FI107256B - Menetelmä kasvainten vastaisten 6-(2-hydroksietyyliamino) tai 6-[(2-hydroksietyyli)aminoalkyyli] -5,11-diokso-5,6-dihydro-11-H-indeno(1,2-c)isokinoliinien valmistamiseksi - Google Patents

Description

107256

Menetelmä kasvainten vastaisten 6-(2-hydroksietyyliamino) tai 6-[(2-hydroksietyyli)aminoalkyyli]-5,ll-diokso-5, 6-dihydro-ll-H-indeno[1,2-c]isokinoliinien valmistamiseksi - Förfarande för framställning av mot tumörer verkande 6-5 (2-hydroxietylamino) eller 6-[(2-hydroxietyl)aminoalkyl]- 5,11-dioxo-5,6-dihydro-11-H-indeno[1,2-c]isokinoliner Tämä keksintö koskee menetelmää 6-(2-hydroksietyyliamino) 10 tai 6-[(2-hydroksietyyli)aminoalkyyli]-5,ll-diokso-5,6-

dihydro-ll-H-indeno[1,2-c]isokinoliinien valmistamiseksi, joiden yleinen kaava on I

^J-(ch2)X

0 (I) 15 jossa X vastaa hiiliatomien lukumäärää välillä 0 ja 5 aminoalkyyliryhmässä, joka on sitoutunut indenoisokino-liini-perusrakenteen asemassa 6 sijaitsevaan typpiato-miin, tai niiden epäorgaanisten· ja orgaanisten happojen 20 kanssa muodostamien suolojen valmistamiseksi.

Kaavan I mukaisilla yhdisteillä (esim. yleisen kaavan I mukaisten yhdisteiden emäksillä) ja niiden suoloilla farmaseuttisesti ja farmakologisesti hyväksyttävien happojen 25 kanssa on käyttökelpoista, kasvainten vastaista aktiivi suutta ja niitä voidaan käyttää hoitoon yksinään ja/tai yhdessä muiden kasvainlääkkeiden kanssa hoidettaessa sopivia biologisia kohteita, etenkin nisäkkäissä.

1072ϊ)6 2

Asiaankuuluvassa kirjallisuudessa on käsitelty tietynlaisia indeno[1,2-c]isokinoliinijohdannaisia alkaloidikrya-topiinin hajoamistuotteina [Perkin W. H: J. Chem. Soc.

109, 815 (1916); samassa julkaisussa 115, 713 (1919); 9y-5 ke S. F., Brown D. W.; Tetrahedron 24, 1455 (1968)]. 1L- H-indeno[1,2-c]isokinoliinia ja/tai 5-hydroksi-llH-inde-no[1,2-c]isokinoliini-N-oksidia valmistettiin reagoima .la HH-indeno [1,2-c] isokumariinia etanolisen ammoniakin ja/tai hydroksyyliamiinin kanssa [Chatterjea J. N., Muk-10 herjee H.: J. Indian Chem. Soc. 37, 379 (I960)].

11-okso-llH-indeno[1,2-c]isokumariinin ja etanolisen ammoniakin välisen reaktion avulla korkeassa paineessa valmistettu 5,ll-diokso-5,6-dihydro-llH-indeno[1,2-c]isoku-15 mariini on kuvattu [Wawzonek S., Stowell J. K., Karll K.

E.: J. Org. Chem. 31, 1004 (1966)].

Indenoisokinoliini-analogeja erittäin myrkyllisestä niti-diinistä ja fagaroniinistä on myös valmistettu [Cushman M., 20 Mohan P., Smith E. C. R.: J. Med. Chem. 27, 544 (1984);

Cushman M., Mohan P.: J. Med. Chem. 28, 1031 (1985)].

Mainitut indenoisokinoliiniyhdisteet eivät osoittaneet minkäänlaista käyttökelpoista biologista aktiivisuutta 25 lukuun ottamatta fagariniinin ja nitidiinin indenoisokj- noliini-analogeja, jotka osoittivat heikkoa kasvainten vastaista vaikutusta.

Tietojemme mukaan tämän keksinnön mukaiset yhdisteet, ¢-30 (2-hydroksietyyliamino) tai 6-[(2-hydroksietyyli)aminoa1- kyyli]-5,ll-diokso-5,6-dihydro-llH-indeno[1,2-c]isokinc-liinit, joiden yleinen kaava on I, jossa X vastaa hiili-atomien lukumäärää välillä 0 ja 5 aminoalkyyliryhmässä, joka on sitoutunut indenoisokinoliini-perusrakenteen ase-35 massa 6 sijaitsevaan typpiatomiin, (esim. yleisen kaavan I mukaisten yhdisteiden emäkset) ja niiden suolat farmaseuttisesti ja farmakologisesti hyväksyttävien happojen kanssa, muodostavat uuden, aiemmin kuvaamattoman luokan 107256 3 yhdisteitä, jotka yllättäen osoittivat huomattavaa kasvainten vastaista toimintaa "in vitro" ja "in vivo", jota ei vielä ole kuvattu. Uusien yhdisteiden suurin etu on niiden hyvä teho jopa suun kautta annettuina, vähäinen 5 myrkyllisuus ja synteettinen saavutettavuus väliin sovi tettuihin aineisiin (antibiootteihin) verrattuna.

Perusteellisen tutkimustyön tuloksena voidaan todeta, että uusia 6-(2-hydroksietyyliamino) tai 6-[(2-hydroksi-10 etyyli)aminoalkyyli]-5,ll-diokso-5,6-dihydro-llH-indeno- [1,2-c]isokinoliineja, joiden yleinen kaava on I, jossa X vastaa hiiliatomien lukumäärää välillä 0 ja 5 aminoalkyy-liryhmässä, joka on sitoutunut indenoisokinoliini-perus-rakenteen asemassa 6 sijaitsevaan typpiatomiin, ja niiden 15 suoloja epäorgaanisten ja orgaanisten happojen kanssa, ja jotka osoittavat kasvainten vastaista aktiivisuutta, voidaan käyttää hoitoon yksinään ja/tai yhdessä muiden kas-vainlääkkeiden kanssa hoidettaessa sopivia biologisia kohteita, etenkin nisäkkäissä.

20

Yleisen kaavan I mukaisia indeno-[1,2-c]isokinoliineja voidaan valmistaa kolmella tavalla, jotka kaikki ovat luonteeltaan tavanomaisia.

25 Lähtöaineina käytettiin: 1. Helposti saatavaa 11-okso-llH-indeno[1,2-c]isokumarii-nia (II) (vrt. Pailer M., Worther H., Meller A.: Mh.

Chem. 92, 1037 (1961)], 2. l-metoksi-2-(2-metoksikarbonyylifenyyli)-l-inden-3- 30 onia (III) [Pailer M., et ai.: l.c] ja 3. 6-(kloorialkyyli)-5,ll-diokso-5,6-dihydro-llH-indeno-[1,2-c]isokinoliineja (IV).

Yleisen kaavan I (X = 0 - 5) mukaisia indeno[1,2-c]isoki-35 noliineja valmistetaan edullisesti kondensoimalla indeno- [1,2-c]isokumariinia (II) ja/tai l-metoksi-2-(2-metoksikarbonyylifenyyli) -l-inden-3-onia (III) ja N-(hydroksi-etyyli)diamiinia tai N-(hydroksietyyli)alkyleenidiamii- 107256 4 nia, jonka alkyyliketjussa on 1-5 hiiliatomia, kuumassa dimetyyliformamidissa. Toinen prosessi tyypin I kaltaisten yhdisteiden valmistamiseksi on kondensaatioreaktio tyypin IV mukaisten 6-(kloorialkyyli)-5,ll-diokso-5, 6-5 dihydro-llH-indeno[1,2-c]isokinoliinien ja etanoliamiiiin välillä dimetyyliformamidissa vedettömän kaliumkarbonaatin läsnäollessa.

θίτ°\ I n N. ----- \—n

NH2(CH2>xNIP^V^-OH

och3 m viwN- (ch2) x-nh^^0» cooch3 o

jf I

o. II2N--^^oh

]-ί| η k2co3, DMF

(CH2) x-ci 0 IV

10

Kaavan I mukaisten yhdisteiden kasvainten vastaista aktiivisuutta on tutkittu testaamalla kemiallisen ryhmän yhdisteitä "in vivo" kokeellisia tyvisolukasvaimia vastaan, kuten Ehrlich-kasvaimen kiinteä muoto (STE, alunpe-15 rin nisärauhassyöpä), kasvain HK (myös siirrettävä alku peräinen nisärauhassyöpä), Krebsin vesivatsakasvain (Kr2), S37 vesivatsasarkooma, Nemeth-Keller lymfooma (NK) , kaikki todettu hiirissä H, Gardnerin lymfosarkoonia (LsG, todettu hiirissä C3H) , P388 ja/tai L1210 leukemic, 20 (hiirissä DBA2), etäpesäkkeitä muodostava B16 tummasyöpä 107256 5 (todettu C57B1/6 hiirissä) ja Yoshidan vesivatsaretikulo-endoteelisyöpä (Y, todettu Wistar-rotissa), V. Jelinekin raportoimissa kokeissa [Neoplasma 12, 469 (1965); Neo-plasma 7, 146 (1960)] ja "in vitro" kokeissa käyttämällä 5 radioaktiivisia nukleiinihappojen ja proteiinien edeltä jiä M. Mikon et ai. mukaan [Cancer Res 39, 4242 (1979); Neoplasma 26, 449 (1979); Neoplasma 16, 161 (1969)], ja pienin muutoksin julkaisussa [Mattern, J.: Studies on the Drug Sensitivity of Short Term Cultured Tumour Cell Sus-10 pensions. "Human Tumours in Short Term Culture" (Dendy, P.P. julk.) s. 301, Academic Press 1976]. Coxin mukaista verrannollisten riskien mallia käytettiin eloonjäämistut-kimukseen ja optimaalisen annostelun määrittämiseen W.H. Carterin et ai. mukaan [Cancer Res. 42, 2963 (1982)].

15

Keksinnön tarkoituksen mukainen hoitava vaikutus merkitsee, että voidaan estää luonteenomaisia sairauden oireita biologisissa kohteissa, joissa on kasvaimia, joilla on taipumus kasvaa, estää biologisen kohteen elinajan lyhenemistä ja 20 kasvainsolujen lukumäärän lisääntymistä tai kasvua. Kasvai men kasvu voidaan havaita kliinisesti tai kokeellisesti in vivo, ts. koe-eläinten avulla, tai in vitro, esimerkiksi kasvaimista tehdyistä kudosviljelmistä. Kasvaimen kasvua voidaan arvioida määrittämällä kasvaimen paino, tai teho-25 kkaammin mittaamalla radioaktiivisuus sen jälkeen, kun kas vaimeen on lisätty tiettyjä, luonnollista alkuperää olevia aineita, kuten aminohappoja (esimerkiksi väliini, leusiini, luonnollinen aminohapposeos), nukleiiniemäksiä (esim. ade-niini), nukleosideja (tymidiini, uridiini), niiden analoge-30 ja (5-jododeoksiuridiini) jne., jotka on merkitty radioak tiivisilla atomeilla, kuten 14C, 3H jne. Kaavan I mukaisten yhdisteiden käyttökelpoinen, hoitava vaikutus on todettu kokeissa vesivatsasarkoomalla 37 (S37), rauhassyövällä HK ja/tai kiinteällä Ehrlichin kasvaimella käyttämällä näitä 35 yhdisteitä suun kautta ja ruuansulatuskanavan ulkopuolises ta Verrattaessa hoitamattomiin verrokkieläimiin havaittiin, että hoitoa saaneiden (esimerkkien) eläinten kasvainten keskimääräinen paino oli huomattavasti pienempi. Kaavan 107256 6 I mukaiset yhdisteet ovat lisäksi käyttökelpoisia lisäämään sopivan biologisen kohteen elinaikaa, kuten hiirien ja rottien, joilla on kasvaimet S37, HK, STE, LsG ja Y ja/tal leukemiat P388 ja L1210, varsinkin oraalisen lääkkeenäanon 5 jälkeen. Käytetyn koejärjestelmän letaalin luonteen vuaksi yhdisteiden kasvainten vastaista vaikutusta kuvataan vertaamalla samanaikaisesti hoidettujen eläinten (jotka elivät pidempään) ja hoitamatta jätettyjen verrokkieläinten eLoon-jäämisaikaa. Esimerkkien mukaisissa tyypillisissä kokeissa 10 koeryhmään kuului kymmenen eläintä ja hoitoa saaneet eläin ryhmät elivät pidempään kuin hoitamatta jätetyt verrokit.

6-[2-2(2-hydroksietyyli)aminoetyyli]-5,ll-diokso-5,6-di-hydro-llH-indeno[1,2-c]isokinoliinivetykloridin, kaavan I mukaiseen kemialliseen ryhmään kuuluvan tyypillisen yhdis-15 teen suonensisäisen annon jälkeen voitiin todeta leukemiaa P388 sairastavien hiirien DBA2 eloon jäämisen kasvaneen todella merkittävästi. Yhdisteet ja niiden suolat osoittavat välitöntä solumyrkyllisyyttä Yoshida-, Ehrlich- ja Gardner-kasvainten ja L1210-leukemian ja sen kestävän, mitoksan-20 tronihoidon jälkeen muodostuneen variantin kasvainsoluja kohtaan. Kaavan I mukaisia yhdisteitä voidaan myös käyttää kasvainsolujen DNA-, RNA- ja proteiinibiosynteesien estäjinä. Tämä oli selkeästi pääteltävissä esimerkkien pohjatta. Minkä tahansa edellä mainitun tärkeän biosynteesin esto on 25 saavutettavissa solumyrkkyjen kasvainten vastaisen aktiivi suuden seurauksena. Tässä kuvattuja yhdisteitä voidaan antaa sopiville biologisille kohteille, etenkin nisäkkäille, niiden terapeuttisten, kasvainten vastaisten vaikutusten vuoksi pelkästään tavanomaisia lääkkeenantomuotoja nou-· 30 dattaen, mutta myös aktiivisena aineosana tavanomaisen, so pivan, myrkyttömän farmaseuttisen kantoaineen kanssa, liuotettuna tai suspendoituna esimerkiksi veteen, suolaliuokseen, polyetyleeni- tai polypropyleenialkoholeihin 107256 7 jne. Lääkkeen anto tapahtuu edullisesti suun kautta. Annos riippuu kasvaintyypistä, jota varten hoitoa halutaan, biologisen kohteen tyypistä, painosta, kehon pinta-alasta, kasvaimen sijainnista, sen morfologisesta tyypistä, 5 hoitotiheydestä jne; biologisen testin mukaan siedettävä suun kautta nautittava annos on 400 mg/kg (1200 mg/m2) .

ED 95 oli 225 mg/kg p.o. (675 mg/m2) tyypillisen yhdisteen emäkselle Ll210-leukemiaa sairastavalla hiirellä DBA2. Suonensisäiset annokset edustivat noin puolta suun-10 puoleisesta lääkkeen annosta, ja toistuva annostelu suun kautta kesti viisi päivää. Yhdisteet eivät ole kovin myrkyllisiä, LD 50 -arvo hiirillä on noin 700 mg/kg p.o.

On selvää, että terapeuttisesti käyttökelpoisia vaikutuk-15 siä on odotettavissa annosteltaessa sellaisia määriä, jotka ovat täysin myrkyttömiä kyseessä olevan nisäkkään organismille. Biologisten kokeiden pohjalta voidaan päätellä, että 675 mg/m2 suuruinen, suun kautta otettava yksittäisannos on siedettävä ja tehokas ihmiselle.

20

Kuviossa 1 on esitetty annostelun vastekäyriä tyypilliselle kaavan I mukaiselle yhdisteelle, jossa X — 2 (ks. esimerkki 8), kun kokeen kohteena käytettiin Yoshidan vesivatsakasvainta kantavia rottia.

25

Kaavan I mukaisten yhdisteiden valmistusprosessia sekä niiden biologisia tutkimuksia kuvataan seuraavissa ei-rajoittavissa esimerkeissä. Sulamispisteet määritettiin Kofler-lohkolla, eikä niitä ole korjattu, saannot on il-30 maistu stoikiometrisenä prosenttilukuna teoreettisesta arvosta.

Esimerkki 1 6-[2-(2-hydroksietyyli)aminoetyyli]-5,1l-diokso-5,6-di- 35 hydro-llH-indeno[l,2-c]isokinoliini (I; X=2)

Suspensio, joka sisälsi 5 g ll-okso-llH-indeno-[1,2-c]- isokumariinia (II, s.p. 258°C) 60 mlsssa dimetyyliform- ; - amidia, käsiteltiin lisäämällä kerralla 3 g N-(2-hydrok- « 107256 8 sietyyli)etyleenidiamiinia ja seosta sekoitettiin samalla lämmittäen 110°Csseen. Noin tunnin kestäneen lämmittämi·· sen jälkeen kirkkaanpunainen liuos jäähdytetään laborato-rion lämpötilaan ja saostunut tuote erotetaan 12 tunnin 5 seisomisen jälkeen imemällä, pestään 60 ml:11a etanolia ja kuivataan 60°C:een lämpötilassa, jolloin saadaan 6,0 g (89%) tuotetta, joka sulaa 184°C:ssa. Otsikon mukaisen indenoisokinoliinin (I; X=2) puhdistus tehdään kiteyttämällä dimetyyliformamidia ja etanolia sisältävästä seok-10 sesta. Yhdiste muodostaa pieniä oranssinvärisiä neulojar jotka sulavat 184°C:ssa.

Esimerkki 2 6-[3-(2-hydroksietyyli)aminopropyyli]-5,ll-diokso-5,6-15 dihydro-llH-indeno[l,2-c]isokinoliini (I; X=3)

Samoissa oloissa (ks. esimerkki 1), 110°C:ssa kondensoi-daan 5,9 g l-metoksi-2-(2-metoksikarbonyylifenyyli)-l-inden-3-onia (III, s.p. 116-118°C) 2-(3-aminopropyyliami-no)etanolilla 60 ml:ssa dimetyyliformamidia.

20

Reaktion päätyttyä liuokseen lisätään vähitellen 70 ml tislattua vettä. Seos jäähdytettiin 3-5°C:seen, saostunut punaisenoranssi kiteinen aine erotettiin 20 tuntia kestäneen imun jälkeen, pestiin vedellä (100 ml), ja kun se 25 oli kuivattu 60°C:ssa (s.p. 151-153°C, saanto 5,35 g, 80%), kiteytettiin etanolista. Tuotteen sulamispiste on 155°C.

Esimerkki 3 30 6-[2-(2-hydroksietyyli)aminoetyyli]-5,ll-diokso-5,6-dihy- dro-HH-indeno[l,2-c]isokinoliini (I; X=2)

Seosta, joka sisälsi 1 g 6-(2-kloorietyyli)5,ll-diokso- 5,6-dihydro-llH-indeno[l,2-c]isokonoliinia (IV, X=2, s.f. 214-215°C), 1 g kuivaa aminoetanolia ja 1 g vedetöntä 35 kaliumkarbonaattia 30 ml:ssa dimetyyliformamidia, käsi teltiin kuumentamalla 100-110°C ja pidettiin tässä lämpötilassa kaksi tuntia. Kuuma seos suodatettiin ja suodat-, timeen jäänyt tuote pestiin 10 ml:11a etanolia. Kahden- 107256 9 toista tunnin jälkeen jääkaapissa (5°C) erotettu kiteinen aine erotettiin imemällä, pestiin etanolilla ja kuivattiin 60°C:ssa. Saanto 0,7 g (65% teoreettisesta) s.p. 184°C. Aine voidaan puhdistaa esimerkissä 1 kuvatulla 5 tavalla.

Esimerkki 4 6-[2-(2-hydroksietyyli)aminoetyyli]-5,ll-diokso-5,6-dihy-dro-llH-indeno[1,2-c]isokinoliinivetykloridi (I; X=2) 10 120 ml:aan tislattua vettä, joka oli lämmitetty 75-80°C:- een lämpötilaan, lisättiin 6 g aineen I (X=2) emästä ja lyhyen sekoittamisen jälkeen käsiteltiin 30 ml:11a väkevää suolahappoa. 5 minuuttia kestäneen sekoittamisen jälkeen lisättiin 300 ml etanolia, joka oli lämmitetty 50-15 60°C:seen. Suspensiota palautettiin 10 minuuttia ja liuottamisen jälkeen suodatettiin huolellisesti ja jätettiin kiteytymään 20°C:seen 20 tunniksi. Saanto oli 6,1 g (91% teoreettisesta).

20 Esimerkki 5 6-[2-(2-hydroksietyyli)aminoetyyli]-5,ll-diokso-5,6-dihy-dro-llH-indeno[l,2-c)isokinoliinin (aine I, X=2) kasvaimen vastainen vaikutus hiirissä suunpuoleisen lääkkeen annon jälkeen.

25 Kahdeksankymmentä naaraspuolista hiirtä H, jotka painoi- vat keskimäärin 20 g, jaettiin neljään ryhmään: yhteen verrokkiryhmään ja kolmeen koeryhmään, joissa kussakin oli 20 eläintä. Tappava annos Sa37 sarkooman vesivat-sanestettä istutettiin vatsaontelon sisäisesti kaikkiin 30 eläimiin. Testiryhmien eläimiä hoidettiin veteen suspen- doidulla yhdisteellä. Aineen väkevyys suspensiossa oli sellainen, että 0,6, 0,4 ja/tai 0,2 ml:n annos suspensiota p.o. vastasi 240, 160 ja/tai 180 mg/kg:n annosta p.o. Lääkettä annettiin koeeläimille kerran päivässä kas-35 vaimen siirron jälkeen. Kymmenentenä päivänä kasvaimen siirrosta puolet kunkin ryhmän eläimistä tapettiin ette-rianestesialla, vesivatsa tyhjennettiin vatsan avaamisen jälkeen ja kasvaimen paino määritettiin jokaisen eläimen 1072(56 10 kohdalla palnoerona ennen ja jälkeen vatsan avaamissta ja vesivatsan poistamista. Kasvainsolufraktion tilavuus vs-sivatsanesteessä määritettiin. Jäljelle jääneiden eläir-ten kuolinajat noteerattiin ja eloonjäämisaikaa seurat-5 tiin. Tilastollisesti merkittävästi pienempiä keskimää räisiä kasvainpainoja kuten myös pienempiä keskimääräisiä kasvainsolufraktioita vesivatsanesteessä havaittiin hoidettujen eläinten kohdalla verrattuna hoitamattomaan verrokkiryhmään (Studentin t-koe, p<0,001). Havaittiin mycs, 10 että hoitoa saaneet eläimet elivät pidempään kuin hoita mattomat verrokkieläimet. Hoitoa saaneiden eläinten keskimääräiset eloonjäämisajät olivat merkittävästi pidempiä (Studentin t-koe, p<0,001) verrattuna hoitamattomien eläinten eloonjäämisaikoihin. Kokeen tulokset on esitetty 15 seuraavassa taulukossa: 6-[2-(2-hydroksietyyli)aminoetyyli]-5,1l-diokso-5, 6-di-hydro-llH-indeno[1,2-cjisokinoliinin (aine I, X=2) kasvaimen vastainen vaikutus S37 sarkoomaa kantavissa hii-20 rissa

Aine Annos Kasvaimen Eloonjäämis- Koko (mg/kg) paino aika vesivatsa _EL-Oj·_CT/C, %)_(T/C, %)_(T/C, %) 25 I 240 42e) 119b> 47c) (X=2) 160 59c) 111 65c) 30 80 61c) 107 64c) b) p = 0,01 c) p = 0,001 35 Esimerkki 6 6-[2-(2-hydroksietyyli)aminoetyyli]-5,1l-diokso-5,6-di-. hydro-llH-indeno[l,2-c]isokinoliinin (aine I, X=2) ja 6- 107256 11 [3-(2-hydroksietyyli)aminopropyyli]-5,ll-diokso-5,6-di-hydro- llH-indeno[ l,2-c]isokinoliinin (aine I, X-3) kasvainten vastainen vaikutus hiirissä suunpuoleisen lääkkeen annon jälkeen.

5

Vastaavanlaisessa kokeessa, jossa eläimiin oli siirretty SA37 sarkooma, ainetta I (X=2) annettiin seitsemän päivittäistä annosta, ja ainetta I (X=3) neljän päivän ajan. Kokeen tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa: 10 6-[2-(2-hydroksietyyli)aminoetyyli]-5,ll-diokso-5, 6-di-hydro-llH-indeno[l,2-c]isokinoliinin (aine I, X=2) ja 6- 13-(2-hydroksietyyli)aminopropyyli]-5,ll-diokso-5,6-dihy-dro-llH-indeno[l,2-c]isokinoliinin (aine I, X=3) kasvain-15 ten vastainen vaikutus S37:ää kantavissa hiirissä

Aine Annos Kasvaimen Eloonjäämis- Koko (mg/kg) - paino aika vesivatsa _p.o. fT/C. %) (T/C, %)_(T/C. %) 20 I 30 32b) 86 47b) (X=2) 20 64b) 129 73Ä) 25 10 66b> 129 73b> I 30 35b) myrk. 43b) (X=3) 20 56c) 99 62c) 30 10 70b) 119 80a) a) p < 0,05 b) p < 0,01 35 c) p < 0,001 myrk. = myrkyllinen annos * » 12 107256

Esimerkkki 7 6-[2-(2-hydroksietyyli)aminoetyyli]-5,1l-diokso-5,6-dih γ-dro-llH-indeno[l,2-c]isokinoliinin (aine I, X=2) kasvaimen vastainen vaikutus hiirissä suunpuoleisen lääkkeen 5 annon jälkeen.

Kuusikymmentä naaraspuolista hiirtä H, jotka painoivat keskimäärin 20 g, jaettiin kolmeen ryhmään: yhteen verrokkiryhmään ja kahteen koeryhmään, joissa kussakin oli 20 eläintä. Tappava annos 40 Ehrlichin kasvaimen homo-10 genaattia siirrettiin ihonalaisesti kaikkiin eläimiin.

Testiryhmien eläimiä hoidettiin veteen suspendoiduilla yhdisteillä. Aineen väkevyys suspensiossa oli sellainen, että 0,4 ja/tai 0,2 ml:n annos suspensiota p.o. vastasi 400 ja/tai 200 mg/kg:n annosta p.o. Lääkettä annettiin 15 koe-eläimille kerran, viidentenä päivänä kasvaimen siir ron jälkeen. Neljäntenätoista päivänä kasvaimen siirrosta puolet kunkin ryhmän eläimistä tapettiin eetterianes-tesialla, kasvain poistettiin ja punnittiin. Jäljelle jääneiden eläinten kuolinajat noteerattiin ja eloonjää-20 misaikaa seurattiin. Tilastollisesti merkittävästi pie nempiä keskimääräisiä kasvainpainoja havaittiin hoidettujen eläinten kohdalla verrattuna hoitamattomaan verrokkiryhmään (Studentin t-koe, p<0,01). Havaittiin myös, että hoitoa saaneet eläimet elivät pidempään kuin hoita-25 mattomat verrokkieläimet. Hoitoa saaneiden eläinten kes kimääräiset eloonjäämisajat olivat merkittävästi pidempiä ‘ (Studentin t-koe, p<0,05) verrattuna hoitamattomien eläinten eloonjäämisaikoihin. Kokeen tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa: 30

Aine Annos Kasvaimen Eloonjäämis- (mg/kg) paino aika _P.o. (T/C, %)_(T/C. %l_ I 400 31b) 152b) 35 (X=2) 200 79“> 111 a) p = 0,05 . b) p = 0,01 • : i 13 107256

Esimerkki 8 6-[2-(2-hydroksietyyli)aminoetyyli]-5,1l-diokso-5,6-di-hydro- llH-indeno[1,2-c]isokinoliinin (aine I, X=2) kasvaimen vastainen vaikutus rotissa suunpuoleisen ja ruuan-5 sulatuskanavan ulkopuolisen lääkkeen annon jälkeen.

Seitsemänkymmentä vastasyntynyttä naaraspuolista Wistar-rottaa, jotka painoivat 63,0-64,8 g, jaettiin seitsemään ryhmään: yhteen verrokkiryhmään ja kuuteen koeryhmään, joissa kussakin oli 10 eläintä. Tappava annos Yoshida 10 retikuloendoteelisyövän vesivatsanestettä siirrettiin vatsaontelon sisäisesti kaikkiin eläimiin. Testiryhmien eläimiä hoidettiin veteen suspendoiduilla yhdisteellä. Aineen väkevyys suspensiossa oli sellainen, että 0,6, 0,4 ja/tai 0,2 ml:n annos suspensiota vastasi 200, 100 ja/tai 15 50 mg/kg:n annosta p.o. tai 40, 20 ja/tai 10 mg/kg s.c.

Lääkettä annettiin koeeläimille kerran päivässä viitenä peräkkäisenä päivänä, alkaen ensimmäisenä päivänä kasvaimen siirron jälkeen. Kaikkien eläinten eloonjäämisaikaa seurattiin. Havaittiin, että hoitoa saaneet eläimet eli-20 vät pidempään kuin hoitamattomat verrokkieläimet. Hoitoa saaneiden eläinten keskimääräiset eloonjäämisajat olivat merkittävästi pidempiä (Studentin t-koe, p<0,01) verrattuna hoitamattomien eläinten eloonjäämisaikoihin. Kokeen tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa ja kuvattu 25 kuviossa 1.

Aine Lääkkeen Annos Eloonjäämis- antomuoto (mg/kg) aika f) _(% verrokistaΪ 30 I p.o. 200 219b,d) (X=2) 100 230b,e) 50 132 ** s.c. 40 86 20 1391 35 10 2032 » p- 0,05, b)p=0,01, d)3 LTS (Pitkään selviyty- 2 , neet), e) 1 LTS, f) T/C, % 107256 14

Esimerkki 9 6-[(2-hydroksietyyli)amino]-5,1l-diokso-5,6-dihydro-11H-indeno[l,2-c]isokinoliinin (aine I, Χ=0) kasvaimen vastainen vaikutus hiirissä.

5 Kokeessa, joka tehtiin eläimille, joihin oli siirretty

Sa37 sarkooma, annettiin ainetta I (X=0) kahdeksan kertaa päivässä (kuten esimerkissä 6). Tilastollisesti merkittävästi pienempiä keskimääräisiä kasvainpainoja kuten myöa pienempiä keskimääräisiä kasvainsolufraktioita vesivat-10 sanesteessä havaittiin hoidettujen eläinten kohdalla ver rattuna hoitamattomaan verrokkiryhmään (Studentin t-koe . p<0,001), kun annokset olivat 50 mg/kg p.o. (60 ja 68%) ja/tai 20mg/kg s.c. (68 ja 71%).

15 Esimerkki 10 6-[(2-hydroksietyyli)amino]-5,1l-diokso-5,6-dihydro-l1H-· indenofl,2-c]isokinoliinin (aine I, X=0) kasvaimen vastainen vaikutus hiirissä suunpuoleisen lääkkeen annon jälkeen.

20 Ehrlichin kasvaimella tehdyn kokeen yhteydessä (kiinteä muoto, ks. esimerkki 7) lääkkeen anto koe-eläimille yksittäisenä annoksena 100 mg/kg p.o. laski merkittävästi keskimääräistä kasvaimen painoa (72% hoitoa saaneiden eläinten kohdalla verrattuna hoitamattomaan verrokkiryh-25 mään). Kun lääkettä annettiin kahdeksan kertaa, alkaen ensimmäisenä päivänä kasvaimen siirrosta, kasvaimen keskimääräinen paino laski 13%, merkittävästi (p<0,05), annosten ollessa 50 mg/kg p.o. x 8. Keskimääräinen eloon-jäämisaika oli pidempi (115%, p<0,05) hoitamattomaan ver-30 rokkiryhmään verrattuna, kun lääkettä annettiin 25 mg/kg p.o. kahdeksan kertaa päivässä. j

Esimerkki 11

Aineen I (X=2) suolan solumyrkyllisyys verrattuna kliini-35 sesti käyttökelpoisiin lääkkeisiin.

[3H]tymidiinin ja [ 14C]uridiinin lisäyksen vaikutus Yoshida vesivatsasolufraktioon, joka on liukenematon tri-kloorietikkahappoon, toimii solumyrkyllisyyden mittana.

107256 15 IC50-arvo vastaa solumyrkyn väkevyyttä, joka vähentää 3H-ja 14C-lisäyksen 50%:iin ei-vaikutettuihin verrokkisolui-hin nähden. Koetulokset on esitetty seuraavassa taulukossa.

5

Aineen I (X=2) vetykloridin vaikutus Yoshida vesivatsa-kasvainsoluihin.

10

Aine Mol.paino Edeltäjä IC 50 _(nmol. I'1) I (n=2) 370,9 [6-3H]tymidiini 5

Vetykloridi 15 [Uracil-U-14C]uridiini 7 DOXORUBICIN 548,0 [6-3H]Tymidiini 16 [Uracil-U-14C]uridiini 8 20 MITOXANTRON 517,4 [ 6-3H]Tymidiini 25 [Uracil-U-14C]uridiini 23 25

Esimerkki 12

Aineen I (X=2) solumyrkyllisyys in vitro L1210-leuke-miasoluja ja sen mitoksantronia kestämään kehitettyä muunnosta L1210/MX vastaan.

30

Aiemmin kuvattujen kokeiden tapaan [14C]-aminohapposeok-sen lisäyksen vaikutusta Ll210-leukemiasoluihin ja/tai Ll210/MX-soluihin, trikloorietikkahappoon liukenemattomaan fraktioon tarkkailtiin ristivastustuskyvyn mittana 35 aineen I (X=2) ja mitoksantronin välillä. Koetulokset on esitetty seuraavassa taulukossa.

16 10721)6

Aine Kasvain Edeltäjä IC 50 ___(umol. I'1)

I (X-2) L1210 [U-14C]aminohapposeos 7J

Emäs 5 I (X=2) L1210/MX [U-14C]aminohapposeos 1L9

Emäs

Tuloksista käy ilmi, että ristivastustuskyky on vain osittaista. Tämän patenttihakemuksen mukaiset aineet vo;-10 vat olla kliinisesti käyttökelpoisia tapauksissa, joissa kasvain on vastustuskykyinen mitoksantronille.

Claims (6)

17 107256

1. Menetelmä kasvainten vastaisen 6-(2-hydroksietyyli-amino tai 2-hydroksietyyliaminoalkyyli)-5,ll-diokso-5,6-5 dihydro-11H-indeno[1,2-c]isokinoliinijohdannaisen valmis- tamiseksi, jolla on yleinen kaava \_ k. /N-(Ch2) 0 (I) 10 tai sen suolan valmistamiseksi epäorgaanisen tai orgaani sen hapon kanssa, jossa X vastaa hiiliatomien lukumäärää välillä 0 ja 5 aminoalkyyliryhmässä, joka on sitoutunut indenoisokinoliini-perusrakenteen asemassa 6 sijaitsevaan typpiatomiin, tunnettu siitä, että 15 a) 11-okso-HH-indeno [1,2-c] isokumariini, jolla on kaava , ·« • · * ' 0 (II) 20 « 18 10721)6 saatetaan reagoimaan N-(hydroksietyyli)diamiinin tai 1-5 hiiliatomia alkyyliketjussaan sisältävän N-(hydroksietyy-li)alkyleenidiamiinin kanssa sopivassa aproottisessa llu-ottimessa, edullisesti dimetyyliformamidissa, ja korots-5 tussa lämpötilassa, tai b) l-metoksi-2-(metoksikarbonyylifenyyli)-l-inden-3-onL, jolla on kaava \_ och3

10 COOCH3 (m) saatetaan reagoimaan N-(hydroksietyyli)diamiinin tai 1-5 hiiliatomia alkyyliketjussaan sisältävän N-(hydroksietjy-li)alkyleenidiamiinin kanssa korotetussa lämpötilassa ^a 15 sopivassa liuottimessa, edullisesti dimetyyliformamidis- sa, tai c) sellaisen kaavan I mukaisen yhdisteen valmistamiseksi, • jossa X on 2-5, 6-(kloorialkyyli)-5,ll-diokso-5,6-dihyc-20 ro-HH-indeno[l,2-c] isokinoliini, jolla on kaava \_ ! * * ’ (CH2)x-C1 o (IV) 107256 19 jossa X vastaa hiiliatomien lukumäärää 2-5 alkyyliketjus-sa, saatetaan reagoimaan 2-aminoetanolin kanssa korote-> tussa lämpötilassa ja sopivassa liuottimessa, edullisesti dimetyyliformamidissa, ja vedettömän kaliumkarbonaatin 5 läsnäollessa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan kaavan I mukainen yhdiste, jossa n = 2. 10

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan kaavan I mukainen yhdiste, jossa n = 3.

15 Patentkrav