FI92314B - Järjestely hissijohteen kiinnittämiseksi johdealustaan - Google Patents

Description

9231 4

JÄRJESTELY HISSIJOHTEEN KIINNITTÄMISEKSI JOHDEALUSTAAN

5 Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen järjestely hissijohteen kiinnittämiseksi johdealustaan.

Hissijohteisiin kohdistuu rakennukseen käytetyn betonin kutistumisen ja muiden syiden takia pystysuuntaisia voimia, jotka 10 pyrkivät muuttamaan johteiden linjausta. Voimat välittyvät johteisiin kiinnittimien kautta. Yksi tunnettu ratkaisu hissijohteen kiinnittämiseksi johdealustaan on esitetty EP-hakemuksessa nro 0448839, joka ratkaisu sallii johteen liikkumisen johteen pituussuunnassa, mutta ei johteen poikittaissuunnassa. Kyseisen 15 julkaisun mukaisessa johdekiinnittimessä johdetta painaa alustaa vasten rullamainen, laipallinen kiinnitin, jonka alapinta on koneistettu kartiokkaaksi vastaamaan johteen viiston pinnan muotoa. Tämä on kallis ratkaisu verrattuna omaan ratkaisuumme. Lisäksi kiinnittimen ja johteen välinen sivukosketus on luon-20 teeltaan viivamaisena erittäin "ohut" ja saattaa suurien voimien ollessa kyseessä aiheuttaa pistemäisesti niin suuria voimapiik-kejä, että joko kiinnitin itse tai johde vioittuu. Epäkohtana on vielä se, että kahdella lautasjousiparilla ja hoikilla toteutettu rakenne on erittäin monimutkainen ja tarkkaa valmistusta 25 vaativa ratkaisu.

Tämän keksinnön tarkoituksena on edellä mainittujen ongelmien ratkaisemiseksi järjestää johteiden kiinnitys johdekiinnitti-millä uudella tavalla niin, etteivät muutokset rakennuksessa 30 merkittävästi huononna johteiden linjausta. Tämän toteuttamiseksi keksinnölle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa. Keksinnölle on lisäksi tunnusomaista se, mitä on esitetty muissa patenttivaatimuksissa. Keksinnöllä saavutetaan johdekiinnitys, jossa johdekiinnittimien 35 pito johteesta johteen suunnassa on vähäinen, tinkimättä kuitenkaan johteen poikittaissuuntaisesta paikallaanpitämisestä. Pieni johteensuuntainen pito tarkoittaa sitä, että käytännössä johde-kiinnittimet liukuvat johdelinjaa myöten alaspäin rakennuksen 9231 4 2 kutistumisen mukana, eivätkä kohdista johdelinjaan niin suurta pystyvoimaa, että se pullauttaisi mutkan johteeseen. Hyöty keksinnöstä saadaan lähinnä suorasta johdelinjasta seuraavana ajo-mukavuutena ja kustannusmielessä myös vähentyneestä johdelinjan 5 jälkirihtaustarpeesta. Etuna voidaan mainita myös järjestelyssä tarvittavien asennuskomponenttien yksinkertaisuus. Erikoisesti em. EP-hakemuksen mukaiseen ratkaisuun verrattuna keksinnön mukainen järjestely on huomattavan edullinen, yksinkertainen ja toiminnaltaan luotettava.

10

Seuraavassa keksintöä selostetaan lähemmin viittaamaalla liitettyihin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää johdealustalle kiinnitettyä hissijohdetta joh-15 teen pituussuunnassa katsottuna, kuvio 2 esittää edestä katsottuna johdetta johdealustalla, kuvio 3 esittää erästä keksinnön mukaista johdekiinnitintä, kuvio 4 esittää lautasjousen ominaiskäyrää ja kuvio 5 esittää erästä toista keksinnön mukaista johdekiinnitin-20 tä.

Kuviossa 1 on johdealustalle 2 kiinnitetty hissijohde 1 johteen pituussuunnassa katsottuna. Johde on kiinnitetty kummaltakin johteen selän 4 sivulta johdekiinnittimellä 3.

25

Kuvio 2 esittää edestä katsottuna lyhyttä hissijohteen 1 pätkää kiinnitettynä alustaan 2. Kiinnityksen leveys johteen selän 4 mukaiseksi on asetettu käyttäen hyväksi alustalevyn 2 pitkiä kiinnitysreikiä 5, joihin johdekiinnittimet 3 on ruuvilla 6 ja 30 mutterilla kiinnitetty. Johdealustan pitkiä reikiä 5 voidaan käyttää hyväksi myös johdelinjan rihtauksessa. Johdealustan liittymistä hissikuiluun ei ole esitetty.

Kuviossa 3 on esitettynä eräs keksinnön mukainen johdekiinnitin 35 3 yksityiskohtaisemmin. Kiinnittimen 3 runko-osa 7 on muodostet tu kahdesta suorakaiteen muotoisesta levykappaleesta 7a,7b, jotka on hitsattu yhteen. Johteen 1 puolella päällimmäinen levykappale 7a jatkuu pitemmälle kuin alempi 7b. Näin runkoon 7 3 9231 4 on muodostettu johdetta vastaan kaksi tukipintaa 8a,8b, joihin ainakin pintojen 8a,8b reunoista johteen selkä 4 vastaa. Päällimmäisessä runkoa muodostavassa kappaleessa 7a oleva pinta 8a painaa johdetta 1 alustaa 2 vasteen ja alemmassa kappaleessa 7b 5 oleva pinta 8b, ts. alemman levyn pää, tukee johdetta 1 sivut-taissuunnassa. Kiinnittimen rungon 7 läpi on reikä 9, johon on sijoitettu holkki 10. Holkki on kiinnitetty pitävästi paikalleen johdealustaan 2 hoikin läpi olevalla ruuvilla 6 ja mutterilla 12. Mutterin alla on alustalevy 13. Näin johde 1 ei pääse liik-10 kumaan sivusuunnassa, eikä kiinnityksessä ole tähän suunntaan joustoa. Hoikin pituus on jonkin verran runko-osan 7 paksuutta suurempi ja hoikin ulkohalkaisija on pienempi kuin kiinnitysruu-vin 6 kanta 11. Näin ruuvin kannan 11 ja runko-osan 7 väliin jää rako 14. Rakoon, hoikin ympärille on laitettu kahdesta lautas-15 jousesta (15a,15b) muodostettu joustoelementti 15, jonka kautta saadaan tukivoima ruuvin kannasta 11 painamaan runko-osaa 7 niin, että se edelleen painaa johdetta 1 alustalevyyn 2. Tukivoiman suurus riippuu valittujen lautasjousien 15 ominaisuuksista ja raon 14 suuruudesta. Sen sijaan, että runko-osa 7 on 20 muodostettu kahdesta levy palasta 7a,7b, se voisi olla myös pokkamaalla tehty Z-muotoinen levykappale, jossa on tukipinnat 8a,8b alustalevyn 2 suuntaiselle ja alustalevyä 2 kohtisuoralle tukivoimalle.

25 Kuviossa 4 esitetään käyränä lautasjousen jousivoima puristuksen johtuvan siirtymän funktiona. Pystyakseli F kuvaa voimaa ja vaaka-akselilla d sijainti esittää lautasjousen pituutta (lautasen korkeutta). Puristettaessa lautasjousta kokoon voima ensin kasvaa suurin piirtein lineaarisesti. Puristettaessa lisää 30 tullaan alueelle a, jossa siirtymä vaikuttaa vain vähän tarvittavaan puristusvoimaan. Edelleen puristettaessa tarvittavan voiman määrä kasvaa jyrkästi, eli tullaan alueelle b, jossa lautasjousta käytännöllisesti katsoen voi pitää lähes kokoonpu-ristumattomana.

Kun kuvion 3 mukaista kiinnitintä 3 käytetään kiinnitämään johdetta 1, jolla on paksumpi selkä 4, seuraa tästä, että raossa 14 oleva lautasjousipari 15 puristuu tiukemmalle. Aivan samoin 35 4 92314 on vaihtelua tietysti johdelinjan eri kiinnittimien rakojen puristumisen kesken johtuen johteen selän 4 mitoituksen toleranssin mukaisesta vaihtelusta. Kun valitaan kiinnittimen 3 lautasjouset 15 siten, että toimintapiste x kuvion 4 käyrällä 5 osuu alueelle, jossa siirtymän vaikutus voimaan on pieni, saavutetaan helposti hyvin pienet erot eri kiinnittimien puristusvoimassa. Sopivan löysät lautasjouset 15 yhdessä riittävän läheltä aluetta b alueelta a valittu toimintapiste x johtaa pitävään, pienellä liikevararalla olevaan, mutta samalla kuitenkin vain 10 vähän johdetta puristavaan kiinnitykseen.

Kuvio 5 esittää toista keksinnön mukaista kiinnitintä 3. Runko-osa 7 muodostuu kahdesta erillisestä kappaleesta 7c,7d, joista alempi 7d toimii tukena johteen 1 sivuttausliikettä vastaan ja 15 ylempi painaa johdetta 1. Alempi runko-osan kappale 7d on kiinnitetty liikkumattomasti johde-alustaan 2. Kiinnitys on kappaleessa olevan reiän avulla ruuvikiinnityksenä. Kiinnitysruuvissa 6 on lieriömäinen kaulus 16, joka painaa alemman kappaleen 7d alustaan 2. Ylemmässä runko-osan kappaleessa 7c on reikä, joka 20 ruuvin kaulusta 16 suurempi. Ylempi kappale 7c on sijoitettu reiästään ruuvin 6 ympärille ruuvin kannan 11 ja alemman kappaleen 7d väliin. Ruuvin kannan ja ylemmän kappaleen väliin on sijoittu lautasjousipari 15, jonka jousivoima painaa ylempää kappaletta johteen selkää 4 vasten, aivan samoin kuin lautasjou-25 set painavat kuvan 3 kiinnittimessä runko-osaa. Ylempi runko-osan kappale 7c on edullista tehdä pyöreäksi (reikäleipää muistuttavaksi) , jolloin sen asennus ei vaadi erityistä tarkkuutta.

Keksintöä on edellä kuvattu sen eräiden edullisten suoritus-30 muotojen avulla. Esitystä ei ole kuitenkaan katsottava rajoittavaksi, vaan keksinnön sovellutusmuodot voivat vaihdella patenttivaatimusten määrittämissä rajoissa.

Claims (4)

1. Järjestely T-poikkipintaisen hissijohteen (1) kiinnittämiseksi johdealustaan (2) johdekiinnittimillä (3) , joihin kuuluu 5 runko-osa (7) , jossa on johteen selkää (4) johdealustaan (2) päin painava tukipinta (8a) ja toinen tukipinta (8b) kohdistamassa johteen selkään (4) johdealustan (2) tason suuntaisen, olennaisesti jäykän sivuttaistuennan, ja jonka johdekiinnittimen (3) runko-osassa (7) on reikä (9) kiinnityselimelle (6), jolla 10 tämä runko-osa (7) kiinnitetään johdealustaan (2) , ja jossa järjestelyssä johdekiinnittimen (3) johteen selkään (4) kohdistama johdetta (1) alustaan (2) painava tukivoima on johdettu joustavan elementin (15) avulla, tunnettu siitä, että joustavan elementin (15) toimintapiste (x) on järjestetty siirtymäalueelle 15 (a), jossa jousivoima muuttuu suhteellisen vähän.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että joustava elementti (15) on muodostettu ainakin yhdestä lau-tasjousesta (15a,15b) ja sijoitettu yhteyteen kiinnityselimen 20 (6) kanssa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että kiinnittimen runko-osa (7) on muodostettu kahdesta osasta, joista lähempänä johdealustaa oleva osa (7d), joka ottaa 25 vastaan johteelle (l) sivuttaisen ja alustalevyn (2) suuntaisen tukivoiman, on tarkoitettu joustamattomasta kiinnitettäväksi johdealustaan (2) kiinnityselimellä (6) ja etäämpänä johdealustaa olevaa osaa (7c) painaa joustava elementti (15) kohti johdetta. 30 6 9231

4 PATENT KRAV