FI94363C - Teräslanka, jolla on kylmävedetty alabainiittityyppinen rakenne, ja tämän langan valmistusmenetelmä - Google Patents

Description

9 4363

Teräslanka, jolla on kylmävedetty alabainiittityyppinen rakenne, ja tämän langan valmistusmenetelmä

Esillä olevan keksinnön kohteena ovat metallilangat 5 ja näiden lankojen valmistusmenetelmät. Tällaisia lankoja käytetään esimerkiksi muovista tai kumista tehtyjen tuotteiden, erityisesti putkien, hihnojen, levyjen tai pneumaattisten laitteiden vaippojen vahvistamiseen.

Tyypiltään tällaiset yleisesti käytetyt langat teh-10 dään nykyisin vähintään 0,6% hiiltä käsittävästä teräksestä, tämän teräksen sisältäessä kylmävedetyn perliit-tisen rakenteen. Näiden lankojen murtolujuus on suunnilleen 2 800 MPa:ta (megapascalia), niiden läpimitta vaihte-lee yleensä välillä 0,15 - 0,35 mm ja niiden murtovenymä 15 on välillä 0,4 - 2 %. Nämä langat valmistetaan vetämällä "konelangaksi" kutsutusta lähtölangasta, jonka läpimitta on suuruusluokkaa 5 - 6 mm, tämän konelangan rakenteen ollessa kestävä ja sen sisältäessä perliittiä ja ferriittiä, perliitin määrän ollessa suuri, yleensä yli 72 %. 20 Langan valmistuksen aikana sen vetoprosessiin puututaan ainakin kerran yhden tai useamman lämpökäsittelyn suorittamiseksi, jotka mahdollistavat alkuperäisen rakenteen uudistamisen.

Tämä menetelmä sisältää seuraavat haitat: 25. - pääasiallinen materiaali on kallista, sillä sen hiilipitoisuus on sangen korkea; - parametrejä ei voida helposti muuttaa, erityisesti konelangan ja lopullisen langan läpimitoilla on ahtaat rajat, joten tämä menetelmä ei siis ole joustava; 30 - konelangan suuri kestävyys sen voimakkaan per- : liittisen rakenteen ansiosta tekee vetoprosessin vaikeaksi ennen lämpökäsittelyä, jolloin muodonmuutoskerroin 6 on suuruudeltaan välttämättä alle 3; toisaalta tämän lanka-vedon nopeudet ovat pieniä ja lanka voi murtua tämän toi-35 menpiteen aikana.

94363 2

Toisaalta näiden lankojen murtolujuus on toisinaan riittämätön ja niiden väsymiskestävyys rajoitettu todennäköisesti näiden lankojen vahingoittumisen johdosta veto-käsittelyn aikana ennen lämpökäsittelyä, konelangan suuren 5 kestävyyden johdosta.

Numerolla 54 - 79 119 julkaistussa JP-patenttihake-muksessa selostetaan menetelmä rakenteeltaan bainiittisen booriteräslangan valmistamiseksi kuumennuksen avulla lei-juarinassa. Tuloksena saatujen lankojen tunnusmerkillisinä 10 ominaisuuksina ovat huonot mekaaniset ominaisuudet.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on tarjota käyttöön kylmävedetty metallilanka, jonka rakenne ei ole perliittinen ja jonka murtolujuus ja -venymä ovat ainakin yhtä suuret kuin tunnetuilla kylmävedetyillä teräslangoil-15 la ja joka ei vahingoitu yhtä helposti kuin nämä tunnetut langat.

Keksinnön eräänä toisena tarkoituksena on tarjota käyttöön tällaisen langan valmistusmenetelmä, joka ei sisällä edellä mainittuja haittoja.

20 Esillä olevan keksinnön mukainen metallilanka si sältää seuraavat ominaisuudet: a) se on tehty ainakin osittain teräksestä, jonka hiilipitoisuus on vähintään 0,1 % ja enintään 0,6 % ja booripitoisuus alle 8 ppm (miljoonaosaa); ,2,5 b) tällä teräslangalla on kylmävedetty alabainiit- tityyppinen rakenne; c) langan läpimitta on 0,10 - 0,40 mm; d) langan murtolujuus on vähintään 2 800 MPa:ta; e) langan murtovenymä on vähintään 0,4 %.

30 Keksinnön mukainen menetelmä tämän langan valmista- miseksi on tunnettu seuraavista vaiheista: a) teräksinen konelanka kylmävedetään, tämän teräksen hiilipitoisuuden ollessa vähintään 0,1 % ja enintään 0,6 %, sen booripitoisuuden ollessa alle 8 ppm (miljoonas-35 osaa), tämän teräksen käsittäessä 28 - 90 % proeutektoi- 94363 3 dista rautaa ja 72 - 10 % perliittiä; tämän kylmävedetyn langan muodonmuutoskertoimen 6 ollessa vähintään 3; b) kylmäveto lopetetaan ja ainutlaatuinen rakenteellinen lämpökäsittely suoritetaan kylmävedetylle lan- 5 galle; tämän käsittelyn käsittäessä langan kuumentamisen muutospisteen AC3 alapuolelle homogeenisen austeniittisen rakenteen saavuttamiseksi, minkä jälkeen suoritetaan nopea jäähdytys lämpötilaan 350 - 450 °C, tämän jäähdytyksen nopeuden ollessa vähintään 250 °C, ja tämä lämpötilataso yl-10 läpidetään vähintään 30 sekunnin ajan, niin että tulokseksi saadaan alabainiittityyppinen rakenne, joka käsittää karbidien saostumia jakautuneina pääasiassa homogeenisesti ferriittiseen matriisiin; c) tämä lanka jäähdytetään alle 0,3 TF olevaan läm-15 pötilaan, Tr:n merkitessä teräksen sulamislämpötilaa Kel- vin-asteina ilmaistuna; d) lanka kylmävedetään sen oltua lämpökäsittelyn alaisena, langan lämpötilan ollessa tämän kylmävedon aikana alle 0,3 Tr, tämän kylmävedon muodonmuutoskertoimen € 20 ollessa ainakin yhtä suuri kuin 3.

Esillä olevan keksinnön kohteena ovat myös lankayh-distelmät, jotka sisältävät keksinnön mukaisia lankoja.

Keksinnön kohteena ovat lisäksi tuotteet, jotka on ainakin osittain vahvistettu edellä selostetuilla langoil- 25, la tai niiden yhdistelmillä, tällaisten tuotteiden käsit-< * täessä esimerkiksi putket, hihnat, levyt ja pneumaattisten laitteiden vaipat.

Keksintöä voidaan helpommin ymmärtää seuraavien sovellutusesimerkkien avulla niihin liittyviin sangen kaava-30 maisiin piirustuksiin viitaten, joissa:

Kuvio 1 esittää teräslangan rakennetta ennen lämpökäsittelyä keksinnön mukaisen menetelmän käyttöönoton yhteydessä; 94363 4

Kuvio 2 esittää teräslangan rakennetta lämpökäsittelyn jälkeen keksinnön mukaisen menetelmän käyttöönoton yhteydessä;

Kuvio 3 esittää keksinnön mukaisen teräslangan ra-5 kennetta.

Seuraavien koostumusten kaikki prosenttiluvut ja miljoonasosien määrät (ppm) on ilmaistu painon mukaisesti ja murtolujuuden ja -venymän arvot on saatu menetelmän AFNOR NFA 03 - 151 mukaisella tavalla.

10 Kylmävedon muodonmuutoskerroin e saadaan kaavasta E = (Ln*So)/Sf, jossa

Ln merkitsee tehosuhteiden logaritmia,

So merkitsee langan alkuperäistä poikkileikkausta ennen kylmävetoa; ja 15 Sf merkitsee langan poikkileikkausta kylmävedon jälkeen.

Seuraavien esimerkkien tarkoituksena on selostaa kolmen keksinnön mukaisen langan valmistusta ja ominaisuuksia.

Näiden esimerkkien yhteydessä käytetään konelankaa, 20 jota ei ole kylmävedetty ja jonka läpimitta on 5,5 mm. Tämän konelangan materiaalina on teräs, jonka ominaisuudet ovat seuraavat: - hiilipitoisuus: 0,4 %; - booripitoisuus: alle 8 ppm; .25 - mangaanipitoisuus: 0,4 %;

• L

- piipitoisuus: 0,2 %; - fosforipitoisuus: 0,015 %; - rikkipitoisuus: 0,02 %; - alumiinipitoisuus: 0,015 %; 30 - typpipitoisuus: 0,005 %: : - kromipitoisuus: 0,05 %; - nikkelipitoisuus: 0,10 %; - kuparipitoisuus: 0,10 %: - molybdeenipitoisuus : 0,01 %; 3c - proeutektoidisen ferriitin pitoisuus: 53 %; 5 94563 - perliittipitoisuus : 47 % - teräksen sulamislämpötila, TF = 1 795 K; - murtolujuus R,,, = 700 MPa; - murtovenymä Ar = 17 % 5 Tämän keksinnön mukaisen konelangan avulla on tehty kolme lankakoestusta seuraavasti:

Esimerkki 1

Konelanka kuoritaan ja päällystetään langanveto-saippualla, esimerkiksi booraksilla, ja lanka vedetään 10 kuivana läpimitaltaan 1,1 mm olevan langan saamiseksi, tämän läpimitan vastatessa muodonmuutoskerrointa 6, joka on hieman yli 3,2.

Vetotoimenpide on helppo suorittaa konelangan suhteellisen venyvän rakenteen ansiosta. Esimerkkinä voidaan 15 mainita, että hiiltä 0,7 % sisältävän ilman kylmävetoa olevan teräksen murtolujuus R,, on noin 900 MPa ja murtovenymä noin 8 %, joten se venyy selvästi huonommin.

Edellä mainittu langanveto suoritetaan alle 0,3 TF olevassa lämpötilassa yksinkertaisuuden vuoksi, koska ei 20 ole välttämätöntä, että langanvetolämpötila on yhtä suuri tai suurempi kuin 0,3 TF.

Kuvio 1 esittää pitkittäisleikkausta tällä tavoin saadun rakenteen osasta 1. Tämä rakenne käsittää pitkänomaiset sementiittilohkot 2 ja pitkänomaiset ferriittiloh- 25. kot 3, näiden lohkojen suurimman mitan ollessa langanveto-suunnassa.

Tällä tavoin saatu lanka lämpökäsitellään sitten seuraavasti: - lanka kuumennetaan lämpötilaan 900 °C , siis muu-30 tospisteen AC3 yläpuolelle, ja sitä pidetään yhden minuu- ‘ tin ajan tässä lämpötilassa homogeenisen austeniittisen rakenteen saavuttamiseksi; lanka jäähdytetään tämän jälkeen lämpötilaan 400 °C suolahauteessa vähintään kahden sekunnin ajan ja 3= sitä pidetään yhden minuutin ajan tässä lämpötilassa, min- 6 9 4363 kä jälkeen se jäähdytetään noin 20 °C:seen eli siis ympä-ristölämpötilaan.

Kuvio 2 esittää leikkausta tällä tavoin saadun langan rakenteen eräästä osasta 4. Tämä alabainiittityyppinen 5 rakenne sisältää karbidisaostumia 5 jakautuneina pääasiassa homogeenisesti ferriittimatriisiin 6. Tämä rakenne saadaan tulokseksi edeltävän lämpökäsittelyn ansiosta ja se säilyy ympäristölämpötilaan tapahtuvan jäähdytyksen aikana. Saostumien 5 mitat ovat yleensä vähintään 0,005 pm 10 (mikrometriä) ja enintään 0,5 pm.

Tämän lämpökäsittelyn ja ympäristölämpötilaan tapahtuvan jäähdytyksen avulla saatu lanka päällystetään messinkikerroksella. Tämän messinkikerroksen paksuus on vähäinen (mikrometrien suuruusluokkaa) ja se on mitätön 15 messinkipäällysteellä varustetun langan läpimittaan verrattuna. Tämän jälkeen lanka asetetaan kostean vetotoimen-piteen alaiseksi 0,2 mm suuruisen lopullisen läpimitan saavuttamiseksi, mikä vastaa käytännössä muodonmuutosker-rointa 6 = 3,4. Messinkikerros helpottaa vetotoimenpi-20 dettä. Langan lämpötila on vetotoimenpiteen aikana välttämättä alle 0,3 TF.

Kuvio 3 esittää pituusleikkausta tällä tavoin saadun keksinnön mukaisen langan osasta 7. Tämä osa 7 sisältää kylmävedetyn alabainiittityyppisen rakenteen, joka 25 käsittää muodoltaan pitkänomaiset karbidit 8, jotka ovat r pääasiassa samansuuntaisia ja joiden suurin mitta on langan akselin suuntainen, siis kuviossa 3 olevan nuolen F kaavamaisesti esittämän langanvetosuunnan mukainen. Nämä karbidit 8 on asetettu kylmävedettyyn ferriittimatriisiin 30 9.

4 Tämän keksinnön mukaisen langan murtolujuus on 3 200 MPa:ta ja murtovenymä 0,7 %.

Esimerkki 2

Konelanka kuoritaan ja päällystetään langanveto-35 saippuakerroksella, esimerkiksi booraksilla, ja lanka ve detään kuivana läpimitaltaan 0,9 mm olevan langan saarni- 7 94365 seksi, tämän läpimitan vastatessa muodonmuutoskerrointa E, joka on hieman yli 3,6. Tulokseksi saatu rakenne on samanlainen kuin kuviossa 1 esitetty rakenne. Tämän jälkeen näin saatu lanka asetetaan lämpökäsittelyn alaiseksi seu-5 raavalla tavalla: - lanka kuumennetaan samalla tavoin kuin esimerkissä 1 homogeenisen austeniittisen rakenteen saamiseksi; - lanka jäähdytetään sitten lämpötilaan 370 °C vähintään kahden sekunnin ajan ja lanka pidetään tässä läm- 10 pötilassa 90 sekunnin ajan, kunnes se on jäähdytetty ympä-ristölämpötilaan.

Tällä tavoin saatu rakenne on esitetty kuviossa 2. Lanka päällystetään sitten messinkikerroksella ja vedetään esimerkin 1 mukaisella tavalla 0,17 mm suuruisen lopulli-15 sen läpimitan saamiseksi, mikä vastaa käytännössä muodon muutoskerrointa € = 3,3. Tällä tavoin saatu keksinnön mukainen lanka sisältää kuviossa 3 esitetyn kaltaisen rakenteen .

Tämän langan murtolujuus on 3 000 MPa:ta ja murto-20 venymä 0,9 %.

Esimerkki 3

Keksinnön mukainen lanka valmistetaan samalla tavoin kuin esimerkin 1 yhteydessä vain sillä erolla, että lämpökäsittelyn jälkeen tapahtuvaa langanvetoa jatketaan . 25 0,17 mm suuruisen lopullisen läpimitan saavuttamiseen as- ti, mikä vastaa käytännössä muodonmuutoskerrointa E = 3,7. Tämän keksinnön mukaisen langan murtolujuus on 3 500 MPa:ta ja murtovenymä 0,7 %. Välirakenteet ja lopullinen rakenne ovat edellä selostettujen rakenteiden kal- 30 täisiä.

: Esillä oleva keksintö tarjoaa seuraavat edut: - käytössä on vähän hiiltä sisältävä konelanka, kustannusten ollessa kuitenkin pienemmät; - lankojen läpimittojen valinnassa esiintyy edul- 35 lista joustavuutta, voidaan esimerkiksi käyttää konelanko- 94363 8 ja, joiden läpimitta on huomattavasti yli 6 mm, mikä yhä vähentää kustannuksia, ja voidaan valmistaa läpimitaltaan hyvin erilaisia lankoja; - vetotoimenpide ennen rakenteellista lämpökäsitte-5 lyä on verrattain helppo suorittaa, niin että muodonmuu- toskerroin 6 voi olla yli 3; toisaalta tämä vetotoimenpide voidaan suorittaa suuremmilla nopeuksilla; ja lopuksi langan murtumis- ja suukappaleiden vaihtotiheys on pienempi, mikä edelleen vähentää kustannuksia; 10 - tulokseksi saadun langan murtolujuus ja murtove nymä ovat arvoiltaan ainakin yhtä hyviä kuin tavanomaisten lankojen vastaavat arvot, mikä ilmenee myös siitä, että murtoenergia on vähintään sama kuin tavanomaisilla langoilla; 15 - lanka ei vahingoitu yhtä helposti vetotoimen- piteen aikana ennen lämpökäsittelyä; - tulokseksi saadulla langalla on parempi korroo-sionestokyky kuin tavanomaisilla langoilla sen sisältämän vähäisen hiilimäärän ansiosta.

20 Keksinnön mukaisen langan teräsmateriaali sisältää sopivimmin hiiltä vähintään 0,2 % ja enintään 0,5 %.

Keksinnön mukaisen langan teräsmateriaali sisältää alkuperäisen konelangan muodossa sopivimmin seuraavat koostumukset: 0,3 % < Mn <0,6%; 0,l%<Si<0,3%; 25 P < 0,02 %; S < 0,02 %; AI s 0,02 %; N £ 0,006 %.

Keksinnön mukaisen langan teräsmateriaali sisältää alkuperäisen konelangan muodossa sopivimmin myös seuraavat pitoisuudet: Cr < 0,06 %; Ni < 0,15 %; Cu S 0,15 %;

Mo :£ 0,015 %.

30 Keksinnön mukainen menetelmä sisältää sopivimmin • ' seuraavat tunnusmerkilliset ominaisuudet: - alkuperäisen konelangan hiilipitoisuus on vähintään 0,2 % ja enintään 0,5 %; 94363 9 - alkuperäisen konelangan proeutektoidisen ferriitin pitoisuus on vähintään 41 % ja enintään 78 % ja per-liittipitoisuus vähintään 22 % ja enintään 59 %; - muodonmuutoskerroin € kylmävedon aikana ennen ra-5 kenteellista lämpökäsittelyä on ainakin 6; - muodonmuutoskerroin G kylmävedon aikana rakenteellisen lämpökäsittelyn jälkeen on ainakin 4,5.

Edellä selostettujen esimerkkien yhteydessä lanka on päällystetty messingillä lämpökäsittelyn jälkeen sen 10 vetämisen helpottamiseksi, mutta keksintö sisältää myös muiden valettujen vetopäällysteiden kuin messingin käytön, ja on mahdollista käyttää esimerkiksi kuparia, sinkkiä, ja kuparin, sinkin ja nikkelin, kuparin, sinkin ja koboltin tai kuparin, sinkin ja tinan muodostamia kolmiseoksia, 15 näiden vetopäällysteiden ollessa muuta kuin terästä.

Langan kylmäveto edellä selostettujen esimerkkien yhteydessä suoritetaan vetotoimenpiteen avulla, mutta muitakin teknisiä menetelmiä voidaan käyttää, esimerkiksi ve-totoimenpiteeseen mahdollisesti liittyvää valssausta, ai-20 nakin yhtä kylmävetotoimenpidettä varten.

On siten selvää, että keksintö ei ole rajoittunut edellä selostettuihin sovellutusmuotoihin.

» · <

Claims (21)

10 94365 Patentt ivaatimukset

1. Metallilanka, tunnettu siltä, että: a) se on tehty ainakin osittain teräksestä, jonka 5 hiilipitoisuus on vähintään 0,1 % ja enintään 0,6 %, ja booripitoisuus alle 8 ppm (miljoonasosaa); b) langan teräsmateriaalilla on kylmävedetty ala-bainiittityyppinen rakenne; c) langan läpimitta on 0,10 - 0,40 mm; 10 d) langan murtolujuus on vähintään 2 800 MPa; e) langan murtovenymä on vähintään 0,4 %.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen metallilanka, tunnettu siitä, että teräksen hiilipitoisuus on vähintään 0,2 % ja enintään 0,5 %.

3. Jonkin patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen me tallilanka, tunnettu siitä, että teräs sisältää seuraavat ainepitoisuudet: 0,3 H Hn £0,6%; 0,1 % £ Si £ 0,3 %; P £ 0,02 %; S £ 0,02 %; AI £ 0,02 % ; N £ 0,006 %.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen metallilanka, tunnettu siitä, että teräs sisältää seuraavat ainepitoisuudet: Cr £ 0,06 %; Ni < 0,15 %; Cu £ 0,15 %; Mo £ 0,015 %.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen me-.25 tallilanka, tunnettu siitä, että se on päällystet- ty jostakin muusta metallista kuin teräksestä tehdyllä kerroksella.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen metallilanka, tunnettu siitä, että se on päällystetty messinki- 30 kerroksella.

7. Menetelmä jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukaisen metallilangan valmistamiseksi, tunnettu siitä, että: a) teräksinen konelanka kylmävedetään, tämän teräk-35 sen hiilipitoisuuden ollessa vähintään 0,1 % ja enintään 0,6 %, sen booripitoisuuden ollessa alle 8 ppm (miljoonas- 11 9 4 ό 6 3 osaa), teräksen käsittäessä 28 - 90 % proeutektoidista ferriittiä ja 72 - 10 % perliittiä; kylmävedetyn langan muodonmuutoskertoimen € ollessa vähintään 3; b) kylmäveto lopetetaan ja ainutlaatuinen raken-5 teellinen lämpökäsittely suoritetaan kylmävedetylle langalle; tämän käsittelyn käsittäessä langan kuumentamisen muutospisteen AC3 alapuolelle homogeenisen austeniittisen rakenteen saavuttamiseksi, minkä jälkeen suoritetaan nopea jäähdytys lämpötilaan 350 - 450 °C, tämän jäähdytyksen no-10 peuden ollessa vähintään 250 °C, ja tämä lämpötilataso ylläpidetään vähintään 30 sekunnin ajan, niin että tulokseksi saadaan alabainiittityyppinen rakenne, joka käsittää karbidien saostumia jakautuneina pääasiassa homogeenisesti ferriittiseen matriisiin; 15 c) tämä lanka jäähdytetään alle 0,3 TF olevaan läm pötilaan, TF:n merkitessä teräksen sulamislämpötilaa Kel-vin-asteina ilmaistuna; d) lanka kylmävedetään lämpökäsittelyn jälkeen, langan lämpötilan ollessa tämän kylmävedon aikana alle 20 0,3 TF, tämän kylmävedon muodonmuutoskertoimen 6 ollessa ainakin yhtä suuri kuin 3.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että konelangan hiilipitoisuus on vähintään 0,2 % ja enintään 0,5 %. .25 9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että konelanka sisältää seuraavat ainepitoisuudet: 0,3 % s Mn S 0,6 %; 0,1 % s Si S 0,3 %; P < 0,02 %, S < 0,02 %; Ai S 0,02 %; N < 0,006 %.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, 30 tunnettu siitä, että konelanka sisältää seuraavat : ainepitoisuudet: Cr S 0,06 %; Ni S 0,15 %; Cu S 0,15 %; Mo s 0,015 %.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 7-10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lanka päällystetään 3b jollakin muulla metallilla kuin teräksellä rakenteellisen lämpökäsittelyn jälkeen ennen kylmävetoa. 12 54363

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että päällysteenä käytetään messinkiä.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 7-12 mukainen me-5 netelmä, tunnettu siitä, että konelangan proeutek- toidisen ferriitin pitoisuus on vähintään 41 % ja enintään 78 % ja perliittipitoisuus vähintään 22 % ja enintään 59 %.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 7-13 mukainen me- 10 netelmä, tunnettu siitä, että kylmävedon muodon- muutoskerroin e ennen rakenteellista lämpökäsittelyä on vähintään 3 ja enintään 6.

15. Jonkin patenttivaatimuksen 7-14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kylmävedon muodon- 15 muutoskerroin € ennen rakenteellista lämpökäsittelyä on vähintään 3 ja enintään 4,5.

16. Jonkin patenttivaatimuksen 7-15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vähintään yksi kyl-mäveto suoritetaan ainakin osittain vetotoimenpiteen avul- 20 la.

17. Jonkin patenttivaatimuksen 7-16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alabainiittityyppi-nen rakenne, joka saadaan nopean jäähdytyksen tuloksena, on sellainen, että karbidisaostumien mitat ovat vähintään 25 0,005 pm ja enintään 0,5 pm.

18. Lankayhdistelmä, tunnettu siitä, että se sisältää jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukaisia lankoja.

19. Vahvistettu tuote, tunnettu siitä, 30 että se käsittää vähintään yhden jonkin patenttivaatimuk sen 1-6 mukaisen langan. > · «

20. Vahvistettu tuote, tunnettu siitä, että se käsittää vähintään yhden patenttivaatimuksen 18 mukaisen yhdistelmän.

21. Patenttivaatimuksen 19 tai 20 mukainen tuote, tunnettu siitä, että se on pneumaattisen laitteen vaippa. 94363 13