FI92348B - Mäntä-sylinterilaite - Google Patents

Description

92348 #> Mäntä-sylinterilaite.- Kolv-cylinderaggregat

Keksintö koskee hydraulista mäntä-sylinterilaitetta, jossa on useampia, tiivistetysti ja sisäkkäin työnnettävästi järjestettyjä sylinterielementtejä - ulkosylinteriputki, teleskooppiput-ket, mäntä -, joissa on vasterajoituksena kulloinkin suuremman osan sisäseinässä ainakin etupään alueella ympyrän osan muotoisessa urassa etumainen ulko-osan vasterengas ja kulloinkin pienemmän osan ulkoseinässä takapään alueella ympyrän osan muotoisessa rengasurassa taaempi sisäosan vasterengas, jotka sylinterielementtejä ulos työnnettäessä osuvat toisiinsa ja rajoittavat kummankin osan akselin suuntaisen keskinäisen liikkeen.

Vasterajoitukset jousirenkain, joiden poikkileikkaus on pyöreä ja jotka on upotettu sylinterin seinämiin, ovat jo kauan olleet tunnettuja, ja niitä on selitetty esimerkiksi patenttijulkaisussa DE 33 20 464. Usein ne ovat kuitenkin myös kiinteästi liitettyinä rengasuraan, jonka säde on yhtä suuri kuin jousi-renkaan profiililla. Sellaisilla renkailla on vastevoimien vastaanottamiseksi oltava määrätty halkaisija, jotta myös uraolake voisi vastaanottaa syntyvät voimat. Tällöin on tähän saakka ollut tavallista, että laite varustetaan sellaisin .. halkaisijaeroin tai rakoleveyksin, että aksiaalisesta ja saman suuntaisesta voimasta johtuvien voimien vaikutussuunta on noin 30 asteen kulmassa sylinterin akseliin nähden. Tällöin kummankin sylinterin väliin jää sopiva väli, joka katetaan ohjaus- ja tiivistysrenkailla. Tällöin esiintyy säteittäisvoima, joka on noin 58 % akselin suuntaisesta voimasta. Siten syntyy, erityi-.< sesti teleskooppisylinterien yhteydessä useimmiten kumpaankin päähän järjestettyjen vasterenkaiden alueelle merkittäviä säteen suuntaisia voimia, jotka vaativat teleskooppisylinte-riseinämien vastaavan mitoituksen. Tästä johtuu myös vastaava osuus mäntä-sylinterilaitteen kokonaispainosta.

2 92348

Patentista DE 2 649 524 C2 tunnetaan vasterengas-järjestely *viisteolakkein, jossa voimien vastaanottamiseksi on puolisuun-nikkaan muotoiset vasterenkaat, jotka ovat löysästi urissaan, jolloin molempien renkaiden tulisi vaimentaa törmäykset joustavan muodonmuutoksen avulla. Renkaat ovat kalliita valmistaa, teräväreunaiset urat aiheuttavat leikkausvaikutuksen. Tämä vaatii vastaavasti paksut sylinteriseinämät.

Keksinnön tehtävänä on toteuttaa mäntä-sylinterilaite, edullisesti teleskooppisylinterein, siten että vaikuttamatta toimintaan voidaan pienentää sylinteriosien seinämävahvuutta toteuttamalla vasterenkaat sopivalla tavalla.

Keksinnön mukaisesti järjestetään, että vasterajoitusten kohdalla toisiinsa tukeutuvien vasterenkaiden väliin kulloinkin on järjestetty ainakin yksi välivasterengas, jonka profiilin poikkileikkaus on pyöreä ja halkaisija likimain pienemmän ja suuremman osan välistä halkaisijaeroa tai raon leveyttä vastaava, mahdollisesti lisäksi liittyvän välirenkaan pitouran tai välirenkaan pito- ja säilytysuran syvyyttä vastaava.

Välivasterenkaan sijoittamisella siirtyvät välitettävien vas-tevoimien tukipisteet siten, että tuloksena olevan voiman vaikutussuunnan ja sylinteriakselin välistä kulmaa voidaan pienentää tunnettujen laitteiden kulmaan nähden, joissa ei ole mitään sellaisia välivasterenkaita. Tällöin voidaan järkevällä ja käytännössä toteutettavissa olevalla sylinteriosien mitoituksella saavuttaa akselin suunnan ja tuloksena olevan voiman vaikutuksen suunnan välinen kulma noin 20“ - 13°. Tämä vastaa säteen suuntaista voimaa, joka on vain 36 - 23 % akselin suuntaisesta voimasta, niin että ilman välivasterengasta oleviin rakenteisiin verrattuna voidaan säästää noin 38 - 60 %. Näin ollen voidaan sylinteriputkien seinämävahvuutta merkittävästi pienentää, joka johtaa koko sylinterin suureen materiaalin ja painon säästöön ja vastaavaan säästöön koko rakenteessa, johon se asennetaan. Lisäkustannukset muutamista, edullisesti valmistettavista pyörölankarenkaista kutakin laitetta kohti ovat 3 92348 merkityksettömät suhteessa materiaalin ja painon säästöön. Voidaan myös käyttää sileitä putkia, kuten tähänkin saakka. Siten raaka-aineen käyttö ja käsittelykustannukset ovat vähäisiä.

Keksinnön mukaisesti järjestetyt pyörölankaa olevat välivaste-renkaat ja vasterenkaat sekä vastaavat torusmuotoiset rengasurat omaavat sen suuren edun, että se voidaan valmistaa edullisesti pyörölangasta, eikä urat aiheuta mitään erityisiä kärkivaiku-tuksia, ja että siten vastaavasti mahdollistetaan pienet seinämävahvuudet.

Keksinnön toisessa suoritusmuodossa voidaan järjestää niin, että välivasterengas on vasterenkaan uraan rajoittuvassa välirenkaan pitourassa. Välivasterengas voi siten paremmin pysyä paikallaan. Sen vahvuus voidaan mitoittaa tarpeen mukaan, ja vastevoimien jakautuminen voidaan myös joustavasti sovittaa olosuhteisiin.

Säteen suuntaisten voimien pitämiseksi mahdollisimman pieninä, voidaan tarkoituksenmukaisesti järjestää kaksi peräkkäistä välivasterengasta. Tämä johtaa - erityisesti pitourissa olevilla välivasterenkailla - erityisen merkittävään säteen suuntaisten voimien pienenemiseen ja siten seinämävahvuuksien ja kokonaispainon pienemiseen.

Keksinnön muita suoritusmuotoja, tunnusmerkkejä, etuja, yksityiskohtia ja näkökohtia ilmenee muista patenttivaatimuksista ja seuraavasta, piirustuksiin perustuen käsiteltävästä selitysosasta.

Keksinnön suoritusesimerkkejä selitetään seuraavassa piirustusten avulla. Piirustuksessa: kuvio 1 esittää mäntä-sylinterilaitetta teleskooppitoteutukse-na, jonka toinen puoli on pitkittäisleikattu; kuvio 2 on puolet poikkileikkauksesta kuvion 1 viivaa 2-2 pitkin? kuvio 3 esittää suurennettuna osittaisleikkauksen niistä alu-; eista, joissa toisen puolen vasterenkaat ovat sisään- 4 92348 työnnetyssä vasteasennossa; kuvio 4 on kuviota 3 vastaava esitys tekniikan tason mukaisesta toteutuksesta; kuvio 5 on kuviota 3 vastaava esitys keksinnön toisesta suoritusesimerkistä; kuvio 6 on kuviota 5 vastaava esitys keksinnön toisesta suoritusesimerkistä; kuvio 7 on kuviota 5 vastaava esitys keksinnön toisesta suoritusesimerkistä.

Mäntä-sylinterilaitteessa 10 on ulkosylinteriputki 11 ja sen päälle kierretty pääty- ja liitospohja 12, joka on tavallista rakennetta. Siihen on järjestetty hydrauliikkaliitännän johto 13. Teleskooppiputket 14 ja 15 sekä mäntä 16 kulloinkin pienemmin halkaisijoin ovat toisiinsa työnnettäviä. Männässä 16 on liitoskuula 17. Akseli on merkitty viitenumerolla 18. Työntyvät osat on johdettu ja tiivistetty sisäkkäin tavalliseen tapaan ohjausrenkaiden 19 ja tiivisteiden 20 avulla. Jokaisen putken ja vastaavasti männän kummankin pään alueelle on järjestetty välivasterengasjärjestely 25V ja vastaavasti 25H.

Jokaisen putken etupään alueelle on sisäseinään 21 järjestetty - tiivisteen sisäpuolella oleva - rengasura 22. Se on poikkileikkaukseltaan osaympyrän muotoinen ja muodostaa siten osato-ruksen. Siinä sijaitsee etumainen ulko-osan vasterengas 23, joka muodostuu pyöreästä jousiteräslangasta ja jossa on erotusrako 24 (kuvio 2). Kulloisenkin pienemmän osan ulkoseinässä 26 sijaitseen takapään H alueella kulloinkin toisistaan etäisyydellä olevien rengasurien 27 pari 27.1 ja 27.2. Niiden poikkileikkaus on myös likimain osaympyrän muotoinen. Niissä on taaemman sisäosan vasterenkaat 28.1 ja 28.2. Näiden poikkileikkaus on myös pyöreä ja samaten niissä on erotusrako. Ne on myös valmistettu pyöreästä jousiteräslangasta. Niiden välissä on pienemmän osan ulkoseinässä seinien 21 ja 26 väliin sopiva, esimerkiksi pronssia oleva ohjausrengas 19. Pienemmän osan ulkosäteen 31 ja suuremman osan sisäsäteen 32 välinen säteiden erotus 29 muodostaa vapaan tilan eli raon. Se on katettu - kuten

II

5 92348 •nähdään - tavalliseen tapaan ohjausrenkailla 19 ja sopivasti tiivistetty tiivisteillä 20. Säteiden erotus 29, siis raon 33 leveys, on yhtä suuri kuin vasterenkaiden 23 ja vastaavasti 28 poikkileikkauksen säde, koska rengasurat 22 ja vastaavasti 27 periaatteessa on toteutettu osaympyrän muotoisina urina.

Jokaisen teleskooppiputken 14 ja vastaavasti 15 takapään H alueella on sisempää vastetta varten kulloiseenkin sisäseinään 21 muodostettu samaten poikkileikkaukseltaan osaympyrän muotoinen rengasura 22, johon on asetettu poikkileikkaukseltaan samaten pyöreä, jousiterästä oleva vasterengas 23H - kuten nähdään kuvioista 1 ja 3.

Raossa 33 on ensimmäisessä suoritusesimerkissä (kuviot 1 ja 3) kulloinkin vasterengas 35 ja erityisesti kulloisessakin vas-teasemassa toisiinsa tukeutuvien vasterenkaiden 23V ja 28.1 toisaalta ja 23H ja 28.2 toisaalta välissä, siis teleskooppi-putkien 14 ja 15 sekä etumaisen pään V alueella että takapään H alueella - kuten selvästi nähdään kuviosta 3. Tällöin välivasterenkaat 35 kulloinkin kuuluvat suuremman osan vaste-renkaaseen ja ne voidaan siten tarkoituksenmukaisesti esijännitettyinä asentaa päältäpäin. Niiden viitenumeroihin on niiden yhteenkuulumista osoittaen lisätty kirjain 'V' tai 'H' milloin se tekstissä vaikuttaa järkevältä.

Kuvio 1 ja kuvio 3 on teleskooppiputkien 14 ja 15 sekä männän 16 osalta esitetty sisäänvedetyssä, taaemmassa vasteasemassaan. Teleskooppiputkien ja männän kokonaispaketti on kuviossa 1 esitetty hieman ulostyönnettynä ulkosylinteriputken 11 ja sen liitospohjan 12 suhteen. Se voi kohdata pohjan ja tukeutua siihen. Sen takia ei ulkosylinteriputken 11 takapään rengas 28H tarvitse mitään ulkopuolen vasterengasta ja se toimii oleellisesti viereisen ohjausrenkaan 19 pitämistä ja ohjaamista varten, kun taas sen vieressä oleva sisäosan vasterengas 28.1 toimii suurimman teleskooppiputken 14 ulosvedon rajoituksena, kuten muiden ulos vedettävien osien yhteydessä selitettiin.

92348 6

Kuviossa 3 on esitetty tarkemmin miten pienempään työntöosaan kuuluva vasterengas 28.2 tukeutuu taaempaan välivasterenkaaseen 35H tukipisteessä 39. Välivasterengas 35H tukeutuu puolestaan tukipisteeseen 41 suurempaan osaan kuuluvalla ulommalla, taaemmalla vasterenkaalla 23H. Tällöin halkaisijat on valittu siten, että kummankin vasterenkaan 28H ja 23H keskipisteet 45.1 ja 45.2 sijaitsevat samalla suoralla kuin tukipisteet 39 ja 41. Suora muodostaa akselin 18 suhteen kulman 49. Akselin suuntainen voima 51 ja säteen suuntainen voima 52 muodostavat resultant-tivoiman 50. Niiden välinen kulma on 49. Tämä perustuu mitoitukseen. Tällöin kulma 49 on esimerkiksi 20°. Sen seurauksena janan 52 pituus on 36 % janan 51 pituudesta, joka on verrannollinen esiintyvistä voimista suurempaan.

Kuvion 3 yläosassa on esitetty miten pienempään osaan - tässä teleskooppiputki 14 - kuuluva vasterengas 28.1 etumaisessa ulostyönnetyssä vasteasemassa, joka on merkittyä 28.12, tukeutuu vastaavasti yläpinnaltaan etumaisen ulko-osan vasterenkaan 23V välivasterenkaan 35V tukipisteeseen 39.1. Kulmien ja voimien väliset suhteet ovat samat kuin takana.

Kuvio 4 esittää miten tähän saakka tavallisessa ratkaisussa ilman välivasterengasta 35 vasterenkaiden keskipiste ja ainoa tukipiste ovat vierekkäin ja miten siten resultanttivoiman 50.1 ja akselin 18 välinen kulma 49.1 on paljon suurempi kuin keksinnön uudessa, kuvioiden 1-3 mukaisessa toteutuksessa -muutoin samoin mitoin. Se on esimerkiksi noin 30°, joka johtaa siihen, että säteen suuntainen voima on noin 58 % akselin suuntaisesta voimasta. Siten keksinnön mukaisessa, kuvioiden 1 - 3 mukaisessa ratkaisussa säteen suuntainen voima on 37 % pienempi. Vastaavasti voidaan uuden mäntä-sylinterilaitteen 10 putkien 11, 14 ja 15 seinämävahvuudet pitää pienempinä. Siten mäntä-sylinterilaitteen muutoin samalla teholla kokonaispaino pienenee merkittävästi, jolla on vastaavat edulliset seurausvaikutukset koko rakenteelle, jossa mäntä-sylinterilaitetta käytetään.

Il 7 92348

Kuvion 5 suoritusesimerkki esittää muunnelman, jossa välivas-terenkaat 35H ja 35V kulloinkin sijaitsevat välirenkaan pi-tourassa 55. Nämä liittyvät tässä kulloinkin rengasuriin 22 ja ovat muodoltaan sellaiset, että kulloinenkin välivasterengas 35 myös siirtyessään varmuudella pysyy kiinni vasterenkaassa 23, johon se kuuluu. Välivasterenkaiden pitourat 55 on työstetty vain muutaman millimetrin syvyydelle suuremman osan sisäseinään 21. Siten jokainen välivasterengas 35 tulee poikkileikkaukseltaan hieman suuremmaksi, eivätkä kolme toisiinsa nojaavan renkaan keskipisteet enää ole suoralla, vaan hieman välivaste-renkaan 35 poikkileikkauksen keskellä taittuvalla viivalla. Tukipisteen 39 kautta kulkevien voimien resultantin 50 ja akselin 18 välinen kulman 49.2 on oleellisesti vielä pienempi, ja se on käytännössä toteutettavissa olevin mitoin noin 13°. Siten on säteen suuntainen voima 52 enää vain 23 % akselin suuntaisesta voimasta 51. Tämä johtaa akselin suuntaisen voiman pienenemiseen kuviossa 4 esitettyyn tunnettuun ratkaisuun verrattuna noin 60 %:lla. Lisäksi välivasterengasta ei tarvitse asentaa vastaavasti suuremmalla esijännityksellä ja se pysyy varmuudella paikallaan. Koska rengasuran 22 tähän kuuluvaa olaketta ei kuormiteta, voidaan työstää vastaava syvennys välittömästi sen viereen. Tämä edullinen ratkaisu vaikuttaa erityisen käytännölliseltä.

Kuvio 6 esittää toisen, erityisen edullisen muunnelman keksinnöstä. Tällöin on jokaista vastetta varten järjestetty toinen välivasterengas vastaavaan välirenkaan pitouraan. Erityisesti on nyt myös pienempään osaan 15 taaemman vasterenkaan 28.2 ja taaemman välivasterenkaan 35H väliin järjestetty toinen välivasterengas 35H2. Se sijaitsee toisessa välirenkaan pitourassa 55.2, joka liittyy vasterenkaan vasterenkaan 28.2 rengasuraan pienemmän osan 15 takapään H ulkoseinässä 26. Selmalla tavalla on taaempaa vasterengasta 28.1 varten järjestetty toinen välivasterengas 35H3, jolla se nojaa etumaisen vasterenkaan 23V välivasterenkaaseen 35V. Välivasterengas 35H3 on toisessa välivasterenkaan pitourassa 55.1, joka etupuolelta liittyy . vasterenkaan 28.1 rengasuraan pienemmän osan 15 takapään H

8 92348 ulkoseinässä 26. Etumainen vasteasema on osoitettu katkoviivoin vain toisen välivasterenkaan 35H3 vastaavassa asennossa merkinnällä 35H3.2. Kuten kuvion 6 alaosassa nähdään, toisen välivasterenkaan lisäämisen johdosta kaikkine neljän renkaan keskipisteet ovat vasteasemassa jälleen Selmalla suoralla. Tällä on nyt mahdollisimman pieni kulma 49.3 akselin 18 suhteen. Kulma on käytännössä toteutettavilla mitoilla samaten kuin kuvion 5 suoritusesimerkissä jälleen vain noin 13°. Lisäksi välivaste-renkaaseen ei vaikuta mitään säteen suuntaisia voimia. Siten säteen suuntainen voima myös tässä on vain noin 23 % akselin suuntaisesta voimasta. Tämä ratkaisu voidaan järjestää erityisesti ohuiden putkien päihin, joissa on suuret kuormitukset. Ratkaisu on, kuten nähdään, toteutettu kaksoisohjauksella, niin että pienemmän osan kummankin vasterenkaan väliin on järjestetty myös taaempi ohjausrengas 19.1. Se on muotoiltu suorakaiteen muotoiseksi ja pyöristetty kulmistaan. Se voi olla pronssia ja sen vahvuus voi olla raon 33 säteiden erotus 29.

Kuvion 7 mukainen suoritasesimerkki esittää keksinnön toisen edullisen suoritusmuodon. Tällöin toteutus muistuttaa kuvioita 5 ja 6 pienemmän osan 15 kahdella taaemmalla vasterenkaalla 28.1 ja 28.2 sekä niiden välisellä ohjausrenkaalla 19.1, jonka vahvuus on yhtä suuri kuin rako 33. Tässä välivasterenkaan vahvuus ei enää ole likimain raon 33 leveys 29 kuten ensimmäisessä suoritusesimerkissä, vaan sillä on yhtä suuri paksuus kuin vasterenkailla 23H ja 23V ja vastaavasti 28.1 ja 28.2. Urasyvennys on vastaavasti suurempi, ja se sijaitsee omassa osaympyrän muotoisessa vasterenkaan pitourassa 55.3, joka välivasterenkaan venymisen ja kehän pienenemisen johdosta toimii varastourana. Välivasterengas 35.5 on esijännitetty ulospäin suuremman osan 14 suuntaan, niin että se irtoaa välivasterenkaan pitouraan 55.3 nojaamista varten ja pääsee suuremman osan sisäseinän tukipintaa 57 vastaan sekä vastevoimien tukemiseen sopivaan asemaan.

Tämän mahdollistamiseksi tukipinta 57 on sivuun siirretty suuremman osan 14 sisäseinän 21 suhteen niin paljon ulospäin, 9 92348 että välivasterenkaan 35.5 poikkileikkauksen keskipiste jälleen sijaitsee kuviossa 7 alhaalla esitetyssä vasteasemassa suoralla, joka kulkee kummankin toisiinsa tukeutuvan vasterenkaan 23 ja 28 keskipisteiden läpi, jolla suoralla myös sijaitsevat tukipisteet 39 ja 41.

Jotta välivasterengas 35.5 voitaisiin painaa takaisin vas-teasemasta välivasterenkaan pitouraan 55.3 jousivoimaansa vastaan ja mahdollistaa teleskooppiputkien 14, 15 ja vastaavasti männän 16 siirtyminen, niin on järjestetty nousuviiste 58, joka pykälittä kompensoi sisäseinän 21 ja tukipinnan 57 välisen halkaisijaerotuksen ja jonka avulla välivasterengas 35.5 voi siirtyä lepoasentonsa ja vasteasentonsa välillä säteen suuntaisesti ja siten venyä tai pienentyä. Koska vasterenkaita voidaan kuormittaa vain tukipisteestä 41 poispäin olevalla olakkeella, voidaan järjestää vastaavat urat, kuten suoritusesimerkeissä 5, 6 ja 7. Myös tässä suoritusesimerkissä lisärenkaiden ja vastaavan muotoisten urien työstämisen kustannukset ovat niin vähäiset, että se kaikissa tapauksissa kannattaa, johtuen materiaalin, seinämävahvuuden ja painon säästöstä siinä koko-naislaitteessa johon mäntä-sylinterilaite asennetaan.

Claims (7)

92348 φ

1. Hydraulinen mäntä-sylinterilaite (10), jossa on useampia, tiivistetysti ja sisäkkäin työnnettävästi järjestettyjä sylin-terielementtejä - ulkosylinteriputki (11), teleskooppiputket (14, 15), mäntä (16)-, joissa on vasterajoituksena kulloinkin suuremman osan sisäseinässä (21) ainakin etupään (V) alueella ympyrän osan muotoisessa urassa (22) etumainen ulko-osan vaste-rengas (23) ja kulloinkin pienemmän osan ulkoseinässä (26) takapään (H) alueella ympyrän osan muotoisessa rengasurassa (27) taaempi sisäosan vasterengas (28), jotka sylinterielement-tejä ulos työnnettäessä osuvat toisiinsa ja rajoittavat kummankin osan akselin suuntaisen keskinäisen liikkeen, tunnet-t u siitä, että vasterajoitusten kohdalla toisiinsa tukeutuvien vasterenkaiden (23, 28) väliin kulloinkin on järjestetty ainakin yksi välivasterengas (35), jonka profiilin poikkileikkaus on pyöreä ja halkaisija likimain pienemmän ja suuremman osan välistä halkaisijaeroa tai raon leveyttä (29) vastaava, mahdollisesti lisäksi liittyvän välirenkaan pitouran (55) tai välirenkaan pito- ja säilytysuran (55.3) syvyyttä vastaava.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mäntäsylinterilaite, tunnettu siitä, että välivasterengas (35) on vasterenkaan uraan (22, 27) rajoittuvassa välirenkaan pitourassa (55).

3. Ainakin yhden edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen mäntäsylinterilaite, tunnettu siitä, että on järjestetty kaksi peräkkäin sijaitsevaa välivasterengasta (35.2, 35.3).

4. Ainakin yhden edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen mäntäsylinterilaite, tunnettu siitä, että pienemmän osan takapään alueelle on ulkoseinään järjestetty kaksi vaste-rengasta (28.1; 28.2), joiden välissä on ohjausrengas (19.1), 92348 ja että jokaista vasterengasta kohti on järjestetty välivaste-rengas (35V, 35H).

5. Ainakin yhden edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen mäntäsylinterilaite, tunnettu siitä, että välivasteren-kaan (35) poikkileikkauksella on halkaisija, joka on yhtä suuri kuin pienemmän osan ulkosäteen (31) ja suuremman osan sisäsä-teen (32) välinen säteiden erotus (29).

6. Ainakin yhden edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen mäntäsylinterilaite, tunnettu siitä, että välivasteren-kaan (35) poikkileikkauksella on halkaisija, joka on suurempi kuin pienemmän osan ulkosäteen (31) ja suuremman osan sisäsä-teen (32) välinen säteiden erotus (29).

7. Ainakin yhden edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen mäntäsylinterilaite, tunnettu siitä, että välivasteren-kaan (35.5) poikkileikkauksen halkaisija on yhtä suuri kuin vasterenkaiden (23, 28) poikkileikkauksen halkaisija, ja että on järjestetty tukipinta (57), joka liittyy ohjausviisteen (58) kautta isomman osan sisäseinään (21), ja että välivasterenkaal-la (35.5) on ulospäin suuntautunut esijännitys, ja että mitoitus on tehty niin, että molempien välivasterenkaan (35.5) kautta toisiinsa tukeutuvien vasterenkaiden (23, 28) ja liittyvän välivasterenkaan (35.5) keskipisteet vasteasennossa ovat mäntä-sylinterilaitteen (10) akselin (18) suhteen vain vähäisellä kaltevuudella olevalla suoralla (50). 92348 *