FI58623B - Anordning foer boejning av vaermeuppmjukade glasskivor - Google Patents

Description

1.·^Γ·;ΐ r , KUULUTUSJULKAISU cro7 ΎβΒϊα lbj (11) utläggningsskrift 5δο2 3 C (45) Patentti myönnetty 10 03 1981 Patent meddelat

Vs (51) Kv.ik.3/Int.c^ C 03 B 23/02 SUOMI —FINLAND (21) P»ttnulh»k«mu» —P«*nt»n*öknlnj 752524 (22) H»lc#ml*p*lvi — An*öknlnpd»| 09 »09-75 (23) AlkupUvt — Giltl|h«ttd»g 09.09*75 (41) Tullut Julkiseksi — Bllvlt offsntllf l4.03. j6

Patentti- ja rekisterihallitut (44) Nlhttvikiipanon ja kuuL|ulk»i*un pvm.—

Patent- och registerstyrelten ' An*ökin utltgd och utUkriftan publicerad 28.11.80 (32)(33)(31) Pyydetty stuoiksui—Begird prlorltet 13.09*74 USA(US) 505550 (71) Libbey-0vens~Ford Company, 811 Madison Avenue, Toledo, Ohio, USA(US) (72) Harold Emery Hamilton, Toledo, Ohio, Waldemar Werner Oelke, Rossford,

Ohio, USA(US) (74) Leitzinger Oy (54) Laite lämpöpehmennettyjen lasilevyjen taivuttamiseksi - Anordning för böjning av värmeuppmjukade glasskivor

Keksinnön kohteena on yleisesti ottaen kaarevien, temperoitujen lasilevyjen valmistukseen liittyvä laite ja tarkemmin sanoen parannettu laite läpimenevillä aukoilla varustettujen lasilevyjen taivuttamiseksi ja käsittelemiseksi ennen seuraavaa karkaisujäähdytystä, jossa laitteessa lasilevyä puristetaan vastakkaisten komplementtimuotoilupintojen välissä, jotka on muodostettu vastakkaisiin puristinelimiin, ainakin toisen puristinelimen ollessa liikkuva kohti toista puristinelintä ja siitä poispäin taivutusjakson aikana ja siihen kuuluessa runko-osa ja siihen kiinnitetty muotoi-lukisko.

Viime vuosina taivutetuista lasilevyistä on tullut jatkuvasti suositumpia käytettäväksi lasiväliseininä, erityisesti ajoneuvojen, kuten autojen ja vastaavien, ikkunoina. Tällaisia tarkoituksia varten lasilevy pitää taivuttaa täsmälleen ikkuna-aukkojen ääriviivojen ja koon sekä ajoneuvon yleisen muotoilun määräämiin kaarevuuksiin.

Yleisesti ottaen autoissa käytettäviksi aiotut lasilevyt temperoi-daan eli karkaistaan, jotta ne kykenisivät paremmin vastustamaan törmäyksestä johtuvia vaurioita ja jotta parannettaisiin lasin rik-koutumisominaisuuksia siten, että lasi rikkoutuisi suhteellisen pie- 2 58623 niin vaarattomiin osiin eikä suuriin, teräviin kappaleisiin, mikä on seurauksena tavanomaisen ei-temperoidun lasin rikkoutumisesta.

Eräs yleinen menetelmä kaarevien, temperoitujen lasilevyjen valmistamiseksi on kuumentaa laakeat lasilevyt niiden pehmenemislämpöti-laan, puristaa pehmenneet levyt haluttuun kaarevuuteen komplement-tityöstöpintojen välissä ja tämän jälkeen nopeasti jäähdyttää taivutetut levyt kontrolloidulla tavalla lasin karkaisulämpötilan alapuolella olevaan lämpötilaan. Nämä toimenpiteet suoritetaan yleensä peräkkäin siten, että lasilevyt kuljetetaan eteenpäin olennaisesti ottaen jatkuvasti pitkin kiinteätä rataa, joka käsittää kuumennus-alueen, taivutusalueen ja jäähdytys- tai temperointialueen, jolloin kullekin levylle sen saattamiseksi oikeaan taivutuslämpötilaan, alunperin annettua lämpöä voidaan käyttää hyväksi myös viimeisessä lämpökäsittely- tai temperointivaiheessa.

Erittäin usein liikkuviksi tai liukuviksi lasitteiksi, esimerkiksi autojen ovilaseiksi, valmistetut lasilevyt muodostetaan siten, että niihin kuuluu aukot ainakin levyn yhden reunan läheisyydessä levyn kiinnittämiseksi asiaankuuluviin nastoihin tai vastaaviin, jotka muodostavat osan laitteistoa lasilevyjen liikuttamiseksi avointen ja suljettujen asentojen välillä. Eräs vakava ongelma, johon törmätään tällaisten levyjen valmistuksessa, erityisesti suhteellisen ohuiden lasilevyjen valmistuksessa, joiden suosio auton lasitteina kasvaa jatkuvasti, on se, että levyissä olevista rei'istä käsin syntyy rakoja levyjen kulkiessa karkaisuosan puhalluspäiden läpi valmistettaessa niitä yllä kuvatulla tunnetulla tavalla. Tämän ra-koilun syyn uskotaan olevan siinä, että levyssä olevien aukkojen ja levyn reunan väliin jää suhteellisen pieniä alueita lasia, joiden massa ei ole riittävä säilyttämään kunnollisen temperoinnin vaatimaa välttämätöntä lämpöä tai lämpötilaa.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan alussa mainittua tyyppiä oleva laite, jossa lämpö voidaan ohjata ainoastaan lasilevyjen tiettyihin valittuihin osiin levyn taivutusvaiheen aikana näiden osien pitämiseksi riittävässä lämpötilassa kunnollista temperointia varten .

Saksalaisessa patenttijulkaisussa 631 041 on jo ehdotettu kohdistaa lisälämpöä lasilevyn reikien alueelle asettamalla lämpöäjohtavia tankoja tai putkia lasilevyn reikiin lämmitettäessä lasilevyä uunis- 3 58623 sa karkaisuprosessia varten. Mikäli tätä tunnettua menetelmää ja laitetta käytettäisiin taivutettavien lasilevyjen karkaisun yhteydessä, tulisi paikallisesti valikoitu lämmitysvaikutus pääasiallisesti eliminoiduksi seurauksena taivutusvaiheen aikana tapahtuvasta lämmön tasaantumisesta ja siirtymisestä ympäristöön. Uunissa tapahtuvan lämmitysvaiheen aikana lasilevy on saatettava kauttaaltaan pehmenemislämpötilaan, joten siihen ei voida kohdistaa paikallisesti merkittäviä ylilämpötiloja liiallisen pehmenemisen ja valumisen välttämiseksi.

Edellä mainitun tarkoituksen saavuttamiseksi ja mainittuun tunnettuun menetelmään ja laitteeseen liittyvän ongelman ratkaisemiseksi keksinnön mukainen laite on tunnettu 1ämmityselimestä, joka on asennettu mainittuun toiseen puristinelimeen lisälämmön kohdistamiseksi ainakin toiseen lasilevyn pintaan levyssä olevan aukon alueelle, samalla kun levy on mainitun puristinelimen muotoilupinnan kannattamana, lasilevyn valmistamiseksi seuraavaa karkaisua varten. Tällöin lisälämmitys voidaan suorittaa välittömästi ennen seuraavaa karkaisu-jäähdytystä ja varustamalla laite elimillä lisälämmityksen tehokkuuden vaihtelemiseksi taivutusjakson aikana, voidaan lisälämmityksen tehokkuutta lisätä kohti lasilevyn taivutusvaiheen loppua.

Laitteen erästä suoritusesimerkkiä tarkastellaan lähemmin seuraavas-sa viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa:

Kuvio 1 on pystykuva sivultapäin taivutus- ja temperointilaitteesta, joka käsittää keksinnön uudet tunnusmerkit.

Kuvio 2 on perspektiivikuva keksinnön mukaisella laitteella muodostetusta tyypillisestä taivutetusta lasilevystä.

Kuvio 3 on suurennetussa mittakaavassa ylhäältäpäin nähty pintakuvan-to kuvion 1 mukaisesta rengastyyppisestä naaraspuristineli-mestä nähtynä kuvion 1 nuolten 3-3 suuntaan, joka puristin on rakennettu keksinnön mukaisten periaatteiden mukaisesti.

Kuvio 4 on pystyleikkaus suuremmassa mittakaavassa pitkin kuvion 1 viivaa 4-4.

Kuvio 5 on pystyleikkaus suurennetussa mittakaavassa pitkin kuvion 4 viivaa 5-5 esittäen yhden poltinelementin yksityiskohdat.

Tarkasteltaessa nyt yksityiskohtaisesti oheisissa piirustuksissa esitettyä suoritusmuotoa kuviossa 1 on esitetty yleisesti 4 58623 ottaen viitanumeron 10 osoittama taivutuslaite, joka on rakennettu keksinnön mukaisesti ja sijoitettu kokonaisuutena viitenumeron 11 esittämään lasilevyn taivutus- ja temperointilaitteeseen, joka on erityisesti sovellettu käytettäväksi taivutettujen temperoitujen lasilevyjen valmistuksessa jatkuvalla menetelmällä, jossa käsiteltävät levyt siirretään peräkkäin pitkin ennalta määrättyä rataa kuumen-nusalueen, taivutusalueen ja temperointialueen läpi, jolloin nämä alueet ovat rajakkaiset siten, että levy siirtyy välittömästi yhdeltä alueelta seuraavaan alueeseen. Tätä tarkoitusta varten laitteeseen 11 kuuluu kuljetinjärjestelmä 12, joka on järjestetty kantamaan useita levyjä S vaakatasossa yksitellen pitkin ennalta määrättyä rataa tapahtuvaa liikettä varten, jolloin levy kulkee kuumennusosaston 13, taivutusosaston 15, johon laite 10 on kiinnitetty ja temperointi-osaston 16 läpi, jolloin osastot 13, 15 ja 16 on sijoitettu päät toisiaan vasten pitkin mainittua rataa.

Esitetyssä suoritusmuodossa lämmitysosastoon kuuluu tunnelityyppinen uuni 17, jossa on yläseinän 20, pohjaseinän 21 ja vastakkaisten sivu-seinien 22 muodostama kuumennustila 18, jolloin kaikki mainitut seinät on muodostettu sopivasta tulenkestävästä materiaalista. Kuumennustila tai kammio 18 voidaan kuumentaa millä tahansa halutulla tavalla sopivilla kuumennuslaitteilla, esimerkiksi kaasulla kuumenevilla poltti-milla tai sähkövastuselementeillä (ei esitetty), jotka on sijoitettu uunin 17 ylä- ja sivuseiniin. Levyt S kuljetetaan eteenpäin kuumennus-kammion 18 läpi kuljetinrullien 23 sarjalla, jotka rullat muodostavat osan kuljetinjärjestelmää 12 ja ulottuvat uunin sisääntulopäästä (ei esitetty) toisella puolella sijaitsevaan ulosmenopäähän. Levyt S kuumennetaan olennaisesti lasin pehmenemispisteeseen niiden kammion 18 läpi tapahtuvan kulun aikana ja työntyessään esiin uunin poistumis-päässä olevasta aukosta 25 ne saapuvat kuljetinrullien 26 toiselle sarjalle, jotka ovat niinikään osa kuljetinjärjestelmää 12, jolloin mainittu rullien toinen sarja kuljettaa levyt sisään taivutusosastoon 15 jäljempänä tarkemmin selvitettävien puristinelinten parin väliin, jotka puristinelimet muodostavat tämän keksinnön mukaisen taivutus-laitteen 10 ja jotka antavat levyille S halutun kaarevuuden.

Taivutuksen jälkeen levyt S kulkevat eteenpäin rataa pitkin ja siirtyvät kuljetinrullilta 26 kolmannelle sarjalla ktiljetinrullia 27, jotka muodostavat osan kuljetinjärjestelmää 12 ja kuljettavat taivutetut levyt S temperointiosastoon 16 ja neljännelle sarjalle kuljetinrullia 28. Taivutetut levyt etenevät rullilla 2 8 temperoiintiosaston 16 läpi, 5 58623 jossa niiden lämpötilaa alennetaan nopeasti asianmukaisen temperoin-nin aikaansaamiseksi lasissa. Esitetyssä suoritusmuodossa temperointi-osastoon 16 kuuluu jäähdytyselimet, jotka käsittävät ylemmät ja alemmat puhalluspäät, jotka on sijoitettu lasilevyjen liikkumisrajän ylä- ja alapuolelle ja jotka on varustettu sarjalla putkia, joita voidaan käyttää jäähdytinaineen,(esimerkiksi ilman tai vastaavan, vastakkaissuuntaisten virtojen ohjaamiseen kohti mainittua rataa pitkin kulkevien levyjen vastakkaisia pintoja kohti ja niitä vasten.

Keksinnön mukaisesti taivutuslaitteeseen 10 kuuluu ylempi koiraspuris-tinelin 30 ja alempi naaraspuristinelin 31, joiden toisiaan vasten tulevat komplementtityö&töpinnat vastaavat taivutettavan levyn haluttua kaarevuutta. Puristinelimet 30 ja 31 on kiinnitetty rakennerun-koon 32 liikkumaan toisiaan kohti ja toisistaan poispäin, johon runkoon kuuluu pystysuuntaan sijoitetuista pylväistä 33 ja vaakasuuntaan ulottuvista palkeista 35 muodostuva kehys, jolloin mainitut pylväät ja mainitut palkit on kytketty ja kiinnitetty yhteen jäykän, laatikkomaisen rakenteen muodostamiseksi. Pystypilareiden 33 välissä ulottuu kantaelin 36 naaraspuristinelimen 31 ja siihen liittyvien osien kannattamiseksi. Koiraspuristinelin 30 on kiinnitetty kuljetimrullien 26 yläpuolelle liikkumaan pystysuunnassa edestakaisin nungon 32 suhteen, kun taas naaraspuristinelin 31 on sijoitettu kuljetinrullien 26 alapuolelle ja järjestetty liikkumaan pystysuunnassa edestakaisin kohti koiraspuristinelintä 30 ja siitä poispäin.

Pari sivusuunnassa välimatkan päässä toisistaan olevia pysäyttimiä 37 (joista vain toinen on esitetty kuviossa 1), on sijoitettu etenevien lasilevyjen kulkuradalle levyjen liikkeen keskeyttämiseksi ja niiden sijoittamiseksi tarkasti haluttuun kohtaan puristinelimiin 30 ja 31 nähden. Kumpikin pysäytin 37 on kiinnitetty vaunuun 41 kiinnitetyn nestekäyttösylinterin 40 mänriänvarren 38 ulompaan päähän. Sylintereitä 40 käytetään nostamaan ja laskemaan pysäyttimiä 37 ylemmän ja alemman aseman välillä, jolloin ylempi asema on kuljetinrullien 26 yläpuolella lasilevyn S kulkuradalla ja alempi asema kulkuradan alapuolella.

Kuten kuviosta 4 käy parhaiten selville, on koiraspuristinelin 30 ääriviiva- tai rengastyyppinen rakenne ja siihen kuuluu jatkuva työs-tökisko 42, joka on yhdistetty kantaelimeen 43 useilla, yleisesti ottaen viitenumeron 45 esittämillä kiinnitinelimillä, joita kuvataan jäljempänä tarkemmin. Työstökiskon 42 ääriviiva vastaa taivutettavien 6 58623 lasilevyjen S ääriviivaa ja sen alapinta on varustettu alaspäin suuntautuvalla, yleisesti ottaen kuperalla työstöpinnalla 46 halutun kaarevuuden antamiseksi levylle. Työstökiskon 42 erityisen ääriviivan samoinkuin työstöpinnan 46 tarkan kaarevuuden määrää kuitenkin taivutettavan lasilevyn haluttu muoto, joten ne haluttaessa voivat vaihdella suuresti.

Kuhunkin kiinnitinelimeen 45 kuuluu ylempi, sisäpuolisilla kierteillä varustettu muhvi 47 ja alempi, sisäpuolisilla kierteillä varustettu muhvi 48, jotka on hitsattu tai jollakin muulla tavoin lujasti kiinnitetty vastaavassa järjestyksessä kantaosaan 43 ja kiskoon 42, ja lisäksi kuhunkin kiinnitinelimeen 45 kuuluu vastakkaisista päistään muhveihin 47 ja 48 kierretty varsi 50. Varteen 50 on järjestetty lukkomutterit 51, jotta varren 50 kunnollinen pysyminen muhveissa 47 ja 48 taattaisiin. Kierteillä varustetut varret sallivat työstö-kiskon 42 säätämisen pystysuunnassa siihen liittyvää kantaosaa 43 kohti ja siitä poispäin.

Laite koiraspuristinelimen 30 kannattamiseksi rullalla 32 käsittää ainakin yhden käyttösylinterin 52 (kuvio 1), joka on kiinnitetty toiseen ylempään vaakapalkkiin 35 ja johon kuuluu sopiva edestakaisin liikkuva mäntä (ei esitetty), joka on varustettu ulkopäästään pystysuunnassa edestakaisin liikkuvaan laattakehykseen 55 kytketyllä männän-varrella 53. Koiraspuristinelimen 30 kantaosa 43 on kytketty keskenään liitettyjen rakenne-elinten 56 ja 57 ja transversaalisesti laattakehykseen 55 nähden ulottuvan tukilevyn 58 avulla laattakehykseen 55 sen kanssa tapahtuvaa liikettä varten. Useita ohjaintankoja 60 on alapäis-tään kytketty vastaavasti laattakehykseen 55 neljään kulmaan ja ne ulottuvat ylöspäin ylempiin vaakapalkkteihin 35 kiinnitettyjen sopivien hoikkien 61 läpi liukumaan niiden suhteen laattakehyksen 55 ohjaamiseksi sen pystysuuntaisen edestakaisen liikkeen aikana.

Kuten kuviossa 4 on esitetty, naaraspuristinelin 31 on myös ääriviiva-tai rengastyyppinen rakenne ja siihen kuiiluu vaunuun 41 kiinnitetty kantaosa 62 ja kantaosaan 62 yhdistetty työstökisko 63, jolloin työstö-kisko 63 on järjestetty välimatkan päähän kantaosasta 62 yleisesti 7 58623 ottaen viitenumeron 65 osoittamien kiinnitinelinten sarjan avulla.

Kukin kiinnitinelin 65 käsittää pitkänomaisen tangon 66, jonka vastakkaiset päät asettuvat kierteisesti vastakkaisiin, sisäpuolisilla kierteillä varustettuihin muhveihin 67 ja 68, jotka on jäykästi kiinnitetty vastaavassa järjestyksessä kantaosaan 62 ja työstökiskoon 63. Tankojen 66 kiertäminen vastaaviin muhveihin 67 ja 68 sekä niistä pois saa aikaan työstökiskon 63 pystysuuntaisen säädön siihen liittyvän kantaosan 62 suhteen. Muhvien 67 ja 68 viereen on kuhunkin tankoon 66 järjestetty sopivat lukkomutterit 70 lukitsemaan tanko valittuun säädettyyn asemaan.

Työstökisko 63 vastaa ääriviivaltaan taivutettavia lasilevyjä ja sen yläsivu on varustettu yleisesti Ottaen koveralla työstöpinnalla 71, joka on koiraspuristinelimen tytöstöpinnan 46 komplementtipinta sijaiten siihen nähden vastakkaisessa suhteessa. Naarastyöstökiskon 63 siirtymisen mahdollistamiseksi kuljetinrullien 26 tason yläpuolelle lasilevyjen nostamiseksi kuljetinrullien 26 yläpuolelle puristustar-tuntaan koirastyöstökiskon 42 kanssa on naaraskisko 63 muodostettu useista segmenteistä (kuvio 3), jotka käsittävät kuljetinrullien 26 kanssa yhdensuuntaisesti ulottuvat päätytangot 72 ja yleisesti ottaen transversaalisesti kuljetinrulliin 26 nähden ulottuvat sivu-tangot 73, jotka ovat lisäksi riittävän välimatkan päässä toisistaan päästäkseen kulkemaan viereisten rullien 26 välistä. Verrattuna rulliin 23 ja 27 on rullien 26 halkaisija muodostettu suhteellisen pieneksi maksimivälyksen aikaansaamiseksi niiden väliin, jotta segmentit pääsisivät kulkemaan läpi.

Vaunua 41 kantaa pari ohjainelimiä 75 (kuvio 1) ja se on pystysuun-taisesti siirrettävissä kantaosaan 36 kiinnitetyn ja sopivalla männän-varrella 77 varustetun nestekäynnistimen 76 avulla naaraspuristin-elimen 31 nostamiseksi ja laskemiseksi sen kuljetinrullien 26 alapuolella olevan alemman aseman ja rullien yläpuolelle olevan ylemmän aseman välillä, jotka kuumitettu lasilevy S saataisiin nostetuksi kuljetinrullilta 26 ja puristetuksi koiraspuristinelintä 30 vasten komplementtityöstöpintojen 46 ja 71 väliin, jolloin lasilevy saatetaan haluttuun kaarevuuteen. Taivutuksen jälkeen männänvarsi 77 vedetään takaisin naaraspuristinelimen 31 laskemiseksi kuljetinrullien 26 alapuolelle, jolloin taivutettu levy laskeutuu rullien päälle temperointiosastoon tapahtuvaa eteenpäin kulkemista varten.

On ymmärrettävä, että oikean temperoinnin saavuttamiseksi vaadittavan 3 58623 jännityksen omaavassa lasilevyssä, jotta saavutettaisiin lasin rikkoutuessa hiukkaskokovaatimukset, pitää lasilevyn lämpötilan olla ainakin ennalta määrätyn minimin yläpuolella, esimerkiksi alueella 321 -332°C, levyn joutuessa alttiiksi nopealle jäähdytykselle tai karkaisulle, jotta levylle saataisiin aikaan halutut sisäiset jännitykset. Mikäli lämpötila on tämän kriittisen alueen alapuolella, lasipinnat eivät ole riittävästi käsitellyt kestämään nopean jäähdytyksen aikaansaamaa lämpöiskua ja ne pyrkivät rakoilemaan, eli muodostamaan pieniä säröjä nopeasti jäähdytettäessä. Tästä syystä on tärkeätä, että kuumotetun lasilevyn lämpötila on kauttaaltaan yläpuolella mainitun kriittisen alueen temperointitarkoituksia varten. Yleisesti ottaen tavanomaisen ja tasaisen vahvuisissa taivutetuissa lasilevyissä on riittävästi lämpöä jäljellä alun perin siihen taivuttamista varten annetusta lämmöstä kunnollisen temperoinnin aikaansaamiseksi, vaikkakin taivuttamisen aikana tapahtuu lämpöhäviöitä.

Esimerkiksi kuviossa 2 esitetyn kaltaisten aukoilla varustettujen lasikkeiden valmistamisessa tähän mennessä esitetyllä tavanomaisella menetelmällä esiintyy kuitenkin ongelmia. Kuvio 2 esittää tyypillisen valmiin yhdistetyllä tai yhdistelmätaivutuksella varustetun lasitteen S, eli se on taivutettu pitkin molempia pitempiä akseleita, ja jolloin lasilevy on varusettUusanjalla välimatkan päässä toisistaan olevia aukkoja 78 pitkin alreunaa 80, johon kuuluu ylöspäin suuntautuva viisto osa reunan oikeanpuoleisessa päässä, kuten kuvio 2 esittää. Aukot 78 vastaanottavat tapit tai muut kiinnitinelementit, jotka muodostavat osan lasilevyn käyttölaitteista. Levyn S reuna 80 muodostaa valmiin levyn alareunan silloin, kun se on oikein kiinnitetty ajoneuvon runkoon ja aukot 78 pitää välttämättä sijoittaa lähelle reunaa 80, jotta ne pysyisivät piilossa, kun levy nostetaan suljettuun asentoonsa.

Valmistettaessa kuviossa 2 esitettyä esimerkkilevyä tähän mennessä kuvatulla tavanomaisella tavalla, törmätään erääseen ongelmaan erityisesti valmistettaessa öhuiden lasilevyjen, esimerkiksi vahvuudeltaan 3,962 mm luokkaa olevien levyjen muodostamia lasitteita, jolloin ongelma on se, että aukoista käsin tapahtuu vuotoja, eli syntyy pieniä säröjä mainitut aukot muodostavista kehämäisistä seinämistä käsin.

Tämän uskotaan johtuvan siitä, että näiden aukkojen ja lasilevyn välissä olevan materiaalin massa on suhteellisen pieni, joka pieni massa jäähtyy nopeasti taivutusvaiheen aikana eikä säilytä riittävästi 9 58623 lämpöä kestämään nopean jäähtymisen aikaansaamaa iskua, johon se tämän jälkeen törmää tamperointiosastolla, vaikka tämä pieni massa onkin alun perin kuumehnettu yhdessä lopun lasilevyn kanssa pehmenemispisteeseen taivutusvaiheeseen siintymistä varten.

Tästä syystä keksinnön mukaisesti puristinelimiin on järjestetty laitteet paikallislämmön kohdistamiseksi ainoastaan valittuihin osiin lasilevyä, eli ainoastaan lasilevyssä olevien aukkojen ympärille, levyn ollessa sijoitettuna naaraspuristinelimelle taivutusvaiheen aikana. Tätä tarkoitusta'/varten on useita yleisesti ottaen viitenumeron 81 osoittamia kaasupolttimien muodossa olevia kuumennuselementtejä kiinnitetty puristinelimiin 30 ja 31 lämmön ohjaamiseksi lasilevyä S vasten ainoastaan aukkojen ympäristöissä. Koska koiras- ja naaras-puristinelimien polttimet 81 ovat rakenteeltaan samanlaiset ja toimivat samalla tavoin, on ilmeistä, että ainoastaan naaraspuristin-elimessä 31 olevien polttimien yksityiskohtainen selostaminen riittää, jolloin samat viitenumerot tarkoittavat vastaavia osia koiraspuristin-elimessä.

Viittaamalla nyt kuvioihin 3 ja 4 naaraspuristinelimeen 31 on kiinnitetty useita kaasupolttimia 81 yleisesti ottaen pystysuuntaiseen linjaan lasilevyn S aukkojen 78 kanssa. Kukin poltin 81 on irroitetta-vasti kiinnitetty kantaosan 62 ja työstökiskon 83 väliin välimatkan päähän kummastakin sijoitettuun pitkänomaiseen levyyn 82, jolloin levy 82 on sijoitettu lähelle naaraspuristinelimen 31 toista päätä, kuten kuvio 3 parhaiten osoittaa. Levy 82 on kiinnitetty paikoilleen useilla kierteillä varustetuilla tapeilla 83, jotka on sopivasti alapäistään kiinnitetty kantaosaan 62 ja jotka ovat työnnettävissä levyyn 82 järjestettyjen aukkojen läpi ja kiinnitetty siihen levyn 82 molemmilla puolilla kuhunkin tappiin 83 kierretyllä parilla lukko-muttereita 85.

Kuhunkin kaasupolttimeen 81 kuuluu kuppimainen pää 86 ja kierteillä varustettu kara 87, joka on työnnettävissä levyssä 82 olevan aukon 88 läpi ja kierretty suuttunen 91 yläpäähän muodostettuun suurennettuun muhviin 90. Polttimen pään 86 ja suuttimen muhvin 90 välinen kierre-liitäntä mahdollistaa polttimen aksiaalisen säädön muuttamisen sen pituudelta pään 86 saattamiseksi optimietäisyyden päähän lasilevystä S. Lukkomutteri 89 on kierretty karaan 87 laakerikosketukseen levyä 82 vasten polttimen kiinnittämiseksivvalittuun säädettyyn asentoon.

l0 58623

Kukin suutin 91 on kytkennän 92 avulla liitetty yhteiseen kaasun syöt-töputkeen 95 yhdistettyyn johtoon 93. Kukin johto 93 on varustettu säätöventtiilillä 96, jotta kunkin yksittäisen johdon paineenasetusta voitaisiin vaihdella ja tällöin vaihdella kuhunkin johtoon liittyvään polttimeen pääsevän kaasun määrää ja sen kehittämän lämmön voimakkuutta. Syöttöputkeen 95 järjestettyä säätöventtiiliä 94 käyttää sähköinen säätöjärjestelmä (ei esitetty) putken läpi virtaavan kaasun paineen säätämiseksi pienpaine- tai "säätö"("pilot”) asetuksen ja korkeapaineasetuksen välillä, kuten venttiilien 96 vastaavat paine-asetukset määräävät.

Kuten kuvio 5 parhaiten osoittaa, kuuluu kuhunkin polttimen päähän 86 sylinterdimäinen seinäosa 97 ja päätyseinäosa 98, johon kuuluu karan 87 sisäosan kanssa yhteydessä oleva keskusaukko. Päätyseinäosa 98 toimii istukkana pään 86 pohjaseinän muodostavalle srhlkulevylle 100. Levy 100 on muodostettu sopivasta tulenkestävästä materiaalista ja varustettu useilla välimatkan päässä mutta lähellä toisiaan olevilla, yhdensuuntaisilla aukoilla tai ohuilla kulkuteillä 101, joiden läpi kaasu virtaa palamista varten.

Polttimien 81 lukumäärä vastaa levyyn S muodostettujen aukkojen 78 lukumäärää ja ne on sijoitettu aksiaalisesta kohdakkain mainittujen aukkojen kanssa halutun välimatkan päähän niistä. Polttimen päiden 86 halkaisijat voivat vaihdella niihin liittyvien aukkojen 78 halkaisijoiden mukaan tarvittavan lämmön kohdistamiseksi aukkoihin.

Vaikka esitetyn suoritusmuodon sekä koiras- että naaraspuristinelimet 30 ja 31 ovat varustetut polttimilla, on ymmärrettävä, että keksinnön periaatteet mahdollistavat polttimien järjestämisen ainoastaan toiseen näistä osista, ja mikäli näin halutaan, edullisesti naaraspuris-tinelimeen 31. Siinä tapauksessa, että ainoastaan naaraspuristinelin 31 on varustettu polttimilla, voi koiraspuristinelin muodostua tavanomaisesta koirasmuotista, johon kuuluu alalla ennestään tunnettu olennaisesti jatkuva työstöpinta työstökiskon asemesta.

Tyypillisessä toimintajaksossa, kun ainoastaan naaraspuristinelin 31 on varustettu polttimilla 81, lasilevyt S lastataan yksi kerrallaan kuljetinrullille 23 uunin 17 sisääntulopäässä (ei esitetty) kuumennuskammion 18 läpi tapahtuvaa kulkemista varten, jossa kammiossa kukin levy S kuumitetaan olennaisesti sen pehmenemispisteeseen tai taivutuslämpötilaan. Kuumennettu levy S kulkee aukon 25 läpi ja n 58623 siirtyy kuljetinrullille 26 taivutusasemaan 15 tapahtuvaa liikettä varten. Levyn saapuessa taivutusosastoon 15 valokenno tai jokin muu sopiva ilmaisinlaite (ei esitettty) käynnistää taivutusjakson toimintaa säätävän ajoitinlaitteen (ei myöskään esitetty). Tämän säädön ajoitus on sellainen, että lasilevyn S edellä kulkevan reunan kohdatessa pysäyttimet 37 sylinteri 76 käynnistyy ja nostaa naaras-puristinelimen 31 ylöspäin irrottaen levyn kuljetinrullilta 26 ja puristaen sen koiraspuristinelintä 30 vasten levyn S muokkaamiseksi haluttuun kaarevuuteen. Naaraspuristinelimen 31 ylösnousun aikana sylinterit 40 käynnistyvät vetäen pysäyttimet 37 alas mahdollistaen siten taivutetun levyn eteenpäinkulkemisen sen jälkeen, kun levy on palannut kuljetinrullille 26.

Ylöspäin suuntautuvan liikkeensä alkuvaiheessa naaraspuristinelin 31 tarttuu sopivasti rungossa 32 kannatetun rajakatkaisimen 103 käynnistinvipuun 102 vastaavien polttimien korkeapaineen asetusten aloitusta, kestoaikaa ja katkaisua kontrolloivan ajoitinlaitteen aktivoimiseksi. Naaraspuristinelimen 31 alkaessa nousta polttimiin 81 toimitettujen polttokaasujen paine nousee alemman paineen "ohjaus asetuksesta korkean paineen asetukseen ennalta määrätyksi ajaksi, edullisesti aina siihen hetkeen asti, kunnes lasilevy tarttuu koiras-puristinelimeen 30. Polttimien 81 kehittämä lämpö ohjataan levyn S pintaan ainoastaan siinä olevien aukkojen 78 alueille näiden alueiden ylikuumentamiseksi ja niiden pitämiseksi kunnolliseen temperoin-tiin tarvittavan minimilämpötilan yläpuolella. Tämä korkeapaineasetus katkeaa varsinaisen taivutustoiminnan aikana ja tämän jälkeen se syntyy uudestaan välittömästi sen jälkeen, kun naaraspuristinelin 31 alkaa laskeutua. Polttimien 81 korkeapaineasetus säilytetään siihen asti, kunnes naaraspuristinelin on laskeutunut kuljetinrullien 26 alapuolelle, jotka rullat siirtävät taivutetun lasilevyn S taivutus-osastosta 15 poistumiskuljetinrullille 27. Tämän jälkeen eteenpäin kulkeva taivutettu levy S siirtyy kuljetinrullilta 27 rullille 28 vastakkain sijaitsevien puhalluspäiden 29 putkien väliin siirtymistä varten sopivalla nopeudella oikeanasteisen jäähdytyksen aikaansaamiseksi, jolloin saavutetaan laadultaan oikea temperointi taivutetus% levyssä. Levy S mukaanlukien aukkojen 78 ympärillä olevat osat ja aukkojen ja reunan väliset osat omaa temperointia varten tarvittavan välttämättömän lämpötilan.

Keksinnön mukaista laitetta on kokeiltu jatkuvassa valmistus- toiminnassa aukoilla varustettujen lasilevyjen peräkkäiseksi taivut tamiseksi haluttuun kaarevuuteen ja levyjen tyydyttäväksi temperoin- 12 58623 niksi sirpälekokovaatimusten saavuttamiseksi lasin rikkoutuessa. Tällä — laitteella ' muodostetut lasilevyt olivat yleisesti ottaen monikulmion — muotoisia ylhäältäpäin katsottuna ja ne oli tarkoitettu käytettäväksi auton takaoven liikkuvana lasitteena. Kunkin levyn vahvuus oli noin 3,962 mm, pisimmän kohdan pituus oli noin 81,3 cm ja leveimmän transversaalisen mitan leveys oli noin 55,9 cm. Lasilevyssä oli viisi 12,7 mm halkaisijaltaan olevaa aukkoa ja yksi halkaisijaltaan 22,225 mm oleva aukko, jotka oli sijoitettu noin 12,7 mm oäähän siitä reunasta, joka oli tarkoitettu alareunaksi lasilevvn ollessa sijoitettuna auton takaoveen. Tämän mukaisesti naarasouristinelimeen järjestettvvn viisi halkaisijaltaan vastaavaa poltinta, jotka sijoitettiin olennaiseen pystysuuntaisen linjaukseen 12,7 mm aukkojen kanssa ja hieman suuremmalla halkaisijalla varustettu kuudes poltin sijoitettiin vastaavasti kohdakkain 22,225 mm aukon kanssa. Polttimen yläpäät sijoitettiin noin 25,4 mm päähän lasin pinnasta lasin levätessä naarastyöstökiskolla. Matalapaine tai "ohjaus"-asetus kutakin poltinta varten oli noin 368 Pa ja korkeapaineasetus säädettiin olemaan noin 6128,75 Pa. Korkeapaineasetus alkoi naaraspuristinelimen 31 ylöspäin työntymisen alkaessa ja sitä pidettiin yllä noin 0,8 sekunnin ajan, jona aikana lasilevy tarttui koiraspuristinelimeen. Korkeapaine-asetus keskeytettiin taivutuspysähdyksen aikana noin 1,5 sekunnin ajaksi ja tämän jälkeen aloitettiin uudelleen naaraspuristinelimen alkaessa laskeutumisensa taivutuksen jälkeen. Tämä korkeapaineasetus säilytettiin siihen asti, kunnes taivutettu levy palasi kuljettimelle temperointiosastoa kohti tapahtuvaa liikkumista varten, jolloin aika oli noin 2,5 sekuntia.

Yllä esitetty menetelmä on osoittautunut tyydyttäväksi säilyttämään taivutetut lasilevyt kauttaaltaan riittävästi kuumefanettuina hyvälaatuisen temperoinnin aikaansaamiseksi. Huomattavasti parempi ehjänä-pysymismäärä temperointiosaston läpikulun aikana saatiin aikaan verrattuna vastaavilla mitoilla varustettujen samanlaisten lasilevyjen ehjänäpysymismäärään, jotka levyt valmistettiin tavanomaisella tavalla ilman paikallisesti kohdistetusta kuumentamisesta aikaansaatua hyötyä.

Vaikka yllä esitettiin, että korkeapaineasetus keskeytettiin puris-tuspysähdyksen ajaksi, eli siksi ajaksi, jolloin lasilevyn varsinainen puristaminen koiras- ja naaraspuristinelimen väliin tapahtui, on kuitenkin ymmärrettävä, että korkeapaineasetus voidaan säilyttää tällaisen puristuspysähdyksen ja kestoajan aikana, samoinkuin täi- 13 58623 laisen asetuksen voimakkuus voi haluttaessa vaihdella. Lisäksi eri polttimien yksittäiset asetukset voivat vaihdella ja kummankin puristimen polttimia voidaan käyttää mikäli siihen on aihetta. Vaikka tätä keksintöä oli sopiva selostaa sarjalla läpikulkevia aukkoja varustetun lasilevyn muodostaman lasituksen valmistuksen yhteydessä, on ymmärrettävä, että keksintö ei rajoitu siihen, vaan sitä voidaan käyttää hyväksi missä tahansa lasintöotantotoiminnassa, jossa halutaan saada aikaan kuumennuksen paikallisia eroja taivutusvaiheen aikana temperointia tai muita tarkoituksia varten.

Yllä olevasta käy selville, että keksinnön tarkoitusperät on täysin saavutettu. On saatu aikaan parannettu taivutuslaite haluttujen kaarevuuksien antamiseksi kuurannetuille lasilevyille kohdistamalla __ paikallis lämpöä lasilevyn valittuihin osiin siten, että mainitut levyt saatetaan valmiiksi välittömästi seuraavaa temperointia varten. Rajoittamalla lämpö näihin valittuihin osiin ja siten varmistamalla lämmön kunnollinen pysyminen näissä osissa minimoidaan mahdollisuus säröjen muodostumisesta näihin välittömästi seuraavan temperoinnin aikana vaikeiksi osoittautuneisiin osiin, jota säröilyä muussa tapauksessa yleensä esiintyy. Näihin valittuihin osiin kohdistetun lämmön voimakkuutta ja kestoaikaa voidaan helposti säätää ja se voi vaihdella poltinkohtaisesti riippuen näiden osien kyvystä säilyttää lämpöä, johon kykyyn voi vaikuttaa esimerkiksi levyissä olevien aukkojen halkaisija ja niiden vastaavat välimatkat viereisistä levyn reunoista.

Claims (5)

58623 14

1. Laite lämpöpehmennettyjen lasilevyjen (S) taivuttamiseksi ennen seuraavaa karkaisujäähdytystä, joissa lasilevyissä on ainakin yksi läpimenevä aukko, puristamalla lasilevyä vastakkaisten komplement-timuotoilupintojen (46, 71) välissä, jotka on muodostettu vastakkaisiin puristinelimiin (30, 31), ainakin toisen puristinelimen (31) ollessa liikkuva kohti toista puristinelintä ja siitä poispäin tai-vutusjakson aikana ja siihen kuuluessa runko-osa (62) ja siihen kiinnitetty muotoilukisko (63) , tunnettu lämmityselimestä (81), joka on asennettu mainittuun toiseen puristinelimeen (31) li-sälämmön kohdistamiseksi ainakin toiseen lasilevyn pintaan levyssä olevan aukon alueelle, samalla kun levy on mainitun puristinelimen (31) muotoilupinnan (71) kannattamana, lasilevyn valmistamiseksi seuraavaa karkaisua varten.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu elimistä (94) lisälämmityksen tehokkuuden vaihtelemiseksi taivutusjakson aikana.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että lasilevyssä (S) on joukko välimatkan päässä toisistaan olevia läpimeneviä aukkoja (78) ja lämmityselimiin (81) kuuluu joukko sivusuunnassa välimatkan päässä toisistaan olevia polttimia (81), jotka ovat yleisesti ottaen kohdakkain lasilevyssä olevien aukkojen (78) kanssa.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnnettu elimistä (96) polttimien (81) yksittäiseksi säätämiseksi niiden kehittämän lisälämmön tehokkuuden vaihtelemiseksi.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen laite, tunnettu elimistä (82, 89) polttimien (81) asentamiseksi mainittuun toiseen puristuselimeen (31), asennuselimiin (82, 89) kuuluessa levy (82), joka on kiinnitetty runko-osaan (62) ja sijoitettu runko-osan (62) ja muotoilukiskon (63) väliin, ja elimistä (87, 89) polttimien (81) kiinnittämiseksi irroitettavasti levyyn (82).