FI101668B - Menetelmä solukkoverkon tilaajapäätelaitteen lisälaitteen ohjaamiseksi sekä tilaajapäätelaitteen lisälaite - Google Patents

Description

101668

Menetelmä solukkoverkon tilaajapäätelaitteen lisälaitteen ohjaamiseksi sekä tilaajapäätelaitteen lisälaite

Tekniikan ala 5 Keksinnön kohteena on menetelmä paikkatietoa yllä pitävän solukkoverkon tilaajapäätelaitteen lisälaitteen ohjaamiseksi, joka solukkoverkko käsittää kussakin solussa yhden tai useamman tukiaseman, ja joka lisälaite käsittää oman, tilaajapäätelaitteen tunnisteesta poikkeavan tilaa-10 jatunnisteen sekä menetelmän toteuttava tilaajapäätelaitteen lisälaite.

Tekniikan taso

Solukkoradiojärjestelmille on tyypillistä, että kullakin käyttäjällä tai laitteella on oma tilaajatunnis-15 teensä, jonka avulla järjestelmä tunnistaa soittajan. Tunnisteen avulla voidaan esimerkiksi puheluveloitukset kohdentaa oikein. Tunnisteen avulla voidaan myös suorittaa muita lisätoimintoja, esimerkiksi eliminoida varastetun laitteen käyttö.

20 Tilaajatunnisteet voivat olla joko laite- tai käyt täjäkohtaisia. Laitekohtaisessa ratkaisussa tilaajatieto on tallennettu johonkin laitteen muistielementtiin. Käyttäjäkohtaisessa ratkaisussa tilaajatieto on tallennettu johonkin irralliseen muistielementtiin, esimerkiksi muis-25 tikorttiin. Digitaalisissa GSM- ja DCS-järjestelmissä tä-: hän tarkoitukseen varattua korttia kutsutaan SIM-kortiksi.

Digitaalisessa IS-136 järjestelmässä tilaajatiedot on tyypillisesti tallennettu EEPROM-muistiin rakennetussa modulissa. Esillä olevaa keksintöä voidaan soveltaa kaikissa 30 järjestelmissä, joissa tilaajatunniste on käytössä riippumatta, miten se on toteutettu.

*. Patenttijulkaisussa EP 586081 on tunnettu järjeste ly, jossa solukkoradiojärjestelmän laite käsittää kahdet tai useammat välineet tallentaa tilaajatiedot. Julkaisun 35 mukaisessa ratkaisussa esimerkiksi GSM-päätelaite voi kä- 101668 2 sittää kaksi tai useampia SIM-korttipaikkoja, joiden sisältämien SIM-korttien tilaajatunnuksista voidaan valita kulloinkin haluttu tunnus käytettäväksi.

Edelleen on tunnettua, että solukkojärjestelmän 5 päätelaitteen kulloinenkin maantieteellinen sijainti voidaan määrittää. Päätelaitteen paikkatietoa voidaan käyttää lukuisiin tarkoituksiin. Käyttäjä voi halutessaan määrittää oman sijaintinsa, hätäpuhelun suorittavan päätelaitteen sijainti voidaan määritellä avun lähettämistä varten 10 tai puheluveloitus voi olla sijainnista riippuvainen.

Päätelaitteen sijainnin määrittämiseksi tunnetaan useita menetelmiä, joita voidaan soveltaa myös esillä olevan keksinnön yhteydessä.

Patenttijulkaisusta WO92/05672 tunnetaan menetelmä, 15 jossa päätelaitteen ja järjestelmän tukiaseman välillä siirrettävän signaalin etenemisviiveen perusteella määritetään päätelaitteen etäisyys tukiasemasta. Suorittamalla vastaava mittaus päätelaitteen ja usean eri tukiaseman välillä voidaan päätelaitteen sijainti määritellä aluee-20 seen, jonka dimensiot määräytyvät signaalin viiveen mittaustarkkuuden perusteella.

Patenttijulkaisusta EP 398773 tunnetaan menetelmä, jossa päätelaite vastaanottaa solukkojärjestelmältä tiedot päätelaitteen ympäristössä sijaitsevien tukiasemien kel-25 loista ja paikkakoordinaateista. Tämän jälkeen päätelaite : mittaa kyseisiltä tukiasemilta vastaanotettujen signaalien aikaerot ja määrittää sijaintinsa mitattujen aikaerojen ja järjestelmältä vastaanottamiensa tietojen perusteella.

Tunnetun tekniikan mukaisilla menetelmillä ei ole 30 voitu ratkaista paikanmääritysongelmaa puolikiinteästi asennetuissa laitteissa, jotka on tarkoitettu käytettäväksi samassa paikassa pitkiä aikoja, mutta joita kuitenkin voidaan tarvittaessa siirtää ilman kytkentätoimenpiteitä. Erityisesti silloin, kun puhelun hinta riippuu paikasta, 3 101668 josta puhelu suoritetaan, on paikanmäärityksen suorittaminen helposti tärkeää.

Keksinnön tunnusmerkit

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena onkin toteut-5 taa menetelmä ja laite, jonka avulla paikanmäärityksen ohjaus voidaan toteuttaa siten, että esimerkiksi puheluve-loitukseen liittyvät ongelmat voidaan luotettavasti ratkaista.

Tämä saavutetaan johdannossa esitetyn tyyppisellä 10 menetelmällä, jolle on tunnusomaista, se mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa. Keksinnön mukaiselle ohjausmenetelmälle on edelleen tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 2 tunnusmerkkiosassa. Keksinnön mukaiselle ohjausmenetelmälle on edelleen tun-15 nusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 11 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön mukaiselle tilaajapäätelaitteen lisälaitteelle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 12 tunnusmerkkiosassa.

20 Keksinnön mukaisella lisälaitteella ja menetelmällä saavutetaan useita etuja. Esimerkiksi sovellettaessa keksinnön mukaista menetelmää kotiin sijoitettavassa lisälaitteessa, johon tilaajapäätelaite sijoitetaan, voidaan kiinteästi sijoitetusta laitteesta suoritettaville puhe-25 luille myöntää alhaisempi hinta kuin liikkuvasta laittees-i ta suoritettaville puheluille. Tämä perustuu siihen, että keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan laitteen sijainti tarkistaa ennen jokaista suoritettavaa puhelua ja todentaa sijainnin muuttumattomuus.

30 Kuvioiden selitys

Seuraavassa keksintöä selitetään tarkemmin viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, joissa kuvio 1 havainnollistaa solukkoradiojärjestelmää, jossa keksinnön mukaista menetelmää voidaan soveltaa, 101668 4 kuvio 2 havainnollistaa esimerkkiä keksinnön mukaisen lisälaitteen ja matkapuhelimen yhdistelmän rakenteesta lohkokaavion avulla ja kuviot 3a ja 3b havainnollistavat esimerkkiä puhe-5 lunmuodostuksen yhteydessä tapahtuvasta sijainnin tarkistuksesta.

Edullisten toimintamuotojen kuvaus

Esillä olevaa keksintöä voidaan soveltaa missä tahansa radiojärjestelmässä, missä tilaajatunniste on käy-10 tössä. Tällaisia radiojärjestelmiä ovat esimerkiksi digitaaliset solukkoradiojärjestelmät GSM, DCS sekä IS-136. Tyypillisen solukkoradiojärjestelmän rakennetta keksinnön kannalta soveltuvin osin havainnollistetaan kuviossa 1.

Solukkoradiojärjestelmä käsittää joukon tukiasemia 15 100 - 104, jotka kukin palvelevat omaa kuuluvuusaluettaan 108 - 112, jotka käytännössä ovat osittain päällekkäisiä. Solukkoradiojärjestelmän tilaajapäätelaite 106 pystyy havaitsemaan usean tukiaseman signaalit 114 - 118, vaikka käytännössä varsinainen puhelu otetaan yleensä lähimpään 20 tukiasemaan, joka tarjoaa parhaimman yhteyden.

Keksinnön mukaista menetelmää voidaan soveltaa y-leisesti monen tyyppisissä tilaajapäätelaitteiden lisälaitteissa, jotka käsittävät oman tilaajatunnuksen. Erityisesti keksintöä voidaan soveltaa nk. telakka-asemaympä-25 ristössä. Telakka-asema on yksinkertaisimmillaan kiinteästi tiettyyn paikkaan sijoitettu tilaajapäätelaitteen, esimerkiksi matkapuhelimen teline, jolla on oma matkapuhelimesta riippumaton tilaajatunnus. Solukkoradiojärjestelmiä ylläpitävät operaattorit voivat hinnoitella kiinteästi 30 paikallaan pysyvän telakka-aseman avulla suoritettavat puhelut edullisemmiksi kuin liikkuvista asemista suoritet-'· tavat puhelut. Telakka-asema voidaan sijoittaa esimerkiksi kotiin, jolloin sitä voidaan käyttää edullisesti hinnoiteltuihin kotipuheluihin. Keksinnön mukaisen menetelmän 5 101668 avulla voidaan varmistaa telakka-aseman paikallaanpysymi-nen ja siten oikeutus alempaan tariffiin.

Keksinnön mukaisen menetelmän ensimmäisessä vaiheessa, joka suoritetaan edullisesti lisälaitteen, esimer-5 kiksi telakka-aseman, asennusvaiheessa käytettäessä päätelaitteen ja lisälaitteen yhdistelmää ensimmäistä kertaa sanotussa asennuspaikassa, päätelaitteen ja lisälaitteen yhdistelmän sijainti määritetään ja talletetaan muistire-kisteriin.

10 Sijainnin määritys voi tapahtua sinänsä tunnetuilla, esimerkiksi aiemmin mainituissa viitteissä kuvatuilla tavoilla. Paikannus voi tapahtua esimerkiksi kolmen lähimmän tukiaseman signaalia hyväksikäyttäen. Kuvion 1 esimerkkitapauksessa laitteisto voi mitata esimerkiksi GSM-verkon 15 kyseessä ollen ns. Timing Advance (TA) parametrin kultakin tukiasemalta vastaanotetusta signaalista. Näiden parametrien perusteella voidaan laskea laitteiston etäisyys kustakin tukiasemasta ja täten määrittää sijainti.

Määritetty sijainti talletetaan laitteiston muistiin 20 myöhempää vertailua varten. Myös sijainnin määritykseen liittyvät parametrit, kuten yllä kuvatussa esimerkissä kunkin mitatun tukiaseman TA-parametri voidaan tallettaa muistiin.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä aina kun pääte-25 laitteen ja lisälaitteen yhdistelmällä suoritetaan puhelu, yhdistelmä tarkistaa puhelunmuodostusvaiheessa onko yhdistelmän sijainti muuttunut verrattuna aiemmin määritettyyn sijaintiin. Vastaava tarkistus suoritetaan myös silloin, kun yhdistelmään tulee puhelu, sillä esimerkiksi GSM-ver-30 kossa puhelun veloitus voi riippua vastaanottajan sijainnista. Puhelunmuodostuksella käsitetään tässä hakemuksessa ·, siis sekä itse aloitettavan että vastaanotettavan puhelu- yhteyden muodostusta.

Sijainnin tarkistus puhelunmuodostuksen yhteydessä 35 voidaan suorittaa aiemmin kuvatuilla tavoilla. Keksinnön 101668 6 mukaisessa menetelmässä voidaan kuitenkin puhelunmuodostuksen yhteydessä suoritettava sijainnin tarkistus toteuttaa myös yksinkertaisemmalla tavalla. Aiemmin kuvatut sijainnin määritystavat saattavat olla verkon kannalta ras-5 kaita operaatioita, joten on edullista, jos ne voidaan välttää puhelujen yhteydessä.

Keksinnön mukaisen menetelmän edullisessa toteutus-muodossa puhelunmuodostuksen yhteydessä suoritettava sijainnin kevennetty tarkistus voidaan suorittaa esimerkiksi 10 kuvion 3a vuokaavion mukaisesti seuraavasti. Aluksi vaiheessa 300 mitataan sijaintia kuvaava parametri, tyypillisesti TA-parametri, sen tukiaseman signaalista, jonka kautta aloitettava puhelu ollaan suorittamassa. Vaiheessa 302 verrataan mitattua arvoa aiemmin määritettyyn, muis-15 tiin talletettuun kyseisen tukiaseman parametriin. Mikäli parametrin arvo ei poikkea talletetusta vertailuarvosta enempää kuin ennalta asetettu kynnysarvo, vaiheessa 304 puhelu voidaan muodostaa käyttäen lisälaitteen tilaajatun-nusta, jolla suoritettavat puhelut voivat esimerkiksi olla 20 halvempia kuin päätelaitteen tilaajatunnuksella suoritetut puhelut.

Mikäli poikkeama on suurempi kuin asetettu kynnys, niin mitataan vaiheessa 306 jostain muusta ympäröivästä tukiasemasta vastaava sijaintia kuvaava parametri, ja ver-25 rataan 308 sitä vastaavaan talletettuun vertailuarvoon, i Mikäli poikkeama on pienempi kuin asetettu kynnys, voidaan puhelu suorittaa vaiheen 302 mukaisesti lisälaitteen tunnuksella. Jos tämäkin poikkeama on suurempi kuin kynnys, niin muodostetaan puhelu käyttäen päätelaitteen tilaaja-30 tunnusta vaiheessa 310.

Ylläkuvattua menetelmää voidaan muunnella halutuilla tavoilla. Vaiheet 306 ja 308 voidaan esimerkiksi jättää suorittamatta ja muodostaa puhelu heti käyttäen päätelaitteen tilaajatunnusta vaiheessa 310.

101668 7

Toisaalta, vaiheet 306 ja 308 voidaan myös toistaa haluttuja kertoja useita tukiasemia käyttäen. Syitä uusien mittausten suorittamiseen silloin, kun ensimmäinen mittaus osoittaisi lisälaitteen siirtyneen asennusvaiheessa mita-5 tusta sallitusta sijainnistaan, on useita. Solukkoradio-järjestelmän konfiguraatio on saattanut muuttua. Jonkin tukiaseman sijainti on saattanut muuttua verkko-operaattorin toimesta, tai uusi tukiasema lisätty lisälaitteen ympäristöön, jolloin lisälaitteen asennusvaiheessa tekemä 10 sijaintimääritys ei enää ole oikea ympäröiviin tukiasemiin nähden. Tällöin voidaan useilla mittauksilla todeta sijainti entiseksi. Edelleen on myös huomioitava mittausvirheiden mahdollisuus.

Keksinnön mukaisen menetelmän toista edullista to-15 teutusmuotoa havainnollistetaan vuokaaviossa 3b. Aluksi, kuten edellä, vaiheessa 312 mitataan sijaintia kuvaava parametri sen tukiaseman signaalista, jonka kautta aloitettava puhelu ollaan suorittamassa. Vaiheessa 314 verrataan mitattua arvoa muistiin talletettuun kyseisen tuki-20 aseman parametriin. Mikäli parametrin arvo ei poikkea talletetusta vertailuarvosta enempää kuin ennalta asetettu kynnysarvo, vaiheessa 316 puhelu voidaan muodostaa käyttäen lisälaitteen tilaajatunnusta.

Mikäli poikkeama on suurempi kuin asetettu kynnys, 25 niin tarkistetaan vaiheessa 318, onko edellisessä puhelus-i sa tapahtunut kynnyksen ylitys. Mikäli ei ole, niin talle tetaan vaiheessa 320 muistiin tieto kynnyksen ylityksestä, ja muodostetaan puhelu käyttäen lisälaitteen tilaajatun-nusta vaiheessa 316. Mikäli edellisessä puhelussa kynnys 30 oli jo ylitetty, niin muodostetaan puhelu käyttäen päätelaitteen tilaajatunnusta vaiheessa 322.

Edellä kuvattu menetelmävaihtoehto antaa käyttäjän siis suorittaa yhden puhelun käyttäen lisälaitteen tilaajatunnusta, vaikka mittaus osoittaisi laitteiston siirty-35 neen. Puhelun jälkeen laitteisto voisi kuitenkin suorittaa 101668 8 tarkemman sijaintimäärityksen esimerkiksi samoilla menetelmillä kuin asennusvaiheessa. Mikäli edelleen osoittautuisi, että sijainti on vaihtunut, niin lisälaitteen tunnuksen käyttö estettäisiin. Mikäli tarkempi mittaus osoit-5 taisi esimerkiksi verkon konfiguraation vaihtuneen, nollattaisiin tieto kynnyksen ylityksestä muistielementissä ja päivitettäisiin muistiin asetettuja vertailuarvoja, jotta jatkossa ei kynnys ylittyisi.

On myös mahdollista, että laitteistoa joudutaan 10 siirtämään esimerkiksi muuton yhteydessä, jolloin asetus-vaiheessa suoritettu sijaintimääritys on virheellinen. Selmoin, kuten aiemmin on jo mainittu, verkon konfiguroin-nin muuttuminen saattaa aiheuttaa sijaintimäärityksen näennäisen virheellisyyden. Tämän ongelman ratkaisemiseksi 15 keksinnön mukaisessa ratkaisussa laitteiston muistiin talletetut sijaintiparametrit voidaan tyhjentää solukkora-diojärjestelmästä tulevan ohjauksen mukaisesti. Tällöin kytkettäessä seuraavan kerran päätelaite lisälaitteeseen suoritetaan asennusvaiheen sijaintimäärittely uudelleen.

20 Tallennettujen tietojen tyhjennyksen on tapahduttava operaattorin ohjaamana järjestelmästä käsin, jotta väärinkäytöksiltä vältyttäisiin. Ohjaus voidaan toteuttaa esimerkiksi signalointikomentojen avulla.

Keksinnön mukaisessa ratkaisussa lisälaitteen kyt-25 keytyessä tilaajapäätelaitteeseen lisälaite lukee ainakin : osan päätelaitteen tilaajatiedoista muistirekisteriinsä.

Tilaajatietoja voidaan hyödyntää monin tavoin. Lisälaite voi esimerkiksi sallia puhelut vain tietylle rajatulle joukolle päätelaitteita, jotka tunnistetaan tilaajatieto-30 jen perusteella. Toisaalta tieto voidaan välittää myös verkko-operaattorille erityisellä viestillä, jolloin operaattori voi esimerkiksi järjestellä laskutusta haluamallaan tavalla. Tällä tavoin voidaan esimerkiksi toteuttaa eräänlainen yleisöpuhelinratkaisu.

101668 9

Tarkastellaan seuraavaksi esimerkkiä keksinnön mukaisen lisälaitteen ja päätelaitteen yhdistelmän rakenteesta kuvion 2 mukaisen lohkokaavion avulla. Kuviossa tilaajapäätelaite 204 on yhdistetty lisälaitteeseen 214 5 väyläliitynnän 216 avulla. Väyläliityntä 216 voi olla sarja- tai rinnakkaismuotoinen tai niiden yhdistelmä. Lisälaite käsittää väyläliityntään 216 yhdistetyn sarjamuotoisen väyläpuskurin 206. Keksinnön mukainen lisälaite käsittää välineet 202, 210 ylläpitää omaa, tilaajapäätelait- 10 teestä poikkeavaa tilaajatunnistetta. Tyypillisesti, esimerkiksi GSM-järjestelmän ollessa kyseessä, tilaajatunniste on talletettu SIM-korttiin. Keksinnön mukaisessa lisälaitteessa välineet 202 käsittävät tällöin SIM-kortin lukijan, joka pystyy lukemaan tarvittavat tilaajatiedot kor-15 tista. Tilaajatiedot voidaan edelleen tallettaa laitteen muihin muistivälineisiin 210.

Lisälaitteen ja päätelaitteen yhdistelmä käsittää edelleen välineet (200, 210, 204) määrittää yhdistelmän sijainti aktivoitumisen yhteydessä, tyypillisesti kahden 20 tai useamman tukiaseman lähettämää signaalia hyväksikäyttäen aiemmin kuvatuilla menetelmillä. Lisälaite 214 tyypillisesti käsittää ohjausprosessorin 200, joka ohjaa laitteen toimintaa, ohjausprosessoriin 200 kytketyn muis-tielementin 210, johon voi olla tallennettuna ohjelmaa tai 25 dataa, kuten esimerkiksi tilaajatietoja, kynnysarvoja sekä niitä vastaavia tukiasematietoja. Muistielementtiin talletettujen tietojen avulla ohjausprosessori 200 voi ohjata lisälaitteen käyttöä monin tavoin, kuten esimerkiksi rajoittaa sen käyttö vain halutulle joukolle päätelaitteiden 30 tilaajatunnuksia. Ohjausprosessorin 200 ja muistivälinei den 210 avulla lisälaitteen ja päätelaitteen yhdistelmä tarkistaa sijaintinsa aina puhelua muodostettaessa ja edelleen vertaa mittaustuloksia muistielementtiin talletettuihin vertailuarvoihin ja estää tai sallii lisälait 101668 10 teen välineissä 202, 210 talletetun tilaajatunnisteen käytön puhelun aikana, kuten aiemmin on kuvattu.

Keksinnön edullisessa toteutusmuodossa kaikki kommunikointi solukkojärjestelmän kanssa tapahtuu käyttäen 5 päätelaitetta 204 yhteyden muodostamisessa ja signaalin välittämisessä. Keksinnön toisessa toteutusmuodossa lisälaite käsittää ohjausprosessoriin 200 yhdistetyt radiotaa-juusosat 208, joiden avulla lisälaite voi kommunikoida tukiaseman kanssa kuitenkin ainoastaan päätelaitteen 204 10 ollessa siihen kytkettynä. Radiotaajuusosat 208 ovat sinänsä samankaltaiset päätelaitteessa olevien radiotaa-juusosien kanssa.

Keksinnön toisessa toteutusmuodossa lisälaite voi käsittää myös ohjausprosessoriin 200 kytketyt sovitinväli-15 neet 212, joiden avulla lisälaitteeseen voidaan kytkeä tavanomainen kaksilankayhteyttä käyttävä puhelinlaite. Sovitin 212 käsittää tyypillisesti kaksi/nelilankamuunti-men, Iinjajännitegeneraattorin sekä kaksiäänivalinta- ja pulssitunnistuksen. Sovittimesta 212 voidaan kytkeä ääni-20 linja 218 suoraan päätelaitteeseen 204. Sovitinvälineitä on kuvattu tarkemmin patenttihakemuksessa FI 941714.

Keksinnön mukainen lisälaite 214 voi sisältää myös muita puhelinlaitteille tyypillisiä rakenneosia, kuten on alan ammattimiehelle selvää, mutta sillä ei kuitenkaan voi 25 muodostaa itsenäisesti puheluita ilman siihen liitettyä päätelaitetta 204.

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten mukaiseen esimerkkiin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan sitä voidaan 30 muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten esittämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (17)

101668 11

1. Menetelmä paikkatietoa ylläpitävän solukkoverkon tilaajapäätelaitteen lisälaitteen ohjaamiseksi, joka so- 5 lukkoverkko käsittää kussakin solussa yhden tai useamman tukiaseman (100 - 104), ja joka lisälaite (214) käsittää oman, tilaajapäätelaitteen tunnisteesta poikkeavan tilaajatunnisteen, tunnettu siitä, että lisälaitteen aktivoituessa paikanmääritykseen lisä-10 laite kytkeytyy tilaajapäätelaitteeseen (204), ja että päätelaitteen ja lisälaitteen yhdistelmä määrittää sijaintinsa kommunikoimalla yhden tai useamman tukiaseman kanssa ja tallentaa paikkatiedon muistirekisteriin (210), ja että 15 aina muodostettaessa puhelua tilaajapäätelaitteen ollessa kytkettynä lisälaitteeseen sanottu yhdistelmä tarkistaa sijaintinsa kommunikoimalla yhden tai useamman tukiaseman kanssa, vertaa senhetkistä sijaintiansa muistirekisterissä 20 (210) olevaan sijaintiin, ja mikäli sijainnit poikkeavat toisistaan enemmän kuin ennalta asetettu kynnysarvo, estää lisälaitteen tilaajatunnisteen käytön puhelun aikana.

2. Menetelmä paikkatietoa ylläpitävän solukkoverkon 25 tilaajapäätelaitteen lisälaitteen ohjaamiseksi, joka solukkoverkko käsittää kussakin solussa yhden tai useamman tukiaseman (100 - 104), ja joka lisälaite (214) käsittää oman, tilaajapäätelaitteen tunnisteesta poikkeavan tilaajatunnisteen, tunnettu siitä, että 30 lisälaitteen aktivoituessa paikanmääritykseen lisä laite kytkeytyy tilaajapäätelaitteeseen (204), ja että päätelaitteen ja lisälaitteen yhdistelmä määrittää sijaintinsa kommunikoimalla yhden tai useamman tukiaseman kanssa ja tallentaa paikkatiedon muistirekisteriin (210), 35 ja että 101668 12 aina muodostettaessa puhelua tilaajapäätelaitteen ollessa kytkettynä lisälaitteeseen sanottu yhdistelmä tarkistaa sijaintinsa kommunikoimalla yhden tai useamman tukiaseman kanssa, 5 vertaa senhetkistä sijaintiansa muistirekisterissä (210) olevaan sijaintiin, ja mikäli sijainnit poikkeavat toisistaan enemmän kuin ennalta asetettu kynnysarvo, estää lisälaitteen tilaajatunnisteen käytön muodostettua puhelua seuraavien puheluiden aikana.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lisälaitteen kytkeytyessä tilaajapäätelaitteeseen lisälaite lukee ainakin osan päätelaitteen tilaajatiedoista muistirekisteriinsä (210).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, t u n - 15. e t t u siitä, että lisälaite sallii puhelut vain tietylle rajatulle joukolle päätelaitteita, jotka tunnistetaan tilaajatietojen perusteella.

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paikanmääritys tapahtuu yhden 20 tai useamman lisälaitetta lähinnä olevan tukiaseman ja päätelaitteen välisen signaloinnin avulla.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paikanmäärityksessä käytetään apuna päätelaitteen ja tukiasemien välisen signaalin etenemis- 25 viivettä sekä kunkin tukiaseman lähettämää identifikaatio-tietoa.

7. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tilaajatunniste on tallennettu SIM-korttiin.

8. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tilaajatunniste on tallennettu kunkin laitteen muistielementtiin.

9. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lisälaitteen tilaajatunnis- 35 teen käytön ollessa estetty käytetään puhelun aikana ti- 101668 13 laajapäätelaitteen tilaajatunnistetta.

10. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tieto sekä lisälaitteen että päätelaitteen tilaajatunnisteista välitetään tukiasemalle.

11. Menetelmä paikkatietoa ylläpitävän solukkoverkon tilaajapäätelaitteen lisälaitteen ohjaamiseksi, joka solukkoverkko käsittää kussakin solussa yhden tai useamman tukiaseman (100 - 104), ja joka lisälaite (214) käsittää oman, tilaajapäätelaitteen tunnisteesta poikkeavan tilaa-10 jatunnisteen, tunnettu siitä, että lisälaitteen aktivoituessa paikanmääritykseen lisälaite kytkeytyy tiiaajapäätelaitteeseen (204), ja että päätelaitteen ja lisälaitteen yhdistelmä määrittää sijaintinsa kommunikoimalla yhden tai useamman tukiaseman 15 kanssa ja tallentaa paikkatiedon muistirekisteriin (210), ja että muistirekisteri (210), johon tieto lisälaitteen sijainnista on tallennettu, tyhjennetään solukkoradiojärjes-telmästä tulevan ohjauksen perusteella ennen uutta paikan-20 määritystä.

12. Solukkoverkon tilaajapäätelaitteen lisälaite, joka solukkoverkko käsittää kussakin solussa yhden tai useamman tukiaseman (100 - 104), ja joka lisälaite (214) käsittää välineet (202, 210) ylläpitää omaa, tilaajapääte-25 laitteen tunnisteesta poikkeavaa tilaajatunnistetta, sekä välineet (206) kytkeytyä päätelaitteeseen, tunnettu siitä, että päätelaitteen ja lisälaitteen yhdistelmä käsittää välineet(200, 204, 210) määrittää sijaintinsa akti- 30 voitumisen yhteydessä, välineet (210) tallettaa sijaintiparametrit, välineet (200, 210) tarkistaa sijaintinsa aina muodostettaessa puhelua päätelaitteen ollessa lisälaitteeseen kytkettynä, 35 välineet (200) verrata tarkistettua sijaintia tai- 101668 14 letettuun paikkatietoon ja välineet (200) estää lisälaitteen tilaajatunnisteen käyttö puhelun aikana, mikäli sijaintitiedot poikkeavat toisistaan enemmän kuin ennalta määrätyn kynnysarvon ver-5 ran.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen lisälaite, tunnettu siitä, että lisälaite käsittää välineet (200,206) lukea ainakin osan päätelaitteen tilaajatiedoista muistivälineisiin (210) .

14. Patenttivaatimuksen 12 mukainen lisälaite, tunnettu siitä, että lisälaite käsittää välineet (210) ylläpitää tietoa joukosta päätelaitteiden tilaaja-tunnisteita ja välineet (200) mahdollistaa puhelut vain sanottuja tunnisteita käyttäville päätelaitteille.

15. Patenttivaatimuksen 12 mukainen lisälaite, tunnettu siitä, että lisälaite käsittää erilliset radiotaajuusosat(208) .

16. Patenttivaatimuksen 12 mukainen lisälaite, tunnettu siitä, että lisälaite käsittää sovittimen 20 (212), jonka avulla laitteeseen voidaan yhdistää ta vanomainen kiinteän verkon puhelinlaite.

17. Patenttivaatimuksen 12 mukainen lisälaite, tunnettu siitä, että välineet (202) ylläpitää omaa tilaajatunnistetta käsittää SIM-kortin lukulaitteen. 25 101668 15