FI93170B - Menetelmä valmistaa jauhemainen uute virmajuuren juurista - Google Patents

Description

93170

Menetelmä valmistaa jauhemainen uute virmajuuren juurista. -Förfarande för framställning av ett pulverextrakt av valerianarötter.

Esillä oleva keksintö koskee menetelmää valmistaa hajuton, jauhemainen uute virmajuuren juurista.

On tunnettua, että vesipitoisella virmajuuriuuttee11a on unettomuutta parantava vaikutus ihmiseen (Pharmacology, Biochemistry & Behaviour, Voi. 17, sivut 65-71). Nämä seokset otetaan infuusioina ja näiden juomien epämiellyttävä maku ja haju ovat yleisesti tunnettuja. Lisäksi nykyisen kaltainen tunnettu valeriaanajauhe muodostaa veteen liuotettaessa eräänlaista sakkaa ja juomasta tulee samea. Esillä olevan keksinnön kohteena onkin sen vuoksi esittää menetelmä valmistaa jauhemaista virmajuuriuutetta, jossa menetelmässä virmajuuresta tehdään hajutonta ja valmistetun valeriaana-juoman sameuden aiheuttavat aineet eliminoidaan.

Keksintö koskee menetelmää valmistaa jauhemainen uute virmajuuren juurista, jossa menetelmässä jauhetut virmajuuren juuret uutetaan vähintään yhden kerran vedellä, vesipitoinen uute väkevöidään 10 -20 %:n kuiva-ainepitoisuuteen, alkoholia tai asetonia lisätään väkevöitteeseen niiden hyytelömäisten aineiden saostamiseksi, jotka aikaansaavat jauheesta valmistetun juoman samean ulkonäön, . . sentrifugoituun vesi-alkoholi- tai vesi-asetoniseokseen lisätään hiilihydraatti ja näin saatu seos kuivataan pikajuomajauheen valmistamiseksi.

Virmajuuri on Valeriaana-sukuun kuuluva monivuotinen ruohokasvi, jota esiintyy Pohjois-Amerikan, Euroopan ja Aasian lauhkeilla alueilla. Tunnetuista 170:stä lajista tavallista virmajuurta (Valeriana officinalis L.) käytetään eniten lääkinnällisiin tarkoituksiin. Keksinnönmukaista menetelmää voidaan kuitenkin soveltaa kaikkiin virmajuurilajeihin. Virmajuuren juuret ovat virmajuurikasvin maanalainen osa.

2 93170

Uuttoa vedellä suoritetaan 2-5 tunnin ajan lämpötilassa, joka vaihtelee välillä 65 - 75°C. Veden lämpötila on ratkaiseva, sillä liian korkealla lämpötilalla on taipumusta hajottaa eräitä juuren aineosia, kun puolestaan liian alhaisessa lämpötilassa ei aikaansaada tyydyttävää uuttoa. Edullisesti suoritetaan kolme peräkkäistä vesiuuttoa. Tällä uutolla aikaansaadaan valepotriaattien hajoaminen samalla, kun virmajuuren juurten valeriaanahappo saadaan säilymään.

Tämän jälkeen vesipitoinen uute väkevöidään epämiellyttävien hajujen poistamiseksi, jotka hajut ovat haihtuvia ja muodostuvat hajaantumistuotteista. Tämä väkevöimisvaihe suoritetaan lämpötilassa, joka on välillä 30 - 60°C ja 2,104 Pa:n suuruusluokkaa olevassa paineessa. Noin tunnin kuluttua, jolloin hajua muodostavat aineet ovat poistuneet, painetta lasketaan noin 2,103 Pa:aan lopun veden poistamiseksi noin 13 - 17%:n kuiva-ainepitoisuuteen. Väkevöimisvaihetta seuraa käsittely alkoholilla tai asetonilla. Käytettävä alkoholi on etanolia. Sekoitus suoritetaan siten, että saadaan 48 - 52 %:n alkoholi- tai asetonipitoisuus. Seos jätetään seisomaan 8-20 tunniksi ympäristön lämpötilaan, liukenemattomien hyytelömäisten yhdisteiden saostamiseksi. Sakka erotetaan sentri-fugoimalla ja jäljelle jäävä vesipitoinen uute sekoitetaan maltodekstriinin kanssa ennen kuivausta.

; Maltodekstriinin tehtävänä on toimia tukena kuivausprosessissa. Lisäksi sen avulla saadaan lopputuotteeksi jauhe, joka ei ole liian hygroskooppinen ja joka säilyy pitkään.

Tämän jälkeen suoritetaan kuivaus joko in vacuo tai suihkukuivaa-malla, jotta aikaansaadaan valeriaanapikajuomajauhe, joka on säilyttänyt rauhoittavan vaikutuksensa.

Jos juoma valmistetaan veteen, ei siihen muodostu sakkaa eikä siitä tule sameaa, sen maku on neutraali ja se on hajutonta. Sameuden poistuminen on osoitettu nefelometrisesti. Veteen

II

3 93170 valmistettuna valeriaanajauheen maksimaalinen optinen tiheyspiikki on noin 650 nm. Jauhe ei myöskään sisällä valepotriaattia.

Keksinnönmukaisessa menetelmässä alkoholi tai asetoni mahdollistaa sameuden aiheuttavien aineiden erottamisen. Alkoholikäsittelyn toisena tehtävänä on taata lähes steriili prosessi, jossa baktee-risaastumisen vaara minimoidaan.

Uutesaannoksi saadaan 20 - 30 %.

Keksinnönmukainen menetelmä toteutetaan erissä tai perkoloimalla. Keksintöä kuvataan seuraavien esimerkkien avulla.

Esimerkki 1 2000 litran perkolaattori täytetään 250 kg:11a hienoksi jauhettuja virmajuuren juuria ja 1500 kg:lla 70°C:een esilämmitettyä vettä. Perkolaattorin pohjalla oleva sihti pidättää hiukkaset ja kuumen-nusvaippa pitää lämpötilan 70°C:ssa 4 tuntia kestävän ensimmäisen uuton aikana. Uutetta kierrätetään jatkuvasti perkolaattorin pohjasta käsin pumpun avulla.

Ensimmäinen uute pumpataan perkolaattorista säiliöön, josta se johdetaan välittömästi tyhjiöhaihduttimeen, jossa on kuumennus-vaippa, jossa 48°C:nen vesi kiertää. Haihtuvat aineet poistuvat tässä haihduttimessa käytettäessä 10* Pa:n tyhjiötä yhden tunnin ajan ja kun 14 %:n kuiva-ainepitoisuus on saavutettu, käytetään sen jälkeen 2,103 Pa:n tyhjiötä.

Väkevöityyn uutteeseen lisätään tämän jälkeen 94 % alkoholia (etanolia), jotta saadaan 50 %:n etanolipitoisuus. Seos jätetään seisomaan, jotta sakka saadaan laskeutumaan.

4 931 70

Toinen uutto, joka kestää kolme tuntia, suoritetaan samassa perko-laattorissa 1000 kg:11a puhdasta vettä. Kolmas uutto suoritetaan samassa perkolaattorissa ja se kestää kaksi tuntia. Toinen ja kolmas uute käsitellään samalla tavalla kuin ensimmäinen.

Kun kaikki kolme uuttoa on suoritettu loppuun, säiliö sisältää kokonaisuutteen, joka sisältää 50 % alkoholia. Liukenemattomien kiinteiden aineiden täydellinen saostuminen kestää yhden yön (12 tuntia). Sentrifugia käytetään erottamaan kirkas nesteuute saostuneista kiinteistä aineista. Sentrifugoidun uutteen kuiva-ainepitoisuus määritetään, jotta voidaan laskea tarvittava lisättävän maltodekstriinin määrä, jotta laimennussuhteeksi saadaan 1:1 painon mukaan.

Laskettu määrä maltodekstriiniä syötetään tyhjiökuivuriin ja kirkas, väkevöity alkoholipitoinen uute lisätään siihen. Alkoholi poistetaan 50°C:ssa, alennetussa paineessa, joka vähitellen saavuttaa 1Θ3 Pa:n.

Viimeinen kuivausvaihe suoritetaan samassa kuivurissa tai, jos uute on saavuttanut siirapin sakeuden, se kuivataan suihkukuivaa-malla.

Lopulliseksi valeriaanajauhesaannoksi saadaan 23 - 25 % eli 250 kg:sta virmajuuren juuria saadaan noin 62 kg valeriaanajauhetta.

Esimerkki 2

Esimerkki 1 toistettiin käyttäen asetonia etanolin sijasta. Uuttosaanto oli sama kuin alkoholilla saatu.

Erona on se, että tämän menetelmän soveltaminen on taloudellisempaa.

lii

Claims (8)

93170

1. Menetelmä valmistaa hajuton, jauhemainen uute virmajuuren juurista, tunnettu siitä, että jauhetut virmajuuren juuret uutetaan vähintään kerran vedellä, vesipitoinen uute väkevöidään 10 - 20 %:n kuiva-ainepitoisuuteen, alkoholia tai asetonia lisätään väkevöitteeseen niiden hyytelömäisten aineiden saostamiseksi, jotka aikaansaavat jauheesta valmistetun juoman samean ulkonäön, hiilihydraatti lisätään sentrifugoituun vesi-alkoholi- tai vesi-asetoniseokseen ja näin saatu seos kuivataan pikajuomajauheen valmistamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jokainen vesiuutto kestää 2-5 tuntia ja suoritetaan 65 - 75°C:n lämpötilassa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vesiuuttoja suoritetaan kolme.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vesipitoinen uute väkevöidään lämpötilassa, joka on välillä 30 - 60°C, 2,10“* Pa - 2,103 Pa:n paineessa.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että etanolia tai asetonia lisätään väkevöitteeseen, jotta saadaan 48 - 52 %:n alkoholi- tai asetonipitoisuus ja seos jätetään seisomaan 8-20 tunniksi ympäristön lämpötilaan.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alkoholi- tai asetonikäsittelyn jälkeen uutteeseen lisätään maltodekstriiniä.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuivaus suoritetaan in vacuo tai 93170 suihkukuivaamalla.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jauhetut virmajuuren juuret uutetaan kolme kertaa 70°C:n lämpötilassa, vesipitoinen uute väkevöidään 48°C:n lämpötilassa 10* Pa:n tyhjiössä ja sen jälkeen 2,103 Pa:ssa, jotta saadaan noin 14 %:n kuiva-ainepitoisuus, etanolia tai asetonia lisätään jotta saavutettaisiin 5Θ %:n alkoholi- tai asetonipitoi-suus, seos jätetään seisomaan ympäristön lämpötilaan 12 tunniksi ja sen jälkeen sentrifugoidaan, maltodekstriiniä lisätään vesi-alkoholi- tai vesi-asetoniseokseen riittävä määrä, jotta paino-suhteeksi saadaan 1:1 vesi-alkoholi- tai vesi-asetoniseoksen kuiva-ainetta suhteessa maltodekstriiniin ja kaikki yhdessä kuivataan 50°C:ssa 1Θ3 Pa:n suuruusluokkaa olevassa tyhjiössä. II 7 93170 Patentkray