FI94501C - Terän teroitin - Google Patents

Description

1 94501

Terän teroitin Tämä keksintö koskee terien teroittimia ja erityisesti, mut-5 ta ei yksinomaan veitsen ja saksien teroittimia. Tästä eteenpäin keksintö selitetään viitaten erityisesti sen tyyppisiin veitsenteroittimiin, jotka liitetään terän tuppeen, mutta keksinnöllä on myös muita sovellutuksia.

10 Yhdysvaltalaisissa patenteissa 3 676 961, 3 774 350, 4 041 651, 4 091 691 ja 4 805 350 on esitetty esimerkkejä yhdistetyistä tuppiteroittimista. Näiden yhdysvaltalaisten patenttien yhteinen ominaispiirre on se, että terä teroitetaan siirrettäessä se tuppeen, kuten myös otettaessa sitä 15 pois tupesta. Joidenkin käyttäjien mielestä tällainen kaksisuuntainen teroitus on epämukavaa, koska terän työntäminen sisäänpäin teroitusmekanismin läpi vaatii voimaa, kun taas terän vetäminen ulospäin teroitusmekanismin läpi ei ole niin vaikeata.

20

Terän työntäminen teroittimen läpi suoritetaan harvoin sa-manasteisellä tasaisuudella, mikä tapahtuu, kun terä vedetään teroittimen läpi. Käyttäjälle aiheutuvan epämukavuuden lisäksi terän työntämiseen sisäänpäin liittyvät vaikeudet 25 pyrkivät aiheuttamaan sen, että terän leikkuusärmä teroittuu ·· epätasaisesti siten, että syntyy erittäin pieniä vakoja.

Esillä olevan keksinnön kohteena on antaa varusteeksi teroitin, joka teroittaa vain toiseen suuntaan, tai jossa tässä 30 suunnassa on pääteroitustoiminta ja toisessa suunnassa toimii vähemmän tehokas teroitustoiminta. Etusijalla olevassa .: järjestelyssä saavutetaan teroitustoiminta tai vallitseva teroitustoiminta vetämällä terä teroittimen läpi.

35 Keksinnön mukaiselle teroittimelle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksessa 1. Muissa patenttivaatimuksissa on määritelty keksinnön mukaisen teroittimen eri suoritusmuotoja.

2 94501

Keksinnön mukainen teroitin on tunnettu siitä, että siinä on varuste, jolla mitätöidään tai osittain mitätöidään teroi-tusmekanismin teroittava vaikutus terän liikkuessa mekanismin läpi toiseen suuntaan. Tämä mitätöiminen tai osittainen 5 mitätöiminen saavutetaan varusteella, joka tarttuu teroitti-meen sijoitettuun terään ja suuntaa tähän terään voiman, joka toimii vastaan sitä voimaa, joka pakottaa terän tarttumaan teroitusmekanismiin. Mitätöimisvaruste pyrkii itse asiassa nostamaan terän irti kytkennästä teroitusmekanismin 10 kanssa, mutta käytännössä terää ja teroitusmekanismia ei tarvitse varsinaisesti erottaa. Tavallisesti riittää, että mitätöimisvarusteen vaikutus terään on sellainen, että terään vaikuttaa voima, joka on sen voiman vastainen, joka pakottaa terän teroittavaan liityntään teroitusmekanismin 15 kanssa. Mekanismin kyky teroittaa terä tehokkaasti pienenee tällöin, ja terän liikkumisen vastus mekanismin läpi heikke-nee vastaavasti.

Mitätöimisvaruste järjestetään reagoimaan terän liikkeeseen 20 teroittimen läpi. Eli mitätöimisvarusteesta tulee toimiva terän liikkeen seurauksena teroittimen läpi toiseen suuntaan ja toimimaton sen reagoidessa tällaiseen terän liikkeeseen sen liikkuessa vastakkaiseen suuntaan.

25 Mitätöimisvarusteella voi olla eräs muoto suuresta valikoi- -· masta ja se voidaan liittää mihin tahansa eri teroitusmeka- < · · nismiin. Eräässä järjestelyssä teroitusmekanismi käsittää tapissa kääntyvän pitimen, johon on asennettu teroittavat elementit, kuten esim. kaksi limittäin olevaa leikkuulevyä, 30 jotka määrittävät v:n muotoisen teroitussyvennyksen vastaavien käyttöreunojensa väliin. Mitätöimisvaruste käsittää te-rään kytkeytyvän elimen, kuten esim. telan, joka on sijoitettu mekanismin etupuolelle ja asennettu kääntyvään piti-meen liikkumista varten tämän pitimen kanssa sen kääntyessä 35 kiertoliikkeensä etummaisen ja takimmaisen ääriaseman välillä.

3 94501

Kun pidin on kiertonsa takimmaisessa asennossa, tela nousee ja tarttuu terän leikkuusärmään ja estää näin tämän särmän kosketuksen, tai lujan kosketuksen tapahtumisen leikkuulevy-jen käyttöreunojen kanssa. Telalla on kuitenkin pitimen 5 kierron takimmaisessa asennossa alempi asento, joka ei estä terän ja leikkuulevyjen välistä oikeaa teroituskosketusta.

Leikkaavien terien sijasta voidaan tietenkin käyttää hiovia teroituselementtejä. Nostolaitteen terään tarttuvan osan ei 10 myöskään tarvitse olla tela, vaan se voidaan muodostaa esimerkiksi parista suoria ja limittäin olevia tappeja, joiden väliin muodostuu v:n muotoinen, terän vastaanottava tila. Tässä vaihtoehtoisessa järjestelyssä sovitetaan terän leik-kuusärmä tarttumaan kumpaankin kahteen tappiin paljolti sa-15 maila tavalla, kuin se tarttuu leikkuulevyihin teroitustoi-minnan aikana. Näillä tapeilla ei kuitenkaan ole teroittavaa toimintaa normaalimielessä, vaikkakin ne voivat avustaa leikkuusärmän huoltoa hankaamalla pitkin tätä reunaa. Poikkileikkaukseltaan pyöreät tapit ovat tavallisesti etusijal-20 la.

Keksinnön suoritusmuodot selitetään tarkemmin selityksen seuraavissa kappaleissa, jotka viittaavat oheisiin piirustuksiin. Piirustukset kuvaavat kuitenkin vain sitä, kuinka 25 keksintö voitaisiin toteuttaa, joten esitettyjen eri omi-naispiirteiden erikoista muotoa ja järjestelyä ei pidä ottaa keksintöä rajoittavana tekijänä.

Piirustuksissa 30 kuvio 1 on sivukuva veitsen tuppi- ja teroitinyhdistelmästä, joka sisältää keksinnön erään suoritusmuodon.

Kuvio 2 on pohjapiirroskuva kuviossa 1 esitetystä yhdistelmästä .

Kuvio 3 on suurennettu poikkileikkauskuva otettuna kuvion 2 35 viivaa III-III pitkin, mutta veitsi on poistettu kuvan selvyyden takia.

Kuvio 4 on kuvion 3 viivaa IV-IV pitkin otettu kuva, josta on poistettu eri osia kuvan selvyyden takia.

4 94501

Kuvio 5 on samantapainen kuva, kuin kuviossa 3, mutta se esittää veitsenterän panemista tuppeen.

Kuvio 6 on samantapainen kuva, kuin kuviossa 5, mutta se esittää veitsenterän vetämistä ulos tupesta.

5 Kuvio 7 on poikkileikkauskuva, joka esittää veitsenterän ja telan välisen tartuntatavan, joka on esitetty kuviossa 5. Kuvio 8 on samantapainen kuva, kuin kuviossa 7, mutta se esittää keksinnön erään toisen suoritusmuodon.

Kuvio 9 esittää muunnelman kuvioissa 1-6 esitetystä teroi-10 tusmekanismista.

Kuvio 10 esittää vielä yhden keksinnön suoritusmuodon.

Kuvio 11 esittää vielä yhden keksinnön suoritusmuodon.

Keksinnön suoritusmuoto, joka selitetään tuonnempana viita-15 ten oheisten piirustusten kuvioihin 1-6, on suunniteltu käy tettäväksi terää suojaavan tupen kanssa, mutta keksintö ei rajoitu tällaiseen käyttöön.

Kuviot 1 ja 2 esittävät veitsen 2 tyypillisen tupen 1, ja 20 kuten parhaiten näkee kuviosta 1, veitsen 2 terä 3 sijaitsee tupen 1 sisällä, kun taas veitsen kahva 4 on paljaana käyttäjän tarttumista varten. Keksinnön teroitinta voidaan käyttää myös erilaisten tuppien kanssa, kuin piirustuksissa esitetty tuppi.

25

Esitetyssä, etusijalla olevassa järjestelyssä, joka näkyy parhaiten kuviossa 3, muodostaa tupen 1 etupääosuus 5 teroi-tinmoduulin, joka on kiinnitetty irrotettavasti tupen 1 runko-osuuden 6 etupäähän. Jotain sopivaa apukeinoa, kuten 30 esim. nipistimiä 7 ja 8 voidaan käyttää kytkettäessä moduuli 5 irrotettavasti runko-osuuteen 6. Tuppi 1 on ontto, joten . se antaa läpikulun 9, joka vastaanottaa veitsen terän 3, ja moduuliin 5 muodostettu aukko 10 antaa sisääntulon läpikulkuun 9, jolloin terä 3 voidaan panna tuppeen 1 ja vetää ulos 35 sieltä.

Teroitin käsittää teroitusmekanismin 11, joka sijaitsee tu-pessa 1, mieluummin tuloaukon 10 vieressä. Esitetyssä jär- s· . as·3- niu n i u t s 94501 jestelyssä on mekanismi 11 kiinnitetty moduuliin 5 siten, että se voidaan irrottaa runko-osuudesta 6 tämän moduulin 5 kanssa. On edullisempaa, että mekanismi sijaitsee tupen 1 alaseinän 12 vieressä, kuten on esitetty, ja jousella toimi-5 van salvan 13 muodossa oleva esijännityslaite on asennettu tuppeen 1 sen yläseinän 14 viereen, jolloin se on mekanismin 11 yläpuolella.

Laitteeseen on järjestetty terän ohjausura 15, johon terän 3 10 leikkuusärmä 16 voi tarttua ja joka ohjaa terän 3 oikeaan kytkeytymiseen mekanismin 11 kanssa, ja aukko 10 on edullisimmin suhteellisen kapea, jolloin myös se auttaa ohjaustoiminnassa .

15 Mekanismi 11 käsittää kannatinelimen 17, joka on asennettu edestakaista, kääntyvää liikettä varten vaappulaakerin 28 ympäri. Esitettyyn järjestelyyn on sijoitettu pidäkelaite 29 siten, että kannatinelimen 17 etujatke 30 kytkeytyy siihen, jolloin saadaan aikaan mekanismin 11 etummainen ääriasento 2 0 (kuviot 3 ja 6) . Samanlaista pidäkettä ei ehkä tarvita ta kimmaisen asennon aikaansaamiseksi (kuvio 5) syistä, jotka selitetään tuonnempana. Tulee ymmärtää, että laitteeseen voidaan sovittaa aivan erilainen pidäkejärjestely, kuin esitetty järjestely.

25 ·· Kannatinelimeen 17 on kiinnitetty kaksi leikkuulevyä 18 ja ne on järjestetty määrittämään keskenään väliinsä v:n muotoisen teroitussyvennyksen 19 (kuvio 4). Tällainen järjestely on hyvin tunnettu, eikä vaadi lisäselitystä. Tulee ymmär-30 tää, että mekanismiin li voidaan sovittaa muitakin teroitus-elementtejä, kuin leikkuulevyt.

• ·

Teroituksen mitätöimisvaruste 20 sijaitsee kannatinelimen 17 etupuolella ja se on kytketty tähän elimeen siten, että se 35 liikkuu elimen 17 kanssa sen heiluvan liikkeen aikana vaappulaakerin 28 ympäri. Esitetyssä järjestelyssä mitätöimisvaruste käsittää telan 21, joka sijaitsee kahden sivuittain sijoitetun siiven 22 välissä, jotka on muodostettu yhtenäi- 6 94501 seksi elimen 17 kanssa tai kiinnitetty siihen. Tela 21 voidaan muodostaa jostain sopivasta aineesta, kuten esim. ruostumattomasta teräksestä tai muovista. Tela 21 voidaan haluttaessa järjestää näppäyskytkentään siipien 22 kanssa, jol-5 loin poisto ja siirto käyvät kätevästi. Telan 21 pinnalle, sen päätyjen väliin pannaan varusteeksi edullisimmin kehämäinen ura 23, jolloin saadaan ohjain tai ohjauslaite, jonka sisälle terän 3 leikkuusärmä (kuviot 5 ja 6) asettuu, kun se siirretään mekanismin li läpi.

10

Telaa 21 voidaan kiertää akselin 24 ympäri, joka on olennaisesti yhdensuuntainen vaappulaakerin 28 kanssa ja joka on poikittain tupen käytävässä 9 sijaitsevan terän 3 pitkit-täisakseliin nähden. Tela 21 on asetettu eteenpäin levyistä 15 18 ja se sijaitsee korkeassa paikassa suhteessa vaappulaake- riin 28 siten, että se luo erikoisen suhteen telan 21 lie-riömäiesen pinnan ja syvennyksen 19 pohjan 25 välille, kuten tuonnempana selitetään. On edullisempaa, että levyt 18 sijaitsevat olennaisesti suoraan vaappulaakerin 28 yläpuolella 20 siten, että syvennyksen pohjan 25 korkeus nousee ja laskee suhteellisen vähän mekanismin liikkeen aikana vaappulaakerin 2 8 ympäri.

Edellä mainitun erikoisen suhteen tarkoituksena on saada 25 aikaan selvästi erotettavat teroituksen mitätöimisen toimivat ja toimimattomat olosuhteet. Tämä saavutetaan selitetyllä järjestelyllä johtuen telan 21 korkeuden muutoksesta kuvion 5 asennon (toimintatila) ja kuvion 6 asennon (toimimaton tila) välillä. Kuvion 5 asennossa tela 21 pystyy suun-30 tautumaan terää 3 vasten, kun taas kuvion 6 asennossa se ei pysty näin tekemään. Toisaalta syvennyksen pohjan 25 kor-. keudessa kuvion 5 ja kuvion 6 asentojen välillä on suhteel lisen pieni muutos.

35 Esitetyssä järjestelyssä salpa 13 käsittää vääntövarren 26, joka on asennettu kääntyvää liikettä varten vaappulaakerin 27 ympäri ja joka pakotetaan etummaiseen asentoon (kuvio 3) jousella 30 tai jollain muulla sopivalla tavalla. Käytössä 7 94501 vääntövarsi 26 pakotetaan kääntymään taaksepäin poispäin tuloaukosta 10 sen reagoidessa terän 3 kytkeytymiseen, kun tämä siirretään tuppeen l, kuten kuviossa 5 esitetään. Vääntövarsi 26 pysyy kytkeytyneenä terän 3 selkään 31 johtuen 5 jousen 30 vaikutuksesta ja pitää näin sopivan teroituspai-neen teroitusmekanismin 11 ja terän 3 pitkittäisen reuna-osuuden välillä, joka muodostaa leikkuusärmän 16.

Edeltävä järjestely toimii seuraavasti.

10

Kun terä 3 siirretään (työnnetään) mekanismiin 11 ja sen läpi, kuten kuviossa 5 esitetään, terän 3 ja mekanismin li välinen alkukytkeytyminen aiheuttaa mekanismin 11 kääntymisen taaksepäin akselin 28 ympäri siten, että mekanismi 11 15 omaksuu kuviossa 5 esitetyn asennon. Tässä asennossa on telalla 21 suhteellisen korkea asento ja se suuntautuu terän 3 leikkuusärmää 16 vasten ja pyrkii työntämään terän 3 ulos leikkuulevysyvennyksestä 19. Tämä pyrkimys kasvaa terän 3 ja levyjen 18 välisellä lisääntyneellä voimalla siten, että te-20 rän 3 painumiselle täyteen kosketukseen (teroitustapa) levyjen 18 kanssa tulee pakotettu este. Eli tela 21 pakottaa terään 3 voiman CF, joka toimii sen voiman SF vastaisena voimana, joka aiheuttaa terän 3 kytkeytymisen teroituslevyi-hin 18. Tämän tuloksena terän 3 ja levyjen 18 välillä synty-25 nyt paine on riittämätön aiheuttamaan teroitusta, tai ainakaan merkittävää teroitusta.

Kun terä 3 vedetään takaisin mekanismin 11 läpi, kuten kuviossa 6 esitetään, mekanismi 11 kääntyy eteenpäin, kuten on 30 esitetty. Tämä aiheuttaa telan 21 siirtymisen alempaan korkeuteen, jossa se on terän leikkuusärmän 16 alapuolella. Tämän seurauksena mitätöimisvarusteesta 20 tulee toimimaton ja terä 3 alistetaan mekanismin 11 täydelle teroitusvaiku-tukselle sen siirtymisen aikana ulospäin mekanismin läpi.

35

Edeltävästä selityksestä selviää, että selitetty järjestely kohtaa tehokkaasti kaksisuuntaiseen teroitukseen liittyvät ongelmat. Mitätöimisvaruste pienentää veitsen terän sisään- 8 94501 päin menevän liikkeen (työntämisen) vastusta ja poistaa näin epämukavuuden, jonka käyttäjä muuten tuntisi. Toisaalta ulospäin suuntautuvan liikkeen (vetämisen) aikana tapahtuva teroitus ei huonone ja se voidaan suorittaa koko laajuudes-5 saan, kuten ennenkin.

Esitetyssä, etusijalla olevassa järjestelyssä mitätöimisva-rusteen 20 tela 21 on varustettu uralla 23, joka toimii veitsen terän 3 leikkuusärmän 16 paikannusvarusteena ja joka 10 on järjestetty siten, että leikkuusärmä 16 ei voi koskettaa tämän uran 23 pohjaa. Eli paikannusura 23 on järjestetty suhteessa terään 3 siten, että terää 3 ei voi panna uraan 23 niin syvälle, että terän 3 varsinainen leikkuusärmä 16 kyt-keytyy uran 23 pohjaan. Tällaisessa järjestelyssä on se etu, 15 että minimoidaan mahdollinen leikkuusärmän 16 tylsyminen, joka voisi olla seurauksena tämän särmän liikkumisesta telan 21 yli.

Mukaan liitetty kuvio 4 esittää etusivukuvana samantyyppisen 20 teroitusmekanismin, kuin kuvioissa 1-3 on esitetty, ja siinä telaan 2 on muodostettu kehämäinen ura l. Keksinnön edeltävä pohjaa koskematon puoli ei rajoitu käytettäväksi juuri esitetyn mekanismin kanssa, mutta tämä puoli on hyvä selittää viitaten erikoisesti tähän mekanismiin.

25

On edullisempaa saavuttaa ominaisuus, jossa pohjaa ei kosketa, valitsemalla sopiva suhde uran 23 poikki1eikkausmuodon ja terän 3 sen pitkittäisen reunaosuuden poikkileikkausmuo-don välille, joka muodostaa leikkuusärmän 16. Eräs tällainen 30 järjestely esitetään kuviossa 7. Tässä järjestelyssä estetään terää 3 tarttumasta uran 23 pohjaan johtuen vastaavasti uran 23 ja terän reunaosuuden railokulman erosta. Uran 23 railokulma on nimittäin pienempi, kuin sen terän reunaosuuden railokulma, joka muodostaa särmän 16.

35

Kuvio 8 esittää viimeksi selitetystä järjestelystä muunnelman, jossa kahden railokulman välillä ei tarvitse olla eroa. Tässä erityisessä muunnelmassa uran 23 pohjaan muodostetaan • 94501 9 kanava 32, joka saa aikaan välitilan terän särmälle 16. Saman tuloksen saavuttamiseksi voidaan soveltaa muitakin menetelmiä.

5 Uralla 23 voi olla mikä tahansa sopiva muoto, jolla saadaan aikaan pohjan koskemattomuus. Kuvioiden 7 ja 8 esittämät uran muodot ovat täten vain esimerkkejä.

Juuri selitetyn järjestelyn lisämuunnelmassa teroitusmeka-10 nismiin 11 kohdistetaan esijännitysvoima varmistamaan, että tämä omaksuu mitätöimisvarusteen 20 toiminta-asennon terän teroitustoiminnan lopussa. Edellyttäen, että teroitusmeka-nismia 11 käytetään terää suojaavan tupen 1 kanssa, kuten aikaisemmin on selitetty, on tavallisesti niin, että meka-15 nismi li järjestetään teroittamaan terä ulos vetämisen aikana tupesta. Mitätöimisvarusteen 20 täytyy siten olla toiminnassa terän sisään panemisen aikana mitätöidäkseen tai olennaisesti mitätöidäkseen teroitusmekanismin 11 teroitus-vaikutuksen tänä aikana.

20

Voi tapahtua niin, että mekanismi 11 juuttuu etuasentoon teroitustoiminnan jälkeen, missä tapauksessa mitätöimisva-ruste pysyy toimimattomana. Mekanismi li voidaan pakottaa liikkumaan takimmaiseen asentoon (mitätöimisvaruste toimin-25 nassa) sisäänpäin liikkuvan ja kytkeytyvän veitsenterän 3 vaikutuksesta, mutta jos tämä mekanismin 11 taaksepäin liikkuminen viivästyy mekanismin riittämättömän vapaan kiertoliikkeen takia, käyttäjä törmää odottamattomaan ja kenties epämiellyttävään vastukseen alkuvaiheessa viedessään terää 30 tuppeen.

Edeltävä ongelma voidaan poistaa olennaisesti käyttämällä esijännitysvarustetta, kuten aikaisemmin on mainittu. Kuvio 9 esittää yhden erikoisen järjestelyn, joka sisältää tällai-35 sen esijännitysvarusteen, joka on painejousen 33 muodossa, joka toimii mekanismin 11 ja tupen 1 osan välissä. Myös mui ta esijännitysvarusteita voidaan käyttää. Jousen 33 aiheuttaman voiman ei tarvitse olla suuri. On itse asiassa taval- 10 94501 lisesti edullisempaa, että jousi 33 aiheuttaa kevyen voiman, jolloin se ei estä teroitustoimintaa terän 3 vetämisen aikana ulos tupesta 1. Jousen 33 ensisijainen tarkoitus on varmistaa, että teroitusmekanismi 11 on taaksepäin kallistu-5 neessa asennossa sisäänpäin liikkuvan veitsenterän 3 alku-kytkeytymisen aikana.

Selitetyn järjestelyn toisen muunnelman mukaan tela 21 korvataan hiontavarusteella. Eräässä tämän muunnelman muodossa, 10 joka esitetään kuviossa 10, hiontavaruste käsittää parin suoria tappeja 34, jotka ovat kallellaan ja limittäin toistensa kanssa, kuten on esitetty, ja määrittävät väliinsä v:n muotoisen, terän vastaanottavan tilan 35. Terä 3 kytkeytyy tähän tilaan 35, kuten se tekee mekanismin 11 teroitussyven-15 nyksessä 19, mutta tapit 34 hankaavat yksinkertaisesti pikemminkin sitä vasten, kuin teroittavat (tavallisessa mielessä) terän leikkuusärmän 16. Esitetyssä, etusijalla olevassa muodossa tapit 34 ovat poikkileikkaukseltaan pyöreät.

20 Selitetyn järjestelyn vielä yhdessä muunnelmassa mitätöimis-varuste sijaitsee erillään teroitusmekanismista ja se on sijoitettu eteenpäin tästä mekanismista. Tällaista järjestelyä voitaisiin soveltaa silloin, kun teroitusmekanismi ei kierry, kuten on selitetty kuvioiden 1-6 yhteydessä, missä 25 tapauksessa mitätöimisvaruste voidaan järjestää kääntymään ylös ja alas edellä selitetyllä tavalla reagoidessaan kytkeytyvän terän 3 suhteelliseen liikkeeseen.

Kuvio 11 esittää viimeksi selitetyn järjestelyn tyyppisen 30 järjestelyn kaavamaisessa muodossa. Tässä järjestelyssä on teroitusmekanismi 11 kiinnitetty kannattimeen, jolloin sen suhteellinen liike estyy. Mitätöimisvaruste 20 käsittää elimen 36, joka on kiinnitetty heiluvaa liikettä varten vaappu-laakerin 28 ympäri, ja siinä on limittyvät hiontatapit 37, 35 jotka toimivat samalla tavalla, kuin kuvion 10 järjestelyn tapit 34.

ia - ta--* aiitt n i ti 11 94501

Kuvion 11 järjestelyn toiminta on elennaisesti samanlainen, kuin kuvioiden 1-6 järjestelyjen toiminta. Ainoa ero on se, että aikaisemmassa tapauksessa teroitusmekanismi 11 ei käänny tapissa, kuten se tekee jälkimmäisessä tapauksessa.

5

Edeltävästä selityksestä voi ymmärtää, että esillä oleva keksintö antaa huomattavia etuja terän teroituksen alalla. Erityisesti kyky kontrolloida teroitusta tai ainakin täysin tehokasta teroitusta terän liikkeen toisessa suunnassa on 10 huomattava etu.

Erilaisia muunnoksia, muunnelmia ja/tai lisäyksiä voidaan tuoda aikaisemmin selitettyjen osien rakenteisiin ja järjestelyihin poikkeamatta keksinnön luonteesta tai rajoista, 15 jotka määritetään oheisissa patenttivaatimuksissa.

, ·

Claims (18)

12 94501

1. Terän (3) teroitin, joka käsittää teroitusmekanismin (11) , jota voidaan käyttää teroittamaan mekanismiin kytkeytyvä terän leikkuusärmä, jota liikutetaan pituussunnassa sen 5 suhteen, tunnettu siitä, että teroituksen estovaruste (20) on kytketty pidikkeeseen (5) liikkumaan sen suhteen toimintatilan ja toimimattoman tilan välillä mainitun estovarus-teen (20) ollessa järjestetty omaksumaan toimintatila vasteena terän pituussuuntaiselle liikkeelle teroittimen läpi 10 toiseen suuntaan ja estovarusteen (20), kun se on toimintatilassa, toimiessa sellaisen voiman kohdistamiseksi terään, joka vaikuttaa sitä voimaa vastaan, joka aiheuttaa terän kytkeytymisen teroitusmekanismiin (11), sekä estovarusteen (20) ollessa järjestetty omaksumaan toimimaton tila vasteena 15 terän pituussuuntaiselle liikkeelle sanotulle toiselle suunnalle vastakkaiseen suuntaan ja estovarusteen (20), kun se on toimimattomassa tilassa, ollessa toimimatta mainitun vastavoiman kohdistamiseksi terään.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen teroitin, tunnettu sii tä, että teroituksen estovarusteen (20) ja pidikkeen (5) välinen kytkentä on tappiliitos (28).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen teroitin, tunnettu sii-25 tä, että teroitusmekanismi (11) ja estovaruste (20) on kytketty yhteen liikkumaan yhdessä tappiliitoksen (28) akselin ympäri.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen teroitin, 30 tunnettu siitä, että teroitusmekanismissa (11) on etu- ja takapuoli, ja mainittu estovaruste (20) sijaitsee teroitus-mekanismin (11) etupuolella. 1 Patenttivaatimuksen 4 mukainen teroitin, tunnettu sii-35 tä, että estovaruste (20) käsittää telan (21), joka sijaitsee mekanismin (11) mainitulla etupuolella ja on järjestetty kytkeytymään terään ja kohdistamaan siihen mainittu vastavoima, ja siitä, että telaa (21) voidaan kiertää akselin 13 94501 (24) ympäri, joka ulottuu olennaisesti yhdensuuntaisesti tappiliitoksen (28) akselin kanssa ja poikittain teroitti-messa sijaitsevan terän pitkittäisakseliin nähden.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen teroitin, tunnettu sii tä, että teroitusmekanismi (11) käsittää kannatinelimen (17) ja parin teroituselementtejä (18), jotka on kiinnitetty kan-natinelimeen (17) ja järjestetty määrittämään näiden väliin teroitussyvennys (19) syvennyksen (19) ollessa järjestetty 10 vastaanottamaan terän pituussuuntainen reunaosa, joka muodostaa tämän terän leikkuusärmän, tarkoituksessa, että teroitusmekanismi (11) suorittaa tämän terän teroitustoimin-nan, sekä siitä, että estovaruste (20) käsittää terään kytkeytyvän elimen (21), joka on kytketty kannatinelimeen (17) 15 ja sijaitsee syvennyksen (19) toisella puolella, niin että tässä syvennyksessä (19) sijaitseva terä voi kytkeytyä siihen.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen teroitin, tunnettu sii-20 tä, että terään kytkeytyvä elin on tela (21) joka on sovitettu pyörimään akselin (24) ympäri, joka ulottuu poikittain mainitussa syvennyksessä (19) sijaitsevan terän pitkittäisakseliin nähden.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen teroitin, tunnettu sii- tä, että telassa (21) on sen päätyjen välillä sijaitseva kehämäinen ura (23), joka on sovitettu vastaanottamaan terän pituussuuntainen reunaosa, ja että ura (23) on olennaisesti linjassa syvennyksen (19) kanssa siten, että teroitusme-30 kanismilla teroitettavan terän pituussuuntainen reunaosa voidaan sijoittaa sekä uraan (23) että syvennykseen (19). • * ·· m

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen teroitin, tunnettu siitä, että uran (23) poikkileikkausmuoto on sellainen suhtees-35 sa mainitun terän pituussuuntaisen reunaosan poikkileukkaus-muotoon, että terän leikkuusärmä ei voi kytkeytyä uran (23) pöhj aan. 14 94501

10. Jonkin patenttivaatimuksen 6-9 mukainen teroitin, tunnettu siitä, että terään kytkeytyvä elin (21) on etäisyydellä teroituselementeistä (18) ja sijaitsee teroitusme-kanismin (11) etupuolella. 5

11. Jonkin patenttivaatimuksen 6-10 mukainen teroitin, tunnettu siitä, että estovarusteen (20) ja pidikkeen (5) välinen kytkentä on tappiliitos (28) kannatinelimen (17) ja pidikkeen (5) välillä ja että tappiliitoksen (28) akseli on 10 poikittain mainitussa syvennyksessä (19) sijaitsevan terän pitkittäisakseliin nähden.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen teroitin, tunnettu siitä, että terään kytkeytyvä elin (21) sijaitsee sekä tappi- 15 liitoksen akselin (28) että teroituselementtien (18) etupuolella siten, että teroitusmekanismin (11) liikkuminen tappi-liitoksen akselin ympäri aiheuttaa terään kytkeytyvän elimen (21) nousemisen tai laskemisen teroitussyvennyksen (19) pohjaan (25) nähden sen mukaan, kierretäänkö teroitusmekanismia 20 (11) vastaavasti taakse- vaiko eteenpäin.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 6-12 mukainen teroitin, tunnettu siitä, että kannatinelimeen (17) on kiinnitetty pari varsia (22), jotka ulottuvat kannatinelimen (17) etu- 25 puolelle sivusuunnassa toisistaan erillään, ja että terään kytkeytyvä elin (21) on kytketty kannatinelimeen (17) kiinnittämällä se mainittuihin varsiin (22).

14. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen teroitin, tun-30 nettu siitä, että se on varustettu pysäytyslaitteella (29) teroitusmekanismin (11) eteenpäin suuntautuvan kiertoliikkeen ulottuvuuden rajoittamiseksi.

15. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen teroitin, 35 tunnettu siitä, että pidike (5) muodostaa osan terää suojaa- vasta tupesta (1) , jossa on etu- ja takapää, että tupessa (1) on läpikulku (9) terän siinä pitämistä varten ja että : mainittu etupää on varustettu terän pääsyaukolla (10), joi- 15 94501 loin terä voidaan liikuttaa läpikulkuun (9) ja vetää siitä pois.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen teroitin, tunnettu sii-5 tä, että teroitusmekanismi (11) sijaitsee tupessa (1) pääsy- aukon (10) vieressä ja pidike (5) muodostaa osan tupen (l) alaseinästä (12).

17. Patenttivaatimuksen 15 tai 16 mukainen teroitin, tun-10 nettu siitä, että tupen (1) sisällä on esijännityslaite (13), joka on sovitettu kytkeytymään ja puristumaan läpikulussa (9) sijaitsevan terän selkää vasten tämän terän leik-kuusärmän pakottamiseksi kytkeytymään teroitusmekanismiin (11) . 15

18. Patenttivaatimuksen 15, 16 tai 17 mukainen teroitin, tunnettu siitä, että tupen (1) etupääosa (5) on moduulin (5) muodossa, joka on kiinnitetty irrotettavasti tupen päärunko-osaan (6) , ja että teroitusmekanismi (11) on asennettu mo- 20 duulin (5) sisälle.