FI92961C - Laite huoneen lämpötilan säätämiseksi - Google Patents

Description

x 92961

Laite huoneen lämpötilan säätämiseksi

Esillä oleva keksintö koskee laitetta huoneenlämpötilan sää-5 tämiseksi termostaattien avulla, erityisesti lämminvesi-lämmitysjärjestelmän termostaattiventtiilien avulla patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaisesti sekä menetelmää sen käyttämiseksi .

10 Tämäntyyppisessä tunnetussa laitteessa (DE-OS-30 45 753) siirretään pulssiaalto syöttöjohtojen kautta, jotka koostuvat rengasjohdosta ja maasta.

Kukin pulssi kuuluu vyöhykkeeseen, jonka sijainti pulssisar-15 jassa muodostaa osoitekoodin, joka dekoodataan laskijan avulla kussakin vyöhykkeessä. Yksittäinen pulssi siirretään vyöhykkeittäin lämpövastuksiin ja se määrää näiden lämpöte-hon.

20 Vyöhykkeeseen siirrettävää tehoa varten on sen vuoksi vain murto-osa pulssisarjan kokonaisajasta käytettävissä. Tämä merkitsee, että lämpövastuksen ja ohjauselimen on oltava sovitetut suhteellisen suureen virtavoimaan, jotta tarvittava lämpöteho voitaisiin siirtää lyhyessä ajassa. Joka ta-25 pauksessa päämikroprosessorin ohjattavissa olevien vyöhyk-keiden määrä on hyvin rajoitettu, koska suuremman vyöhyke-määrän osalta kunkin vyöhykkeen suhteen käytettävissä oleva aika on liian lyhyt riittävän lämpötehon siirtämiseksi.

30 Seinälämpötilan huomioimiseksi paremmin on tunnettua (DE-PS-3 310 367) säätää tehoa ei-kiinteässä lämmitysvaiheessa riippuen pysyvästä ilmalämpötilan asetusarvosta ja puoli-kiinteässä säätövaiheessa riippuen pysyvästä seinälämpötilan asetusarvosta, jolloin ilmalämpötilan todellinen arvo ja 35 seinälämpötila nousevat jatkuvasti.

2 92961

Keksinnön kohteena on aikaansaada edellä mainittua tyyppiä oleva laite, jossa termostaatteihin vyöhykkeiden määrästä riippumatta voidaan siirtää riittävä lämpöteho.

5 Tämä tavoite saavutetaan antamalla keksinnölle patenttivaatimuksessa l määritellyt tunnusmerkit.

Tässä suoritusmuodossa kukin ohjauslaite vastaanottaa omaa osoitettaan vastaavan ohjauskäskyn ja tallentaa tämän. Sen 10 jälkeen ohjauslaite operoi itsenäisesti. Tällöin liitettyjen ohjauselinten ohjaus tapahtuu riippumatta siitä, mitkä lähtötiedot päämikroprosessori lähettää sillä välin. Samanaikaisesti voidaan siirtää lämpötehoa ohjausjohtojen kautta kuhunkin lämpövastukseen, joka on kytketty liittyvän oh-15 jauselimen kautta. Vyöhykemäärästä riippumatta enimmäisteho voidaan siirtää kuhunkin kaikista lämpövastuksista jaettuna 100 %:lle kyseisestä sykliajasta. Lammitysvirta ja lämpövas-tusten kuormitus ovat vastaavasti alhaisemmat.

20 Digitaaliset lähtötiedot eli osoite ja ohjauskäsky voidaan vain merkitä syöttöjohtojännitteen ja syöttöjohtovirran mukaan. Nämä yksittäiset bitit voivat seurata toistensa jälkeen hyvin nopeasti. Tällöin sekä tiedon että tehon kannalta hyvin suuri määrä ohjauslaitteita on kytkettävissä syöttö-25 johtoihin. Tallentaminen alimikroprosessoriin mahdollistaa .· myös käytön ylläpitämisen kussakin vyöhykkeessä viimeksi voimassa olevien tietojen avulla siltä varalta, että päämikroprosessori jäisi pois. Tekniikan tasossa sen sijaan päämikroprosessorin poisjääminen johtaa myös lämpöpulssien 30 poisjäämiseen ja siten koko säätölaitteen poisjäämiseen.

Yhteenvetona tämä johtaa laitteeseen, jolla on suurempi joustavuus ja joka on erityisen sopiva käytännön sovellutuksiin.

35

Koska päämikroprosessori laskee ja osoittaa jatkuvasti lähtötiedot, jotka osoitteen ja käskyn lisäksi voivat sisältää myös muita tietoja, kunkin termostaatin kyseistä asetusarvoa li 3 92961 voidaan muuttaa sekä hypyllä että jatkuvasti. Päämikropro-sessori huomioi ensisijaisesti kunkin vyöhykkeen osalta tallennetun ohjearvo-ohjelman. Koska nämä ohjelmat ylitailentävät termostaattien omaohjearvon, käyttäjä voi asettamalla 5 näitä omaohjearvoja muuttaa ohjelmien peruslinjaa omien toi-vomustensa mukaan. Lisäjärjestelyt kussakin vyöhykkeessä ovat suhteellisen pienet, koska ohjauslaite ja siihen liitetty ohjauselementti voivat olla rakenteeltaan yksinkertaiset .

10

Alimikroprosessorit voivat helposti muuntaa yksittäisiä käskyjä vastaaviksi kytkentääjoiksi yms.

Jännitevälit ovat helposti saatavissa esimerkiksi koske-15 tinelimen avulla ja ovat helposti rekisteröitävissä. Koska ne sijaitsevat nollakohtien läheisyydessä ne eivät aiheuta katkoa syötetyssä sähkötehossa.

Patenttivaatimuksen 2 jatkokehityksessä ohjauslaitteen tar-20 vitsee vain ohjata muutettavaa katkaisuhetkeä. Ohjauslaitteena yksinkertainen kytkentätransistori on sopiva.

Patenttivaatimuksen 3 mukainen kaksijohdinjärjestelmä vaatii hyvin pieniä johto- ja asennuskustannuksia.

25 ; Patenttivaatimuksen 4 mukaisessa suoritusmuodossa päämikro- prosessori voi myös kytkeä ja katkaista pumppuja, tuulettimia ja muita työyksiköltä oikealla hetkellä, jolloin ohjaus noudattaa samantapaista tietorakennetta kuin termostaattien 30 suhteen.

Patenttivaatimuksen 5 jatkokehityksessä lämpövastuksen läheisyydessä sattuva oikosulku tai katkos voidaan todeta oikealla hetkellä.

35

Keksintöä selostetaan seuraavassa edullisina suoritusmuotoina oheisten piirustusten avulla, joissa 92961 4 kuvio 1 esittää kaaviollista lohkokaaviota keksinnön mukaisesta laitteesta, kuvio 2 esittää venttiilin termostaattijärjestelmää ja siihen kuuluvaa ohjauslaitetta, 5 kuvio 3 esittää kaaviona sähkötehon jaksollista syöttöä, kuvio 4 esittää aikakaaviona kyseisen ohjearvon muutosta suhteessa päiväohjearvoon TS nopealla lämmityksellä, kuvio 5 esittää aikakaaviona kyseisen ohjearvon muutosta 10 suhteessa päiväohjearvoon TS mukavuuslämmityksellä illalla, kuvio 6 esittää ulkolämpötilan T0 funktiona kyseisen ohjearvon muutosta suhteessa päiväohjearvoon TS suhteel-lisuusvirheen korjaamiseksi, 15 kuvio 7 esittää päiväkaaviona ohjearvo-ohjelman kulkua käyränä, jolle kyseisen ohjearvon poikkeama termostaatin omaohjearvosta ES on esitetty, kuvio 8 esittää aikakaaviona sähköjännitettä U, merkittyine jänniteväleineen, ja 20 kuvio 9 esittää kuvion 1 mukaisen laitteen muunneltua so-vellutusmuotoa.

Kuviossa 1 esitetään keskukseen Z sijoitettu päämikroproses-sori 1, joka on varustettu ohjearvo-ohjelmamuistilla 2.

25 Käyttönastöillä 3 voidaan lämminvesi-lämmitysjärjestelmän ; . . vyöhykkeitä I, II ja III varten varastoida ohjelmia, etenkin siis muutosten ajankohtia, suuruuksia ja kaltevuuskulmia. Lisäksi päämikroprosessoriin 1 on liitetty ulkolämpötila-anturi 4. Sisääntulot 5 on järjestetty lisätietojen, esimer-30 kiksi sisälämpötilan, tuulen nopeuden, auringon aseman ja sen tapaisten syöttämiseksi. Päämikroprosessorissa 1 on useita ulosottoja 6, joiden kautta voidaan ohjata erilaisia järjestelmän osia, esimerkiksi kierrätyspumppuja, lämminve-den priopiteettikiertoa, kattilan pikalämmitystä, yövalais-35 tusta ja sentapaisia.

Tätä kyseessä olevaa säätöä varten ulostulo 7 on tärkeä. Sen kautta syötetään lähtötietoja D koodauslaitteeseen 8. Lähtö- li 5 92961 tiedot käsittävät vähintään eri vyöhykkeiden I, II ja III osoitteen ja käskyn, joka ilmaisee sähkötehon suuruuden. Lähtötiedot käsittävät kuitenkin tavallisesti myös muita tietoja, esimerkiksi synkronointisignaaleja, lämpötilatieto-5 ja ja sentapaisia. Kyseessä on digitaaliset lähtötiedot, jotka koodauslaitteessa merkitään virtana I, joka virtaa kaksijohdinjärjestelmän 11 kahdessa johtimessa 9 ja 10. Vaihtovirtalähteeseen U on liitetty kaksoistasasuuntaaja 12 niin, että kaksijohdinjärjestelmässä virtaa tasasuunnattu 10 vaihtovirta vastaten kuviota 8. Koodauslaitteessa 8 on kos-ketinelin, joka joko (a) ei lainkaan vaikuta jännitepuoli-aaltojen nollakohtiin, tai (b) varustaa ne leveällä jännite-välillä tai (c) kapealla jännitevälillä. Leveä jänniteväli voi esimerkiksi vastata arvoa 1 ja kapea jänniteväli voi 15 vastata arvoa 0.

Lämminvesi-lämmitysjärjestelmässä on useita termostaatti-venttiilejä 13, jotka on sijoitettu lämmitettävän talon useihin vyöhykkeisiin I, II ja III. Tavallisesti on vyöhyk-20 keiden esitettyä lukumäärää useampia vyöhykkeitä, esimerkiksi kahdeksan. Sovellutusesimerkissä jokainen vyöhyke vastaa huonetta ja sisältää täten vain yhden termostaattiventtii-lin. Voidaan kuitenkin liittää yhteen useampia huoneita, joissa kyseiseen ohjearvoon on vaikutettava samalla tavalla, 25 useampia termostaattiventtiilejä käsittäväksi vyöhykkeeksi.

; Termostaattiventtiilissä 13 on pesä 14 ja termostaattipanos 15. Tämän panoksen sisällä oleva työelin on kapillaariput-kella 16 yhdistetty lämpötila-anturiin 17, joka sijaitsee pesässä 18. Kun anturissa 17 on neste-höyrytäyttö, vaikuttaa 30 lämpötilasta riippuvainen höyrynpaine panoksen työelimeen, ja venttiili asettuu tasapainoasentoon, sillä ohjearvojousi vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan kuin työelin. Panoksessa on käyttöratas 19, jonka avulla termostaattiventtiilin oma-ohjearvo ES voidaan muuttaa, siis esimerkiksi ohje-arvojous-35 ta säätää. Kun anturissa 17 on nestetäyttö, voidaan työelimen asentoa panoksessa muuttaa käyttörattaan 19 avulla.

6 92961

Anturi 17 on kosketuksessa sähkölämpövastukseen 20, johon kaksijohdinjärjestelmän 11 kautta voidaan syöttää kuviossa 8 esitetystä puoliaaltojännitteestä U, riippuvaa virtaa, kun kosketinelimen 21, esimerkiksi kosketintransistorin muodossa 5 olevaa ohjauselintä ohjataan johtavaan olotilaan. Ohjaus tapahtuu ohjauslaitteen avulla, joka on alimikroprosessorin 22 muodossa, johon on yhdistetty dekoodauslaite 23, joka myös voi muodostaa tämän mikroprosessorin 22 osan. Dekoodauslaite 23 tunnistaa puoliaaltojen Ui nollakohdat, muodos-10 taa niistä bitit ja varastoi ne arvot, jotka kuuluvat vastaavan vyöhykkeen osoitteeseen. Tätä lohkoa varten vastaanotettujen tietojen perusteella saatetaan kosketinelin 21 johtavaksi. Irtikytkentäajankohtaa ohjataan ajallisesti varastoitujen käskytietojen perusteella, jotka on esitetty 15 kuviossa 3. Eri lohkot vastaavat useita puoliaaltoja. Toimintaan kytkennän ajankohta määräytyy viidentoista sekunnin tahtiajan mukaan. Huomataan, että kytkennän kesto pienenee lohkosarjassa d, e, f ja g, joten anturin 17 lämmitystä voidaan tällä tavalla muuttaa lämpövastuksen 20 avulla.

20

Pesä 18 sisältää mainitut osat 17, 20, 21, 22 ja 23.

Termostaattiventtiilin omaohjearvo ES, joka asetetaan, kun lämpövastus ei ole toiminnassa, on korkeampi kuin mitä käyt-25 täjä haluaa normaaleina päivän tunteina. Kuviossa 7 esite-. tyssä kaaviossa on esitetty, että omaohjearvo on esimerkiksi 23°C, kun taas päiväohjearvon tulee olla vain 21°C. Tämä 2°C:n alennus saadaan aikaan lämpövastuksen 20 avulla. Päiväohjearvo TS koostuu näin ollen kahdesta komponentista, 30 omaohjearvosta ES ja lämpövastukseen 20 syötetystä sähkötehosta. Muutettaessa sähkötehoa muuttuu alennus suhteessa omaohjearvoon. Muutettaessa omaohjearvoa siirtyy koko oh-j earvo- ohj elma.

35 Koska jo on pakko syöttää lämpötehoa päiväohjearvon saavuttamiseksi, voidaan kyseistä ohjearvoa ei vain alentaa suhteessa päiväohjearvoon, vaan myös korottaa. Kun kuvion 3 * lohkoa e vastaava lämpöteho on tarpeen esimerkiksi päiväoh- 7 92961 jearvon saavuttamiseksi, voidaan lämpötehoa alentamalla vastaten lohkoja f ja g korottaa kyseistä ohjearvoa.

Tällaisella korotuksella toimiva säätökarakteristiikka näkyy 5 kuviosta 4. Siinä on - lähtien päiväohjearvosta TS - esitetty, että kyseistä ohjearvoa korotetaan äkillisesti l,5°C:lla ja palautetaan myöhemmin asteittain loivasti takaisin päiväohjearvoksi. Ohjearvon korotus tapahtuu puoli tuntia ennen oletetun käyttöönoton ajankohtaa (aika 0) ja pysyy muuttu-10 matta vielä tunnin verran käyttöönoton jälkeen. Silloin ohjearvo palautuu lineaarisesti vielä toisen tunnin kuluessa. Saapuva käyttäjä löytää huoneen miellyttävän lämpimänä. Yön kuluessa jäähtyneiden seinien kylmäpotentiaalia vähennetään mahdollisimman nopeasti. Lämpötilan asteittainen palautus 15 tapahtuu käyttäjältä käytännöllisesti katsoen huomaamatta.

Kuviossa 5 on esitetty mukavuussääntö aikakaaviona. Illalla kyseistä ohjearvoa korotetaan asteittain kolmen tunnin ku-luesa, siis tässä kello 19 ja 22 välillä, l,5°C:lla yli päi-20 väohjearvon TS. Tämän jälkeen tämä korotettu ohjearvo pysyy muuttumatta, esimerkiksi kello 24:ään asti. Korotuksella otetaan huomioon, että rauhassa istuva ihminen kokee hieman korkeamman lämpötilan mukavampana kuin ihminen, joka liikkuu ja tekee töitä. Tämä lämpötilan korotus lopetetaan kun käyt-25 täjä vetäytyy levolle.

•

Kuviossa 6 on ulkolämpötilan T0 funktiona esitetty, että lämpötilaa voidaan säädellä l°C:n verran. Ulkolämpötilalla, joka on alle -9°C, saadaan korjaus 0. Yli +9°C saadaan kor-30 jaus 1°C. Näiden kahden ulkolämpötilan välillä korjauslämpö-tila kohoaa tasaisesti. Tällä tavalla kompensoidaan termo-staattiventtiilien s-aluevirhe.

Kuviossa 7 on esitetty käyrä P ohjelman kulusta kello 0:sta 35 kello 24:ään. Päiväohjearvo on 2°C alhaisempi kuin termostaatin omaohjearvo. Tällöin on otettu huomioon l,5°C:n pe-rusalennus ja 0,5°C:n s-aluevirheen korjaus. Yöllä toteutuu . . kello 24:n ja kello 4:n välillä 9°C:n yöalennus suhteessa 8 92961 omaohjearvoon, siis esimerkiksi l5°C:een. Tämä saadaan aikaan lämmittämällä voimakkaasti anturia 17. Kello 4 tapahtuu korotus päiväohjearvoksi ja kello 6,30 vielä l,5°C:n korotus, koska huoneen ensimmäistä käyttäjää odotetaan kello 7.

5 Käyrän P osa h vastaa täten kuviota 4. Kello 9:stä kello 19 tään on normaali päiväohjearvo TS aseteltu. Tämän jälkeen tapahtuu asteittainen l,5°C:n korotus mukavuustunteen lisäämiseksi. Käyrän P osa g vastaa täten kuviota 5. Täten saadaan aikaan kylmä vaihe AI, lämmitysvaihe A2, lämmin vaihe 10 A3 ja jäähtymisvaihe A4. Lämmitysvaiheen A2 kesto on riippuvainen siitä, miten paljon kyseinen huone on ennalta jäähtynyt ja mitä lämpöä varastoivia ominaisuuksia huoneella ja lämmitysjärjestelmällä on.

15 Kuviossa 7 on pistekatkoviivoin esitetty käyrän haara Pl, jota pitkin ohjearvo kohoaa tasaisesti luiskatoimintana läm-mitysvaiheessa A2.

Kaikki luiskatoiminnat on tosin esitetty suorina viivoina.

20 Ne voivat kuitenkin myös koostua pienistä askelmista.

Koko järjestelmää käytetään edullisesti yötaajuudella ja alennetulla jännitteellä, joka esimerkiksi on 24V. Eräässä sovellutusesimerkissä päämikroprosessori 1 toimi siten, että 25 se joka kolmas sekunti välitti uudet lähtöarvot eri alimik-roprosessoreihin 22. Nämä tiedot varastoidaan ja pyyhitään uusien tietojen tullessa; käytetään kuitenkin vain niitä tietoja, jotka välitettiin viimeisenä ennen 15 sekunnin syklin päättymistä.

30 Päämikroprosessori voi myös rekisteröidä verkkojännitteen ja mahdollisista verkkojännitteen vaihteluista riippuen muuttaa virtalohkojen (kuvio 3) pituutta. Esimerkiksi mitataan jännitteen U keskiarvo ja syötetään päämikroprosessoriin 1 si-35 sääntulon 5 kautta.

Kuviossa 1 on myös kaaviollisesti esitetty, miten valvontalaite 24 mittaa jännitehäviön lämpövastuksen 20 kanssa sar- 9 92961 jaan kytketyssä vastuksessa 25 virtaa syötettäessä, ja mittausarvon poiketessa ennalta määrätystä alueesta synnyttää virhesignaalin valomerkkilaitteen 26 aktivoimiseksi. Huoneen käyttäjä voi täten todeta virheen, jos lämpövastus olisi 5 oikosuljettuna tai kyseessä olisi virrankatko.

Kuviosta 9 ilmenee, että kaksijohdinjärjestelmään li on liitetty ei vain lämpöpattereiden 27 termostaattiventtiilien 15 ohjauslaitteet 22, vaan myös lisäohjauslaitteet 28-34 lisä-10 työyksiköltä varten, joilla on kytketty-katkaistu-toiminta. Näillä lisäohjauslaitteilla on esimerkiksi vain seuraava tehtävä: Lisäohjauslaite kytkee jäätyrnisvarokkeen. Lisäoh-jauslaite 29 kytkee lämmityskattilan 35 polttoaine- ja/tai ilmasyötön. Lisäohjauslaite 30 kytkee kierrätyspumpun 36 15 käyttöveden lämmittimen 37 lämmittämiseksi. Lisäohjauslaite 31 aikaansaa ohjauskojeen 38 välityksellä sekoitusventtiilin 39 sellaisen aktivoinnin, että kattilan lämpötila kohoaa nopeasti. Lisäohjauslaite 32 kytkee syöttöjohdossa olevan kierrätyspumpun 40. Lisäohjauslaitetta 33 voidaan käyttää 20 valaistuksen kytkemiseksi. Lisäohjauslaite 34 voi toimia varokkeen kytkemiseksi. Myös lisäohjauslaitteita ohjataan lähtötietoihin D sisältyvällä osoitteella ja ne kytketään ja katkaistaan samoin lähtötietoihin sisältyvällä käskyllä. Konkreettisessa lämmitysjärjestelmässä on tarpeen sisällyt-25 tää vain tähän tarvittava lisäohjauslaite. Keskukseen Z sisältyvä päämikroprosessori 1 voi tietenkin ohjata kaikkia lisäohjauslaitteita, paitsi termostaattiventtiilien 15 ohjauslaitteita; näitä mahdollisuuksia ei kuitenkaan tarvitse käyttää täysin hyväksi.

30

Ei tarvitse voida päältä nähdä, että termostaatti on säädetty korkeammalle omaohjearvolle kuin päiväohjearvo. Tarvitsee vain asetella termostaatin,asteikko vastaamaan lämmityksellä aikaansaatua 2°C:n alennusta.

35

Claims (5)

10 92961

1. Laite huoneenlämpötilan säätämiseksi termostaateilla, erityisesti lämminvesi-lämmitysjärjestelmän termostaatti -venttiileillä (13), jonka antureille (17) on kullekin jär- 5 jestetty lämpövastus (20) ja jolla on ohjauselimellä (2) säädettävä omaohjearvo, joka ohjauselin ohjaa sähkötehon syöttöä sähkövastuksiin (20), jolloin keskukseen on järjestetty ohjearvo-ohjausmuistilla varustettu pääohjauslaite (l), joka antaa ohjearvo-ohjelmasta ja mahdollisista lisätulo loarvoista riippuen tunnusomaisia ohjauskäskyjä sähkötehon syöttämiseksi termostaateille (17, 20), jolloin vyöhykkeet (I, II, III), joilla on eri tavalla säädettävä ohjelämpöti-la, on varustettu yhdellä termostaatilla tai usealla saman-tyyppisesti vaikuttavalla termostaatilla, ja jokaiselle vyö-15 hykkeelle on järjestetty aliohjauslaite (22) ohjauselimen operoimiseksi, jolloin kaikille lämpövastuksille yhteiset, sähkötehon syöttävät syöttöjohdot yhdistävät myös pääohjaus-laitteen (1) aliohjauslaitteisiin (22) ohjauskäskyjen siirtämiseksi, ja jolloin pääohjauslaitteen lähtö on varustettu 20 koodauslaitteelle (8), joka merkitsee syöttöjohtojännitteen digitaalisten lähtötietojen seurauksena, joista kukin käsittää osoitteen vyöhykkeeseen sekä ohjauskäskyn, ja jolloin kullakin aliohjauslaitteella on dekoodauslaite (23) ja kukin aliohjauslaite tallentaa omaa osoitettaan vastaavan ohjaus-25 käskyn ja tästä riippuen operoi ainakin yhtä ohjauselintä . (22), tunnettu siitä, että pääohjauslaite (1) muodostuu pää- mikroprosessorista ja aliohjauslaitteet (22) muodostuvat alimikroprosessoreista, että syöttöjohdot (9, 10) on yhdistetty kokoaaltotasasuuntaajan (12) kautta vaihtojänniteläh-30 teeseen (U), että koodauslaite (8) merkitsee tasasuunnatun vaihtojännitteen bitti bitiltä tämän nollakohtien alueella päämikroprosessorin (1) lähtötiedoilla (D) jänniteväleinä (b, c) kahdella eri leveydellä ja että dekoodauslaite (23) rekisteröi jännitevälit ja niiden leveyden ja antaa näiden 35 perusteella kyseisen bitin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjauselin (21) on kosketinelin, joka on ohjauslait- 11 92961 teillä (22) kytkettävissä johtavaan tilaan määrätyllä kyt-kentätaajuudella, mutta vaihtelevalla kytkennän kestolla.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu 5 siitä, että syöttöjohdot (9, 10) muodostavat kaksijohdinjärjestelmän.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että työyksiköiden, joilla on kytketty-katkaistu-toiminta, 10 lisäohjauslaitteet (28-34) on kaksijohdinjärjestelmän (li) välityksellä yhdistetty päämikroprosessoriin (l) ja ovat Selmoin aktivoitavissa päämikroprosessorin osoitteen ja käskyn sisältävillä ulostulotiedoilla.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen laite, tunnettu lämpövastuksen (20) kanssa sarjassa olevasta yksilöarvovas-tuksesta ja valvontalaitteesta (24), joka mittaa jännitepu-dotusta yksilöarvovastuksen yli ja antaa virhesignalin, kun jännitepudotus laskee alemman raja-arvon alle tai nousee 20 ylemmän raja-arvon yli.