FI92868C - Menetelmä ja järjestelmä lämmönsiirron säätämiseksi ilmanvaihto- tai ilmastointilaitoksessa - Google Patents

Menetelmä ja järjestelmä lämmönsiirron säätämiseksi ilmanvaihto- tai ilmastointilaitoksessa Download PDF

Info

Publication number
FI92868C
FI92868C FI933123A FI933123A FI92868C FI 92868 C FI92868 C FI 92868C FI 933123 A FI933123 A FI 933123A FI 933123 A FI933123 A FI 933123A FI 92868 C FI92868 C FI 92868C
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
air
heat transfer
supply
heat
additional
Prior art date
Application number
FI933123A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI92868B (fi
FI933123A0 (fi
Inventor
Ingmar Erik Rolin
Seppo Juhani Leskinen
Esko Tapio Santavuori
Original Assignee
Abb Installaatiot Oy
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Abb Installaatiot Oy filed Critical Abb Installaatiot Oy
Publication of FI933123A0 publication Critical patent/FI933123A0/fi
Priority to FI933123A priority Critical patent/FI92868C/fi
Priority to AU70758/94A priority patent/AU7075894A/en
Priority to CA002165673A priority patent/CA2165673A1/en
Priority to DE69421278T priority patent/DE69421278T2/de
Priority to JP7503841A priority patent/JPH08512397A/ja
Priority to UA96010051A priority patent/UA26103C2/uk
Priority to SK17-96A priority patent/SK1796A3/sk
Priority to PCT/FI1994/000310 priority patent/WO1995002157A1/en
Priority to KR1019960700124A priority patent/KR960704196A/ko
Priority to RO96-00003A priority patent/RO116929B1/ro
Priority to US08/571,900 priority patent/US5806582A/en
Priority to RU96102603A priority patent/RU2120087C1/ru
Priority to AT94919703T priority patent/ATE185892T1/de
Priority to CZ953504A priority patent/CZ350495A3/cs
Priority to EP94919703A priority patent/EP0706630B1/en
Publication of FI92868B publication Critical patent/FI92868B/fi
Priority to BG100273A priority patent/BG62298B1/bg
Priority to NO960052A priority patent/NO179596C/no
Application granted granted Critical
Publication of FI92868C publication Critical patent/FI92868C/fi

Links

Classifications

    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F24—HEATING; RANGES; VENTILATING
    • F24F—AIR-CONDITIONING; AIR-HUMIDIFICATION; VENTILATION; USE OF AIR CURRENTS FOR SCREENING
    • F24F12/00—Use of energy recovery systems in air conditioning, ventilation or screening
    • F24F12/001—Use of energy recovery systems in air conditioning, ventilation or screening with heat-exchange between supplied and exhausted air
    • F24F12/002—Use of energy recovery systems in air conditioning, ventilation or screening with heat-exchange between supplied and exhausted air using an intermediate heat-transfer fluid
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F24—HEATING; RANGES; VENTILATING
    • F24F—AIR-CONDITIONING; AIR-HUMIDIFICATION; VENTILATION; USE OF AIR CURRENTS FOR SCREENING
    • F24F11/00—Control or safety arrangements
    • F24F11/30—Control or safety arrangements for purposes related to the operation of the system, e.g. for safety or monitoring
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F24—HEATING; RANGES; VENTILATING
    • F24F—AIR-CONDITIONING; AIR-HUMIDIFICATION; VENTILATION; USE OF AIR CURRENTS FOR SCREENING
    • F24F11/00—Control or safety arrangements
    • F24F11/62—Control or safety arrangements characterised by the type of control or by internal processing, e.g. using fuzzy logic, adaptive control or estimation of values
    • F24F11/63—Electronic processing
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F24—HEATING; RANGES; VENTILATING
    • F24F—AIR-CONDITIONING; AIR-HUMIDIFICATION; VENTILATION; USE OF AIR CURRENTS FOR SCREENING
    • F24F11/00—Control or safety arrangements
    • F24F11/70—Control systems characterised by their outputs; Constructional details thereof
    • F24F11/80—Control systems characterised by their outputs; Constructional details thereof for controlling the temperature of the supplied air
    • F24F11/81—Control systems characterised by their outputs; Constructional details thereof for controlling the temperature of the supplied air by controlling the air supply to heat-exchangers or bypass channels
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F24—HEATING; RANGES; VENTILATING
    • F24F—AIR-CONDITIONING; AIR-HUMIDIFICATION; VENTILATION; USE OF AIR CURRENTS FOR SCREENING
    • F24F11/00—Control or safety arrangements
    • F24F11/70—Control systems characterised by their outputs; Constructional details thereof
    • F24F11/80—Control systems characterised by their outputs; Constructional details thereof for controlling the temperature of the supplied air
    • F24F11/83—Control systems characterised by their outputs; Constructional details thereof for controlling the temperature of the supplied air by controlling the supply of heat-exchange fluids to heat-exchangers
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F24—HEATING; RANGES; VENTILATING
    • F24F—AIR-CONDITIONING; AIR-HUMIDIFICATION; VENTILATION; USE OF AIR CURRENTS FOR SCREENING
    • F24F11/00—Control or safety arrangements
    • F24F11/70—Control systems characterised by their outputs; Constructional details thereof
    • F24F11/80—Control systems characterised by their outputs; Constructional details thereof for controlling the temperature of the supplied air
    • F24F11/83—Control systems characterised by their outputs; Constructional details thereof for controlling the temperature of the supplied air by controlling the supply of heat-exchange fluids to heat-exchangers
    • F24F11/84—Control systems characterised by their outputs; Constructional details thereof for controlling the temperature of the supplied air by controlling the supply of heat-exchange fluids to heat-exchangers using valves
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F24—HEATING; RANGES; VENTILATING
    • F24F—AIR-CONDITIONING; AIR-HUMIDIFICATION; VENTILATION; USE OF AIR CURRENTS FOR SCREENING
    • F24F3/00—Air-conditioning systems in which conditioned primary air is supplied from one or more central stations to distributing units in the rooms or spaces where it may receive secondary treatment; Apparatus specially designed for such systems
    • F24F3/06—Air-conditioning systems in which conditioned primary air is supplied from one or more central stations to distributing units in the rooms or spaces where it may receive secondary treatment; Apparatus specially designed for such systems characterised by the arrangements for the supply of heat-exchange fluid for the subsequent treatment of primary air in the room units
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F24—HEATING; RANGES; VENTILATING
    • F24F—AIR-CONDITIONING; AIR-HUMIDIFICATION; VENTILATION; USE OF AIR CURRENTS FOR SCREENING
    • F24F2203/00—Devices or apparatus used for air treatment
    • F24F2203/12—Dehumidifying or humidifying belt type
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02—TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02B—CLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES RELATED TO BUILDINGS, e.g. HOUSING, HOUSE APPLIANCES OR RELATED END-USER APPLICATIONS
    • Y02B30/00—Energy efficient heating, ventilation or air conditioning [HVAC]
    • Y02B30/56—Heat recovery units
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02—TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02P—CLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES IN THE PRODUCTION OR PROCESSING OF GOODS
    • Y02P80/00—Climate change mitigation technologies for sector-wide applications
    • Y02P80/10—Efficient use of energy, e.g. using compressed air or pressurized fluid as energy carrier
    • Y02P80/15—On-site combined power, heat or cool generation or distribution, e.g. combined heat and power [CHP] supply
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y10—TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC
    • Y10S—TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y10S165/00—Heat exchange
    • Y10S165/909—Regeneration

Description

92868
Menetelmä ja järjestelmä lämmönsiirron säätämiseksi ilmanvaihto- tai ilmastointilaitoksessa Tämän keksinnön kohteena on menetelmä lämmönsiir— 5 ron säätämiseksi ilmanvaihto- tai ilmastointilaitoksessa, jonka menetelmän mukaisesti — poistoilman sisältämä lämpö otetaan talteen tuloilmaan nestekiertoon perustuvan lämmönsiirtopiirin avulla, ^ “ lammönsiirtopiiriin syötetään lisälämmitys- tai lisäjäähdytysenergiaa lämmönsiirron ollessa riittämätön tuloilman halutun lämpötilan ylläpitämiseksi, ja - lisälämmitys- tai lisäjäähdytysenergian syöttöä säädetään tuloilman halutun lämpötilan saavuttamiseksi.
^ Hmastointijärjestelmissä on yleistynyt lämmön- talteenotto rakennuksesta poistettavasta ilmasta, ns. poistoilmasta, rakennukseen ulkoa otettavaan ilmaan, ns. tuloilmaan. Talteenottoa varten on kehitetty useilla eri periaatteilla toimivia lämmönsiirtimiä. Hyvin yleinen 20 tyyPPi on levylämmönsiirrin, jossa lämpö siirtyy seinä-man i^Pi poistoilmasta tuloilmaan niiden virratessa vie-··: rekkäisissä levyseinämien erottamissa solissa. Lähes yhtä yleinen on ns. regeneratiivinen lämmönsiirrin, jos-.·. sa Poistoilman lämpö sidotaan kiinteään aineeseen, joka .Γ 23 siirretään tuloilmavirtaan, jolloin se luovuttaa sito mansa lämmön. Tavallisimmin tämä kiinteä aine on rakennettu pyöriväksi rummuksi, jonka toisen puoliskon läpi virtaa poistoilma ja toisen tuloilma.
Kummallakaan näistä tyypeistä toiminnan optimoin-!:* 30 ti ei ole ongelma. Niiden teho on säädettävissä vain vajaakuormituksella, ts. kun poistoilmasta talteen saa-tavissa oleva lämpövirta ylittää tuloilman lämmitykseen tarvittavan. Levylämmönsiirtimien tehon leikkaus tapah-tuu yleisimmin ohjaamalla osa tulo- ja/tai poistoilma-: 35 virrasta siirtimen ohi. Myös regeneratiivinen talteenot- 2 92868 to voidaan rakentaa ohitussäädöllä, yleisemmin kuitenkin säätämällä rummun pyörimisnopeutta. Pyörimisnopeuden aletessa lämpöteho laskee. Kumpikaan näistä siirrintyy-peistä ei ole säädettävissä sen jälkeen, kun tuloilman 5 lämmitystarve ylittää poistoilmasta talteen saatavan lämpövirran. Tuloilman lämpötilan säätö hoidetaan erillisen jälkilämmityspatterin tehoa säätämällä.
Sen sijaan ns. nestekiertoisessa järjestelmässä, jonka muodostavat erilliset lämmönsiirtimet sekä tulo-10 että poistoilmavirrassa sekä niiden välinen putkisto, jossa kiertonestepumppu kierrättää lammönsiirtonestettä suljetussa piirissä, tarvitaan säätöä toiminnan optimoimiseksi. Tuloilman loppulämpötilan säätö tapahtuu tällöinkin erillisen jälkilämmityspatterin tehoa säätämäl-15 lä.
Säätö saadaan yksinkertaisella tavalla toimimaan ja lisäksi huomattava osa poistoilman lämpösisällöstä saadaan siirtymään tuloilmaan, kun tulo- ja poistoilman lämpötilamuutokset ovat yhtä suuret, eli kuvion 1 mer-20 kintöjä käyttäen Tel - Te2 = ATe = ATg = Tg2 - Tgl· Tällöin useissa käytännön tapauksissa on tyydyttävällä tasolla ns. lämpötilahyötysuhde, joka määritellään seuraavasti : 25 Ts2 - Tsl η = Tel ~ Tsl Käytännössä säätö tapahtuu ohjaamalla osa pumpun 30 suljetussa putkistossa kierrättämästä nestevirrasta venttiilillä tuloilman lämmönsiirtimen tai poistoilman lämmönsiirtimen ohi.
Esimerkkilaskelmin on voitu osoittaa, ettei läm-pötilahyötysuhteen maksimiarvoa saavuteta kuin itse 35 asiassa yhdessä säätöalueen pisteessä varsinkaan silloin, kun tapahtuu faasin muutoksia, tavallisesti veden
II
3 92868 tiivistymistä. Toiminta on kuitenkin hallittavissa tällä yksinkertaisella nyrkkisäännöllä, ja toiminta ohjautuu oikeansuuntaisesta, joten tätä periaatetta noudatetaan yleisesti säätölogiikkaa suunniteltaessa.
5 Menetelmällä on kuitenkin olennaisia heikkouksia.
Itse asiassa tällä säätötavalla ohjataan tuloilman siir-timen kautta kulkevaa nestevirtaa tulo- ja poistoilma-virran lämpötilojen perusteella tietämättä, mikä säädön tulos, ts. tuloilman siirtimen kautta kulkeva nestevirta 10 on ja mikä vaikutus virtauksen muutoksella on siirtimen toimintaan. Saattaa hyvinkin olla, että siirtimen lämmönsiirto-ominaisuudet huononevat ratkaisevasti neste-virran muuttuessa. Parempi lämpötilahyötysuhde saavutet-taisiinkin sellaisella virtauksella siirtimen kautta, 1·* jolla ehto ATg = ATg ei ole voimassa.
Tosiasiassa ehto ATe - ATg edellyttää, että: a) tuloilman ja poistoilman siirtimien lämmönsiirto-ominaisuudet ovat samat, b) poisto- ja tuloilmavirrat ovat yhtä suuret, 20 c) tuloilman siirtimen lämmönsiirto-ominaisuudet eivät muutu, vaikka sen kautta virtaava nestevirta muuttuu .
Ehto a) on erittäin vaikea käytännössä toteuttaa, eikä sellaista lämmönsiirrintä, joka toteuttaisi ehdon 25 c), ole olemassa.
Lisäksi pitäisi ottaa huomioon lämmönsiirtones-teen viskositeetin muuttuminen ulkolämpötilan ja siten lämmönsiirtonesteen keskimääräisen lämpötilan ja siis myös viskositeetin vaihdellessa sekä eräitä muita vähäi-30 sempiä tekijöitä.
Lopputulos kaikesta tästä on, että vaikka lämmön-talteenotto mitoitustilanteessa saavuttaa mitoitusarvot, jää pitemmän ajanjakson aikana keskimäärin saavutettava lämpötilahyötysuhde yleensä selvästi alemmaksi kuin mi-35 toitustilanteessa, usein jopa 10 %-yksikköä.
4 92868
Suomalaisesta patenttihakemuksesta FI915511 tunnetaan ilmastoinnin lämmönsiirtojärjestelmä, jossa läm-möntalteenotto, lisälämmitys ja jäähdytys on yhdistetty yhteen lämmönsiirtopiiriin. Tällöin tuloilman lämmön-5 siirtimeen johtavaan tuloputkeen syötetään lisälämmitys-tai -jäähdytysenergiaa säätöventtiilin kautta.
Jos edellä mainittua nyrkkisääntöä ΔΤ = ΔΤ so- S 6 velletaan tällaiseen järjestelmään, toimii lämmöntal-teenotto kaukana optimihyötysuhteestaan varsinkin siilo loin, kun lisäenergian syöttö on suurimmillaan. Jos lisäenergian syöttömäärää ohjataan halutun tuloilman lämpötilan mukaan, kuten tavanomaisissa järjestelmissä tapahtuu, voidaan joutua hyvinkin kauas lämmöntalteenoton optimointipisteestä, ts. suorastaan tuhlataan energiaa, 15 jos ehtoa ΔΤ = ΔΤ noudatetaan.
Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada säätömenetelmä, joka välttää edellä mainitut epäkohdat. Tämä tarkoitus saavutetaan keksinnön mukaisella menetelmällä, jolle on tunnusomaista se, 20 - että lisälämmitys- tai lisäjäähdytysenergian syöttö minimoidaan mittaamalla lämmönsiirtonesteen ja lisäenergian lämpötiloja ja nestevirtoja.
Keksinnön mukaisella säätömenetelmällä saadaan tuloilman lämpötila tarkasti hallittua, mutta siitä huo-25 limatta lämmöntalteenotto ja kesällä kylmän talteenotto, toimimaan suurimmalla mahdollisella hyötysuhteella. Järjestelmän lisäenergian käyttö saadaan hallituksi, jär-jestelmätoimintoihin voidaan rakentaa yksinkertaisella tavalla rajoituksia ja liukumamahdollisuuksia. Niillä 30 voidaan rajoittaa lisälämmitys- tai -jäähdytysenergian käytölle poikkeustilanteissa maksimiarvot. Nämä ovat erityisen tärkeitä siksi, että energiatariffit, liityn-tämaksut ja/tai laitemitoitukset määräytyvät niiden perusteella.
35 Keksintö perustuu siihen yksinkertaiseen oival- li 5 92868 lukseen, että lämmöntalteenotto toimii optimaalisesti silloin, kun kiertovirtauspiiriin syötettävän lisäenergian määrä on käyttötilanteen edellyttämässä minimiarvossa. Itse asiassa lämmöntalteenoton toiminnan opti-5 moinnin sijasta pyritään minimoimaan lisäenergian syöttö. Käytännössä tämä tapahtuu siten, että mitataan läm-möntalteenottopiirissä kiertävä nestevirta ja sen lämpötilat ennen ja jälkeen molempia lämmönsiirtimiä. Kun näiden välisille suhteille muodostetaan sinänsä tunnet-10 tuja menetelmiä käyttäen säätöalgoritmeja, oivalletaan lisäksi, että kuvion 1 mukainen tavanomainen nestevirran ohitussäätö venttiilillä ei johda optimaaliseen tulokseen eikä hyvään säätötarkkuuteen. Lämmönsiirtopiirissä kiertävää kokonaisnestevirtaa säätämällä saadaan toimin-15 taa olennaisesti parannettua. Säätö voi tapahtua sinänsä tunnetuilla tavoilla säätämällä kiertonestepumpun pyörimisnopeutta portaattomasti tai esim. 2-nopeusmoottoril-la, kuristamalla virtausta venttiilillä tms., ohitussää-tönä pumpun painepuolelta imupuolelle, tai näiden tai 20 muiden sinänsä tunnettujen säätötapojen yhdistelmänä.
Säätöalgoritmien muodostaminen helpottuu olennaisesti ja niiden tarkkuus paranee, jos nestevirtojen ja niiden lämpötilojen lisäksi mitataan ilman lämpötilat
Tel' Te2' Tsl Ts2 sekä järjestelmään syötettävä lisä-25 energiavirta, ts. nestevirta ja sen tulo- ja menolämpö-tilat.
Tämä on erityisen hyödyllistä silloin, kun ilmavirroissa tapahtuu faasin muutoksia, yleensä vesihöyryn kondensoitumista ja joskus harvoin veden höyrystymistä, 30 mitkä muuttavat ratkaisevasti sen lämmönsiirtimen ominaisuuksia, jossa faasin muutos tapahtuu, samoin kuin lampövirtaa tämän lämmönsiirtimen kautta. Tapahtuma näkyy välittömästi ja selvästi energiavirroissa, mutta jää ilman lämpötilamittauksessa helposti havaitsematta. Mit-35 tausarvojen vertailuun perustuva algoritmi, jolla toi- 6 92868 mintaa korjataan optimaaliseksi, on verrattain helppo muodostaa.
Korostettakoon kuitenkin, että esimerkiksi ilman lämpötilat ovat vain apusuureita, joita ei säädetä. Esi-5 merkiksi tuloilman lämpötila, jota normaalisti sanotaan säädettävän, on keksinnön mukaisessa järjestelmässä vain reunaehto, joka asettaa rajoituksia energiavirtojen säädölle. Toki tuloilman lämpötilaakin voidaan säätää, mutta se tapahtuu tällöin esim. huonelämpötilan perusteella 10 ja tarkoittaa energiavirtojen säädön ja optimoinnin kannalta vain yhden reunaehdon muuttumista.
Perusajatuksena on siis minimoida energian käyttö mittaamalla siihen vaikuttavat parametrit ja muuttamalla niitä säätöalgoritmien mukaisesti, ts. säädetään neste-15 virtoja ja niiden lämpötiloja ja suhteita. Tällöin sää-töalgoritmit perustuvat itse asiassa entalpiamuutosten suhteisiin.
Perusajatusta käyttäen voidaan helposti muodostaa säätölogiikkaan lisäalgoritmeja, rajoituksia ja toimin-20 toja, joita ei tavanomaiseen säätölogiikkaan sisälly. Esimerkiksi muuttuvailmavirtaisissa järjestelmissä joudutaan helposti tarpeettomaan kosteuden poistoon ja jäähdytystehon tuhlaukseen silloin, kun tuloilman lämpötila on melko alhainen ja kosteus suuri, esim. t = 25 22 °C, φ = 80 %, mitä voi varsinkin loppukesällä esiin tyä. Tavanomainen säätölogiikka säätää tällöin laitosta puhaltimen tehonkulutuksen säästämiseksi esim. siten, että tuloilman lämpötila on 16 °C ja ilmavirta 60 % ni-mellisilmavirrasta. Mitattavia suureita ovat tällöin 30 tilavuusvirta V sekä tuloilman alku- ja loppulämpötilat t ja t ,. sa J sl
Tarkastellaan ilman olotilamuutosta h-x-diagram-milla, kuvio 3. Tuloilma on diagrammilla pisteessä A, jossa
35 lämpötila t A = 22 °C
II
7 92868 vesisisältö XA = 0,013 kg i^O/kg kuivaa ilmaa entalpia hA = 55 kJ/kg kuivaa ilmaa ilmavirta V. = 0,6 V (V = 100 %:n ilmavirta).
Kun tuloilmaa jäähdytetään, se jäähtyy ensin kui-5 vana pisteestä A pisteeseen B kuviossa 3. Lämpötila on tällöin 18 °C ja ilma on kastepisteessä, ts. suhteellinen kosteus on 100 %. Edelleen jäähdytettäessä ilmasta alkaa kondensoitua kosteutta eli sen vesisisältö laskee, ja lämpöä vapautuu. Kuviossa 3 ilman olotila muuttuu pis-10 teestä B pisteeseen C, jossa lämpötila tgC = 16 °C
vesisisältö = 0,0115 kg i^O/kg kuivaa ilmaa entalpia hc = 46 kJ/kg kuivaa ilmaa ilmavirta Vp = 0,6 V .
15 Oletetaan, että ilmastoitavan tilan lämpökuorma on sellainen, että ilma lämpiää tilassa 8 °C eli 24 °C:een, ts. pisteestä C pisteeseen D kuviossa 3.
Tarvittava jäähdytysteho voidaan laskea kaavasta 20 = C*VA*(hA - hc) = ζ·0,6 VQ(55-46) = 5,4 CVQ.
Tilan jäähdytykseen käytettävissä oleva teho saadaan kaavasta 25 φ2 = ζ·ο·νε·(tgD - tgC) = ζ·ο·0,6 Vo(24-16) = 4,8 ζονο.
Kaavassa c on ilman ominaislämpö kJ/kg °C. Tarkasteltaessa lähemmin olotilamuutosta Ar+B-tC voidaan todeta, että jäähdytys pisteestä A pisteeseen B 30 eli lämpötilaero At = 22-18 = 4 °C vaatii tehoa Ah = 55-51 = 4 kJ/kg. Sen sijaan jäähdytykseen pisteestä B pisteeseen C eli lämpötilaero At = 18-16 = 2 °C vaatii tehoa Ah = 51-46 = 5 kJ/kg. Tämä johtuu välillä B-C kondensoituvasta vesihöyrystä vapautuvasta lämmöstä. Täysin tar-35 peettomaan kosteudenpoistoon käytetään tällöin yhtä pal- 92868 s jon tehoa kuin lämpötilan alentamiseen.
Keksinnön mukainen järjestelmä pystyy tässäkin tilanteessa hakemaan energiaminimin. Kun järjestelmään syötetty energia mitataan esimerkiksi mittaamalla jär-5 jestelmään syötetty nestevirta ja sen tulo- ja paluuläm-pötilat, voidaan ohjauskeskus ohjelmoida mittausviestien perusteella laskemaan käytetty jäähdytysteho kaavasta Φ3 = V°n <S2 - tnl (' 3ossa mn = nesteen massavirta kg/s
10 cn = nesteen ominaislämpö kJ/kg °C
tnl' tn2 = nesteen tulo- ja paluulämpötilat °C.
Saatu arvo on itse asiassa sama kuin edellä laskettu φ^. Tätä arvoa verrataan kuivaa jäähdytystä vastaavaan tehonkulutukseen, jonka ohjauskeskus laskee mi-15 tatun tuloilmavirran ja tuloilman alku- ja loppulämpöti-lan perusteella kaavasta *4 = ^*c*vc (Sa"Sc> = ζ·°·0-6 Vo (22-16) = 3,6 ζαν,.
20 Kun ohjauskeskus havaitsee, että φ3=φ1=5,4 ξνο on suurempi kuin φ4 = 3,6 ζνο se siirtyy säätölohkoon, jossa ilman loppulämpötilaa nostetaan ja tilavuusvirtaa samalla suurennetaan esim. siten, että 1 °C:een lämpöti-laporrasta vastaa 10 %:n ilmavirran nosto. Kun säätö on 25 päässyt loppu lämpötilaan 18 °C se toteaa, että φ, = φ„, T4 T2' jolloin kosteudenpoistoa ei enää tapahdu, ja lopettaa säädön. Ilmavirta voidaan ohjata oikeaksi huonetermos-taatilla, tai ohjauskeskus voi laskea sen kaavasta ·· 30 s'°‘vc (Sd - Sc> - VB (Se - Se>-^c eli
So - Se 24 - 16
VR = V = 0,6 V = 0,8 V
tsE - tsB 24 - 18 35 9 92868 Tällöin järjestelmä kuluttaa jäähdytystehoa Φ5 = ζ*Ο0,8 Vo (24-18) = 4,8 ζον .
5 Havaitaan, että järjestelmä näin optimoituna ku luttaa hieman yli 10 % vähemmän jäähdytystehoa kuin tunnetuilla säätötavoilla ohjatut järjestelmät, eli φ /φ = 4,8/5,4 = 0,89. 1
Edellä on säätölogiikka esitetty selvyyden vuoksi 10 täydellisinä laskentakaavoina. Todellisuudessa suuri osa parametreistä saadaan ohjelmamuistista vakiotermeinä (esim. ζ c Vq), säätösuureina jne. Voidaan käyttää valmiiksi laskettuja matriiseja tai säätökäyriä mittausarvon sijasta (esim. V. = V. (t )) jne.
1 1 SA J
15 Käytännössä ilman loppulämpötilaa nostetaan ra joittamalla kiertonestepiiriin syötettävän lisäjäähdy-tysnesteen massavirtaa m (φ3:η kaava edellä), jonka seurauksena kiertonestepiirin lämpötila nousee, jonka seurauksena tuloilman loppulämpötila nousee, jonka seurauk-20 sena tuloilmavirta kasvaa jne. Kuten nähdään, vuorovaikutukset ovat melko mutkikkaita, eikä niitä ole mahdollista esittää lyhyesti muuta kuin periaatteina.
Olennaista kuitenkin on, että ilman energiavirtojen mittausta ja määrittelyä ei optimointi esimerkki-25 tapauksessa ole mahdollinen.
Tällainen logiikka pystytään rakentamaan myös muihin kuin nestekiertoisiin järjestelmiin. Energiamit-taus ei kuitenkaan synny "itsestään", vaan se on erikseen rakennettava sekä lämmitys- että jäähdytyspiiriin, 30 jolloin käy helposti niin, että saavutetut säästöt eivät pysty kuolettamaan lisäinvestointeja.
Monia muita toimintoja voidaan "ilmaiseksi" saada mahtumaan ohjelmina nykyaikaisiin säätökeskuksiin. Huipputehon rajoitus, energian kulutusraportit, sulatustar-35 peen arviointi ja sulatuksen ohjaus jne., eivät vaadi 10 92868 sanottavia lisälaitteita.
Keksinnön kohteena on myös säätöjärjestelmä keksinnön mukaisen menetelmän toteuttamiseksi. Tälle järjestelmälle on tunnusomaista se, mikä on esitetty pa-5 tenttivaatimuksessa 2. Järjestelmä mahdollistaa edellä selitettyjen etujen toteuttamisen.
Keksintöä selitetään lähemmin seuraavassa viitaten oheiseen piirustukseen, jossa kuvio 1 esittää kaavamaisesti ilmastointilaitok-10 sen erästä tunnettua säätöjärjestelmää, kuvio 2 esittää keksinnön mukaisen säätöjärjestelmän erästä edullista toteutusmuotoa ja kuvio 3 esittää ilman olotilan muutosta kuvaavaa diagrammia.
15 Piirustuksen kuviossa 1 esitetyssä tunnetussa säätöjärjestelmässä on tuloilmaa A ja poistoilmaa B varten erilliset lämmönsiirtimet 1 ja 2 ja niiden välinen lämmönsiirtoputkisto 4, jossa on pumppu 3 lämmönsiirto-nesteen kierrättämiseksi suljetussa piirissä. Putkistos-20 sa on venttiili 5 nestevirran osan ohjaamiseksi lämmön-siirtimen 1 tai 2 ohi. Tuloilman loppulämpötilan säätämistä varten on tuloilmavirrassa jälkilämmityspatteri 8.
Kuvio 2 esittää energian käytön kannalta verrattain täydellistä säätökaaviota patenttihakemuksen 915511 25 mukaista ilmastointilaitosta varten.
Kuviossa 2 esitetyssä säätöjärjestelmässä on vastaavista osista käytetty samoja viitenumeroita. Lämmön-siirtoputkiston 4 lämmönsiirtimeen 1 johtava tuloputki on kytketty venttiilillä 7 lämmityslähteeseen 8 ja jääh-30 dytyslähteeseen 9. Säätöjärjestelmä on varustettu lukui silla mittareilla lämpötilojen ja virtausmäärien mittaamista varten ja mittaustiedot vastaanottavalla säätökes-kuksella 26, kuten seuraavassa toimintaselostuksessa on tarkemmin esitetty. Säätöjärjestelmä on lisäksi varus-35 tettu useilla säätökeskuksen ohjaamilla venttiileillä 1 11 92868 toimilaitteineen.
Järjestelmä toimii siten, että pumppu 3 kierrättää lämmönsiirtonestettä putkiston 4 ja lämmönsiirtimien 1, 2 kautta. Järjestelmän tehoa voidaan vajaakuormitus-5 tilanteessa säätää ohjaamalla osa nestevirrasta 3-tie-venttiilin 5 avulla lämmönsiirtimen 1 ohi tai pienentämällä järjestelmässä kiertävää kokonaisnestevirtaa palauttamalla osa pumpun 3 nestevirrasta suoraan painepuo-lelta imupuolelle venttiilin 6 kautta.
10 Kun lämmönsiirtimien 1, 2 teho ei riitä ylläpitä mään haluttua tuloilman lämpötilaa 10', avataan lämmön-lähteeseen 8 johtava venttiili 24 tai jäähdytyslähteeseen 9 johtava venttiili 25 käyttötarpeen mukaan. Kier-toputkistoon 4 syötettävän jäähdytys- tai lämmitysnes-15 teen määrää säädetään 3-tieventtiilillä 7. Tietysti myös venttiilejä 24, 25 voidaan käyttää säätöön suoraankin.
Säätöä varten mitataan lämmönsiirtonesteen lämpötilat 14', 15', 16', 17' lämmönsiirtimien 1, 2 molemmilta puolilta termostaateilla 14, 15, 16, 17 sekä lisä-20 energiaa tuovan nesteen lämpötila 18' termostaatilla 18. Edelleen mitataan putkistossa 4 kiertävä nestevirta 19' mittarilla 19, lämmönsiirtimen 1 ohittava nestevirta 20' mittarilla 20 ja lisäenergiaa tuova nestevirta 21' mittarilla 21.
: 25 Mitatut arvot syötetään säätökeskukseen 26, joka nestevirtojen ja lämpötilojen perusteella laskee järjestelmän osissa kulkevat sekä järjestelmään ja siitä ulos syötetyt energiavirrat ja optimoi toiminnan niiden perusteella.
30 Säätökeskus ohjaa säätöviesteillä 7', 22', 23' säätömoottoreiden 22, 23, 27 avulla venttiilien 5, 6, 7 toimintaa siten, että venttiilin 7 kautta syötetty lisä-energiavirta saavuttaa minimiarvon. Säätöviestien muokkaus voi perustua ennakolta ohjelmoituihin algoritmeihin 35 tai ohjauskeskuksen loogisiin toimintoihin.
12 92868
Nestevirtojen 21' ja 20' sekä lämpötilan 18' mittaus ei ole välttämätön, mutta ne helpottavat huomattavasti algoritmien muodostamista ja poistavat tarpeettomia säädön takaisin kytkennän viiveitä. Nestevirran 21' 5 ja lämpötilan 18' avulla on myös helppo rakentaa energian käytölle rajoituksia jopa funktiomuodossa.
Termostaattien 11, 12, 13 mittaamat lämpötila-arvot 11', 12', 13' eivät ole täysin välttämättömiä varsinaiselle säädölle, mutta niiden avulla saadaan rakennet-10 tua erilaisia ennakoivia ja rajoittavia funktioita ja toimintoja, jotka voivat koskea lämpötilaliukumia 11' ja/tai 12', kondensoitumisen vaikutusta 10' ja 11' tai 12' ja 13' ennakoivaa säätöä, jne.
Säätö voidaan luonnollisesti rakentaa toisinkin 15 päin siten, että mittaussuureina käytetään ilman lämpötiloja 10', 11', 12', 13' sekä esim. ilmavirtoja, jolloin nestelämpötiloja 14', 15', 16', 17', 18' sekä nes-tevirtoja 19', 20', 21' käytetään korjaus- ja apusuurei-na. Olennaista on, että säätö kuitenkin tällöin perustuu 20 energiavirtojen ja niiden suhteiden ohjaukseen sekä syötettävän lisäenergian määrän minimointiin.
Keksintöä on edellä selostettu kuvion 2 esimerkkiä käyttäen. Se koskee ilmanvaihdon ja ilmastoinnin lämmönsiirtoa yleisesti: esimerkiksi kuvion 1 mukaisessa 25 tapauksessa minimoitavana olisi lisälämmityspatterille 8 syötettävä energia.
Keksintöä voidaan soveltaa kaikkiin nestekiertoon perustuviin lämmöntalteenottojärjestelmiin ja rajoitetusti myös muihin järjestelmiin.
30 Järjestelmä voidaan toteuttaa yksinkertaisemmin kin kuin mitä kuviossa 2 on esitetty esim. jättämällä lisäenergian nestevirran ja lämpötilan mittauslaitteet 18, 21 pois, vähentämällä ilman lämpötilan mittauspisteitä 11, 12, 13 tai nestevirran mittauspisteitä 20, 21.
35 Tämä edellyttää, että ko. suureiden laskenta mitattujen t 13 92868 suureiden perusteella on ohjelmoitu tai taulukoitu ohjauskeskukseen. Toisaalta voidaan lisätä sinänsä tunnettuja toimintoja, kuten tuloilman säätöarvon 10' kompensointi ulkolämpötilan tai huonelämpötilan perusteella, 5 lämmönsiirtimen 2 sulatustoiminto venttiilin 5 ja/tai pumpun 3 toimintaan jne. Olennaista on se, että järjestelmään sisältyvät siinä kiertävien tai siihen syötettävien energiavirtojen mittaukseen ja ohjaukseen tarvittavat laitteet ja toiminnot. Kaikki nämä kuuluvat luon-10 nollisesti keksinnön piiriin.
Piirustus ja siihen liittyvä selitys on vain tarkoitettu havainnollistamaan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan voivat keksinnön mukainen menetelmä ja järjestelmä vaihdella huomattavastikin patenttivaatimus-15 ten puitteissa.

Claims (8)

14 y 2 ö 6 8
1. Menetelmä lämmönsiirron säätämiseksi ilmanvaihto— tai ilmastointilaitoksessa, jonka menetelmän mu— 5 kaisesti - poistollman (B) sisältämä lämpö otetaan talteen tuloilmaan (A) nestekiertoon perustuvan lämmönsiirtopii-rin (4) avulla, - lämmönsiirtopiiriin syötetään lisälämmitys- tai 10 lisäjäähdytysenergiaa (8, 9) lämmönsiirron ollessa riit tämätön tuloilman halutun lämpötilan ylläpitämiseksi, ja - lisälämmitys- tai lisäjäähdytysenergian syöttöä säädetään (7, 24', 25') tuloilman halutun lämpötilan saavuttamiseksi, 15 tunnettu siitä, - että lisälämmitys- tai lisäjäähdytysenergian (8, 9) syöttö minimoidaan mittaamalla lämmönsiirtones- teen ja lisäenergian lämpötiloja (14'-18') ja nestevir-toja (19 ' -21').
2. Ilmanvaihto- tai ilmastointilaitoksen säätö järjestelmä, johon kuuluu - nestekiertoon perustuva lämmöntalteenottopiiri (4), jossa on - tuloilma- ja poistoilmavirrassa (A, B) olevat 1 25 lämmönsiirtimet (1, 2), ja - lämmöntalteenottopiiriin kytkettävissä oleva syöttöpiiri lisälämmitys- ja lisäjäähdytysenergiaa (8, 9. varten, sekä - välineet (24, 25) lisäenergian syötön säätämis- 30 tä varten, tunnettu siitä, - että säätöjärjestelmään kuuluu mittausvälineet (14-18, 19-21) lämmönsiirtonesteen ja lisäenergian lämpötilojen ja nestevirtojen mittaamiseksi, ja 35. että mittausvälineet on kytketty käyttämään il 15 92868 lisäenergian syötönsäätövälineitä (24, 25) syötetyn lisäenergian minimoimiseksi.
3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen säätöjärjestelmä, tunnettu siitä, että siinä on välineet (5, 5 6) lämmönsiirtopiirissä (4) kiertävän kokonaisnestevir- ran virtauksen säätämiseksi.
4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen säätöjärjestelmä, tunnettu siitä, että siinä on välineet (14—17) lammönsiirtonesteen lämpötilan mittaamiseksi 10 tuloilman (A) lämmönsiirtimen (1) ja poistoilman (B) lammönsiirtimen (2) molemmilta puolilta ja välineet (18) lisäenergiaa tuovan nesteen lämpötilan mittaamiseksi sekä välineet (19) lämmönsiirtopiirissä kiertävän neste-virran mittaamiseksi, välineet (20) tuloilman lämmön-15 siirtimen ohittavan nestevirran mittaamiseksi ja välineet (21) lisäenergiaa tuovan nestevirran mittaamiseksi.
5. Jonkin patenttivaatimuksen 2-4 mukainen säätö- tunnettu siitä, että lämmönsiirto-piirin (4) kiertonestepumppu (3) on säädettävissä pump-20 pausteholtaan.
6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen säätöjärjestelmä, tunnettu siitä, että se on sovitettu säätämään lisäenergian syöttöä siten, että tulo-ilman (A) lämpötila Hukkuu toiminta-alueella, jossa li- 25 säenergian (8, 9) määfä on rajoitettu.
7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen säätöjärjestelmä, tunnettu siitä, että se on sovitettu rajoittamaan tuloilmavirtaa (A) toiminta-alueella, jossa lisä-energian (8, 9) määrä on rajoitettu. 30
8· Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen säätöjärjestelmä, tunnettu siitä, että se on sovitettu toimimaan siten, että ilmastointijärjestelmän jäähdyttäessä ilman kosteudenpoisto on estetty tai rajoitettu, säätämällä laitoksen ilmavirtaa energian kulu-35 tuksen perusteella. 92868 16
FI933123A 1993-07-07 1993-07-07 Menetelmä ja järjestelmä lämmönsiirron säätämiseksi ilmanvaihto- tai ilmastointilaitoksessa FI92868C (fi)

Priority Applications (17)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI933123A FI92868C (fi) 1993-07-07 1993-07-07 Menetelmä ja järjestelmä lämmönsiirron säätämiseksi ilmanvaihto- tai ilmastointilaitoksessa
KR1019960700124A KR960704196A (ko) 1993-07-07 1994-07-05 통풍장치 또는 공조장치에서 열전달을 제어하는 방법 및 장치(method and arrangement for controlling heat transfer in ventilation apparatus or air conditioning apparatus)
US08/571,900 US5806582A (en) 1993-07-07 1994-07-05 Method and arrangement for controlling heat transfer in ventilation Apparatus or air conditioning apparatus
DE69421278T DE69421278T2 (de) 1993-07-07 1994-07-05 Verfahren und vorrichtung zur regelung der wärmeübertragung in klima- oder belüftungsanlagen
JP7503841A JPH08512397A (ja) 1993-07-07 1994-07-05 換気装置または空調装置において伝熱を制御する方法および装置
UA96010051A UA26103C2 (uk) 1993-07-07 1994-07-05 Спосіб управліhhя теплообміhом у веhтиляційhому апараті або в апараті для коhдиціюваhhя повітря та пристрій для його здійсhеhhя
SK17-96A SK1796A3 (en) 1993-07-07 1994-07-05 Method and arrangement for controlling heat transfer in ventilation apparatus or air conditioning apparatus
PCT/FI1994/000310 WO1995002157A1 (en) 1993-07-07 1994-07-05 Method and arrangement for controlling heat transfer in ventilation apparatus or air conditioning apparatus
AU70758/94A AU7075894A (en) 1993-07-07 1994-07-05 Method and arrangement for controlling heat transfer in ventilation apparatus or air conditioning apparatus
RO96-00003A RO116929B1 (ro) 1993-07-07 1994-07-05 Metoda si instalatie pentru reglarea transferului de caldura in aparate de ventilare sau in aparate de conditionare a aerului
CA002165673A CA2165673A1 (en) 1993-07-07 1994-07-05 Method and arrangement for controlling heat transfer in ventilation apparatus or air conditioning apparatus
RU96102603A RU2120087C1 (ru) 1993-07-07 1994-07-05 Способ и устройство для управления теплообменом в вентиляционном аппарате или в аппарате для кондиционирования воздуха
AT94919703T ATE185892T1 (de) 1993-07-07 1994-07-05 Verfahren und vorrichtung zur regelung der wärmeübertragung in klima- oder belüftungsanlagen
CZ953504A CZ350495A3 (en) 1993-07-07 1994-07-05 Process and system for heat transfer control of ventilation or air-conditioning apparatus
EP94919703A EP0706630B1 (en) 1993-07-07 1994-07-05 Method and arrangement for controlling heat transfer in ventilation apparatus or air conditioning apparatus
BG100273A BG62298B1 (bg) 1993-07-07 1996-01-05 Метод и система за управление на топлообмена въввентилационна уредба или климатична инсталация
NO960052A NO179596C (no) 1993-07-07 1996-01-05 Fremgangsmåte og anordning for å styre varmeoverföring i et ventilasjonsapparat eller luftkondisjoneringsapparat

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI933123 1993-07-07
FI933123A FI92868C (fi) 1993-07-07 1993-07-07 Menetelmä ja järjestelmä lämmönsiirron säätämiseksi ilmanvaihto- tai ilmastointilaitoksessa

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI933123A0 FI933123A0 (fi) 1993-07-07
FI92868B FI92868B (fi) 1994-09-30
FI92868C true FI92868C (fi) 1996-02-06

Family

ID=8538293

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI933123A FI92868C (fi) 1993-07-07 1993-07-07 Menetelmä ja järjestelmä lämmönsiirron säätämiseksi ilmanvaihto- tai ilmastointilaitoksessa

Country Status (17)

Country Link
US (1) US5806582A (fi)
EP (1) EP0706630B1 (fi)
JP (1) JPH08512397A (fi)
KR (1) KR960704196A (fi)
AT (1) ATE185892T1 (fi)
AU (1) AU7075894A (fi)
BG (1) BG62298B1 (fi)
CA (1) CA2165673A1 (fi)
CZ (1) CZ350495A3 (fi)
DE (1) DE69421278T2 (fi)
FI (1) FI92868C (fi)
NO (1) NO179596C (fi)
RO (1) RO116929B1 (fi)
RU (1) RU2120087C1 (fi)
SK (1) SK1796A3 (fi)
UA (1) UA26103C2 (fi)
WO (1) WO1995002157A1 (fi)

Families Citing this family (28)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
EP0735330A1 (de) * 1995-03-27 1996-10-02 Noremat GmbH Nossen Raumbelüftungsgerät
FR2739178B1 (fr) * 1995-09-26 1997-12-05 Neurones Soc Civ Dispositif de gestion optimisee de l'air dans un local
FR2746712B1 (fr) * 1996-03-28 1998-06-12 Valeo Climatisation Installation de chauffage, ventilation et/ou climatisation, a regulation de puissance, notamment pour vehicule automobile
FI991444A (fi) * 1999-06-24 2000-12-25 Flaekt Oy Menetelmä energiaa siirtävän nestepiirin massavirran säätämiseksi
JP2002156151A (ja) * 2000-11-20 2002-05-31 Toyox Co Ltd 熱交換換気システム
US7007740B2 (en) * 2003-01-22 2006-03-07 Nutech R. Hldgs Inc. Adjustable flow heat recovery ventilator and method
JP4972069B2 (ja) * 2008-10-28 2012-07-11 ナガノサイエンス株式会社 空調装置の制御方法、空調装置及び環境試験装置
FR2939876B1 (fr) 2008-12-12 2012-12-21 Mobile Comfort Holding Installation de climatisation embarquee equipee d'un dispositif thermodynamique de recuperation de la chaleur
FI125078B (fi) * 2010-04-27 2015-05-29 Ins Tsto Ejpan Menetelmä ja järjestely matalaenergialähteen käyttämiseksi käyttötilan ilman lämpötilan säätelemiseen
CA2811775A1 (en) * 2010-11-17 2012-05-24 Belimo Holding Ag Device and method for controlling opening of a valve in an hvac system
US8978747B2 (en) * 2010-12-31 2015-03-17 Microsoft Corporation Deicing louvers for datacenter applications
DE102011010731A1 (de) * 2011-02-09 2012-08-09 Gea Air Treatment Gmbh Kreislaufverbundsystem zur Wärmerückgewinnung
JP5093378B2 (ja) * 2011-05-12 2012-12-12 ダイキン工業株式会社 換気システム
CA2788283C (en) 2011-09-01 2019-11-26 2266170 Ontario Inc. Beverage capsule
SE1250068A1 (sv) 2012-01-31 2013-08-01 Swegon Ab System för styrning av inomhusklimatet i en byggnad
WO2014161089A1 (en) 2013-04-03 2014-10-09 2266170 Ontario Inc. Capsule machine and components
RU2660721C2 (ru) * 2013-05-16 2018-07-09 Белимо Холдинг Аг Устройство и способ управления открытием клапана в системе hvac
US10154752B2 (en) 2013-05-23 2018-12-18 2266170 Ontario Inc. Capsule housing
US9428329B2 (en) 2013-08-20 2016-08-30 2266170 Ontario Inc. System for making capsule containing a dosing agent
US10314319B2 (en) * 2013-11-20 2019-06-11 2266170 Ontario Inc. Method and apparatus for accelerated or controlled degassing of roasted coffee
DK2896899T3 (en) * 2013-12-20 2017-09-11 Belimo Holding Ag Valve control in an HVAC system with sensor
LT2910866T (lt) 2014-02-25 2023-02-27 Fläktgroup Sweden Ab Apsaugos nuo užšalimo sistema ir būdas
CA2943295C (en) 2014-03-21 2022-06-28 2266170 Ontario Inc. Capsule with steeping chamber
US20170130432A1 (en) 2015-11-10 2017-05-11 Aqua View Inc. Water conserving shower system and thermochromic fixtures used therein
ITUA20161614A1 (it) * 2016-03-14 2017-09-14 Davide Raccagni Sistema di climatizzazione integrato
US10739024B2 (en) * 2017-01-11 2020-08-11 Semco Llc Air conditioning system and method with chiller and water
SE540735C2 (sv) * 2017-03-31 2018-10-23 Flaektgroup Sweden Ab Metod för att motverka uppbyggnad av frost på en värmeåtervinnare anordnad vid ett luftbehandlingsaggregat
FI129633B (fi) * 2020-04-24 2022-06-15 Peltisepaenliike Nykaenen Ky Ilmanvaihtolaitteisto ja menetelmä ilmanvaihtolaitteiston käyttämiseksi

Family Cites Families (5)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
SE397218B (sv) * 1975-03-21 1977-10-24 Svenska Flaektfabriken Ab Forfarande for vermeoverforing mellan franluft och tilluft i en ventilationsanleggning
SE420124B (sv) * 1976-12-30 1981-09-14 Coldtec International Ab Sett att maximera vermeutvexling, samt anordning for settets genomforande
DE3311561A1 (de) * 1983-03-30 1984-10-04 GEA Luftkühlergesellschaft Happel GmbH & Co, 4630 Bochum Verfahren und vorrichtung zum indirekten waermeaustausch
SU1751614A1 (ru) * 1990-05-17 1992-07-30 Государственный проектный, конструкторский научно-исследовательский институт "СантехНИИпроект" Система кондиционировани с автоматическим регулированием температуры приточного воздуха и обратного теплоносител
FI92867C (fi) * 1991-11-22 1997-07-08 Suomen Puhallintehdas Oy Ilmastointilaitteisto huonetiloja varten

Also Published As

Publication number Publication date
JPH08512397A (ja) 1996-12-24
DE69421278T2 (de) 2000-03-16
SK1796A3 (en) 1998-07-08
NO179596C (no) 1996-11-06
BG100273A (bg) 1996-06-28
UA26103C2 (uk) 1999-04-30
US5806582A (en) 1998-09-15
RU2120087C1 (ru) 1998-10-10
DE69421278D1 (de) 1999-11-25
AU7075894A (en) 1995-02-06
ATE185892T1 (de) 1999-11-15
EP0706630B1 (en) 1999-10-20
FI92868B (fi) 1994-09-30
EP0706630A1 (en) 1996-04-17
NO960052D0 (no) 1996-01-05
BG62298B1 (bg) 1999-07-30
CZ350495A3 (en) 1996-05-15
WO1995002157A1 (en) 1995-01-19
FI933123A0 (fi) 1993-07-07
NO960052L (no) 1996-01-05
RO116929B1 (ro) 2001-07-30
NO179596B (no) 1996-07-29
CA2165673A1 (en) 1995-01-19
KR960704196A (ko) 1996-08-31

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI92868C (fi) Menetelmä ja järjestelmä lämmönsiirron säätämiseksi ilmanvaihto- tai ilmastointilaitoksessa
US7469486B2 (en) Heat pump type drying apparatus drying apparatus and drying method
EP2232230B1 (en) Refrigeration system comprising a test chamber with temperature and humidity control
US20070095519A1 (en) Method and device for recovering energy
JP3997482B2 (ja) 水熱源空調システム
WO2015125863A1 (ja) 熱源装置
JP2010243002A (ja) 空調システム
US9134038B2 (en) Linear reset providing adaptive response and control action reversal of PID loops
JP4477914B2 (ja) 空調システム
JP4039100B2 (ja) 空気調和機
JP3540858B2 (ja) 車両用空気調和装置
JP2001263857A (ja) 冷暖房給湯装置とその制御方法
JP6660873B2 (ja) ヒートポンプ式温調装置
JPH0735430A (ja) 空調装置の運転方法、及び、その方法を用いる空調装置
FI88431C (fi) Foerfarande och kylarrangemang foer avkylning av en byggnad
JPH07151419A (ja) ヒートポンプ装置
JP2021014947A (ja) 空気調和機及び空気調和システム
JP2003207190A (ja) 空調システム
CN103398457A (zh) 一种制冷系统冷凝热无极热回收装置及制冷系统
CN114440432B (zh) 一种采用脉动热管进行热回收的整体式新风除湿一体机
SU1557428A1 (ru) Устройство дл обработки воздуха
JPH07239157A (ja) 空調機の運転制御方法
JP3534536B2 (ja) 車両用空調装置
CN117419479A (zh) 一种空调及其控制方法
CN117015220A (zh) 液冷设备及其防凝露控制方法

Legal Events

Date Code Title Description
FG Patent granted

Owner name: ABB INSTALLAATIOT OY

GB Transfer or assigment of application

Owner name: ABB INSTALLAATIOT OY

BB Publication of examined application
MA Patent expired