FI96791C - Kudottu kangas paperikonetta tai vastaavaa varten ja menetelmä tällaisen kankaan valmistamiseksi - Google Patents

Description

96791

Kudottu kangas paperikonetta tai vastaavaa varten ja menetelmä tällaisen kankaan valmistamiseksi. - Väv för en pappersmaskin eller liknande och sätt att ti11verka en dylik väv.

Keksinnön kohteena on yleisesti kudottu kangas, joka on suunniteltu käytettäväksi paperin, selluloosan tai levyjen valmistamisen yhteydessä ja jossa kankaassa pitkin yhtä kahdesta reunasta on joukko silmukoita silmukkasaumaa varten päättömän kudotun kankaan muodostamiseksi. Keksintö koskee myös menetelmää tällaisen kankaan valmistamiseksi.

Tarkemmin sanottuna keksintö tarjoaa tällaisen silmukkasauman parannuksen mukauttamalla sen muuhun kudottuun kankaaseen merkkien välttämiseksi paperirainassa silmukkasauman kohdalla.

Keksinnön mukainen kudottu kangas on erityisen käyttökelpoinen mm. peruskankaana puristinhuovassa paperikoneen puristusosassa. Puristinhuovat valmistetaan joko ilman saumaa tai sauman kanssa. Nykyisin 1iitäntätekniikassa luotetaan lähes pelkästään ns. silmukkasaumaan, missä kaksi kankaan reunaa (ei välttämättä saman kankaan reunaa), jotka liitetään toisiinsa, käsittävät rivin saumasilmukoita. Nämä silmukat ovat vinosti tai kohtisuorasta kankaan perustasoon nähden. Liitettäessä yhteen kyseiset kaksi kankaan reunaa, yhdessä reunassa olevat silmukat sovitetaan toisessa reunassa olevien silmukoiden väliin, minkä jälkeen vähintään yksi erillinen saumalanka sovitetaan lomittai-siin saumasi Imukoihin niiden lukitsemiseksi toisiinsa.

Tällainen silmukkasauma ei kuitenkaan ole täysin tyydyttävä useista syistä johtuen, joita syitä käsitellään seuraavassa viittaamalla kuvioihin 1-7, jotka esittävät tekniikan tason mukaista kudottua kangasta, menetelmää kankaan valmistamiseksi sekä tekniikan tason puutteita.

Kuvio 1 esittää pystyieikkausta yhdensuuntaisesti loimilankojen 2 96791 kanssa tunnetun kaksikerroksisen kudotun kankaan sovellutus-muodossa, ja kuvio 2 esittää leikkausta pitkin kuvioni viivaa II—II. Kuvion 1 kudotussa kankaassa on loimilangat VI, V2, V3, V4, jotka ulottuvat kuvatasossa, ja kudelangat 1-8 ulottuvat kohtisuorasti kuvatasoon nähden ja ne on jaettu kahteen kerrokseen LI, L2. Loimilangat VI - V4 mutkittelevät suhteellisen suorien kudelankojen 1-8 ympäri, jolloin kukin loimi lanka, kuten loimi lanka VI, seuraa jaksottaisesti kaavaa "päältä välistä-» alta-» välistä" kudelankojen kahden kerroksen LI, L2 suhteen (kts. myös kuvio 8 vasemmalle tasosta A).

Kuvio 3 esittää menetelmää kuvioissa 1 ja 2 esitetyn kaksikerroksisen kankaan kutomiseksi ns. pyörökudontatekniikalla, missä yllä mainitun tyyppiset saumasilmukat 11, 11' kudotaan samanaikaisesti kankaan kanssa. Kude kuviossa 3 kudotaan järjestyksessä 1 -*· 2 -» 2' ^1'. Kudelangat 1 ja 2 ns. päällikankaassa muodostavat saumasilmukan 11 saumalangan 10 ympärille yhdensuuntaisesti 1oimi1 ankojen kanssa. Kudelangat 1' ja 2'' ns. pohja-kankaassa muodostavat saumasilmukan 11' saman saumalangan 10 ympäri. Siirtymäkohdassa vasemmalle kuviossa 3 päällikankaan ja pohjakankaan välissä kude muodostaa epäsäännöllisyyttä kutomakoneen reunassa.

Kuvio 4 esittää kaavioilisesti suuremmassa mittakaavassa sauma-silmukkaa 11 saumalanka 10 poistettuna, ja neljää loimilankaa VI - V4, jotka sijaitsevat lähinnä silmukkaa 11.

Kuvio 5 esittää kaavioi 1isesti valmista silmukkasaumaa kuvioiden 1-4 mukaisesti kaksikerroksiseksi kudotun kankaan reunojen välissä. Kuten edellä on kuvattu, saumasilmukat 11, 11' muodostetaan kutomalla kudelangat 1-8 saumalangan 10 ympäri. Saumalangal1 a 10, jota käytetään kudontaprosessin aikana ja josta seuraavassa käytetään nimitystä "kudontasaumalanka", voi tyypillisesti olla halkaisija 1,2 - 1,7 mm. Kudontasaumalanka poistetaan saumasi Imukoista, ennenkuin kudottu kangas asenne 3 96791 taan paperikoneeseen. Sauman lopullista liittämistä varten paperikoneessa kuitenkin käytetään tavallisesti hieman pienem-pihalkaisijäistä saumalankaa 10, esim. 0,7 mm, jotta mahdollistettaisiin sen kulkeminen helposti silmukoiden lävitse. Alue lopullisen silmukkasauman ympärillä (kuvio 5) käsittää näin laajemman tyhjän tilan verrattuna saumaan, joka on muodostettu suoraan kutomakoneessa (kuvio 3). Tämä kasvanut tyhjä tila on kuvattu kuviossa 5, missä saumavyöhyke muodostuu alueista 01, 02, 01, missä 02 on alue, missä lopullisen silmukkasauman saumalanka 10 sijaitsee, ja kaksi aluetta 0,1, 01 alueen 02 molemmilla puolilla edustavat silmukoiden 11, 11' osaa, joka aikaansaa mainitun kasvaneen tyhjän tilan saumavyöhykkeellä. Kuviossa 6, joka kuvaa kuvion 5 saumaa vielä yksinkertaistetum-massa muodossa, kudottua kangasta, joka muodostuu loimi langoista ja kudelangoista, on yleisesti merkitty viitenumerolla 20.

Seuraavat ongelmat PI - P4 esiintyvät tekniikan tasossa: P1 Saumavyöhykkeellä ei ole samaa vedenläpäisevyyttä kuin muulla osalla kudottua kangasta, koska saumasi Imukoissa 11, 11' on alueilla 01 suurempi tyhjä tila kuin kankaan muissa osissa. Jos kangasta käytetään peruskankaana puristinhuo-vassa, voi tämä johtaa epäsuotaviin merkkeihin paperirai-nassa johtuen joustavuudesta puristuksen yhteydessä erilaisen vedenpoiston vuoksi saumavyöhykkeellä.

P2 Jos kudottua kangasta käytetään peruskankaana puristinhuo-vassa, jolla paperin puolella (ts. puolella, joka on kohti paperirainaa käytön aikana) on suhteellisen kokoonpuristuva vanusta muodostettu päällikerros, joka on neulattu perus-kankaaseen, vanu ankkuroituu vähemmän tehokkaasti saumavyö-.: hykkeellä (01-02-01) siitä seuraavine riskeineen, että se voi helposti kulua pois ja epäsuotavia merkkejä voi esiintyä paperirainassa.

96791 4 P3 Saumavyöhykkeen kasvanut tyhjä tila alueilla 01 rajoittaa suuremman ilmanläpäisevyyden, mistä aiheutuu seuraavat ongelmat. Jos huonosti ankkuroitu vanuosa, kuten kohdassa P2 yllä todettiin, suunnitellaan kuvion 7 mukaisesti liuskaksi 22, joka peittää saumavyöhykettä (tämä tekniikka on kuvattu julkaisussa SE 8206222-5), tämä vanuliuska 22, kun puristinhuovan saumavyöhyke kulkee vettä poistavan imulaatikon (ei esitetty) kohdalla, joka laatikko sijaitsee huovan vanun puolella, iskeytyy imulaatikkoon aikaansaaden pistoolin laukausta muistuttavan äänen ja altistuen kulumiselle, kuten kaavioi 1isesti pistekatkoviivoi 11 a kuviossa 7 on esitetty.

P4 Kun puristinhuopa, jossa on kuvion 5 mukainen peruskangas, kulkee puristinnipistä, esiintyy siellä saumavyöhykkeessä vaihtelua kokoonpuristuvuudessa, mikä aikaansaa merkkejä paperiin. Kuviosta 5 ilmenee, että peruskankaan paksuus saumavyöhykkeellä (01-02-01) on 2 x Δτ pienempi kuin kankaan muun osan paksuus T, missä Δ T vastaa loimi langan halkaisijaa, joka on esim. 0,4 mm. Vanukerros peruskankaan paperin puolella aiheuttaa siten vähentyneen paksuuden pu-ristinnipissä. Lisääntyneet tyhjät tilat saumasi Imukoissa alueilla 01 myös edesauttavat kokoonpuristuvuuden vaihteluja .

Kuviossa 5 on katkoviivoilla kohdissa 26 esitetty tunnettu tekniikka tyhjien tilojen vähentämiseksi saumavyöhykkeen alueilla 01. Sen jälkeen, kun kudottu kangas on liitetty yhteen sauma-langan 10 avulla paperikoneessa, yksi tai useampi täytelanka 26 sovitetaan saumasilmukoiden lävitse alueilla 01. Tällaisten lankojen 26 käyttö vähentää jossain määrin edellä mainittuja ongelmia P1 ja P3 (koskien veden - ja ilmanläpäisevyyttä) . Täytelankojen käyttö ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa P2 (heikko vanun ankkurointi), koska langat 26 sovitetaan vanun neulauksen jälkeen, tai ongelmaa P3 (vähentynyt paksuus), koska täytelan-

II

96791 5 gat 26 ovat täysin saumasilmukoiden 11, 11' sisällä ja siten eivät voi eliminoida paksuuden vähenemistä 2 χδΤ. Lisäksi täytelangat sinänsä aiheuttavat lisäongelman (P5), koska tekniikka on aikaavievää, mikä on erityisen vakavaa paperikoneessa, missä seisokkiajat ovat erittäin kalliita.

Edellä olevasta ilmenee, että saumavyöhykkeen 01-alueet ovat epäsuotavia. 01-alueiden vähentäminen tekemällä saumalanka 10 sauman lopullista liittämistä varten paksummaksi ei kuitenkaan ole mikään ratkaisu. Ensinnäkin saumalanka tulee hankalaksi tai mahdottomaksi sovittaa, kun liitetään kankaan päitä yhteen paperikoneessa. Toiseksi saumalanka, joka on liian paksu, voi aiheuttaa ei-hyväksyttävän korkean tiheyden 02-alueella. Tämä johtuu siitä, että saumalanka itsessään on paksumpi kuin loi-milangat ja koska kudetiheys tavallisesti on kaksinkertainen verrattuna 02-alueeseen, koska silmukat tällä alueella ovat lomittain vierekkäin toisiaan vasten.

Keksinnön y1eistehtävänä on ratkaista yllä mainitut ongelmat PI - P5.

Keksinnön päätehtävänä on tehdä mahdolliseksi aikaansaada merkkejä jättämätön silmukkasauma paperikoneen kudottuun kankaaseen.

Keksinnön erityistehtävänä on aikaansaada tämän tyyppinen sil-mukkasauma, joka verrattuna muuhun kankaaseen ei vaikuta vedenläpäisevyyteen, vanun ankkurointikykyyn, ilmanläpäisevyyteen tai kokoonpuristuvuuteen.

Keksinnön vielä eräänä tehtävänä on tarjota yllä mainitun * tyyppinen silmukkasauma, joka mahdollistaa suhteellisen ohuen saumalangan käytön, mikä tekee helpoksi liittää saumasilmukat toisiinsa.

___ .·. ττ- , 96791 Nämä ja muut keksinnön tehtävät saavutetaan keksinnön ensimmäisen piirteen mukaisesti tämän selitysosan alussa esitetyn tyyppisen kudotun kankaan avulla, joka kangas on tunnettu siitä, että on järjestetty vähintään yhteen mainituista pääty-reunoista vähintään yksi materiaalisäie, sopivimmin lisälanka, joka ulottuu oleellisesti yhdensuuntaisesti mainitun yhden pää-tyreunan kanssa kankaan säännöllisen 1ankajärjestelmän vieressä ja joka liittyy, sopivimmin kutomalla, ainoastaan saumasilmu-koiden sellaisiin osiin, jotka ovat kohti kankaan ensimmäistä puolta.

Käyttämällä tällaista materiaalisäiettä, sopivimmin kutomalla yksi tai useampi tällainen lisälanka silmukoihin, muodostuu saumavyöhykkeel1 e eräänlainen kankaan säännöllisen lanka järjestelmän jatke. Tämän jatkeen paksuus on kuitenkin pienempi kuin kankaan muun osan paksuus, mistä syystä saumasilmukat, huolimatta jatkeen olemassaolosta, tulevat helposti luoksepäästä-viksi, kun saumalanka tai -langat tulee sovittaa paikalleen.

Lisälanka tai -langat kudotaan sopivimmin ainoastaan saumasil-mukoiden sellaisiin osiin, jotka ovat kohti kankaan paperipuol-ta, mikä tarkoittaa sen sitä puolta, joka on kohti paperirainaa käytön aikana.

Keksinnön mukaisen kudotun kankaan suositeltavia sovellutusmuo-toja on esitetty epäitsenäisissä vaatimuksissa.

Keksinnön toisen piirteen mukaisesti on järjestetty menetelmä tämän selitysosan johdannossa esitetyn tyyppisen kudotun kankaan valmistamiseksi, joka menetelmä on tunnettu siitä, että kangasta kudottaessa jatkuvasti kudotaan vähintään yhteen kankaan päätyreunaan vähintään yksi lisälanka, joka järjestetään oleellisesti yhdensuuntaisesti mainitun yhden päätyreunan kanssa kankaan säännöllisen 1ankajärjestelmän viereen ja joka kudotaan saumasilmukoiden ainoastaan sellaisiin osiin, jotka 7 96791 mainitun silmukkasauman valmistamisen jälkeen ovat kohti kankaan ensimmäistä puolta. Sopivimmin vähintään yksi tällainen lisälanka kudotaan kankaan molempiin päätyreunoihin.

Siinä tapauksessa, että kudottu kangas on kaksikerroksinen ku-delankojen kahden kerroksen ollessa liitetty yhteen loimilan-goilla, ja silmukat muodostetaan kudelangoilla siten, että nämä langat, kun ne kulkevat yhdestä kerroksesta toiseen, kulkevat yhden tai useamman saumalangan ympäri, lisälangan tai -lankojen kutominen saumasi Imukoihin voidaan aikaansaada seuraavalla tavalla. Lisälanka tai -langat järjestetään kutomakoneessa saumalangan tai -lankojen sille puolelle, joka on poispäin kankaasta, ts. sille puolelle, joka on poispäin säännöllisistä loimilangoista. Jos kutomisen aikana kudelangat kulkevat sekä saumalangan että lisälangan tai -lankojen ympäri ja lisälanka tai -langat ohjataan saman varsi 1iikkeen avulla kuin säännölliset loimilangat, lisälanka tai -langat liukuvat joidenkin saumasilmukoiden ympäri kudontaprosessin aikana kerääntyäkseen yhteen kerroksista.

Keksinnön mukaisen menetelmän muut edulliset sovellutusmuodot on esitetty epäitsenäisissä vaatimuksissa.

Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisesti joidenkin sovellutusmuotojen osalta viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuviot 1-7 kuvaavat yllä kuvattua tekniikan tasoa ja kuviot 8-15 kuvaavat keksintöä.

Kuvio 1 esittää pystysuoraa poikkileikkausta yhdensuuntaisesti loimi lankoihin nähden tunnetussa kaksikerroksisessa kudotussa kankaassa.

Kuvio 2 esittää leikkausta pitkin kuvion 1 viivaa II-II.

β 96791

Kuvio 3 esittää kaavioi 1isesti kuvioiden 1 ja 2 kankaan tunnettua valmistusmenetelmää pyörökutomistekniikalla.

Kuvio 4 esittää osaleikkausta, joka sisältää saumasilmukan, tunnetusta kudotusta kankaasta, joka on valmistettu kuvion 3 mukaisesti.

Kuvio 5 esittää kaavioilisesti tunnetun tekniikan mukaisesti valmistettua silmukkasaumaa.

Kuvio 6 esittää yksinkertaistettuna kuvantona kuvion 5 tunnettua silmukkasaumaa.

Kuvio 7 esittää tunnetussa puristinhuovassa esiintyvää läpäisevyysongelmaa.

Kuvio 8 esittää kaavioilisesti perspektiivistä osaleikkaus-kuvantoa keksinnön mukaisen kudotun kankaan eräästä sovellutusmuodosta sen valmistuksen yhteydessä.

Kuvio 9 esittää kuvion 6 kaltaista kuvantoa, mutta keksinnön mukaisesti modifioituna.

Kuvio 10 esittää menetelmää keksinnön mukaisen kudotun kankaan liittämiseksi yhteen.

Kuviot 11A - 11D ja kuviot 12Ä - 12D kuvaavat yhdessä keksinnön mukaisen kudotun kankaan suositeltavaa valmistusmenetelmää .

Kuvio 13 esittää menetelmää keksinnön mukaisen kankaan kutomiseksi käyttäen neljää lisälankaa.

Kuvio 14 esittää kuvion 13 menetelmän muunnosta.

li 9 96791

Kuvio 15 esittää kaavioilisesti silmukkasaumaa, joka on aikaansaatu kuviossa 13 tai 14 kuvatulla kudontamenetel-mällä.

Samoja viitenumerolta kuin kuvioissa 1-7 käytetään ekvivalenteista osista kuvioissa 8 - 15, mikäli mahdollista.

Kuviossa 8, joka on kaaviollinen perspektiivikuvantoleikkaus kudotusta kankaasta, joka on valmistettu keksinnön mukaisesti, katkoviivat ilmaisevat tason A, joka ulottuu kuvion 3 yhteydessä kuvatun tyyppisen kudontasaumalangan 10 lävitse. Kuviossa 8 tasosta A vasemmalle oleva kankaan osa on aiemmin tunnettu ja sen rakenne ja valmistaminen pyörökudontatekniikalla on selostettu edellä kuvioiden 1-7 yhteydessä eikä sitä näin ollen selosteta enää uudelleen.

Kuviossa 8, oikealle tasosta A, on esitetty neljä saumasilmuk-kaa 11, 12, 13 ja 14, jotka kaikki on kudottu saumalangan 10 ympärille ja on muodostettu, mainitussa järjestyksessä, kude-langoista 1, 2; 3, 4; 5, 6; ja 7, 8. Neljä loimilankaa VI - V4, kahdeksan kudelankaa 1-8 samoinkuin neljä saumasilmukkaa 11 -14 muodostavat kaikki osan pääl1ikankaasta. Pohjakangas on esitetty kuviossa 8 ainoastaan kahden kudelangan 7' ja 8' avulla sekä niihin liittyvän saumasilmukan 14' avulla, jolloin kuitenkin on selvää, että pohjakangas kudotaan samalla tavoin kuin päällikangas ja että saumasilmukat (ei esitetty) pohjakan-' kaassa kudotaan pääl1ikankaan saumasilmukoiden 11 - 14 väliin. Kuvion 8 kudottu kangas on tähän saakka aiemmin tunnettu.

Kuvio 8 esittää, kuinka ylimääräinen lanka 30 on keksinnön erään sovellutusmuodon mukaan kudottu saumasilmukoiden 11 - 14 ympäri. Tarkemmin sanottuna ylimääräinen lanka on kudottu ·. ainoastaan saumasilmukoiden 11 - 14 "pääl1ikerrokseen LI", joka muodostuu kudelankojen 1, 3, 5 ja 7 jatkeista oikealle tasosta A. Siten ylimääräinen lanka 30 ei sitoudu pääl1ikankaan 96791 10 pohjakerroksen L2 (kudelangat 2, 4, 6 ja 8) jatkeeseen oikealla tasosta A. Tämän seurauksena kudotun kankaan säännöllinen lanka järjestelmä vasemmalla tasosta A ulottuu oikealle tähän tasoon A, mutta kuitenkin ainoastaan päällikankaan päälliker-roksessa L1.

Vastaava ylimääräinen lanka (ei esitetty) on sopivimmin kudottu myös kankaan pohjakankaaseen siten, että molemmat kankaan pää-tyreunat varustetaan tällaisella ylimääräisellä langalla. Pohjakankaassa tämä ylimääräinen lanka sitoutuisi esimerkiksi silmukassa 14' kudelangan 8' jatkeeseen, mutta ei kudelangan 7' jatkeeseen.

Kuvio 9 esittää kaaviollisesti valmiin silmukkasauman ulkonäköä kuvion 8 mukaisesti kudotussa kankaassa, jonka molemmat pääty-reunat on varustettu tällaisella jatkeella, joka kuviossa 9 on merkitty viitenumerolla 34. Verrattaessa kuvioon 6 ilmenee, että nämä jatkeet 34 tehokkaasti edesauttavat saamaan sauma-vyöhykkeen samanlaiseksi kudotun kankaan muun osan kanssa. Erityisesti edellä mainitut alueet 01 (kuvio 5) siltautuvat kankaan päällikerroksessa.

Korostettakoon, että kuvio 9 on erittäin kaaviollinen ja että kankaan 20, saumalangan 10, jatkeiden 34 ja alueiden 01 ja 02 suhteelliset mitat voivat käytännössä poiketa huomattavasti siitä, mitä kuviossa 9 on esitetty. Käytännössä on esimerkiksi huomattu, että kudotun kankaan päällipuoli tulee käytännössä täysin tasaiseksi saumavyöhykkeellä ilman mitään paksuuden vähenemistä 02-alueella, kuten kuviossa 9 on esitetty.

Kuvio 10 esittää, kuinka kankaan kaksi päätyreunaa huolimatta jatkeista 34, voidaan liittää yhteen kulmassa tavanomaisella tavalla saumasilmukoiden lomittamiseksi riittävästi saumalangan tai -lankojen sovittamisen sallimiseksi. Vaikka on mahdollista järjestää vastaavat kankaan pohjakerroksen ulokkeet, aiheuttai- «i η 96791 si tämä ongelmia kankaan yhteenliittämisessä, jos se suoritetaan kuviossa 10 esitetyllä tavalla.

Eräs tapa sovittaa kuviossa 8 esitetyn tyyppinen ylimääräinen lanka 30 selostetaan seuraavassa.

Vaikkakin on teoreettisesti mahdollista sovittaa lisälanka 30 kutomisen jälkeen, on se käytännössä sovitettava samalla, kun kangasta kudotaan kutomakoneessa. Ensimmäinen vaihtoehto on luottaa lisälangan 30 varsiohjaukseen, riippumatta loimivar-sista, joka lanka voidaan sovittaa joko oikealle tai vasemmalle tasosta Ά kuviossa 8.

Toinen, edullisempi vaihtoehto selostetaan seuraavassa viittaamalla kuvioihin 11A-D ja 12A-D. Kuviot 11A-D esittävät, kuinka loimilanka VI kuviossa 8 sitoutuu kudelankoihin 1-8. Loimi-lanka VI on "päällä" kuviossa 11A, "välissä" kuviossa 11B, "alla" kuviossa 11C ja lopuksi jälleen "välissä" kuviossa 11D. Muut loimi langat V2 - V4 seuraavat samaa rakennetta kuitenkin siirrettynä lankaan VI nähden (kts. kuvio 8). Loimilankoja VI -V4 ohjataan tunnetulla tavalla pystysuorasti liikkuvien varsien avulla. Olettaen nyt, että lisälanka 30 sovitetaan oikealle tasosta A "lisäloimilangaksi" ja että tämä lisäloimilanka 30 ohjataan saman varsiliikkeen avulla kuin loimilanka VI kuvioissa 11A-D, tulee tällöin tulokseksi kuvioissa 12A-D esitetty. Kuten loimilanka VI, lisälanka 30 sijaitsee ensiksi "päällä" (kuvio 12A) ja sen jälkeen "välissä" (kuvio 12B). Kun kolmannessa vaiheessa (kuvio 12C) lisälankaa 30 ohjataan varren avulla sijoittumaan kolmannen silmukan 13 alle, lisälanka 30, ja tämä on erityisesti huomattava, ei sitoudu kudelangan 6 jatkeeseen vaan sen sijaan liukuu ylöspäin silmukan 13 ympäri asemaan sen yläpinnan päälle, ts. oleellisesti samaan asemaan kuin lisälanka 30 kuviossa 12A. Tämä lisälangan 30 liukuliike ylös silmukan 13 ympäri ilmenee myös kuviosta 8, missä langan lähtöasento on esitetty katkoviivoilla. Lopuksi kudelangat 7 ja 12 96791 8 sijoittavat lisälangan 30, samoinkuin loimilangan VI, "väliin" kuviossa 12D.

Eräs syy, miksi lisälanka 30 liukuu ylöspäin kuviossa 12C, mutta ei alaspäin kuviossa 12A, on, että pohjakankaan silmukka 12' (ei esitetty) sijaitsee pääl1ikankaan silmukoiden 12 ja 13 välissä. Tämä pöhjakangassiImukka 12' on jo kudottu, kun varsi ohjaa lisälangan alaspäin kuviossa 12C. Siten pöhjakangassi1-mukka 12' estää lisälangan 30 sijoittumasta täysin päällikan-gassilmukan 13 alle, mistä on seurauksena, että lisälanka 30 ei sitoudu silmukan 13 alapuolelle vaan sen sijaan liukuu ylös silmukan 13 ympäri. Edesauttava syy on, että loimilangat pääl-likangasta varten on nostettava suhteellisen paljon, kun pohja-kangasta on kudottava, jotta ne eivät tule sovitetuksi pohja-kankaaseen. Luonnollisesti myös myötävaikuttavana tekijänä on se, että lisälankaa 30, samoinkuin loimilankoja VI - V4 pidetään jännittyneenä kudontaprosessin aikana.

Kuvio 13 esittää kaavioi 1isesti kutomakoneen osaa ja sitä kuinka enemmän kuin yksi lisälanka voidaan sovittaa keksinnön mukaisesti.

Viitenumero 40 kuviossa 13 esittää yleisesti kaidetta, jossa on joukko pystysuoria kaidetankoja 42. Kahden tangon välistä tilaa nimitetään perinteisesti "hampaaksi", jota on kuviossa 13 merkitty viitenumerolla 44. Kukin hammas 44 vastaanottaa kahdeksan loimilankaa, neljä pääl1ikangasta ja neljä pohjakangasta varten. Loimilankoja ohjataan ylöspäin ja alaspäin niiseillä (ei esitetty). Neljä lisälankaa 30 - 33 on järjestetty päällikan-gasta varten ja neljä lisälankaa 30' - 33' (kuvio 13) on järjestetty pohjakangasta varten. Kaikki nämä kahdeksan lisälankaa on järjestetty samaan hampaaseen 44 kuin kudontasaumalanka 10, • jonka ympärille saumasilmukat 11, 11' kudotaan.

Kuvio 13 kuvaa, esimerkiksi, että lisälanka 33 päällikankaassa

II

13 96791 ja lisälanka 30' pohjakankaassa eivät sitoudu vastaavaan kude-lankaan tai silmukkaosaan vaan sen sijaan liukuvat ylöspäin tai vastaavasti alaspäin, kuten nuolilla on esitetty.

Jos tulee sovittaa useita tai paksuja lisälankoja, voi olla suositeltavaa sijoittaa ne toiseen hampaaseen kuin kudontasau-malanka 10. Eräs esimerkki tästä on esitetty kuviossa 14, joka muuten vastaa kuviota 13.

Kuvio 15 esittää valmista saumasilmukkaa kudotussa kankaassa, joka on valmistettu kuvioiden 13 tai 14 mukaisesti (periaatteessa sama lopputulos saavutetaan kuvioiden 13 ja 14 molemmilla vaihtoehdoilla), jolloin viitenumerot 46, 46' vastaavat alueita, joilla lisälangat 30 - 33 tai 30' - 33' sijaitsevat ja niitä voidaan verrata edellä mainittuihin tekniikan tason 01-alueisiin kuviossa 5.

Keksintöä on nyt selostettu piirustuksissa esitettyjen sovellutusesimerkkien avulla, jolloin on ymmärrettävä, että monet muutokset ja modifikaatiot ovat mahdollisia oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

Keksintö ei esimerkiksi sovellu pelkästään peruskankaaseen puristinhuovissa vaan sitä voidaan käyttää myös muissa kudotuissa kankaissa, kuten kuivauskankaissa paperikoneissa.

Pyörökudonnassa kangas voidaan myös valmistaa, kuten alalla on tunnettua, käyttäen kahta silmukkasaumaa, yhtä kussakin kutomakoneen reunassa, missä pohjakangas kulkee pääl1ikankaaseen. Tässä tapauksessa lisälangat voidaan kutoa molempiin saumavyö-hykkeisiin.

: Edelleen kangasta ei tarvitse valmistaa pyörökudontatekniikal1 a ja saumasilmukat voivat myös olla tyypiltään sellaisia, että ne on pujotettu jälkeenpäin tasokudottuun kankaaseen. Tämä 14 96791 tekniikka on myös käyttökelpoista yksikerroksisille kankaille tai monikerroksisille kankaille, joissa on enemmän kuin kaksi kerrosta.

Mitä tulee lisälankojen valintaan, ne voivat muodostua esimerkiksi sulavasta langasta, jotta aikaansaataisiin lämmittämällä tehokkaampi kuidun ankkurointi. Termi "sulava lanka" käsittää langan, joka osittain muodostuu materiaalista, jolla on alhainen sulamispiste verrattuna muihin langan osiin. Eri lisälangat voivat myös muodostua eri materiaaleista, jolloin on mahdollista myös käyttää eri määriä lisälankoja kahdessa toisiinsa liitettävässä kangasreunassa, mikä voi olla edullista valmistettaessa vino leikkaus vanukerroksen poikki, kuten kuviossa 7 on esitetty.

Tässä käytetty termi "lanka" käsittää minkä tahansa tyyppisen langan, esim. kehrätyn langan, monofilamenttilangan, kerratun monofilamenttilangan jne.

Edelleen kudontamalli voi vaihdella monin eri tavoin verrattuna kuviossa 8 esitettyyn.

Keksintöä voidaan myös käyttää peruskudoksiin, joissa on useampi kuin kaksi kerrosta, joko kudottuna yksikappaleiseksi tai laminoituna, jolloin sauma/saumat muodostuvat sen jälkeen, kuten edellä on selostettu, peruskankaan kahteen alimpaan kerrokseen, ja pitkittäiset langat yläkerroksessa ulottuvat keskeytymättä sauman ylitse leikattavaksi avoimeksi yhdessä kuviossa 7 viitenumerolla 22 esitetyn tyyppisen vanuliuskan kanssa muodostamaan sen osa. Tällaisessa sovellutuksessa keksintö parantaa avoimeksi leikattujen kangaskerrosten ankkurointia aiakangaskerroksissa siten, että neulattu ja ; läpineulattu vanu ankkuroituu lisälankaan tai -lankoihin.

Claims (15)

96791 15

1. Kudottu kangas paperin-, selluloosan- tai kartonginvalmis-tuskoneita varten, jossa kankaassa on pitkin kutakin kahta pää-tyreunaa joukko saumasilmukoita (11-14), jotka on tarkoitettu silmukkasaumaan muodostamaan päättömän kudotun kankaan, tunnettu siitä, että vähintään yhteen mainituista päätyreunoista on kudottu vähintään yksi lisälanka (30), joka ulottuu oleellisesti yhdensuuntaisesti mainitun yhden päätyreu-nan kanssa kankaan säännöllisen lankajärjestelmän (V1-V4) vieressä ja joka liittyy ainoastaan saumasilmukoiden (11-14) sellaisiin osiin, jotka ovat kohti kankaan ensimmäistä puolta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kangas, tunnettu siitä, että kankaan mainittu ensimmäinen puoli on sen paperi-puoli .

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kangas, tunnettu siitä, että kankaan säännölliseen lankajärjestelmään kuuluu kankaan aiotussa kulkusuunnassa paperikoneessa pitkittäiset langat (1-8), jotka on jaettu kahteen kerrokseen (L1-L2), jotka on liitetty yhteen mainituilla silmukoilla (11-14) ja poikittain kankaan aiottuun kulkusuuntaan nähden poikittaiset langat (V1-V4), jotka liittävät pitkittäisten lankojen (1-8) mainitut kaksi kerrosta (L1, L2), jolloin pitkittäisten lankojen mainittujen kahden kerroksen (L1, L2) se kerros (L1), joka on lähinnä mainittua ensimmäistä kankaan puolta, muodostaa jatkeellaan silmukoiden mainitut osat.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen kangas, tunnettu siitä, että lisälanka (30) on oleellisesti yhdensuuntainen loimilankojen (V1-V4) kanssa kankaan säännöllisessä lankajärjestelmässä.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen kangas, tunnettu siitä, että lisälanka (30) on oleellisesti yhden 96791 16 suuntainen kudelankojen kanssa kankaan säännöllisessä lanka-järjestelmässä .

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen kangas, tunnettu siitä, että saumasilmukoiden (11-14) mainitut osat sijaitsevat etäisyydellä (δ) kankaan paksuuden suunnassa nähtynä - kankaan pääpinnasta, joka sijaitsee mainitulla ensimmäisellä puolella, ja että lisälanka (30) silloittaa mainitun etäisyyden (δ) mainitun pääpinnan jatkeen muodostamiseksi.

7. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen kangas, tunnettu siitä, että kankaaseen kuuluu suhteellisen kokoonpuristumaton peruskangas puristinhuovassa, ja että kangas mainitulla ensimmäisellä puolella on liitetty suhteellisen kokoonpuristuvaan kuitukerrokseen, joka on tarkoitettu olemaan vasten paperirainaa käytön yhteydessä, jolloin mainittu kuitu-kerros on ankkuroitu kankaan säännölliseen lankajärjestelmään ja saumasilmukoiden (11-14) osiin, jotka on liitetty lisälan-kaan (30).

8. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen kangas, tunnettu siitä, että lisälanka (30) on valmistettu sulavasta materiaalista, esim. sulavasta langasta.

9. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen kangas, tunnettu siitä, että on järjestetty kaksi tai useampi lisälanka (30), jotka ulottuvat oleellisesti yhdensuuntaisesti mainitun päätyreunan kanssa, joka on kankaan säännöllisen lanka järjestelmän vieressä, jolloin kaikki mainitut lisälangat (30) on kudottu saumasilmukoiden (11-14) ainoastaan niihin ·. mainittuihin osiin, jotka ovat vasten kankaan mainittua ensimmäistä puolta.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen kangas, tunnettu siitä, että lisälangat (30) on sovitettu keskenään erilaisella varsiohjauksella. 96791 17

11. Menetelmä kankaan valmistamiseksi, joka kangas on suunniteltu käytettäväksi paperin-, selluloosan- tai kartonginvalmis-tuskoneissa, ja jossa pitkin kutakin kahta päätyreunaa on joukko saumasiImukoitä (11-14), jotka on tarkoitettu silmukkasau-maan muodostamaan päättömän kudoskankaan, tunnettu siitä, että kankaan kutomisen aikana kudotaan vähintään yksi lisälanka (30) vähintään yhteen mainittuun päätyreunaan oleellisesti yhdensuuntaisesti sen kanssa ja kankaan säännöllisen lankajärjestelmän viereen, jolloin mainittu lisälanka (30) kudotaan saumasilmukoiden (11-14) ainoastaan niihin osiin, jotka ovat kohti kankaan ensimmäistä puolta.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitun tyyppinen vähintään yksi lisälanka (30) kudotaan kankaan molempiin mainittuihin päätyreunoihin.

13. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu ensimmäinen puoli on kankaan paperipuoli.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 11-13 mukainen menetelmä, jolloin kangas kudotaan kaksikerroksiseksi, jossa on kaksi kerrosta (L1, L2), jotka on liitetty yhteen loimilangoilla (V1-V4) ja jotka muodostuvat kudelangoista (1-8), jotka kulkiessaan kerroksesta toiseen kiertyvät vähintään yhden saumalangan (10) ympäri muodostamaan mainitut saumasilmukat (11-14), tunnettu siitä, että lisälanka (30) järjestetään kutomisen aikana saumalangan sille puolelle, joka on poispäin loimilan-goista (V1-V4).

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kangas valmistetaan pyörökudontatekniikalla tavallisen saumalangan (10) ympärille päällikangasta ja pohjakangasta varten, ja että vähintään yksi mainitun tyyppinen lisälanka (30) kudotaan sekä päällikankaaseen että pohjakankaaseen mainitun saumalangan (10) viereen. 96791 18 Pabentkrav