FI98664C - Kello - Google Patents

Description

98664

Kello Tämä keksintö koskee kelloa, joka soveltuu käytettäväksi lieriön muotoisella kehon osalla, kuten esim. kä-5 sivarressa tai vartalolla, mainittu kello käsittää anten nin, joka kykenee sieppaamaan sähkömagneettisen kentän, joka suuntii radiodiffusoituja viestejä, sekä kuoren, jossa on ainakin lasi sekä takakansi, mainittu kuori sisältää niiden elementtien lisäksi, joita tarvitaan ajan näyttöön, 10 mikrovastaanottimen, joka vastaanottaa antennin sieppaamia viestejä muuntaakseen tällaiset viestit tiedoiksi, jotka kellon käyttäjä voi ymmärtää.

Monissa tilanteissa on esitetty kelloja, jotka on varustettu antennilla ja mikrovastaanottimella, jotta voi-15 täisiin siepata radiodiffusoituja signaaleja. Jos tällai nen kello on rannekellon muodossa, sijaitsee antenni yleensä sen rannekkeessa, kuten on esimerkiksi patentti-asiakirjoissa FR-A-1 207 640, EP-A-0 100 639, EP-A- 0 125 930, EP-A-0 184 606 ja WO-A-86/03 645 kuvatuissa 20 järjestelyissä. Antennin sijoittaminen kellon rannekkee- seen herättää kuitenkin ongelmia kellon kuoressa sijaitsevan vastaanottimen oton ja antennin välisten liitäntöjen 'Λ'; järjestämisessä, kun antenni muodostaa osan ranneketta; ;Y: viimeksi mainittu on liikkuva osa, joka on tavallisesti 25 kiinnitetty kuoreen saranallisten kiinnityskorvien avulla.

t

Antennin johtimen läpivienti synnyttää siten rakenteelli- « * .... siä ongelmia, jotka vaativat ratkaisuja, jotka eivät aina t · ·

Iole kovin yksinkertaisia. Esimerkiksi läpiviennissä joh- • ’ timet kuormittuvat mekaanisesti ja ne katkeavat melko no- 30 peasti, jos ei ole keinoja tällaisten murtumien välttämi- I ** seksi. Nämä keinot ovat vaativia ja monimutkaistavat ran- *♦« * nekkeen vaihtamista; rannekkeen täytyy lisäksi olla eri- .. koisrakenteisen, koska siinä on antenni, eikä sitä voi vaihtaa ilman muuta markkinoilta löytyviin rannekkeisiin.

•35 Mikrovastaanottimen sisällyttäminen antenneineen * * 98664 2 ihmisen yllään kantamaan koteloon tunnetaan suhteellisen uusista kehitystuloksista. Motorola-yhtiö on esimerkiksi kehittänyt vastaanottimen ja sulkenut sen kynän muotoiseen kuoreen, joka on varustettu pidäkkeellä, jolla kynä kiin-5 nitetään vaatetukseen. Tällainen tuote on tehty tunnetuksi "Sensar"-nimisellä rekisteröidyllä tavaramerkillä. Samoin tunnetaan Philips-yhtiön vastaanotin, joka on pidennetyn suuntaissärmiön muotoinen ja joka on samoin varustettu pidikkeellä, jolla sen voi kiinnittää vaatekappaleeseen.

10 Tämä vastaanotin tunnetaan nimellä "Pager 32 B" ja sen keskimääräiset mitat ovat: pituus 10 cm ja leveys ja paksuus 2 cm.

Juuri mainittujen vastaanottimien mitat ovat tarpeeksi suuret, niin että antennin sisällyttäminen niihin 15 ei tuota kovin vakavia ongelmia. Täytyy kuitenkin myöntää, että antennin sisällyttäminen jollain kehon osalla pidettävään kelloon, esimerkiksi rannekelloon tai kaulalla riippuvaan kelloon, tuottaa paljon hankalammin ratkaistavia ongelmia, koska tällaisen antennin asentamiseen käy- 20 tettävissä oleva tila on hyvin rajoitettu.

Tämän ongelman ratkaisemiseksi on kuitenkin ponnisteltu. Ranskalainen patenttiasiakirja FR-A-2 505 105 (US-*‘‘: A-4 419 770) kuvaa AM-ranneradiovastaanottimen, joka kä- sittää PLL-syntetisaattorin (vaihelukittu silmukkasynteti-

I I

25 saattori) , joka toimii paikallisena värähtelijänä. Tämä ,,,.· vastaanotin, joka on varustettu elektronisella kellolla, • * ...t on varustettu myös tangon muotoisella antennilla, joka on ^ k · * . asennettu kellon kuoreen, tällainen kuori on pyöristetty, t ·.: • * jotta se seuraa ranteen kaarta. Asiakirjan mukana olevat 30 piirrokset esittävät selvästi, että tanko on suunnattu ϊ *’ rannekkeen leveyden suuntaan, tämä tekee antennin herkäksi v* · sen magneettisen kentän komponentille, joka sijaitsee pit- kittäin lieriön muodostamaan ranteeseen nähden. Tämä jär-jestely on huono, kuten seuraavasta keksinnön kuvauksesta t « 35 ilmenee.

/ · «

4 I I

4 I

t · I

98664 3

Englantilainen patenttiasiakirjän JP-A-52-48 364 tiivistelmä, joka ilmestyi julkaisussa "Patent Abstracts of Japan" (Japanin patenttitiivistelmät), osa 1, nro 116, 4.10.1977, sivu 4486 E77, kuvaa kellon, jonka lasin alle 5 on asetettu yksilankainen antenni. On kuitenkin määritel ty, että tällainen antenni on tehoton sillä taajuusalueella, jota tarkastellaan jäljempänä, jos sitä ei ole liitetty toiseen johtavaan elementtiin niin, että se muodostaa kapasitiivisen antennin, joka on herkkä sille sähkökentän 10 komponentille, joka sijaitsee säteittäin lieriön muodos tamaan ranteeseen nähden.

Jotta mikrovastaanottimen ottoon onnistuttaisiin saamaan kohtuullinen signaali, on tarpeellista ryhtyä toimenpiteisiin tämän keksinnön tarkoituksen saavuttamiseksi, 15 tällainen keksintö on tunnettu siitä, että antenni on jär jestetty ja suunnattu sieppaamaan joko sen magneettisen kentän H komponentti H0, joka sijaitsee tangentin suuntaisesti siihen lieriöön nähden, jonka muodostaa se vartalon osa, jolla kelloa pidetään, tai sen sähkökentän E kompo-20 nentti Er, joka sijaitsee säteittäisesti mainittuun lieriö ön nähden, tai lopuksi mainittujen komponenttien H0 ja Er yhdistelmä.

; V Keksinnön ymmärtää paremmin lukemalla seuraavaa : kuvausta ja katsomalla piirustuksia, jotka valaisevat sitä 25 esimerkein.

• ....j Kuvio 1 on kaaviokuva, joka muistuttaa ihmiskehoa tai sen osaa ja esittää kahta sähkömagneettisen kentän • · · • komponenttia tällaisen kehon läheisyydessä; • · kuvio 2 esittää rannetta, jossa on rannekello ja 30 kahta sähkömagneettisen kentän komponentin vaikutusta täi- • · 98664 4 kuvio 5 esittää miestä, joka käyttää kaulassa riippuvaa kelloa ja kahden sähkömagneettisen kentän komponentin vaikutusta tällaiseen kelloon; kuvio 6 on keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon 5 mukainen rannekello päältä katsottuna; kuvio 7 on poikkileikkaus kuviossa 6 olevaa viivaa VII - VII pitkin; kuvio 8 on keksinnön toisen suoritusmuodon mukainen rannekello päältä katsottuna; 10 kuvio 9 on poikkileikkaus kuviossa 8 olevaa viivaa IX - IX pitkin; kuvio 10 on yksinkertaistettu sähkökaaviokuva, joka esittää esimerkkiä antennin sovituksesta mikrovastaanotti-meen.

15 Tunnetaan lakeja, jotka määrittävät sähkömagneet tisen kentän etenemisen tyhjiössä. Ne ilmaistaan Maxwellin yhtälöiden avulla, jotka kytkevät sähkömagneettisen kentän magneettiset ja sähköiset komponentit, nämä komponentit ovat kohtisuorassa toisiinsa nähden. Nämä yhtälöt opetta-20 vat, että sähkökentän muuttuja kehittää ajan kuluessa pyö rivän magneettisen kentän ja päinvastoin. Tämän tuloksena on, että kentän sähkökomponentti voidaan siepata ka- : .· pasitiivisella antennilla, kun taas magneettinen kompo- • · :.V nentti voidaan siepata induktiivisella antennilla. Kapa-

• « I

! 25 sitiivinen antenni muodostaa kaksi elektrodia, jotka eris- ··.··: te erottaa ja induktiivinen antenni muodostaa kelan. Eris- teellä tarkoitetaan tässä eristävää väliainetta, joka • erottaa nämä kaksi elektrodia, tämä väliaine voi olla myös • « ilma. Tulevan sähkökentän polaroinnin oletetaan olevan ..e 30 kohtisuorassa kapasitiivisen antennin elektrodeihin näh- • · · den, kun taas magneettikentän tulevan polaroinnin olete- • · · taan olevan yhdensuuntainen induktiivisen antennin kelan "·' akselin kanssa.

Kun tämä keksintö liittyy kelloon, joka soveltuu 35 pidettäväksi ihmiskehon jollain osalla, on hyvin tärkeää 98664 5 tietää kehon vaikutus sähkömagneettisen kentän muotoon. On määritelty, että niiden taajuuksien, jotka sijaitsevat VHF-kaistalla (hyvin suuret taajuudet - 30 - 300 MHz) sekä niiden taajuuksien, jotka sijaitsevat ainakin UHF-kaistan 5 (ultra-suuret taajuudet - 300 - 3 000 MHz) alussa, sähkö magneettisen kentän taso ja suunta muuttuvat voimakkaasti kehon läheisyydessä, tämä johtuu pääasiassa siitä, että ihmiskehon dielektriset ominaisuudet ovat hyvin erilaiset, kuin ilman vastaavat ominaisuudet.

10 On suoritettu tutkimus sähkömagneettisesta kentästä ihmiskehon läheisyydessä muodostettaessa kuviossa 1 esitettyä kehon mallia. Tämä malli on lieriö 1, jonka pituus on 180 cm ja läpimitta 25 cm. Tämän kehon materiaali on simuloitu liuoksella glykolietaanidiolia, tislattua vettä 15 ja natriumkloridia sellaisessa suhteessa, jonka koostumuk sen dielektriset ominaisuudet vastaavat kehon vastaavia ominaisuuksia.

Lukuisat mittaukset, jotka on suoritettu tämän keksinnön puitteissa, ovat mahdollistaneet kolmen seuraavan 20 johtopäätöksen vahvistamisen, kun malli säteitetään koh tisuoralla polarointikentällä: - Etäisyydellä r < 15 cm kehon pinnasta sähkökenttä : / on pääasiallisesti säteittäinen, eli kohtisuorassa ihoon •‘.v nähden. Er viittaa tähän sähkökenttään.

25 - Etäisyydellä r < 15 cm kehon pinnasta on magneet- ·;··: tikenttä pääasiallisesti atsimuuttinen tai tangentin suun- täinen, eli se kääntyy kehon ympäri. Ho viittaa tähän mag- • neettiseen kenttään.

• » · • · - Sähkömagneettisen kentän komponentit Er ja Ho ... 30 ovat melkein riippumattomia kulmasta o, tämä viittaa sä- • · · *... teilyyn, joka on melkein suuntaamatonta kehoa vasten koh- • · · • · · ·. tisuorassa olevalla tasolla.

Edellä käytetty termi "pääasiallisesti" antaa ymmärtää, että on olemassa muitakin, kuin jo tarkasteltuja 35 sähkömagneettisen kentän suuntia, joille mitataan pienem- 1 4 - 98664 6 mät amplitudiarvot, kuin ensisijaisten suuntien Er ja Ho arvot ovat. Näitä ovat erityisesti magneettisen kentän säteittäiset ja pitkittäiset suunnat sekä sähkökentän tan-gentiaaliset ja pitkittäiset suunnat, kun pitkittäissuunta 5 on yhdensuuntainen kehon Z-akselin kanssa. Jos siis otamme konkreettisemman esimerkin, niin on mitattu tangentiaali-sen magneettikentän Ho taso, joka on 6 - 8 dB suurempi, kuin säteittäisen magneettikentän omaama taso.

Samantapaisia mittauksia, kuin edellä mainitut on 10 toistettu ei ainoastaan ihmiskeholla tai vartalolla, vaan myös kyynärvarrella tai ranteella käsivarren ollessa eri asennoissa kehoon nähden. Kaikki asennot yhtä lukuunottamatta ovat antaneet tuloksia, jotka ovat yhtäpitäviä aikaisemmin saatujen tuloksien kanssa ja ne ovat siten vah-15 vistaneet kenttien Er ja Ho vallitsevuuden myös ranteessa.

Poikkeuksen aiheuttaa sellainen asento, jossa käsivarsi on taivutettuna rintaa vasten. Tässä erikoistapauksessa on magneettikentän pitkittäinen komponentti dominoiva, koska kehon vartalo-osa saa aikaan kytkeytymisen tangentiaali-20 seen komponenttiin Ho. Tässä erityistapauksessa komponent ti Er kuitenkin pysyy kohdallaan.

Tärkeistä, edeltävistä seikoista seuraa välittömäs- : .' ti tämän keksinnön päätarkoituksen saavuttaminen, eli an- tennin sisällyttäminen kelloon, jota on tarkoitus pitää > 25 jollain kehon osalla, joko vartalolla tai kyynärvarressa, ·;·1: antenni pitää nimenomaan järjestää ja suunnata siten, että ·1·1: se sieppaa joko sen sähkömagneettisen kentän magneettikom- » ponentin Ho, joka sijaitsee tangentiaalisesti siihen lie- • · riöön nähden, joka edustaa kehoa tai sen osaa, tai saman 30 sähkömagneettisen kentän sähkökomponentin Er, joka sijait- • · · *... see säteittäisesti mainittuun lieriöön nähden.

• · · • · · *, Kuvio 2 esittää kyynärvartta, jossa on rannekello 4, joka käsittää kuoren 2 ja rannekkeen 3. Kaksi vallitsevaa kenttää Er (säteittäinen sähkökomponentti) ja Ho 35 (atsimuuttinen tai tangentin suuntainen magneettikompo- 98664 7 nentti) vaikuttavat tässä tapauksessa.

Kuvio 5 esittää kuvaa ihmiskehosta, jossa on kaulassa riippuva kello 5, johon kuuluu ketjuun 6 kiinnitetty kuori 2. Kaksi vallitsevaa kenttää Er ja Ho vaikuttavat 5 samoin tässä tapauksessa.

Täytyy ymmärtää, että kuvioiden 2 ja 5 kahdessa esimerkissä tangentin suuntainen magneettikenttä Ho läpäisee kuoren sen sieppauspinnan läpi ja että antenni täytyy tehdä kelasta, jossa on yksi tai useampia käämejä ja tämän 10 kelan akseli täytyy järjestää yhdensuuntaiseksi kuoren takakannen kanssa.

Kuvio 3 esittää kaavamaisesti rannekelloesimerkis-sä, kuinka induktiivinen antenni järjestetään kellon kuoreen 2. Antenni 7 käsittää tässä vain yhden käämin, joka 15 on yhdistetty mikrovastaanottimeen 8. On tärkeää huomata, että tässä esimerkissä kelan akseli täytyy sen lisäksi, että se on järjestetty samansuuntaiseksi kuoren takakannen kanssa, järjestää myös samansuuntaiseksi rannekkeen 3 pit-kittäissuunnan kanssa.

20 Riippukelloesimerkissä ilmenee kuviosta 5, että in duktiivisen antennin (ei kuviossa) akseli täytyy sen lisäksi, että se täytyy ilman muuta järjestää samansuuntaiseksi kuoren takakannen kanssa, järjestää kohtisuoraan luotiviivan vertikaalia vasten.

: 25 Tämä keksinnön ensimmäinen suoritusmuoto, joka kä- ·;··· sittää sähkömagneettisen kentän tangentiaalisen magneet- tikomponentin sieppaamisen ja jonka periaatteet on seli- m tetty edellä, kuvataan käytännöllisellä suoritusmuodolla • · · kuvioissa 6 ja 7.

.. 30 Kuvio 6 on pohjapiirroskuva rannekellosta, joka • · käsittää kuoren 2 ja rannekkeen 3, kuvio 7 on poikkileik- • · · *·* ’ kaus kuvion 6 viivaa VII - VII pitkin. Tämä kello on alt tiina tangentin suuntaiselle magneettikomponentille H0. Tämän komponentin sieppaamiseksi kello käsittää induktii-, 35 visen antennin 7, joka muodostuu viidestä käämistä 11, 98664 8 joilla kullakin on kaksi osaa 9 ja 12, jotka on kytketty päittäin liitäntöjen 13 avulla. Kuten kuviossa 7 esitetään, ensimmäinen osa 12 on metallinen johdin, joka on upotettu kuoren 2 takakanteen 14 ja toinen osa 9 on metal-5 lisoidussa muodossa ja se on asetettu lasin 10 alle. En simmäiset ja toiset osat on tässä yhdistetty päittäin joustavan liittimen 13 avulla, joka voi koostua "zebrasta" (rekisteröity tavaramerkki), jossa on useita johtavia alueita. Liittimen 13 alueet 15 ja 16 on kytketty mikrovas-10 taanottimen ottonapaan (ei kuvassa), joka on järjestetty kuoren 2 sisälle kaikkien niiden elementtien lisäksi, jotka ovat välttämättömiä ajan näyttämiseksi, kuten koneisto 17, kellotaulu 18 sekä osoittimet 19. Patteri virran syöttämiseksi järjestelmään voidaan sijoittaa laatikkoon, joka 15 on sivuittain kuoren sisällä tai takakannessa olevassa aukossa. Jälkimmäisessä tapauksessa osat 12 kulkevat aukon kannen poikki ja kytkeytyvät samoin joustavien liittimien avulla osiin, jotka on upotettu takakanteen.

Keksintöä ei ole rajoitettu erityisesti edellä ku-20 vattuun suoritusmuotoon. Siten liitännät, jotka kytkevät osat toisiinsa voivat olla juotettuja tai hitsattuja mieluummin, kuin ehdotettuja liittimiä. Metalloitu osa 9 voi : myös olla lasin yläpuolella tai upotettuna siihen. Osa 12 :.V voi olla samalla tavoin vain osittain upotettu takakanteen :: : 25 14 tai se voidaan järjestää takakannen pinnalle.

·;··: Kuviot 2 ja 5 esittävät myös, että säteittäinen .*”· sähkökenttä Er tunkeutuu kuoreen kohtisuoraan lasin tai j·.*. takakannen läpi ja että tässä tapauksessa sieppaamista • · varten varustettu antenni pitää ilman muuta muodostaa kah- .. 30 desta suurin piirtein yhdessä tasossa olevasta elektrodis- • · · *... ta, jotka eriste erottaa ja jotka on järjestetty saman- • · · *·’ * suuntaisesti kuoren takakannen kanssa.

*: Esimerkissä rannekellosta esittää kuvio 4 kaavamai sesti, kuinka kapasitiivinen antenni 50 on järjestetty 35 kuoreen 2. Siinä antenni käsittää kaksi elektrodia 20 ja 98664 9 21, jotka on kytketty mikrovastaanottimeen 8.

Esimerkissä riippuvasta kellosta (kuvio 5) selviää, että elektrodit (ei kuviossa) täytyy myös ilman muuta järjestää samansuuntaiseksi lasin tai kuoren takakannen 5 kanssa.

Keksinnön toinen suoritusmuoto, joka käsittää sähkömagneettisen kentän säteittäisen sähkökomponentin sieppaamisen, kuvataan käytännöllisen järjestelyn avulla kuvioissa 8 ja 9.

10 Kuvio 8 on pohjapiirroskuva rannekellosta, joka käsittää kuoren 2 ja rannekkeen 3, ja kuvio 9 on poikkileikkaus kuvion 8 viivaa IX - IX pitkin. Tämä kello on alttiina säteittäiselle sähkökomponentille Er. Jotta kello voisi siepata tämän komponentin, se käsittää kapasitiivi-15 sen antennin, joka muodostuu elektrodeista 20 ja 21. En simmäinen elektrodi on lasin 10 ympärysmetallointi 20 ja toinen elektrodi on metallinen takakansi 21, joka voi olla kokonaan metallia, tai niin kuin kuviossa 9 esitetään, metallinen levy, joka on asetettu muovimateriaalista muodos-20 tettuun kanteen 32. Elektrodit 20 ja 21 on järjestetty samansuuntaisesti toisiinsa nähden, jotta saataisiin siepatuksi sähkömagneettisen kentän säteittäinen sähkökompo-: ,' nentti Er. Elektrodit ovat kuoren kaistassa 33, joka on v, tehty eristävästä materiaalista. Elektrodit 20 ja 21 on 25 kytketty mikrovastaanottimen ottonapaan (ei kuviossa), ··.··· joka on järjestetty kuoreen 2 kaikkien muiden elementtien lisäksi, joita tarvitaan ajan näyttämiseksi, kuten koneis-to 17, kellotaulu 18 ja osoittimet 19. Elektrodien 20 ja • t 21 ja mikrovastaanottimen oton väliset liittimet voidaan 30 saada jousikuormitteisista kannattimista, jollaisia on jo *... kuvattu esim. patentissa EP-B-0 041 145 (US-A-4 523 856) .

• · · *·’ * Keksintö ei rajoitu yllä kuvattuihin erityisiin : suoritusmuotoihin, pääkohta on se, että elektrodin 20 pi- tää sijaita tietyllä etäisyydellä elektrodista 21 ja omata 35 tietty pinta, joka liittyy viimeksi mainittuun. Elektro- 98664 10 dilla 20 voisi siten olla olennaisesti yhtäläinen pinta, kuin elektrodilla 21, jos se sijaitsisi kellotaulun 18 alapuolella. Määrätyissä tapauksissa tämä elektrodi 20 voisi olla itse kellotaulu, jonka osoittimet ylittävät ja 5 siinä voisi mahdollisesti olla aukko lähetettävien vies tien ilmaantumista varten (puhelinnumero, johon voi soittaa, kokouksen päivämäärä, jne.). Samalla tavalla kuviossa 8 esitetty rengasmainen elektrodi 20 voisi olla halkaistu tai se voisi olla kierukan muotoinen.

10 Kuvio 10 esittää kaaviokuvan induktiivisen antennin 7 mahdollisesta sovituksesta mikrovastaanottimeen 8. Tämä voi olla Philips-yhtiön viitteellä UAA 2033 markkinoima vastaanotin. Jos induktiivinen antenni käsittää viisi käämitystä ja on tasapainotettu, niin sovitus vastaanottimen 15 otossa muodostuu kondensaattoreiksi Cl ja C2, kummankin kapasiteetin ollessa 4 pF:n luokkaa. Muut järjestelyt ovat samoin mahdollisia sen mukaisesti, onko antenni ja vastaanottimen otto sovitettu vai ei.

On nähty, kuinka sähkömagneettisen kentän magneet-20 tikomponentti H0 tai sähkökomponentti Er siepataan vastaa vasti induktiivisen tai kapasitiivisen antennin avulla.

Käy selvästi ilmi, että esillä oleva keksintö ei ole rajo- « « : itettu yhden komponentin sieppaamiseen sulkien pois toisen :.v ja että molemmat komponentit voidaan hyvin siepata saman- V 1 25 aikaisesti, yksi ei etene ilman toista. Tässä tapauksessa *:·*: kello varustettaisiin kapasitiivisella ja induktiivisella antennilla, jotka saadaan edellä annetun selityksen mukai-sesti. Täytyy ymmärtää, että tällainen järjestely voi olla • · edullinen ottaen huomioon koottujen signaalien amplitudin.

30 Täytyy myös ymmärtää, että jos asetetaan kaksi antennia *... rinnakkain, toinen niistä voi toimia toisen sovitusvirta- • · · • · · \ piirinä, tämä johtaa mikrovastaanottimen tulovirtapiirin yksinkertaistumiseen.

Claims (9)

1. 98664
2. 1. Kello, joka soveltuu pidettäväksi sellaisella kehon osalla, joka on lieriön (1) muotoinen, kuten esim. 5 käsivarsi tai vartalo; kun kello käsittää antennin (7, 50), joka pystyy sieppaamaan sähkömagneettisen kentän, joka käsittää magneettikentän H ja sähkökentän E ja mainittu sähkömagneettinen kenttä välittää radiodiffusoituja viestejä; kello käsittää myös kuoren (2), jossa on ainakin 10 lasi (10) ja takakansi (14, 32) ja mainittu kuori käsittää niiden elementtien (17, 18, 19) lisäksi, joita tarvitaan ajan näyttämiseen, mikrovastaanottimen (8), joka vastaanottaa antennin sieppaamat viestit muuttaakseen tällaiset viestit kellon käyttäjän ymmärtämiksi tiedoiksi ja antenni 15 sijaitsee kuoren rajoittamassa tilassa, tunnettu siitä, että antenni (7) muodostuu ainakin yhden käämin (11) käsittävästä kelasta, joka on järjestetty ja suunnattu sieppaamaan sen magneettisen kentän H komponentti H0, joka on 20 tangentin suuntainen mainittuun lieriöön nähden, ja main itun käämin akseli on järjestetty yhdensuuntaiseksi kuoren takakannen kanssa.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kello, tunnettu siitä, että kello on rannekellon (4) muotoinen 25 ja siinä mainitun käämin akseli on lisäksi suunnattu yh- ’· . densuuntaiseksi rannekkeen (3) pitkittäissuunnan kanssa.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kello, t u n - ·· · • · 1 ' n e t t u siitä, että kello on kaulassa riippuvan kellon • · *.·.* (5) muotoinen ja siinä mainitun käämin akseli on lisäksi 30 suunnattu kohtisuoraan luotisuoran vertikaalia vasten.
5. 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kello, t u n-n e t t u siitä, että käämi käsittää useita osia (9, 12), jotka on kytketty päittäin liittimien (13) avulla.
6. 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen kello, t u n- ‘• 35 n e t t u siitä, että käämi käsittää ensimmäisen osan 98664 (12), joka on upotettu kuoren takakanteen (14) ja toisen metalloidun, lasin (10) alla olevan osan (9) ja ensimmäinen osa (12) ja toinen osa (9) on kytketty päittäin joustavien liittimien (13) avulla, jotka sijaitsevat takakan-5 nen (14) ja lasin (10) välissä.
7. 6. Kello, joka soveltuu pidettäväksi sellaisella kehon osalla, joka on lieriön (1) muotoinen, kuten esim. käsivarsi tai vartalo; kun kello käsittää antennin (7, 50), joka pystyy sieppaamaan sähkömagneettisen kentän, 10 joka käsittää magneettikentän H ja sähkökentän E ja mai nittu sähkömagneettinen kenttä välittää radiodiffusoituja viestejä; kello käsittää myös kuoren (2), jossa on ainakin lasi (10) ja takakansi (14, 32) ja mainittu kuori käsittää niiden elementtien (17, 18, 19) lisäksi, joita tarvitaan 15 ajan näyttämiseen, mikrovastaanottimen (8), joka vastaan ottaa antennin sieppaamat viestit muuttaakseen tällaiset viestit kellon käyttäjän ymmärtämiksi tiedoiksi ja antenni sijaitsee kuoren rajoittamassa tilassa, tunnettu siitä, että 20 antenni (50) muodostuu muodostuu ensimmäisestä (20 ja toisesta (21) oleellisesti tasomaisesta elektrodista, jotka on asetettu yhdensuuntaisiksi toisiinsa nähden ja jotka on erotettu eristeen avulla; mainitut elektrodit (20, 21) on järjestetty ja suunnattu siten, että ne siep-25 paavat sen sähkökentän E komponentin Er, joka on säteit- * , täinen mainittuun lieriöön nähden; ja elektrodien (20, 21) tasot ovat yhdensuuntaisia mainitun kuoren takakannen (32) * kanssa. » · *.·,· 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen kello, t u n- 30. e t t u siitä, että se on rannekellon (4) tai kaulalla i*\. riippuvan kellon (5) muodossa, se käsittää metalloinnin, joka on pantu lasin alle muodostamaan ensimmäinen elektro-di (20), ja metallisen takakannen, joka muodostaa toisen elektrodin (21); ja takakansi (32) ja lasi (10) on tuettu 35 kuoren kaistalle (33), joka on tehty eristävästä materiaa lista. 98664
8. 8. Kello, joka soveltuu pidettäväksi sellaisella kehon osalla, joka on lieriön (1) muotoinen, kuten esim. käsivarsi tai vartalo; kun kello käsittää antennin (7, 50), joka pystyy sieppaamaan sähkömagneettisen kentän, 5 joka käsittää magneettikentän H ja sähkökentän E ja mai nittu sähkömagneettinen kenttä välittää radiodiffusoituja viestejä; kello käsittää myös kuoren (2), jossa on ainakin lasi (10) ja takakansi (14, 32) ja mainittu kuori käsittää niiden elementtien (17, 18, 19) lisäksi, joita tarvitaan 10 ajan näyttämiseen, mikrovastaanottimen (8), joka vastaan ottaa antennin sieppaamat viestit muuttaakseen tällaiset viestit kellon käyttäjän ymmärtämiksi tiedoiksi ja antenni sijaitsee kuoren rajoittamassa tilassa, tunnettu siitä, että antenni (7, 50) muo- 15 dostuu muodostuu yhdistelmästä, johon kuuluu: - kela, joka käsittää ainakin yhden käämin (11), mainittu kela on järjestetty ja suunnattu niin, että se sieppaa sen magneettikentän H komponentin H0, joka on tangentin suuntainen mainittuun lieriöön nähden, mainitun 20 kelan akseli on järjestetty yhdensuuntaiseksi mainitun kuoren takakannen; sekä - ensimmäinen (20) ja toinen (21) oleellisesti tasomainen elektrodi, jotka on asetettu yhdensuuntaisiksi toisiinsa nähden ja jotka on erotettu eristeen avulla; 25 elektrodit (20, 21) on järjestetty ja suunnattu siten, että ne sieppaavat sen sähkökentän E komponentin Er, joka on säteittäinen mainittuun lieriöön nähden; ja elektrodien • · · '·* ' (20, 21) tasot ovat yhdensuuntaisia mainitun kuoren taka- • t kannen (32) kanssa.
9. 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen kello, t u n- • · : n e t t u siitä, että kela ja ensimmäinen ja toinen elektrodi on kytketty rinnakkain. 98664