FI94529C - Menetelmä valmistaa farmaseuttisesti käyttökelpoisia 5,11-dihydro-6H-dipyrido/3,2-b:2',3'-e//1,4/diatsepin-6-oneja ja -tioneja - Google Patents

Description

94529

Menetelmä valmistaa farmaseuttisesti käyttökelpoisia 5,11-dihydro-6H-dipyrido[3,2-b:2',3'-e][1,4]diatsepin-6-oneja ja -tioneja 5 Keksintö koskee menetelmää valmistaa uusia 5,ll-dihydro-6H-dipyrido[3,2-b:2',3'-e] [1,4]diatsepiineja ja niiden farmaseuttisesti hyväksyttäviä happoadditiosuoloja. Näitä yhdisteitä voidaan käyttää HIV-infektion estossa tai hoidossa.

10 Ihmisen sairautta, immuunikatoa (Acquired Immune Deficiency Syndrome, AIDS), aiheuttaa immuunikatovirus (HIV), erityisesti kanta, joka tunnetaan nimellä HIV-1.

Kuten muutkaan virukset ei HIV-1 voi replikoitua ottamatta 15 haltuunsa sen infektoiman isäntäsolun biosynteettistä laitteistoa. Se saa tämän laitteiston tuottamaan rakenneprote-iineja, jotka muodostavat viruksen jälkeläisiä. Näitä proteiineja koodittaa infektoivan virushiukkasen eli virionin sisältämä geneettinen materiaali. Koska HIV on retrovirus, 20 sen geneettinen materiaali on RNA:ta eikä DNA:ta, kuten isäntäsolun genomi. Niinpä viruksen RNA on ensin muutettava DNA:ksi ja liitettävä sitten isäntäsolun genomiin, jotta isäntäsolu tuottaisi tarvittavia viraalisia proteiineja.

RNA:n muuttaminen DNA:ksi toteutetaan käyttämällä käänteis-«25 transkriptaasi (RT)-entsyymiä, joka sisältyy infektoivaan vi-rioniin RNA:n ohella. Käänteistranskriptaasilla on 3 entsymaattista tehtävää: se toimii RNA:sta riippuvana DNA polyme-raasina, ribonukleaasina, ja DNA:sta riippuvana DNA-poly-meraasina. Toimien ensin RNA:sta riippuvana DNA-polymeraasina 30 RT tekee ensin virus-RNA:n 1-säikeisen DNA-kopion. Seuraavak-si RT vapauttaa ribonukleaasina toimien juuri tuotetun DNA:n alkuperäisestä virus-RNA:sta, ja tuhoaa sitten alkuperäisen RNA:n. Lopulta RT tekee DNA:sta riippuvana DNA-polymeraasina toimien toisen, komplementaarisen DNA-säikeen käyttämällä 35 ensimmäistä DNA-säiettä templaattina. Nämä 2 säiettä muodostavat 2-säikeisen DNA:n, jonka toinen, integraasiksi kutsuttu entsyymi liittää isäntäsolun genomiin.

2 94529

Yhdisteet, jotka inhiboivat HIV-l:n käänteistranskriptaasin entsymaattisia toimintoja, inhiboivat HIV-l:n replikoitu-mista infektoiduissa soluissa. Sellaiset yhdisteet ovat käyttökelpoisia HIV-l-infektion estossa tai hoidossa ihmis-5 kohteilla.

Yhdessä ainekoostumusnäkökannassaan keksintö koskee kaavan I mukaisia 5,ll-dihydro-6H-dipyrido[3,2-b:2',3'-e] [1,4]-diatsepiineja 10 „5 R1 Z tr R \ // R6 15 o'* 7 R ""y U ίγ'8 (I) 20 K missä Z on happi tai rikki; 25 R1 on vety, C1_g-alkyyli, C3_g-alkenyyli, jolloin kaksoissi-dos on 1-asemassa, C2_4-alkanoyyli, dialkyyliaminoalkyyli, missä kukin alkyyliosa sisältää 1-2 hiiliatomia, alkyyli-oksialkyyli, jossa on 2 - 4 hiiliatomia, alkenyylioksikar-bonyyli, missä alkenyyliosa sisältää 2-4 hiiliatomia, Cx_4-30 alkoksi tai hydroksi; R2 on vety, C1.g-alkyyli, C3_8-sykloalkyyli, syklopropyyli-: metyyli tai alkoksialkyyli, jossa on 2 - 5 hiiliatomia; R3 on vety, nitro, C^g-alkyyli, (y.g-alkoksi, halogeeni, pyrrolidin-l-yyli, pyrrolin-1-yyli, tetrahydropyridin-1-35 yyli, p-metoksibentsyylimetyyliamino, morfolin-l-yyli, piperidin-l-yyli tai -NR10R1:L, jossa R10 on vety, C1_4- 3 94529 alkyyli tai alkynyylimetyyli, jossa on 3 tai 4 hiiliatomia ja R11 on vety tai R10 ja R11 ovat molemmat C^.4-alkyyli; R4 on vety, halogeeni, -alkyyli, nitro tai amino; R5 on vety, C^.g-alkyyli, trifluorimetyyli, halogeeni, 5 C^.g-alkoksi, hydroksi, C^.g-hydroksialkyyli tai syano; R6 on vety, -alkyyli tai hydroksi; R7 on vety, atsido, nitro, halogeeni tai amino; R8 on vety tai C1_4-alkyyli; edellyttäen, että 10 i) kun R2 on vety, niin R1 ei ole vety; ii) kun R1 on vety, C-^g-alkyyli, C3_g-alkenyyli tai C2_4-alkanoyyli, niin R2 ei voi olla C1_g-alkyyli, ja iii) R3 - R8 eivät samanaikaisetsi voi tarkoittaa vetyä.

15 Edullisia ovat ne keksinnön mukaan saadut kaavan I mukaiset yhdisteet, missä R1 on vety tai alkyyli, jossa on 1-3 hiiliatomia; R2 on alkyyli, jossa on 2-3 hiiliatomia, tai sykloalkyyli, jossa on 3-4 hiiliatomia; 20 R3 on vety, metyyli, kloori, metoksi, etoksi, amino, mono-tai di-alkyyliamino, missä kukin alkyyliosa sisältää 1-2 hiiliatomia, pyrrolin-l-yyli, pyrrolidin-1-yyli, tetrahyd-ropyridin-l-yyli, piperidin-l-yyli tai morfolin-l-yyli; R4 on vety; 25 R5 on vety, metyyli, etyyli, kloori tai trifluorimetyyli; R6 ja R8 on vety; ja R7 on vety tai amino.

Erityisen edullinen kaavan I mukainen yhdiste on: 3 0 11-syklopropyy1i- 5,11-dihydro-4 -metyy1i-6H-dipyrido- [3,2-b:2',3'-e] [1,4]diatsepin-6-oni tai -tioni.

Kaavan I mukaiset yhdisteet ja niiden suolat voidaan valmistaa tunnetuilla menetelmillä tai niiden ilmeisillä 35 modifioinneilla. Menetelmät A-H, jotka kuvataan alla, ovat kuvaavia yhdisteiden valmistukseen käytettävistä menetelmistä.

4 94529

Menetelmä A

Kaavan Ia mukaiset yhdisteet 5 < r1 o ή R5 . \ _n R6 r4^Y <ia) r3/^n k 15 jossa R1 ja R3 - R8 tarkoittavat samaa kuin edellä R2# tarkoittaa samaa kuin R2, vetyä lukuunottamatta, voidaan saada syklisoimalla kaavan II mukaisia karboksyylihappoamideja R4 R5 R6 R7

N-^ \-N

25 Ha 1 HN (Π) R2’ jossa R1, R3 - R8 ja R2< ovat samat kaavalle Ia määritellyt, 30 ja Hai on fluori, kloori, bromi tai jodi.

Syklisointi suoritetaan tavanomaisesti muuntamalla yhdisteet II ja Ha niiden alkalimetallisuoloikseen ja konden-soimalla seuraavaksi lämpötilassa välillä 0°C ja reaktio-35 seoksen kiehumispiste. Jos kaavan II ja Ha mukaisissa läh-töaineyhdisteissä R1 on muu kuin vety, metallointi vaatii ainakin 1 moolin metallointireagenssia. Jos R1 toisaalta on « 5 94529 vety, on tätä reagenssia käytettävä ainakin 2 moolia.

Metallointiin käytetään edullisesti litium-, natrium- ja kaliumhydridejä, ja litiumalkyylejä, kuten n-butyylili-tiumia.

5

Syklisointireaktio suoritetaan tavallisesti inerteissä liuottimissa, esimerkiksi tetrahydrofuraanissa, 1,4-diok-saanissa, glykolidimetyylieetterissä, dietyleeniglykolidi-metyylieetterissä, trietyleeniglykolidimetyylieetterissä, 10 dimetyyliformamidissa, bentseenissä tai anisolissa. Sykli-sointi voidaan saada aikaan kuumentamalla kaavan II ja Ha mukaisia karboksyylihappoamideja dipolaarisissa aprootti-sissa liuottimissa, mieluummin sulfolaanissa tai dimetyyli-sulfonissa. Vahvojen happojen, esimerkiksi rikkihapon, 15 suolahapon, bromivetyhapon, fosforihapon, polyfosforihapon, metaanisulfonihapon tai p-tolueenisulfonihapon katalyyttiset määrät ovat osoittautuneet käyttökelpoisiksi. Välttämätön reaktiolämpötila on tavallisesti välillä 110 ja 220°C.

20

Menetelmä B

Kaavan Ib mukaiset yhdisteet 25 1 R5 R\^_R6 r3/^N h 35 jossa R1 ja R3 - R8 tarkoittaa samaa kuin edellä, voidaan valmistaa kaavan III mukaisissa yhdisteissä olevan aryyli-metyyliryhmän hydrolyyttisellä lohkaisulla 6 94529 r5 R,‘ ° 6

\ —1/ R

''yAV’ r!>n Λγ^, ^Ar 10 jossa R1 ja R3 - R8 tarkoittaa samaa kuin edellä, ja Ar voi olla esimerkiksi fenyyli tai 4-metoksifenyyli. Hydrolyysi saadaan aikaan keskinkertaisen vahvoilla - vahvoilla ha-15 poilla tai Lewis-hapoilla lämpötiloissa välillä -20 ja +150°C. Sellaisia happoja voivat olla esimerkiksi, rikkihappo, metaanisulfonihappo, trifluorietikkahappo, trifluo-rimetaanisulfonihappo, fosfori- tai polyfosforihappo. Fosfori- tai polyfosforihappoa käytettäessä on osoittautunut 20 edulliseksi lisätä liuottimia, kuten bentseeniä, tolueenia, fenolia, anisolia tai veratrolia.

Jos aryylimetyyliryhmän poistamiseen käytetään Lewis-happo-ja, kuten alumiinikloridia tai -bromidia, liuottimet kuten 25 aromaattiset hiilivedyt, esimerkiksi bentseeni, tolueeni, anisoli, tai näiden seokset dikloorimetaanin kanssa ovat sopivia.

Ammattimiehille on ilmeistä, ettei menetelmä B ole edulli-30 nen niissä tapauksissa, joissa jokin ryhmistä R1 ja R3 - R8 on helposti hydrolysoituva substituentti, esimerkiksi, kun *? R1 on alkanoyyli tai jokin ryhmistä R3 - R8 on alkanoyyli- amino tai alkoksikarbonyyli. Tapauksissa, joissa R1 on alkanoyyli tai jokin ryhmistä R3 - R8 on esimerkiksi alkok-35 sikarbonyyli, on edullista käyttää edellä kuvattua menetelmää A; kun R1 on vety, on käytettävä 2 ekvivalenttia emästä. Tapauksissa, joissa jokin R3 - R8 on esimerkiksi aika- « »*.t Ulin 111«· 7 94529 noyyliamino, on edullista suorittaa hydrolyysi (ja seuraava asylointi) vastaavalla nitrojohdannaisella, ja pelkistää nitroryhmä amiiniksi, ja asyloida sitten, jolloin saadaan haluttu tuote.

5

Menetelmä C

Kaavan Ie mukainen yhdiste r5 rw r6 r4'vK(/ VVr7 V / (Ic) r3/>^n i 2 ^

R

20 jossa R1' tarkoittaa samaa kuin Rl, vetyä lukuunottamatta ja R2 - R8 tarkoittaa samaa kuin edellä, voidaan saada muuttamalla kaavan IV mukainen 5,ll-dihydro-6H-dipyrido-[3,2-b:2',3'-e] [1,4]diatsepin-6-oni 25 p5 O f- \ H__Jj r6 L ^ / (IV) 3 0 0 /\x/ NT \

R3 N £ ""V

jossa R2 - R8 tarkoittaa samaa kuin edellä, vastaavaksi 35 5-alkali- tai maa-alkalimetalliyhdisteeksi, jota seuraa alkalimetalliyhdisteen reaktio kaavan V mukaisen yhdisteen kanssa 8 94529 R1' X (V) jossa R1 tarkoittaa samaa kuin kaavassa Ie, ja X on reak-5 tiivisen esterin radikaali, halogeeniatomi, ryhmä OSC^OR1’ , metanosulfonyylioksi- tai etaanisulfonyylioksiryhmä tai aromaattinen sulfonyylioksiryhmä. Sen sijaan, että yleisen kaavan IV mukainen yhdiste muutettaisiin ensimmäisessä vaiheessa vastaavaksi alkalimetallisuolaksi, kaavan IV 10 mukaisen yhdisteen alkylointi voidaan suorittaa myös reaktiolla kaavan V mukaisen yhdisteen kanssa amiinien, kuten trietyyliamiinin, diatsabisykloundekeenin tai 4-(dimetyy-liamino)pyridiinin, tai alkalikarbonaattien tai bikarbo-naattien, kuten natrium- ja kaliumkarbonaatin tai natrium-15 bikarbonaatin läsnäollessa.

Kaavan IV mukaisen yhdisteen muuttaminen vastaavaksi alka-limetalli- tai maa-alkalimetalliyhdisteeksi voidaan suorittaa saattamalla kaavan IV mukainen yhdiste reagoimaan alka-20 limetalli- tai maa-alkalimetallihydroksidin, kuten litium-hydroksidin, bariumhydroksidin, natriumhydroksidin tai kaliumhydroksidin, alkalimetallialkoholaatin, kuten nat-riummetoksidin tai kalium-tert-butoksidin, alkalimetalli-amidin, kuten natriumamidin tai kaliumamidin, tai alkalime-. 25 tallihydridin, kuten natriumhydridin tai kaliumhydridin kanssa. Reaktio suoritetaan edullisesti korotetuissa lämpötiloissa ja sopivan orgaanisen liuottimen läsnäollessa.

Inertit orgaaniset liuottimet, kuten dimetyyliformamidi, dimetyylisulfoksidi, tetrahydrofuraani tai glykolidime-30 tyylieetteri ovat edullisia, jos metallointireagensseina : käytetään aikaiimetallihydridejä, kun taas alkali- tai maa- alkalimetallihydroksideja käytettäessä voidaan käyttää myös orgaanisen liuottimen, kuten metanolin tai tetrahydrofuraanin vesiseosta. Näin saadun alkali- tai maaalkalimetalli-35 substituoidun 5,ll-dihydro-6H-dipyrido [3,2b:2',3'-e] [1,4]-diatsepin-6-onin muuttamiseksi yleisen kaavan Ie mukaiseksi yhdisteeksi alkali- tai maa-alkalimetalliyhdisteen liuos 11 ' «il i «iin I I i m ' t 94529 9 tai suspensio saatetaan reagoimaan suoraan, ts. eristämättä, kaavan V mukaisen yhdisteen kanssa -20°C:ssa tai korotetuissa lämpötiloissa, jopa liuottimen tai reaktio-väliaineen kiehumispisteessä, kumpi vain on alhaisempi.

5 Substituutio tapahtuu lähes yksinomaan dihydrodipyridodi-atsepinonin 5-aseman typpiatomiin, myös jos R2 kaavan IV mukaisessa lähtöaineessa on vetyatomi, sillä ehdolla, että käytetään 1 ekvivalentti emästä ja 1 ekvivalentti kaavan V mukaista yhdistettä.

10

Ammattimiehet havaitsevat, että nukleofiilisten substitu-enttien läsnäolo kaavan Ie mukaisissa yhdisteissä voi vaatia kaavan Ie mukaisen välituotteen käyttöä, jossa substi-tuentit, muut kuin 11-aseman tyyppi, eivät ole nukleofiili-15 siä, vaan voidaan derivatisoida antamaan tarvittavan ryhmän. Esimerkikisi minkä hyvänsä R3 - R8 amino- tai monoal-kyyliaminosubstituentit saadaan edullisesti alkyloimalla tai asyloimalla kaavan Ie mukainen välituote, jossa on nitroryhmä missä hyvänsä ryhmistä R3 - R8, ja pelkistämällä 20 nitroryhmä seuraavaksi, ja alkyloimalla, mikäli soveliasta, jolloin saadaan lopputuote.

Menetelmä D

25 Kaavan I mukainen yhdiste < R1 Z 6 R5 \ _h R6 30 RVt YV7

Rj/Si , N^\r8 (.) R2 35 jossa Z on happi, R2 on muu kuin vety ja R1 - R8 tarkoittaa samaa kuin edellä, voidaan saada muuntamalla edellä 94529 10 määritelty kaavan Ib mukainen 5,ll-dihydro-6H-dipyrido-[3,2-b:2',3'-e][1,4]diatsepin-6-oni vastaavaksi kaavan Via mukaiseksi metallisuolaksi, tai siinä tapauksessa, että Rl kaavan Ib mukaisessa yhdisteessä on vety, kaavan VIb mukai-5 seksi yhdisteeksi < R1 O „6 n

it '-WjSr' rV

r3^n - k8 r^n 2M+

M R - R

(Via) (Vib) 15 jossa M on alkalimetalli kuten litium, natrium, kalium, rubidium tai kesium, tai M on ryhmä MgHal+, jossa Hai on kloori-, bromi- tai jodiatomi, ja seuraavaksi alkyloimalla yleisen kaavan VII mukainen yhdiste 20 R2X (VII) jossa R2 ja X tarkoittavat samaa kuin edellä.

25 Kaavan Ib mukaisen yhdisteen muuttaminen vastaavaksi kaavojen Via ja Vib mukaiseksi alkalimetalliyhdisteeksi voidaan saada aikaan saattamalla kaavan Ib mukainen yhdiste reagoimaan litiumalkyylin (esimerkiksi n-butyylilitiumin tai t-butyylilitiumin) kanssa mahdollisesti tetrametyyliety-30 leenidiamiinin, litiumdialkyyliamidin (esimerkiksi litium-di-isopropyleeniamidin, litiumdisykloheksyyliamidin ja litiumisopropyylisykloheksyyliamidin), litiumaryylin (esimerkiksi fenyylilitiumin), alkalimetallihydroksidin (esimerkiksi litium-, natrium- tai kaiiumhydroksidin), alkali-35 metallihydridin (esimerkiksi natrium- tai kaliumhydridin), alkalimetalliamidin (esimerkiksi natrium- tai kaliumami-dien) tai Grignard-reagenssin (esimerkiksi metyylimagne-

Il - ItiUH I t4-a ; : ! 11 94529 siumjodidin, etyylimagnesiumbromidin tai fenyylimagnesium-bromidin) läsnäollessa. Kaavan Via mukaisten yhdisteiden muodostukseen vaaditaan 1 ekvivalentti emästä, kun kaavan VIb mukaisten yhdisteiden muodostumiseen vaaditaan 2 ekvi-5 valenttia emästä. Metallointi suoritetaan sopivasti iner-tissä orgaanisessa liuottimessa lämpötiloissa välillä -78°C ja kyseessä olevan reaktioseoksen kiehumispiste. Jos metallointiin käytetään litiumalkyyliä, litiumaryyliä, litium-dialkyyliamidia tai Grignard-reagenssia, edullisia liuotti-10 mia ovat eetterit, kuten tetrahydrofuraani, dietyylieetteri tai dioksaani, mahdollisesti seoksessa alifaattisten tai aromaattisten hiilivetyjen, kuten heksaanin tai bentseenin kanssa, ja operaatio voidaan suorittaa lämpötiloissa välillä -20 ja +80°C. Kun metallointi suoritetaan alkalimetalli-15 hydridillä tai alkalimetalliamidilla, voidaan edellä mainittujen liuottimien lisäksi mahdollisesti käyttää myös ksyleeniä, tolueenia, asetonitriiliä, dimetyyliformamidia ja dimetyylisulfoksidia, kun taas alkalimetallihydroksidia käytettäessä on mahdollista käyttää myös alkoholeja, kuten 20 etanolia ja metanolia, ja alifaattisia ketoneja, kuten asetonia, samoin kuin näiden liuottimien seoksia veden kanssa.

Näin saadun alkalimetallisuolan muuttamiseksi kaavan I 25 mukaiseksi yhdisteeksi alkalimetalliyhdisteen liuos tai suspensio saatetaan reagoimaan suoraan, ts. reaktiotuotetta eristämättä, kaavan VII mukaisen yhdisteen kanssa lämpötilassa välillä -20°C ja reaktioseoksen kiehumispiste, mieluummin huoneenlämpötilassa.

30

Ammattimiehet havaitsevat, että kaavan I mukaisissa yhdis-'i teissä läsnäolevat nukleofiiliset substituentit voivat vaatia kaavan Id mukaisen välituoteen käyttöä, jossa on substituentteja, jotka eivät ole, muut kuin 11-aseman 35 typpi, nukleofiilisiä, mutta jotka voidaan derivatisoida vaadituksi ryhmäksi. Esimerkiksi missä hyvänsä ryhmässä R3 - R8 oleva amino- tai monoalkyyliaminosubstituentti i2 94529 saadaan edullisesti alkyloimalla tai asyloimalla kaavan Ie mukainen välituote, jossa on nitroryhmä missä hyvänsä ryhmistä R3 - R8, ja pelkistämällä nitroryhmä seuraavaksi, ja alkyloimalla, mikäli soveliasta, jolloin saadaan loppu-5 tuote.

Menetelmien A - D lähtöaineet: Lähtöaineina käytettävät kaavan II mukaiset karboksyylihap-10 poamidit saadaan esimerkiksi aminoimalla yleisen kaavan VIII mukaisia 2-kloorinikotiinihappoamideja R4 R5 R6 R7 R3—^ ^—N—U——r8 (vm)

N——^ /~N

Hai Cl 20 jossa R1 - R8 tarkoittaa samaa kuin edellä, kaavan IX mukaisilla primääärisillä amiineilla H2N-R2' (IX) 25 jossa R2’ tarkoittaa samaa kuin edellä. Reaktio voidaan suorittaa myös epäorgaanisten tai orgaanisten apuemästen, kuten trietyyliamiinin, N,N-dimetyylianiliinin tai natrium-tai kaliumkarbonaatin läsnäollessa. Reaktio voidaan suorit-30 taa liuotinta käyttämättä; on kuitenkin jossain määrin edullista käyttää inerttejä orgaanisia liuottimia lämpötiloissa välillä 0 ja 175°C, edullisesti refluksointilämpöti-lassa. Sopivia inerttejä liuottimia, joita voidaan käyttää, ovat mm. ylimäärä yleisen kaavan IX mukaista primääristä 35 emästä, avoketjuiset tai sykliset eetterit, kuten tetrahyd-rofuraani, 1,4-dioksaani, glykolidimetyylieetteri, diety-leeniglykolidimetyylieetteri; aromaattiset hiilivedyt kuten 13 94529 bentseeni, tolueeni, ksyleeni, klooribentseeni ja pyridii-ni; alkoholit kuten metanoli, etanoli, isopropanoli; dipo-laariset aproottiset liuottimet kuten dimetyyliformamidi; 1,3-dimetyyli-2-imidatsolidinoni, 1,3-dimetyyli-tetrahydro-5 2(1H)-pyrimidinoni ja sulfolaani.

Kaavan Ha mukaiset karboksyylihappoamidit voidaan valmistaa kondensoimalla tarkoituksenmukaisesti substituoitu 2-kloorinikotiinihappokloridi tarkoituksenmukaisesti subs-10 tituoidun 3-amino-2-(alkyyliamino)pyridiinin kanssa hyvin tunnetuissa reaktio-olosuhteissa.

Kaavan VIII mukaiset lähtöaineet, joissa R1 on muu kuin vety, voidaan valmistaa saattamalla kaavan X mukaiset 15 2-kloorinikotiinihappoamidit R4 R5 R6 R7

N—( )-N

Hai Cl 25 reagoimaan kaavan V mukaisten alkylointiaineiden kanssa protoniakseptorien esimerkiksi amiinien kuten trietyyli-amiinin, diatsabisykloundekeenin, 4-(dimetyyliamino)pyri-30 diinin tai alkali- tai maa-alkalimetallihydroksidien, kuten natriumhydroksidin, kaiiumhydroksidin, kalsiumhydroksidin tai alkalikarbonaattien tai maa-alkalimetallikarbonaattien tai vetykarbonaattien, kuten natriumkarbonaatin tai kalium-karbonaatin, tai kaliumvetykarbonaatin läsnäollessa.

35

Yleiskaavan X mukaiset 2-kloorinikotiinihappoamidit voidaan saada kondensoimalla tarkoituksenmukaisesti substituoitu 14 94529 2-kloorinikotiinihappokloridi tarkoituksenmukaisesti subs-tituoidun 3-amino-2-halopyridiinin kanssa hyvin tunnetuissa reaktio-olosuhteissa.

5 Kaikki muut lähtöaineet tunnetaan kirjallisuudesta tai voidaan ostaa tai saada kirjallisuuden tuntemilla tavoilla.

Menetelmä E

10 Menetelmässä E kaavan I mukainen yhdiste, jossa Z on rikki, saadaan saattamalla kaavan I yhdiste, jossa Z on happi, reagoimaan sulfurointiaineen, kuten 2,4-bis(4-metoksifenyy-li)1,3-ditia-2,4-difosfetaani-2,4-disulfidin; bis(trisyklo-heksyylitina)sulfidin; bis(tri-n-butyylitina)sulfidin; 15 bis(trifenyylitina)sulfidin; bis(trimetyylisilyyli)sulfidin tai fosforipentasulfidin kanssa. Reaktio suoritetaan iner-tissä orgaanisessa liuottimessa kuten rikkihiilessä, bent-seenissä tai tolueenissa huoneenlämpötilassa tai korkeammassa lämpötilassa, edullisesti korotetussa lämpötilassa 20 jopa reaktioseoksen kiehumispisteessä, ja edullisesti vedettömissä olosuhteissa. Edellä mäinittuja tina- tai silyylisulfideja käytettäessä sulfurointireaktio suoritetaan edullisesti Lewis-hapon, kuten booritrikloridin läsnäollessa .

25 - : Ammattimiehet ymmärtävät, että toisen karbonyyliosan läsnä olo kaavan I mukaisessa yhdisteessä, esimerkiksi yhdisteessä, jossa Z on happi ja mikä hyvänsä ryhmistä R3 - R8 on alkanoyyli, vaatii ketonikarbonyylin suojaamista tunnetuil-30 la menetelmillä sopivalla suojaryhmällä ennen sulfurointi-;v reaktiota: toivottu yhdiste saadaan sulfurointireaktion jälkeen suoritettavalla suojaryhmän poistolla. Samoin tapauksissa, joissa R2 on esimerkiksi alkanoyyli, on selvää, että sulfurointireaktio olisi suoritettava ennen 11-aseman 35 typen asylointia. Tapauksissa, joissa substituentit missä hyvänsä ryhmistä R3 - R8 voidaan johtaa nitrosta, esimerkiksi alkanoyyliamino, sulfurointi voidaan suorittaa vas- 15 94529 taavaan nitrojohdannaiseen, jota seuraa sopiva (tunnettu) pelkistys ja lopulta asylointi toivotuksi yhdisteeksi.

Menetelmä F 5

Kaavan I, jossa R1 on hydroksi, valmistamiseksi saatetaan vastaava yhdiste, jossa R1 on vety, reagoimaan oksopiperok-simolybdeeni(pyridiini)-heksametyleenifosforiamidin kanssa; ja kaavan I mukainen yhdiste eristetään sellaisena tai 10 happoadditiosuolana.

Kaavan I mukaiset yhdisteet voidaan muuttaa haluttaessa tavanomaisilla menetelmillä ei-toksisiksi, farmaseuttisesti hyväksyttäviksi happoadditiosuoloikseen; esimerkiksi liuot-15 tamalla kaavan I mukainen yhdiste sopivaan liuottimeen ja säätämällä liuoksen pH yhdellä tai useammalla mooliekviva-lentilla toivottua happoa happamaan pH-arvoon. Keksintö koskee myös sellaisia suoloja.

20 Esimerkkejä epäorgaanisista ja orgaanisista hapoista, jotka voivat muodostaa kaavan I mukaisen yhdisteen kanssa ei-toksisia, farmaseuttisesti hyväksyttäviä happoadditiosuoloja, ovat seuraavat: suolahappo, bromivetyhappo, rikkihappo, fosforihappo, typpihappo, metaanisulfonihappo ja vastaavat.

25 Kaavan I mukaiset yhdisteet voivat muodostaa happoadditio-! suoloja 1 mooliekvivalentin kanssa happoa.

Asiantuntijat havaitsevat, että kaavan I mukaisten yhdisteiden valmistaminen derivatisoimalla muita kaavan I mukai-30 siä yhdisteitä on ajoittain tavallisempaa kuin niiden valmistaminen suoraan, käyttämällä edellä kuvattuja menetelmiä A-F. Tällaisissa derivatisoinneissa käytetään tunnetua reaktiotekniikkaa. Rajoittamattomina esimerkkeinä, missä R1 on vety, se voidaan hapettaa, jolloin saadaan hydroksi; 35 nitroryhmä voidaan pelkistää, jolloin saadaan amiini; metoksiryhmä voidaan muuntaa hydroksiksi normaaleilla dimetylointimenetelmillä ja hydroksi voidaan, tarkoituksen- 16 94529 mukaisissa puitteissa, korvata amiinilla trifluorimetaani-sulfonyylioksijohdoksen kautta; amiini voidaan asyloida, jolloin saadaan alkanoyyliamiini tai voidaan alkyloida mono- tai dialkyyliamiini; halogeeni voidaan korvata, 5 tarkoituksenmukaisissa puitteissa, amiinilla; ja suojaryhmä voidaan poistaa.

Edellä kuvatuilla kaavan I mukaisilla yhdisteillä on tavallisesti HIV-l-käänteistranskriptaasin vastaista inhiboivaa 10 aktiivisuutta. Sopivissa annoksissa annettuna ne ovat käyttökelpoisia AIDSin, ARC:n ja HIV-infektioon liittyvien läheisten häiriöiden estoon tai hoitoon. Siksi keksinnön toinen näkökanta koskee menetelmää HIV-1-infektion estämiseksi tai hoitamiseksi, jossa HIV-l:lle altistuneelle tai 15 sillä infektoidulle ihmiselle annetaan ennaltaestävästi tai terapeuttisesti tehokas määrä edellä kuvattua, uutta, kaavan I mukaista yhdistettä.

Kaavan I mukaiset yhdisteet voidaan antaa yhtenä tai jaet-20 tuina annoksina oraalisesti, parenteraalisesti tai paikallisesti. Sopiva oraalinen annos kaavan I mukaiselle yhdisteelle olisi alueella noin 0,5 - 1 g/päivä. Parenteraali-sissa formulaatioissa sopiva annosyksikkö voi sisältää 0,1 - 250 mg mainittuja yhdisteitä, kun puolestaan paikal-25 liseen antoon edullisia ovat formulaatiot, jotka sisältävät 0,01 - 1 % aktiivista valmistusainetta. Olisi kuitenkin ymmärrettävä, että annettava annos vaihtelee potilaasta potilaaseen, ja että erityisen potilaan annos riippuu kliinikon arvioinnista, joka pitää kunnollisen annoksen 30 määrityksessä kriteereinä potilaan kokoa ja tilaa, samoin ·. kuin potilaan vastetta lääkkeelle.

Kun keksinnön mukaisia yhdisteitä on annettava oraalisesti, ne voidaan antaa lääkkeinä farmaseuttisten formulaatioiden 35 muodossa, jotka sisältävät ne yhdessä yhteensopivan farmaseuttisen väliaineen kanssa. Sellainen väliaine voi olla inertti orgaaninen tai epäorgaaninen väliaine, joka sovel- 17 94529 tuu oraaliseen antoon. Esimerkkejä sellaisista väliaineista ovat vesi, gelatiini, talkki, tärkkelys, magnesiumstearaat-ti, arabikumi, kasvisöljyt, polyalkyleeniglykolit, vaseliini ja vastaavat.

5

Farmaseuttiset formulaatiot voidaan valmistaa tavallisella tavalla, ja valmiit annosmuodot voivat olla kiinteitä annosmuotoja, esimerkiksi tabletteja, rakeita, kapseleita ja vastaavia, tai nestemäisiä annosmuotoja, esimerkiksi 10 liuoksia, suspensioita, emulsioita ja vastaavia. Farmaseuttiset formulaatiot voidaan alistaa tavanomaisille farmaseuttisille operaatioille, kuten steriloinnille. Edelleen farmaseuttiset formulaatiot voivat sisältää tavanomaisia apuaineita, kuten säilöntäaineita, stabilointiaineita, 15 emulgoimisaineita, maunparantajia, kostutusaineita, puskureita, osmoottisen paineen muuttamiseen tarkoitettuja suoloja, ja vastaavia. Kiinteitä väliaineita, joita voidaan käyttää, ovat esimerkiksi tärkkelys, laktoosi, mannitoli, metyyliselluloosa, mikrokiteinen selluloosa, talkki, pii-20 dioksidi, kaksiemäksinen kalsiumfosfaatti ja suurimolekyy-lipainoiset polymeerit (kuten polyetyleeniglykoli).

Parenteraaliseen käyttöön kaavan I mukainen yhdiste voidaan antaa vesipitoisessa tai vedettömässä liuoksessa, suspen-25 siossa tai emulsiossa farmaseuttisesti hyväksyttävässä : öljyssä tai nesteseoksessa, joka voi sisältää bakterio- staattisia aineita, hapetuksenestoaineita, säilöntäaineita, puskureita tai muita liuenneita aineita liuoksen tekemiseksi veren kanssa isotoniseksi, sakeutusaineita, suspendoi-30 misaineita tai muita farmaseuttisesti hyväksyttäviä lisäaineita. Tämän tyyppisiä lisäaineita ovat esimerkiksi tart-raatti-, sitraatti- ja asetaattipuskurit, etanoli, propy-leeniglykoli, polyetyleeniglykoli, kompleksinmuodostajat (kuten EDTA), hapetuksenestoaineet (kuten natriumbisulfiit-35 ti, natriummetabisulfiitti, ja askorbiinihappo), viskositeetin säätöön tarkoitetut suurimolekyylipainoiset polymeerit (kuten nestemäiset polyetyleenioksidit) ja sorbitoli- 18 94529 anhydridien polyetyleenijohdannaiset. Mikäli välttämätöntä, voidaan lisätä myös säilöntäaineita, kuten bentsoehappo, metyyli- tai propyleeniparabeeni, bentsalkoniumkloridi ja muut kvaternääriset ammoniumyhdisteet.

5 Tämän keksinnön mukaiset yhdisteet voidaan antaa myös nasaaliseen antoon tarkoitettuina liuoksina, ja ne voivat sisältää keksinnön mukaisten yhdisteiden lisäksi sopivia puskureita, paineensäätöaineita, mikrobiaalisia säilöntä-10 aineita, hapetuksenestoaineita ja viskositeettia nostavia aineita vesipohjaisessa väliaineessa. Esimerkkejä aineista, joita käytetään viskositeetin lisäämiseen, ovat polyvinyy-lialkoholi, selluloosajohdannaiset, polyvinyylipyrrolidoni, polysorbaatit tai glyseriini. Lisättyjä mikrobiaalisia säi-15 löntäaineita voivat olla mm. bentsalkoniumkloridi, timero-sali, klooributanoli tai fenyylietyylialkoholi.

Lisäksi keksinnön mukaisia yhdisteitä voidaan antaa peräpuikkona .

20

Kuten edellä mainittiin, keksinnön mukaiset yhdisteet inhiboivat HIV-l-RT:n entsyymiaktiivisuutta. Näiden yhdisteiden alla kuvattujen testien perusteella tiedetään, että ne inhiboivat HIV-1-RT:n RNArsta riippuvaa DNA-polymeraasiak-.25 tiivisuutta. Tiedetään (tietoja ei esitetty), että ne myös inhiboivat HIV-1-RT:n DNA:sta riippuvaa DNA-polymerasiak-tiivisuutta.

Yhdisteiden kykyä inhiboida HIV-l-RT:n RNA:sta riippuvaa 30 DNA-polymeraasiaktiivisuutta voidaan testata alla kuvattua käänteistranskriptaasi (RT)-määritystä käyttämällä. Niinpä testattiin myös määrättyjä alla esimerkeissä kuvattuja erityisiä yhdisteitä. Näiden testien tulokset on esitetty taulukossa I alla.

35 iu 1 41», I I i bl 19 94529 KÄÄNTEISTRANKRIPTAASI (RT)-MÄÄRITYS Määrityksen teoria:

Ihmisen immuunikatoviruksen (HIV-1) koodittamiin entsyymei-5 hin kuuluu käänteistranskriptaasi (1), jota kutsutaan tällä nimellä, koska se kääntää RNA-templaatista DNA-kopion. Tämä aktiivisuus voidaan mitata kvantitaativisesti soluttomassa entsyymimäärityksessä, joka on kuvattu aikaisemmin (2) , ja joka perustuu havaintoon, että käänteistranskriptaasi voi 10 käyttää synteettistä templaattia [Poly r(C), jossa on alukkeena oligo d(G)] radioleimatun, hapolla saostuvan DNA-säikeen transkriptiossa käyttämällä substraattina 3H-dGTP:tä.

15 Materiaalit: a) Entsyymin valmistus Käänteistranskriptaasientsyymi immuunikatoviruksen (HIV-1) LAV-kannasta (1) eristettiin bakteerikannasta JM109 (3), 20 joka ekspressoi DNA-kloonia pBRTprtl+ (2), joka on lac-pro-moottorin kontrollin alaisena ekspressiövektorissa pIB121 (4). Yön yli 2XYT-väliaineessa kasvatettua viljelmää (37°C, 225 r/min) (5), jota on täydennetty 100 ^g/ml:lla ampisil-liinia positiivista valintaa varten, siirrostetaan 25 1:40-laimennokseen M9-väliaineeseen, joka on täydennetty ? 10^g/ml:lla tiamiinia, 0,5 %:lla kasaminohappoja ja 50 μg/ml:lla ampisilliinia (5). Viljelmää inkuboidaan (37°C, 225 r/min), kunnes se saavuttaa OD540-arvon 0,3 - 0,4. Tällöin lisätään repressori-inhibiittoria IPTG 30 (isopropyleeni-S-D-tiogalaktopyranosidi) tasolle 0,5 mM, ja seosta inkuboidaan vielä 2 tuntia. Bakteerit pelletoidaan, suspendoidaan uudelleen 50 mM Tris, 0,6 mM EDTA, 0,375 M NaCl-puskuriin ja sulatetaan lysotsyymiä (1 mg/ml) lisäämällä 30 min jäässä. Solut hajotetaan 0,2-% NP-40:een 35 lisäämällä, ja säädetään tasoon 1 M NaCl.

2„ 94529

Kun liukenemattomat solujätteet on poistettu sentrifugoi-malla, proteiini saostetaan lisäämällä 3 tilavuutta kylläistä ammoniumsulfaatin vesiliuosta. Entsyymi pelletoi-daan, suspendoidaan uudelleen RT-puskuriin (50 mM Tris, 5 pH 7,5, 1 mM EDTA, 5 mM DTT, 0,1 % NP-40, 0,1 M NaCl ja 50 % glyserolia), ja varastoidaan edelleen käyttöä varten -70°C:ssa.

b) 2X-konsentraatio kantareaktioseoksen muodostaminen 10 kantareaaenssi 2X-konsentraatioseos

IM Tris pH 7,4 100 mM

IM ditiotrietoli 40 mM

1 mM NaCl 120 mM

15 1 % Nonidet P-40 0,1 %

IM MgCl 4 mM

tpoly r(C)/oligo d(G)](5:1) 2 μg/ml 3H-dGTP (81 μΜ) 0,6 μΜ 20 Määritysmenetelmä: 2X-konsentraation reaktiokantaseos jaetaan eriin ja varastoidaan -20°C:ssa. Seos on stabiili ja sulatetaan käytettäväksi kussakin määrityksessä. Tämä entsyymimääritys on sovitettu 96-kaivoiselle mikrotiitterilevyjärjestelmälle, 25 ja se on kuvattu aikaisemmin (6). Trispuskuri (50 mM, ’· pH 7,4), väliaine (liuotin laimennettuna sopivaksi yhdisteen laimennokseen), tai yhdisteet väliaineessa lisätään 96-kaivoisiin mikrotiitterilevyihin (10 μΐ/kaivo; 3 kai-voa/yhdiste). HIV-l-RT-entsyymi sulatetaan, laimennetaan 30 50 mM Tris pH 7,4:ään niin, että 15 μΐ laimennettua entsyy- miä sisältää 0,001 yksikköä (1 yksikkö on entsyymimäärä, i * * * Λ joka muuttaa 1 mikromoolin substraattia/min 25 C:ssa), ja lisätään 15 μΐ/kaivo. Mikrotiitterilevyn ensimmäisiin 3 kaivoon lisätään 20 μΐ 0,12 - 0,5M EDTA:ta. EDTA kelatoi 35 läsnäolevan Mg++:n, ja estää käänteistranskription. Tämä

ryhmä toimii taustapolymerointina, joka vähennetään kaikista muista ryhmistä. Kaikkiin kaivoihin lisätään 25 μΐ 2X

> aU t 8:1 li I I 1 β* · · · 21 94529 reaktioseosta, ja määritys saa inkuboitua huoneenlämpötilassa 60 min. Määritys päätetään saostamalla kussakin kaivossa oleva DNA 50 μ1:1ΐ3 10-% trikloorietikkahappoa (TCA) natriumpyrofosfaatissa (1% w/v). Mikrotiitterilevyä 5 inkuboidaan 15 min 4°C:ssa, ja sakka kiinnitetään #30 lasikuitupaperille (Schleicher & Schuell) Skatron-puoliautomaattista kerääjää käyttämällä. Sitten suodattimet pestään vielä TCA:11a (5 %), joka sisältää natriumpyrofos-faattia (1 %), huuhdellaan etanolin (70 %) vesiliuoksella, 10 kuivataan, ja siirretään tuikepulloihin (6). Kuhunkin pulloon lisätään 2 ml tuikekoktailia, ja lasketaan Beckman-beeta-laskurilla.

Laskelma prosentuaalista inhibitiota varten ovat seuraavan-15 lainen: inhibitio-% = CPM keskim. testiarvo - CPM keskim. kontrolliarvo x 100 CPM keskim. kontrolliarvo 20

Viitteet: 1. Benn, S., et ai., Science 230:949, 1985 2. Farmerie, W.G. et. ai., Science 236:305, 1987 3. Yanisch-Perron, C., Viera, J., ja Messing, J., Gene 25 33 :103, 1985 4. International Biotechnologies, Inc., New Haven, CT 06535 5. Maniatis, T, Fritsch, E.F., ja J. Sambrook, toimittajat, Molecular cloning: A Laboratory Manual, Cold Spring Harbor Laboratory, 1982 30 6. Spira, T., et. al. J. Clinical Microbiology 25:97, 1987.

' * Jotta vahvistettaisiin, että yhdisteet, jotka ovat aktiivi sia RT-määrityksessä, voivat inhiboida HIV-replikaatiota myös elävässä järjestelmässä, keksinnön mukaiset yhdisteet 35 testattiin myös alla kuvatussa ihmisen T-soluviljelmämääri-tyksessä. Näiden testien tulokset esitetään taulukossa I.

IHMISEN T-SOLUVILJELMÄMÄÄRITYS

22 9 4 5 2 9 Määrityksen teoria: Monitumaisen solulimamassan muodostumi-5 nen on HIV-l:llä infektoituneiden CD4+ T-solujen in vitro-viljelmien ominaispiirre. Tässä määrityksessä T-solut käsitellään oletetulla replikaatiota inhiboivalla yhdisteellä, ja infektoidaan sitten HIV-l:llä. Inkuboinnin jälkeen viljelmästä tarkastetaan monitumaisen solulimamassan muodostu-10 minen. Monitumaisen solulimamassan puuttumista tai vähenemistä käytetään mittana testiyhdisteen kyvystä inhiboida HIV-replikaatiota.

Määritysmenetelmä: Kohteena olevat solut, joita merki-15 tään C8166, ovat T-soluista peräisin olevia ihmisen imuku-doskasvainsoluja, ja niitä lisätään alkutiheydessä 5χ104/100μ1 RPMI 1640 (+10 % naudansikiönseerumia)-kasva-tusvällaineeseen 96-kaivoisille tasapohjaisille levyille. Lisätään valittu määrä testiyhdistettä liuotettuna 20 DMSO:ssa. 24 tunnin kuluttua kuhunkin viljelmään siirros- tetaan 50 - 100 TCID50:t (annos, joka saa aikaan indusoidun vaikutuksen 50 %:ssa testiveljelmistä) HIV-l:n HTLV-IIIB-kantaa (2). Kontrolliviljelmiin lisätään vain yhdistettä tai virusta. 4 päivää virukselle altistamisen jälkeen 25 viljelmistä tutkitaan näköhavainnolla viruksen indusoima jättiläissolumonitumaisen solulimamassan taajuus ja jakauma. Testiyhdisteen inhibitio-% määritetään kontrolliar-voihin vertaamalla. Virusreplikaation läsnäolon tai puuttumisen varmistaminen toteutetaan keräämällä kaikista koeryh-30 mistä soluttomia viljelynesteitä määrittämään infektoivien virus jälkeläisten läsnäolo tai puuttuminen monitumaisen solulimamassan muodostuksen induktiolla toisissa ihmisen T-soluviljelmissä 3 päivän kuluttua.

35 Viitteet: (1) M. Somasundaran ja H.L. Robinson, Science 242. 1554 (1998) 23 9 4 5 2 9 (2) G.M. Shaw, R.H. Hahn, S.K. Arya, J.E. Groopman, R.C. Gallo ja F. Wong-Staal, Science 226. 1165 (1984)

Jotta määritettäisiin keksinnön mukaisten yhdisteiden 5 entsyymiinhibitorisen aktiivisuuden spesifisyys, muutamalta yhdisteeltä testattiin sinänsä tunnetuilla määritysmenetelmillä niiden kyky inhiboida kissan leukemiaviruksesta peräisin olevaa käänteistranskriptaasia ja vasikan kateen-korvasta peräisin olevaa DNAa-polymeraasia. Minkään näin 10 testatuista yhdisteistä ei havaittu omaavan lainkaan inhiboivaa aktiivisuutta näitä entsyymejä kohtaan. Nämä tulokset ilmaisevat, että keksinnön mukaisten yhdisteiden entsyymi -inhibit ioaktiivisuus on kohdistunut melko spesifisesti HIV-1-RT:tä kohtaan.

15

Jotta määritettäisiin karkeasti keksinnön mukaisten yhdisteiden sytotoksisuus useita sellaisia yhdisteitä testattiin alla kuvatulla MTT-solusytotoksisuusmäärityksellä. Näiden testien tulokset on esitetty taulukossa I alla. Edullisia 20 ovat yhdisteet, joilla on suhteellisen korkea EC50-

SOLUSYTOTOKSISUUDEN MTT-MÄÄRITYS

Määrityksen teoria: 25 MTT [3-(4,5-dimetyylitiatsol-2-yyli)-2,5-difenyylitetratso-liumbromidi)määritys perustuu tetratsoliumbromidin lohkai-suun metabolisesti aktiivisissa soluissa, mikä johtaa hyvin kvantitatiiviseen siniseen väriin. Tämä määritys on kuvattu aikaisemmin (1), mutta sitä on optimoitu tässä esitettyjä 30 testejä varten.

Määritysmenetelmä: H9-solulinjaa (2), joka on varma ihmisen imusolmukekasvain-suspensiosolulinja, jota kasvatetaan RPMI 1640:ssä, jota on 35 täydennetty 10 % naudansikiönseerumilla, käytetään määrityksessä kohdesolulinjana. Soluja (100μ1) lisätään mikro-testilevyn kaivoihin konsentraatiossa 105 solua/ml inhi- 24 94529 biittorin vaihtelevien konsentraatioiden läsnäollessa.

Soluja inkuboidaan 37°C:ssa kostutetussa C02-inkuboijassa.

5 päivää myöhemmin kuhunkin kaivoon lisätään 20μ1 MTT:tä (5mg/ml RPMI 1640 :ssa, sonikoitiin, suodatettiin 0,2 μιη 5 suodattimena, ja varastoitiin 4°C:ssa). 4 tunnin edelleen inkuboinnin jälkeen 37°C:ssa kuhunkin kaivoon lisätään 60 μΐ Triton-X:ää, ja sekoitetaan läpikotaisin kiteiden liuottamisen auttamiseksi. Absoluuttista etanolia (5 μΐ) inkuboidaan 30 min 60°C:ssa, ja luetaan välittömästi levy-10 lukijalla (Dynatech) aallonpituudella 570 nm.

Tästä määrityksestä saatuja tietoja käytettiin ei-lineaari-sen regressioanalyysin muodostamiseen, josta saatiin EC50.

15 Viitteet: 1. Mosmann, Tim, J. Immunol. Methods 65:55, 1983.

2. Jacobs, J.P., J. Natl. Cancer Inst. 34:231, 1965.

Esimerkin No. RT-määritys T-solumääritys Sytotoksisuus-20 yhdiste inhibitio-% inhibitio-% määritys 10 μg/ml 3 μg/ml (Ε050μΜ) 1 100 100 250

2 36* NT NT

3 75* NT NT

25 4 85* NT NT

5 76* NT NT

6 90* NT NT

7 50* NT NT

8 0 NT NT

30 9 83* NT NT

10 91 NT NT

11 34* NT NT

12 43* NT NT

13 90* NT NT

35 14 44* NT NT

15 72* NT NT

16 17* NT NT

25 9 4 5 2 9

17 30# NT NT

18 37T NT NT

* = ΙμΜ 5 t = 1,25 μΜ #= 0,5 μΜ

Seuraavat esimerkit kuvaavat tätä keksintöä edelleen ja mahdollistavat ammattimiehille ymmärtää keksinnön täydelli-10 semmin. Olisi kuitenkin ymmärrettävä, ettei keksintö rajoitu alla esitettyihin erityisiin esimerkkeihin. Valmiste-esimerkissä A-K kuvataan käytettyjä menetelmiä, mutta eivät kuvaa kaavan I mukaisten yhdisteiden valmistusta.

15 Valmiste A

5.ll-Dihvdro-6H-dipvrido f3,2-b:2'.3'-e1 fl.4ldiatsepin-6-oni a) 2-Kloori-N-(2-kloori-3-pvridinvvli)-3-pvridiinikarboksa-midi 20

Kolmikaulaiseen pyöreäpohjäiseen kolviin, johon oli sovitettu tehokas refluksointikolonni, mekaaninen sekoitin ja tiputussuppilo, lisättiin 215 g (1,672 mol) 3-amino-2-klooripyridiiniä liuotettuna seokseen, jossa oli 400 ml 25 dioksaania, 500 ml sykloheksaania ja 130 ml pyridiiniä.

Lisättiin liuosta, jossa oli 299,2 g (1,7 mol) juuri valmistettua 2-kloori - 3-pyridiinikarboksyylihappokloridia 200 ml:ssa dioksaania sellaisella nopeudella, että kiivas reaktio pysyi kontrollin alaisena. Tämän jälkeen reaktio-30 seos sai jäähtyä huoneenlämpötilaan, ja tulokseksi saatu *. kiteinen sakka suodatettiin pois ja pestiin peräkkäin sykloheksaanilla ja eetterillä.

Tummanruskea tuote liuotettiin 5 l:aan 3-% natriumhydroksi-35 din vesiliuosta. Tulokseksi saatu liuos käsiteltiin aktiivihiilellä, suodatettiin imupullolla, ja suodos säädettiin happamaan pH-arvoon lisäämällä 50-% etikkahapon vesiliuos- 26 94529 ta. Tulokseksi saatu sakka kerättiin suodattamalla ja pestiin läpikotaisin vedellä. Yön yli kuivaamisen jälkeen typpivirrassa huoneenlämpötilassa melkein värittömän tuotteen sp. oli 156 - 159°C, ja tuote oli riittävän puhdasta 5 seuraavia reaktioita varten. Saanto oli 376,0 g (84 % teoreettisesta).

b) N- (Kloori-3-Pvridinwli) -2- f f (4-metoksifenwli) metwlil -aminol-3-Pvridiinikarboksamidi 10 13,4 g (0,05 mol) vaiheessa a) saatua tuotetta liuotettiin 20 ml:aan ksyleeniä, ja tulokseksi saatu liuos sekoitettiin 13,8 g.-n (0,1 mol) kanssa of p-metoksibentsyyliamiinia.

Tämän jälkeen seosta refluksoitiin 2 tuntia. Sitten reak-15 tioseos haihdutettiin tyhjössä, ja jäännös puhdistettiin pyiväskromatografiällä silikageelillä (0,2 - 0,5 mm) käyttämällä dikloorimetaani/etyyliasetaattia 10/1 (tilavuus/ti-lavuus) eluointlaineena. Väkevöiminen antoi värittömiä kiteitä, sp. 122 - 124°C (asetonitriilistä uudelleenkitey-20 tyksen jälkeen). Saanto oli 17,2 g (93 % teoreettisesta).

c) 5,11-Dihvdro-ll- Γ (4 -metoksif enwli) metwlil -6H-dipyrido-r3.2-b:2'.3'-el fl.4ldiatsepin-6-oni ·; 25 16,7 g (0,0453 mol) vaiheessa b) saatua tuotetta liuotet- tiin 150 ml:aan absoluuttista dioksaania, ja tulokseksi saatu liuos sekoitettiin 6,7 g:n (0,14 mol) kanssa 50-% natriumhydridin dispersiota mineraaliöljyssä. Sen jälkeen seosta refluksoitiin suojaten ulkoiselta ilmakehältä vähäi-30 sellä typpivirralla kunnes TLC:llä ei voitu havaita lähtö-ainetta. Natriumhydridijäännös hajotettiin lisäämällä varovasti 10 ml seosta, jossa oli metanolia ja tetrahydrofu-raania (50/50 tilavuus/tilavuus). Reaktioseoksen pH säädettiin neutraaliin pH-arvoon lisäämällä etikkahappoa ja haih-35 dutettiin sitten tyhjiössä. Jäännös puhdistettiin pylväs-kromatografiällä silikageelillä (0,2 - 0,5 mm) käyttämällä eluointiaineina peräkkäin dikloorimetaani/etyyliasetaattia 27 94529 10/1 (tilavuus/tilavuus) ja dikloorimetaani/etyyliasetaat-tia 1/1 (tilavuus/tilavuus). Sopivien jakeiden haihduttamisella saatu kiteinen tuote uudelleenkiteytettiin asetonit-rillistä ja 2-propanolista. Tuotteen sp. oli 213 - 215°C, 5 ja se identifioitiin 5,11-dihydro-ll-[(4-metoksifenyyli)-metyyli]-6H-dipyrido[3,2-b:2',3'-e][1,4]diatsepin-6-oniksi. Saanto oli 10,3 g (68 % teoreettisesta) .

10 d) 5.ll-Dihvdro-6H-dipvrido f3.2-b:2'.3'-el Γ1.41 diatsepin-6-oni 10,0 g (0,3 mol) vaiheessa c) saatua tuotetta liuotettiin 50 ml:aan trifluorietikkahappoa, jolloin seos lämpeni 15 hiukan. Sen jälkeen reaktioseosta sekoitettiin 60°C:ssa 1 tunti. Tällöin TLC:llä ei voitu havaita lähtöainetta.

Sitten seos haihdutettiin tyhjössä. Näin saatu jäännös sekoitettiin läpikotaisin 0,5-% ammoniakin vesiliuoksen kanssa ja suodatettiin sitten imupullolla. Raakatuote 20 uudelleenkiteytettiin 150 mlrsta dimetyylisulfoksidia, jolloin saatiin värittömiä kiteitä, sp. >340°C. Saanto oli 4.8 g (75 % teoreettisesta). Tuote identifioitiin 5,11-dihydro-6H-pyrido[3,2-b:2',3'-e][1,4]diatsepin-6-oniksi.

• 25 Valmiste B

5 . ll-Dihvdro-ll-propwli-6H-dipvrido Γ3,2-b:2' . 3' -e] [1,4] di-atsepin-6-oni a) N- (2-Kloori-3-pyridinwli) -2- (proowliamino) -3-pyridii-30 nikarboksamidi . · 26.8 g (0,1 mol) 2-kloori-N-(2-kloori-3-pyridinyyli)-3-pyridiinikarboksamidia liuotettiin 200 mlraan dioksaania, ja saatu liuos sekoitetaan 21,4 g:n (0,362 mol) kanssa 35 propyyliamiinia. Tämän jälkeen seosta ravisteltiin ruostumatonta terästä olevassa paineastiassa 150°C:ssa 6 tuntia.

Sitten reaktioseos haihdutettiin tyhjössä, ja jäännös puh- 28 94529 distettiin pylväskromatograafisesti silikageelillä käyttämällä eluointlaineina peräkkäin dikloorimetaani/etyyliase-taattia 10/1 (tilavuus/tilavuus) ja dikloorimetaani/syklo-heksaani/etyyliasetaattia 1/2/1 (tilavuus/tilavuus/tila-5 vuus) . Haihduttamalla saatu tuote oli erittäin viskoosinen hartsi, jolla oli tyydyttävät ominaisuudet seuraavalle reaktiolle.

b) 5.ll-Dihvdro-ll-propwli-6H-dipvrido Γ3,2-b: 2',3'-e]diat-10 set>in-6-oni Käyttämällä valmiste-esimerkin Ac) mukaista menetelmää, 5,ll-dihydro-ll-propyyli-6H-dipyrido[3,2-b:2',3'-e][1,4]-diatsepin-6-onia, sp.: 184-186°C (kiteytetty uudelleen 15 asetonitriilistä) valmistettiin edellä mainitusta vaiheesta a) saadusta tuotteesta ja natriumhydridistä. Saanto oli 74 % teoreettisesta.

Valmiste C

20 5. ll-Dihvdro-5-metwli-ll-propwli-6H-dipvrido-Γ3.2-^2^3^61 fl, 41 diatsepin-6-oni a) 2-Kloori-N- (2-kloori-3-pvridinwli) -N-metwli-3-pyri-diinikarboksamidi ; 25

Mekaanisella sekoittimella, tiputussuppilolla, lämpömittarilla ja tehokkaalla refluksointikolonnilla varustettu nelikaulainen pyöreäpohjäinen kolvi täytettiin 268,1 g :11a (1,0 mol) 2-kloori-N-(2-kloori-3-pyridinyyli)-3-pyridiini-30 karboksamidia, 260 ml :11a 50-prosenttista vesipitoista natriumhydroksidia, 1500 ml :11a tolueenia ja 8,0 g :11a (0,0352 mol) bentsyylitrietyyliammoniumkloridia. Sekoitus aloitettiin ja liuosta, jossa oli 134 ml (178,5 g, 1,415 mol) dimetyylisulfaattia 1 l:ssa tolueenia lisättiin 35 3 tunnin jakson ajan, jolloin lämpötila nousi 50-60°C:een.

Kun dimetyylisulfaatti oli lisätty, sekoitusta jatkettiin 29 94529 edelleen 2 tuntia. Reaktioseos jäähdytettiin huoneenlämpö-tilaan ja 1 1 vettä lisättiin. Kerrokset erotettiin ja vesifaasi uutettiin kolme kertaa 300 ml:n annoksilla tolu-eenia. Orgaaniset kerrokset yhdistettiin ja pestiin peräk-5 käin 300 ml :11a vettä, 300 ml :11a 1-prosenttista vesipitoista etikkahappoa ja 300 ml :11a vettä. Yhdistetyt orgaaniset uutteet kuivattiin natriumsulfaatilla, ja liuotin poistettiin tislaamalla alipaineessa. Jäännös puhdistettiin pylväskromatograafisesti silikageelillä (0,2-0,5 mm) käyt-10 tämällä eluointiaineina peräkkäin tolueenia ja etyyliase-taatti/sykloheksaani/tetrahydrofuraania 1/9/10 (tila-vuus/tilavuus/tilavuus). Haihduttamalla saadun tuotteen sopivat jakeet kiteytettiin uudelleen asetonitriili/tertbu-tyylimetyylieetteristä 1/1 (tilavuus/tilavuus). Se liukeni 15 hyvin dikloorimetaaniin, sp. oli 98-101°C, ja se identifioitiin 2-kloori-N-(2-kloori-3-pyridinyyli)-N-metyyli-3-py-ridiinikarboksamidiksi. Saanto oli 232,5 g (82,5 % teoreettisesta) .

20 b) N- (2-Kloori-3-pvridinwli) -N-metwli-2- (propwliamino) -3-pvridiinikarboksamidi Käyttämällä valmiste-esimerkin Ba mukaista menetelmää, N-2-(kloori-3-pyridinyyli)-N-metyyli-2-(propyyliamino)-3-pipe-- 25 ridiinikarboksamidia valmistettiin edellisestä vaiheesta saadusta tuotteesta ja propyyliamiinista. Saanto oli 91 % teoreettisesta.

c) 5. ll-Dihvdro-5-metwli-ll-propwli-6H-dipvrido-30 r3.2-b:2'.3'-e1 Γ1.41diatsepin-6-oni i » 4 Käyttämällä valmiste-esimerkin Ac mukaista menetelmää, poikkeuksena tetrahydrofuraanin käyttö liuottimena dioksaa-nin sijasta ja käyttämällä vain ekvimolaarisia määriä 35 natrimhydridiä, 5,ll-dihydro-5-metyyli-ll-propyyli-6H-dipyrido[3,2-b:2',3'-e][1,4]diatsepin-6-onia, erittäin 30 94529 viskoosta öljyä, valmistettiin edellisestä vaiheesta saadusta tuotteesta. Saanto oli 75 % teoreettisesta.

Valmiste D 5 5. ll-Dietwli-5, ll-dihvdro-6H-dipvrido Γ3.2-b:2' , 3' -el fl. 41 -diatsepin-6-oni 6,4 g (0,03 mol) 5,ll-dihydro-6H-dipyrido[3,2-b:2',3'-e]-10 [1,4]diatsepin-6-oni liuotettiin 100 ml:aan absoluuttista dimetyyliformamidia, ja saatu liuos sekoitettiin 3,4 g:n (0,071 mol) kanssa 50-prosenttista natriumhydridin dispersiota mineraaliöljyssä. Suojaten ulkoiselta ilmakehältä vähäisellä typpivirralla, seosta sekoitettiin 50-70°C:ssa 15 1 tunti. Vedyn kehityksen lakattua, seos jäähdytettiin 30°C:een ja 10,9 g (0,07 mol) etyylijodidia lisättiin tipottain 15 minuutin aikana. Eksotermisen reaktion tapahduttua, seosta kuumennettiin edelleen tunti 80-90°C:ssa.

Liuotin poistettiin tislaamalla alipaineessa. Jäännös 20 sekoitettiin veden kanssa ja näin saatu suspensio uutettiin täydellisesti dikloorimetaanilla. Tavanomaisen työstön jälkeen saatu tuote kiteytettiin uudelleen 150 ml:sta iso-oktaania. Tuotteen sp. oli 102-103°C ja se identifioitiin 5,ll-dietyyli-5,ll-dihydro-6H-dipyrido[3,2-b:2',3'-e] [1,4]-25 diatsepin-6-oniksi. Saanto oli 5,7 g (71 % teoreettisesta).

Valmiste E

5 . ll-Dihvdro-5-etwli-6H-dipvrido Γ3.2-^2^.3^61 il,41 diat -30 sepin-6-oni ·. a) N- (2-Kloori-3-pyridinwli-2- f (fenwlimetwli) amino) - 3- pvridiinikarboksamidi Käyttämällä valmiste-esimerkin Ab mukaista menetelmää, 35 poikkeuksena dietyleeniglykolidimetyylieetterin käyttö liuottimena ksyleenin sijasta, N-(2-kloori-3-pyridinyyli)-2-[(fenyylimetyyli)amino]-3-pyridiinikarboksamidia, 31 94529 sp.: 95-97°C (kiteytetty uudelleen dietyleeniglykolidime-tyylieetteristä) valmistettiin 2-kloori-N-(2-kloori-3-pyridinyyli)-3-pyridiinikarboksamidista ja bentsyyliamii-nista. Saanto oli 72 % teoreettisesta.

5 b) 5,11-Dihvdro-ll- (fenwlimetwli) -6H-dipvrido-\2.2-b’.2' .2' -e} n.41 diat sepin-6 -oni Käyttämällä valmiste-esimerkin Ac mukaista menetelmää, 10 poikkeuksena dietyleeniglykolidimetyylieetterin käyttö liuottimena dioksaanin sijasta, 5,11-dihydro-ll-(fenyylime-tyyli)-6H-dipyrido[3,2-b:2',3'-e][1,4]diatsepin-6-onia, sp.: 212-213°C (kiteytetty uudelleen 1-propanolista), valmistettiin vaiheesta a) saadusta tuotteesta ja natrium-15 hydristä. Saanto oli 61 % teoreettisesta.

c) 5 . ll-Dihvdro-5-etwli-ll- (fenwlimetwli) -6H-dipvrido-Γ3.2-b;2'.3'-el Π,41diatsepin-6-oni 20 Käyttämällä valmiste-esimerkin Ca mukaista menetelmää, 5, ll-dihydro-5-etyyli-ll-(fenyylimetyyli)-6H-dipyrido-[3,2-b:2',3'-e] [1,4]diatsepin-6-onia, sp.: 209-211°C (kiteytetty uudelleen tolueeni/asetonitriilistä l/l (tilavuus/ tilavuus) , dikloorimetaani/metanolista 99/1 (tila-.25 vuus/tilavuus)), valmistettiin vaiheesta b) saadusta tuot- . · teestä ja dietyylisulfaatista. Saanto oli 82 % teoreettisesta .

d) S . ll-Dihvdro-5-etwli-6H-dipvrido f 3.2-^2*.3'-el Γ1.41-30 diatsepin-6-oni • · • · Käyttämällä valmiste-esimerkin Ad mukaista menetelmää, poikkeuksena paineastian käyttö avonaisen sijasta ja seoksen kuumentaminen 120°C:ssa 10 tuntia, 5,ll-dihydro-5-etyy-35 li-6H-dipyrido[3,2-b:2',3'-e] [1,4]diatsepin-6-onia, sp.: 161-163°C (kiteytetty uudelleen iso-oktaani/etyyliase- 32 94529 taatista l/l (tilavuus/tilavuus)), valmistettiin vaiheesta c) saadusta tuotteesta. Saanto oli 57 % teoreettiseta.

Valmiste F 5 5.11- Dihvdro-5-metwli-6H-dipvrido Γ3.2-b:2',3*-el il.41diat-sepin-6-oni a) N- (2-Kloori-3-pyridinwli) -N-metwli-2- f (fenwlimetw-li)aminol-3-pvridiinikarboksamidi 10 Käyttämällä valmiste-esimerkin Ab mukaista menetelmää, N-(2-kloori-3-pyridinyyli)-N-metyyli-2-[(fenyylimetyyli)-amino]-3-pyridiinikarboksamidia, sp.: 114-116°C (kiteytetty uudelleen tert-butyylimetyylieetteristä, dikloorimetaa-15 ni/etyyliasetaatista 3/1 (tilavuus/tilavuus)), valmistettiin 2-kloori-N-(2-kloori-3-pyridinyyli)-N-metyyli-3-pyri-diinikarboksamidista ja bentsyyliamiinista. Saanto oli 87 % teoreettisesta.

2 0 b) 5 . ll-Dihvdro-5-metwli-ll- (fenwlimetwli) -6H-dipvrido- \3.2' -q\ Γ1.41 diat sepin-6-oni Käyttämällä valmiste-esimerkin Cb mukaista menetelmää, 5.11- dihydro-5-metyyli-11-(fenyylimetyyli)-6H-dipyrido- .25 [3,2-b:2',3'-e][1,4]diatsepin-6-onia, sp.: 198-199°C (ki teytetty uudelleen asetonitriilistä), valmistettiin vaiheesta a) saadusta tuotteesta. Saanto oli 80 % teoreettisesta .

3 0 c) 5 , ll-Dihvdro-5-metwli-6H-dipyrido [3,2-b:2',3'-e1 f 1,4] - • diatsepin-6-oni

Seosta, jossa oli 75,5 g (0,239 mol) vaiheesta b) saatua tuotetta, 2,5 kg polyfosforihappoa ja 425 ml anisolia 35 sekoitettiin 140-l60°C:ssa 2 tuntia. Seoksen ollessa vielä kuumaa, se lisättiin sekoittaen jäämurskaan. Tämän jälkeen seos tehtiin hieman emäksiseksi lisäämällä vesipitoista il iu i 33 9 4 5 2 9 ammoniakkia ja sitten uutettiin täydellisesti dikloorime-taanilla. Yhdistetyt orgaaniset kerrokset kuivattiin nat-riumsulfaatilla ja haihdutettiin tyhjössä. Jäännös kromato-grafoitiin silikageelillä käyttämällä eluointiaineena 5 dikloorimetaani/etyyliasetaattia l/l (tilavuus/tilavuus). Haihduttamalla saadun tuotteet sopivat jakeet kiteytettiin uudelleen asetonitriilistä, jolloin saatiin värittömiä kiteitä 21,6 g (40 % teoreettisesta), sp:n ollessa 236-237°C.

10

Valmiste G

5. ll-Dihvdro-6H-dipvrido \2,2-h-.2' .3' - e] f 1.41 diat sepin-6-oni 15 3,8 g (0,0126 mol) valmiste-esimerkistä Db saatu tuote liuotettiin 20 ml:aan trifluorietikkahappoa, jolloin seos lämpeni hiukan. Tämän jälkeen seosta refluksoitiin 8 tuntia. Lähtöainetta ei voitu havaita TLC:llä ajan suhteen.

Sitten seos haihdutettiin tyhjössä, näin saatua jäännöstä 20 sekoitettiin läpikotaisin 0,5-prosenttisen vesipitoisen ammoniakin kanssa ja suodatettiin sitten imupullolla. Raakamateriaali suspendoitiin 20 ml:ssa asetonitriiliä, refluksoitiin 15 minuuttia ja imu suodatettiin kuumana.

Suodoskakku kiteytettiin uudelleen kuumasta dimetyylisul-.25 foksidista, jolloin saatiin 1,2 g (45 % teoreettisesta) värittömiä kiteitä, joiden sp. oli >340°C ja jotka identifioitiin sp:llä, sekoitetulla sp:llä ja UV-, IR- ja MS-spektrillä identtiseksi esimerkissä Id saadun yhdisteen kanssa.

30 34 94529

Valmiste H

5. ll-Dihvdro-ll-etwli-5-metwli-6H-dipvrido-r3.2-b:2'.3'-e1 Γ1.41diatsepin-6-oni 5 a) 2-Kloori-N-(2-kloori-3-Pvridinwli)-3-pvridiinikarboks-amidi Käyttämällä esimerkin la mukaista menetelmää, valmistettiin 2-kloori-3-pyridinyyli)-3-pyridiinikarboksamidia. Puhdis-10 tettu tuote saatiin jäähdyttämällä reaktioseos huoneenlämpötilaan ja dekantoimalla sakasta pääliliuos. Sitten kiinteä aines liuotettiin metyleenikloridiin, ja liuos pestiin vedellä, kuivattiin (vedetön natriumsulfaatti), ja liuotin poistettiin tyhjössä. Sitten kiinteä aines pestiin etyyli-15 asetaatilla ja kuivattiin, jolloin saatiin 7,24 g (84 % teoreettisesta) seuraavaan reaktioon käytettäväksi sopivaa tuotetta.

b) N- (2-Kloori-3-Pvridinwli) -2- f [ (4-metoksifenwli)metw-20 li)aminol-3-pvridiinikarboksamidi Käyttämällä valmiste-esimerkin Ab mukaista menetelmää, valmistettiin N-(2-kloori-3-pyridinyyli)-2-[[(4-metoksifenyy-li)metyyli]amino]-3-pyridiinikarboksamidia. Puhdistettu .25 tuote saatiin poistamalla liuotin tyhjössä, lisäämällä vettä jäännökseen, ja uuttamalla tuote metyleenikloridilla.

Tämä liuos kuivattiin (vedetön natriumsulfaatti) ja liuotin poistettiin, jolloin saatiin ruskeaa öljyä, joka käsiteltiin 10 ml :11a eetteriä. Kiteytetty tuote suodatettiin ja 30 pestiin peräkkäin eetterillä ja heksaanilla, jolloin saa-*· tiin 78,0 g (91 % teoreettisesta) otsikkoyhdistettä melkein valkoisena jauheena, sp.: 121-122°C.

il Iti 1 4111! Il ml i 35 94529 c) 5.11-Dihvdro-ll- f (4-metoksif enwli) metwlil -6H-dipvrido-f3.2-b:2*.3'-el Γ1.41 diatsepin-6-oni 1,44 g 50-prosenttista natriumhydridin dispersiota mineraa-5 liöljyssä lisättiin liuokseen, jossa oli 3,69 g (0,010 mol) N-(2-kloori-3-pyridinyyli)-2-[[4-metoksifenyyli)metyyli]-amino]-3-pyridiini-karboksamidia 100 ml:ssa dimetyyliform-amidia. Vedyn kehityksen lakattua, seosta kuumennettiin (110°C) 16 tuntia ja refluksoitiin 8 tuntia. Seoksen jääh-10 dyttyä, ylimäärä natriumhydridiä hajotettiin lisäämällä hitaasti jäitä. Seos laimennettiin edelleen vedellä ja tuote uutettiin eetterillä ja väkevöitiin. Kiteytetty jäännös suodatettiin ja pestiin eetterillä, jolloin saatiin 1,60 g 5,11-dihydro-ll-[(4-metoksifenyyli)metyyli]-6H-15 dipyrido[3,2-b:2',3'-e][1,4]diatsepin-6-oni (50 % teoreettisesta) melkein valkoisena jauheena, sp.: 209-210°C.

d) 5.11-Dihvdro-ll- Γ (4-metoksifenwli)metyyli] -5-metwli-6H-dipyrido f3,2-b: 2'.3'-el fl.41 diatsepin-6-oni 20 10,0 g (0,030 mol) 5,11-dihydro-ll-[(4-metoksifenyyli)metyyli] -6H-dipyrido[3,2-b:2',3'-e][1,4]diatsepin-6-onia lisättiin pulloon, jossa oli 2,16 g 50-prosenttista natriumhydridin dispersiota mineraaliöljyssä ja 100 ml dime-- ; 25 tyyliformamidia. Saatua seosta sekoitettiin huoneenlämpö- t tilassa 30 minuuttia ja sitten kuumennettiin 50°C:een 30 minuuttia. Jäähdyttämisen jälkeen lisättiin tipottain 8,51 g (0,060 mol) metyylijodidia 10 ml:ssa dimetyyliform-amidia ja seoksen annettiin sekoittua huoneenlämpötilassa 30 yön yli. Ylimäärä natriumhydridiä hajotettiin lisäämällä \ huolellisesti jäätä. Sitten lisättiin vettä ja tuote uu- • 4 tettiin eetterillä, kuivattiin (vedetön natriumsulfaatti) ja väkevöitiin, jolloin saatiin 10,3 g (99 % teoreettisesta) 5,11-dihydro-ll-[(metoksifenyyli)metyyli]- 5-metyyli-6H-35 dipyrido[3,2-b:2',3'-e] [1,4]diatsepin-6-onia vaalean keltaisena öljynä, joka on sopivaa seuraavaan reaktioon käy- • ’ tettäväksi.

3β 94529 e) 5 . ll-Dihvdro-5-metwli-6H-dipvrido f3.2-b:2'.3'-el Γ1.41-diatsepin-6-oni 50 ml trifluorietikkahappoa lisättiin 10,3 g:aan 5 (0,030 mol) 5,11-dihydro-ll-[(4-metoksifenyyli)metyyli]- 5-metyyli-6H-dipyrido[3,2-b:2',3'-e][1,4]diatsepin-6-onia ja seosta sekoitettiin yksi tunti huoneenlämpötilassa.

Happo poistettiin tyhjössä ja jäännöstä sekoitettiin yksi tunti 0,5-prosenttisen ammoniakin kanssa. Kiinteä aine 10 suodatettiin ja kuivattiin, jolloin saatiin 6,70 g (98 % teoreettsesta) puhdasta 5,ll-dihydro-5-metyyli-6H-dipyri-do[3,2-b:2',3'-e][1,4]diatsepin-6-onia, sp.: 230-232°C.

f) 5. ll-Dihvdro-ll-etwli-5-metwli-6H-dipvrido- 15 \3.2-h\2'.2'-&λ f 1.41 diat sepin-6-oni 2,00 g 50-prosenttista natriumhydridin dispersiota mineraaliöljyssä lisättiin liuokseen, jossa oli 5,75 g (0,025 mol) 5,ll-dihydro-5-metyyli-6H-dipyrido[3,2-b:2',3'-e][1,4]diat-20 sepin-6-onia 100 ml:ssa dimetyyliformamidia. Vedyn muodostuksen lakattua, seos kuumennettiin 50°C:een 30 minuuttia ja sitten jäähdytettiin huoneenlämpötilaan. Sitten, 7,80 g etyylijodidia (puhdas) lisättiin tipottain 15 minuutin ajan, ja saadun seoksen annettiin sekoittua yön yli huo-;25 neenlämpötilassa. Ylimäärä natriumhydridiä hajotettiin lisäämällä huolellisesti jäätä, minkä jälkeen vettä. Tuote uutettiin eetterillä, kuivattiin (vedetön natriumsulfaatti) ja haihdutettiin, jolloin saatiin 4,5 g (70 % teoreettisesta) 5,ll-dihydro-ll-etyyli-5-metyyli-6H-dipyrido-30 [3,2-b:2',3'-e] [1,4]diatsepin-6-onia, sp. : 130-132°C.

• · • · 11 : IR.t nm M 4 «· .

37 9 4 5 2 9

Valmiste I

5 . ll-Dihvdro-ll-etwli-5-metwli-6H-dipvrido-Γ3.2-b:2'.3'-el Γ1.41diatsepin-6-tioni 5

Seosta, jossa oli 2,66 g (0,01 mol) 5,11-dihydro-ll-etyyli- 5-metyyli-6H-dipyrido[3,2-b:2' , 3' -e] [1,4]diatsepin-6-onia ja 2,10 g (0,005 mol) Lawsessonin reagenssia (2,3-bis(4-metoksi-fenyyli)-1,3-ditia-2,4-difosfetaani-2,4-disulfidia) 10 50 ml:ssa tolueenia refluksoitiin 2 1/2 tuntia. Sitten liuotin poistettiin tyhjössä ja jäännökseen lisättiin vettä. Tuote uutettiin etyyliasetaatilla, kuivattiin (vedetön natriumsulfaatti) ja haihdutettiin tyhjössä. Puhdistaminen suoritettiin silikageelipylväässä käyttämällä mety-15 leenikloridia ensimmäisenä eluointlaineena, minkä jälkeen etyyliasetaatti/heksaania (1:4). Liuottimen poistaminen tyhjössä antoi 2,20 g (74 % teoreettisesta) 5,11-dihydro-ll-etyyli-5-metyyli-6H-dipyrido[3,2-b:2',3'-e][1,4]diatse-pin-6-tionia keltaisena jauheena, joka kiteytettiin uudel-20 leen 10-prosenttisesta heksaani/etyyliasetaatista, jolloin saatiin 1,1 g otsikkoyhdistettä keltaisina neulasina, sp.: 157-158°C.

Valmiste J

; 25 5 . ll-Dihvdro-ll-etwli-2-metwli-4-trifluorimetwli-6H-dipvrido \3.2-bi2',2'-&λ il.41 diatsepin-6-oni a) 3-Svano-2-hvdroksi- 6-metyyli-4 -(trifluorimetyyli)pyri -diini 30 ” Liuos, jossa oli 14,0 g syanoasetamidia 80 ml:ssa etanolia lämmitettiin 50°C:een ja sitten lisättiin 14 g piperidiiniä ja 25 g trifluoriasetyyliasetonia. Saatua seosta sekoitettiin 70°C:ssa 30 minuuttia ja sitten annettiin sekoittua 35 yön yli huoneenlämpötilassa. Seos väkevöitiin tyhjössä ja sitten laimennettiin 100 ml :11a vettä. Väkevöityä suolahappoa (15 ml) lisättiin varovasti sekoittaen ja 15 minuutin 38 94529 kuluttua sakka suodatettiin ja kuivattiin tyhjössä yön yli, jolloin saatiin 27,8 g haluttua syanopyridiiniä.

b) 3-Aminokarbonvvli-2-kloori-6-metyyli-4 -(trifluorimetvv-5 li)pvridiini

Seosta, jossa oli 35 ml fosforioksikloridia ja 9,8 g edellä saatua syanopyridiiniä refluksoitiin 5 tuntia. Jäähdytetty seos sammutettiin lisäämällä varovasti 400 ml vettä. Tuote 10 uutettiin metyleenikloridilla, pestiin tyydyttyneellä natriumbikarbonaatilla ja kuivattiin (magnesiumsulfaatti). Suodatettiin ja väkevöitiin tyhjössä, minkä jälkeen raaka klooriyhdiste liuotettiin 50 ml:aan väkevöityä rikkihappoa ja kuumennettiin 140°C:een 20 minuuttia. Jäähdytetty seos 15 kaadettiin huolellisesti 600 mlraan jäitä ja sakka suodatettiin, pestiin jäävedellä, ja kuivattiin, jolloin saatiin 7,6 g haluttua amidia. Suodos uutettiin 200 ml :11a etyyliasetaattia, kuivattiin (magnesiumsulfaatti), suodatettiin ja väkevöitiin, jolloin saatiin lisäksi 1,7 g tuotetta.

20 c) 3-Amino-2-kloori-6-metyyli-4-(trifluorimetvvli)pvridiini

Liuokseen, jossa oli 6,6 g natriumhydroksidia 60 ml:ssa vettä 5°C:ssa lisättiin 9,3 g bromia. Kun saatiin kirkasta 25 liuosta, lisättiin 9,2 g 3-aminokarbonyyli-2-kloori-6- metyyli-4-(trifluorimetyyli)pyridiiniä nopeasti, lämpötila pidettiin alle 5°C. Saatua seosta sekoitettiin kunnes 3-(aminokarbonyyli)pyridiini liukeni (30 min). Jäähdy-tyshaude poistettiin ja sitten seos jäähdytettiin 75°C:een 30 30 minuuttia. Jäähdytettiin huoneenlämpötilaan, minkä jälkeen 3-aminopyridiinituote uutettiin etyyliasetaatilla, t ♦ kuivattiin (magnesiumsulfaatti), suodatettiin ja haihdutettiin, jolloin saatiin 4,9 g haluttua tuotetta.

39 94529 d) 2-Kloori-N- (2-kloori-6-metwli-4 - trif luorimetyyli-3-pyridinwli) -3-pvridiinikarboksamidi Jäähdytettyyn (-78oC) liuokseen, jossa oli 2,1 g 3-amino-2-5 kloori-6-metyyli-4-(trifluorimetyyli)pyridiiniä 10 ml:ssa THF:ää lisättiin tipottain 3 minuutin ajan 7 ml litiumdi-isopropyyliamiinia (LDA, 1,5M sykloheksaanissa). Seosta sekoitettiin 5 minuuttia ja 0,9 g 2-kloorinikotinoyyliklori-dia 3 ml:ssa THF:ää lisättiin yhden minuutin ajan. Lisät-10 tiin 5 minuuttia vielä 3 ml LDA-liuosta, minkä jälkeen vielä 0,5 g happokloridia 1 ml:ssa THF:ää. Saatua seosta sekoitettiin 10 minuuttia ja sitten sammutettiin 100 ml :11a vettä. Jaettiin 30 ml :11a etyyliasetaattia, minkä jälkeen orgaaninen faasi uutettiin vedellä ja yhdistetyt vesifaasit 15 uutettiin metyleenikloridilla, kuivattiin (magnesiumsulfaatti) , suodatettiin ja haihdutettiin, jolloin saatiin raakaa tuotetta. Tämä pestiin pienellä määrällä etyyliasetaattia ja kuivattiin, jolloin saatiin 1,3 g otsikkoyhdis-tettä.

20 e) N- (2-Kloori-6-metwli-4-trifluorimetwli-3-pvridinwli) -2 - etwliamino-3 -pvridiinikarboksamidi

Etyyliamiinia (0,4 g) lisättiin suspensioon, jossa oli -.25 1,3 g 2-kloori-N-(2-kloori-6-metyyli-4-trifluorimetyyli-3- pyridinyyli)-3-pyridiinikarboksamidia 5 ml:ssa ksyleeniä, ja saatu seos kuumennettiin paineputkessa 30 minuuttia 160°C:ssa. Jäähdytetty seos laimennettiin etyyliasetaatilla, pestiin, kuivattiin ja väkevöitiin. Pylväskromatografia 30 silikageelillä (etyyliasetaatti/heksaani) antoi 0,5 g ;·' otsikkoyhdistettä.

• · f) 5 . ll-Dihvdro-ll-etwli-2-metwli-4-trif luorimetyyli-6H-diovrido f 3.2-b:2'.3'-el fl.41 diatsepin-6-oni 35

Liuos, jossa oli 0,5 g N-(2-kloori-6-metyyli-4-trifluorime-·. tyyli-3-pyridinyyli)-2-etyyliamino-3-pyridiinikarboksamidia 40 94529 3 ml:ssa pyridiiniä lisättiin 0,2 g:aan 50-prosenttista natriumhydridin dispersiota öljyssä. Seos kuumennettiin 150°C:een ja sitten jäähdytettiin ja väkevöitiin tyhjössä. Jäännökseen lisättiin vettä ja tuote uutettiin etyyliase-5 taatilla, kuivattiin (magensiumsulfaatti), suodatettiin ja väkevöitiin. Tuote puhdistettiin pylväskromatograafisesti silikageelillä (metyleenikloridi, sitten metyleeniklori-di/metanoli). Väkevöitiin tyhjössä, minkä jälkeen jäännös kiteytettiin heksaanista, jolloin saatiin 0,09 g otsikkoyh-10 distettä, sp.: 150-151°C.

Valmiste K

5, ll-Dihvdro-ll-etwli-4-metwli-6H-dipvrido-15 r3.2-b:2*.3*-eT Γ1.41diatsepin-6-oni a) 2-Kloori-4-metyyli-3-nitropvridiini

Seosta, jossa oli 25 g 2-hydroksi-4-metyyli-3-nitropyri-diiniä, 12,5 g fosforipentakloridia ja 62 ml fosforioksi-20 kloridia refluksoitiin 2 tuntia. Jäähdyttämisen jälkeen seos kaadettiin jäämurskaan ja sekoitettiin kunnes sakkaa muodostui. Tuote uutettiin metyleenikloridilla, kuivattiin (matriumsulfaatti) ja väkevöitiin ruskeaksi öljyksi, joka pestiin kuumalla heksaanilla. Väkevöiminen tyhjössä antoi 25 16,2 g otsikkoyhdistettä, sp.:45-47°C.

b) 3-Amino-2-kloori-4-metvvlipvridiini 16,2 g 2-kloori-4-metyyli-3-nitropyridiiniä lisättiin 30 470 ml:aan etikkahappoa ja saatua seosta sekoitettiin huoneenlämpötilassa 15 minuuttia. Sitten lisättiin yhtenä 1 · annoksena liuos, jossa oli 160 g stanniklorididihydraattia 200 ml:ssa väkevöityä suolahappoa ja saatua seosta sekoitettiin yön yli huoneenlämpötilassa. Sitten tämä seos lai-35 aiennettiin 1 litralla vettä ja 10N natriumhydroksidia lisättiin hitaasti jäähdyttäen kunnes tinahydrokloridin valkoinen sakka liukeni. Tuote uutettiin metyleenikloridil- 41 94529 la, kuivattiin (natriumsulfaatti) ja väkevöitiin, jolloin saatiin 12,8 g melkein puhdasta 3-amino-2-kloori-4-metyyli-pyridiiniä keltaisena öljynä, joka jähmettyi seisoessaan, ja joka on sopivaa seuraavaan reaktioon käytettäväksi.

5 c) 2-Kloori-N-(2-kloori-4-metyyli-3-Dvridinvvli)-3-pyri-diinikarboksamidi Käyttämällä esimerkin la mukaista menetelmää, valmistettiin 10 karboksamidia 12,8 g:sta 3-amino-2-kloori-4-metyylipyri- diiniä, 15,8 g:sta 2-kloorinikotinoyylikloridia, 7,1 g:sta pyridiiniä, 30 ml:sta sykloheksaania ja 60 ml:sta dioksaa-nia. Liuottimen poistamisen jälkeen tuote liuotettiin mety-leenikloridiin, pestiin vedellä ja kuivattiin (natriumsul-15 faatti). Liuottimen poistamisen jälkeen jäännös pestiin etyyliasetaatilla, jolloin saatiin 1,2 g otsikkoyhdistettä, sp. : 193 -194°C.

d) N- (2-Kloori-4-metwli-3-pvridinwli) -2-etwliamino-3- 2 0 pyridi inikarboksamidi

Etyyliamiinia (12,7 g) lisättiin suspensioon, jossa oli 21,0 g 2-kloori-N-(2-kloori-4-metyyli-3-pyridinyyli)-3-pyridiinikarboksamidia 150 ml:ssa ksyleeniä teräsastiassa.

;25 Sitten seosta kuumennettiin öljyhauteessa 165°C:een 6 tuntia ja sitten sekoitettiin yön yli huoneenlämpötilassa.

Liuotin poistettiin tyhjössä ja jäännökseen lisättiin vettä. Tuote uutettiin eetterillä, kuivattiin (natrium-sulfaatti) ja väkevöitiin, jolloin saatiin öljyä. Tämä 30 liuotettiin etyyliasetaattiin, minkä jälkeen heksaaniin, jolloin muodostui sakka. Kiinteä aine suodatettiin ja • φ kuivattiin, jolloin saatiin 16,5 g otsikkoyhdistettä, sp.: 122-124°C.

42 94529 e) 5 . ll-Dihvdro-ll-etwli-4-metwli-6H-dipvrido-r3.2-b:2'.3'-el Π.41 diatsepin-6-oni 50-prosenttinen natriumhydridin (7,9 g) suspensio lisättiin 5 liuokseen, jossa oli 16,0 g edellä saatua N-(2-kloori-4-me-tyyli-3-pyridinyyli)-2-etyyliamino-3-pyridiinikarboksamidia 200 ml:ssa dimetyyliformamidia ja sekoitettiin 30 minuuttia. Sitten seosta refluksoitiin 2 tuntia, jäähdytettiin ja käsiteltiin huolellisesti jäämurskalla. Tuote uutettiin 10 eetterillä, kuivattiin (natriumsulfaatti) ja väkevöitiin.

Jäännös kiehutettiin etyyliasetaatti/sykloheksaanin (1:1) kanssa ja suodatettiin, jolloin saatiin 4,1 g melkein puhdasta tuotetta. 2,0 g tätä tuotetta puhdistettiin edelleen kiteyttämällä uudelleen dikloorietaanista, jolloin saatiin 15 1,0 g raakaa 5,ll-dihydro-ll-etyyli-4-metyyli-6H-dipyrido- [3,2-b: 2 ' , 3 '-e][1,4]diatsepin-6-onia, sp.: 212-214°C.

Esimerkki 1 20 ll-Svklopropvvli-5.11-dihvdro-4-metyyli-6H-dipvrido- Γ3,2-b:2' ,3'-el Γΐ,41diatsepin-6-oni Käyttämällä valmiste-esimerkin K mukaista menetelmää, paitsi käyttämällä syklopropyyliamiinia etyyliamiinin 25 sijasta, saatiin otsikkoyhdistettä, sp.: 247-249°C.

Esimerkki 2 ll-Svklopropwli-5, ll-dihvdro-5-hvdroksi-4-metwli-6H-30 dipvrido f3.2-b:2'.3'-e1 Γ1.41diatsepin-6-oni

Seokseen, jossa oli 0,5 g ll-syklopropyyli-5,ll-dihydro-4-metyyli-6H-dipyrido[3,2-b:2',3'-e][1,4]diatsepin-6-onia (esimerkki 12) 25 ml:ssa tetrahydrofuraania lisättiin 35 0,12 g 50-prosenttista natriumhydridin dispersiota mineraa liöljyssä. Reaktioseosta sekoitettiin huoneenlämpötilassa yksi tunti ja sitten jäähdytettiin 0°C:een, jolloin lisät-

iUl iilll I IIN, I

« 94529 tiin yhtenä annoksena 0,9 g oksodiperoksimolybdeeni(pyri -diini)heksametyylifosforamidia (MoOPH). Sitten reaktioseok-sen annettiin lämmetä huoneenlämpötilaan ja annettiin sekoittua yön yli. Seos sammutettiin vedellä ja liuottimet 5 poistettiin tyhjössä. Jäännös uutettiin lämpimällä etyyliasetaatilla, väkevöitiin tyhjössä ja puhdistettiin silika-geelipylväässä (eluointiaine: etyyliasetaatti), jolloin saatiin 0,05 g puhdasta ll-sykloproyyli-5,ll-dihydro-5-hydroksi-4-metyyli-6H-dipyrido[3,2-b:2',3'-e][1,4]diatse-10 pin-6-onia, sp.: 239-241°C. Saanto oli 9,5 % teoreettisesta .

Esimerkki 3 15 5. ll-Dihvdro-6H-ll-svklopropwli-4-metwlidipyrido- Γ3.2-b:2'.3'-el fl.41 diatsepin-6-tioni

Seosta, jossa oli 5,0 g (18,77 mmol) 5,ll-dihydro-6H-ll-syklopropyyli-4-metyylidipyrido[3,2-b:2',3'-e][1,4]diatse-20 pin-6-onia ja 3,8 g (9,40 mmol) p-metoksifenyylitienofos-fiinisulfididimeeriä (Lawesson'in reagenssi) refluksoitiin 100 ml:ssa tolueenia 2,5 tuntia. Liuos jäähdytettiin huoneenlämpötilaan ja annettiin seistä yön yli. Tolueeni poistettiin laskevalla tislauksella ja jäännöksen kromato-25 grafoiminen silikageelillä (metlyeenikloridi/etyyliasetaat-ti - 6:1) antoi kaiteista öljyä, joka jähmettyi seisoessaan. Uudelleenkiteyttäminen etyylieetteri/petrolieette-ristä antoi vaalena keltaista kiinteää ainetta, jota kuivattiin 12 tuntia suurtyhjössä 80°C:ssa, 1,7 g (32,0 %, 30 sp.: 189-194°C).

. ·.·*. Anal. C H N S

laskettu 63,81 5,00 19,84 11,35 saatu 63,75 5,10 19,88 11,24 35 44 9 4 5 2 9

Esimerkit 4-60

Edellä kuvattujen menetelmien mukaisesti tehtiin alla esitetyssä taulukossa II kuvatut esimerkkien 3-18 yhdis-5 teet.

Taulukko II

Tässä taulukossa olevilla yhdisteillä, joista osa kuuluu 10 vaatimuksen piiriin, on kaava k5 R‘ n r6

I 2 N R

missä R1-R8 tarkoittaa samaa kuin alla ja Z on happiatomi 20 ellei sen mainita olevan rikkiatomi.

Esim. R1 R2 Muu sp. (°C) 4 metyyli etyyli 3-kloori, 2-nitro 215-216 5 H syklobutyyli 4-metyyli 214-215 25 6 H syklopropyyli 2,4-dimetyyli >300 7 H syklopropyyli 4-etyyli 228-230 8 H etyyli 2-kloori, 4-metyyli 224-228 9 H syklopropyyli 2-kloori, 4-metyyli 310-320 10 H etyyli 211-212 30 11 metyyli t-butyyli 192-194 12 metyyli etyyli 9-atsido 265-266 »· 13 H isopropyyli 204-206 14 H syklopropyyli 240-250 15 metyyli syklopropyyli 4-metyyli 244-245 35 16 metyyli syklopropyyli 138-139 metyyli 17 H (R)-butyyli 172-174 il «Mi lii II I l I el ! 45 94529 18 metyyli etyyli 2,3-dimetyyli 143-145 19 H (S)-2-butyyli 173-175 20 H syklopentyy1i 225-228 21 metyyli etyyli 2-(pyrrolidin- 244-246 5 1-yyli), 4-metyyli 22 metyyli etyyli 2-(3-pyrrolin-l- 153-156 yyii 23 H etyyli 7,9-dimetyyli 254-247 24 metyyli syklopentyyli 10 25 metoksi- metoksimetyyli 4-metyyli 135-137 metyyli 26 H etyyli 2-kloori, 4-tri- 158-160 fluorimetyy1i 27 H syklobutyyli 241-243 15 28 metyyli syklobutyyli 144-146

29 H syklopropyyli 4-kloori NA

30 metyyli etyyli 2-(tetrahydro- 138-140 pyridin-1-yyli) 31 H syklopropyyli 4-metoksi 185-187 20 32 metyyli etyyli 2-(p-metoksibent- 83- 85 syyl ime tyyl iamino 33 metyyli etyyli 2-allyyliamino 167-170 34 H syklopropyyli 4-hydroksimetyyli 243-246 35 metyyli etyyli 3,8-dinitro 167-169 25 36 metyyli etyyli 2,8-dinitro 215-216 « 3-kloori 37 H syklopropyyli 4-metyyli, 225-227 7- hydroksi 38 H syklopropyyli 4-metyyli (Z=S) 189-194 30 39 metyyli syano 274-277 40 metyyli sykloheksyyli 145-146 . 41 H sykloheksyyli 199-201 42 H etyyli 7,9-dimetyyli, 160-162 8- kloori 35 43 metyyli syklopropyyli 163-166 44 metyyli metyyli- 239-241 sulfonyyli 46 9 4 5 2 9 45 metyyli etyyli 2-amino, 3-kloori 160-162 46 allyyli syklopropyyli 4-metyyli 146-149 47 metyyli etyyli 3,8-diamino 240-250 48 vinyyli- syklopropyyli 4-metyyli 140-143 5 oksikar- bonyyli 49 metoksi syklopropyyli 4-metyyli 169-171 50 asetyyli syklopropyyli 4-metyyli 176-179 51 metyyli etyyli 2-(p-metoksi- 133-135 10 bentsyyliamino 52 metyyli etyyli 2-(morfolin-l-yyli) 158-160 53 metyyli etyyli 2-(piperidin-l-yyli) 164-166 54 H syklopropyyli 4-syano 243-245 55 dimetyy- syklopropyyli 88- 89 15 liamino- etyyli 56 metyyli etyyli 2-dimetyyliamino 118-120 57 metyyli etyyli 2-etyyliamino 154-157 58 metyyli etyyli 8-nitro 148-149 20 59 H etyyli 2-dimetyyliamino, 209-211 4-metyyli 60 H etyyli 2-(pyrrolidin-1- 215-218 yyli), 3-kloori, 4-metyyli 25 NA = ei saatavana • a 1 · · a

Claims (5)

47 94529

1. Menetelmä valmistaa farmakologisesti arvokkaita 5,11-dihydro-6H-dipyrido[3,2-b;2',3'-e][1,4]diatsepin-6-oneja ja 5 -tioneja, joka kaava on _5 R1 Z 6 R \ n R

10 R'γί R l v R2 15 missä Z on happi tai rikki; R1 on vety, C-^g-alkyyli, C3_6-alkenyyli, jolloin kaksoissi-dos on 1-asemassa, C2_4-alkanoyyli, dialkyyliaminoalkyy-20 li, missä kukin alkyyliosa sisältää 1-2 hiiliatomia, alkyy-lioksialkyyli, jossa on 2 - 4 hiiliatomia, alkenyyliok-sikarbonyyli, missä alkenyyliosa sisältää 2-4 hiiliatomia, C1_4-alkoksi tai hydroksi; R2 on vety, C1_g-alkyyli, C3_8-sykloalkyyli, syklopropyyli-25 metyyli tai alkoksialkyyli, jossa on 2 - 5 hiiliatomia; • : R3 on vety, nitro, C^g-alkyyli, C^g-alkoksi, halogeeni, pyrrolidin-l-yyli, pyrrolin-l-yyli, tetrahydropyridin-1-yyli, p-metoksibentsyylimetyyliamino, morfolin-1-yyli, piperidin-l-yyli tai -NR10R11, jossa R10 on vety, C-^-30 alkyyli tai alkynyylimetyyli, jossa on 3 tai 4 hiiliatomia ja R11 on vety tai R10 ja R11 ovat molemmat C-^-alkyyli; * R4 on vety, halogeeni, C1_6-alkyyli, nitro tai amino; R5 on vety, C-^g-alkyyli, trifluorimetyyli, halogeeni, C-j^.g-alkoksi, hydroksi, C-^g-hydroksialkyyli tai syano,·

35 R6 on vety, 01-4-alkyyli tai hydroksi; R7 on vety, atsido, nitro, halogeeni tai amino; R8 on vety tai -alkyyli; 48 94529 edellyttäen, että i) kun R2 on vety, niin R1 ei ole vety; ii) kun R1 on vety, C-^g-alkyyli, C3_6-alkenyyli tai C2_4-alkanoyyli, niin R2 ei voi olla C-^g-alkyyli, ja 5 iii) R3 - R8 eivät samanaikaisetsi voi tarkoittaa vetyä, tunnettu siitä, että mainittu menetelmä käsittää ainakin yhden seuraavista vaiheista: A) kaavan I mukaisten yhdisteiden valmistamiseksi, jossa R2 10 on muu kuin vety ja Z on happi, syklisoidaan yleiskaavan II mukainen karboksyylihappoamidi R4 R5 R6 R7 rj-0 N-( \-N Hal HN

20 L R2 jossa R1, R3 - R8 tarkoittaa samaa kuin edellä, R2’ tarkoittaa samaa kuin R2 lukuunottamatta vetyä, ja Hai on fluori-, 25 klooribromi- tai jodiatomi; B) kaavan I mukaisen yhdisteen valmistamiseksi, jossa R2 on vety ja Z on happi, lohkaistaan hydrolyyttisesti fenyylime-tyyliryhmä kaavan III mukaisesta yhdisteestä 30 Rs r1 0 r6

35 L λ. Λ T (iii) R3 I \R8 XAr 49 94529 jossa R1, R3 - R8 tarkoittaa samaa kuin edellä ja Ar on substituoi-tu fenyyliryhmä;

5 C) kaavan I mukaisen yhdisteen valmistamiseksi, jossa R1 on muu kuin vety ja Z on happi, saatetaan kaavan I mukainen yhdiste tai sen vastaava 5-alkali- tai maa-alkalimetalli-johdannainen reagoimaan kaavan V mukaisen yhdisteen kanssa

10 R1* X (V) jossa R1' tarkoittaa samaa kuin R1 vetyä lukuunottamatta ja X on reaktiivisen esterin radikaali, halogeeniatomi, ryhmä, jolla on kaava OSC^OR1', metaanisulfonyylioksi- tai etaanisulfonyy-15 lioksiryhmä tai aromaattinen sulfonyylioksiryhmä, mahdollisesti amiinin tai alkalimetallikarbonaatin tai -bikarbonaatin läsnäollessa; D) kaavan I mukaisen yhdisteen valmistamiseksi, jossa Z on 20 happi ja R2 on muu kuin H, muunnetaan kaavan I mukainen yhdiste, jossa R2 on vety, vastaavaksi kaavan Via mukaiseksi metallisuolaksi, tai kun R1 on vety, kaavan VIb mukaiseksi metallisuolaksi Rs R1 o R6 ,C \ n 1/ rt \ \\ Jl [ (VIa) R3 (-) \Re M* R 30 Γ Ί RS _^° R6 <VIb) 1. i l/5» R (-) \ o ' ' R8 _ 2M" bo 94529 jossa M on alkalimetalli kuten litium, natrium, kalium, rubidium tai kesium, tai M on ryhmä MgHal+, jossa Hai on kloori, bromi tai jodi) ja alkyloidaan seuraavaksi kaavan VII mukaisella yhdisteellä 5 R2X (VII) jossa X ja R2 tarkoittavat samaa kuin edellä;

10 E) kaavan I mukaisen yhdisteen valmistamiseksi, jossa Z on rikki, saatetaan kaavan I mukainen yhdiste, jossa Z on happi, reagoimaan sulfurointiaineen kanssa, F) kaavan I mukaisen yhdisteen valmistamiseksi, jossa R1 on 15 hydroksi, saatetaan vastaava yhdiste, jossa R1 on vety reagoimaan oksodiperoksimolybdeeni(pyridiini)-heksametyyli-fosforiamidin kanssa, ja eristetään kaavan I mukainen yhdiste sellaisenaan tai 20 happoadditiosuolanaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä valmistaa ll-syklopropyyli-5,11-dihydro-4-metyyli-6H-dipyrido- [3,2-b:2',3'e][1,4]diatsepin-6-onia, -tionia tai sen far-25 maseuttisesti hyväksyttävää happoadditiosuolaa, t u n -n e t t u siitä, että käytetään vastaavia lähtöaineita.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä valmistaa 5,11-dihydro-11-etyyli-4-metyyli-2-(N,N-dimetyyliamino)-6H- 30 dipyrido[3,2-b:2',3'-e](1,4]diatsepin-6-onia, -tionia tai ; sen farmaseuttisesti hyväksyttävää happoadditiosuolaa, * tunnettu siitä, että käytetään vastaavia lähtöaineita .

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä valmistaa ll-syklopropyyli-5,11-dihydro-4-metyyli-2 -(N,N-dimetyyliamino) - 6H-dipyrido [3 , 2-b: 2', 3 '-e] [1,4]diatsepin-6-onia, il l»-fc liiti I i iS» : i 94529 51 -tionia tai sen farmaseuttisesti hyväksyttävä happoadditio-suola, tunnettu siitä, että käytetään vastaavia lähtöaineita.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä valmistaa ll-syklopropyyli-5,ll-dihydro-2-metoksi-4-metyyli-6H-dipy-rido[3,2-b:2',3'-e][1,4]diatsepin-6-onia, -tionia tai sen farmaseuttisesti hyväksyttävää happoadditiosuolaa, tunnettu siitä, että käytetään vastaavia lähtöaineita. 10 52 9 4 5 2 9