FI96070C - Metallikoteloinen, painekaasulla täytetty, monivaiheinen korkeajännitekytkentälaite - Google Patents

Description

- 96070 f

Metallikoteloinen, painekaasulla täytetty, monivaiheinen korkeajännitekytkentälaite

Keksintö kohdistuu patenttivaatimuksen 1 johdanto-5 osan mukaiseen metallikoteloiseen, painekaasulla täytettyyn, monivaiheiseen korkeajännitekytkentälaitteeseen.

Nimityksellä "teräslevyväliseinällä varustettu, SF6-eristetty kytkentälaite tyyppisarja ZV2" on firman CALOR-EMAG julkaisun 1376/h mukaan tehnyt tunnetuksi kyt-10 kentälaitteen, johon sopivat johdanto-osan tunnusmerkit.

Se muodostuu useista sinänsä suljetuista ja siten toistensa suhteen väliseinällä varustetuista, suuntaissärmiön muotoisista rakenneosista, jotka kulloinkin sisältävät toimintatilan, esimerkiksi koontikiskon. Jotta voitaisiin 15 koota täydellinen kytkentälaite, useiden toimintatilojen rakenneosat täytyy liittää yhteen kytkemällä väliin kaa-sutiiviit läpiviennit.

Käyttämällä suuntaissärmiön muotoisia koteloita voidaan tunnettujen kytkentälaitteiden yhteydessä niiden 20 yksinkertaiset rungot kapseloida tasaisilla levyillä.

Jotta voitaisiin hallita käytön yhteydessä tai häiriöiden yhteydessä esiintyviä paineita varmasti, ilman että tällöin täytyy muodostaa koteloinnin levypaksuudet liian suuriksi, levyt jäykistetään lisätoimenpiteillä, esim.

25 sisä- tai ulkopuolelle hitsatuilla rivoilla.

·* Suuntaissärmiön muotoiset kotelorakenneosat on so vitettavissa tunnettujen laitteiden yhteydessä järjestelmän jokaiseen kolmeen koontikiskoon yhdensuuntaisesti lähimmän kannen kanssa olevaan tasoon. Koska samoin tähän 30 rakenneosaan sovitetut koontikiskoerotuskytkimet on koh- . distettu vaiheittain tehokytkimen napojen mukaan, kiinto- • ♦ kiskojen ja erotuskytkinnapojen väliset yhdistyskiskot on asetettu ristikkäin tai pantu ristiin. Sen johdosta koon-tikiskotiloilla on suhteellisen suuri syvyys ja ne on sen 35 vuoksi sovitettu kytkintilan yläpuolelle tai alapuolelle.

96070 2

Keksinnölle on nyt asetettu tehtäväksi parantaa mainittua lajia olevaa korkeajännitelaitetta mahdollisimman kompaktilla rakennetavalla ja lyhyillä, yksinkertaisesti muodostetuilla yhdistysjohdoilla rakenteeltaan ja 5 valmistukseltaan ja muodostaa laite taloudellisemmin.

Tehtävä ratkaistaan ensimmäisen patenttivaatimuksen tunnusmerkkien avulla. Alivaatimuksissa on esitetty keksintöäjatuksen edulliset edelleenkehitysmuodot.

Keksinnön mukaisella johdon viennillä saadaan jouk-10 ko etuja verrattuna tunnettuun kytkentälaitteeseen ja vastaaviin esitettyihin tuotteisiin; näistä luetellaan seuraavassa tärkeimmät: a) Koontikiskotilan syvyys on minimoitavissa suoraviivaisen, risteämättömän johdotuksen perusteella.

15 b) Erotus- ja kolmiasentoisten kytkimien virtakis- kojen välinen etäisyys on annetun koontikiskon jakamisen diagonaalisovituksen perusteella selvästi suurempi kuin tunnetussa kytkentälaitteessa. Sen johdosta pienennetään selvästi sähköisen ylilyönnin vaaraa ja siten häiriön tu-20 lemista koontikiskotilaan, vaikka otetaan huomioon, että virtakiskojen osat yksittäisissä kohdissa voi olla muodostettu korkeajänniteteknisesti epäsuotuisasti.

c) Sähköliitäntöjen ristemättömän sovituksen johdosta väliseinällä jaettujen tilojen sisäpuolella erään 25 alivaatimuksen mukaisesti on maadoitettujen väliseinien ·* sijoittaminen johtojen vaiheittaiseksi erottamiseksi mah dollista. Tämä parantaa olennaisesti kytkentälaitteen käytettävyyttä, koska häiriötapauksessa ei voi esiintyä voi-makasvirtaisia vaiheylilyöntejä, vaan ainoastaan maavuo-30 tovalokaaria, kuten yksivaiheisen koteloinnin yhteydessä.

. Lisäksi vaiheväliseinät on keksinnön mukaan yhdistetty risteävästi väliseinän kanssa ja ne jäykistävät näitä huomattavassa määrin. Tämän johdosta häiriötapauksessa ei voi esiintyä muodonmuutoksia eikä siten epätiiviyksiä 35 eristysaineläpivientien sisäänruuvauskohdissa.

96070 3 d) Keksintöäjatus on hyödynnettävissä erään toisen alivaatimuksen mukaan vielä edelleen, jos sinänsä tekniikan tasosta tunnettuja suuntaissärmiön tai kuution muotoisia väliseinällä jaettuja tiloja kytkentälaitteen perus- 5 muodostamisen yhteydessä yhdistetään yksiosaiseksi koteloksi, minkä johdosta on vaivatta saavutettavissa väliseinällä jaettujen tilojen "rasiamaiseksi tekeminen" ja siten kytkentälaitteen uudelleen muodostetun tilavuuden lisäpienentyminen. Lisäksi on vain muutamia tiivistyskoh-10 tia ja siten vähäisempi vuotoaste.

e) Erään toisen alivaatimuksen mukaan on esitetty keksintöäjatuksen toinen edullinen lisämuodostaminen käyttämällä erotettuja koteloita koontikisko- ja kytkentä-tilaa varten, jonka yhteydessä häiriötapauksessa kytkin- 15 tilassa tämä voidaan poistaa kokonaisena, ilman että täytyisi keskeyttää käyttö missään koontikiskojärjestelmässä.

Keksinnön paremmaksi ymmärtämiseksi toimikoot seu-raavat piirustukset, jotka yksittäin esittävät:

Kuviot IA, IB: Tunnetussa kytkentälaitteessa ole-20 vissa koontikisko- ja kytkentätilassa olevan johdotuksen kaavamaista kuvausta sivukuvana ja päältä katsottuna. (Tekniikan taso.)

Kuviot 2A, 2B, 2C: Johdotuksen kaaviomaista kuvausta keksinnön mukaisen kytkentälaitteen perussovellutuk-25 sessa sivukuvana ja päältä katsottuna sekä leikkauksessa '· A - B (kuvio 2C) .

Kuviot 3A, 3B: Kytkentätilassa ja sen yläpuolelle erotettuun koteloon sovitetussa koontikiskotilassa olevan johdotuksen kaavamaista kuvausta keksinnön mukaisen kyt-30 kentälaitteen yhteydessä sivukuvana ja etukuvana.

Kuvio 4: Leikkausta yksinkertaiskoontikisko-

• I

laitteesta.

Kuvio 5: Alempi liitäntäalue kuvioon 4. (Leikkaus X - Y.) 35 Kuvio 6: Leikkausta kaksoiskoontikiskolaitteesta.

96070 4

Kuvio 7A: Leikkauskuvaa kolmiasentoisella kytkimellä varustetusta koontikiskolaitteesta päältä katsottuna .

Kuvio 7B: Leikkausta K - L kuvion 7A mukaan.

5 Kuvio 8: Leikkausta koontikiskotilasta, jossa on kolmiasentoisten kytkinten käyttösovitus, väliseinästä katsottuna.

Kuvio 9: Leikkausta koontikiskotilasta, jossa on kolmiasentoisten kytkinten sovitus, päältä katsottuna.

10 Kuviot 10A, 10B: Leikkausta yksinkertaiskoontikis- kolaitteesta ylhäällä olevan kaapeliliitoksen yhteydessä kahtena eri sovellutuksena.

Kuvio 11: Leikkausta kaksoiskoontikiskolaitteesta ylhäällä olevan kaapeliliitännän yhteydessä.

15 Kuviot 12A, 12B: Perussovellutuksen kaaviomaista kuvausta erotettujen koteloiden yhteydessä väliseinin muodostettuja tiloja varten.

Kuvio 13: Leikkausta kolmoiskoontikiskolla varustetusta keksinnön mukaisesta kytkentälaitteesta.

:* 20 Kuvioissa IA ja IB on tunnetun kytkentälaitteen koontikiskotilalla 11 suuntaissärmiön muoto, jossa on päällekkäiset koontikiskot 1, tulojohdot 2 kolmiasentoi-siin kytkimiin 3, joiden kiertoakselit 4 vaiheittain on kiinnitetty väliseinään 12 kaasutiiviisti rakennettuihin 25 läpivienteihin 13. Yhdistysjohdot 5 yhdistävät läpiviennit 13 kulloinkin kytkintilassa 14 sijaitsevan tehokyt-kimen 9 napaan 6. Koontikiskotilan 11 korkeus on koonti-kiskojen 1 halkaisijan ja etäisyyksien a ja b määräämä, samalla kun sen syvyys riippuu etäisyydestä c, koontikis-30 kon halkaisijasta d, suoraan kulmaan taivutetun keskimmäisen koontikiskon kanssa risteävän tulojohdon 2 syvyy-• destä e ja kolmiasentoisten kytkimen 3 kytkinelimen pi tuudesta f. Kolmiasentoisen kytkimen vaiheilla on keskenään linjassa olevat kiertoakselit 4, niiden toistensa 35 suuntaiset kääntötasot ovat toisistaan samalla etäisyydellä p kuin tehokytkimen 9 napakeskustat. Tulojohtojen 2

Il III > Il lii I

96070 5 pituuden ja muodon perusteella täytyy vastakoskettimet 7 kiinnittää eristimille (ei esitetty).

Kuvioissa 2A ja 2B on nähtävissä keksinnön mukaisesta kytkentälaitteesta, että koontikiskotilan 21 kor-5 keus on samojen suureiden määrittämä kuin kuvioiden IA, IB mukaisen tunnetun kytkentälaitteen yhteydessä. Koon-tikiskojen 1 johdotus läpivienteihin 13 tapahtuu kuitenkin kolmiasentoisten kytkimien 3 kautta suoraviivaisesti yksittäisissä vaiheissa, toistensa suuntaisissa tasoissa, 10 niin että syvyyden puolesta vain mitat c, d ja f ovat määrääviä. Lisäksi kuviosta 2B nähdään, että läpiviennit 13 ovat vaiheittain tehokytkimen napojen 6 kanssa sama-akseliset ja siten menevät väliseinän 12 läpi diagonaali-sesti porrastetusti (kuvio 2C). Sen johdosta jokaisessa 15 vaiheessa saavutetaan mahdollisimman lyhyt johdotus koon-tikiskon 1 ja tehokytkimen navan 6 välille kolmiasentoi-sen kytkimen 3, läpivientipultin 51 ja yhdistysjohdon 5 kautta, jolloin kolmiasentoisen kytkimen 3 liikkuvaa kyt-kinelintä 8 varten vastakosketin 7 on kiinnitetty suoraan · : 20 koontikiskoon 1 ilman lisätukipistettä eristimen kautta.

Keksinnön mukaisella suoraviivaisella johdotuksella vältetään myös laajalti oikosulkutapauksessa sähködynaamis-ten voimien muodostuminen johdonosille. Kiertoakselit 4 leikkaavat kulloinkin suorassa kulmassa koontikiskon 1 25 ja kolmiasentoisen kytkimen 3 määräämän tason, jossa si-’ ten myös kolmiasentoisen kytkimen 3 kääntöliike aukikyt- kennän ja maadoituksen yhteydessä päättyy. Koontikiskotilan 21 leveyttä voidaan minimoida myös isten, että kuvion 2B mukaan molempien ulkovaiheiden kolmiasentoisia kytki-30 miä 3 vastakkaisessa suunnassa käännetään kytkentälaitteen sisäosaan päin, tällöin keskivaiheen kääntösuunta • voidaan valita vapaasti.

Ehdotettua johdotusta koontikiskotilassa 21 voidaan käyttää myös sellaisessa kytkentälaitteessa, jossa 35 tämä tila kuvioiden 3A ja 3B mukaan on sijoitettu kytkin-tilan 14 yläpuolelle ja tämän suhteen kierretty 90°.

96070 6

Yhdistysjohdot 5 läpivientipultin 51 ja kytkinnapojen 6 välillä kulkevat kytkintilassa 14 ja siihen kuuluvassa osatilavuudessa 14a erilailla suoraan kulmaan taivutetus-ti, mutta myös kulloinkin toistensa suuntaisissa tasois-5 sa (kuvio 3B). Sen johdosta säilyy myös kolmen läpiviennin 13 diagonaalisovitus väliseinässä 12, kuten kuviossa 2C.

Tähänastisissa kuvauksissa voidaan käyttää kolmi-asentoisten kytkinten sijasta kaikkialla myös erotuskyt-10 kimiä ja erillisiä laitteita haaroitusten käyttömaadoi-tukseen.

Kuvioiden 2A, 2B ja 2C mukaisen yksinkertaiskoonti-kiskolaitteen rakenteellinen järjestely on nähtävissä kuviosta 4. Kotelo 20 sisältää suuntaissärmiön muotoisen 15 koontikiskotilan 21 ja kytkintila 14 on valmistettu yhtenä kappaleena. Väliseinässä 12 on diagonaalisesti siirre-tysti läpiviennit 13, joihin on kiinnitetty kiertyvästi laakeroituina kolmiasentoiset kytkimet 3. Koontikiskot 1 on sovitettu suoralinjaisesti päällekkäin ja laakeroitu *. 20 esittämättä jätettyihin läpivienteihin. Kaasutiiviisti kiinnitetty kansi 23 sulkee koontikiskotilan 21 asennus-aukon .

Tehokytkin 9 muodostuu kolmesta navasta 6 ja käyttölaitteesta 24, jonka perusrunko 25 sulkee kytkintilan 25 14 asennusaukon kaasutiiviisti. Käyttölaite 24 sisältää * kaasutilan ulkopuolella energia-akun kiinni- ja aukikyt-kemistä varten, samoin kuin tavanomaiset ohjaus- ja il-moituselimet. Käyttölaitteen liikkeen siirtäminen tapahtuu kaasutiiviisti laakeroitujen kampien 26 kautta ja eristys- 30 kytkintangon 34 kautta napojen 6 liikkuville kytkinkosket-timille. Jotta tehokytkintä 9 liikkuvine osineen voitai- • siin hoitaa helposti, ilman että kotelossa 20 tarvitaan lisää asennusaukkoja, tapahtuu sähköinen liittäminen ylempiin ja alempiin liitoskohtiin 59 yksinkertaisten 35 pistokkeiden 27 kautta.

96070 7

Pistokkeet 27 sijaitsevat kolmen navan 6 liittä-miskohtien molemmilla alueilla edullisesti samalla korkeudella. Yhdistysjohdoilla 15a, b, c, läpivientivirtapult-teihin 51 on sen vuoksi eri suuret pituudet ja ne ovat 4 vaiheittain kulloinkin samassa tasossa kuin tehokytkinna-vat 6. Jännitettä johtavien vaiheiden välinen etäisyys ei ole millään tavoin kulmataivutusten tai johtoristeämien takia pienennetty. Koska läpivientivirtapultit 51 ja te-hokytkimen 9 navat 6 ovat tukipisteinä hyvin stabiilit, 10 voidaan laajalti jättää pois yhdistysjohtojen lisätuennat erityisillä eristimillä ja niiden tapaisilla.

Kuviosta 5 nähdään, että alemmalla liitäntäalueel-la kotelo 20 muuttuu yksivaiheisesti koteloiduiksi, sy-linterimäisiksi liittämistiloiksi 28, joihin kulloinkin 15 on liitettävissä kaapeli korkeajännitepistokkeen 29 kautta. Liittämistilat 28 on sovitettu kolmioon ja ne voi olla ulkosivulta varustettu, kuten on tunnettua vanhemmista rakenteista, virtamuuntajien 30 toisiokäämityksillä. Lisäksi voidaan kotelon 20 ala-alueelle sijoittaa lisäpis-20 tokoskettimia 31 jännitteen muuntimien liittämistä varten tai työmaajohtimien ja vastaavien asentamista varten. Kaapeliliitännät 19 on vaiheittain yhdistetty lyhyillä johdoilla 18 alempiin pistokoskettimiin 27.

Maadoitetut erotusseinät 22 tai 32 jakavat toisen 25 keksinnön tunnusmerkin mukaan kuvioiden 4 ja 5 mukaisesti * sekä koontikiskotilan 21 että myös kytkintilan 14 koko korkeudelta ja syvyydeltä kulloinkin kolmeen yksivaiheiseen, toistensa suhteen ei-kaasutiiviisiin tiloihin. Erotusseinät 22 ja 32 liittyvät, keskenään suoran kulman muo-30 dostaen, väliseinän 12 molempiin sivuihin ja on liitetty tähän kiinteästi esim. hitsaamalla. Väliseinä 12 jäykis-• tetään sen vuoksi optimaalisesti, mikä vaikuttaa edulli sesti ennen kaikkea valokaarihäiriön tapauksessa toisessa tiloista 21 tai 14, koska tiivistyksin tehdyt läpiviennit 35 13 eivät voi tulla vuotaviksi väliseinän 12 vääntymisten takia. Tällä tavalla jää kajoamaton väliseinällä muodos- 96070 8 tettu tila, esim. koontikiskotila 21, rajoittamattomasti käyttökelpoiseksi. Keksinnön toisen tunnusmerkin mukaan on muodostettu esimerkiksi käyttölaitteen 24 kantta 23 ja perusrunkoa 25 vastapäätä etupäässä rakomaisia yhdistys-5 aukkoja 35. Paineenkehittymisen tapauksessa sisäisen valokaaren johdosta näiden kautta tulee mahdolliseksi paineen tasaus väliseinätilan 14 tai 21 sisäpuolella ja siten estetään osatilan osittainen ylikuormittuminen. Ero-tusseinät 22 ja 32 on lisäksi yhdistetty viereisiin kiin-10 teästi asennettuihin peitteisiin 17 ja siten jäykistävät myös näitä.

Kuvion 4 mukainen kytkinlaite on rungolla 33, jonka korkeus riippuu korkeajännitepistokkeen 29 luoksepääs-tävyydestä asennuksen yhteydessä.

15 Kuviossa 6 on esitetty kuvion 4 mukaiselle yksin- kertaiskoontikiskolaitteelle rakennettu kaksoiskoontikis-kolaite. Toisessa koontikiskotilassa 41 on tällöin kuvion 3 mukainen johdostus ja se on sijoitettu koteloon 40, jossa sijaitsee myös suurennetun kytkentätilan osa 14a yhdis-20 tysjohtoineen 42a, b, c läpivientivirtapulteista 51 pis-tokoskettimiin 27 tehokytkimen 9 napojen 6 alasivulla.

Kuvioista 4 ja 6 ja niihin liittyvästä selostuksesta käy selville, että molempien koontikiskotilojen 21 ja 41 sisäinen rakenne on täysin identtinen. Tämä pätee 25 myös kolmiasentoisten kytkimien rakenteeseen ja käyttöön, • · * joita selostetaan seuraavassa.

Kolmiasentoinen kytkin muodostuu kuvioiden 7A ja 7B mukaan levystä valmistetusta kannattimesta 50, jonka kiertoakseli 4 on laakeroitu läpivientivirtapultin 51 30 haarukkaan. Kannattimeen 50 on asennettu symmetrisesti virtaa johtavia kosketussiltoja 52, esillä olevassa ta- • pauksessa kulloinkin kaksi joka sivulle, kosketusjousien 53 välityksellä, niin että ne yhdistävät päälle kytketyssä tilassa pultin 51 koontikiskoon 1 kiinnitettyyn 35 lyöntikoskettimeen 7. Kannattimeen 50 on muodostettu silmukka 55, johon jokaista kytkintä varten tarttuu käyt- 96070 9 tötanko 56. Silmukka 55 on sovitettu niin, että kytkintä, esim. vasemmanpuoleisesta kuvion 8 mukaisesta ulkovai-heesta kuviossa 7A kuvatusta käyttöasennosta I voidaan siirtää käyttötangolla 56a katkaisuasentoon II ja maadoi-5 tusasentoon III.

Maadoitusasennossa III kosketussillat 52 koskettavat maadoituskosketinta 54, joka on maadoitetun väliseinän 12 kanssa johtavasti yhteydessä esimerkiksi hitsauksen kautta.

10 Kuvio 7A esittää lisäksi läpiviennin 13 kaasutii- vistä tekemistä väliseinään 12. Sen mukaisesti läpivienti 13, jossa on jo asennetut kolmiasentoiset kytkimet, työnnetään koontikiskotilan 21 tai 41 (kuvio 4 tai kuvio 6) asennusaukon kautta ja kiristetään väliseinää 12 15 vasten kiristysrenkaiden 57 ja 58 välityksellä ruuveilla. Tiivistys saadaan tällöin tiivistysrenkailla 43 ja 44.

Tässä valitussa esimerkissä kuvion 8 mukaan vaiheiden ja I»2 kolmiasentoiset kytkimet avautuvat myötäpäivään ja kytkimet vaiheessa vastapäivään (ks. kuviot : 20 2B ja 3B). Lisäksi kiinnikytkettyjen kosketussiltojen 52 suunta poikkeaa kinemaattisista syistä suoristetusta, suoralinjäisestä kulusta, kuten edellä olevassa tekstissä kuvioihin 2A ja 2B liittyen selostettiin, vähäisessä määrin, mikä kuitenkaan ei kavenna keksinnön mukaisen 25 ajatuksen etuja.

* Kuvioissa 8 ja 9 kuvataan käyttölaitetta koonti kiskotilan 21 tai 41 kolmea kolmiasentoista kytkintä varten. Käyttöakseli 71 tulee, kuten jo kuviossa 4 on esitetty, käyttölaitteesta kytkentälaitekoteloinnin ulko-30 puolelle tullen tiivistysvälineillä varustetun laakeri-kohdan 72 kautta koontikiskotilaan 21 tai 41 ja menee • ahtaalla raolla erotusseinien 22 läpi vaiheiden ja L2 tai L2 ja koontikiskojen 1 välistä, joiden vaiheiden asema on kuvattu esimerkiksi myös kuviossa 4. Kytkentä-35 liikkeen siirtämiseksi vaiheisiin ja L2 on kulloinkin muodostettu kampi 73 käyttöakseliin 71, josta käyttö- 96070 10 tangot 56a ja 56b muodostavat yhteyden kulloisiinkin kol-miasentoisiin kytkimiin. Käyttöakseli 71 on viety erotus-seinään 22 I^rn ja L^rn välistä kerroksessa 74, joka liikuttaa vivuston 76 välityksellä toista akselia 77 ja tästä 5 lähtevästi ristiin sovitetun käyttötangon 56c välityksellä vaiheeseen kuuluvaa, vastakkaiskiertosuunnassa kytkettävää kolmiasentoista kytkintä. Vivusto on peitetty suojauksella 78 jännitettä johtavien osien suhteen.

Kuviossa 9 on nähtävissä myös kannella 23 ja yh-10 distysaukolla 35 varustetun koontikiskotilan 21 asennus-aukko erotusseinien 22 määrittelemien osatilojen välissä. Lisäksi kuviosta 9 ovat nähtävissä väliseinä 21, koonti-kiskot 1 läpivienteineen 82 ja kaasutiiviine ruuvauksi-neen 83 kahden vierekkäin riviin pannun kytkentälaitteen 15 välissä. Tästä kuviosta nähdään, kuinka koontikiskon kiinnitys on irrotettu päätekentässä. Nämä yksityiskohdat eivät kuitenkaan ole merkityksellisiä esillä olevan keksinnön kannalta eikä niitä sen vuoksi selosteta lähemmin.

Kuvio 10A esittää keksinnön mukaista kytkentälai-20 tetta, jossa on koontikiskotilan yläpuolelle sovitettu liitäntäalue, jollaista käytetään asemarakennuksissa ilman kaapelikanavia. Koontikiskotilassa 91 ja kytkentäti-lassa 92 on tällöin samat olennaiset tunnusmerkit kuin kuviossa 4. Kytkentätila 92 on jäsennelty niin, että kaa-25 peliliitäntä 19, jossa on ainakin yksi korkeajännitepis-* toke 29 vaihetta kohden, on sovitettu tehokytkimen 9 taak se ja koontikiskotilan 91 yläpuolelle. Kotelo 92 voi tällöin olla varustettu tukevalla takaseinällä 94, kuten on esitetty kuviossa 10A tai kuvion 10B mukaan koontikisko-30 tilan 91 yli kohoavalla osalla 95 alta sisäänpistettävien pistokkeiden 29 yhteydessä. Kytkentätilan 92 yläosaan on muodostettu pistorasioita 31 jännitteen muuntimien ja vastaavien liittämiseksi. Erotusseinät 96 kytkentätilassa 92 tarttuvat kytkentälaitteen tässä sovellutuksessa väli-35 seinän 12 ympäri kahdelta puolelta.

96070 11

Ylhäällä olevalla kaapeliliitännällä varustettuja kytkentälaitteita voidaan muodostaa edullisesti myös kak-soiskoontikiskolaitteina. Mahdollisena sovellutusesimerkkinä on tällöin kuvattu kuvion 11 mukainen sovitus, jossa 5 keksinnön olennaisia tunnusmerkkejä on käytetty sekä kyt-kentätilassa 92 että myös molemmissa koontikiskotiloissa 91 ja 98. Tällöin pätevät samat viitemerkinnät kuin kuviossa 10.

Keksinnön mukaisen kytkentälaitteen perussovellu-10 tus voidaan muodostaa kuvioiden 12A ja 12B mukaan myös kaksiosaisella kotelolla 60 ja 60a. Koteloon 60 on tällöin sijoitettu koontikiskotila 61. Tämä tila on rajoitettu läpivienneillä 13 varustetulla väliseinällä. Kytkentäti-la 62 on rakennettu kotelon 60a sisään, joka on avoin vä-15 liseinää 12 vastapäätä. Molemmat kotelot 60 ja 60a ovat vain ääriviivoin esitetyn kiinnityslaitteen 63 kautta yhdistetty keskenään kaasutiiviisti, mutta irrotettavasta.

Tästä sovellutuksesta on se etu, että kytkentätilan missä tahansa osassa olevan häiriön yhteydessä tila voidaan Γ 20 eristyskaasun pois päästämisen jälkeen kokonaan irrottaa ja vaihtaa uuteen. Energiansyöttöä kytkentälaitteen muuhun osaan ei tällöin tarvitse keskeyttää, koska koontikiskotila 61 jää maadoitettujen kolmiasentoisten kytkinten 3 yhteydessä käyttövalmiiksi.

25 Kuvioissa 12A ja 12B on esitetty myös erotusseinät

• I

* 22 ja 32 kaavamaisesti. Tämän laitesovellutuksen ajatus ten mukaisesti molemmat erotusseinät 22 on yhdistetty kiinteästi väliseinään, esimerkiksi hitsattu, kun taas erotusseinät 32 nojautuvat väliseinään kaiken aikaa ir-30 rallisina.

Kuviossa 13 on esitetty kolmoiskoontikiskolaite.

* Kuvion 4 tai kuvioiden 12A, 12B mukaisella perussovellutuksella on rakennettu kaksi symmetrisesti sovitettua koteloon 80 sijoitettua koontikiskotilaa 99a ja 99b. Jo- 35 kainen koontikiskotiloista vastaa kaikissa sovellutuksen yksityiskohdissa kuvion 4 kiskoa 21 tai kuvion 6 kiskoa - 96070 12 41. Kotelon 80 keskiosassa sijaitsee kytkentätilan 14 osa-tila 14a, jossa on yhdistysjohtoja 84, jotka muodostavat liitännän läpivientivirtapulteille 51 teho- tai kuormakyt-kimen 9 pistokoskettimiin 27. Kansi 81 sulkee keskiosan 5 asennusaukon kaasutiiviisti käytön aikana. Kotelo 80 on yhdistetty koteloon 20 tai kaksiosaiseen perussovellutuksen koteloon 60/60a samoin kaasutiiviisti.

* · i » i

Il : |«»i MU I M H l

Claims (25)

96070 13

1. Metallikoteloinen, painekaasulla täytetty, monivaiheinen korkeajännitekytkentälaite yksinkertais- tai 5 moninkertaiskoontikiskojärjestelmiä varten, joissa on läpivienneillä (13) varustettuja väliseiniä (12) kaasutii-vistä jakamista varten seuraaviin väliseinällä jaettuihin tiloihin (14, 21, 41, 61, 62, 91, 92, 98, 99): kytkentätila (14, 62, 92), joka sisältää teho- tai 10 kuormakytkimen (9) ja tähän sähköisesti yhdistetyt, kote-loinnin läpi menevät kaapeliliitännät (19), ja jokaista järjestelmää varten koontikiskotila (21, 41, 61, 91, 98, 99a ja b), joka sisältää koontikiskot (1) ja näihin yhdistetyt erotus- tai kolmiasentoiset kytkimet 15 (3) jokaista vaihetta varten, sekä molemmat väliseinätilat (14, 21, 41, 61, 62, 91, 92, 98, 99) sähköisesti yhdistävät läpivientivirtapul-tit (51), jolloin teho- tai kuormakytkimen (9) navat (6) kyt-20 kentälaitteen etusivun suhteen on sovitettu vierekkäin suoralinjaisesti tai vähäisesti siirretystä, tunnettu seuraavista tunnusmerkeistä: a) jokaisessa koontikiskotilassa (21, 41, 61, 91, 98, 99a ja b) saadaan sähköinen yhteys koontikiskojen (1) !1 25 ja jokaisen vaiheen läpivientipultin (51) välille suora linjaisesti ja ainakin likimain suorakulmaisesti koonti-kiskon akselin suhteen toistensa suuntaisissa tasoissa, b) läpiviennit (13) väliseinässä (12) on diagonaa-lisesti porrastettu niin, että niiden läpivientivirtapult- 30 tien (51) keskiviivoilla toisessa suunnassa on välimatka, ‘ joka on yhtä suuri kuin koontikiskon keskipisteiden väli (a + d) ja toisessa suunnassa välimatka, joka on yhtä suuri kuin teho- tai kuormakytkimen (9) napojen (6) keskipisteiden väli (p), 35 c) kytkentätilassa (14, 62, 92) saadaan sähköinen 96070 14 yhteys teho- tai kuormakytkimen (9) ylempien tai alempien liitäntäkohtien (59) ja läpivientivirtapulttien (51) välille suoraviivaisesti tai taitettuna vaiheittain toistensa suuntaisissa tasoissa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen metallikoteloi- nen, painekaasulla täytetty, monivaiheinen korkeajännite-kytkinlaite, tunnettu siitä, että kytkinlaitteen väliseinätilat (14, 21, 41, 61, 62, 91, 92, 98, 99) edullisesti on muodostettu kuution tai suuntaissärmiön muotoi li) siksi, joissa on tasaiset peitteet (17) ja erotettu kulloinkin maadoitetusta osasta valmistetulla väliseinällä (129 toisistaan, että jokaisessa väliseinällä jaetussa tilassa (14, 21, 41, 61, 62, 91, 92, 98, 99) on vähintään yksi käytössä kaasutiiviisti suljettu asennusaukko ja että 15 jokaisen järjestelmän koontikiskot (1) on sovitettu lähinnä olevan peitteen (17) suhteen ainakin likimain samansuuntaiseen tasoon.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen metalliko-;·, teloinen, painekaasulla täytetty, monivaiheinen korkeajän- 20 nitekytkentälaite, tunnettu siitä, että sen perussovellutus sisältää kytkentätilan (14, 62, 92) ja tämän takasivulla väliseinällä (12) erotetun koontikiskotilan (21, 61, 91) yksinkertaiskoontikiskojärjestelmää varten, jolloin koontikiskot (1) on sovitettu teho- tai kuormakyt- • I •: 25 kimen (9) ylempien tai alempien liitäntäkohtien (59) kor keudelle ja yhdistetty tähän, samalla kun kulloinkin toisista liitäntäkohdista vaiheittain on johdettu johtoja (18) kytkentälaitteen kaapeliliitäntöihin (19), ja että mahdollisesti kytkentätilan (14) koteloinnissa on useita 30 yhdysjohtoja (42a, b, c; 84), jotka edullisesti ulottuvat aukon läpi kaasutiiviin, sähköisen yhdistämisen aikaansaamiseksi yhteen tai useampaan erotettuihin koteloihin sijoitettuihin lisäkoontikiskojärjestelmiin kytkentälaitteen laajentamiseksi.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen metallikoteloi- 96070 15 nen, painekaasulla täytetty, monivaiheinen korkeajännite-kytkentälaite, tunnettu perussovellutusta varten yhteisestä kotelosta (20, 93), joka on edullisesti koottu hitsaamalla levyosista.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen metallikoteloi- nen, painekaasulla täytetty, monivaiheinen korkeajännite-kytkentälaite, tunnettu siitä, että perussovellutuksen koontikiskotila (61) on sijoitettu suljettuun koteloon (60), joka väliseinällä (12) painautuu kytkentäti-10 lan (62) erotettuun koteloon (60a) ja sulkee tämän käytössä kaasutiiviisti irrotettavan liitoksen välityksellä.

6. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen metalliko-teloinen, painekaasulla täytetty, monivaiheinen korkeajän-nitekytkentälaite, tunnettu siitä, että jokainen 15 kytkentälaitteen laajentamiseksi muodostetusta koontikis- kojärjestelmästä kulloinkin on sijoitettu lisäkoteloon (40), joka sisältää väliseinällä (12) erotetun koontikis-kotilan (41, 98) ja käytön mukaisesti kytkentätilaan (14, :* 92) kuuluvan osatilan (14a, 92a), jossa on yhdistysjohdot 20 (42a, b, c) teho- tai kuormakytkimeen (9).

7. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen metalliko-teloinen, painekaasulla täytetty, monivaiheinen korkeajän-nitekytkentälaite, tunnettu siitä, että kaksi kytkentälaitteen laajentamiseksi varustettua koontikiskojär- • · * 25 jestelmää on sijoitettu yhteiseen koteloon (80), joka si sältää molemmat väliseinillä (12) erotetut, symmetrisesti rakennetut koontikiskotilat (99a, 99b) ja näiden välissä käytönmukaisesti kytkentätilaan (14) kuuluvan osatilan (14a), johon on kiinnitetty yhdistysjohdot (84) kytkentä-30 tilaan (14). • ·

8. Patenttivaatimuksen 3, 4 tai 5 mukainen metalli-koteloinen, painekaasulla täytetty, monivaiheinen korkea-jännitekytkentälaite, tunnettu siitä, että kytken-tätilalla (14, 62, 92) on koontikiskotilaan (21, 61, 81) 35 rajoittuvalla alueella pienempi syvyys kuin kaapeliliitän- 96070 16 nät (19) sisältävällä alueella.

9. Patenttivaatimusten 4 ja 8 mukainen metalliko-teloinen, painekaasulla täytetty, monivaiheinen korkeajän-nityskytkentälaite, tunnettu siitä, että yhteisen 5 kotelon (29, 93) väliseinä (12) on valmistettu taitetusta levyosasta.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen me-tallikoteloinen, painekaasulla täytetty, monivaiheinen korkeajännitekytkentälaite, tunnettu siitä, että 10 teho- tai kuormakytkin (9) käyttölaitteineen (24) on asennettavissa kytkentätilan (14) etupuoliseen asennusaukkoon, niin että pistokoskettimet (27) muodostavat yhteyden koon-tikiskoihin (1) ja kaapeliliitäntöihin (19) ja käyttölaitteen (24) perusrunkoon (25) muodostetut tiivistyslistat 15 muodostavat kaasutiiviin suljennan.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen me-tallikoteloinen, painekaasulla täytetty, monivaiheinen korkeajännitekytkentälaite, tunnettu siitä, että maadoitetut erotusseinät (22, 32, 96) jakavat yksittäiset 20 väliseinätilat (14, 14a, 21, 41, 61, 62, 91, 92, 98, 99a ja b) vaiheittain ja tällöin niillä on vähäisten sähköisten kenttävoimakkuuksien kohdissa yhdistysaukkoja (35) osatilojen välissä, ja että molempien puolien erotusseinät (22, 32, 96) nojautuvat kulloiseenkin väliseinään (12) * 25 tätä jäykistäen tai on liitetty siihen esimerkiksi hitsaa malla.

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen metallikoteloi-nen, painekaasulla täytetty, monivaiheinen korkeajännitekytkentälaite, tunnettu siitä, että erotus- tai 30 kolmiasentoisten kytkinten (3) kääntötasot vaiheittain • · sattuvat yhteen koontikiskojen (1) akselien, erotus- tai kolmiasentoisten kytkinten (3) virtaratojen ja läpivienti-virtapulttien (51) keskiviivojen muodostamien tasojen kanssa tai kulkevat vähäisellä etäisyydellä niiden suun- 35 taisesti. 96070 17

13. Patenttivaatimusten 1 ja 12 mukainen metalliko-teloinen, painekaasulla täytetty, monivaiheinen korkeajän-nitekytkentälaite, tunnettu siitä, että ulkovai-heiden erotus- tai kolmiasentoiset kytkimet (3) ovat liik- 5 kuvia vastakkaisessa kääntösuunnassa.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen metallikoteloi-nen, painekaasulla täytetty, monivaiheinen korkeajännite-kytkentälaite, tunnettu siitä, että kahden vierekkäisen erotus- tai kolmiasentoisen kytkimen (3) käyttämis- 10 tä varten oleva ensimmäinen akseli (71) on johdettu ulkoa kaasutiiviisti kulloiseenkin koontikiskotilaan (21, 41) ja lisäksi laakeroitu yhteen erotusseinistä (22) ja että on laakeroitu toinen akseli (77) samaan erotusseinään (22) ja sitä liikutetaan vaihteiston välityksellä ensimmäisen ak- 15 selin (71) toimesta päinvastaisessa kiertosuunnassa ja se tällöin käyttää kolmatta kytkintä vastakkaisella kääntö-suunnalla.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen metallikoteloi-nen, painekaasulla täytetty, monivaiheinen korkeajännite- 20 kytkentälaite, tunnettu siitä, että yhteen erotus-seinistä (22) asennettu, suojauksella (78) varustettu ne-linivelmekanismi suorittaa liikkeen siirtämisen ensimmäiseltä toiselle akselille.

16. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen ; · 25 metallikoteloinen, painekaasulla täytetty, monivaiheinen korkeajännitekytkentälaite, tunnettu siitä, että koontikiskot (1) on kiinnitetty kytkentälaitoksen sivuseiniin läpivienteihin (82).

17. Jonkin patenttivaatimuksen 3, 4, 5, 8 tai 10 30 mukainen metallikoteloinen, painekaasulla täytetty, monivaiheinen korkeajännitekytkentälaite, tunnettu siitä, että kaapeliliitännät (19) on sovitettu vaiheittain kolmikulmioon tai laitteen etusivun suhteen diagonaalises-ti porrastetusti.

18. Jonkin patenttivaatimuksen 3, 4, 5, 8, 10 tai 96070 18 17 mukainen metallikoteloinen, painekaasulla täytetty, monivaiheinen korkeajännitekytkentälaite, tunnettu siitä, että vaihetta kohden on muodostettu kaksi tai useampia kaapeliliitäntöjä (19).

19. Patenttivaatimusten 1-5 mukainen metallikote loinen, painekaasulla täytetty, monivaiheinen korkeajännitekytkentälaite, tunnettu siitä, että kytkentäti-laan (14, 62, 92) on muodostettu vaiheittain liitäntäkoh-tia, esim. pistorasioita (31) jännitteen muuntajia tms. 10 varten.

20. Jonkin patenttivaatimuksen 3, 4 tai 5 sekä 8, 10, 17 ja 18 mukainen metallikoteloinen, painekaasulla täytetty, monivaiheinen korkeajännitekytkentälaite, tunnettu siitä, että kaapeliliitännät (19) niiden perus- 15 sovellutuksessa on sovitettu koontikiskotilan yläpuolelle kytkentälaitteen takasivulle pistokkeiden (29) pystysuoralla tai vaakasuoralla liitäntäsuunnalla.

21. Jonkin patenttivaatimuksen 1, 17, 18 tai 20 mukainen metallikoteloinen, painekaasulla täytetty, moni- 20 vaiheinen korkeajännitelaite, tunnettu siitä, että kytkentälaite on koteloitu kaapeliliitäntöjen (19) alueella yksivaiheisesti.

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen metallikoteloinen, painekaasulla täytetty, monivaiheinen korkeajännite- * * 25 kytkentälaite, tunnettu siitä, että yksivaiheiset koteloinnit on tehty sylinterimäisiksi ja muodostettu vir-ranmuuntajien (30) toisiokäämien kantimina.

23. Patenttivaatimusten 1 ja 17, 18, 20 - 22 mukainen metallikoteloinen painekaasulla täytetty, monivaihei- 30 nen korkeajännitekytkentälaite, tunnettu siitä, että kaapeliliitännät (19) on erotettu lisäerotusseinällä kytkentätilan (14, 62, 92) muusta osasta kaasutiiviisti ja ne ovat tavoitettavissa oman asennusaukon kautta.

24. Jonkin patenttivaatimuksen 1, 3 tai 10 mukainen 35 metallikoteloinen, painekaasulla täytetty, monivaiheinen <1 «Ml liiti lii 4ΛΜ : 96070 19 korkeajännitekytkentälaite, tunnettu siitä, että teho- tai kuormakytkimiksi (9) on muodostettu tyhjökytki-met.

25. Jonkin patenttivaatimuksen 1, 3 tai 10 mukainen 5 metallikoteloinen, painekaasulla täytetty, monivaiheinen korkeajännitekytkentälaite, tunnettu siitä, että kipinänsammutusvälineenä teho- tai kuormakytkimiä (9) varten on eristyskaasu, kuten SFe. 1 · 96070 20