunnassa kyseisen ainakin yhden laitteen jälkeen sijoitettu 10 mittauslaitteisto rainan poikittaissuuntaisen ominaisuusprofiilin mittaamiseksi ja laskentayksikkö kyseisen ainakin yhden laitteen uusien asetusarvojen laskemiseksi saadun mittaustiedon perusteella ja saatujen uusien asetusarvojen syöttämiseksi kyseisen laitteen vaikutuselimille. Keksinnön kohteena on lisäksi menetelmä paperi-/kartonki- tai jälkikäsittelykoneen läpi kulkevan tuoterainan poikittaissuuntaisen 15 ominaisuusprofiilin säätämiseksi ohjaamalla ainakin yhtä poikittaissuuntaiseen ominaisuusprofiiliin vaikuttavaa laitetta mainitun ainakin yhden laitteen jälkeen tuoterainan kulkusuunnassa sijoitetun mittauslaitteiston antaman mittaustiedon perusteella, jonka mittaustieto lähetetään laskentayksikölle ja sieltä uusina asetusarvoina mainitussa ainakin yhdessä poikittaissuuntaiseen ominaisuusprofiiliin vaikuttavassa 20 laitteessa oleville vaikutuselimille.

Paperi-/kartonkikoneissa ja paperin jälkikäsittelykoneessa on useita eri laitteita, joilla * vaikutetaan kyseisen koneen läpi kulkevan tuoterainan ominaisuusprofiiliin poikit- : taissuunnassa. Tällaisia laitteita ovat mm. perälaatikon huuliaukko, jolla vaikutetaan 25 neliömassan säätöön; puristusnippi, höyrylaatikko ja/tai inffapunakuumennin, joilla v > vaikutetaan mm. kosteusprofiiiiin; kalenterit, joilla vaikutetaan mm. tuoterainan paksuuteen ja kiiltoon; sekä päällystekone, joka voi olla paperikoneen perässä tai • ‘. erillisenä koneena ja jolla vaikutetaan päällysteeseen. Lisäksi kalanteritelojen yhtey- :, teen voi olla sovitettuna sähkötoimiset induktiokuumennuslaitteet, joilla hallitaan 30 kalanteroimisnipin viivapaineprofiilia.

Neliömassan säätämiseen käytettävän perälaatikon huuliaukon eräs säätöjärjestelmä on esitetty hakijan aiemmassa suomalaisessa patentissa 85731 ja kuviossa 1 on 2 •j 1 : C 7 I !<ιυυο esitetty kyseisen patentin mukaisen säätöjärjestelmän ja toimilaiteohjaimen eri sovellutuskohteita paperi-/kartonkikoneella ja jälkikäsittelykoneella.

Paperi-/kartonkirainan kosteusprofiilin säätämiseksi tunnetaan ennestään säätöjär-5 jestelmiä, joissa mittapalkilla mitataan paperikoneen kuivassa päässä lähellä kone-rullainta rainan poikittaissuuntainen kosteusprofiili ja saadun mittaussignaalin avulla säädetään kosteusprofiiliin vaikuttavia laitteita, kuten puristusnippejä, höyrylaatik-koa tai infrakuumenninta, rainan poikittaissuunnassa. Suomalaisessa hyödyllisyysmallihakemuksessa nro U960390 on kuvattu pitkänippipuristimen käyttöä rainan 10 poikittaisen kosteusprofiilin säätämiseen. Tässä ratkaisussa pitkänippipuristimen kuormitussylinterijärjestelyihin kuuluu kaksi olennaisesti yhdensuuntaista riviä kuormitussylintereitä, joista ainakin yhden rivin kuormitussylinterien paineet ovat yksittäin tai paineenjakolohkottain säädettävissä.

15 Hakijan aiemmassa suomalaisessa patenttijulkaisussa 76872 on kuvattu menetelmä ja laite vyöhykesäätöisen telan ohjaamiseksi ainesradan kulkusuuntaan nähden poikkisuunnassa. Tällaisia vyöhykesäätöisiä teloja voidaan käyttää vettä poistavana puristinnippinä, tasoitusnippinä tai kalanteroimisnippinä vastatelan kanssa. Näissä taipumakompensoiduissa teloissa on keskiakseliin tuettuja kuormituselementtejä, 20 jotka on ryhmitelty halutun levyisiksi vyöhykkeiksi telan pituussuunnassa.

•,' t: Kalanterointitelojen avulla vaikutetaan paperin tai kartongin paksuuden tasaisuu- : teen, kiiltoasteeseen, sileyteen, kosteuteen ja massaan. Perinteisesti poikittaissuun- ’: " täisiin ominaisuusprofiileihin on vaikutettu kuuman/kylmän ilman suihkuilla, induk- ·', · 25 tiokeloilla ja/tai hydraulisella vyöhykesäädöllä. Kuuman/kylmän ilman suihku on suh- v : teellisen hidas toiminnassa ja lopullisen lämpötilan saavuttaminen kestää normaalisti joitakin kymmeniä minuutteja. Kuuman/kylmän ilman suihku rajoittuu lisäksi tapa-\: uksiin, joissa telan pinnan lämpötila on suhteellisen alhainen. Induktiokuumennus : voi toimia korkeissa lämpötiloissa, mutta sillä on rajallinen teho, ja kuten ilmasuih- 30 kulia se on hidas käytössä. Laitteisto vaatii myös huomattavasti tilaa, se voi olla vaikeasti asennettavissa ja kuluttaa paljon energiaa. Induktiokuumennuksessa ei ole mahdollista järjestää jäähdytystä kuten ilmasuihkujen yhteydessä. Sekä ilmasuihku-että induktiokuumennuksella on kapeat ohjausvyöhykkeet (toimilaitteet ovat alle 100 mm leveitä ja tehokas leveys n. 600 mm).

If) r- -7 i L J ϋ 0 3

Tarvittavilla termisillä korjausmenetelmillä on vakavat sivuvaikutukset: kaliiperin säädössä käsitellyt alueet pyrkivät muodostumaan kiiltävämmiksi. Niinpä edut kaliiperin tarkkuudessa aiheuttavat häviötä kiillon tasaisuudessa.

5 Perinteinen hydraulinen vyöhykesäätö on nopea sekä viivapaineen nostamisessa että laskemisessa ja sillä ei ole sivuvaikutuksia paperin kiiltoon. Kuitenkin näillä vyöhykkeillä on rajallinen poikittaisprofiilin säätökyky johtuen niiden leveydestä, joka voi olla jopa 1,5 m. Yksilöllisesti ohjatuilla kengillä varustettujen telojen avulla päästään suureen hydraulivyöhykesäädön reaktionopeuteen ja kapeaan ohjausvyöhykkeen 10 leveyteen.

Säädettäessä tuoterainan poikkiprofiilia monivyöhyketelalla säädön nopeutta rajoittaa mittalaite ja mittaustiedon käsittely. Perinteisesti säätöjärjestelmä on mitannut useampia tuoterainan kokonaisia poikkiprofiileja ennen kuin toimilaitteelle on lasket-15 tu uudet asetusarvot. Näin on voitu aiemmin menetellä koska toimilaitteiden vasteajat ovat olleet niin pitkiä (induktiolla tai kuumailmapuhalluksella profilointi). Profiloitaessa telalla vasteaika tippuu kymmenistä minuuteista sekunteihin tai jopa sekunnin osiin. Tällöin viive mittauksesta säätöön on liian pitkä.

20 Niinpä esillä olevan keksinnön eräänä päämääränä on aikaansaada parannettu sää-: töjärjestely paperi/kartonki- tai jälkikäsittelykoneessa, jonka avulla mittausviiveitä : voidaan pienentää ja säätötoimenpiteitä entisestään nopeuttaa. Tämän päämäärän toteuttamiseksi keksinnön mukaiselle säätöjärjestelylle on tunnusomaista se, että : mittauslaitteisto on järjestetty mittaamaan vähintään kahdessa poikittaissuuntaises- : 25 sa lohkossa ja lähettämään kutakin lohkoa koskevan mittaustiedon välittömästi mit- : tauksen jälkeen laskentayksikölle, joka on järjestetty välittömästi laskemaan kysei sen mitatun lohkon alueessa sijaitseville vaikutuselimille uudet asetusarvot ja lähet-j : tämään ne kyseisille vaikutuselimille rainan poikittaissuuntaiseen ominaisuusprofiiliin : : vaikuttavan laitteen säätämiseksi kyseisen lohkon osalta.

30

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on puolestaan tunnusomaista se, että menetelmässä mittauslaitteistolla suoritetaan poikittaissuuntaisen ominaisuusprofiilin mittaukset vähintään kahdessa rainan poikittaissuuntaisessa lohkossa, ja kutakin lohkoa koskeva mittaustieto lähetetään välittömästi laskentayksikölle, jossa lasketaan uudet

a a <'.: c 7 q J I ,i~ U O \J

asetusarvot mitatun lohkon alueessa olevia vaikutuselimiä varten ja lähetetään kyseiset arvot mainituille vaikutuselimille mainitun ainakin yhden poikittaissuuntaiseen ominaisuusprofiiliin vaikuttavan laitteen säätämiseksi kyseisen mitatun lohkon osalta.

5

Suorittamalla säätö keksinnön mukaisesti lyhyissä lohkoissa siten, että mittauslaitteisto mittaa esim. 1/4 leveyttä reunasta ja lähettää kyseisen mittatiedon välittömästi uusien asetusarvojen laskentaan tälle alueelle ja edelleen optimoitavaksi ja ajoon asetettaviksi voidaan oleellisesti lyhentää viivettä mittauksesta säätöön. Van-10 halla järjestelyllä uusi optimoitu profiili on ajossa minimissään noin puolentoista minuutin kuluttua mittauksen aloituksesta. Uudella järjestelyllä tämä aika voidaan pudottaa noin kymmeneen sekuntiin tai jopa alle. Esim. ohutvaippaisen vyöhykesää-dettävän telan tapauksessa voiman voidaan ajatella välittyvän suoraan viivakuormaksi eikä erillistä optimointia tarvita vaan uudet asetusarvot asetetaan suoraan 15 ajoon mittauksen perusteella tapahtuneen laskennan jälkeen. Tällöin profiilin säätöä saadaan vielä enemmän nopeutettua muutamiin sekunteihin mittauksen jälkeen.

ProfiiIivirheestä ja säätötarpeesta riippuen voidaan rata jakaa eri lohkoihin siten, että ongelma-alueita pyritään säätämään tiheämmin kuin muita, esimerkiksi siten, 20 että reunoja säädetään tiheämmin kuin keskustaa tai jos maksimi virhe ylittää jonkin raja-arvon niin säätöä tihennetään. Jotta mittauksen epäluotettavuutta voidaan minimoida voidaan uusia asetusarvoja laskettaessa käyttää haluttu määrä vanhoja | profiileja pohjana.

: 25 Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin oheisiin piirustuksiin viita- v : teljoissa: * : kuvio 1 esittää erästä tekniikan tason säätöjäijestelyn sovellusta paperikoneessa, 30 kuvio 2 esittää kaaviollisesti keksinnön mukaisen säätöjäijestelyn kuormituskenkä-i kohtaisesti säädettävän taipumakompensoidun telan yhteydessä.

Kuvion 1 mukaisessa kaaviollisesti esitetyssä paperikoneessa on viiraosa 11, jossa on yläviira 11a ja alaviira 11b. Perälaatikko 10 syöttää massasuspensiosuihkun, jon- Λ ' 7

I I L J U <J

ka poikittaista profiilia keksinnön mukaisesti hallitaan, alaviiran alkuosalle. Tämän jälkeen seuraa kaksiviirainen osuus 11c. Alaviiralta 11b raina irrotetaan pick-up-kohdassa P ja siirretään puristinosaan ylähuovalle 12a, jonka alapinnalla raina W viedään puristinosan ensimmäiseen nippiin Nj7 joka on kaksihuopainen 12a, 12b.

5 Ensimmäisen nipin Nj jälkeen raina W seuraa ylähuopaa 12a siirtyen toiseen nippiin N2, josta raina W siirtyy puristimen keskitelan sileällä pinnalla kolmanteen nippiin N3 ja siltä edelleen puristimen neljännelle huovalle 14a.

Kuviossa 1 näkyy etukuivatusosan loppuosasta yläpuolinen kuivatusviira 14c ja ala-10 puolinen kuivatusviira 14b sekä viimeiset kuivatussylinterit 14d. Kuivatusosan jälkeen seuraa on-line-päällystyslaite, jossa on teräpäällystimet 16 ja päällystysnippi Nl, minkä jälkeen raina W siirtyy jälkikuivaimeen, jossa on kuivatussylinterejä 16b ja kuivatusviira 16a. Kuviossa 1 näkyvät jälkikuivattimen viimeiset kuivatussylinterit 16b ja alaviira 16c, minkä jälkeen raina W siirtyy kalanteroimisnipin NK läpi ja siitä 15 edelleen pope-rullaimelle 19.

Kuvion 1 mukaista säätöjärjestelmää 100 ja siihen liittyviä toimilaiteohjaimia sovelletaan perälaatikon 10 huuliaukon profilointiin, puristimen nippien Ni ja N2 välillä imu-telan yhteydessä olevan höyrylaatikon 13 säätökarojen ohjaukseen, teräpäällystimen 20 16 päällystysterän profilointiin ja/tai kalanteroimisnipin NK profilointiin induktiivisilla * ,: kuumennuslaitteilla 17. Kuvion 1 mukaiseen säätöjärjestelmään liittyy takaisinkyt- : : kentähaara, jossa rainan W ominaisuuksia, esim. sen poikkisuuntaista paksuusprofii- ; : lia mitataan kuivatusosan jälkeen sijoitetulla traversoivalla mittausanturilla 15 tai : : vastaavalla anturisarjalla, ja kalanterin jälkeen sovitetulla vastaavalla mittauspalkilla :: 25 18, jonka yhteydessä voi olla myös rainan W poikittaisen sileysprofiilin tai vastaavan . · : mittaus.

: : Mainitut rainan profiilin mittauslaitteet 15 ja 18 ovat yhteillä mi ja m2 yhdistetty sää- , : töjärjestelmään 100. Säätöjärjestelmä 100 ohjaa yhteiden Ci, c2, c3 ja C4 kautta eri 30 toimilaitteiden sarjoja. Yhteiden Ci, c2/ c3 ja Cj kautta siirtyy tieto myös eri toimilaitteiden asemasta ja tilasta säätöjärjestelmälle 100.

g 1 ί L U O O

Kuvio 2 esittää kaavioilisesti keksinnön mukaisen säätöjärjestelyn kuormituskenkä-kohtaisesti säädettävän taipumakompensoidun telan, josta seuraavassa käytetään lyhennettä TK-tela, yhteydessä.

5 Kuvion 2 mukaisesti TK-tela 50 sisältää kaaviomaisesti viitenumerolla 53 esitetyt kuormituskengät, jotka on säädettävissä yksilöllisesti johtamalla niihin paine P1,P2, P3,...Pn. TK-tela 50 muodostaa vastatelansa 60 kanssa nipin N, jonka kautta tuote-raina W on johdettu. Nippi N voi olla esim. paperikoneen vedenpoistopuristimen nippi tai kalanteroimisnippi. Nipin N viivapaineen jakautumaa rainan W poikkisuun-10 nassa säädetään kuormituskenkien 53 avulla. Telan 50 vaippa on järjestetty pyöriväksi kiinteän keskiakselin ympäri, ja tela 50 on tuettu keskiakselin ulkonevien päiden muodostamilla akselitapeilla 51, 52 tukiin 54, 55, joita voidaan kuormittaa kuormitussylintereillä 71, 72 nipin N kuormittamiseksi. Kuormituskengät 53 kohdistavat voimavaikutuksen TK-telan 50 vaipan sisäpintaan liukuen pitkin mainittua si-15 säpintaa vaipan pyöriessä. Vastatela 60 on puolestaan laakeroitu akselitappien 61, 62 avulla pyörivästi laakeritukiin 63, 64. Telojen 50, 60 muodostaman nipin N jälkeen rainan W kulkusuunnassa on koneessa järjestettynä mittauslaitteisto 56, jolla mitataan rainan ainakin yhden ominaisuuden profiilia rainan poikkisuunnassa. Keksinnön mukaisessa ratkaisussa mittauslaitteisto 56 on järjestetty suorittamaan tuo-20 terainan W tiettyjen ominaisuuksien mittaus poikittaissuuntaisessa lohkoissa S1-S4 ja välittämään kutakin lohkoa koskevan mittaustiedon välittömästi mittauksen jälkeen yhdettä 70 pitkin laskentayksikölle 57, joka on järjestetty laskemaan välittömästi uudet asetusarvot kyseisen mitatun lohkon alueessa sijaitsevien kuormitus-; kenkien 53 kuormituspaineille Pl, P2,P3,...Pn. Laskentayksiköstä 57 saadut uudet . . 25 asetusarvot siirretään laskentayksikköön liittyvään optimointiosaan 58, jossa uudet , , asetusarvot optimoidaan ottamalla huomioon esim. telan 50 vaipan jäykkyydestä aiheutuvat ristikkäisvaikutukset muiden kuormituskenkien alueella muutettaessa : , . tietyn kuormituskengän kuormitusarvoa, samoin kuin mahdolliset muut ennestään tunnetut, asetusarvoihin vaikuttavat tekijät. Optimointiosasta saadut optimoidut 30 asetusarvot asetetaan ajoon, eli painejohtimeen P syötetään haluttu hydrauliväliai-’ neen paine, joka jaetaan yksilöllisinä painearvoina kullekin kuormituskengälle 53, esim. venttiiliohjauksen avulla. TK-telan 50 vaipan ollessa riittävän ohut voidaan kuormituskenkien 53 vaippaan kohdistaman voiman ajatella välittyvän suoraan viivakuormaksi, jolloin erillistä optimointia ei tarvita ja laskentayksiköstä 57 saadut 7 1 I L O u o uudet asetusarvot voidaan asettaa suoraan ajoon, kuten kuvattu katkoviivalla 74 kuviossa 2.

Kuviossa 2 on kuvattu keksinnön mukaista säätöjärjestelmää TK-telan ja vastatelan 5 muodostaman nipin poikittaissuuntaisen viivapaineen jakautuman säädön yhteydessä. Keksintöä ei ole kuitenkaan rajoitettu ainoastaan TK-telan yhteydessä käytettäväksi vaan se soveltuu periaatteessa kaikkiin eri laitteisiin paperi-/kartonkikoneessa ja paperin jälkikäsittelykoneessa, joilla vaikutetaan kyseisen koneen läpi kulkevan tuoterainan ominaisuusprofiiliin poikittaissuunnassa erilaisten toimilaitteiden tai vai-10 kutuselimien avulla, kuten esim. perälaatikon huuliaukon kärkilista, erilaiset puris-tusnippitelat, höyrylaatikko, infrapunakuumennin, kalanteritelat, ja päällystekone.

Keksinnön mukaisen säätöjärjestelyn ja menetelmän eräänä sovellutuskohteena voi olla esim. yksilöllisesti ohjatuilla kuormituskengillä varustettu pitkänippipuristimen 15 ns. belttitela.

Claims (9)

1. 8 1 Ί Δ Ο ϋ Ö
2. 1. Säätöjärjestely paperi-/kartonki- tai jälkikäsittelykoneessa, joka säätöjärjestely on toteutettu suljettuna säätöpiirinä ja tarkoitettu säätämään ainakin yhtä kyseisen 5 koneen läpi kulkevan rainan (W) haluttuun poikittaissuuntaiseen ominaisuusprofiiliin vaikuttavaa laitetta (50) ohjaamalla kyseiseen laitteeseen kuuluvia, rainan poikittais-suunnassa sijaitsevia vaikutuselimiä (53), johon järjestelyyn kuuluu rainan (W) kulkusuunnassa kyseisen ainakin yhden laitteen (50) jälkeen sijoitettu mittauslaitteisto (56) rainan (W) poikittaissuuntaisen ominaisuusprofiilin mittaamiseksi ja laskentayk-10 sikkö (57) kyseisen ainakin yhden laitteen (50) uusien asetusarvojen laskemiseksi saadun mittaustiedon perusteella ja saatujen uusien asetusarvojen syöttämiseksi kyseisen laitteen vaikutuselimille (53), tunnettu siitä, että mittauslaitteisto (56) on järjestetty mittaamaan vähintään kahdessa poikittaissuuntaisessa lohkossa (S1-S4) ja lähettämään (70) kutakin lohkoa (S1-S4) koskevan mittaustiedon välittömästi 15 mittauksen jälkeen laskentayksikölle (57), joka on järjestetty välittömästi laskemaan kyseisen mitatun lohkon (S1-S4) alueessa sijaitseville vaikutuselimille (53) uudet asetusarvot ja lähettämään ne kyseisille vaikutuselimille (53) rainan (W) poikittaissuuntaiseen ominaisuusprofiiliin vaikuttavan laitteen (50) säätämiseksi kyseisen lohkon (S1-S4) osalta. 20 : 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että mittauslaitteisto on järjestetty mittaamaan lohkoissa, joiden pituus on noin 1/8 - noin 1/2 rainan : leveydestä. : 25 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että mittauslaitteisto on järjestetty mittaamaan lohkoissa, joiden pituus on noin 1/4 rainan leveydestä.
3. 4. Jonkin edellä olevan vaatimuksen mukainen järjestely, tunnettu siitä, että poikittaissuuntaiseen ominaisuusprofiiliin vaikuttava laite on perälaatikon huuliaukon kär- 30 kilistä, höyrylaatikko, induktiokuumennin, infrakuumennin, nippitela, pitkänippipuris-timen belttitela tai päällystekone.
4. 5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen järjestely, tunnettu siitä, että suljettuun säätöpiiriin kuuluu lisäksi laskentayksikköön (57) liittyvä optimoin-
5. 1. L U if Ö 9 tiosa (58) mittaustietojen perusteella laskettujen asetusarvojen optimoimiseksi ennen vaikutuselimille (53) syöttämistä.
6. 6. Menetelmä paperi-/kartonki- tai jälki käsittelykoneen läpi kulkevan tuoterainan 5 (W) poikittaissuuntaisen ominaisuusprofiilin säätämiseksi ohjaamalla ainakin yhtä poikittaissuuntaiseen ominaisuusprofiiliin vaikuttavaa laitetta (50) mainitun ainakin yhden laitteen (50) jälkeen tuoterainan kulkusuunnassa sijoitetun mittauslaitteiston (56) antaman mittaustiedon perusteella, joka mittaustieto lähetetään (70) laskentayksikölle (57), ja sieltä uusina asetusarvoina mainitussa ainakin yhdessä poikittais-10 suuntaiseen ominaisuusprofiiliin vaikuttavassa laitteessa oleville vaikutuselimille (53), tunnettu siitä, että menetelmässä mittauslaitteistolla (56) suoritetaan poikittaissuuntaisen ominaisuusprofiilin mittaukset ainakin kahdessa rainan (W) poikittaissuuntaisessa lohkossa (S1-S4), ja kutakin lohkoa (S1-S4) koskeva mittaustieto lähetetään välittömästi laskentayksikölle (57), jossa lasketaan uudet asetusarvot mitatun 15 lohkon alueessa olevia vaikutuselimiä (53) varten ja lähetetään kyseiset arvot mainituille vaikutuselimille (53) mainitun ainakin yhden poikittaissuuntaiseen ominaisuus-profiiliin vaikuttavan laitteen (50) säätämiseksi kyseisen mitatun lohkon (S1-S4) osalta.
7. 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä ; ; mittaukset suoritetaan lohkoissa, joiden pituus on noin 1/8-1/2 rainan leveydestä, : sopivammin noin 1/4 rainan leveydestä.
8. 8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetel-25 mässä ohjattavana poikittaisprofiiliin vaikuttavana laitteena on perälaatikon huuliau- • : kon kärkilista, höyrylaatikko, induktiokuumennin, infrakuumennin, nippitela, pitkä- nippipuristimen belttitela tai päällystekone.
9. 9. Jonkin patenttivaatimuksen 6-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mene-30 telmässä käytetään lisäksi laskentayksikköön liittyvää optimointiosaa (58) laskettujen asetusarvojen optimoimiseksi ennen niiden syöttämistä vaikutuselimille (53). ίο 1 i L· Ο ϋ O