FI104866B - Paikallisverkko - Google Patents

Description

1 104866

Paikallisverkko

Nyt esillä oleva keksintö kohdistuu langattomaan paikallisverkkoon, joka käsittää ainakin yhden palvelinlaitteen, yhden tai useamman oheis-5 laitteen, ja välineet informaation siirtämiseksi palvelinlaitteen ja oheislaitteiden välillä. Keksintö kohdistuu myös menetelmään langattoman paikallisverkon toteuttamiseksi ainakin yhdellä palvelinlaitteella ja yhdellä tai useammalla oheislaitteella, ja jossa paikallisverkossa siirretään informaatiota palvelinlaitteen ja oheislaitteiden välillä. Keksintö 10 kohdistuu vielä matkaviestimeen, jossa on välineet yhteyden muodostamiseksi langattomaan paikallisverkkoon informaation siirtämiseksi matkaviestimen ja paikallisverkkoon kytkeytyneen laitteen välillä.

Paikallisverkot koostuvat tavallisesti yhdestä tai useammasta palvelin-15 tietokoneesta sekä tähän tiedonsiirtoyhteydessä olevista työasemista ja muista oheislaitteista, kuten tulostimista ja telekopiolaitteista. Tiedonsiirto paikallisverkossa on tavallisesti toteutettu langallisena, esimerkiksi Ethernet-kaapeloinnilla. Tunnetaan myös langattomia paikallisverkkoja, joissa tiedonsiirto on toteutettu radiomodeemien avulla. Ra-. . 20 kenteeltaan paikallisverkot voivat olla mm. tähtiverkkoja, rengasverkko- ja, segmentoituja verkkoja tai näiden yhdistelmiä. Tähtiverkossa palve-

« 1 I

Iin sijaitsee tyypillisesti ns. keskipisteessä ja palvelimelta on muodos-tettu tiedonsiirtoyhteys kuhunkin oheislaitteeseen erikseen. Liikennöinti ..1:1 tapahtuu tällöin palvelimen ja oheislaitteen välistä kaapelointia pitkin, i ’ ·.. 25 Rengasverkossa palvelin ja oheislaitteet on sijoitettu peräkkäin renkaan : Y: muotoon, jolloin tieto kulkee tavallisimmin yhteen suuntaan tätä verkkoa pitkin. Tässä tapauksessa palvelimen lähettämä tieto välitetään ren-. :·. kaassa seuraavana olevalle oheislaitteelle, joka välittää sen edelleen, kunnes tiedon vastaanottaja vastaanottaa tiedon. Segmentoidussa ver- • · « 30 kossa palvelin sekä oheislaitteet on sijoitettu myös peräkkäin, mutta : segmentissä viimeisenä olevan oheislaitteen jälkeen on ns. päätesovi- tin. Tällöin tiedonsiirto on kaksisuuntaista. Myös segmentin toisessa ;y. päässä on vastaava päätesovitin. Rengasverkossa ja segmentoidussa verkossa oheislaitteiden ja palvelinlaitteen keskinäisellä sijainnilla ei ta- • · · ‘ 1 35 vallisesti ole merkitystä.

104866 2

Paikallisverkoissa kullakin paikallisverkkoon kytketyllä oheislaitteella on oma, oheislaitteen yksilöivä osoitteensa, jonka avulla tieto ohjataan tälle oheislaitteelle. Toisaalta oheislaitteelta tuleva tieto tunnistetaan palvelimessa oheislaitteen osoitteen perusteella. Oheislaitteessa ja pal-5 velimessa on kulloinkin käytetyn paikallisverkon fyysisen rakenteen mukaan määräytyvä Verkkosovitin, jossa on välineet paikallisverkolta tulevien sanomien vastaanottamiseksi ja sanomien välittämiseksi paikallisverkkoon.

10 Tiedonsiirto paikallisverkoissa suoritetaan tyypillisesti sanomapohjaisena tiedonsiirtona. Sanoma koostuu osoitetiedoista ja varsinaisesta välitettävästä informaatiosta. Sanomassa voi myös olla sanoman alku- ja lopputietoja eri sanomien erottamiseksi toisistaan. Osoitetietoja käytetään sanomien ohjaamiseksi oikeaan laitteeseen ja toisaalta sanoman 15 lähettäneen laitteen tunnistamiseksi.

Langattomat paikallisverkot poikkeavat langallisista lähinnä siinä, että tiedonsiirto suoritetaan jotakin langatonta tiedonsiirtomenetelmää käyttäen, esimerkiksi radioaaltojen tai infrapunan avulla. Langattomat pai-20 kallisverkot ovat toimintaperiaatteeltaan tyypillisesti tähtiverkkoja, eli •\ ·: tietoa siirretään palvelinlaitteen ja oheislaitteen kesken. Tällöin oheis- Y : laitteiden välillä siirrettävä tieto johdetaan lähettävältä oheislaitteelta palvelinlaitteelle, joka välittää tiedon edelleen vastaanottavalle oheis-· laitteelle.

::l‘ 25 • · · !·:·. Paikallisverkon toiminnan kannalta on palvelinlaitteen tiedettävä, mitä • · · oheislaitteita paikallisverkkoon kulloinkin on kytkettynä ja mikä näiden ... oheislaitteiden toimintatila on. Tämä voidaan toteuttaa käyttäen esi- merkiksi edellä mainittua sanomapohjaista tiedonsiirtoa, jolloin oheis- • ♦ · *·* * 30 laite lähettää käynnistyksen ja mahdollisen tilanmuutoksen yhteydessä : sanoman palvelinlaitteelle. Palvelinlaite vastaanottaa sanoman ja tutkii :*·*: sanoman informaatiosisällön.

• · · • · • · ·

Langallisen paikallisverkon käyttöä rajoittaa mm. kaapeloinnin sijoittelu, 35 kaapelointiin sijoitettujen liitäntäpisteiden määrä ja niiden sijoittelu. Tällaisen paikallisverkon laajentaminen edellyttää kaapelointia, joka varsinkin jälkikäteen monissa tapauksissa on hankalaa ja kallista. Osa näistä langallisen paikallisverkon rajoituksista voidaan eliminoida tai 3 104866 niiden vaikutusta vähentää muodostamalla paikallisverkko langattomalla tekniikalla. Nykyisin tunnetut langattomat paikallisverkot ovat kuitenkin suhteellisen kalliita, mikä rajoittaa niiden käyttöä erityisesti pienissä paikallisverkoissa.

5

Paikallisverkon käyttö rajoittuu yleensä toimiston tiloihin. Viime aikoina on kuitenkin ollut suuntauksena se, että osa toimistossa tehtävästä työstä siirretään esimerkiksi kotona tehtäväksi etätyöksi. Tietojen ym. siirtoa kodin ja toimiston välillä tällaisessa tilanteessa helpottaa, jos 10 käytettävissä on pienikokoinen tietojenkäsittelylaite, jossa on riittävästi tallennuskapasiteettia. Eräänä esimerkkinä tällaisesta kannettavasta laitteesta on Nokia 9000 Communicator, joka toimii sekä matkaviestimenä että tietojenkäsittelylaitteena. Laitteen pieni koko kuitenkin yleensä jossain määrin rajoittaa mm. laitteen käyttöliittymän, kuten näp-15 päimistön ja näytön kokoa. Myöskään tietojenkäsittelylaitteen tallennuskapasiteetti ei välttämättä mahdollista samoja tietojenkäsittelyominai-suuksia kuin suurikokoisemmat tietojenkäsittelylaitteet.

Myös kannettava tietojenkäsittelylaite on lisättävissä paikallisverkkoon 20 sinänsä tunnetun verkkoliitäntäkortin avulla, jossa on välineet tiedonsiir- •V·! toyhteyden muodostamiseksi paikallisverkon ja kannettavan laitteen v · välille. Verkkoliitäntäkortti kytketään langalliseen paikallisverkkoon tä- hän sopivan kaapelin välityksellä. Paikallisverkkoon kytkeytyminen ja ·;· sen käyttäminen edellyttää palvelinlaitteen toiminnassa oloa, jotta kan- • · · · 25 nettavalta oheislaitteelta voidaan käyttää muita paikallisverkkoon toi- !·:·, minnallisesti kytkettyjä oheislaitteita, kuten kirjoittimia ja massamuistia.

• « ·

Massamuisti käsittää esimerkiksi yhden tai useamman kiintolevyn, jonne on tallennettavissa mm. sovellusohjelmia, tekstitiedostoja, kuva- • · · *:].* tiedostoja ja muita datatiedostoja.

; 30 jKannettaviin tietojenkäsittelylaitteisiin on mahdollista liittää suoraan eri-laisia oheislaitteita ilman, että tarvitaan paikallisverkkoa. Liitäntä voi pe- • · · rustua myös langattomaan tekniikkaan, tavallisimmin infrapunatekniik- • » · *;'·, kaan (IR, Infra Red). Kytkettäessä tällainen oheislaite kannettavaan tie- 35 tojenkäsittelylaitteeseen tai vastaavaan, on tietojenkäsittelylaitteella konfiguroitava kyseisen oheislaitteen tiedot, ennen kuin oheislaitetta voidaan käyttää. Lisäksi kannettavaan tietojenkäsittelylaitteeseen kytkettävien oheislaitteiden määrä on tavallisimmin rajoitettu yhteen 104866 4 oheislaitteeseen kerrallaan, mikä vähentää tällaisen järjestelmän käytettävyyttä. Usein kuitenkin käytettävyyden kannalta on parempi, että tietojenkäsittelylaitteeseen on toiminnallisesti kytkettynä useita eri tyyppisiä oheislaitteita samanaikaisesti, esimerkiksi massamuistia, tu-5 lostin ja modeemi.

Nyt esillä olevan keksinnön eräänä tarkoituksena on aikaansaada paikallisverkko, joka koostuu yhdestä tai useammasta palvelinlaitteesta sekä yhdestä tai useammasta oheislaitteesta. Paikallisverkkoon on kyt-10 kettävissä useita oheislaitteita ja näiden kytkeytymisen havaitseminen voidaan järjestää automaattiseksi, jolloin paikallisverkkoa ohjaava tieto-jenkäsittelylaite suorittaa konfiguroinnin. Nyt esillä olevan keksinnön mukaiselle paikallisverkolle on pääasiassa tunnusomaista se, mitä on esitetty oheisen patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa. Nyt esillä 15 olevan keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiassa tunnusomaista se, mitä on esitetty oheisen patenttivaatimuksen 5 tunnusmerkkiosassa. Nyt esillä olevan keksinnön mukaiselle matkaviestimelle on vielä tunnusomaista se, mitä on esitetty oheisen patenttivaatimuksen 9 tunnusmerkkiosassa. Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että 20 paikallisverkon muodostus suoritetaan ennalta määrättyjen käskyjono-·Υ·: jen avulla. Nämä käskyjonot huolehtivat verkon konfiguroinnin lisäksi myös viestien reitittämisestä oikeille laitteille, esimerkiksi tulevat teleko-: *' * pioviestit ohjataan tarvittaessa suoraan telekopiolaitteelle.

25 Keksinnöllä saavutetaan merkittäviä etuja tekniikan tason mukaisiin pai- ]·;·. kallisverkkoihin, menetelmiin ja matkaviestimiin verrattuna. Paikallisver- ’ kon konfiguroiminen on järjestettävissä suoritettavaksi automaattisesti esimerkiksi tilanteessa, jossa käyttäjä saapuu toimistoon kannettava tietojenkäsittelylaite tai vastaava mukanaan, jota voidaan käyttää palve- ; 30 linlaitteena tai oheislaitteena. Tällöin keksinnön erään edullisen suori- : tusmuodon mukaisesti toimistossa olevat oheislaitteet ja edullisesti • · · · .···. käyttäjän mukana oleva palvelinlaite kommunikoivat keskenään paikal lisverkon konfigurointitietojen määrittämiseksi. Keksinnön erään toisen • · · edullisen suoritusmuodon mukaisesti palvelinlaite on järjestetty kiinte-35 äksi, jolloin käyttäjällä on mukanaan oheislaite, jonka avulla käyttäjä voi ohjata palvelinlaitteen muodostamaan käyttäjälle henkilökohtainen paikallisverkko.

104866 5

Keksinnön mukaisen järjestelyn avulla käyttäjä voi muodostaa käyttöönsä paikallisverkon hänen ollessaan toimistossa, kotona tai muussa paikassa, jossa on keksinnön mukaisia oheislaitteita käytettävissä. Tällöin käyttäjä saa käyttöönsä ao. paikassa olevia laitteita tarvitsematta liittää 5 omaa tietojenkäsittelylaitettaan esim. langalliseen yhteyteen näiden oheislaitteiden kanssa. Toisaalta käyttäjän henkilökohtaisen paikallisverkon muodostaminen ei oleellisesti häiritse muita käyttäjiä, joilla jokaisella voi olla oma henkilökohtainen paikallisverkko muodostettuna.

10 Keksinnön mukainen paikallisverkko on helposti toteutettavissa ilman johdotuksia, jolloin myös oheislaitteiden sijoittelu on vapaampaa. Yhteen paikallisverkkoon kuuluva oheislaite voi samanaikaisesti kuulua myös useampaan paikallisverkkoon, jolloin kunkin oheislaitteen käytettävyys on parempi kuin nykyisin tunnettuja paikallisverkkoratkaisuja 15 käytettäessä. Tarvittaessa keksinnön mukainen paikallisverkko voidaan liittää myös osaksi toimistossa olevaa paikallisverkkoa, jolloin toimiston olemassa oleviin oheislaitteisiin ei tarvitse lisätä kommunikointilaitteita kommunikoimaan keksinnön mukaisen henkilökohtaisen paikallisverkon kanssa, vaan tässä tapauksessa riittää, että toimiston paikallisverkkoon 20 järjestetään yksi välitinlaite, jossa nämä kommunikointivälineet ovat. Tämä välitinlaite voi olla myös sama laite kuin käyttäjän kannettava j tietojenkäsittelylaite.

• i · Nyt esillä olevaa keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin viitaten ;· ·,, 25 samalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista >... paikallisverkkoa pelkistettynä kaaviona, • · » • · · • · · '·* ‘ 30 kuva 2a esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista palvelinlaitetta pelkistettynä lohkokaaviona, • · · • · • · • · · kuva 2b esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista

• I I

oheislaitetta pelkistettynä lohkokaaviona, kuva 3 esittää erästä esimerkkiä sanomanvälityksestä keksinnön mukaisessa paikallisverkossa, 35 . 104866 6 kuva 4a esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista palvelinlaitteen lähilinkkimodulia pelkistettynä lohkokaaviona, ja 5 kuva 4b esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista oheislaitteen lähilinkkimodulia pelkistettynä lohkokaaviona.

ESIMERKK11 10 Kuvassa 1 on erään keksinnön edullisen suoritusmuodon mukainen järjestelmä esitetty pelkistettynä kaaviokuvana. Järjestelmässä on palvelinlaite 1, esimerkiksi matkaviestin MS, joka käsittää mm. välineet 2 tiedonsiirtoyhteyden muodostamiseksi matkaviestinverkkoon 3 ja välineet 4 paikallisverkon 5 muodostamiseksi palvelinlaitteen 1 ja oheislaitteiden 15 välille. Lisäksi matkaviestin käsittää edullisesti näytön 53 ja näppäimistön 54. Oheislaitteina kuvan 1 mukaisessa järjestelmässä on mm. tulostin 6, telekopiolaite 7, CDROM-lukulaite 8, massamuisti 9, lisänäppäimistö 10, lisänäyttölaite 11 ja langaton audiokäyttöliittymä 12, jossa on mm. mikrofoni ja kuuloke käytettäväksi esim. puhelun aikana matka-20 viestimen 1 mikrofonin 1 a ja kuulokkeen 1 b sijasta. Kuvassa 1 on esitetty esimerkinomaisesti vielä muutamia muita oheislaitteita: videokamera 13, henkilökohtainen tietokone 14 (Desktop PC) ja kannettava tie-tokone 15 (Laptop PC). Oheisessa kuvassa 1 tulostin 6 ja telekopiolaite 7 on esitetty yhtenä laitteena, mutta ne voivat olla myös erillisiä laitteita. 25 On selvää, että keksintöä ei ole rajoitettu ainoastaan näihin oheislaite !·:·. teisiin 6—15 ja toisaalta keksintöä voidaan käyttää myös pienemmissä • · » järjestelmissä, joissa ei ole kaikkia kuvan 1 järjestelmässä esitettyjä oheislaitteita 6—15.

• · · • · · • · ♦ '•j : 30 Palvelinlaitteen 1 välineet 2 tiedonsiirtoyhteyden muodostamiseksi mat- : kaviestinverkkoon 3, eli kaukolinkkimoduli (kuva 2a) käsittää esimer- • * ♦ « :***: kiksi sinänsä tunnetun GSM-matkaviestinjärjestelmän mukaisen radio- .·. lähettimen 2a, radiovastaanottimen 2b, paikallisoskillaattorin 2c, modu- « · · laattorin 2d, demodulaattorin 2e ja antennipiirin 2f. Keksintöä ei ole '· 35 kuitenkaan rajoitettu ainoastaan GSM-matkaviestinjärjestelmään, vaan keksintöä voidaan soveltaa myös muissa matkaviestinjärjestelmissä. Palvelinlaitteen 1 välineet 4 paikallisverkon 5 muodostamiseksi, eli lähi-linkkimoduli käsittää mm. lähettimen 4a ja vastaanottimen 4b, kuten 7 104866 radiolähetin/vastaanottimen. Kuvan 2a mukaisessa palvelinlaitteessa on palvelinlaitteen lähilinkkimodulin ohjain 4d ja palvelinlaitteen ohjain 20 esitetty yhtenä lohkona (merkitty viitenumerolla 4d), mutta käytännön sovelluksissa ne voivat olla myös erillisiä, kuten kuvan 4a esitetys-5 sä palvelinlaitteen 1 lohkokaaviossa on esitetty.

Paikallisverkkoon kytkettävissä olevissa oheislaitteissa 6—15 on vastaava oheislaitteen lähilinkkimoduli 16 (kuva 2b), jonka avulla oheislaite 6—15 voi olla tiedonsiirtoyhteydessä paikallisverkkoon 5, edullisesti 10 palvelinlaitteeseen 1. Oheislaitteen lähilinkkimoduli 16 käsittää ainakin lähettimen 16a ja vastaanottimen 16b. Paikallisverkon 5 edullisena toteutusvaihtoehtona on lyhyen kantaman radioverkko (SDRF, Short Distance Radio Frequency), jolloin palvelinlaitteen 1 ja oheislaitteiden 6 —15 välillä ei tarvita näköyhteyttä tai optisesti heijastavaa yhteyttä. 15 Tällöin eri oheislaitteet 6—15 sekä palvelinlaite 1 voivat olla jopa eri huoneissa edellyttäen, että palvelinlaitteen 1 ja oheislaitteen 6—15 välinen etäisyys on paikallisverkon 5 toimintasäteen puitteissa. Paikallisverkko 5 voidaan toteuttaa myös infrapunatiedonsiirtona, mutta tällöin on palvelinlaitteen 1 ja oheislaitteiden 6—15 välillä oltava näköyhteys 20 joko suoraan tai välillisesti heijastavien pintojen kautta.

Lyhyen kantaman radioverkkototeutuksessa paikallisverkko 5 on edullisesti kaksisuuntainen sopivimmin siten, että siinä voidaan lähettää samanaikaisesti molempiin suuntiin: palvelinlaitteesta 1 oheislaitteeseen 6 25 —15 ja oheislaitteesta 6—15 palvelinlaitteeseen 1. Tällöin radioyhteyttä » käytettäessä palvelinlaitteen lähilinkkimodulin lähetin 4a lähettää vapaana olevalla paikallisverkon lähetyskaistan (uplink-kaista) kanavataa-... juudelia ja oheislaitteen lähilinkkimodulin lähetin 16a lähettää vastaa- valla paikallisverkon vastaanottokaistan (downlink-kaista) kanavataa-*\ ’ 30 juudelia. Lähetys- ja vastaanottokanavataajuuksien välinen ero käytän- : nön sovelluksissa asetetaan vakioksi (duplex-väli). Tällöin lähilinkkimo- duli 4,16 voidaan edullisesti toteuttaa siten, että lähettimellä 4a, 16a ja • · · Λ vastaanottimella 4b, 16b on yhteinen paikallisoskillaattori 4c, 16c, jolloin V\ esim. vastaanottimen 4b, 16b virittyessä halutulle kanavataajuudelle, " 35 lähetin 4a, 16a virittyy duplex-välin päähän.

Eri laitteiden välisessä kommunikoinnissa keksinnön mukaisessa paikallisverkossa käytetään edullisesti ns. ennalta määrättyjä käskyjonoja β 104866 (link agents). Nämä käskyjonot ovat eräänlaisia itsenäisesti toimivia adaptiivisia prosesseja, joilla on tietty tehtävä, jonka ne pyrkivät suorittamaan. Adaptiivisuudella tässä tarkoitetaan mm. sitä, että käskyjonoon liittyvän tehtävän suorittamisessa voidaan huomioida erilaisia paramet-5 reja sekä toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia, kuten oheislaitteiden kytkeytyminen verkkoon ja pois verkosta. Käskyjonon itsenäisyys on lähinnä sitä, että käskyjonon suorittaminen ei välttämättä ole sidoksissa siihen laitteeseen 1, 6—15, jossa käskyjono muodostetaan, vaan käskyjonoja voidaan siirtää laitteesta toiseen. Tällöin myös käskyjonon 10 prosessointi siirtyy käskyjonon vastaanottaneelle laitteelle. Käskyjonoja käsitteleviin laitteisiin on järjestetty välineet käskyjonojen prosessoimi-seksi. Nämä välineet käsittävät esim. laitteen ohjaimen sovellusohjelmistoon muodostettuja ohjelmia. Käskyjonolle määritettynä tehtävänä on esimerkiksi oheislaitteen 6—15 tilan selvittäminen ja tilatiedon välit-15 täminen esim. palvelinlaitteelle 1, sähköpostin toimittaminen käyttäjän tietojenkäsittelylaitteeseen 14, 15, tulostuksen suorittaminen paikallisverkkoon kytkeytyneenä olevalla tulostimella 6, jne. Käskyjonot voivat myös tarvittaessa siirtää tietoa toisen käskyjonon käyttöön.

20 Ennalta määrättyjä käskyjonoja voidaan käyttää myös reitittiminä, kuten käyttäjälle osoitetun sähköpostin toimittamisessa saattaa olla tarpeen. Käyttäjälle esimerkiksi tulee sähköpostilähetys käyttäjän työpaikan sähköpostipalvelimeen, joka on kytkeytyneenä toimistossa olevaan, kek-sinnön mukaiseen paikallisverkkoon 5. Tässä palvelimessa muodoste-25 taan yksi tai useampi sähköpostiviestien välittämisessä käytettävissä .·:·. oleva ennalta määrätty käskyjono. Käskyjonoon liitetään tieto vas taanottajasta, jolloin käskyjonolla voidaan selvittää, onko vastaanotta-..... jän tietojenkäsittelylaite 14, 15 tai vastaava sillä hetkellä kytkeytyneenä paikallisverkkoon. Mikäli on, siirretään sähköpostiviestin sisältävä, yksi * « * 30 tai useampi käskyjono edullisesti tähän tietojenkäsittelylaitteeseen 14, 15, jossa käskyjonosta siirretään sähköpostiviesti tietojenkäsittelylait-teen muistivälineisiin ja ilmoitetaan käyttäjälle tieto saapuneesta sähkö- • · · .’. postiviestistä, esim. tietojenkäsittelylaitteen näytöllä vilkkuvana kuvak- *;*·] keena.

35

Mikäli käyttäjän tietojenkäsittelylaitetta 14, 15 ei ole kytkeytyneenä tähän paikallisverkkoon 5, käskyjonolla selvitetään esim. käyttäjäprofiilista, onko käyttäjällä olemassa joku muu paikallisverkko, jossa hänellä 9 104866 voisi olla sähköpostiviestien vastaanottamiseen soveltuva tietojenkäsit-telylaite, esimerkiksi telepäätelaite, jonka yhteydessä on tietojenkäsitte-lylaite, kuten henkilökohtainen apulaite (PDA, Personal Digital Assistant) tai Nokia 9000 Communicator. Käskyjonolla voidaan tällöin aloit-5 taa datapuhelun muodostus tähän telepäätelaitteeseen sähköpostiviestin välittämiseksi.

Nämä käskyjonot voivat välittää edullisesti ainakin kolmea erilaista signalointitietoa: rekisteröintitietojen välitys, paikallisverkon muodostami-10 nen ja purkaminen sekä paikallisverkon 5 tilan synkronointi. Lisäksi näillä käskyjonoilla voidaan välittää informaatiota, esim. ulkopuolelta tulevan informaation siirto paikallisverkkoon 5 kytkeytyneenä olevaan oheislaitteeseen 6—15 tai palvelinlaitteeseen 1. Käskyjonot soveltuvat myös informaation hakemiseen tarvittaessa, esim. paikallisverkon 5 15 palvelinlaite tutkii jonkin paikallisverkkoon 5 kytkeytyneen oheislaitteen 6—15 statuksen. Vastaavantyyppisiä, älykkäitä käskyjonoja (Intelligent agents) tunnetaan ns. Internet-tietoverkon yhteydessä.

Ennalta määrätyt käskyjonot voivat myös oppia, jolloin käskyjonoilla oh-20 jataan paikallisverkon 5 toimintaa edullisesti ainakin osittain käyttäjän käyttötottumusten perusteella. Eräänä esimerkkinä mainittakoon asiakirjan tulostaminen. Mikäli käyttäjäprofiilista ilmenee, että kyseinen käyttäjä on aikaisemmin tulostanut asiakirjoja lasertulostimella, mikäli sellainen on ollut käytettävissä, ehdotetaan käyttäjälle tulostuslaitteeksi 25 lasertulostinta, jos paikallisverkossa sillä hetkellä on kytkeytyneenä la-.·;, sertulostin. Käyttäjä voi vaihtaa tulostimen toiseksi, tai hyväksyä ehdo tetun tulostuslaitteen. Ehdotetun laitteen hyväksyminen voidaan tehdä ... myös siten, että mikäli käyttäjä ei reagoi ennalta määrätyn ajan kulues- sa ehdotettuun valintaan, katsotaan käyttäjän hyväksyneen tämän va-30 linnan.

• · • · « # · #

Ml · :***: On selvää, että edellä esitetyt esimerkit ennalta määrätyistä käskyjo- M* noista ja niiden käytöstä ovat vain selventävinä esimerkkeinä, mutta II· \·’·’ käskyjonoja voi olla myös muita ja muunlaisiin käyttötarkoituksiin.

··'*: 35

Vain valtuutetut oheislaitteet 6—15 voivat kytkeytyä paikallisverkkoon 5. Rekisteröintitietojen välittämiseksi palvelinlaite 1 suorittaa kulloinkin kytkeytymässä olevan oheislaitteen 6—15 valtuuksien tarkistuksen ja 10 104866 suorittaa oheislaitteen 6—15 kytkemisen mainittuun paikallisverkkoon 5, mikäli rekisteröintitiedot osoittavat kyseisellä oheislaitteella 6—15 olevan valtuudet kytkeytyä mainittuun paikallisverkkoon 6—15. Edullisesti kirjautumisen yhteydessä määritetään myös oheislaitteen 6—15 5 ns. palveluluokka, eli onko kyseessä jaettu oheislaite, jolloin se voi samanaikaisesti kuulua useisiin paikallisverkkoihin 5, vai jakamaton oheislaite, jolloin se voi kuulua vain yhteen paikallisverkkoon 5 kerrallaan. Lisäksi voidaan määrittää mahdollinen salausmenetelmä ja -algoritmi tiedonsiirtoa varten. Palvelinlaite 1 ylläpitää tietoa kulloinkin pai-10 kallisverkkoon kytkeytyneenä olevista oheislaitteista 6—15 ja niiden statuksista.

Ennen yhteyden muodostusta ja mahdollisesti myös yhteyden aikana voidaan tutkia yhteyden laatu (quality of service). Tähän yhteyden laa-15 tuun vaikuttavia tekijöitä ovat mm. yhteydessä käytettävä tiedonsiirtonopeus (esim. bittinopeus), prioriteetti eli tärkeysluokitus ja luotettavuus. Tiedonsiirtonopeus vaikuttaa siihen, miten nopeasti informaatiota saadaan siirrettyä. Tärkeysluokituksella voidaan määritellä se, missä järjestyksessä eri yhteyksiä palvellaan. Luotettavuuteen vaikuttavat 20 mm. signaalin taso, ympäristöolosuhteet ja mahdolliset häiriöitä aiheuttavat laitteet, kuten sähkömoottorit. Luotettavuutta pystytään tavallisesti arvioimaan mm. virhebittien ja uudelleenlähetysten määrästä. Yhteyden laatu vaikuttaa mm. siihen, muodostetaanko yhteys ja siihen, katkais-;; taanko yhteys yhteyden laadun huonontuessa. Liian huono yhteyslaatu i\ 25 saattaisi heikentää yhteydessä siirrettävän informaation luotettavuutta . *: ·. tai aiheuttaisi tarpeettoman paljon uudelleenlähetysyrityksiä.

..... Palvelinlaite 1 tarkkailee paikallisverkkoa 5 ennalta määrättyjen käsky- jonojen avulla ja ylläpitää tietoa kulloinkin paikallisverkkoon 5 kytkeyty- • · · ‘ 30 neenä olevien oheislaitteiden 6—15 toimintatilasta ja ominaisuuksista, esim. muistikapasiteetti ja aktiivisuustieto, sekä päivittää mahdolliset muutokset paikallisverkon 5 kulloisessakin konfiguraatiossa. Nämä tila-./.. tiedot ja konfiguraatiotiedot ovat tallennettuina esimerkiksi palvelinlait- *:’·] teen 1 muistivälineissä tai paikallisverkkoon 5 kytkeytyneenä olevassa '· " 35 massamuistissa 9. Se, missä em. tiedot on tallennettuna ja tietojen tal lennusformaatti riippuvat kulloisestakin sovelluksesta ja on alan ammattilaisen sinänsä tuntemaa tekniikkaa, joten niiden tarkempi selvittäminen ei tässä yhteydessä ole tarpeen.

u 104866

Kunkin paikallisverkon palvelinlaite 1 huolehtii kyseisessä paikallisverkossa 5 siirrettävien tietojen salassa pysymisestä, eli yhden paikallisverkon tietoa ei pääse siirtymään toiseen paikallisverkkoon. Tässä voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi palvelinlaitteen 1 identifiointitietoa.

5 Tällöin samassa paikallisverkossa siirrettävät käskyjonot sisältävät tämän identifiointitiedon perusteella laaditun tunnuksen. Oheislaite 6—15 tutkii tämän tunnuksen ja mikäli oheislaite ei ole kytkeytyneenä tätä tunnusta vastaavaan paikallisverkkoon 5, ei oheislaite 6—15 käsittele tätä käskyjonoa.

10

Ennalta määrättyihin käskyjonoihin voidaan liittää myös tieto viestin tyypistä, esim. telekopio, sähköposti, puheviesti, dataviesti jne. Oheislaitteille 6—15 edullisesti määritetään se, minkä tyyppisiä viestejä ne pystyvät käsittelemään.

15

Tarkastellaan seuraavaksi kuvan 1 mukaisen esimerkkijärjestelmän toimintaa konfigurointitilanteessa. Oletetaan, että paikallisverkko 5 on toteutettu radiotaajuisena tiedonsiirtona, ja että ainakin yksi oheislaitteista 6—15 on kytketty päälle, jolloin oheislaite 6—15 on valmiustilassa ja 20 edullisesti tutkii väliajoin lähetyskaistan kanavataajuudella olevaa liikennettä sen selvittämiseksi, onko lähistöllä palvelinlaitteita 1. Tämä voidaan toteuttaa esim. siten, että oheislaitteen lähilinkkimodulin vastaanotin 16b kytketään hetkeksi päälle ja oheislaitteen lähilinkkimodulin ohjain 16d tutkii vastaanottimen AFC-linjan 47 (kuva 4b) jännitetasoa.

25 Tämän jännitetason perusteella ohjaimen 16d sovellusohjelmistossa 4 .·: voidaan päätellä se, onko ao. kanavataajuudelia liikennettä. Mikäli lii kennettä ei ole, kytketään vastaanotin 16b pois päältä edullisesti seu-... raavaan tutkimishetkeen saakka. Mikäli kanavataajuudelia havaitaan *:!.* muuta liikennettä, ohjataan vastaanotettu, demoduloitu signaali oheis- • · · '·[ ‘ 30 laitteen lähilinkkimodulin ohjaimen 16d datatulolinjaan, jolloin ohjaimen i 16d sovellusohjelmistossa tutkitaan vastaanotettu informaatio. Mikäli ;**: kyseessä on tälle oheislaitteelle 6—15 tarkoitettu käskyjono tai esim.

• · · paikallisverkon 5 yleinen konfiguraation kyselykäskyjono tai oheislait-teiden 6—15 tilan asetuskäskyjono, joka voi olla osoitettu kaikille pai-’· 35 kallisverkon 5 oheislaitteille, aloittaa ohjain 16d käskyjonon mukaisten toimenpiteiden suorittamisen. Nämä toimenpiteet riippuvat mm. käsky-jonon tyypistä ja tarkoituksesta. Tällä vastaanottimen ajoittaista päälle- 104866 12 ja poiskytkemistä voidaan käyttää mm. oheislaitteen 6—15 tehonkulutuksen pienentämiseksi (low power mode).

Ennalta määrättyjä käskyjonoja voidaan käyttää myös oheislaitteen 6— 5 15 kytkemiseksi tehonsäästötilaan (power down mode), jossa suuri osa oheislaitteen toiminnoista on kytketty pois päältä. Tällöin edullisesti vain lähilinkkimodulin ohjain 16d on toiminnassa ja vastaanotin 16b kytketään vain ajoittain päälle. Tehonsäästötilasta oheislaite 6—15 palautuu normaalitoimintatilaan edullisesti vain siinä tilanteessa, että oheislait-10 teen lähilinkkimodulin vastaanotin 16b on vastaanottanut kyseiselle oheislaitteelle 6—15 osoitetun käskyjonon.

On selvää, että oheislaitteen lähilinkkimodulin vastaanotin 16b voi olla päällä myös koko ajan oheislaitteen 6—15 ollessa päälle kytkettynä. Eri 15 oheislaitteilla voi lisäksi lähilinkkimodulien toimintatapa olla keskenään erilainen. Keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisen oheislaitteen lähilinkkimodulin 16 ja palvelinlaitteen lähilinkkimodulin 4 toimintaa on selostettu jäljempänä tässä selityksessä.

20 Käyttäjän saapuessa toimistoon tai vastaavaan, jossa on keksinnön mukaisia oheislaitteita 6—15, käyttäjän mukanaan tuoma palvelinlaite 1 lähettää kyselykäskyjonoja lähilinkkimodulin 4 kautta. Oheislaitteen 6— 15 havaitessa kyselykäskyjonon, tutkii oheislaite käskyjonon sisällön. Havaittuaan, että kyseessä on konfigurointitietojen kyselykäskyjono 25 paikallisverkon 5 muodostusta varten, muodostaa käskyjonon vas-;·: taanottanut oheislaite 6—15 konfigurointitietojen vastauskäskyjonon, jossa on tietoa kyseisen oheislaitteen 6—15 tyypistä ja ominaisuuksista sekä sen hetkisestä toimintatilasta. Ennen kuin oheislaite 6—15 lähet- • · · tää vastauskäskyjonon palvelinlaitteelle 1, tutkii se sopivimmin sen, on-’ 30 ko vastaanottokaistan kanavataajuudella muuta liikennettä, mahdolli- sesti jonkin toisen oheislaitteen 6—15 muodostama vastauskäskyjonon :***: lähetys. Mikäli muuta liikennettä ei ole, lähettää oheislaite 6—15 käsky- jonon, jonka palvelinlaite 1 vastaanottaa. Palvelinlaite 1 tutkii vastaan-ottamansa käskyjonon ja siirtää käskyjonossa olevat konfigurointitiedot *· 35 palvelinlaitteen 1 muistivälineisiin, edullisesti luku/kirjoitusmuistiin (RAM, Random Access Memory). Palvelinlaitteen muistivälineet käsittävät edullisesti myös lukumuistia (ROM, Read Only Memory) ja/tai haihtumatonta luku/kirjoitusmuistia (NVRAM, Non-Volatile Random 13 104866

Access Memory; FLASH) erityisesti sovellusohjelmien tallennusta varten.

Sanomien välitykseen voi vielä liittyä erilaisia tunnistuskäskyjonoja tai 5 vastaavia, joilla palvelinlaite 1 tunnistaa oheislaitteen ja voi varmistaa mm. sen, että kyseinen oheislaite on oikeutettu kytkeytymään ao. paikallisverkkoon. Sanomien välitys voi olla myös salattua, jolloin sekä oheislaitteen lähilinkkimodulissa 16 että palvelinlaitteen lähilinkkimodu-lissa 4 suoritetaan lähetettävän tiedon salaus ja vastaanotetun tiedon 10 salauksen purku. Salauksessa voidaan käyttää jotakin sinänsä tunnettua, yhtä tai useampaa salausmenetelmää ja algoritmia.

Mikäli oheislaite 6—15 havaitsee muuta liikennettä vastaanottokaistan kanavataajuudella, oheislaite voi esimerkiksi jäädä odottamaan lähe-15 tystä, kunnes liikenne vastaanottokaistan kanavataajuudella lakkaa, tai oheislaite tutkii ennalta määrätyn ajan kuluttua uudelleen sen, onko vastaanottokaistan kanavataajuudella vielä liikennettä. Käytettäessä jälkimmäistä vaihtoehtoa, voidaan eri oheislaitteille 6—15 asettaa erisuuret aikavälit uudelleentutkimisen suorittamiselle, jolloin voidaan pa-20 remmin välttyä siltä tilanteelta, että kaksi tai useampia oheislaitteita 6— 15 yrittäisi lähettää samanaikaisesti.

Sen jälkeen, kun oheislaitteiden 6—15 vastauskäskyjonot on vastaanotettu ja tutkittu palvelinlaitteella 1, on sillä tiedossa kyseisen paikallis-25 verkon konfiguraatio ja siihen kytkettyjen eri oheislaitteiden 6—15 tila. ·/' Tällöin palvelinlaite 1 ohjaa käskyjonot oheislaitteisiin 6—15, esimer kiksi henkilökohtaiselta tietokoneelta 14 lähetetyn tulostuksen tulosti-melle 6 tai palvelinlaitteessa 1, sen kaukolinkkimodulissa 3 vastaanote- • · · tun telekopion telekopiolaitteeseen 7.

:*! *’ 30

LINKKIYHTEYDEN MUODOSTUS

• · · • · • · • · ·

Selostetaan vielä linkkiyhteyden LINK muodostusta keksinnön edullisen \ suoritusmuodon mukaisessa langattomassa paikallisverkossa 5 käyt- 35 täen esimerkkinä kuvissa 4a ja 4b esitettyjä palvelinlaitteen ja oheislaitteen lähilinkkimoduleiden 4,16 edullisia suoritusmuotoja. Linkkiyhteydellä tässä selityksessä tarkoitetaan eri laitteiden välille muodostettavaa tiedonsiirtoyhteyttä mm. käskyjonojen siirtämistä 14 104866 varten. Tässä esimerkissä kuvataan linkkiyhteyden LINK muodostusta palvelinlaitteen 1 ja yhden oheislaitteen 6—15 välille, mutta tämän esimerkin mukaisia periaatteita voidaan soveltaa myös palvelinlaitteen 1 ja useiden oheislaitteiden 6—15 välisissä linkkiyhteyksissä sekä 5 kahden tai useamman oheislaitteen 6—15 välisissä linkkiyhteyksissä, mikä saattaa joissakin sovelluksissa olla tarpeen.

Palvelinlaitteen lähilinkkimodulin 4 vastaanotin 4b ohjataan pyyhkäisemään linkkiyhteydelle LINK valittu vastaanottokaista läpi vapaan kana-10 van etsimiseksi esim. kytkemällä kolmioaaltomuotoinen jännite taajuu-densäätölinjaan 31 ja sulkemalla kytkin S1. Kolmioaalto muodostetaan esim. lähilinkkimodulin ohjaimen 4d digitaali/analogiamuuntimella (D/A). Kolmioaalto johdetaan kytkimen S1 ja vastuksen R1 kautta kapasitans-sidiodille D1. Jännitteen muutos kapasitanssidiodin D1 johdinten välillä 15 aiheuttaa kapasitanssidiodin D1 kapasitanssiin muutoksen. Kapasi- tanssidiodi D1 on kytketty lähilinkkimodulin paikallisoskillaattorin 4c taajuudensäätöpiiriin, jolloin lähilinkkimodulin paikallisoskillaattorin 4c taajuus muuttuu taajuudensäätölinjan 31 jännitteen muutokseen verrannollisena. Lähilinkkimodulin paikallisoskillaattorin 4c muodostama 20 taajuus johdetaan lähilinkkimodulin vastaanottimen sekoittimeen 25.

'· Sekoittimeen 25 on kytketty myös linkin antennipiiri, joka käsittää lähi- v linkkimodulin vastaanottoantennin 26, ensimmäisen kaistanpäästösuo- dattimen 27 ja lähilinkkimodulin vastaanottimen suurtaajuusvahvistimen ( 28. Ensimmäisen kaistanpäästösuodattimen 27 päästökaistaksi on 25 asetettu ensimmäiselle linkkiyhteydelle valittu vastaanottokaistan taa- ;·: juusalue, jolloin sekoittimelle johdetaan sellaiset radiotaajuiset signaalit, jotka ovat ao. taajuusalueella. Sekoittimen 25 lähdöstä saadaan sekoi-tustuloksena paikallisoskillaattoritaajuuden ja vastaanotettavan radio-taajuisen signaalin erotus, joka johdetaan toisen kaistanpäästösuodat-30 timen 29 kautta detektorille 30. Toisen kaistanpäästösuodattimen 29 !.·*: päästökaistan leveys on oleellisesti sama kuin kanavan leveys, jolloin viereisillä kanavilla mahdollisesti olevat signaalit eivät häiritse demodu-lointia. Detektorin lähdöstä 32 saadaan demoduloitu signaali. Demodu-*! loitu signaali johdetaan myös alipäästösuodattimelle 34, alipäästösuo- : 35 datettu signaali johdetaan AFC-linjaan 33, jonka jännitetasoa lähilinkki modulin ohjain 4d tarkkailee pyyhkäisyn aikana. Kuvan 4a laitteistossa tämä suoritetaan ohjaimen 4d analogia/digitaalimuuntimella (D/A), joka muuntaa jännitearvon digitaaliseksi arvoksi, jota ohjaimen 4d sovellus- ie 104866 ίο ohjelmistossa käsitellään. AFC-linjan jännitetaso on verrannollinen detektorin 30 lähdön DC-tasoon. Vastaanotettaessa oheislaitteen 6—15 lähettämää signaalia voidaan AFC-linjaa 33 käyttää vastaanottimen paikallisoskillaattoritaajuuden pitämiseksi lukittuneena lähetetyn sig-5 naalin kantoaaltotaajuuteen.

Ohjain 4d päättelee AFC-linjan 33 jännitetason perusteella sen, onko tutkittavalla vastaanottokaistalla muuta liikennettä. Jos muuta liikennettä ei ole, voidaan virittyä mille tahansa vastaanottokaistan kanava-10 taajuudelle. Mikäli muuta liikennettä löytyy, on vastaanottokaistalta valittava vapaa kanava. Mikäli vapaata tilaa ei löydy, ei myöskään yhteyttä oheislaitteeseen 6—15 voida muodostaa valitulla vastaanottokaistalla. Mikäli vapaa kohta löytyy, viritetään vastaanotin kyseiselle kanavataa-juudelle, eli asetetaan kapasitanssidiodille D1 valittua kanavataajuutta 15 vastaava ohjausjännite. Tällöin kapasitanssidiodin D1 kapasitanssi asettaa lähilinkkimodulin paikallisoskillaattorin 4c taajuuden valittua kanavataajuutta vastaavaksi. Samalla, kun lähilinkkimodulin vastaanotin 4b on viritetty oikealle kanavataajuudelle, myös lähilinkkimodulin lähetin 4a virittyy duplex-välin päähän, koska tässä suoritusmuodossa lähilink-. . 20 kimodulin paikallisoskillaattori 4c on yhteinen sekä lähilinkkimodulin '· ‘: vastaanottimelle 4b että lähilinkkimodulin lähettimelle 4a.

• I I I i i

Demoduloitu signaali saadaan lähilinkkimodulin detektorin lähtölinjasta 32. Datasignaalia vastaanotettaessa ohjain 4d sulkee kytkimen S4, jol-i ’'.. 25 loin vastaanotettava datasignaali johdetaan lähilinkkimodulin ohjaimelle 4d vastaanotetun datan (käskyjonon) tutkimiseksi ja käsittelemiseksi. Oheislaitteen 6—15 lähetystä vastaanotettaessa voidaan AFC-linja 33 kytkeä kapasitanssidiodille D1 sulkemalla kytkin S3, jolloin vastaanotin • · « 4b on lukittunut lähetteen taajuuteen.

• · · _ 30 !.·*: Sen jälkeen kun vapaa vastaanottokanava on löytynyt, voidaan ties'": donsiirtoyhteyden muodostus palvelinlaitteen 1 ja oheislaitteen 6—15 .v. välille aloittaa. Lähilinkkimodulin ohjain 4d kytkee lähilinkkimodulin lä- *. hettimen 4a päälle ja sulkee kytkimen S2.

35 ie 104866

Kuvassa 4a on esitetty eräs edullinen suoritusmuoto matkaviestimestä MS, jota voidaan soveltaa mm. palvelinlaitteena 1. Matkaviestimen MS yhteyteen järjestetty lähilinkkimodulin 4 lähetin 4a toimii seuraavasti. Moduloiva signaali johdetaan kapasitanssidiodille D2, jonka kapasi-5 tanssi muuttuu modulointisignaalin mukaan. Datasignaali johdetaan kytkimen S2 ja erotuselimen R3 kautta. Erotuselin R3 toimii lähinnä impedanssin sovituselimenä. Moduloitavan oskillaattorin 35 perustaajuus on tässä edullisessa suoritusmuodossa valittu siten, että lähetettävän radiotaajuisen signaalin ja vastaanotettavan radiotaajuisen signaalin 10 välille muodostuu taajuusero, joka on halutun duplex-välin suuruinen. Käyttämällä yhteistä paikallisoskillaattoria 4c saadaan sekä vastaanotin että lähetin virittymään niin, että duplex-väli pysyy vakiona riippumatta käytössä olevasta kanavasta. Modulointituloksena muodostuu taajuus-moduloitu signaali, joka johdetaan lähilinkkimodulin lähettimen sekoitti-15 men 36 ensimmäiseen tuloon. Sekoittimen 36 toiseen tuloon johdetaan lähilinkkimodulin paikallisoskillaattorin 4c taajuus, joka on asetettu niin, että vastaanotin virittyy halutulle vastaanottotaajuudelle. Sekoittimen lähdöstä saadaan tällöin moduloitu lähetyskanavataajuinen signaali, joka vielä vahvistetaan lähilinkkimodulin lähettimen suurtaajuusvahvisti-. 20 messa 37 ja alipäästösuodatetaan alipäästösuodattimessa 38 mm. har- halähetteiden vaimentamiseksi. Alipäästösuodattimelta moduloitu radio-'; ‘ t' taajuinen signaali johdetaan lähilinkkimodulin lähetysantenniin 39.

I · «

Kuvassa 4b esitetyn oheislaitteen lähilinkkimodulin 16 erään edullisen 25 suoritusmuodon mukaisen lähetin/vastaanottimen toiminta on oleellisilta osiltaan samanlainen kuin palvelinlaitteen lähilinkkimodulin lähetin/vastaanottimen toiminta. Oheislaitteen lähilinkkimodulin vastaanotin 16b asetetaan pyyhkäisemään ensimmäiselle linkkiyhteydelle valittu lähetyskaista läpi esim. kytkemällä kolmioaaltomuotoinen jännite taa-30 juudensäätölinjaan 40 ja sulkemalla kytkin S5. Kolmioaalto johdetaan : kytkimen S5 ja vastuksen R2 kautta kapasitanssidiodille D3. Kapasi- • · · tanssidiodilla D3 säädetään oheislaitteen lähilinkkimodulin paikallisos-.·!·. killaattorin 16c taajuutta taajuudensäätölinjan 40 jännitteen muutokseen verrannollisena. Oheislaitteen lähilinkkimodulin paikallisoskillaattorin 35 16c muodostama taajuus johdetaan oheislaitteen lähilinkkimodulin vastaanottimen sekoittimeen 41. Oheislaitteen lähilinkkimodulin vas-taanottoantennista 42 vastaanotetut radiotaajuiset signaalit johdetaan kolmannen kaistanpäästösuodattimen 43 kautta vahvistettavaksi 17 104866 oheislaitteen lähilinkkimodulin vastaanottimen suurtaajuusvahvis-timeen 44 ja oheislaitteen lähilinkkimodulin vastaanottimen sekoit-timeen 41. Sekoittimen 41 lähdöstä paikallisoskillaattoritaajuuden ja vastaanotettavan radiotaajuisen signaalin erotussignaali johdetaan 5 neljännen kaistanpäästösuodattimen 45 kautta oheislaitteen lähilinkkimodulin detektorille 55. Myös neljännen kaistanpäästösuodattimen 45 päästökaistan leveys on oleellisesti sama kuin kanavan leveys. Detektorin 55 lähtösignaali johdetaan oheislaitteen lähilinkkimodulin detektorin alipäästösuodattimeen 46 AFC-signaalin muodostamiseksi.

10 Demoduloitu signaali saadaan oheislaitteen lähilinkkimodulin audiolin-jasta. Datasignaalia (käskyjonoa) vastaanotettaessa signaali johdetaan oheislaitteen lähilinkkimodulin ohjaimelle 16d sulkemalla kytkin S7. Ohjain 16d tutkii vastaanotetun käskyjonon ja tarvittaessa suorittaa käskyjonolle määritellyt toimenpiteet, mikäli käskyjono on tarkoitettu 15 kyseessä olevalle oheislaitteelle 6—15. Lisäksi demoduloitu signaali johdetaan alipäästösuodattimen 46 kautta AFC-linjaan 47, jonka jännitetasoa oheislaitteen lähilinkkimodulin ohjain 16d tarkkailee. Lähetteen taajuuteen lukittuminen suoritetaan edullisesti kytkemällä AFC-linjan 47 jännite oheislaitteen lähilinkkimodulin paikallisoskillaattorin . . 20 kapasitanssidiodille D3 sulkemalla kytkin S8.

« · * • · ' Oheislaitteen lähilinkkimodulin lähettimessä 16a moduloitava datasig- naali johdetaan kapasitanssidiodille D4, joka on modulaattorin 48 oskil-laattoripiirissä, jonka perustaajuus on valittu niin, että lähetettävän ra-j · 25 diotaajuisen signaalin ja vastaanotettavan radiotaajuisen signaalin välil le muodostuu taajuusero, joka on halutun duplex-välin suuruinen. Ohjain 16d sulkee kytkimen S6 datalähetyksen ajaksi. Kytkimen S6 kans-.·.;·. sa sarjaan kytketty erotuselin R4 toimii sovituselimenä. Modulointitulok- sena muodostuu taajuusmoduloitu signaali, joka johdetaan lähettimen • · · 30 sekoittimen 49 ensimmäiseen tuloon. Sekoittimen 49 toiseen tuloon • · : johdetaan oheislaitteen lähilinkkimodulin paikallisoskillaattorin 16c taa- juus. Sekoittimen lähdöstä saadaan tällöin taajuusmoduloitu oheislait-.·!·. teen lähilinkkimodulin lähetyskanavataajuinen signaali, joka vielä vah- vistetaan oheislaitteen lähilinkkimodulin lähettimen suurtaajuusvahvis-* * 35 timessa 50 ja alipäästösuodatetaan alipäästösuodattimessa 51 mm.

harhalähetteiden vaimentamiseksi. Alipäästösuodattimelta moduloitu radiotaajuinen signaali johdetaan oheislaitteen lähilinkkimodulin lähe-tysantenniin 52.

18 104866

Palvelinlaitteen lähilinkkimodulin ja oheislaitteen lähilinkkimodulin vastaanottimien 4b, 16b käytännön toteutuksissa voidaan käyttää esimerkiksi analogisissa langattomissa viestimissä käytettyjä välitaajuuspiirejä 5 21, 22 (IF), joissa on mm. sekoitin, suurtaajuus- ja pientaajuusvahvisti- met, rajoitin ja detektori. Piirien herkkyys on tähän tarkoitukseen riittävä. Piirit ovat edullisia ja niiden virrankulutus on pieni. Myös lähettimen 4a, 16a toteutukseen löytyy valmiita FM-modulaattoreita 23, 24.

10 Ohjaimina 4d, 16d voidaan käyttää esimerkiksi sinänsä tunnettuja mikro-ohjaimia, joissa on suorittimen lisäksi luku/kirjoitusmuistia (RAM, Random Access Memory), tulo- ja I äh tö I i ity ntäl i n joja (I/O, Input/Output), analogia/digitaalimuunnin (A/D), digitaali/analogiamuunnin (D/A) sekä lukumuistia (ROM, Read Only Memory). Erityisesti sellaisissa sovelluk-15 sissa, joissa linkkimoduli 4,16 on toteutettu osana palvelinlaitetta 1 tai oheislaitetta 6—15, voidaan linkkimodulin ohjaimen toiminnot toteuttaa ainakin osittain myös laitteen ohjaimen 4d, 16d sovellusohjelmistossa.

Kytkimet S1,..., S8 ovat edullisesti puolijohdekytkimiä, jolloin kytkimien . . 20 ohjaus suoritetaan kytkemällä kytkimen ohjauslinjaan jännite, jonka en- simmäisellä arvolla ao. kytkin on auki-asennossa ja toisella arvolla ‘ kiinni-asennossa. Jännitteen ensimmäinen arvo on esim. n. 0V ja toi- nen arvo lähellä käyttöjännitettä Vcc oleva arvo. Tällöin ohjauslinja on kytkettävissä ohjaimen 4d, 16d binääriseen l/O-linjaan (Input/Output), 25 johon em. kaksi jännitearvoa on asetettavissa ohjaimen sovellusohjel-:T: mistolla.

TOIMINTAESIMERKKI

• · · • · · • · · • · · 30 Kuvassa 3 on vielä esitetty pelkistetysti nuolikaaviona tilanne, jossa : palvelinlaitteeseen 1 on tulossa telekopio. Yhtenäisellä viivalla esitetyt • · · nuolet kuvaavat telekopioinformaation kulkua ja katkoviivoin merkityt .·!·. nuolet kuvaavat vastaavasi signalointitietojen kulkua. Telekopion lähet- tävä telepäätelaite 17 on aloittanut puhelun muodostuksen (nuoli 301). ' ' 35 Puhelu välitetään esim. langallisen televerkon 18 ja matkaviestinverkon 3 kautta (nuoli 302) vastaanottavalle telepäätelaitteelle, joka tässä tapauksessa on siis palvelinlaite 1 (nuoli 303). Puhelun muodostus ja vastaanotto on sinänsä tunnettua, joten sen tarkempi selittäminen ei 19 104866 tässä yhteydessä ole tarpeen. Havaittuaan telekopiolähetyksen olevan tulossa, tutkii palvelinlaite 1 paikallisverkon konfigurointitiedoista ja mahdollisesti käyttäjäprofiilista edullisesti sen, onko paikallisverkkoon 5 sillä hetkellä kytkeytyneenä telekopiolaitetta 7 ja sen, miten käyttäjä ta-5 vallisesti on vastaanottanut hänelle lähetetyt telekopiot (nuolet 304 ja 305) . Mikäli telekopiolaite 7 on kytkeytyneenä ja käyttäjäprofiilin perusteella telekopio voidaan tulostaa telekopiolaitteella 7, aloittaa palvelinlaite 1 yhteyden muodostuksen mainittuun telekopiolaitteeseen 7 (nuoli 306) ja selvittää edullisesti telekopiolaitteen sen hetkisen toimintatilan 10 (nuoli 307). Yhteyden muodostuksen jälkeen telekopio välitetään lähettävältä telepäätelaitteelta 17 (nuoli 308) langallisen televerkon 18 ja matkaviestinverkon 3 kautta (nuoli 309) palvelinlaitteelle 1 (nuoli 310). Telekopion siirtämiseksi palvelinlaitteesta 1 telekopiolaitteelle 7 palvelinlaite 1 muodostaa saapuvasta telekopiolähetyksestä informaation 15 siirtämiseen tarkoitettuja ennalta määrättyjä käskyjonoja, jotka osoitetaan telekopiolaitteelle 7 (nuoli 311). Telekopiolaite 7 vastaanottaa nämä käskyjonot ja tulostaa käskyjonoissa olevan informaation perusteella telekopion esim. paperille. Tulostuksen aikana telekopiolaite 7 voi tarvittaessa lähettää tilakäskyjonoja palvelinlaitteelle 1, esim. sen ilmoit-. 20 tamiseksi, että telekopiolaite 7 ei voi vastaanottaa uusia käskyjonoja, :./ ennen kuin edelliset on käsitelty. Telekopion vastaanottamisen jälkeen ‘' palvelinlaite 1 katkaisee puhelun sinänsä tunnetusti.

• 1 « I

i i ( Käyttäjää voidaan vielä tiedottaa saapuneesta telekopiosta esim. pal-;·.· 25 velinlaitteen 1 näytölle muodostettavalla viestillä tai muulla sopivalla menetelmällä. Tiedottaminen on tarpeen erityisesti silloin, kun telekopiolaitteella 7 on useita mahdollisia käyttäjiä ja pyritään estämään muita näkemästä saapunutta telekopiota.

• · · • · · • · · 30 Tilanteessa, jossa kaukoverkosta on tulossa puhelu paikallisverkkoon : kytkeytyneenä olevalle matkaviestimelle, toimii keksinnön mukainen • · · paikallisverkko 5 suurelta osin edellä kuvatulla, telekopion välityksessä .·!·. esitetyllä tavalla. Palvelinlaite 1 aloittaa paikallisverkon sisäisen yhtey- den muodostuksen ja puhelun päättyessä purkaa yhteyden. Muodostet- • * · * * 35 taessa puhelu paikallisverkkoon kytkeytyneestä oheislaitteesta 6—15, kuten langattomasta audiokäyttöliittymästä 12, oheislaite lähettää puhelun muodostuspyynnön paikallisverkon palvelinlaitteelle 1, joka aloittaa puhelun muodostuksen.

20 104866 Käyttäjä voi myös ohjata mm. käyttäjälle osoitetut sähköpostiviestit esim. henkilökohtaiseen paikallisverkkoon 5 kytkettyyn kannettavaan tietokoneeseen 15, jossa ne tallennetaan ja josta käyttäjä voi lukea 5 viestien sisällön. Tämä suoritetaan edullisesti siten, että palvelinlaite 1 vastaanottaa saapuvan sähköpostiviestin ja muodostaa ennalta määrätyn käskyjonon, jossa viestityyppinä on sähköpostiviesti. Tämä käsky-jono lähetetään lähilinkkimodulilla 4 paikallisverkkoon 5, johon kytketty kannettava tietokone 15 vastaanottaa käskyjonon, purkaa siinä välite-10 tyn viestin ja tallentaa kannettavan tietokoneen 15 muistivälineisiin, esim. kiintolevylle (ei esitetty).

Siinä tilanteessa, että paikallisverkkoon 5 vielä kytkeytymään oheislaite 6—15 kytketään päälle, voidaan konfigurointi suorittaa esimerkiksi seu-15 raavasti. Päälle kytketty oheislaite 6—15 lähettää konfigurointitiedot edullisesti vastaanottokanavalla, jota palvelinlaitteen lähilinkkimodulin vastaanotin 4b seuraa silloin, kun palvelinlaitteen lähilinkkimodulin lähetin 4a ei ole lähettämässä. Vastaanotettu käskyjono tutkitaan palvelinlaitteessa 1 ja siirretään konfigurointitiedot konfigurointimuistialueelle, , . 20 kuten edellä on esitetty. Toisaalta edellä esitetyn automaattisen konfi- guroinnin sijasta voidaan käyttäjälle muodostaa sanoma konfigurointi-tietojen perusteella, jolloin käyttäjä voi valita, kytketäänkö kyseinen oheislaite 6—15 paikallisverkkoon 5 vai ei.

i 25 Koska oheislaitteiden 6—15 tila voi muutenkin muuttua käytön aikana, esimerkiksi tulostin 6 tulostaa hitaammin kuin sinne ollaan lähettämässä tietoa, on oheislaitteiden 6—15 tila pystyttävä välittämään pal-velinlaitteelle 1 myös paikallisverkon 5 käytön aikana. Myös tässä voi- ♦ · · daan käyttää edellä esitettyjä ennalta määrättyjä käskyjonoja, jotka väli- **! ' 30 tetään oheislaitteelta 6—15 palvelinlaitteelle 1 esimerkiksi vastaanotto- kaistan kanavataajuudella, jolloin palvelinlaite 1 vastaanotettuaan jon-kin oheislaitteen 6—15 lähettämän käskyjonon, muuttaa konfigurointi- .v. tiedoissaan tämän oheislaitteen 6—15 tilatiedot vastaavasti.

• · «

• I

» · I

35 Edellä esitetyssä järjestelmässä taajuusalue oli jaettu useisiin kanaviin, joista kutakin yhteyttä varten valittiin vapaa kanava. Järjestelmä voidaan toteuttaa myös yksikanavaisena, jolloin ainakin lähilinkkimodulien vastaanottimista 4b, 16b tulee yksinkertaisempia, koska taajuusalueen 104866 21 pyyhkäisyä ei tarvita. Järjestelmä voidaan toteuttaa monikanavaisena myös siten, että kullekin paikallisverkkoon 5 kytkettävälle oheislaitteelle 6—15 varataan oma taajuuskaistansa järjestelmälle varatulta taajuusalueelta. Tällöin on kuitenkin mahdollista se, että kaksi tai useampia 5 oheislaitteita yrittää lähettää samanaikaisesti. Palvelinlaitteen lähilink-kimodulissa 4 on kuitenkin edullisesti vain yksi lähilinkkivastaanotin 4b, joten kerrallaan on vastaanotettavissa vain yhden oheislaitteen 6—15 lähettämä käskyjono. Käskyjonon vastaanoton varmistaminen voidaan suorittaa esim. siten, että käskyjonon vastaanottanut laite lähettää en-10 naita määrätyn käskyjonon, joka valitaan sen perusteella, onko käsky-jono vastaanotettu oikein. Tarkistus voidaan tehdä esimerkiksi tarkistussummien tai vastaavien avulla, kuten on sinänsä tunnettua. Käsky-jonon lähettänyt laite voi vastaanottamansa kuittauskäskyjonon perusteella päätellä sen, onko käskyjono vastaanotettu oikein. Mikäli kuit-15 tausta ei tule tai kuittauskäskyjono osoittaa sen, ettei käskyjonoa vastaanotettu kunnolla, voidaan se yrittää lähettää uudelleen esimerkiksi niin kauan, että välitys onnistuu tai uudelleenyrityskertojen määrä on ylittynyt. Siinä tilanteessa, ettei välitys onnistu, asetetaan edullisesti palvelinlaitteella 1 kyseisen oheislaitteen 6—15 tilatieto epäaktiiviseksi, eli ; 20 oheislaite 6—15 ei ole verkkoon kytkeytyneenä. Kyseisen oheislaitteen 6—15 tilaa voidaan kuitenkin myöhemmin yrittää selvittää oheislaitteen 6—15 uudelleenkytkeytymisen mahdollistamiseksi.

ESIMERKKI 2 :*'· 25 *v: : Keksinnön mukainen henkilökohtainen paikallisverkko 5 on mahdollista toteuttaa useina, toiminnallisesti erillisinä henkilökohtaisina paikallis-verkkoina. Eräs edullinen toteutusvaihtoehto toimii esimerkiksi seuraa-vasti. Kunkin käyttäjän palvelinlaite 1 suorittaa oman konfigurointipro-30 seduurin edullisesti edellä esitettyjen toimintaperiaatteiden mukaisesti. Eri paikallisverkoille voidaan tällöin varata oma taajuusalueensa tai ai-kajakotekniikkaan perustuvissa ratkaisuissa voidaan käyttää samaa taajuusaluetta siten, että kunkin paikallisverkon liikennöinnille varataan oma aikavälinsä. Tällaisissa useita verkkoja käsittävissä ratkaisuissa 35 on varmistuttava tiedon toimittamisesta oikeaan kohteeseen mm. siksi, että paikallisverkossa siirrettävään informaatioon ei pääse käsiksi toisen paikallisverkon laitteistolla. Tämän toteuttamisessa voidaan kullekin muodostettavalle paikallisverkolle muodostaa oma 104866 22 identifiointitunnuksensa, joka perustuu esim. palvelinlaitteen 1 identifiointitunnukseen, kuten kansainväliseen laitetunnukseen IMEI (International Mobile Equipment Identification). Tällöin oheislaitteissa on muistivälineisiin varattu oma muistialue kunkin paikallisverkon tieto-5 jen vaihtoa varten ja tähän muistialueelle tallennetaan tämä identifioin-titieto edullisesti paikallisverkon 5 konfigurointivaiheessa. Tällä monen yhtäaikaisen, sopivimmin erillisen paikallisverkon 5 aikaansaamisella saavutetaan mm. se etu, että toimiston oheislaitteet 6—15 voivat olla useiden käyttäjien käytössä, vaikka oheislaitteet 6—15 olisivatkin toi-10 minnallisesti jo kytkeytyneenä johonkin paikallisverkkoon 5. Eri käyttäjät voivat käyttää samanaikaisesti eri oheislaitteita 6—15 ja yhden käyttäjän käytössä ollut oheislaite 6—15 on välittömästi toisen käyttäjän käytettävissä siinä vaiheessa, kun oheislaite 6—15 vapautuu. Tulostimet 6 ja telekopiolaitteet 7 ovat eräitä tällaisia oheislaitteita, joiden käyttöaste 15 yhdellä käyttäjällä jää tavallisesti melko alhaiseksi. Jos oheislaitteen 6 —15 kytkeytyminen yhteen paikallisverkkoon 5 estäisi oheislaitteen 6— 15 käytön muissa paikallisverkoissa, tulisi oheislaitteiden 6—15 käyttö hankalaksi ja käyttöaste jäisi alhaisemmaksi kuin mihin edellä esitetyllä ratkaisulla on mahdollista päästä.

20 ESIMERKKI 3

Vaikka edellä esitetyssä esimerkissä käyttäjä kantaa palvelinlaitetta 1 ; mukanaan ja paikallisverkko 5 muodostetaan käyttäjän saapuessa : 25 esim. toimistoon, kotiin tai muuhun tilaan, jossa on keksinnön mukaisia v oheislaitteita, voidaan keksintöä soveltaa myös siten, että palvelinlaite 1 on kiinteä. Tällöin käyttäjällä on mukanaan oheislaite, joka aktivoi henkilökohtaisen paikallisverkon 5 muodostuksen käyttäjälle. Tämä suoritetaan esim. siten, että käyttäjän mukanaan kantama oheislaite lä- . ·. 30 hettää ennalta määrätyn käskyjonon, jonka palvelinlaite 1 vastaanottaa.

• · ·

Vastaanottamansa käskyjonon sisällön perusteella palvelinlaite 1 aloit- :···’ taa paikallisverkon muodostuksen aikaisemmin tässä selityksessä esi- : V: tetyllä tavalla.

• » « · • · · • · · 35 Keksinnön mukainen paikallisverkko 5 voidaan toteuttaa myös siten, ettei se ole sidoksissa käyttäjän toimintaan. Paikallisverkko 5 voi olla muodostettuna aina kun palvelinlaite 1 on kytkettynä päälle. Tällöin oheislaitteet kytkeytyvät paikallisverkkoon edullisesti silloin, kun ne kyt- 104866 23 ketään päälle. Informaation siirto paikallisverkossa suoritetaan ainakin osittain edellä esitettyjä ennalta määrättyjä käskyjonoja käyttäen. Tässä suoritusmuodossa ei paikallisverkkoa 5 myöskään välttämättä ole rajoitettu vain yhden käyttäjän käyttöön, vaan useampi käyttäjä voi kirjautua 5 samaan paikallisverkkoon 5 ja käyttää siihen kytkeytyneitä oheislaitteita ilman, että jokaisen käyttäjän on aktivoitava itselleen oma paikallisverkkonsa 5.

PAIKALLISVERKON PURKAMINEN

10

Paikallisverkon 5 purkaminen voidaan suorittaa esim. käyttäjän aktivoimana. Palvelinlaite 1 lähettää ennalta määrätyn käskyjonon, jonka informaatiosisältö ohjaa paikallisverkkoon 5 kytketyt oheislaitteet asettamaan tilatietonsa tilaan, jossa ne eivät ole enää kytkeytyneenä tähän 15 paikallisverkkoon 5.

Edellä esitetyissä keksinnön edullisissa suoritusmuodoissa paikallisverkko 5 muodostettiin työasema-palvelin -tyyppiseksi (client-server) tähtiverkoksi, eli käskyjonoja siirrettiin palvelinlaitteen 1 (server) ja . . 20 oheislaitteiden (client) välillä palvelinlaitteen 1 ohjaamana. Keksintö on :,/ sovellettavissa myös muun tyyppisenä rakenteena, esim. rengasverk kona, jolloin käskyjonoja voidaan siirtää myös suoraan oheislaitteiden välillä. Tällöin kukin käskyjono välitetään lähettävältä laitteelta renkaassa seuraavana olevalle laitteelle, joka välittää sen edelleen, kun-25 nes käskyjono saavuttaa vastaanottajaksi kyseisessä käskyjonossa :' i': määritetyn laitteen.

Nyt esillä olevaa keksintöä ei ole rajoitettu ainoastaan edellä esitettyihin esimerkkeihin, vaan sitä voidaan muunnella oheisten patenttivaatimus- • · » 30 ten puitteissa.

• t • · ·

» 1 I

• « · · • 1 · • · • · • 1 « • · • · · • 1 · • » · ·

Claims (10)

24 104866

1. Langaton paikallisverkko (5), joka käsittää ainakin yhden palvelinlaitteen (1), yhden tai useamman oheislaitteen (6—15), ja välineet (4,16) 5 informaation siirtämiseksi palvelinlaitteen (1) ja oheislaitteiden (6—15) välillä, tunnettu siitä, että informaation siirtäminen langattomassa paikallisverkossa (5) on ainakin osittain järjestetty suoritettavaksi ennalta määrättyjen käskyjonojen (link agents) avulla, jolloin välineet informaation siirtämiseksi käsittävät välineet (4d, 16d) ennalta määrätyn käsky-10 jonon muodostamiseksi, välineet (4a, 16a) muodostetun käskyjonon lähettämiseksi, välineet (4b, 16b) käskyjonon vastaanottamiseksi, välineet (4d, 16d) vastaanotetun käskyjonon käsittelemiseksi, ja välineet (4d, 16d) muodostetulle ennalta määrätylle käskyjonolle määritellyn yhden tai useamman toimenpiteen suorittamiseksi. 15

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen langaton paikallisverkko (5), tunnettu siitä, että langattoman paikallisverkon (5) muodostaminen on järjestetty suoritettavaksi palvelinlaitteella (1) lähettämällä ennalta määrätty käskyjono oheislaitteiden (6—15) konfiguraatiotietojen kyselemiseksi, . . 20 jolloin paikallisverkkoon kytkeytyvät oheislaitteet (6—15) käsittävät väli neet oheislaitteen toimintatilan ilmaisevan ennalta määrätyn käskyjonon muodostamiseksi ja lähettämiseksi palvelinlaitteelle (1).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen langaton paikallisverkko (5), 25 tunnettu siitä, että palvelinlaite (1) on matkaviestin (MS), joka käsittää lisäksi välineet yhteyden muodostamiseksi matkaviestinverkkoon (3).

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1—3 mukainen langaton paikallisverkko (5), tunnettu siitä, että palvelinlaite (1) on järjestetty oleellisesti kiinte- • · · *. 30 ästi paikallisverkon yhteyteen, jolloin käyttäjän kannettava oheislaite : (12, 15) käsittää välineet (16) paikallisverkon (5) aktivoimiseksi käyttä- O jälle. • · • · · • · ·

5. Menetelmä langattoman paikallisverkon (5) toteuttamiseksi, joka pai- • ·« ' ' 35 kallisverkko (5) muodostetaan ainakin yhdestä palvelinlaitteesta (1) ja yhdestä tai useammasta oheislaitteesta (6—15), ja jossa paikallisverkossa siirretään informaatiota palvelinlaitteen (1) ja oheislaitteiden (ΟΙ 5) välillä, tunnettu siitä, että informaatiota siirretään ainakin osittain 104866 25 ennalta määrättyjen käskyjonojen (link agents) avulla, joille määritellään suoritettavaksi yksi tai useampi ennalta määrätty toimenpide, jolloin lä-hetysvaiheessa muodostetaan siirrettävän informaation perusteella ainakin yksi ennalta määrätty käskyjono, ja vastaanottovaiheessa vas-5 taanotettu käskyjono käsitellään ja suoritetaan käskyjonolle määritellyt toimenpiteet.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käskyjono on paikallisverkkoon (5) kytkettävien oheislaitteiden (6—15) 10 tilatietojen kyselykäskyjono paikallisverkon (5) konfiguraation määrittämiseksi.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että palvelinlaitteena (1) käytetään matkaviestintä (MS), jolta on muo- 15 dostettavissa yhteys lisäksi matkaviestinverkkoon (3).

8. Jonkin patenttivaatimuksen 5—7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että palvelinlaite (1) on oleellisesti kiinteästi paikallisverkon (5) yhteydessä, jolloin paikallisverkon (5) aktivoiminen käyttäjälle suorite- . . 20 taan käyttäjän kannettavalla oheislaitteella (12,15). • 4 «

9. Matkaviestin (MS), joka käsittää välineet yhteyden muodostamiseksi langattomaan paikallisverkkoon (5) informaation siirtämiseksi matka-viestimen ja paikallisverkkoon kytkeytyneen laitteen (1,6—15) välillä, 25 tunnettu siitä, että informaation siirtäminen langattomassa paikallisver-kossa (5) on ainakin osittain järjestetty suoritettavaksi ennalta määrättyjen käskyjonojen (link agents) avulla, jolloin matkaviestin käsittää väli-neet (4d, 16d) ennalta määrätyn käskyjonon muodostamiseksi, välineet (4a, 16a) muodostetun käskyjonon lähettämiseksi, välineet (4b, 16b) 0. m 30 käskyjonon vastaanottamiseksi, välineet (4d, 16d) vastaanotetun : käskyjonon käsittelemiseksi, ja välineet (4d, 16d) muodostetulle ennalta määrätylle käskyjonolle määritellyn yhden tai useamman toimenpiteen .·!·. suorittamiseksi. » · • · «

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen matkaviestin (MS), tunnettu siitä, että se käsittää välineet (16) paikallisverkon (5) aktivoimiseksi käyttäjälle. 26 104866