FI96987C - Pintailmastointilaitteisto - Google Patents

Description

, 96987

Pintailmastointilaitteisto. - Konditioneringsanläggning.

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen pintailmastointilaitteisto.

Alussa mainitunlaista esivalmistettua levyelementtiä valmistaa, markkinoi ja muokkaa esimerkiksi yritys nimeltä John & Co., Achenissa/Badenissa nimellä JOCO-lattialämmitys Top 2000. Tässä tunnetussa esivalmistetussa levyelementissä täytyy paikalleen asettamisen jälkeen levittää erotuskerros, jonka päälle sen jälkeen levitetään normaali DIN-lattialaasti. Vasta tämän jälkeen lattiapäällyste voidaan levittää. Sen lisäksi, että tämä rakennetapa on suhteellisen hankala, vaaditaan siinä rakennekorkeus, joka ei sovellu vanhojen rakennusten saneeraukseen. Lisäksi pintalattia putkien yläpuolella lämpenee voimakkaammin, mikä johtaa epätasaiseen lämmönjakautumiseen.

Keksinnön tehtävänä on muodostaa alussa mainitunlainen esivalmistettu levyelementti siten, että mainitut epäkohdat vältetään.

Keksinnön mukaisesti tämä tehtävä ratkaistaan patenttivaatimuk-• sen 1 tunnusmerkkien avulla.

Sen ansiosta, että kuormituksenjakokerroksen paksuus on pienempi kuin eristekerroksen paksuus, saadaan erityisen pieni rakennekorkeus, joten tällaisista levyelementeistä muodostettu pintailmastointilaitteisto soveltuu erityisesti myös vanhojen rakennusten saneeraukseen. Sen ansiosta, että kuormituksenjako-kerros on yhdistetty lämmönjohtokerroksen ja/tai eristekerroksen kanssa, yksinkertaistuu asennustyö, koska enää ei tarvita ylimääräisen lattialaastikerroksen kevittämistä. Kuormi- 2 9698'/ tuksenjakokerroksen päälle voidaan sovittaa lattian päälira-kenne, esimerkiksi keraamiset laatat, kokolattiamatto tai parketti suoraan tai mahdollisesti tasauskerroksen levittämisen jälkeen. Huolimatta levyelementin matalammasta kokonaisrakenteesta saadaan kuitenkin tasaisempi lämmönjakautuminen, koska eristyksen vuoksi putkien päällä kuormituksenjakokerroksen osa lämpenee oleellisesti yhtä voimakkaasti kuin viereiset osat, joissa kuormituksenjakokerros on suoraan yhdistetty lämmönjoh-tokerroksen kanssa.

Levyelementin edulliset edelleenkehitelmät on kuvattu patenttivaatimuksissa 2-20.

Putkien päällä oleva eriste voidaan yksinkertaisimmassa tapauksessa patenttivaatimuksen 2 mukaisesti järjestää ilmaraon avulla. Tarkoituksenmukainen on myös patenttivaatimuksen 3 mukainen sovellutusmuoto, jolloin eristeliuska voidaan yksinkertaisesti sovittaa syvennykseen tai järjestää syvennyksen peittävän peitelistan alapinnalle.

Putkien kohdalla olevia lämpöhuippuja voidaan edelleen vähentää patenttivaatimuksen 4 mukaisen edelleenkehitelmän avulla.

Lämmönjohtokerros voidaan muodostaa esimerkiksi eristekerrok-sen tyhjömetalloinnin avulla. Edullista on kuitenkin vaatimuksen 5 mukainen sovellutusmuoto, koska siten on mahdollista erityisesti paksumpi lämmönjohtokerros ja vahingoittumisvaara ja siten lämpöjohdon murtumisvaara vähenee. Edullinen sovellutusmuoto on vaatimuksessa 6. Lämmönjohtolevyn välin avulla syvennyksessä muodostettu ilmarako vähentää lämmön johtumista ei-suotavaan suuntaan, ts. kohti alalattiaa. Tätä varten on levy-. elementti edullisesti edelleenmuodostettu vaatimuksen 7 mukaisesti .

Periaatteessa on mahdollista muodostaa kuormituksenjakokerros II: 3 96987 siten, että se levitetään rakennuspaikalla putkien asentamisen jälkeen, esimerkiksi liimaamalla patenttivaatimuksen 19 mukaisesti tai lukitsemalla vaatimuksen 20 mukaisesti. Edullisempi on kuitenkin vaatimuksen 8 mukainen sovellutusmuoto, koska tällöin peitelistoja lukuunottamatta kuormituksenjakokerros suoraan esivalmistetaan yhdessä eristekerroksen ja lämmönjoh-tokerroksen kanssa yhdistettynä. Putkijohtojen asettamisen jälkeen syvennykset tarvitsee ainoastaan sulkea peitelistojen avulla, jolloin levyelementti tai pintailmastointilaitteisto päälipinnoitteen levittämisen jälkeen on valmis. Periaatteessa on mahdolista muodostaa pintaelementti siten, että vastakkain tulevissa levyelementeissä myös yksittäiset kerrokset on puskuliitetty toisiinsa. Edullinen on kuitenkin vaatimuksen 9 mukainen edel1eenkehitelmä, sillä puskukohtien ylitse ulottuvat peitelistat mahdollistavat paremman kuormituksen jakautumisen ja estävät puskukohtien näkymisen valmiissa pinnassa. Erityisen edullinen peitelistojen edelleenkehitelmä ilmenee vaatimuksesta 10. On myös edullista vahvistaa peitelistoja vaatimuksen 11 mukaisesti. Peitelistat voidaan toimittaa ja asentaa erikseen. Edullinen on kuitenkin vaatimuksen 12 mukainen sovellutusmuoto, jonka avulla vältetään peitelistojen hävikki ja asennus helpottuu. Peitelistojen kiinnitystä voidaan parantaa vaatimuksen 13 mukaisen edelleenkehitelmän avulla.

Erityisen edullinen on patenttivaatimuksen 14 mukainen levyele-mentin sovellutusmuoto, jonka avulla yksittäisten vierekkäin sovitettujen levyelementtien keskinäinen liitos paranee.

Tällöin estyy myös puskukohtien näkyminen lattiapinnassa. Erityisen edullista on myös, jos levyelementti on edelleenke-hitetty vaatimuksen 15 mukaisesti siten, että toisiinsa rajoittuvien levyelementtien tahaton irtoaminen estyy.

Periaatteessa on mahdollista valmistaa levyelementit mitä eri-laisimmista materiaaleista. Siten eristekerros voi muodostua luonnollisista materiaaleista, kuten korkista, kuiduista ja 4 9698'/ vastaavista. Kuitenkin myös muovit, erityisesti vaahtomuovit, ovat mahdollisia. Tällöin voivat edelleen eristekerros ja kuor-mituksenjakokerros muodostua eri materiaaleista tai samoista materiaaleista, mutta joka tapauksessa erilaisen tilavuuspainon omaavista materiaaleista. Erityisen edullinen on patenttivaatimuksen 13 mukainen levyelementin sovellutusmuoto, koska MegithanR ja ReprolitR ovat ympäristöystävällisiä, toksikolo-gisesti vaarattomia aineita, joilla tämän lisäksi on erinomaiset fysikaaliset ominaisuudet ja hyvä kestävyys vieraiden aineiden suhteen.

Kuormituksenjakokerros on edullisesti muodostettu vaatimuksen 17 mukaisesti ja se mahdollistaa siten ei ainoastaan suuren lujuuden vaan erityisesti myös hyvän lämmönjakautumisen.

Levyelementin alapinta voi lisäksi olla muodostettu vaatimuksen 18 mukaisesti eriste- ja askelääniominaisuuksien parantamiseksi .

Erityisen edullinen on myös vaatimuksen 19 mukainen sovellutus-muoto, jossa yksittäiset kerrokset on liimattu toisiinsa ja erityisesti saman rakenneaineen avulla, josta eristekerros ja kuormituksenjakokerros vaatimuksen 16 mukaisesti muodostuvat. Mahdollisesti voi, kuten jo mainittiin, kuormituksenjakokerros olla kiinnitetty vaatimuksen 20 mukaisesti.

Keksinnön kohteen sovellutusesimerkkejä selostetaan seuraavassa lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa:

Kuvio 1 esittää levyelementtiä, jossa on eristekerros, lämmön-johtokerros ja kuormituksenjakokerros, sivukuvantona ja osaleikkauksena.

Il 5 96987

Kuvio 2 esittää levyelementtiä, jossa eristekerroksen päälle on järjestetty kuormituksenjakokerros ja sen päälle lämmön johtokerros, poikkileikkauksena ja osaleikkauksena.

Kuvio 3 esittää levyelementtiä, jossa on ankkurointielin lämmön johtokerroksessa , poikkileikkauksena ja osaleikkauksena.

Kuvio 4 esittää levyelementtiä, johon on muodostettu kuormituksen jakokerroksen kiinnitysnokka eristyskerrokseen, poikkileikkauksena ja osaleikkauksena.

Kuvio 5 esittää levyelementtiä, jossa on kuormituksenjakoker-roksen painonuppimainen ankkurointi lämmönjohtokerrok-seen, poikkileikkauksena ja osaleikkauksena.

Kuvio 6 esittää levyelementtiä, jossa on painonuppimainen peitelistan ankkurointi, poikkileikkauksena ja osaleikkauksena.

Kuvio 1 esittää poikkileikkauksena ja osaleikkauksena levyelementtiä, jossa on eristekerros 2, joka on järjestetty vaimen-nuskerroksen 4, esimerkiksi huopa- tai karstaharsokerroksen päälle. Eristekerros 2 sisältää yhden tai useamman syvennyksen 6 kulloinkin yhtä putkea 8 varten lämmönsiirtoaineen johtamiseksi. Eristekerroksen 2 ja syvennyksen 6 yläpinnalla on lämmön johtokerros 10, joka muodostuu esimerkiksi alumiinilevystä. Lämmönjohtokerroksen 10 päällä on kuormituksenjakokerros 12, jonka paksuus D2 on pienempi kuin eristekerroksen paksuus Di. Yksittäiset kerrokset on liimattu toisiinsa.

Syvennys 6 eristekerroksessa 2 on muodostettu siten, että lämmön johtokerros 10 ympäröi putkea tiiviisti vähintään 180° ja samanaikaisesti muodostaa ilmaraon 14 syvennyksen 6 sisäseinä-män 16 kanssa. Raon säilyttämiseksi käytetään jaksottaisesti 6 96987 järjestettyjä, ulospäin osoittavia vakoja 18 lämmönjohtoker-roksessa 10. Tällä tavoin lämmön siirtyminen alaspäin pienenee.

Syvennys 6 on muodostettu siten, että putken 8 yläpuolella on eriste kuormituksenjakokerrokseen 12 saakka, joka eriste vaimentaa lämmön siirtymistä putkesta 8 kuormituksenjakokerrokseen 12. Tämä eriste muodostetaan yksinkertaisimmassa tapauksessa ilmaraolla 20. Ilmaraon levittämiseksi on eristekerroksessa 2 putken molemmilla puolilla syvennykset 22. On kuitenkin myös mahdollista järjestää eristesuikale 20a syvennykseen 6 sekä sivuilla ulottuviin syvennyksiin 22, kuten pistekatkoviivoilla on esitetty. Tämä eristesuikale 20a voi olla irrallaan tai se voi olla kiinnitetty peitelistan 24 alapintaan, jolloin se voidaan sovittaa paikalleen yhdessä peitelistan kanssa.

Eristeen tai ilmaraon 20 yläpuolella putken 8 päällä kuormituksen jakokerros 12 on jaettu ja käsittää peitelistan 24, joka ulottuu sivuttain syvennysten 22 ylitse. Esitetyssä esimerkissä peitelista 24 on vasemmalla puolella yhdistetty nivelöidysti ainesillan 26 avulla kuormituksenjakokerroksen 12 rajaosien kanssa. Oikealla puolella peitelistassa 24 on salpanokka 28, jolla lista salpautuu kuormituksenjakokerroksen rajaosan vas-tapäästöön 30. Levyelementti on otsapinnoiltaan 32, 34 profiloitu siten, että se lukittuu muotosulkeisesti viereisten le-vyelementtien kanssa. Tätä varten kahdessa toisiaan vasten tulevassa otsapinnassa 42 on nokka 36, joka sopivimmin on muodostettu kartiomaiseksi. Molemmat muut otsapinnat 34 on varustettu vastaavilla urilla 38. Lisäksi kuormituksenjako-kerros 12 on otsapintojen 32, 34 kohdalla siirretty keskelle päin ja muodostuva rako viereisten levyelementtien välissä silloitetaan peitelistan 40 avulla, joka lista sopivimmin . analogisesti peitelistan 24 kanssa voi olla muodostettu ulottumaan syvennyksen 6 ylitse. Tällä tavoin kahden levyelementin Pi, P2 välinen puskukohta 42 tulee varmasti peitetyksi.

II.

7 9698/

Esitetyssä esimerkissä levyelementti muodostuu eristekerrok-sesta 2, jonka kerroksen sopivimmin muodostaa vaahdotettu MegithanR (kaprolaktoniyhdiste) tai HeprolitR (polyakryyli-polyuretaaniyhdiste) ja jonka kerroksen tilavuuspaino on sopivimmin välillä 800 - 1000 N/m3. Eristekerroksen paksuus Di on esimerkiksi 18 - 23 mm. Lämmönjohtokerros muodostetaan alumiinilevystä, jonka paksuus voi olla esimerkiksi 0,2 - 0,5 mm. Kuormituksenjakokerroksen 12 paksuus D2 voi olla esimerkiksi 2 - 10 mm ja myös muodostua mitä erilaisimmista materiaaleista, sopivimmin materiaalina kuitenkin myös on MegithanR tai ReprolitR tiheyden ollessa vastaavasti korkeampi, esimerkiksi 2000 - 3000 N/m3. Joka tapauksessa rakenne on sellainen, että tavanomaisille lattioille vaadittavat kuormitusarvot, esimerkiksi 10000 - 20000 N/cm2, saavutetaan. Kuormituksenja-kokerros 12 on tarkoituksenmukaisesti varustettu täyteaineella, esimerkiksi grafiitti- tai alumiinijauheella, lämmönjohtavuuden kohottamiseksi. Kuormituksenjakokerroksessa voi mahdollisesti myös olla vahvikekerros, esimerkiksi lasikuitujen muodossa. Syvennyksen peittävä peitelista 24 muodostuu sopivimmin samasta materiaalista kuin kuormituksenjakokerros 12, kuitenkin hieman lämpöäjohtavia täyteaineita. Sitä vastoin peitelista 24 voi olla varustettu myös vahvikekerroksella, esimerkiksi lasikuitujen muodossa. Peitelista 40 puskukohdan 42 vieressä on tarkoituksenmukaisesti varustettu jälleen lämpöä johtavalla täyteaineella ja tämän lisäksi se voi vielä sisältää vahvike-kerroksen.

Levyelementin rakenne kokonaisuudesaan on sopivimmin sellainen, että kokonaispaksuus on noin 25 mm. Levyelementin koko on sopivimmin 450 x 900 tai 600 x 900 mm. Kukin levyelementti sisältää asetusjaotusta vastaavan määrän syvennyksiä 6 putkille 8, joiden etäisyys sopivimmin on 150 mm.

Kuviossa 2 on esitetty levyelementin toinen sovellutusesimerkki, jossa on eristekerros 44 varustettuna syvennyksellä 46 e 9698/ putkea 8 varten. Tässä sovellutusesimerkissä on eristekerroksen 44 päällä ensiksi kuormituksenjakokerros 48 ja vasta sen päällä 1ämmönjohtokerros 50 alumiinilevyn muodossa. Kuormituksenjako-kerroksessa 48 ja eristekerroksessa 44 on syvennys 52, johon on järjestetty peitelista 54, joka peittää syvennyksen 46 ja sivuilla ulottuvan syvennyksen 56. Peitelista 54 on paksumpi kuin kuormituksenjakokerros 48. Lisäksi peitelistassa on molemmilla pitkittäisotsapinnoilla 58 nokat 60, joiden avulla lista salpautuu syvennyksen 52 sivuseinämissä 64 oleviin uriin 62. Myös tässä suoritusesimerkissä yksittäiset kerrokset, ts. eris-tekerros 44, kuormituksenjakokerros 48 ja lämmönjohtokerros 50 on sopivimmin liimattu MegithanillaR toisiinsa. Eristekerros 44 ja kuormituksenjakokerros 48 muodostuvat samoin sopivimmin Megithanista* ja/tai ReprolitistaR, joilla on erilaiset tilavuuspainot. Lämmönjakokerros 50 voi olla lähemmin esittämättä jätetyllä tavalla peitetty suojakerroksella tai -kalvolla.

Kuvio 3 esittää vielä erästä levyelementin sovellutusesimerkkiä, jossa 1ämmönjohtokerros 66 on upotettu eristekerroksen 68 ja kuormituksenjakokerroksen 70 väliin. Lämmönjakokerroksessa 66, joka jälleen muodostuu metallilevystä, on muovattu ankku-rointielin 72, joka on upotettu eristekerrokseen 68.

Kuvion 4 1evyelementissä on jälleen lämmönjohtokerros 74 upotettu eristetty eristekerroksen 76 ja kuormituksenjakokerroksen 78 väliin. Lämmönjakokerroksessa 74 on aukko 80, jonka lävitse kuormituksenjaksokerroksen 48 levittämisen ja puristamisen yhteydessä on puristettu ainestulppa 82 pehmeämpään eristekerrokseen 76 ja aikaansaatu liitos kerrosten välillä tai parannettu sitä.

: Kuvion 5 suoritusesimerkissä taas on lämmönjohtokerros 84 upo tettuna eristettynä eristekerroksen 86 ja kuormituksenjakokerroksen 88 väliin. Kuormituksenjakokerroksen 88 kiinnittämiseksi on painonappimainen lukituslaite 90, jolloin eristekerroksella li 9 9698/ 86 lujasti liitetty lämmönjohtokerros 84 sisältää lukitussyven-nyksen 92, johon päänmuotoinen kuormituksenjakokerroksen 88 lukituselementti 94 on lukittu. Järjestely voi olla sellainen, että kuormituksenjakokerroksen 88 ja lämmönjohtokerroksen 84 tai eristekerroksen 86 välinen liitos tapahtuu pelkästään useiden levyelementin matkalle jaettujen lukituslaitteiden 90 avulla.

Kuvio 6 esittää vielä erästä 1evyelementtiä, jossa lämmönjohtokerros 96 on upotettu kerrosmaisesti eristyskerroksen 98 ja kuormituksenjakokerroksen 100 väliin. Eristekerros 98 sisältää jälleen syvennyksen 102 putken 8 vastaanottamista varten sekä syvennyksen 104 peitelistaa 106 varten. Viimeksi mainittu ulottuu syvennykseen 102 ja siitä laajenevan syvennyksen 108 ylitse. Peitelista 106 on painonappimaisen lukituslaitteen 110, joka on analoginen kuvion 5 lukituslaitteen 90 kanssa, avulla liitetty lämmönjohtokerrokseen 96 ja siten myös eristekerrok-seen 98. Tätä varten lämmönjohtokerros 96 sisältää muovatut lukitussyvennykset 112 ja peitelistassa 106 on alaspäin esiin-pistävät päämuotoiset lukituselementit 114, jotka lukittuvat lukitussyvennyksiin 112. Lukituslaitteen 110 asemesta peite-lista 106 voi olla varustettu myös esittämättä jätetyillä muovatuilla imunapei11 a, jotka imeytyvät kiinni syvennysten 104 pohjaan. Muuten kuvion 6 levyelementti vastaa oleellisesti kuvion 1 1evyelementtiä.

« 4 • ·

Claims (16)

1. 96987
2. 1. Pintailmastointilaitteisto, jossa on vierekkäin järjestettyjä, esivalmistettuja levyelementtejä (2, 10; 66, 68; 76, 74; 86, 84; 98, 96), jotka kukin muodostuvat eristekerroksesta (2, 68, 76, 86, 98) ja sen pinnalle kiinnitetystä lämmönjohto-levystä (10, 66, 74, 84, 96), jolloin levyelementeissä on asetus jaotusta vastaavalla tavalla järjestetyt syvennykset (6, 102), joihin on järjestetty putket (8) lämmön siirtoainetta varten, jolloin syvennyksen syvyys on suurempi kuin putken halkaisija, ja levyelementtien (2, 10; 66, 68; 76, 74; 86, 84; 96, 98) päälle on järjestetty kuormituksen jakokerros (12, 70, 78, 88, 100, 106), jonka paksuus (D2) on pienempi kuin levyele-mentin paksuus (D-j) ja jolloin lämmön siirtyminen syvennyksen (6, 102) kohdalla on pienempi kuin muualla, tunnettu siitä, että syvennyksillä (6, 102) on putkien (8) yläpuolella porrasmainen laajennus (22, 104, 108) ja kuormituksenjakokerros (12, 70, 78, 88, 100, 106) on kiinteästi yhdistetty lämmönjoh-tolevyn (10, 66, 74, 84, 96) kanssa ja syvennyksen (6, 22, 102, 104, 108) laajennetussa kohdassa on peitelista (24, 106), joka sivuilta tarttuu laajennettuun syvennykseen (6, 22, 102, 104, 108) ja omaa kuormituksen jakokerroksen (12, 70, 78, 88, 100, 106) suhteen suuremman lujuuden, sillä tavoin, että rakenteen kokonaispaksuus on noin 25 mm.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pintailmastointilaitteisto, tunnettu siitä, että lämmönjohtolevy (10) on syvennyksessä (6) ainakin jaksottaisesti järjestetty välin päähän syvennyksen sisäseinämästä (16).
4. 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen pintailmastointilaitteisto, tunnettu siitä, että lämmönjohtolevyssä (10) on syvennyksen (6) kohdalla poikittain syvennyksen pitkittäissuuntaan nähden ulottuvia, ulospäin osoittavia vakoja (18), jotka määräävät etäisyyden syvennyksen sisäseinämään (16). tl 1 1 π /" Ο Γΐ f 7 yoyo/
5. 4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen pintailmastointi-laitteisto, tunnettu siitä, että peitelistalla (24, 106) on vähäisempi lämmönjohtavuus kuin muulla kuormituksen jakokerroksella .
6. 5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen pintailmastointi-laitteisto, tunnettu siitä, että kuormituksenjakokerros (12) on muodostettu viereisen levyelementin (P2) kanssa muodostuvan puskukohdan (42) kohdalla puskukohdan (42) ylitse ulottuvan peitelistan (40) avulla.
7. 6. Patenttivaatimuksen 4 ja 5 mukainen pintailmastointilait-teisto, tunnettu siitä, että peitelista (106) on paksumpi kuin kuormituksenjakokerros (100) ja eristekerroksessa (98) on vastaava syvennys (104) peitelistaa (106) varten siten, että peitelistan yläpinta on samassa tasossa vieressä olevan kuormituksenjakokerroksen yläpinnan kanssa.
8. 7. Jonkin patenttivaatimuksen 4-6 mukainen pintailmastointi-laitteisto, tunnettu siitä, että peitelistoissa (24, 40, 106) on vahvikekerros, sopivimmin lasikuituvahvike.
9. 8. Jonkin patenttivaatimuksen 8-10 mukainen pintailmastointi-laitteisto, tunnettu siitä, että peitelistat (24, 40) on yhdeltä puolelta nivelöidysti liitetty kuormituksenjakokerroksen (12) kanssa.
10. 9. Jonkin patenttivaatimuksen 4-6 mukainen pintailmastointi-laitteisto, tunnettu siitä, että peitelistat (24, 40, 106) on järjestetty salpautuvasti. • 10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen pintailmastointi- laitteisto, tunnettu siitä, että kahdessa vierekkäisessä otsapinnassa (32) kulloinkin on sopivimmin kartiomainen nokka (36) ja toisissa otsapinnoissa (34) kulloinkin vastaavat urat (38) . 9698/
11. 11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen pintailmastointi-laitteisto, tunnettu siitä, että otsapinnat on muodostettu viereisten levyelementtien otsapintojen kanssa salpautu-viksi.
12. 12. Jonkin patenttivaatimuksen 1-11 mukainen pintailmastointi-laitteisto, tunnettu siitä, että eristekerros (2, 68, 76, 86, 98) ja kuormituksenjakokerros (12, 70, 78, 88, 100) muodostuvat samasta aineesta, jolloin kerroksilla kuitenkin on erilaiset tilavuuspainot.
13. 13. Jonkin patenttivaatimuksen 1-12 mukainen pintailmastointi-laitteisto, tunnettu siitä, että kuormituksenjakokerros (12, 70, 78, 88, 100) sisältää lämpöä johtavaa täyteainetta, esimerkiksi grafiitti- tai alumiinijauhetta.
14. 14. Jonkin patenttivaatimuksen 1-13 mukainen pintailmastointi-laitteisto, tunnettu siitä, että eristekerroksen (2) alle on lisäksi järjestetty huopa- tai karstaharsokerros.
15. 15. Jonkin patenttivaatimuksen 1-14 mukainen pintailmastointi-laitteisto, tunnettu siitä, että yksittäiset kerrokset on liimattu toisiinsa.
16. 16. Jonkin patenttivaatimuksen 1-14 mukainen pintailmastointi-laitteisto, tunnettu siitä, että kuormituksenjakokerros (78, 88) on yhdistetty muotosulkeisesti, sopivimmin lukitusele-menttien (82, 90) avulla lämmönjohtokerroksen (74, 84) ja eristekerroksen (76, 86) kanssa. “ 96987