FI90610C - Videosignaalin korjauslaite - Google Patents

Description

! 90610

Videosignaalin korjauslaite

KeksintO koskee laitetta vaakapainuman hairitseman videosignaalin korjaamiseksi, jossa on summainpiiri kor-5 jaussignaalin summaamiseksi korjattavaan videosignaaliin, jolloin mainittu korjattava videosignaali johdetaan koko pSSstOkaistallaan sumraaimen ensimmaiseen tuloon ja jolloin korjattu signaali on kaytettavissa summairaen lahdbsså.

Vaakapainuma on signaalin vaaristyma, jonka aiheut-10 taa lahetys-siirto-vastaanotto-laitteistokokonaisuus, ja tarkemmin vastaanottimien huono virityksen saatO, jolloin taajuuden siirtyma vaimentuvan sivukaistan johdosta ai-heuttaa vaaristyman.

Vastaanotossa ilmiO esiintyy kaltevien tasanteiden 15 muodossa videojuovan valkoisen tai harmaan tasoissa.

IlmiO on erityisen haitallinen kaytettaessa naen-naissatunnaisella juovaosien permutaatiolla muokattua siirtoa, silia sen esiintyessa muokkaimen (scrambler) ja muokkauksen poistajan (descrambler) vaiiselia siirtoyh-20 teydelia, vaakapainuma ilmenee siita, ettei tallennustoi-minnan aikana rajakohdan eri puolilla lisatyilia kuvaele-menteilia ole samaa luminanssitasoa. Muokkauksen poista-mistoimet muuntavat tamdn vaaristyman "juovakohinaksi", joka naennaissatunnais-generaattorin johdosta jakaantuu 25 koko kuvaan.

paaasiassa televisiovastaanottimissa kaytetaan sik-si laitetta taman virheen korjaamiseksi, mutta se voi vaihtoehtoisesti mytts olla hyOdyllinen ammattimaisissa sovellutuksissa, esimerkiksi kaapeliverkkojen syOttii-30 paassa.

Julkaisussa M. Christiansen et al: "A video scrambler /descrambler concept for the PAL format", Journal of the Institution of Electronic and Radio Engineers, vol. 57, no.1, ss. 27 - 35, January/February 1987, selitetaan 35 vaakapainuman korjaamista summaamalla videosignaaliin juo- 2 9 ϋ 6 1 Ο vataajuudella oleva saha-aalto, jonka amplitudi ja merkki saadetaan parhaimman tuloksen aikaansaamiseksi.

On kuitenkin havaittu, etta pelkastaan saha-aallol-la summaamalla ei ole mahdollista korjata kaikkia sig-5 naalityyppeja, erityisesti koska tasojen kaltevuus riippuu niiden amplitudista. Jos signaali summaamisen sijasta ker-rotaan saha-aallolla, havaitaan etta menetelma tuottaa hyviS tuloksia vain eritystapauksissa.

KeksinnOn tarkoituksena on aikaansaada laite, joka 10 tuottaa parempia tuloksia, ja joka kuitenkin edelleen on hyvin helposti toteutettavissa.

KeksinnOn mukaiselle laitteelle on tarkemmin sanot-tuna tunnusomaista se, etta summaimen toinen tulo, joka on jarjestetty vastaanottamaan korjaussignaalin, kytketaan 15 taajuussuodattimen lahtOOn, jonka tuloon johdetaan korjat-tava videosignaali.

Taten toteutettu laite korjaa kaikki kaytannfissa kaytetyt signaalit, erityisesti riippumatta niiden amplitudista.

20 Kaytetty taajuussuodatin on edullisesti kaistan- paastdsuodatin, jonka alempi rajataajuus sijaitsee alueel-la 100 Hz - 20 kHz ja ylempi rajataajuus alueella 20 kHz - 1 MHz.

Lisaksi on toivottavaa, etta summaimeen tuodaan 25 vain osa suodatetusta signaalista, ja ettS tåman signaalin amplitudia saadetSSn korjauksen optimoimiseksi. TSta tar-koitusta vårten signaalin amplitudin ja napaisuuden muut-tamiseksi on jarjestetty saadettavat elimet suodattimen lahddn ja summaimen toisen tulon vaiille.

30 On olemassa vaara siita, etta kun tielle asetetaan suodatin, jonka lahtOsignaali ainakin osittain summataan paasignaaliin, niin siirtymasignaalit vaaristyvat taman suodattimen aiehuttaman ryhmaviiveen johdosta. Taman hai-tan poistamiseksi jarjestetaan edullisesti viive-elementti 3 90610 signaalin tielle, joka johtaa summaimen ensimmaiseen tuloon.

Seuraavan ei-rajoittavan esimerkin avulla oheisiin piirustuksiin viitaten esitetty selitys auttaa paremmin 5 ymmartamaan sita, miten keksintd voidaan toteuttaa.

Kuvio 1 esittaa useita videosignaaleja muokkauk-sen/muokkauksen poistamisen aikaisen vaakapainuman hairit-sevan vaikutuksen havainnollistamiseksi.

Kuvio 2 esittaa useita videosignaaleja tekniikan 10 tason mukaisten eri korjausmenetelmien havainnollistamiseksi.

Kuvio 3 on erittain kaaviollinen esitys keksinnOn mukaisesta laitteesta.

Kuvio 4 on keksinnOn eraan suoritusmuodon yksityis-15 kohtainen piirikaavio.

Kuvio 5 on keksinndn mukaisella laitteella varus-tetun muokkauksen poistajan lohkokaavio.

Kuvio 6 on keksinndn mukaiseen laitteeseen sovel-lettavan saatOarvon maarittamiseksi tarvittavien toimen-20 piteiden vuokaavio.

Kuvion 1 a esittaa videosignaalin, joka edustaa vakio harmaatasoa koko juovan pituudella. Tama signaali muokataan permutoimalla juovan osia, ts. osa A edustaa juovan alkua ja osa B edustaa juovan loppuosaa. Vastaan-25 otossa ndma osat A ja B on invertoitava erottamalla ne viivan 41 osoittamalla hetkella. Kuvion 1 b esittaa saman signaalin siirron jalkeen. Siihen vaikuttaa hairitsevasti vaakapainumasta johtuva vika, joka on esitetty viivan 42 esittamasta vaakatasosta poikkeavalla kaltevuudella. Osien 30 A ja B permutaation jalkeen on kuvion 1 c signaalissa viivan 41 alueella haitallinen luminanssiero, joka nakyy toistetussa kuvassa.

Kuvio 2 esittaa signaalien eri tapauksia, joihin virheet vaikuttavat tai eivat vaikuta. Jokaisessa tapauk-35 sessa on esitetty miten eri harmaatasot superponoituvat 4 90610 paailekkain samassa juovassa. Signaali c on ldeaalisignaa-li, joka on saatavilla joko ennen siirtoa tai taydellisen korjauksen jalkeen vastaanotettaessa. Signaalit "a" ja "b" esittavat kahta tyypillista virhetta. Signaalissa a taso-5 jen kaltevuus on verrannollinen amplitudiin, kun taas signaalissa b kaltevuus on riipumaton amplitudista. Jos sig-naaliin "b" sununataan sopiva saha-aalto niin saadaan signaali "c". Jos signaali "a" kerrotaan sopivalla saha-aal-lolla niin saadaan my6s signaali "c", ja naissa erityis-10 tapauksissa aikaansaatu korjaus on taydellinen. Mutta jos signaaliin ”a" sununataan vakio-saha-aalto, joka vastaa signaalin kaltevuutta keskimaaraiselia amplitudilla, niin saadaan signaali "e"; jos signaali "b" kerrotaan saha-aal-lolla, niin saadaan signaali "d". Nama signaalit "d" ja 15 "e" eivSt ole oikein korjattuja. Oikean korjauksen aikaan- saamiseksi on siten joka kohdassa valittava kertomisen ja summaamisen vaiilia ja lisaksi sovitettava korjaavan saha-aallon amplitudia. Saattaa mytts olla, ettei kaltevuus ole vakio koko juovan mitalla, jolloin saha-aallolla ei 20 voida saada tyydyttavaa tulosta.

Kuvio 3 esittaa periaatteellisen piirikaavion kek-sinnOn mukaisesta laitteesta, jolla ratkaistaan edelia mainitut ongelmat. Vaakapainuman hairitsema videosignaali johdetaan tuloon 36. Tama signaali siirretaan koko paasttt-25 kaistallaan summaimen 37 ensimmaiseen tuloon 47. Summaimen 37 toinen tulo 47 on kytketty suodattimen 38 lahtOOn saa-dettavien elimien 39, 40, 45, 46 kautta, joita selitetaan yksityiskohtaisesti jaiempana. Tulosignaali kohdassa 36 johdetaan suodattimen 38 tuloon 49, suodattimen ollessa 30 kaistanpaastOsuodatin. Korjattu signaali saadaan summaimen 37 lahdOsta 35.

Suodattimen 38 ryhmaviiveen kompensoimiseksi on summaimen 37 ensimmaiseen tuloon 47 johtavalle signaali-tielle lisatty viivelinja 30. T3ma viivelinja ei merkit- 5 90610 tavSssa maarin saa vaikuttaa videosignaalin taajuussisai-tttdn.

Suodattimesta 38 tulevan korjaussignaalin amplitu-din ja napaisuuden sååtamiseksi on jarjestetty saadettavat 5 elimet 39, 40, 45, 46 suodattimen 38 lahdiin ja summaimen 37 toisen tulon 48 vaiiin. Nama elimet muodostetaan jaka-malla suodattimen 38 lahtdhaara kahteen kanavaan 45 ja 46, jolloin kanava 46 sisaltaa elimen 39, joka invertoi signaalin napaisuuden, muuttamatta sen amplitudia tai 10 muotoa. Kanava 45 paattyy potentiometrin 40 vastuksen toiseen paahan, ja elimen 39 lahtO kytketaan sen toiseen paahån. Tama potentiometri on saadettava sekoitin, jonka kaksi vastuspaata edustavat sekoitettavien signaalien kah-ta tuloa. Potentiometrin liuku, joka edustaa sekoitetun 15 signaalin lahtoa, on kytketty summaimen 37 mainittuun toiseen tuloon 48. Kun liuku on potentiometrin 40 vasemman-puoleisessa (kuviossa 3) aariasennossa, johdetaan suodattimesta tuleva signaali suoraan tuloon 48. Kun liuku on oikeanpuoleisessa aariasennossa, johdetaan tuloon 48 in-20 vertoitu signaali, ts. suodattimen 38 lahtdsignaali vahen-netaan korjattavasta signaalista 36. Liu'un ollessa tar-kalleen keskiasennossa, vahennetaan kanavissa 45 ja 46,39 kulkevat vastakkaiset signaalit toisistaan, jolloin ne kumoutuvat, eika mitaan korjausta suoriteta. Kaikki vaiis-25 sa olevat saaddt ovat mahdollisia. OptimisaadOn maaritta-vaa menetelmaa selitetaan alempana, samoin kuin piiria, jolla suoritetaan potentiometrin 40 toiminta, mutta jota voidaan ohjata sahkdsignaaleilla.

Jotta voitaisiin estaa invertterin 39 kautta kulun 30 aiheuttama ero invertoidun signaalin ja suoran signaalin vaiilia, olisi vaihtoehtoisesti mahdollista sisailyttaa molempiin kanaviin 45 ja 46 (esittamatta oleva) operaatio-vahvistin, joka johtaisi signaalit vahvistimen plus-tuloon toisen kanavan kautta ja miinus-tuloon toisen kanavan 35 kautta. Vaihtoehtoisesti olisi mahdollista kayttaa neli- 6 90610 kvadrantti-kertojaa, joka on kaupallisesti saatavilla integroituna piirinM, jonka toinen tulo kytkettaisiin suodattimen lShtddn ja toinen tulo séatOsignaaligeneraat-toriin, ja jonka lahtO kytkettaisiin sununaimen mainittuun 5 toiseen tuloon. Tata ratkaisua kaytetaan suoritusmuodossa, joka esitetaan yksityiskohtaisemmin kuviossa 4, ja jota nyt selitetaan.

Korjattava signaali johdetaan tuloon 36. Tasta tulosta vaakasuora yhteys kuviossa johtaa suodattimeen 17 10 - 21, ja toinen yhteys johtaa kuviossa alaspain sekoitti- melle 28, 29 ilman paastdkaistan muunnosta.

Tuloon 36 liittyva resistanssisilta 43, 18, jonka toinen paa on kytketty maahan, muodostaa kiintean vaimen-timen, seka samalla vastuksen 43 kanssa sarjaan jérjeste-15 tyn kondensaattorin 17 johdosta ensimmaisen asteen yli-paastOsuodattimen, jonka rajataajuus on vaiilia 100 Hz -20 kHz. Seuraavassa esitettyjen arvojen yhteydessa rajataajuus on likimain 13 kHz. Taman suodattimen 43, 17, 18 kanssa sarjassa on toinen suodatin 19, 20, 21, joka muo-20 dostuu sarjaan kytketysta induktanssista 19 ja vastuksesta 20, joka on jarjestetty kondensaattorin 21 rinnalle, jonka toinen paa on kytketty maahan. Tama suodatin on toisen asteen alipaastOsuodatin, jonka rajataajuus on vaiilia 20 kHz - 1 MHz. Seuraavassa esitettyjen arvojen yhteydessa 25 rajataajuus on tassa likimain 700 kHz. Taman suodattimen lahtO johdetaan tuloon 15 integroidussa piirissa, joka on kaupallisesti saatavana tyyppimerkinnaiia TLC7524. Tama piiri on analogia/digitaalimuunnin, joka voi suorittaa nelikvadranttikertojan toiminnot: tulo 15 on jarjestetty 30 vastaanottamaan analogisen signaalin, ja tulot 4-11 vas-taanottamaan 8-bittisen digitaalisen arvon, joka tuodaan monilankaisella johdolla 23. Piiri toteuttaa analogisen signaalin kertomisen digitaaliarvolla, joka voi olla posi-tiivinen tai negatiivinen, ja syOttaa tuloksen analogisena 35 signaalina lahddsta 1. Suunnittelijan ohjeen mukaan tama 7 90610 lahtO johtaa operaatiovahvistimen 22 miinus-tuloon, jonka lflhtO takaisinkytketaan integroidun piirin liitantaan 16. SyOttOjannite +5 V liitetaan tuloon 14 ja tulot 3, 12, 13 on kytketty maahan.

5 Integroidun piirin liitannassa 16 oleva signaali sekoitetaan liitannan 15 tulosignaaliin kahden vastuksen 24, 25 kautta, jotka on jarjestetty sarjaan naiden kahden liitannan vaiille. Naiden kahden vastuksen vaiinen liitan-tapiste on kytketty operaatiovahvistimen 44 miinus-tuloon, 10 joka vahvistin on jarjestetty tavanomaiseksi invertoivaksi vahvistimeksi takaisinkytkennaiia vahvistuksen asettami-seksi vastuksen 27 avulla, jolloin plus-tulo on kytketty maahan vastuksen 26 kautta. Amplitudiltaan ja napaisuudel-taan saadetty korjaussignaali on lopulta saatavilla vah-15 vistimen 44 lahdOssa liitannassa 51.

Toinen tulohaara (pystyhaara) sisaitaa sovitusvas-tuksen 31 kanssa sarjaan jarjestetyn viivelinjan 30. Kor-jattava videosignaali on kasilia kohdassa 50. Vastus-kon-densaattoriverkko 32 - 34 toimii viivelinjan impedanssin 20 sovituksena seka paåstOkaistan korjauslaitteena.

Summa in muodostuu yksinkertaisesti kahdesta vastuk-sesta 28 ja 29, jotka on jarjestetty sarjaan liitantOjen 50 ja 51 vaiille, jolloin korjattu signaali lopuksi on kasilia kohdassa 35, vastusten 28, 29 vaiisessa pisteessa. 25 Tama piiri sisaltyy televisiovastaanottimeen liit- tyvan muokkauksen poistopiirin koteloon, vastaanottimen demoduloidun videon lahteen ja muokkauksen poistopiirin vaiilia.

Seuraavia komponentteja (kuvio 4) kayttava suori-30 tusmuoto on tuottanut hyvia tuloksia:

Vastukset: Kondensaattorit:

18: 100 ohm 17: 10 nF

20: 100 ohm 21: 2,2 nF

35 24: 15 ohm 34: 820 pF

8 9 9 610 25: 30 ohm 26: 7,5 ohm Induktanssi: 27: saadettava 19: 22 μΗ alueella 30-80kohm 5 28: 100 ohm Operaatiovahvistimet: 29: 100 ohm 22, 44: 2x1/2 LF 353 31: saadettava, maks. 220 ohm Viivelinja: 32: 820 ohm viive = 0,9 ps 10 33: 82 ohm 43: 1,1 kohm Ominaisimpedanssi: 150 ohm

Seuraavassa selitetaan nyt menetelmaa korjauksen korjausarvon valitsemiseksi. Kertojan amplitudin ohjaus-15 tulon ollessa tassS digitaalinen tulo, voidaan korjausarvon maarittaminen toteuttaa digitaalisesti.

CCIR:n suosituksen mukaisesti juovassa no. 17 on vaakasuora tasanne, luminanssitasanne. Muissa standardeis-sa on aina olemassa vastaavia tasanteita: keksintda voi-20 daan siis erittain edullisesti kayttaa dekoodattaessa MAC-standardin mukaisia lahetyksia, joissa vaakapainuman ongelma on erityisen suuri kaytettaessa muokkausta/muok-kauksen poistoa.

Luminanssikynnyksen kahdessa aaripaassa olevan 25 signaalin amplitudista otetaan esimerkiksi naytteita, ja mitatut arvot kasiteliaan digitaalisella prosessorilla. T3ma digitaalinen prosessori voi edullisesti tallettaa useita arvoja, ja muodostamalla keskiarvon se erityisesti voi vahentaa sellaisten naytteiden esiintymista, jotka 30 kohinan johdosta ovat vaaria. Jarjestelma toimii takaisin-kytkennaiia, jolloin prosessori laskee korjauksen, joka optimaalisella tavalla mahdollistaa konvergoinnin vaaris-tymaan, joka on pienempi kuin ennalta måaratty arvo.

Kuviossa 5, joka esittaa osan muokkauksen poisto-35 piirilia varustetusta vastaanottimen videokanavasta, muo-

9 O

kattu signaali johdetaan liitantaan 36 ja muokkauksen poistamisen jaikeen saatu signaali sytttetåån låhtttsignaa-lina liitSnnSsta 67. Tama signaali kulkee jarjestyksessa ensin elementin 60 lapi, joka sisaltaa kuviossa 4 esitetyn 5 piirin (samoin tulo/iahtO-viitenumeroin 36, 23, 35), ana-logia/digitaalimuuntimen 61, kasittelypiirin 62, ja lopuk-si analogia/digitaalimuuntimen 63 lapi. Liitannasta 36 signaali johdetaan myOs tahdistuserotuksen piiriin 66, joka syttttaa dekoodauspiirille 64 ja mikroprosessorille 10 65 ne hetket, jolloin juovapalautus ja kenttapalautus al- kavat. Elementti 62 sisaitaa tasmailisemmin kaksi muistia, joita kaytetaan vuorotellen toista ja toista juovaa vårten, ja jotka molemmat pystyvat tallettamaan yhden juovan kaiken digitaalisen videodatan, niin ettå juovasegmenttien 15 vaihtaminen voi tapahtua muokkaamalla muistien osoitusjar-jestysta. Elementti 64 on reaaliaikainen liitantåpiiri, joka hallitsee muistien osoitteita paljon nopeammin kuin mita prosessorilla 65 olisi mahdollista, jolloin vuoros-taan prosessori hallitsee ohjaussanoja pienemmaiia nopeu-20 della. Naiden elemnttien 62, 64, 65, 66 kokonaisuus toimii siten tunnetulla tavalla muokkauksen poistoa vårten, mika ei muodostaa keksinnOn osaa.

Naita samoja elementteja kaytetaan myds vaakapai-numan korjauksen optimaalisen saadOn maarittamiseksi. Tata 25 vårten dekoodauspiiri on varustettu ajastimella, joka erottimen 66 syttttamien juovapaluun hetkien perusteella sydttaa signaalin testi juovan luminanssitasanteiden alussa ja lopussa. Nama signaalit liipaisevat kasittelyelementis-sa 62 useiden perakkasten naytteiden ottamisen korjatta-30 vasta signaalista luminanssitasanteen alussa, ja uudelleen useita perakkaisia naytteita taman tasanteen lopussa. Elementti 62 on varustettu lisamuisteilla naiden naytteiden tallettamiseksi, jotka sen jaikeen johdetaan yhteyden 68 kautta mikroprosessorille 65, joka laskee naytteiden kes-35 kiarvon tasanteen alussa sekå naytteiden keskiarvon tasan- 10 9u610 teen lopussa, ja joka sen jaikeen måSrittelee luminanssi-tasanteen kaltevuuden tasanteen alun ja lopun nSytteiden vaiisesta erotuksesta. Sen jaikeen prosessori laskee kor-jausarvon, jonka se johtaa yhteyden 23 kautta korjausele-5 mentille 60 sanan muodossa, esimerkiksi 8-bittisen sanan muodossa.

Mikroprosessorin 65 laskentamenetelma esitetaan kuviossa 6 vuokaavion muodossa. Suorakaiteet edustavat kulloinkin seuraavia toimintoja: 10 52: lasketaan naytteiden keskiarvo useiden kenttien yli.

53: testataan luminanssitasanteen olemassaolo (Y = kylla, N = ei).

54: lasketaan luminanssitasanteen kaltevuus.

15 55: testataan kaltevuuden arvo: Y = kaltevuus on pienempi kuin kiintea kynnys N = kaltevuus suurempi kuin kiintea kynnys.

20 56: muuttumaton korjaus.

57: lasketaan uusi korjaus.

58: luetaan uudelleenlaskennan tulos.

59: nollakorjaus.

Otetun kahden nayteryhman keskiarvon laskeminen 25 (toiminta 52) mahdollistaa tarkemmin ottaen kohinan seka nopeiden vaihteluiden vaikutuksen vaittamisen testattavaan referenssitasanteeseen.

Naiden nayteryhmien arvosta voidaan paatelia (toiminta 53) testitasanteen olemassaolo tai sen puuttuminen. 30 Jos se puuttuu, korjaus vain yksinkertaisesti peruutetaan (alkeellisena turvakeinona tama toimenpide suoritetaan vain sen jaikeen kun testitasanteen puuttuminen on havait-tu useita perakkaisia kertoja).

Lukeminen (toiminta 58) kasittaa lasketun korjauk-35 sen keskiarvon seka edellisten korjausten painotetun sum-

li 9 j c 1 O

man paattamisen ennalta maaratylia hetkelia, niin etta vaitetaan korjauksen epMstabilllsuus.

Toimintavaiheessa 55 tehtavan testauksen avulla, onko virhe ennalta maaratyn arvon alapuolella, ja jos nain 5 on, edellisen korjauksen uudelleen soveltaminen, mahdol-llstaa ideaallarvon ymparilia pienelia amplitudilla esiin-tyvlen varahtelyjen vaittamisen.

Claims (9)

12 ?: ί i o

1. Laite vaakapainuman håiritsemån videosignaalin korjaamiseksi, jossa on summainpiiri korjaussignaalin sum- 5 maamiseksi korjattavaan videosignaaliin, jolloin mainittu korjattava videosignaali johdetaan koko pååstokaistallaan sununaimen (37) ensimmåiseen tuloon (47), ja jolloin kor-jattu signaali on kåytettåvisså sununaimen (37) lahdosså (35), tunnettu siitå, ettå summaimen (37) toinen 10 tulo (47), joka on jårjestetty vastaanottamaan korjaussig- naalin, on kytketty taajuussuodattimen (38) lahtoon, jonka tuloon johdetaan korjattava videosignaali.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå suodatin (38) on kaistanpååstosuo- 15 datin.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå suodatin (38) muodostuu alipååsto-suodattimen ja ylipååstosuodattimen kaskadijårjestelystå.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, t u n - 20. e t t u siitå, ettå suodattimen (38) alempi rajataajuus sijaitsee alueella 100 Hz - 20 kHz.

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå suodattimen (38) ylempi rajataajuus sijaitsee alueella 20 kHz - 1 MHz.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tun nettu siitå, ettå se sisåltåå viive-elementin (30), joka on jårjestetty summaimen (37) ensimmåiseen tuloon (47) johtavalle signaalitielle.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, t u n -30 n e t t u siitå, ettå suodattimen (38) låhdon ja summaimen (37) toisen tulon (47) vålille on jårjestetty såådet-tåvåt elimet (39, 40, 45, 46) korjaussignaalin amplitudin ja napaisuuden muuttamiseksi.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, t u n -35 n e t t u siitå, ettå mainitut såådettåvåt elimet (39, 13 9:610 40, 45, 46) muodostuvat erottamalla suodattimen låhtolii-tåntå kahteen kanavaan (45, 46), joista toinen (46) kasit-tåå invertoivan elementin (39), jotka kummatkin kaksi ka-navaa (45, 46) johtavat saadettavan sekoittimen (40) kul-5 loinkin toiseen tuloon, jonka sekoittimen (40) sekoitettu signaalilåhto on kytketty summaimen (37) mainittuun toiseen låhtoon.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, t u n -n e t t u siitå, ettå mainittu såadettåvåt elimet (39, 10 40, 45, 46) muodostuvat nelikvadrantti-kertojasta, jonka yksi tulo (15) on kytketty suodattimen (38) låhtoon, toinen tulo ohjaussignaaligeneraattoriin, ja sen låhto summaimen (37) mainittuun toiseen tuloon (47). 14 ^-'lO