FI106634B

FI106634B - Menetelmä nikkelin pelkistämiseksi

Info

Publication number: FI106634B
Application number: FI992407A
Authority: FI
Inventors: Matti Haemaelaeinen; Sigmund Fugleberg; Kari Knuutila
Original assignee: Outokumpu Oy
Priority date: 1999-11-09
Filing date: 1999-11-09
Publication date: 2001-03-15
Also published as: CA2390359A1; RU2236475C2; ZA200203248B; US6702871B1; AP1326A; CA2390359C; CN1387584A; CN1182265C; GR20000100369A; CU23023A3; WO2001034859A1; GR1004211B; AU1149101A; AP2000001966A0; BR0015344A; AU778204B2

Description

1 106634

MENETELMÄ NIKKELIN PELKISTÄMISEKSI

Tämä keksintö kohdistuu menetelmään nikkelin saostamiseksi vesiliuokses-5 taan metallisena pulverina vedyn avulla. Nikkeliyhdistettä sisältävä vesiliuos neutraloidaan ensin maa-alkali- tai alkaliyhdisteellä siten, että nikkeli saostuu nikkelihydroksidina tai emäksisenä suolana, jonka jälkeen pelkistys suoritetaan jatkuvana ionimuodossa olevan katalyytin läsnäollessa atmosfäärisissä tai lähes atmosfäärisissä olosuhteissa.

10

Tekniikan tason mukaisesti nikkelipulverin valmistus hydrometallurgista tietä tapahtuu yleensä vetykaasun avulla. Useimmin käytetty menetelmä on pelkistys ammoniakaalisesta sulfaattiliuoksesta, johon nikkeli on liuennut ammiinikompleksina. Tällaisia menetelmiä ovat kuvanneet mm. Sherritt 15 Gordon Mines ja Amax. Näissä menetelmissä neutraloiva aine, ammoniakki, lisätään nikkelisulfaattiliuokseen, jonka jälkeen liuokseen johdetaan vetyä ja pelkistyminen tapahtuu. Tapahtumaa kuvaa seuraava reaktioyhtälö:

NiS04 + 2 NH3 => Ni(NH3)2S04 + H2 => Ni° + (NH4)2S04 (1) neutralointi pelkistys 20

Edellämainittu pelkistys on heterogeeninen reaktio, joka tarvitsee alkaakseen katalyyttiä. Katalyytteinä käytettäviä aineita on paljon, mutta laajalti on käytetty rautasulfaattia FeS04) joka saostuu rautahydroksidina

Fe(OH)2, kun sitä lisätään alkaliseen liuokseen. Rautahydroksidin oletetaan . ·. 25 muodostavan aktiivisia ytimiä, joiden päälle nikkeli alkaa pelkistyä. Kun • pelkistys etenee pitemmälle, nikkelipulveri itse toimii pelkistystä edistävänä katalyyttinä ja reaktio etenee autokatalyyttisesti.

Ammoniakki on hyvä neutralointiaine koska se ja siitä syntyvä ammonium-30 sulfaatti ovat vesiliukoisia. Ammoniumsulfaatti voidaan lisäksi ottaa talteen ·« 106634 2 haihduttamalla ja kiteyttämällä ja käyttää lannoitteena tai sellaisen raaka-aineena. Aina tämä ei kuitenkaan ole kannattavaa. Tällaisia tilanteita varten on yritetty löytää muita, ammoniakkia halvempia neutralointiaineita joista kirjallisuudesta löytyykin mainintoja. Erityisen mielenkiintoinen S vaihtoehto on tietysti kalkki, joka on yksi halvimpia neutralointiaineita ja joka tarjoaa mahdollisuuden poistaa liuoksesta sulfaattia kipsinä. Myös magnesiumoksidilla on etunsa.

GB patentissa 1,231,572 on kuvattu menetelmä, jossa käytetään 10 neutralointiaineena muita kuin ammoniakkia. Menetelmää ei ole koskaan sovellettu teollisessa tuotannossa ja syynä on varmaankin se, että menetelmän ankarat olosuhteet vaativat erityistekniikkaa. Menetelmässä tapahtuvat seuraavat reaktiot:

NiS04 + Ca(OH)2 => Ni(OH)2 4- + CaS04; + H2 => Ni° + CaS04 + 2H20 (2) 15 neutralointi pelkistys

Konferenssijulkaisussa W. Kunda et ai; Proceed. Int. Powder Met. Conf., New York, 1965, (ed. H.H. Hausner, Pergamon, 1966) on sivuilla 15-49 esittänyt, että nikkelihydroksidin pelkistymistä ei tapahdu vielä lämpötilan 20 ollessa 175 °C ja vetypaineen 350 psi (»25 bar), ei edes katalyytin läsnäollessa. Symposium-julkaisussa R. Derry, R.G. Whittemore; Int. Symp. on Hydrometallurgy 1973, Chicago, on sivulla 42 mainittu, että tällaisessa systeemissä ei tarvita ymppäyskiteitä ja sivulla 54, että lämpötilassa 170 °C vain vähäinen lietteiden pelkistyminen oli mahdollista vaikka käytettiinkin 25 vähemmän kuin stökiömetrinen määrä kalkkia, mutta lämpötilassa 200 °C * pelkistys eteni nopeasti mikäli kalkkia ei ollut ylimäärin. Näissä kokeissa vedyn osapaine oli 15 - 40 bar.

Nyt kehitetyllä menetelmällä käsitellään ensin nikkelin vesiliuoksia tunnetulla 30 tavalla siten, että neutraloidaan nikkeliyhdiste kuten esim. vesiliuoksessaan 106634 3 oleva nikkelisulfaatti, maa-alkali- tai alkaliyhdisteellä nikkelin saostamiseksi. Tällöin muodostuu nikkelisakka, joka on joko nikkelihydroksidia tai nikkelin emäksistä suolaa, jonka lietteestä keksinnön mukaisesti on mahdollista pelkistää nikkeliä paljon helpommissa olosuhteissa kuin mitä edellä on 5 esitetty ja jopa jatkuvatoimisena prosessina. Edellä olevissa julkaisuissa on todettu, että hydroksidiliete on itsekatalysoiva, vaikkakin se vaatii korkeaa painetta ja lämpötilaa. Olemme nyt kuitenkin todenneet, että ulkopuolista katalyyttiä käyttämällä voidaan pelkistys suorittaa huomattavasti edellä kuvattua helpommissa, atmosfäärisissä tai lähes atmosfäärisissä olosuh-10 teissä. Yllättäen on myös todettu, että ratkaisevaa ei ole yksin itse katalyytti vaan myös se, miten katalyytti johdetaan prosessiin. Keksinnölle oleellista on, että katalyyttiä on nikkelisakkalietteen pelkistysvaiheessa ainakin osittain ionimuotoisena liuosmuodossa, ja edullisesti katalyyttiä johdetaan ainakin pelkistyksen alkuvaiheessa samanaikaisesti pelkistysaineen kanssa IS nikkelisakkaan. Keksinnön olennaiset tunnusmerkit käyvät esille oheisista vaatimuksista.

Nyt on todettu, että esimerkiksi liuoksessa oleva kaksiarvoinen rauta (ionimuodossa oleva) katalysoi voimakkaasti nikkelihydroksidilietteen 20 pelkistymistä jopa sellaisessa mitassa, että pelkistys etenee nopeasti jo alle 100 °C:n lämpötiloissa ja atmosfäärin paineessa. Suoritetuissa kokeissa on todettu, että pelkistyminen alkaa jo 60 °C:ssa ja on merkittävää 80 °C:ssa 0.5 barin H2-paineessa. Edullisesti pelkistys suoritetaan lämpötilassa 80 - 130 °C ja vedyn osapaineessa 0.5 - 6 bar. Tietenkin menetelmä toimii myös sekä ·. 25 korkeammassa lämpötilassa että korkeammassa vedyn osapaineessa, mutta tällöin menetetään keksinnön oleellinen etu, atmosfäärisissä olosuhteissa tai lievässä ylipaineessa toiminen.

Kaksiarvoisen raudan lisäksi voidaan myös ainakin osittain liuosmuodossa 30 olevaa kaksiarvoista kromia, Cr2+, käyttää katalyyttinä. Nyt kehitettyä •.

4 106634 menetelmää on helppoa soveltaa myös jatkuvatoimiseen prosessiin, mikä puolestaan aientaa merkittävästi sekä investointi- että käyttökustannuksia.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä nikkelisulfaattiliuokseen lisätään 5 vähän alle stökiömetrinen määrä, 70 - 98%, edullisesti 95 - 98% stökiö-metrisestä, neutralointiainetta kuten CaO, Ca(OH)2, NaOH, MgO tai muuta sopivaa alkali- tai maa-alkaliyhdistettä nikkelin saostamiseksi nikkeli-hydroksidina tai nikkelin emäksisenä suolana. Myös ammoniakkia voidaan käyttää neutralointiaineena, mikäli niin halutaan. Kuten edellä jo todettiin, 10 kalkin käytön etuna on sen edullisuus ja mahdollisuus poistaa sulfaattia kipsinä.

Nikkelihydroksidilietteeseen lisätään katalyytiksi pieni määrä FeS04:n vesiliuosta niin, että ainakin osa raudasta on ionimuodossa liuoksessa. Pelkistys-15 kaasuna toimivaa vetyä lisätään välittömästi liuokseen niin, että pelkistys voi alkaa ilman viivettä. Vetykaasua lisätään kunnes kaikki nikkeli on pelkistynyt. Keksintö ei kuitenkaan ole rajoitettu tähän toimintatapaan, vaan muullakin tavalla voidaan toimia kunhan toimintatapa varmistaa katalyyttinä toimivien rautaionien (tai kromi-ionien) läsnäolon liuoksessa silloin, kun 20 siihen johdetaan vetykaasua. Menetelmä toimii aiemmin esitetyn reaktion (2) * · mukaisesti.

Katalyytin tärkeyttä menetelmässä ja tapaa, jolla hallitaan sen olo nimenomaan kaksiarvoisena Fe2+-ionina liuoksessa, kuvataan vielä oheisten v 25 esimerkkien avulla.

• <

Esimerkki 1

Nikkelisulfaattiliuokseen, jossa oli 30 g/l Ni, lisättiin 34 g/l Ca(OH)2. Liete pantiin välittömästi autoklaaviin ja kuumennettiin 120 °C:een. Vetyä syötettiin 30 sekoittimen alle ja vedyn osapainetta 5 bar ylläpidettiin 2 tuntia. Tämän 106634 5 jälkeen sakkaa tarkasteltiin ja todettiin, että se oli väriltään vihreää Ni-hydroksidia, joten pelkistymistä ei ollut tapahtunut.

Esimerkki 2 S Edellisen esimerkin toimenpiteet toistettiin sillä poikkeuksella, että ennen kuin liete pantiin autoklaaviin, siihen lisättiin liuosta, jossa oli 0,5 g/l FeS04. Ensimmäinen näyte otettiin 10 min kuluttua pelkistyksen alkamisesta ja näyte oli aivan musta pelkistyneestä nikkelistä. Seuraava näyte otettiin 20 min kuluttua ja se oli harmaa. Tässä vaiheessa lietteen pH oli laskenut 10 arvoon 4.3 alkuperäisestä arvosta 7.6. Tämä osoitti, että Ni-hydroksidia ei enää ollut, ja pelkistys oli mennyt loppuun.

Esimerkki 3

Esimerkin 2 mukainen menettely toistettiin, mutta tässä tapauksessa liete ja 15 siinä oleva Fe-katalyytti jätettiin seisomaan 2 h ajaksi. Ensimmäinen näyte otettiin 2 tunnin kuluttua pelkistyksen alkamisesta (siitä, kun vetykaasua alettiin johtaa lietteeseen). Näytteestä nähtiin, että pelkistys oli juuri alkanut, mutta metallista nikkeliä ei voinut näytteestä erottaa, sillä näyte oli täysin epämagneettinen. Tämä osoittaa, että ainakin tietyissä olosuhteissa pelkkä 20 raudan läsnäolo ei ole riittävä aikaansaamaan pelkistymistä.

• ·

Esimerkki 4

Tehtiin koesarja raudan roolin selvittämiseksi. Kaikissa kokeissa nikkeliliuos sisälsi 58.7 g/l nikkeliä eli 1 mol/l. Lisätyn Ca(OH)2:n ja raudan määrä . v 25 vaihteli samoin kuin lisäystapa ja raudan lisäyksen ja pelkistyksen aloituksen • t • : (vedyn syötön) välinen aika. Tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa, jossa odotusajalla tarkoitetaan aikaa, mikä kului raudan lisäyksestä vedyn syötön alkamiseen sekä inkubaatioajalla aikaa, mikä kului vedyn syötön alkamisesta siihen, kun reaktiot astiassa alkoivat.

30 • ·.

6 106634

Taulukko 1

Koe Ca(OH)2 Lisätt Odot. Inkub. Pelk. Fe^.n määrä pelk. aikana, mg/l ___y Fe2» aika -aika aika a\ka

No mol/i g/l min min min mjn ____ 0 10 20 30 60 120 1 0-9 1 0 0 20 100 160 400 500 2 °·9 1 30 20 40 <5 <5 15 130 350 450 3 0.9 1 60 >120 eip. <5 <5 <5 <5 <5 <5 4 0.8 1 30 < 10 30 5 25 60 150 300 550 5 0.7 1 30 0 20 140 210 450 5 -----

Ainoa mitattava tekijä, jolla näytti olevan selvä vaikutus pelkistymiseen näissä kokeissa, oli rautaionien määrä liuoksessa. Jos kaksiarvoisen raudan määrä oli alle 5 mg/l, pelkistymistä ei tapahtunut, ja tämä johti pitkiin inkubaatioaikoihin, kuten nähdään kokeissa 2 ja 3. Kun arvo 5 mg/l ylitettiin, 10 pelkistyminen alkoi eikä pelkistymisnopeus sen jälkeen enää ollut niin voimakkaasti kiinni rautaionien konsentraatiosta. Kokeista 1 - 3 näkyi myös, että ennen pelkistystä rauta saattaa saostua lietettä seisotettaessa, mahdollisesti se voi myös kerasaostua Ni-sakan kiteytyessä. Siksi on tärkeää aloittaa pelkistys niin nopeasti kuin mahdollista sen jälkeen kun 15 katalyytti on lisätty.

>»*

Suoritetut kokeet osoittavat myös, että raudan pelkistystä katalysoivassa efektissä ei ole kysymys kiinteän rautahydroksidin toimimisesta ymppäys-kiteinä nikkelipartikkelien muodostumiselle, vaan liuoksessa olevilla ferro-20 ioneilla on keskeinen asema pelkistymisessä. Osoittautui myös, että mitä *: vähemmän neutralointiainetta lisättiin, sitä helpompi oli pitää rauta liuoksessa ja sitä lyhyempi oli käsittelyaika. Tämä osoittaa, että prosessi on vähemmän herkkä, jos sitä ajetaan jatkuvana. Silloin vain osa neutralointiaineesta lisätään ensimmäiseen reaktoriin, jonne myös katalyytti 25 lisätään ja tällöin katalyytin saostumisen riski olisi pienempi. Loppu · « 106634 7 neutralointiaine voidaan tässä tapauksessa lisätä sarjan seuraaviin reaktoreihin, joissa katalyytin pitäminen liuoksessa on helpompaa.

Esimerkki 5 S Suoritettiin viiden peräkkäisen kokeen sarja. NaOHita käytettiin neutralointiaineena moolisuhteessa 0,9 lisättyä nikkelimoolia kohti. Kussakin kokeessa muodostunut nikkeli erotettiin ja laitettiin seuraavaan kokeeseen. Rautakatalyyttiä lisättiin vain ensimmäiseen kokeeseen. Pelkistyksen etenemistä seurattiin lisäämällä happoa lietenäytteeseen kunnes pH oli 10 stabiloitunut arvoon 2.0 (Ni-hydroksidin jäännös liukeni tässä pH:ssa) ja nikkelin määrä muodostuneessa liuoksessa määritekin. Tästä tuloksesta ja alunperin kokeeseen laitetusta nikkelimäärästä voitiin laskea pelkistyneen nikkelin määrä. Koetulokset nähdään taulukosta 2.

15 Taulukko 2

Koe Ni Lisätty NaOH Pelkistymättömän Ni:n määrä, g/l alussa Fe2* aika

No g/l g/l g/| min 10 20 30 60 120 1 30 1 41 18 7 2.5 2.3 2.5 2 30 0 41 17 8 3 2.5 2.5 3 30 0 41 21 12 5 2.5 2.5 4 30 0 41 25 16 8 5 3.5 5 30 0_ 41 27 22 15 12 10

Oheinen koesarja osoitti, että raudan lisäys joka panokseen ei ole ' 20 välttämätöntä, vaan muodostuva nrkkelipulveri toimii itse kideytiminä tietyn • ·« saostumisajan jälkeen.

Esimerkki 6

Suoritettiin jatkuvatoiminen pelkistys 50 l:n autoklaavissa, jossa oli 6 lohkoa. 25 Kalkkimaitolietettä ja NiS04-liuosta syötettiin kahteen sarjaan kytkettyyn 2 l:n 106634 8 sekoitusreaktoriin Ni(OH)2:n saostamiseksi, jonka jälkeen liete valui syötesäiliöön, josta se syötettiin autoklaaviin. Syötesäiliössä oli ajonopeudesta riippuen 5 -15 min viiveaika.

S Pelkistyksen edistymistä seurattiin titraamalla lietenäytteitä pH.ssa 2 ja määriteltiin liuenneen nikkelin määrä. Pelkistyneen nikkelin määrä saatiin reaktoriin syötetyn ja pelkistyneen nikkelin erotuksena. Viiveen vaikutusta voitiin seurata ottamalla näytteitä eri lohkoista. Katalyyttinä käytettiin rautasulfaattia FeS04, jota lisättiin ensin ensimmäiseen sekoitusreaktoriin, 10 mutta silloin kaksiarvoisen raudan Fe2+ määrä pelkistyksen alkaessa jäi autoklaavissa alle arvon 5 mg/l eikä pelkistystä tapahtunut. Kun FeS04-liuosta syötettiin suoraan autoklaavin ensimmäiseen lohkoon, lähti pelkistys heti liikkeelle. Lämpötila pidettiin alueella 85 - 120 °C ja vedyn osapaine alueella 1-5 bar. Tulokset oheisessa taulukossa 3.

15

Kaksiarvoisen raudan määrä vaihteli eri koejaksoissa välillä 30 - 500 mg/l. Kun häiriötilanteessa raudan syöttö pääsi loppumaan, loppui myös pelkistyminen lyhyen ajan sisällä. Tulosten tarkastelussa ei tullut esille muuta selvää vaikutusta raudan määrästä kuin että rautaa piti olla edullisesti 20 ainakin 5 mg/l. Syötetyn Fe2+:n määrä oli noin 1 % nikkelin määrästä paitsi • · jaksossa 5, jossa se oli 0.5%. Suurimman osan ajasta, jaksot 1,2,3 ja 4, oli

Ca(OH)2:n syöte noin 75% teoreettisesta, mutta jaksossa 5 se oli 95%.

Tuloksesta nähdään, että myös silloin pelkistys eteni samalla nopeudella kuin matalammalla neutralointiasteella eli pelkistysaste oli suurin piirtein v 25 sama kummallakin kalkinsyöttösuhteella. Tuloksista nähdään myös, että • · ! 1 suurin osa pelkistyksestä tapahtuu jo ensimmäisessä lohkossa, eli noin 10 min viiveellä.

♦ ♦ 106634 9

Esimerkeissä esitetyistä tuloksista nähdään, että keksintöä voidaan hyödyntää hyvin erilaisissa suoritusmuodoissa, joista ohessa ei ole voitu esitellä kaikkia keksinnön suojapiiriin kuuluvia suoritustapoja.

•« • I • · ^ —; CO Γ-; ^ νβ OS Ό* © 00 1 — - 106634

Ä «C NO Ο Ό VI NO

έ* co m (S η π es

Ό S

o

.'Ci' — rf n n in M

£ c0 ö ö ö ö ö L· ^ o* oo r* no 2 ^ oo o> 00 OS ö v© .© 00 00 00 Γ^- ^eNf^vor^r^os +-? 3--

Ob ^ w t5 «cr m o m m m

^ Z 60 n «s rs m M

CO — I

C/5 *Ä « 1 " f ,2 S' - r-, •j, 2 bb — O — γ*ί ~ <3--- «β S i-, <— io « o\ n oo 3 2 eb od a< cc r~" ö 3---- tn -¾ > ,β σ\ Tj- \o o

es — S- t~~ vo r~ C7N

:···ΤΤν 3 .S *?" 33 a e Ό ON rj-

: ii Z öb m — Γ<"1 <N

.. ___^_ - - s ~ 5? ° _ ΙΛ ~ Z öb — — ro cj ί- 't t~~ ·>3· r-~ Z öb oo oC r-‘ o O -----

Ji - · *.·< . .· P3

C

JS' sj ä:% 1 S S S fj 3

O

.-+^ ·: e c/5 : | ·.

· I

:0 O.

.]§: «J ,, O O ° m >/>

. ·*? r=< U MOOOOOO

1-4 3.. o f*1 · --- ·' · · ___ . O .....

1 4 o 3 O ö rt .¾ Z - n n 3 ό H 1 i l

Claims

106634

1. Menetelmä nikkelin saostamiseksi nikkeliyhdisteen vesiliuoksesta metallisena pulverina, jolloin nikkeliyhdisteen vesiliuos ensin neutraloidaan 5 maa-alkali- tai alkaliyhdisteen avulla nikkelin saostamiseksi nikkelihydrok-sidina tai nikkelin emäksisenä suolana, jonka jälkeen suoritetaan nikkeli-sakkalietteen pelkistys, tunnettu siitä, että nikkelisakan pelkistys suoritetaan atmosfäärisissä tai lähes atmosfäärisissä olosuhteissa katalyytin läsnäollessa ionimuotoisena vesiliuoksessaan ja katalyyttiä johdetaan nikkeli-10 sakkaan ainakin pelkistyksen alkuvaiheessa samanaikaisesti pelkistimen kanssa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nikkeli-sakkalietteen pelkistys suoritetaan lämpötilassa 80-130 °C. 15

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nikkeli-sakkalietteen pelkistys suoritetaan vedyn osapaineessa 0,5 - 6 bar.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nikkeli-20 sakan pelkistys suoritetaan jatkuvatoimisena. • ·

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nikkeli-sakan pelkistys suoritetaan kaksiarvoisen raudan toimiessa katalyyttinä.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaksi- » · < arvoisen raudan määrä liuoksessa on ainakin 5 mg/l.

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että katalyyttinä käytetään ferrosulfaatin FeS04 vesiliuosta. 30 106634

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nikkeli-sakan pelkistys suoritetaan kaksiarvoisen kromin toimiessa katalyyttinä.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nikkeli-5 sakan pelkistys suoritetaan vedyn toimiessa pelkistimenä.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nikkeli-yhdisteen vesiliuos on nikkelisulfaatin vesiliuos.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nikkeli- yhdisteen vesiliuoksen neutralointiainetta käytetään 70 - 98%, edullisesti 95 - 98% stökiömetrisestä määrästä.

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nikkeli-15 yhdisteen vesiliuoksen neutralointiaineena käytetään kalsiumyhdistettä.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kal-siumyhdiste on kalsiumhydroksidi. : 20 14. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kal- siumyhdiste on kalsiumoksidi.

15. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nikkeli-yhdisteen vesiliuoksen neutralointiaineena käytetään natriumyhdistettä. 25 »t . . .

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nat-riumyhdiste on natriumhydroksidi.

17. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että neutra-30 lointiaineena käytetään magnesiumhydroksidia. 13 106634