FI100595B - Menetelmä ja laite käyrän lasilevyn muodostamiseksi - Google Patents

Description

100595

MENETELMÄ JA LAITE KÄYRÄN LASILEVYN MUODOSTAMISEKSI -FÖRFARANDE OCH ANORDNING FÖR FORMANDE AV EN BÖJD GLAS-SKIVA

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 5 johdanto-osassa määritelty laite. Edelleen keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 7 johdanto-osassa määritelty menetelmä.

Esillä oleva keksintö koskee menetelmää ja laitetta käyrän lasilevyn, kuten esim. auton tuulila-10 sin tai samantapaisen, muodostamiseksi.

Käyrän lasilevyn, kuten esim. auton tuulilasin, valmistamista varten lasilevyä on tavallisesti lämmitetty sen pehmenemispistettä lähellä olevaan lämpötilaan samaan aikaan, kun se vaakasuorien telojen 15 varassa on syötetty hehkutusuuniin ja tämän jälkeen lämmitetty lasilevy on siirretty rengasmuotin päälle, joka sijaitsee ylämuotin alapuolella, jossa on täysin jatkuva muovaava pinta. Lämmitetty lasilevy puristetaan tämän jälkeen toivottuun käyrään muotoonsa ren-20 gasmuotin ja ylämuotin välissä.

: Lämmitetyn lasilevyn puristuksen aikana ren- : : : gasmuotti pidetään kosketuksessa lasilevyn kehäreunan : kanssa suhteellisen pitkän ajan. Siksi lasilevyn kehä- reunalla muodostuu rengasmuotin avulla pintapuristus-25 jännityksiä, ja siksi myöskin lasilevyn alueella kehä-reunan sisäpuolella syntyy pintavetoj ännitys, joka tasapainottaa pintapuristusjännityksiä kehäreunalla. Nämä jännitykset ovat erilaisia kuin ne, joita muodostuu poikittain lasilevyssä, kun sitä karaistaan. Jos 30 jännitykset lasilevyssä ovat kohtuuttoman suuria sil- : ” loin lasilevyllä on taipumus murtua kun sitä asetetaan • · · ·.·’ auton tuulilasin kehykseen tai altistetaan muille ra- I * .·:· situksille sen jälkeen kun se on asetettu auton tuuli- .···_ lasin kehykseen.

'·'· 35 Patenttijulkaisussa JP 52-78226 on esitetty '.·.· ehdotus, jonka avulla auton tuulilasina käytettävässä :it.: laminoidussa lasilevyssä pintapuristusj ännitys ja pin- 2 100595 tavetojännitys pidetään ennalta määrätyllä alueella.

Kuitenkin on ollut hyvin vaikeata pitää pin-tapuristusjännitys, joka syntyy rengasmuotin kanssa pitkän aikavälin aikana kosketuksissa olevassa lasile-5 vyn kehäreunassa, ennalta määrätyn alueen sisäpuolella. Vaikka syntynyt pintapuristusjännitys onnistuneesti voidaan pitää ennalta määrätyllä alueella se on taipuvainen aiheuttamaan, että lasilevy tietyissä olosuhteissa halkeaa.

10 Tämän keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin menetelmä ja laite käyrän lasilevyn, jossa on pienin mahdollinen määrä jäännösjännityksiä, muodostamiseksi.

Keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksessa 1.

15 Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksessa 7.

Keksinnön mukaisesti laitteessa rengasmuotin liikuttamisvälineet on järjestetty laskemaan rengas-muotti heti sen jälkeen, kun lasilevy on alipaineella 20 vedetty vasten alempaa muovaavaa pintaa niin, että lasilevy on taivutettavissa olennaisesti ainoastaan mainitun alemman muovaavan pinnan vetovoiman vaikutuksella lasilevyn ollessa alipaineella vedettynä sitä vasten. Laitteeseen kuuluu edelleen välineet lasilevyn 1 25 jännitysten poistamiseksi lasilevyn ollessa alipai- ; neella vedettynä vasten alempaa muovaavaa pintaa vas- • · · ' ten ja joihin jännityksenpoistovälineisiin kuuluu vä lineet ainakin ylämuotin alemman muovaavan pinnan lämmittämiseksi ennaltamäärättyyn lämpötilaan.

30 Imuvälineet muodostavat jatkuvasti alipaineen ylämuottiin lasilevyn vetämiseksi alempaa muovaavaa :‘j’ pintaa vasten imureikien läpi sen jälkeen kun rengas- muotti on laskettu alas poispäin ylämuotista liikutta-misvälineiden avulla.

'···' 35 Esillä olevan keksinnön mukaisesti menetel- mässä lasketaan rengasmuotti pois ylämuotista heti .···. lasilevyn muovaavaan pintaan alipaineella kiinnittämi- 3 100595 sen jälkeen lasilevyn taivuttamiseksi olennaisesti ainoastaan alemman muovaavan pinnan vetovoiman vaikutuksella lasilevyn ollessa alipaineella vedettynä sitä vasten; ja vedetään jatkuvasti lasilevyä alipaineen 5 avulla vasten alempaa muovaavaa pintaa, kunnes lasilevy on jäähtynyt ennaltamäärättyyn lämpötilaan. Edullisesti ennalta asetettu lämpötila on n. 550°C.

Seuraavassa edellä mainittua ja esillä olevan keksinnön muita piirteitä, yksityiskohtia ja etuja 10 kuvataan yksityiskohtaisesti edullisen sovellutusesimerkin avulla viittaamalla oheisiin kuviin, joissa kuva 1 esittää keksinnön mukaista laitetta käyrän lasilevyn valmistamista varten kaaviomaisesti sivulta katsottuna osittain poikkileikattuna, 15 kuva 2 esittää suurennettuna kuvan 1 laitteen ylämuottia osittain poikkileikattuna sivulta katsottuna ; kuva 3 esittää ylämuottia katsottuna altapäin, 20 kuva 4 esittää perspektiivikuvaa kuvassa 1 : ' : esitetyn laitteen rengasmuotista, kuvat 5, 6 ja 7 esittävät kaavamaisesti sivu- kuvaa osittain poikkileikkauksena esittäen tapaa, jol-v la käyrä lasilevy muodostuu laitteessa, \ 25 kuva 8 esittää keksinnön mukaisen rengasmuo- ) tin toiminnan ajastuskuvaa, • · kuva 9 esittää tavanomaisen rengasmuotin toiminnan ajastuskuvaa, kuva 10 esittää graafisesti keksinnön mukai- 30 sessa laitteessa valmistetun ja tavanomaisessa lait- teessä valmistetun lasilevyn etäisyyden reunasta suh- :*·* teessä lasilevyssä muodostettuun pintapuristusjänni- • tykseen ja vetojännitykseen, \ kuva 11 esittää graafisesti ajan, jona ren- '···_' 35 gasmuotti ja lasilevy ovat kosketuksessa toisiinsa suhteessa lasilevyssä muodostettuun pintapuristusjän-nitykseen ja vetojännitykseen, 4 100595 kuva 12 esittää graafisesti lasilevyn lasin lämpötilan suhteessa lasilevyn reunassa muodostettuun maksimipintapuristusjännitykseen.

Kuvat 1-4 esittävät laitetta käyrän lasile-5 vyn valmistamiseksi esillä olevan keksinnön mukaisesti .

Kuten kuvassa 1 on esitetty, laite 1 on sijoitettu myötävirtaan tunnelimuotoisessa kuumennusuu-nissa 2 suhteessa suuntaan, johon lasilevyä G syöte-10 tään kuumennusuunista 2 laitteeseen 1. Kuumennusuunis-sa 2 lasilevy G lämmitetään lämpötilaan, joka on lähellä sen pehmenemispistettä samalla kuin sitä syötetään peräkkäin olevien vaakasuorien syöttötelojen 3 avulla kuumennusuunissa 2. Lämmitetty lasilevy G pois-15 tuu kuumennusuunista 2 ja viedään laitteeseen 1, jossa lämmitetty lasilevy G si-joitetaan ylämuotin 10 ja alamuotin 20 väliin.

Sarja taivuttavia teloja 4, jotka on järjestetty peräkkäin syöttötelojen 3 kanssa olennaisesti 20 vaakasuorasti linjassa niiden kanssa, ulottuu vaaka- : suorasti kuumennusuunista 2 laitteen 1 läpi. Taivutta- | vat telat 4 toimivat alustavasti muotoillen lasilevyä . G lievästi käyrään muotoon samalla kun ne syöttävät lasilevyä G laitteeseen 1. Sen vuoksi kun lasilevy G \ 25 tulee ylä- ja alamuottien 10, 20 välissä laitteessa 1 1 olevaan asemaan, sitä on lievästi taivutettu taivutus- • · telojen 4 avulla.

Laitteen 1 ylämuotti 10 on valettu keramiikasta ja sillä on ontto rakenne, johon kuuluu alapa-30 neeli, jossa on täysin jatkuva alempi muovaava pinta :*·. 10a, joka sijaitsee taivuttavien telojen 4 yläpuolel- :*·' la. Muovaavalla pinnalla 10a on alaspäin kuperasti taivutettu muoto, joka siirretään lasilevyyn G. Ylä-’·' muotin 10 alapanelissa on suuri joukko imureikiä 11, 35 jotka on määritetty pysty-suorasti sen läpi ja jotka :Y avautuvat muovaavalle pinnalle 10a. Imureiät 11 ovat ·. yhteydessä onton ylämuotin 10 sisätilan kanssa. Alempi 5 100595 muovaava pinta 10a on peitetty ruostumattomalla teräs-kankaalla 12, kuten kuvassa 2 on esitetty. Kuten kuvassa 1 on esitetty alempi muotti 10 on tuettu ja ripustettu ylätuen 10b, joka on asennettu pystysuorien 5 pylväiden 10c yläpäiden, varaan.

Kuten kuvissa 1 ja 3 on esitetty, lämmitetty ilma vedetään kuumennusuunista 2 kuumennusuunin 2 päälle asennetun ilmapuhaltimen 13 avulla, ja lämmitetään sitten taas lämmittimellä 14, joka on kytketty 10 ilmapuhaltimeen 13. Lämmitetty ilma tuodaan venttiilin 15 ja putken 16 kautta onttoon ylämuottiin 10. Onton ylämuotin 10 sisätila on yhteydessä vakuumipumppuun tai imupumppuun 19 putken 17 ja venttiilin 18 kautta. Kun vakuumipumppu 19 käynnistetään onton ylämuotin 10 15 sisätila tyhjenee. Kun ilmapuhallin 13 käynnistetään, se vetää lämmitettyä ilmaa kuumennusuunista 2 ja jakaa kuumennettua ilmaa ylämuottiin 10. Koska ilmapuhallin 13 poistaa lämmitettyä ilmaa kuumennusuunista 2, se on tehokas lisätessään kuumennusuunin 2 lämpöhyötysuhdet-20 ta. Kuitenkin muita tunnettuja välineitä voidaan käyt-: . tää lisäämään kuumennusuunin 2 lämpöhyötysuhdetta.

: Alempaan muottiin 20 kuuluu rengasmuotti 23, joka sijaitsee ylämuotin 10 alapuolella ja on asennet-tu perustalle 22, joka on pystysuorassa suunnassa 25 liikkuvasti tuettu suurelle joukolle sylinteriyksiköi- I tä 21. Rengasmuotti 23 on keskeltä auki oleva rengas • · muotoinen rakenne, joka ottaa vastaan ainoastaan lasilevyn G kehäreunan. Ennen kuin lasilevy G tuodaan paikalleen ylä- ja alamuottien 10, 20 väliin, sylinte- 30 riyksiköt 21 lyhentyvät asettamaan rengasmuotti 23 : *. paikalleen taivuttavien telojen 4 alapuolelle. Rengas- :*·* muotti 23 on järjestetty ja muodostettu tukemaan lasi- .!.* levyn G alempaa pintaa pitkin sen kehäreunaa. Rengas- muotti 23 on valmistettu raudasta ja sillä on yläpin-“·;· 35 ta, joka on peitetty ruostumattomalla teräskankaalla.

Alempaan muottiin 20 kuuluu lämmitin 24, joka on kiin-:“· nitetty rengasmuottiin 23 rengasmuotin lämmittämisek- 6 100595 si. Kuten kuvassa 4 on esitetty rengasmuotti 23 on koottu kahdesta erillisestä rengasmuottipuolikkaasta 23a, 23b joita tukee perusta 22 joukolla jännelukkoja 25. Jännelukot 25 voidaan säätää yksilöllisesti pituu-5 deltaan muuttamaan rengasmuotin 23 kolmiulotteista muotoa yhdenmukaisesti lasilevyn G muodon mukaisesti.

Alempaan muottiin 20 kuuluu myös suuri joukko perustaan 22 asennettuja pystysuorasti liikkuvia py-säyttimiä 26 lasilevyn G, jota on syötetty taivuttavi-10 en telojen 4 avulla laitteeseen 1, paikalleen asettamista varten suhteessa rengasmuottiin 23. Lämpötilan tuntoelin 27, johon kuuluu termoelementti, on myös asennettu perustalle 22 rengasmuotin 23 lämpötilan havaitsemiseksi.

15 Laitteen 1 toiminta käyrien lasilevyjen muo dostuksessa esitetään alla viitaten kuviin 5-7.

Lasilevy G lämmitetään lämpötilaan, joka on lähellä sen pehmenemispistettä samalla kun sitä syötetään syöttötelojen 3 avulla kuumennusuunissa 2. Lammi-20 tetty lasilevy G poistuu ulos kuumennusuunista 2 ja i viedään tämän jälkeen laitteeseen 1 samalla kun lasi- : levyä G aluksi taivutetaan taivutustelojen 4 avulla.

Laitteessa 1 lasilevy G syötetään asemaan, joka on rengasmuotin 23 yläpuolella, kuten kuvassa 5 on esi-,·, 2 5 tetty, ja asetetaan rengasmuottiin nähden paikoilleen 1 . pysäyttimien 26 avulla. Samaan aikaan ontto tila ylä- • * ‘ muotissa 10 täytetään kuumalla ilmalla kuumennusuunis ta 2 puhaltimen 13 avulla. Lämmitetty ilma kuumennusuunista 2 kuumennetaan taas lämmittimessä 14 mat-30 kallaan ylämuottiin 10. Kuumennettu ilma, jota syöte- • · • *· tään ylämuotin 10 onttoon tilaan, virtaa imureikien 11 läpi muovaavaan pintaan 10a samalla kuumentaen muovaa- •V vaa pintaa 10a ennalta määrättyyn lämpötilaan.

Tämän jälkeen, kuten kuvassa 6 on esitetty, 35 alemman muotin 20 sylinteriyksiköt 21 pidennetään nos-tamaan rengasmuottia 23, jota lämmitetään lämmittimel-lä 24 kantavaan kosketukseen lasilevyn G kehäreunan 7 100595 kanssa. Jatkuva rengasmuotin 23 liike ylöspäin saa aikaan, että rengasmuotti 23 nostaa lasilevyn G taivuttavilta teloilta 4. Rengasmuotin 23 jatkuvan nousevan liikkeen takia lasilevy G puristuu muovaavaa pin-5 taa 10a vastaan. Tällöin kuumennetun ilman syöttö kuu-mennusuunista 2 ylämuottiin 10 pysäytetään venttiilin 15 avulla. Vakuumipumppu 19 käynnistetään tyhjentämään ylämuotin 10 sisätilan jolloin lasilevy G kiinnittyy muovaavaa pintaa 10a vastaan kun vakuumi vaikuttaa 10 reikien 11 kautta.

Kun lasilevy G on kiinnittynyt muovaavaa pintaa 10a vastaan, sylinteriyksiköt 21 lyhentyvät laskemaan rengasmuotti 23 alkuasentoonsa taivuttavien telojen 4 alapuolella, kuten kuvassa 7 on esitetty. Lasi-15 levy G pidetään nyt muovaavaa pintaa 10a vasten vain alipaineeen avulla, joka on muodostunut ylämuotissa 10. Koska muovaavaa pintaa 10a on kuumennettu ja lasilevyä G myös on kuumennettu, lasilevy G taipuu käyrään muotoon, joka on komplementti muovaavan pinnan 10a 20 alaspäin kuperaan muotoon. Kun lasilevy G on täydelli- • ' sesti muovautunut muovaavan pinnan 10a avulla, lasile- : vy jää kiinni muovaavaan pintaan 10a ennalta määrätyk- si ajaksi. Kun lasilevyä G tällä tavalla pidetään ; ·,· kiinni muovaavassa pinnassa 10a, lasilevy G jäähdyte- 25 tään hitaasti lämpötilaan, jossa pintapuristusjännitys I . lasilevyssä G on olennaisesti pienentynyt tai vapautu- t » • nut.

Lasilevyille, tavanomaisille, vertaileville ja keksinnöllisille esimerkeille tehtiin koe lasile-30 vyissä syntyneen puristusjännityksen ja vetojännityk- • · • *· sen määrittämiseksi. Koetulokset on esitetty seuraa- vissa taulukoissa: • · 8 100595

I II III IV

Tavanomainen 8.3 1.5 A:50 C: 630 -633 esimerkki B: 70-80 5 Vertaus sama sama A: 134 - 154 C: 630 - 633 esimerkki 1 B: 134 - 154

Vertaus 2.2 5.8 A: 47 C: 631 - 635 esimerkki 2 (ennen B: 70 - 80 D: - 250 imua); 10 0.6 (imun j älkeen)

Vertaus sama 11.3 A: 56 C: 630 - 631 esimerkki 3 B: 70 - 80 D: - 250 15 Vertaus sama 16.0 A: 47 C: 629 - 630 esimerkki 4 B: 70 - 80 D: - 250

Vertaus sama 21.5 A: 50 C: 629 - 631 esimerkki 5 B: 70 - 80 D: - 250

Keksinnölli- sama 5.8 A: 134 - 154 C: 628 -630 20 nen esimerk- B: 100 - 110 D: - 250 ,, . ki 1 ; : Keksinnölli- sama 11.3 A: 139 - 145 C: 628 - 630 nen esimerk- B: 111 - 112 D: - 250 ki 2 25 Keksinnölli- sama 16.0 A: 142 - 147 C: 629 - 630 :/· nen esimerk- B: 99 - 102 D: -250 :V ki 3

Keksinnölli- sama 21.5 A: 138 - 152 C: 628 - 629 nen esimerk- B: 90 - 100 D: - 250 30 ki 4 • * • · t · • · * » 4

• I

Λ « 9 100595

Pintajännitykset (mitattu polarimetrillä) Takareuna Etureuna

E/C T/M T/M E/C T/M T/M

(kg/cm2) (kg/ ase- (kg/cm2) (kg/ ase- 5 cm2) ma ma (mm) (mm)

Tavano- - 555 79 20 - 1324 138 40 mainen esim. 1 10 Vertaus - 863 70 25 - 1500 112 50 esim. 2

Vertaus - 730 44 110 - 1255 88 40 esim. 3

Vertaus - 686 59 110 - 1315 71 40 15 esim. 4

Vertaus - 664 79 70 - 1267 109 40 esim. 5

Vertaus - 682 74 70 - 1400 113 30

Keksin- 20 nöllinen - 320 38 110 - 1508 64 30 ; l, esim. 1 : : Keksini'.' nöllinen - 555 55 110 - 1160 80 50 ;v esim. 2 25 Keksin- . nöllinen - 648 66 90 - 1168 79 50 * · e · ’ esim. 3

Keksinnöllinen - 307 44 130 - 1438 71 50 30 esim. 4 • » • · • ♦ I: Aika, jonka aikana lasilevy on kosketuksessa ren-.*.* gasmuotin kanssa (sek) ; II: Aika, jonka aikana lasilevy on kosketuksessa ylä-35 muotin kanssa (sek); : / III: Muovaus lämpötila (°C) (A: Ruostumaton pinta, B: . ’ Rengas muotti, C: Ylämuotti; 10 100595 IV: C: lasilevyn lämpötila (°C) heti sen jälkeen kun se on syötetty ulos uunista, ja D: Vakuumi (mmAq) , joka muodostuu ylämuotissa; E/C: Maksimi pintapuristusjännitys, joka muodostuu 5 lasilevyn reunassa; T/M: Maksimi pintavetojännitys, joka muodostuu lasilevyssä; ja T/M asema: Asema etäisyyden päässä lasilevyn taka- tai etureunasta, jossa maksimipintavetojännitykset muodos-10 tuvat.

Tavanomaisessa esimerkissä lasilevyä puristettiin muotoonsa rengasmuotin ja ylämuotin välissä ilman mitään ylämuotissa muodostettua vakuumia eikä ylämuottia ja rengasmuottia lämmitetty. Vertausesimer-15 kissä 1 lasilevyä puristettiin muotoonsa rengasmuotin ja ylämuotin välissä ilman vakuumia ylämuotissa ja ylämuottia ja rengasmuottia lämmitettiin. Jokaisessa vertausesimerkissä 2-5, lasilevyä muovattiin kiinnitettynä ylämuotin alempaan muovaavaan pintaan ylämuo-20 tissa muodostetun vakuumin alaisena eikä ylämuottia ja : rengasmuottia lämmitetty. Erityisesti vakuumi muodos- : tettiin ylämuotissa 4, 10, 15, ja vast. 20 s vertause- simerkeissä 2, 3, 4, 5. Jokaisessa keksinnöllisessä esimerkissä 1-4 lasilevyä muovattiin kiinnitettynä 25 ylämuotin alempaan muovaavaan pintaan vakuumin alaise- I .* na ja ylämuottia ja rengasmuottia lämmitettiin. Eri- • · · *·* ' tyisesti vakuumia muodostettiin ylämuotissa 4, 10, 15 ja vast. 2C s keksinnöllisissä esimerkeissä 1, 2, 3, 4 .

30 Jokaisessa keksinnöllisessä esimerkissä 1-4 lasilevyä pidetään kosketuksessa rengasmuotin kanssa :*·’ suhteellisen lyhyitä aikavälejä, kuten kuvassa 8 on esitetty, ja lasilevy muovautuu käyrään muotoonsa vain ylämuotin avulla. Tavanomaisessa esimerkissä lasilevy '···' 35 muovataan käyrään muotoonsa ylä- ja rengasmuottien välissä suhteellisen lyhyen ajan aikana kuten kuvassa 9 on esitetty.

11 100595

Kuvassa 10 on esitetty puristusjännitys ja vetojännitys, joka muodostuu keksinnöllisessä ja tavanomaisessa lasilevyssä paikoissa, jotka ovat etäisyyden päässä niiden reunoista. Kuvassa 11 on esitetty 5 suhde ajan, jossa rengasmuotti ja lasilevy ovat kosketuksessa toisiinsa ja pintapuristusjännitys ja veto-jännitys, joita muodostuu lasilevyyn välillä, ja kuvassa 12 on esitetty suhde lasilevyn lämpötilan ja maksimi pinta puristusjännitys, joka muodostuu lasile-10 vyn reunassa, välillä.

Kuten edellä olevista taulukoista ja kuvasta 10 voidaan nähdä, on tärkeätä, että aika, jonka aikana rengasmuotti ja lasilevy ovat kosketuksessa toistensa kanssa voidaan lyhentää ja ylämuottia lämmitetään jot-15 ta voidaan vähentää pintapuristusjännitys, joka muodostuu lasilevyssä. Lisäksi voidaan kuvasta 11 nähdä, että mitä alempi lasilevyn lämpötila on kun sitä pidetään kosketuksessa rengasmuotin kanssa, sitä alemmat ovat muodostuneet pintajännitykset ja kuvassa 12 voi-20 daan nähdä ettei mitään olennaisesti pintapuristusjännitystä muodostu lasilevyn reunoissa sen jälkeen kun lasilevyä on pidetty ylämuotissa kunnes lasilevyn lämpötila laskee 550°C:een.

Kuvatussa esimerkissä lasilevyä taivutetaan 25 muotoonsa sen jälkeen kun se on syötetty ulos uunista.

'· · Kuitenkin lasilevyä voidaan muodostaa sillä aikaa kun · sitä pidetään uunin sisällä. Koska lämmitin 14 ilman, joka viedään ylämuottiin 10, lämmittämiseksi on järjestetty etäisyyden päähän ylämuotista 10 esitetyssä 30 esimerkissä, lämmitin voi olla upotettuna ylämuottiin j*·^ 10 ylämuotin 10 lämmittämiseksi.

φ .*:· Vaikka nyt on esitetty mitä pidetään edulli- • « • sena keksinnöllisenä sovellutuksena, on ymmärrettävä, että keksintö voi olla muodostettu muina erityisinä 35 muotoina ilman että se poikkeaa sen olennaisista tun-nusmerkeistä. Esillä olevaa sovellutusta tulee siksi .···. kaikissa suhteissa pitää esimerkillisenä eikä rajoit- 12 100595 tavana. Keksinnöllistä ajatusta rajoittaa oheiset patenttivaatimukset pikemmin kuin edellä oleva selitys.

Claims (11)

13 100595

1. Laite (1) käyrän lasilevyn (G) muodostamiseksi, johon laitteeseen kuuluu: - ylämuotti (10), jolla on ontto rakenne, 5 jossa on täysin jatkuva kaarevamuotoinen alempi muo- vaava pinta (10a) ja varustettu joukolla imureikiä (11) ; - alamuotti (20), joka on järjestetty ylämuo-tin (10) alapuolelle ja on liikkuva kohti ja poispäin 10 ylämuotista ja johon alamuottiin (20) kuuluu rengas-muotti (23) lasilevyn kehäreunan tukemiseksi sen päälle; - välineet (17, 18, 19) lasilevyn vetämiseksi alempaa muovaavaa pintaa (10a) vasten; 15. välineet (21) rengasmuotin (23) nostamisek si kohti ylämuottia (10) kunnes rengasmuotin kannattelema lasilevy (G) on vasten alempaa muovaavaa pintaa (10a), ja laskemaan rengasmuotti irti ylämuotista, - välineet alipaineen jatkuvaksi muodostami- 20 seksi ylämuottiin (10) lasilevyn pitämiseksi vedettynä vasten alempaa muovaavaa pintaa (10a) imureikien avulla, tunnettu siitä, että rengasmuotin liikutta-misvälineet (21) on järjestetty laskemaan rengasmuotti heti sen jälkeen, kun lasilevy on alipaineella vedetty 25 vasten alempaa muovaavaa pintaa niin, että lasilevy on .·.· taivutettavissa olennaisesti ainoastaan mainitun alem man muovaavan pinnan (10a) vetovoiman vaikutuksella lasilevyn ollessa alipaineella vedettynä sitä vasten, ja että laitteeseen kuuluu edelleen välineet (14) la-30 silevyn jännitysten poistamiseksi lasilevyn ollessa : ’· alipaineella vedettynä vasten alempaa muovaavaa pintaa (10a) vasten ja joihin jännityksenpoistovälineisiin . kuuluu välineet ainakin ylämuotin (10) alemman muovaa van pinnan (10a) lämmittämiseksi ennaltamäärättyyn 35 lämpötilaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, : tunnettu siitä, että alamuottiin (20) kuuluu 14 100595 lämmitin (24) rengasmuotin (23) lämmittämiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että ylämuottiin (10) kuuluu ruostumatonta terästä oleva kangas (12) , joka on kiin- 5 nitetty alempaan muovaavaan pintaan (10a).

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen laite, tunnettu siitä, että lämmitysvälinei-siin (24) kuuluu ylämuottiin (10) syötettävää lämmitettyä ilmaa.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukai nen laite, tunnettu siitä, että välineet (19) lasilevyn (G) vetämiseksi alempaa muovaavaa pintaa (10a) vasten on järjestetty muodostamaan jatkuva alipaine lasilevyn pitämiseksi, taivuttamiseksi ja sen 15 päästämiseksi 4 - 20 s. ajan.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen laite, tunnettu siitä, että lämmittimeen (24) kuuluu välineet lämmitetyn ilman vetämiseksi laitteen läheisyyteen sijoitetusta kuumennusuunista ja ilman 20 johtamiseksi ylämuotin (10) ontelotilaan alemman muo-vaavan pinnan (10a) lämmittämiseksi.

7. Menetelmä käyrän lasilevyn muodostamiseksi, jossa menetelmässä: - lämmitetään ylämuotin (10) alempi muovaava 25 pinta (10a) ennalta määrättyyn lämpötilaan, 1. nostetaan lämmitetty lasilevy (G) rengas- • · muotin (23) varassa, kunnes lasilevy painuu vasten ylämuotin (10) kaarevamuotoista jatkuvaa alempaa muovaavaa pintaa (10a), ja 30. kiinnitetään lasilevy (G) alipaineella • · 1. alempaan muovaavaan pintaan (10a) sen jälkeen, kun :1:1 lasilevyä on painettu alempaa muovaavaa pintaa vasten rengasmuotin avulla, tunnettu siitä, että - lasketaan rengasmuotti (23) pois ylämuotis-35 ta (10) heti lasilevyn (G) muovaavaan pintaan (10a) alipaineella kiinnittämisen jälkeen lasilevyn taivuttamiseksi olennaisesti ainoastaan alemman muovaavan 15 100595 pinnan (10a) vetovoiman vaikutuksella lasilevyn ollessa alipaineella vedettynä sitä vasten; ja - vedetään jatkuvasti lasilevyä (G) alipaineen avulla vasten alempaa muovaavaa pintaa (10a), 5 kunnes lasilevy on jäähtynyt ennaltamäärättyyn lämpötilaan.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ennaltamäärätty lämpötila on n. 550°C.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen mene telmä, tunnettu siitä, että menetelmään kuuluu vaihe rengasmuotin (23) lämmittämiseksi.

10. Jonkin patenttivaatimuksista 7-9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ylämuotin 15 (10) alemman muovaavan pinnan (10a) lämmitysvaihe lo petetaan silloin, kun lasilevyä pidetään alempaa muovaavaa pintaa vasten ja ennen, kuin lasilevy vedetään alipaineella alempaa muovaavaa pintaa vasten.

11. Jonkin patenttivaatimuksista 7-10 mu-20 kainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetel- • '.· mään kuuluu lisäksi vaihe, jossa lasilevy (G) kuumen- : : netaan kuumennusuunissa ennen lasilevyn nostoa rengas- muotin (23) avulla, ja ylämuotin (10) alemman muovaavan pinnan (10a) kuumennusvaiheeseen kuuluu vaihe, 25 jossa kuumennettu ilma vedetään kuumennusuunista ja I johdetaan ylämuotin onttoon tilaan alemman muovaavan • · pinnan kuumentamiseksi. 1 · • · · • · • · 16 100595