FI92314C - Järjestely hissijohteen kiinnittämiseksi johdealustaan - Google Patents

Description

9231 4

JARJESTELY HISSIJOHTEEN KIINNITTAMISEKSI JOHDEALUSTAAN

5 Keksinnon kohteena on patenttivaatiinuksen 1 johdanto-osan mu-kainen jarjestely hissijohteen kiinnittåmiseksi johdealustaan.

Hissijohteisiin kohdistuu rakennukseen kaytetyn betonin kutis-tumisen ja muiden syiden takia pystysuuntaisia voimia, jotka 10 pyrkivat muuttaxnaan johteiden linjausta. Voimat valittyvat joh-teisiin kiinnittimien kautta. Yksi tunnettu ratkaisu hissijohteen kiinnittamiseksi johdealustaan on esitetty EP-hakemuksessa nro 0448839, joka ratkaisu sallii johteen liikkumisen johteen pituussuunnassa, mutta ei johteen poikittaissuunnassa. Kyseisen 15 julkaisun mukaisessa johdekiinnittimessa johdetta painaa alustaa vasten rullamainen, laipallinen kiinnitin, jonka alapinta on ko-neistettu kartiokkaaksi vastaamaan johteen viiston pinnan muo-toa. Tama on kallis ratkaisu verrattuna omaan ratkaisuumme. Lisåksi kiinnittimen ja johteen valinen sivukosketus on luon-20 teeltaan viivamaisena erittain "olmt" ja saattaa suurien voimien ollessa kyseessa aiheuttaa pistemaisesti niin suuria voimapiik-keja, etta joko kiinnitin itse tai johde vioittuu. Epakohtana on vielå se, etta kahdella lautasjousiparilla ja holkilla toteu-tettu rakenne on erittain monimutkainen ja tarkkaa valmistusta 25 vaativa ratkaisu.

Tåmån keksinnon tarkoituksena on edellå mainittujen ongelmien ratkaisemiseksi jårjeståå johteiden kiinnitys johdekiinnitti-millå uudella tavalla niin, etteivåt muutokset rakennuksessa 30 merkittåvåsti huononna johteiden linjausta. Tåmån toteuttamisek-si keksinnolle on tunnusomaista se, mitå on esitetty patentti-vaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa. Keksinnolle on lisåksi tunnusomaista se, mitå on esitetty muissa patenttivaatimuksissa. Keksinnollå saavutetaan johdekiinnitys, jossa johdekiinnittimien 35 pito johteesta johteen suunnassa on våhåinen, tinkimåttå kuiten-kaan johteen poikittaissuuntaisesta paikallaanpitåmisestå. Pieni johteensuuntainen pito tarkoittaa sitå, ettå kåytånnosså johde-kiinnittimet liukuvat johdelinjaa myoten alaspåin rakennuksen 9231 4 2 kutistumisen mukana, eivatka kohdista johdelinjaan niin suurta pystyvoimaa, ettS se pullauttaisi mutkan johteeseen. Hyoty kek-sinndsta saadaan lMhinna suorasta johdelinjasta seuraavana ajo-mukavuutena ja kustannusmielessa myos våhentyneesta johdelinjan 5 jålkirihtaustarpeesta. Etuna voidaan mainita myos jSrjestelyssa tarvittavien asennuskomponenttien yksinkertaisuus. Erikoisesti em. EP-hakemuksen mukaiseen ratkaisuun verrattuna keksinnon mu-kainen jarjestely on huomattavan edullinen, yksinkertainen ja toiminnaltaan luotettava.

10

Seuraavassa keksintoå selostetaan lahemmin viittaamaalla lii-tettyihin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittaa johdealustalle kiinnitettya hissijohdetta joh-15 teen pituussuunnassa katsottuna, kuvio 2 esittaa edesta katsottuna johdetta johdealustalla, kuvio 3 esittaa erMstå keksinnon mukaista johdekiinnitintå, kuvio 4 esittMa lautasjousen ominaiskayraa ja kuvio 5 esittaM erSstS toista keksinnon mukaista johdekiinnitin- 20 ta.

Kuviossa 1 on johdealustalle 2 kiinnitetty hissijohde 1 johteen pituussuunnassa katsottuna. Johde on kiinnitetty kummaltakin johteen selan 4 sivulta johdekiinnittimella 3.

25

Kuvio 2 esittaa edesta katsottuna lyhyttå hissijohteen 1 patkaa kiinnitettyna alustaan 2. Kiinnityksen leveys johteen selHn 4 mukaiseksi on asetettu kayttaen hyvaksi alustalevyn 2 pitkiå kiinnitysreikia 5, joihin johdekiinnittimet 3 on ruuvilla 6 ja 30 mutterilla kiinnitetty. Johdealustan pitkia reikia 5 voidaan kayttaa hyvaksi myos johdelinjan rihtauksessa. Johdealustan liittymistS hissikuiluun ei ole esitetty.

Kuviossa 3 on esitettyna eras keksinnon mukainen johdekiinnitin 35 3 yksityiskohtaisemmin. Kiinnittimen 3 runko-osa 7 on muodostet- tu kahdesta suorakaiteen muotoisesta levykappaleesta 7a,7b, jotka on hitsattu yhteen. Johteen 1 puolella paallimmainen levykappale 7a jatkuu pitemmalle kuin alempi 7b. Nain runkoon 7 3 9231 4 on muodostettu johdetta vastaan kaksi tukipintaa 8a,8b, joihin ainakin pintojen 8a,8b reunoista johteen selka 4 vastaa. Påål-limmåisesså runkoa muodostavassa kappaleessa 7a oleva pinta 8a painaa johdetta 1 alustaa 2 vasteen ja alemmassa kappaleessa 7b 5 oleva pinta 8b, ts. alemman levyn paa, tukee johdetta 1 sivut-taissuunnassa. Kiinnittimen rungon 7 låpi on reika 9, johon on sijoitettu holkki 10. Holkki on kiinnitetty pitåvasti paikalleen johdealustaan 2 holkin låpi olevalla ruuvilla 6 ja mutterilla 12. Mutterin alia on alustalevy 13. Nåin johde 1 ei pååse liik-10 kumaan sivusuunnassa, eikå kiinnityksesså ole tåhån suunntaan joustoa. Holkin pituus on jonkin verran runko-osan 7 paksuutta suurempi ja holkin ulkohalkaisija on pienempi kuin kiinnitysruu-vin 6 kanta 11. Nåin ruuvin kannan 11 ja runko-osan 7 våliin jåå rako 14. Rakoon, holkin ympårille on laitettu kahdesta lautas-15 jousesta (15a,15b) muodostettu joustoelementti 15, jonka kautta saadaan tukivoima ruuvin kannasta 11 painamaan runko-osaa 7 niin, ettå se edelleen painaa johdetta 1 alustalevyyn 2. Tu-kivoiman suurus riippuu valittujen lautasjousien 15 ominaisuuk-sista ja raon 14 suuruudesta. Sen sijaan, ettå runko-osa 7 on 20 muodostettu kahdesta levy palasta 7a,7b, se voisi olla myos pokkamaalla tehty Z-muotoinen levykappale, jossa on tukipinnat 8a,8b alustalevyn 2 suuntaiselle ja alustalevyå 2 kohtisuoralle tukivoimalle.

25 Kuviossa 4 esitetåån kåyrånå lautasjousen jousivoima puristuksen johtuvan siirtymån funktiona. Pystyakseli F kuvaa voimaa ja vaaka-akselilla d sijainti esittåå lautasjousen pituutta (lauta-sen korkeutta). Puristettaessa lautasjousta kokoon voima ensin kasvaa suurin piirtein lineaarisesti. Puristettaessa lisåå 30 tullaan alueelle a, jossa siirtymå vaikuttaa vain våhån tarvit-tavaan puristusvoimaan. Edelleen puristettaessa tarvittavan voiman måårå kasvaa jyrkåsti, eli tullaan alueelle b, jossa lautasjousta kåytånnollisesti katsoen voi pitåå låhes kokoonpu-ristumattomana.

Kun kuvion 3 mukaista kiinnitintå 3 kåytetåån kiinnitåmåån johdetta 1, jolla on paksumpi selkå 4, seuraa tåstå, ettå raossa 14 oleva lautasjousipari 15 puristuu tiukemmalle. Aivan samoin 35 4 92314 on vaihtelua tietysti johdelinjan eri kiinnittimien rakojen puristumisen kesken johtuen johteen selån 4 mitoituksen tole-ranssin mukaisesta vaihtelusta. Kun valitaan kiinnittimen 3 lautasjouset 15 siten, etta toimintapiste x kuvion 4 kayralla 5 osuu alueelle, jossa siirtymån vaikutus voimaan on pieni, saavu-tetaan helposti hyvin pienet erot eri kiinnittimien puristusvoi-massa. Sopivan loysat lautasjouset 15 yhdessa riittavan lahelta aluetta b alueelta a valittu toimintapiste x johtaa pitåvaan, pienella liikevararalla olevaan, mutta samalla kuitenkin vain 10 våhån johdetta puristavaan kiinnitykseen.

Kuvio 5 esittaa toista keksinnon mukaista kiinnitinta 3. Runko-osa 7 muodostuu kahdesta erillisestå kappaleesta 7c,7d, joista alempi 7d toimii tukena johteen 1 sivuttausliiketta vastaan ja 15 ylempi painaa johdetta 1. Alempi runko-osan kappale 7d on kiin-nitetty liikkumattomasti johde-alustaan 2. Kiinnitys on kappa-leessa olevan reian avulla ruuvikiinnityksena. Kiinnitysruuvissa 6 on lieridmainen kaulus 16, joka painaa alemman kappaleen 7d alustaan 2. Ylemmassa runko-osan kappaleessa 7c on reikå, joka 20 ruuvin kaulusta 16 suurempi. Ylempi kappale 7c on sijoitettu reiastaan ruuvin 6 ympårille ruuvin kannan 11 ja alemman kappaleen 7d valiin. Ruuvin kannan ja ylemmån kappaleen valiin on sijoittu lautasjousipari 15, jonka jousivoima painaa ylempaa kappaletta johteen selkaa 4 vasten, aivan samoin kuin lautasjou-25 set painavat kuvan 3 kiinnittimessa runko-osaa. Ylempi runko-osan kappale 7c on edullista tehda pydreåksi (reikåleipaa muis-tuttavaksi), jolloin sen asennus ei vaadi erityista tarkkuutta.

Keksintoå on edellå kuvattu sen eråiden edullisten suoritus-30 muotojen avulla. Esitysta ei ole kuitenkaan katsottava ra-joittavaksi, vaan keksinnon sovellutusmuodot voivat vaihdella patenttivaatimusten maårittamissa rajoissa.

Claims (3)

5 92314

1. Jarjestely T-poikkipintaisen hissijohteen (1) kiinnitta-miseksi johdealustaan (2) johdekiinnittimilla (3) , joihin kuuluu 5 runko-osa (7) , jossa on johteen selkåa (4) johdealustaan (2) pain painava tukipinta (8a) ja toinen tukipinta (8b) kohdista-massa johteen selkåån (4) johdealustan (2) tason suuntaisen, olennaisesti jSykan sivuttaistuennan, ja jonka johdekiinnittimen (3) runko-osassa (7) on reika (9) kiinnityselimelle (6), jolla 10 tåma runko-osa (7) kiinnitetaan johdealustaan (2) , ja jossa jar-jestelyssa johdekiinnittimen (3) johteen selkaan (4) kohdistama johdetta (1) alustaan (2) painava tukivoima on johdettu jousta-van elementin (15) avulla, tunnettu siita, ettå joustavan ele-mentin (15) toimintapiste (x) on jarjestetty siirtymaalueelle 15 (a), jossa jousivoiroa muuttuu suhteellisen våhan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jarjestely, tunnettu siita, etta joustava elementti (15) on muodostettu ainakin yhdestå lau-tasjousesta (15a,15b) ja sijoitettu yhteyteen kiinnityselimen 20 (6) kanssa. 1 Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen jarjestely, tunnettu siita, etta kiinnittimen runko-osa (7) on muodostettu kahdesta osasta, joista lahempana johdealustaa oleva osa (7d), joka ottaa 25 vastaan johteelle (l) sivuttaisen ja alustalevyn (2) suuntaisen tukivoiman, on tarkoitettu joustamattomasti kiinnitettåvaksi johdealustaan (2) kiinnityselimellå (6) ja etaampana johdealustaa olevaa osaa (7c) painaa joustava elementti (15) kohti johdetta. 30 6 9231 4