FI106548B - Menetelmä ja laitteisto limittäisten painotuotteiden välivarastointia ja/tai uudelleenjärjestämistä varten - Google Patents

Description

106548

Menetelmä ja laitteisto limittäisten painotuotteiden välivarastointia ja/tai uudelleenjärjestämistä varten

Keksintö kuuluu painotuotteiden jatkotyöstämisen alueelle ja käsittää 5 itsenäisten patenttivaatimusten mukaisen menetelmän ja laitteiston. Menetelmä ja laitteet toimivat limittäisten painotuotteiden välivarastointia ja/tai uudelleenjärjestämistä varten kahden eri työvaiheen välillä, esimerkiksi rotaatiopainokoneen ja sitä seuraavan työvaiheen välissä.

Limittäin suomumaisesti sijaitsevat painotuotteet, joita tulee jatkuvasti 10 esimerkiksi rotaatiopainokoneesta ja joita ei heti jatkokäsitellä ja/tai ei käsitellä näin syntyneessä järjestyksessä, tulee välivarastoida ja/tai järjestää uudelleen. Tämä tulee kyseeseen esimerkiksi valmistettaessa puhelinluetteloita, joihin nidotaan suuri määrä yksittäisiä, rotaatiopainokoneesta (tai -koneista) tulevia erilaisia painotuotteita lopulliseksi tuotteeksi. Tätä tarkoitusta varten rotaatiopaino-15 koneesta tulevat tuotteet kelataan tunnetulla tavalla limittäin rullalle ja varastoidaan sitten tällaisessa muodossa odottamaan jatkokäsittelyä. Toisen tämän tyyppisten tuotteiden välivarastointia varten tarkoitetun menetelmän mukaan kyseiset tuotteet kootaan paaluiksi ja siirretään pihtimäisillä välineillä vastaaviin säiliöihin, joita kuljetetaan esimerkiksi siirtolavoilla.

20 On selvää, että välivarastointia ja/tai uudelleen järjestämistä varten tarkoitetut tunnetut menetelmät eivät ole ilman muuta soveltuvia käytettäväksi täysautomaattisesti ja että ne, teholtaan ja tilan käytön kannalta, eivät ole opti-. ‘: maalisia. Tämä johtuu toisaalta siitä, että tuotteet varastoidaan sellaisessa muo- dossa, että niiden aikaansaaminen ja purkaminen on hyvin hankalasti automati- : 25 soitavissa. Toisaalta varastoinnissa tarvittavat apuvälineet, kuten siirtolavat, vie- • · · vät paljon tilaa ja niiden kulku on tuotteiden kulkuun nähden täysin erillinen pro- 1 [ sessin osa, jota useimmiten ei ole automatisoitu.

• · » **#/ Keksinnön tarkoituksena onkin nyt esitellä limittäisten painotuotteiden *♦* * välivarastointia ja/tai uudelleen järjestämistä varten tarkoitettu menetelmä sekä 30 aikaansaada laitteisto keksinnönmukaisen menetelmän suorittamista varten si- • · « ten, että tekniikan tason mukaisiin vastaaviin menetelmiin nähden saadaan ai-·***: kaan parannuksia koskien sekä tilan käyttöä että kuljetustehoa ja soveltuvuutta ,·| ; edeltävien tai seuraavien työvaiheiden menetelmiin ja laitteisiin.

Tämä tarkoitus saavutetaan itsenäisten patenttivaatimusten mukai-35 sen menetelmän ja laitteiston avulla.

• · 2 106548

Keksinnön mukaisen menetelmän päätunnusmerkkeinä voidaan pitää seuraavia ominaisuuksia: menetelmä ei vaadi tilavuudeltaan kovinkaan suuria varastoinnissa tarvittavia apuvälineitä, varastoinnissa tarvittavat apuvälineet palautetaan käytön jälkeen takaisin prosessissa käytettäväksi (ei kulutusmateri-5 aalia) ja tämä takaisinohjaus on sopeutettu painotuotteiden välivarastointi- ja uudelleenjärjestämisprosessiin siten, että se voidaan integroida siihen täydellisesti. Menetelmästä tulee tällä tavoin yksi ainoa työprosessi, jossa on absoluuttinen prosessiin sopeutettu ja integroitu apumateriaalin takaisinohjaus.

Keksinnön mukaista menetelmää käytetään kahden työvaiheen 10 ja 10 20 välissä, jolloin menetelmä työstää työvaiheesta 10 keskeytyksettä limittäin tulevat painotuotteet työvaiheessa 20 tarvittaviksi, edelleen keskeytyksettä kulkeviksi limittäisiksi painotuotteiksi. Keksinnön mukaisessa menetelmässä si-sääntuleva limittäinen painotuotteiden virta voi erota uloslähtevästä virrasta virtausten lukumäärän ja/tai virtausten nopeuden osalta, jolloin teho tuotteiden lu-15 kumäärän osalta sisään tullessa ja ulos mennessä tietyssä ajassa voi olla yhtä suuri tai eri suuruinen. Molemmat limittäiset, suomumaiset virtaukset voivat erota toisistaan myös niiden jaksojen osalta, joissa eri painotuotteet seuraavat toisiaan.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä on haluttu lukumäärä keske-20 nään identtisiä sisääntuloja/ulosmenoja limittäisille virroille. Nämä sisääntu-lot/ulosmenot liittyvät kukin joko työvaiheeseen 10 tai 20 ja vasta tämän liitynnän kautta ne saavat määrätyn tehtävän joko sisääntulona tai ulosmenona. Tämän johdosta menetelmä soveltuu mitä erilaisimpien työvaiheparien 10 ja 20 yhtey-dessä käytettäväksi. Myös useampi kuin yksi limittäisen virran tuottava työvaihe : 25 10 ja useampi kuin yksi tätä virtaa työstävä vaihe 20 on mahdollinen.

• · ·

Keksinnön mukaiseen menetelmään tulevan limittäisen, suomumai- • « ^ . sen virran välivarastointia ja uudelleen järjestämistä varten tämä virta jaetaan varastointiyksikköihin. Nämä varastointiyksiköt varastoidaan varastoon ja lähe- • · · tetään taas pois sieltä, ja tätä varastoa säädellään työvaiheiden 10 ja 20, tai nii-30 den tuotteiden ulostulon ja sisäänmenon perusteella.

• · ·

Jotta varaston säännöstely täyttäisi tehtävänmäärittelyssä asetetut vaatimukset, varaston säännöstelylaitteet ja painotuotteiden varastointiyksiköt ; on säädetty keskenään yhteensopiviksi. Varastointiyksiköt ovat minimiapuväli- ’ ! neineen kuljetus- ja varastointikelpoisia. Näin säästyy kuljetustehoa ja säilytysti- 35 laa. Varastointiyksiköt ovat kuitenkin tästä huolimatta mahdollisimman suuria.

..*,· Näin säästyy kuljetusmatkoja.

• · 106548

Edelleen parannuksena varastoinnissa tarvittavan apumateriaalin sykli, joka apumateriaali kulkee keksinnön mukaisen menetelmän sisällä, integroidaan kokonaan painotuotteiden varaston säännöstelyyn. Tämä on mahdollista siten, että myös varaston apumateriaali (takaisinsyöttöä varten) varastoi-5 daan varastointiyksikköihin. Nämä varastointiyksiköt vastaavat muodoltaan painotuotteiden varastointiyksiköitä, ja molempia varastointiyksikkötyyppejä voidaan säilyttää sen vuoksi vaihdettavilla säilytyspaikoilla.

Varastoinnin apumateriaalin syklin integroiminen painotuotteiden varastointiin täydennetään siten, että keksinnön mukaiset laitteet menetelmän suo-10 rittamista varten ovat rakenteeltaan sellaisia, että ne voivat käsitellä samansuuruisia määriä painotuotteita ja varaston apumateriaalia ja että varaston apumateriaalin sykli on mahdollisimman suurelta osin saman ohjausjärjestelmän alainen kuin painotuotteiden varastointi.

Keksinnön mukaista menetelmää ja keksinnön mukaista laitteistoa 15 selitetään yksityiskohtaisesti seuraavien kuvioiden avulla. Keksinnön mukaisen menetelmän ohjausjärjestelmät, erityisesti järjestelmät vastaavaa varaston säännöstelyä varten, ovat tunnettuja, minkä vuoksi tätä menetelmän osaa ei tarvitse selittää yksityiskohtaisesti.

Kuvio 1 on menetelmäkaavio.

20 Kuvioissa 2a ja b on esitettynä keksinnön mukaisen laitteen suori tusmuoto kahdesta eri suunnasta nähtynä, joka laite on tarkoitettu ensimmäisen menetelmävyöhykkeen 1 toiminnan suorittamiseksi, jossa tuotteet kelataan rul-.'": lalle ja taas puretaan.

Kuvioissa 3a, b ja c on esitettynä keksinnön mukaisen laitteen suori- : 25 tusmuoto kolmesta eri suunnasta nähtynä, joka laite on tarkoitettu toisen me- • · · netelmävyöhykkeen 2 toiminnan suorittamiseksi, jossa varastointiyksiköt muo- • · l' . dostetaan ja taas puretaan.

*·./ Kuvioissa 4a, b ja c on esitettynä kaksi leikkausta keksinnön mukai- • · · sen laitteen esimerkinomaisesta suoritusmuodosta ja yksi kuva siitä ylhäältä 30 päin katsottuna, joka laite on tarkoitettu kolmannen menetelmävaiheen 3 toimin- ··« nan suorittamiseksi, jossa varastointiyksiköt varastoidaan ja luovutetaan pois va-rastasta.

: Kuviossa 5 on esitettynä esimerkinomainen laitteisto keksinnön mu- kaisen menetelmän suorittamiseksi käytettäessä keksinnön mukaisia laitteita.

• ♦ . 35 Kuviossa 1 keksinnön mukainen menetelmä on esitetty kaavion ..!: * muodossa, ja sen tarkoituksena on havainnollistaa edellä kuvattuja menetelmän 4 106548 päätunnusmerkkejä. Kaavion vasen puoli kuvaa menetelmää puhtaasti abstraktisesta oikealla puolella on esitettynä kuvioina painotuotteiden ja apumateriaalin eri muodot. Menetelmä on jaettu kolmeen menetelmävyöhykkeeseen, joissa kussakin käydään läpi menetelmän eri vaiheita, ja joiden vyöhykkeiden läpi pai-5 notuotteet ja apumateriaali kulkevat molempiin suuntiin. Suunta, jossa painotuotteet kulkevat menetelmän läpi, on osoitettu väritetyllä nuolella, varaston apumateriaalin kulkusuunta on osoitettu valkoisella nuolella ja painotuotteiden varastointimuodon suunta, joka käsittää apumateriaalin ja painotuotteen, on osoitettu kaksoisnuolilla. Painotuotteiden ja apumateriaalin kulun esittäminen 10 keksinnön mukaisen menetelmän läpi näiden yksittäisten nuolien avulla on sikäli harhaanjohtavaa, että nämä läpikulut eivät todellakaan ole erillisiä, vaan ne ovat toisiinsa integroituja, ja että juuri tämä integroitavuus on keksinnön mukaisen menetelmän olennainen tunnusmerkki. Selostus paneutuu kuitenkin yksityiskohtaisesti tähän tunnusmerkkiin.

15 Keksinnön mukaisen menetelmän ensimmäisessä vaiheessa 1 on

tietty määrä (esimerkiksi 6) sisääntuloja/- ulosmenoja limittäisiä painotuotteita varten, joiden tehtävä määräytyy aina sen mukaan, liitetäänkö ne painotuotteita limittäisessä virrassa tuottavaan työvaiheeseen 10 vai tätä limittäistä virtaa työstävään työvaiheeseen 20. Kuviossa on esitettynä kaksi sisääntuloa 1.1/2 ja 20 neljä ulosmenoa 1.3/4/5/6. Sisääntuloina toimivissa sisääntulo-/ulosmenokohdissa 1.1/2 limittäiset painotuotevirrat jaetaan varastointiyksikköi-hin, esimerkiksi kääritään kääröiksi W. Tätä tarkoitusta varten tarvitaan kääröjen ytimet WK (varastoinnin apumateriaalia). Ulosmenoina toimivissa sisääntulo-·:·: /ulosmenokohdissa 1.3/4/5/6 varastointiyksiköt puretaan, esimerkiksi käärö W

.-.j 25 avataan jälleen limittäisiksi painotuotevirroiksi S, jolloin kääröjen ytimet WK pu- toavat (varastoinnin apumateriaalia).

• · . Nyt onkin selvää, että kääröt W ja kääröjen ytimet WK varastoidaan suoraan ensimmäiseltä menetelmävyöhykkeeltä (sisääntulovyöhyke) 1. Edun • · · mukaista on kuitenkin sijoittaa sisääntulovyöhykkeen 1 ja kolmannen menetel-30 mävyöhykkeen 3, joka on varsinainen varasto, väliin vielä toinen menetelmä- »»· vyöhyke 2, jossa saadaan aikaan painotuotteiden ja apumateriaalin varsinaiset • · ♦ varastointiyksiköt. Nämä varastointiyksiköt ovat painotuotteiden osalta esimer- .·! : kiksi lappeellaan olevia kääröpareja WP ja varastoinnin apumateriaalin osalta « »« irtonaisia ydinruusukkeita R, jotka molemmat ovat pääpiirteittäin sylinterin muo-35 toisia ja halkaisijaltaan ja korkeudeltaan samansuuruisia. Nämä painotuotteista ja kääröjen ytimistä (kääröpareista) tai ainoastaan kääröjen ytimistä 1.....5 106548 (ruusukkeista) muodostuvat varastointiyksiköt varastoidaan kolmannessa me-netelmävyöhykkeessä 3 siten, että niitä voidaan haluttaessa vaihdella varastoitavaksi ja taas ottaa pois varastosta.

Ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa menetelmävyöhykkeessä 5 käytettävät painotuotteiden ja varaston apumateriaalin käsittelyssä tarvittavat laitteet ovat rakenteeltaan sellaisia, että niiden avulla pystytään käsittelemään sekä kääröjä tai kääröpareja että kääröjen ytimiä tai ydinruusukkeita ja että nämä toiminnot kyetään suorittamaan molempiin suuntiin, siis sisään-ulos-suunnassa ja myös ulos-sisään-suunnassa. Tämä tarkoittaa menetelmän esi-10 merkkitapauksessa, jossa on kääröt esivarastointiyksikköinä ja lappeellaan olevat kääröparit varsinaisina varastointiyksikköinä, että sisääntulo-/ulosmenokohdissa sijaitsevat käärintäpisteet on varustettu käärimistä ja käärön purkamista varten, että toisessa menetelmävyöhykkeessä sijaitsevat laitteet pystyvät saamaan aikaan lappeellaan olevat kääröparit ja ydinruusukkeet ja 15 siirtämään ne ja että kolmannessa menetelmävyöhykkeessä 3 käytettävät va-rastointilaitteet pystyvät käsittelemään lappeellaan olevia kääröpareja ja ruusukkeita ja siirtämään niitä kaikkiin tarvittaviin suuntiin.

Työvaihe 10 voi olla esimerkiksi rotaatiopaino (tai useita rotaatiopai-noja), joka tuottaa taitettuja painoarkkeja esimerkiksi kahtena limittäisenä virta-20 na. Työvaihe 20 voi olla esimerkiksi kokoomalaite, sisääntyöntöjärjestelmä tai muu jatkotyöstöjärjestelmä (tai useita tällaisia järjestelmiä), johon arkit kulkevat esimerkiksi neljänä limittäisenä virtana ja joka kokoaa aina esimerkiksi neljä edellä mainittua arkkia tietyssä järjestyksessä ja ohjaa ne tällaisina neljän ryh-minä seuraaviin työvaiheisiin. Puhelinluetteloiden valmistuksessa, jossa käyte-\ 25 tään esimerkiksi kahta rotaatiopuristinta, keksinnön mukaisen välivarastointi-ja uudelleenjärjestelymenetelmän avulla on mahdollista toteuttaa jopa yli kolme- • · .1, . kymmentä tällaista rinnakkaisen tuotevirran tuottavaa koontiaukkoa.

• ·· I..* Limittäisen painotuotevirran tuottava työvaihe 10 määrää tulevien • » · tuotevirtojen lukumäärän, niiden nopeuden ja näissä virroissa olevien tuotteiden 30 ajallisen jaksotuksen. Tätä tuotevirtaa työstävä vaihe 20 määrää samanaikai-sesti jatkotyöstettävien virtojen lukumäärän, jatkotyöstämisnopeuden ja sen ajal-lisen jaksotuksen, jolla eri tuotteita työstetään. Keksinnön mukainen menetelmä : ei aseta mitään rajoituksia työvaiheille 10 ja 20 koskien tulevien ja lähtevien tuotevirtojen lukumäärää. Myöskään tuotevirtojen nopeuksien, tulevien ja lähte-35 vien virtojen välisten eroavuuksien ja niiden ajallisten muutosten osalta keksin- • · ·» « « 6 106548 nön mukainen menetelmä ei rajoita tuotantoa millään tavoin, rajoituksia aiheuttavat pikemminkin menetelmän suorittamisessa käytetyt laitteet.

Useimmissa käyttökohteissa tuote tulee keksinnön mukaiseen menetelmään tuotantoprosessin mukaisessa jaksotuksessa (erilaisten peräkkäisten 5 tuotteiden ajallinen järjestys), josta tuote lähtee tuotantoprosessista eroavassa jatkotyöstöjaksotuksessa (erilaisten tuotteiden jatkotyöstön ajallinen järjestys), mikä tarkoittaa sitä, että menetelmä järjestää tuotteet uudelleen. Tällöin uudelleen järjestäminen on mahdollista ainoastaan silloin, kun se koskee koko va-rastointiyksikköä. Toisin sanoen yhdelle kääröparille tai vähintään yhdelle kää-1 o rölle voidaan varastoida ainoastaan yhden tyyppistä painotuotetta.

Työvaiheesta 10 johtaa ainakin yksi limittäinen tuotevirta sisääntuloon 1.1, joka on käärimispiste ja jossa limittäinen tuotevirta kääritään pienen nauhan avulla esimerkiksi onton sylinterimäisen käärön ytimen WK ympärille. Näin saadaan aikaan käärö W, joka roikkuu käärimispisteessä siten, että sen 15 symmetria-akseli on vaakasuorassa asennossa. Vastaavankaltaisia käärimis-pisteitä on kuvattu esimerkiksi saman hakijan US-patenttijulkaisuissa 4 601 436, 4 769 973 ja 4 898 336. Tässä esiteltävään menetelmään soveltuvat erityisesti käärimispisteet, joita on kuvattu saman hakijan CH-hakemuksissa 00791/90 ja 03128/90 ja joiden edellytetään olevan entuudestaan tunnettuja.

20 Edelleen menetelmävyöhykkeellä 1 käytetään käärön vaihtamislait- teita, jotka poistavat täydet kääröt käärimispisteistä ja tuovat tyhjiä kääröjen ytimiä tilalle. Tämän tyyppisen laitteen esimerkinomaista suoritusmuotoa selitetään kuvion 2 yhteydessä.

Käärimispisteessä aikaansaatu käärö kierretään toisessa menetel- 25 mävyöhykkeessä 2 käärimisasennostaan (symmetria-akseli vaakasuorassa asennossa) varastointiasentoon (symmetria-akseli pystysuorassa asennossa) ja ; kuljetetaan lappeellaan olevana kääröparina (varastointiyksikkö) puskurivyöhyk- • · · l.y keelle. Tällä toisella vyöhykkeellä 2 käytettävää laitetta selitetään kuvion 3 yhte ydessä.

30 Kääröpari kuljetetaan kolmannella vyöhykkeellä 3 puskurivyöhyk- keeltä varsinaiseen välivarastoon ja varastoidaan sinne. Kääröjen halkaisija ja • · · käärimistekniikka mahdollistavat sen, että kääröt voidaan varastoida ilman mi-: tään apuvälineitä, kuten esimerkiksi varastoaiustoja tai siirtolavoja, aina 10 kää- röparia päällekkäin, jolloin pinot ovat suoraan varaston lattialla. Varastoinnissa . 35 käytettävä laite on rakenteeltaan sellainen, että se voi kuljettaa kääröpareja tar- visematta lainkaan mitään lisävarusteita, kuten esimerkiksi siirtolavoja. Näiden « « 106548 ........ ·.*&**? Sk 7 toimenpiteiden avulla varastotilan hyötyastetta voidaan nostaa tunnettuihin va-rastointikäytäntöihin nähden jopa 50 %. Varastotilaa voidaan näin muodoin, koska tarvitaan ainoastaan minimimäärä kiinteitä rakenteita, käyttää milloin tahansa joko kokonaan tai osittain myös muihin tarkoituksiin. Kolmannessa me-5 netelmävyöhykkeessä 3 käytettävää laitetta selitetään kuvion 4 yhteydessä.

Työvaiheeseen 20 tarvittaessa kääröparit voidaan tarpeen vaatiessa ottaa jälleen varastosta, eli kuljettaa varastopaikasta puskurivyöhykkeelle. Tämä varastosta ottaminen tapahtuu saman laitteen avulla kuin varastointi.

Kääröpari haetaan puskurivyöhykkeeltä ja kuljetetaan käärimispis-10 teeseen, jossa varastointiyksikkö puretaan, eli kääröt erotetaan toisistaan ja kierretään jälleen käärimisasentoon (symmetria-akseli vaakasuorassa asennossa) (toinen menetelmävyöhyke 2). Tässä käytettävä laite, jota selitetään kuvion 3 yhteydessä, on rakenteeltaan sellainen, että sitä voidaan käyttää vyöhykkeellä 2 molempiin kulkusuuntiin.

15 Käärimispisteen ulosmenokohdassa (esimerkiksi 1.3), joka vastaa käärimispisteen sisääntulokohtaa mutta jonka kautta painotuotteet kuitenkin kulkevat vastakkaiseen suuntaan, käärö puretaan jälleen painotuotteiden limittäi-seksi virraksi. Tämä virta tai vastaavasti monta tällaista tuotevirtaa ohjataan sitten työvaiheeseen 20.

20 Kääröjen tyhjät ytimet, jotka putoavat purettaessa kääröt (menetelmävyöhyke 1) ja joita tullaan taas käyttämään käärittäessä kääröjä, kulkevat keksinnön mukaisen menetelmän läpi tuotteisiin nähden vastakkaises-sa suunnassa. Ne kuljetetaan toisessa menetelmävyöhykkeessä 2 puskurivyö-•: · i hykkeelle ja kootaan varastointiyksiköiksi. Tällainen varastointiyksikkö on ruusu- 25 ke R, jossa 18 käärön ydintä, aina kolme päällekkäin, on koottuna irtonaisesti • · yhteen ilman mitään apuvälineitä. Kääröjen ytimien vakaan päällekkäin pinotta- : vuuden kannalta on edullista porrastaa kääröjen ytimien molemmat kapeat ren- * ♦ · gasmaiset pinnat kahteen tasoon siten, että toisen käärön ytimen alareuna voi tarttua toisen ytimen yläreunaan. Kääröjen ytimien kuljetus käärimispisteestä 30 puskurivyöhykkeelle tapahtuu saman laitteen avulla kuin kääröjen kuljetus *··.: (katso kuvio 3 ja vastaava selitys). Tämä laite voi rakenteeltaan olla sellainen, • · · että sen avulla voidaan saada aikaan myös ytimistä muodostettava varastoruu- » « . *. : suke. Nämä ruusukkeet voidaan saada aikaan myös vastaavalla tavalla ohjatun ....: erityisen nostolaitteen avulla tai myös käsin.

35 Kääröjen ytimistä muodostetun ruusukkeen tarvitsema varastotila on • •li’ suunnilleen samansuuruinen kuin lappeellaan olevan kääröparin, jolloin ruusuke • · ·»· « « 8 106548 voidaan sijoittaa varastossa kääröparin paikalle ja päin vastoin. On siis esimerkiksi mahdollista sijoittaa samalle paikalle joko 18 käärön (9 kääröparin) muodostama pino tai vastaavasti näiden 18 ydintä ruusukkeen muodossa. Varas-tointiyksikköjen käsittelyssä käytettävän laitteen tulee olla rakenteeltaan sellai-5 nen, että sen avulla voidaan varastoida myös ruusukkeita ja ottaa ne taas pois varastosta (katso kuvio 4 ja vastaava selitys).

Tarpeen vaatiessa ruusuke otetaan pois varastosta (menetelmävyöhyke 3) ja siirretään puskurivyöhykkeelle. Yksittäinen käärön ydin irrotetaan ruusukkeen muotoisesta varastointiyksiköstä (menetelmävyöhyke 10 2), kuljetetaan käärimispisteen sisääntulokohtaan (esimerkiksi 1.1) ja käytetään siellä uudelleen, jolloin sen päälle kääritään uusi käärö (menetelmävyöhyke 1). Tällöin menetelmävyöhykkeillä 2 ja 1 käytetään mahdollisuuksien mukaan samoja laitteita tyhjien ytimien ja painotuotekääröjen käsittelemiseen.

Kun työvaiheita 10 ja 20 ja niiden väliin sijoitettua keksinnön mukaista 15 menetelmää ohjataan samasta keskusyksiköstä, saadaan aikaan suljettu tuotantoprosessin osa. Täysautomaattiseen välivarastointiin on hyvin vaikea sijoittaa kääröjä, jotka ovat selvästi pienempiä kuin tavallisesti käsiteltävät kääröt. Näitä pieniä kääröjä voi syntyä esimerkiksi siirryttäessä työvaiheessa 10 toiseen tuotteeseen tai kun esiintyy häiriöitä tuotannossa tai käärimisessä. Tällaiset pie-20 net kääröt on syytä poistaa välivarastointikierrosta jo heti käärimispisteessä (nuoli 11) ja ohjata muilla keinoin jatkotyöstettäviksi (nuoli 12).

Keksinnön mukainen menetelmä koostuu siis kaiken kaikkiaan kol-mesta eri vaiheesta: •: : ensimmäisestä menetelmävyöhykkeestä 1, joka liittyy työvaiheisiin 10 25 ja 20 ja jossa limittäiset painotuotevirrat kääritään kääröiksi ytimien ympärille tai joissa vastaavasti kääröt taas puretaan limittäisiksi painotuotevirroiksi, . toisesta menetelmävyöhykkeestä 2, jossa kääröjä ja kääröjen ytimiä * · · kuljetetaan puskurivyöhykkeen ja käärimispisteen välillä ja jossa muodostetaan varastointiyksiköitä (lappeellaan olevia kääröpareja ja kääröjen ytimistä muo-30 dostettavia ruusukkeita) ja jälleen puretaan niitä, ja kolmannesta menetelmävyöhykkeestä 3, jossa varastointiyksiköitä • · · varastoidaan ja otetaan taas pois varastosta.

: Kaikissa menetelmävyöhykkeissä käsitellään painotuot- teitä ja varastoinnissa tarvittavaa apumateriaalia, joka koostuu yksinomaan kää- « · • 35 röjen ytimistä, joissa on pienet nauhat Keksinnön mukaisen menetelmän edulli- nen tunnusmerkki on, että yksittäisillä vyöhykkeillä käytettävät laitteet ovat eri- 9 ‘ ' 106548 toistuneita aina kyseisen vyöhykkeen mukaan, ei tuotteen tai apumateriaalin mukaan. Tämän vuoksi kyseisten laitteiden tarvittava lukumäärä ja/tai tarvittava kuljetusmatka voidaan rajata minimiin, samoin voidaan yksinkertaistaa ohjausta ja nostaa kapasiteettia.

5 Kuvioissa 2a ja b on esitettynä kääröjen vaihtolaite, sellaisen laitteen suoritusmuoto, joka tuo kääröt ja tyhjät kääröjen ytimet käärimispisteeseen ja ottaa ne pois käärimispisteestä ja joka yhdistää kääröt kääröpareiksi. Kääröjen vaihtolaite 40 on esitetty yhdessä käärimispisteen 30 kanssa kuviossa 2a näkymänä kääröjen akselin suunnassa ja kuviossa 2b näkymänä kohtisuoraan kää-10 röjen akseleihin nähden.

Käärimispiste on rakenteeltaan sellainen, että se työstää aina yhtä kääröä (käärii tai purkaa kääröä), sillä aikaa kun toista kääröä vaihdetaan. Molemmat käärimispisteessä olevat kääröt sijaitsevat peräkkäin sisääntulevan tai ulosmenevän limittäisen painotuotevirran suunnassa. Käärön vaihtamislaite 40 15 koostuu pääasiassa kuljetuslaitteesta ja varastointilaitteesta, esitetyssä suoritusmuodossa liikutettavasta nostolaitteesta 41 ja telineestä 42. Liikutettavaa ja 180 astetta kierrettävää nostolaitetta 41 voidaan liikuttaa vaakatasossa siten, että se yltää käärimispisteessä (A ja B) olevan käärön asentoon ja telineessä (C) olevan käärön asentoon. Nostolaite 41 on varustettu ainakin yhdellä (tai aina 20 vasemman- ja oikeanpuoleisella, poiskääntyvällä) nostimella 43, jonka rakenne mahdollistaa sen, että se voi tarttua käärön ytimeen ja nostaa siten käärön. Nostinta 43 voidaan liikuttaa pystysuorassa suunnassa ainakin korkeimman asennon, minkä käärön ydin (tyhjänä tai käärön kanssa) voi saavuttaa käärimis-«:·: pisteessä 30 tai telineessä 42, ja vastaavasti sen alhaisimman asennon välillä.

j 25 Telineessä 42 on kannatinlaite 44 ainakin yhtä, tässä esitetyssä suoritusmuo-dossa kahta, kääröä varten, ja kallistettava jalusta 45 tyhjiä käärön ytimiä varten.

• « . Jalusta 45 on kallistettava, jotta tyhjät ytimet voidaan siten toimivasti lastata seu- .*./ raavaan kuljetusvälineeseen.

• · ·

Kun käärimispisteellä suoritetaan käärimistä (tuotteiden sisääntulo 30 keksinnön mukaiseen menetelmään), nostolaite 41 noutaa nostimellaan 43 täy- • · · den käärön käärimispisteestä ja ripustaa sen telineen 42 kannatinlaitteeseen 44.

• · ·

Samalla se noutaa tyhjän ytimen jalustalta 45 ja asettaa sen käärimispistee-.·! : seen. Kun käärimispisteessä sitä vastoin puretaan käärö (tuotteiden lähtö kek- sinnön mukaisesta menetelmästä), tapahtuu toimenpide päinvastaisessa jär- • « . 35 jestyksessä. On edullista sijoittaa käärön vaihtolaite sillä tavoin, että sitä voidaan ..!: * hyödyntää kahdessa rinnakkain sijaitsevassa käärimispisteessä, jolloin kyseinen • · 10 106548 laite siis liikkuu näiden kahden pisteen välillä. Käärön vaihtolaitetta ohjataan ohjausyksiköllä, joka on koordinoitu käärimispisteen ohjausyksikön kanssa.

Kuvioissa 3a - 3c on esitetty heilurikulkuneuvo 50, sellaisen laitteen suoritusmuoto, joka ottaa kääröparit vastaan telineestä 42 tai antaa ne sille, 5 muuttaa näiden asentoa ja kuljettaa tyhjiä ytimiä ja kääröjä telineen 42 ja puskurivyöhykkeen välillä. Kuviossa 3a kyseinen heilurikulkuneuvo on kuvattu kohtisuoraan kääröjen akseleihin nähden katsottuna, jotka kääröt kulkuneuvon on tarkoitus ottaa vastaan, kuviossa 3b laite on kuvattu näiden akseleiden suuntaisesti ja kuviossa 3c puolestaan ylhäältä päin kuvattuna. Tämän tyyppinen heilu-10 rikulkuneuvo noutaa ja tuo kääröjä, tässä esitetyssä suoritusmuodossa kääröpa-reja, ja tyhjiä ytimiä telineestä 42 ja kuljettaa ne puskurivyöhykkeelle. Heilurikul-kuneuvon merkittävin tunnusmerkki on, että se on varustettu välineellä, jonka avulla se voi kiertää kääröt pystysuorasta asennosta lappeelleen ja päin vastoin. Heilurikulkuneuvo kulkee edullisesti kiskoilla sen telineen 42, jonka käytössä se 15 on, ja puskurivyöhykkeen välillä. Aina keksinnön mukaisen menetelmän suorittamista varten käytettävän laitteen kapasiteetin ja paikallisen sijainnin mukaan tämän tyyppinen heilurikulkuneuvo on kaikkien sisääntulo- ja ulosmenokohtina toimivien käärimispisteiden käytettävissä tai voidaan myös käyttää useita tämän tyyppisiä heilurikulkuneuvoja (katso myös kuvion 5 selitys). Samantyyppisiä 20 laitteita on selostettu myös CH-hakemuksissa 00205/86, 1730/86 ja 03998/87 ja CH-patenttijulkaisussa 875 868.

Kuten jo menetelmän yhteydessä mainittiin, menetelmävyöhykkeen 2 toiminnot, kääröjen ja niiden ytimien kuljetus ja molempien varastointiyksiköiden valmistus (lappeellaan oleva kääröpari ja kääröjen ytimistä muodostettava ruu-25 suke), voidaan jakaa eri laitteiden osalle. Niinpä kuvatussa esimerkinomaisessa • · suoritusmuodossa onkin esitettynä heilurikulkuneuvo, joka ei kykene valmista- .·, . maan kääröjen ytimistä ruusukkeita tai purkamaan niitä. Kääröjen ytimet lasta- * · · l.y taan automaattisesti puskurikohdassa heilurikulkuneuvosta, mutta ne täytyy pi nota sopivalla tavalla ohjatun nostolaitteen avulla tai käsin ruusukkeiksi ja taas 30 vastaavasti lastata samalla nostolaitteella tai käsin yksittäin ruusukkeista takai-sin kyseiseen kulkuneuvoon.

· «

Heilurikulkuneuvo koostuu rungosta 55, joka kulkee pyörillä 51 kis-: koilla 52. Runko on sijoitettu sillä tavoin epäsymmetrisesti pyörien päälle, että kulkuneuvo voidaan lastata kohtisuoraan ajosuuntaan nähden hyvin epäsym- • « . 35 metrisesti. Rungossa on kahdella tavalla kierrettävä pihti 53 kääröä varten. Toi- saalta tätä pihtiä voidaan kiertää akselin X ympäri, jolloin se voi siirtää lappeel-

• · » > I

• · 106548 laan olevan kääröparin 54 pystyyn 54'. Edelleen pihtiä voidaan kiertää akselin Z ympäri, jolloin pystyssä oleva kääröpari 54' saadaan purkausasentoon 54", jolloin se korkeudeltaan ja kohtisuorassa heiluriajoneuvon kulkusuuntaan nähden vastaa telineen 42 asentoa. Pihdin liikkeen kuvattu toiminta liittyy sen yhteistoi-5 mintaan purkaustehtävässä olevan käärimispisteen kanssa. Kun kyseessä on käärimistehtävässä oleva käärimispiste on toiminta päinvastainen. Pihti 53 koostuu kahdesta rinnakkaisesta ja toisiaan vasten liikutettavasta pihtihaarak-keesta 53.1 ja 53.2, jotka puolestaan voivat koostua kahdesta sormesta kukin. Pihdin 53 pihtihaarakkeita 53.1 ja 53.2 voidaan liikuttaa sopivalla käyttölaitteella 10 toisiaan vasten siten, että ne saavat riittävän voimakkaan otteen kääröparista, jolloin ne pystyvät kuljettamaan tämän vapaasti ja ilman mitään muita apuvälineitä vakaasti.

Rungossa 55 on myös kuljetustila 56 kääröjen ytimiä WK varten. Kuljetustilassa 56 on välineet, joiden avulla ytimet voidaan kuljettaa pois kulje-15 tustilasta.

Kuvioissa 4a - 4c on esitettynä tarttuimen 60 esimerkinomainen suoritusmuoto, jota käytetään kolmannessa menetelmävyöhykkeessä ja jonka avulla painotuotteiden varastointiyksikköihin (lappeellaan olevat kääröparit) ja kääröjen ytimien varastointiyksikköihin (kääröjen ytimistä muodostetut ruusuk-20 keet) voidaan tarttua ja kuljettaa niitä. Tässä esitetyllä tarttuimella voidaan aivan yhtä hyvin tarttua yksittäiseen kääröön ja pitää sitä otteessa. Kuvioissa tartuin on esitetty leikkauksena (leikkaustasot ovat otteessa olevan käärön pyörimisak-selin suuntaisia), jossa on myös esitettynä otteessa oleva kääröpari (kuvio 4a) ja ·:··· otteessa oleva kääröjen ytimistä muodostettu ruusuke (4b), ylhäältä päin kat- j\: 25 soituna tartuin on esitetty kuviossa 4c.

• ·

Tartuin 60 kiinnitetään sen toiminnan mahdollistamiseksi menetelmä- • · .·, . vyöhykkeellä 3 yleisesti käytettävään varastolaitteeseen ja se on siten liikutetta- * · · vissa kaikkiin suuntiin (ristikkäiset nuolet P). Tämä varastolaite voi olla esimerkiksi kiskoilla kulkeva ajoneuvo, joka toimii varastossa onkalossa, se voi myös 30 olla tasonosturi, joka toimii varastossa ylhäältä käsin. Koko rakennelman kapa-siteetti, varastolaitteen nopeus ja varaston pinta-ala määräävät, kuinka moni va- ··· *...: rastolaite tulee varustaa tarttuimella.

: Tartuin 60 koostuu pääasiassa esimerkiksi tähdenmuotoisesta run- gosta 61, jonka keskellä on muotoiltu osa 62. Tarttuimen runko 61 on käytön ai- • 35 kana vaakasuorassa asennossa ja siinä on alas päin ulkonevia tartuntaelimiä 70 «·» i « * · 12 106548 kääröpariin WP tarttumista varten ja sisällä olevia tartuntaelimiä 80 kääröjen ytimistä muodostettuun ruusukkeeseen R tarttumista varten.

Ulkoisissa tartuntaelimissä 70 on kaksoislaidat 71.1/2, joita voidaan liikuttaa säteittäisesti (nuoli Q) suhteessa tarttuimen runkoon 61 sopivan käyttö-5 laitteen avulla (ei esitetty kuviossa) ja joiden avulla kääröpariin WP tai yksittäiseen kääröön W voidaan kohdistaa säteittäinen voima, joka riittää pitämään käärön otteessa. Kaksois laitojen 71.1/2 toiminnan tukemiseksi voidaan keskelle 62 sijoittaa lisäpidikkeitä 72, joita liikutetaan käärön ytimen sisällä säteittäisesti, jolloin ne kohdistavat säteittäisen voiman kääröparin yksittäisen käärön ytimeen 10 WK. Tätä tarkoitusta varten pidikkeisiin 72 liittyy joustavia elementtejä tai sopiva käyttölaite (ei esitetty kuviossa). Kääröpariin tarttumiseksi ja sen pitämiseksi kiinni otteessa ulkoiset tartuntaelimet 70 ohjataan uloimpaan asentoonsa, lisäpi-dikkeet 72 sisimpään asentoonsa. Sen jälkeen tartuin ohjataan kääröparin päälle ja lasketaan alas, kunnes tartuin 61 on kääröparin päällä tai keskikohta 15 62 alustassa (tällöin kyseessä on ainoastaan yksi käärö). Ulkoiset tartuntaelimet 70 ohjataan sitten käärön ulkopinnoille, lisäpidikkeet 72 käärön ytimeen WK, jolloin käärö saadaan tukevaan otteeseen.

Sisäiset tartuntaelimet 80 on sijoitettu ympyrän muotoon keskiosaan 62, jolloin tämä ympyrä vastaa sitä ympyrää, jolla kääröjen ytimistä muodostetun 20 ruusukkeen ytimien keskiöt sijaitsevat. Sisäisten tartuntaelimien 80 tarkoituksena on tarttua näihin ruusukkeisiin R ja pitää ne kiinni otteessa. Kun tarttuimen käsiteltävänä on kääröpari, sisäiset tartuntaelimet 80 ovat nostettuna ylös (kuvio . 4a). Tämän liikkeen mahdollistamiseksi (nuoli H) sisäiset tartuntaelimet 80 on ·:·: kytketty sopivaan käyttölaitteeseen (ei esitetty kuvioissa). Sisäiset tartuntaelimet 25 80 koostuvat pääasiassa kohtisuoraan tarttuimen 61 päätasoon sijoitetuista, pi- tuudeltaan säädettävistä (nuoli U) varsista 81 ja laajentuvista osista 82, joita • · ; voidaan säätää säteittäin varsiin nähden (nuoli T) ja jotka voivat kohdistaa si- * · · säitä käsin käärön ytimeen kohdistuvan voiman. Varret 81 ja laajentuvat osat 82 on kytketty mainittujen liikkeiden aikaansaamiseksi käyttölaitteeseen (ei esitetty 30 kuvioissa).

Kääröjen ytimistä muodostettuihin ruusukkeisiin tarttumista varten si- • · · säiset tartuntaelimet 80 lasketaan alas (H), tartuin 60 ohjataan ruusukkeen : päälle ja lasketaan siihen. Varret 81 ojennetaan maksimaaliseen pituuteensa (U), kun kyseessä oleva ruusuke muodostuu kulloinkin kolmesta päällekkäisestä • « 35 ydinkerroksesta, tai vastaavasti asetetaan lyhimpään asentoonsa, kun kyseessä oleva ruusuke muodostuu ainoastaan kulloinkin yhdestä tai kahdesta ydinker- 13 106548 roksesta. Laajentuvat osat pidennetään (T) ja siten ruusuke saadaan pysymään otteessa.

Kuviossa 5 on esitettynä esimerkinomainen laitteisto keksinnön mukaisen menetelmän suorittamiseksi, jossa laitteistossa on keksinnön mukaiset 5 laitteet. Kyseessä on pieni laitteisto, jota voidaan haluttaessa laajentaa.

Kuviossa on esitettynä rotaatiopaino, joka on työvaiheena 10, ja järjestelmä erilaisten painotuotteiden yhdistämiseksi, joka puolestaan on työvaihe 20. Rotaatiopaino tuottaa esimerkiksi kaksi limittäistä painotuotevirtaa, jotka kääritään kahdessa käärimispisteessä 30.1 ja 30.2 kääröille, kun taas sitä vastoin 10 painotuotteiden yhdistämisjärjestelmää varten tuotteet syötetään esimerkiksi kuudelta eri purkavalta käärimispisteeltä 30.3 - 30.8. Aina kahden käärimispis-teen välissä sijaitsee käärön vaihtolaite, jossa kussakin on kuljetuslaite 41.1 -41.4, joka on tarkoitettu kahta varastointivälinettä (telinettä) 42.1/2 - 42.7/8 varten. Käärimispisteiden ja kääröjen vaihtolaitteiden muodostama kokonaisuus 15 muodostaa menetelmävyöhykkeen 1.

Samansuuntaisena käärimispisteiden varastointivälineiden 42.1 - 42.8 linjaan nähden kulkee heilurikulkuneuvon 50 rata 52, joka toisessa päässään päättyy puskurikohtaan 90. Jos koko laitteistossa on käytettävissä ainoastaan yksi heilurikulkuneuvo, kuten kuviossa, puskurikohdan tulee olla kolmi-20 osainen. Siinä on luovutuspiste 90.1, jonka rakenne on sellainen, että heilurikulkuneuvo voi ottaa siltä kääröpareja vastaan ja luovuttaa niitä sille. Puskurikoh-dassa on lisäksi syöttöpuskuri 90.2 ja lähtöpuskuri 90.3. Syöttöpuskurilta 90.2, joka on rakenteeltaan esimerkiksi kuljetushihna, kääröparit kuljetetaan luovutus- • · · pisteeseen 90.1, lähtöpuskuri 90.3 ottaa kääröparit luovutuspisteestä 90.1.

: 25 Edelleen puskurikohdassa on myös piste 90.4, jossa ruusukkeita valmistetaan ja • · · puretaan.

* · l . Varsinaisena varastona, joka on menetelmävyöhyke 3, on tila 91, **./ jossa toimii ainakin yksi varastolaite 92, jossa on tartuin 60. Varastolaite 92 on • ♦ · sijoitettu siten, että koko varaston lisäksi se yltää myös syöttöpuskurille 90.2, 30 lähtöpuskurille 90.3 ja kohtaan, jossa valmistetaan ruusukkeita 90.4.

··· :.·..Σ Jos kyseessä on suurempi laitteisto, on edullista sijoittaa varasto li- *"*: mittäisen tuotevirran tuottavan työvaiheen 10 ja tätä tuotevirtaa jatkotyöstävän .·! : työvaiheen 20 väliin, jolloin kääröparit kulkevat varaston läpi varaston sisääntu- • «* ^ j lon ja ulosmenon kautta. Sekä varaston sisääntulo- että ulosmenokohdat on . * 35 tällöin varustettava puskurikohdalla, ja sekä varaston sisääntulokohta (työvaiheelta 10 tulo) että varastosta poistumiskohta (meno työvaiheeseen 20) • * 14 106548 varustetaan heilurikulkuneuvolla, joka kuljettaa kääröpareja nyt siis ainoastaan yhteen suuntaan.

Koko laitteistoa valvoo keskusyksikkö, joka koordinoi varaston toiminnot työvaiheiden 10 ja 20 toimintojen mukaan.

<«· « • · 4 » • · » • »· • · • · • * • * * ♦ ·· • · a * · • · · I t · • · · • · • · ··· ··· • · « · · • · • · t • * • · * · • · · a

Mil «tl»· • ♦

Claims (8)

15 106548

1. Menetelmä limittäisen painotuotevirran välivarastoimiseksi ja/tai uudelleen järjestämiseksi limittäisen painotuotevirran tuottavan ja limittäistä painotuotevirtaa työstävän työvaiheen (10, 20) välille, jossa ainakin yksi tuote- 5 virta (S) limittäisen painotuotevirran tuottavalta työvaiheelta (10) rullataan vastaavalle käärön ytimelle (WK) kääröksi (W) ainakin yhdessä käärimispis-teessä (30) ja ainakin yhdessä käärimispisteessä (30) purkamalla kyseiset kääröt (W) tuotetaan ainakin yksi tuotevirta (S) limittäistä tuotevirtaa työstävälle työvaiheelle (20), käärimispisteessä (30) käärön ytimet (WK) otetaan 10 käyttöön ja kääröt (W) poistetaan tai vaihtoehtoisesti kääröt (W) asetetaan ja käärön ytimet (WK) poistetaan ja käärimispisteellä (30) rullauksen ja rullauksen purun välissä kääröt (W) ja kääröjen ytimet (WK) käsitellään, kuljetetaan, varastoidaan ja otetaan varastosta, tunnettu siitä, että käärön ytimet ovat ainoat varastoinnin apuvälineet ja että painotuotteen välivarastoiminen ja/tai 15 uudelleen järjestäminen ja kääröjen ytimien kierto on yhdistetty täysin automatisoiduksi sekvenssiksi, jossa kääröistä (W) ja kääröjen ytimistä (WK) on käsittelyä, kuljettamista, varastointia ja varastosta ottamista varten muodostettu varastointiyksiköitä (WP, R), joista kääröjen varastointiyksikkö (WP) on yksi horisontaalinen käärö (W) tai joukko perättäisiä horisontaalisia kääröjä ja 20 kääröjen ytimien varastointi yksikkö (R) on joukko kääröjen ytimiä (WK) muodostettuna ruusukkeeksi, ja jossa kääröjen varastointiyksikkö (WP) ja kääröjen ytimien varastointiyksikkö (R) ovat siten mitoitettu, että ne voidaan varastoida ««« •...: vaihdettaville varastointipaikoille.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 25 että ensimmäisellä vyöhykkeellä (1) tuotevirta rullataan kääröjen ytimille (WK) • t ja puretaan kääröjen ytimiltä (WK) ja että toisella vyöhykkeellä (2) kääröt (W) .·. : ja tyhjät kääröjen ytimet (WK) kuljetetaan ensimmäisen vyöhykkeen (1) kääri- .·;·* mispisteen ja puskurivyöhykkeen välillä ja kääröistä (W) ja tyhjistä kääröjen • · · • ytimistä (WK) tuotetaan varastointiyksiköt (WP, R) siten, että kääröjen (W) va- ... 30 rastointiyksikkö (WP) vastaa muodoltaan oleellisesti tyhjien kääröjen ytimien • I (WK) varastointiyksikköä (R), jotta niitä voidaan varastoida samoille varastoin-tipaikoille vaihdettavasi, ja siitä, että kolmannella vyöhykkeellä (3) kääröjen (W) varastointiyksiköt (WP) ja kääröjen ytimien (WK) varastointiyksiköt (R) va- • · rastoidaan ja otetaan varastosta ja että kääröt (W) ja tyhjät kääröjen ytimet *. 35 (WK) kulkevat vyöhykkeen läpi pääasiassa toisiinsa nähden vastakkaisissa • e · ··" suunnissa. « « t e i * • * 16 106548

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että varastointiyksikön (WP) muodostamiseksi kääröistä (W) kaksi kääröä järjestetään samakeskeisesti ja siirretään yhdessä horisontaaliseen asentoon ja että varastointiyksikön (R) muodostamiseksi kääröjen ytimistä (WK) 5 kuusi korkeintaan kolme irrallista pystysuoraan päällekäin asetettua käärön ydintä (WK) sisältävää sylinteriä järjestetään ruusukkeeksi.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kääröjen varastointiyksikköä (WP) ja kääröjen ytimien va-rastointiyksikköä (R) käsitellään ja kuljetetaan samoilla käsittely- ja kuljetusvä- 10 lineillä.

5. Laitteisto jonkin patenttivaatimuksen 1 - 4 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, jossa laitteistossa on vähintään kaksi käärimispistettä (30) ja välineet kääröjen (W) ja kääröjen ytimien (WK) vaihtamista, kuljettamista, käsittelyä, varastointia ja varastosta ottamista varten, jotka mainitut välineet kä- 15 sittävät heilurikulkuneuvon, tunnettu siitä, että käärimisasemalla (30) on ainakin yksi käärön vaihtolaite (40), jossa on kuljetusvälineet (41) ja ainakin yhdet kiinteät varastointivälineet (42), ja että heilurikulkuneuvo (50) on suunniteltu kuljettamaan kääröt (W) ja kääröjen ytimet (WK) vähintään yhden käärön vaihtolaitteen (40) ja puskuripisteen (90) välillä ja siinä on välineet käärö-20 jen kantamiseksi ja pyörittämiseksi horisontaaliseen asentoon ja kuljetustila (56) kääröjen ytimien kuljettamiseksi ja että laitteistossa on ainakin yksi varastointi laite (92), joka syöttää varastointitilaa (91) ja jossa on tarttuimet (60) v*^': kääröjen (W) ja kääröjen ytimien (WK) varastointiyksikköjen (WP, R) käsittelyä varten. •’« · 25 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että * · käärön vaihtolaitteen (40) varastointivälineissä (42) on ainakin yhdelle kää- .·. · rölle tarkoitettu kannatin (44) ja ainakin yhdelle käärön ytimelle tarkoitettu ja- • ·· lusta (45), jossa on käyttölaite, jolla ainakin yksi käärön ydin voidaan siirtää ·’ * jalustalta.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, ··· ’ ’ että heilurikulkuneuvossa on pihti (53), joka on sijoitettu liikkuvasti siten, että ··· se voi pitää otteessaan kääröä tai kääröparia ja siirtää ne kahteen eri pysty-asentoon ja yhteen horisontaaliseen asentoon. • ·

8. Patenttivaatimusten 5-7 mukainen laitteisto, t u n n ett u siitä, « · 35 että varastointilaitteen tarttuimessa (60) on ulkoiset tartuntaelimet (70) käärön . λ' tai kääröparin tarttumista ja kiinnipitämistä varten ja sisäiset tartuntaelimet (80) «IB» • · 17 106548 kääröjen ytimistä muodostetun ruusukkeen tarttumista ja kiinnipitämistä varten ja että sisäiset tartuntaelimet (80) on sijoitettu liikkuvasti siten, että ne voidaan kääntää sivuun tartuttaessa kääröihin. 5 « t · 4 « * · ♦ · 1 • · · • · • · • · • · · • · · • « • · · • · · • · · * ♦ · • « « · • I1 »M • » • · 1 « · • I · » 18 106548