FI90610B - Videosignaalin korjauslaite - Google Patents

Description

i 90610

Videosignaalin korjauslaite

Keksintö koskee laitetta vaakapainuman häiritsemän videosignaalin korjaamiseksi, jossa on summainpiiri kor-5 jaussignaalin summaamiseksi korjattavaan videosignaaliin, jolloin mainittu korjattava videosignaali johdetaan koko päästökaistallaan summaimen ensimmäiseen tuloon ja jolloin korjattu signaali on käytettävissä summaimen lähdössä.

Vaakapainuma on signaalin vääristymä, jonka aiheut-10 taa lähetys-siirto-vastaanotto-laitteistokokonaisuus, ja tarkemmin vastaanottimien huono virityksen säätö, jolloin taajuuden siirtymä vaimentuvan sivukaistan johdosta aiheuttaa vääristymän.

Vastaanotossa ilmiö esiintyy kaltevien tasanteiden 15 muodossa videojuovan valkoisen tai harmaan tasoissa.

Ilmiö on erityisen haitallinen käytettäessä näen-näissatunnaisella juovaosien permutaatiolla muokattua siirtoa, sillä sen esiintyessä muokkaimen (scrambler) ja muokkauksen poistajan (descrambler) välisellä siirtoyh-20 teydellä, vaakapainuma ilmenee siitä, ettei tallennustoi-minnan aikana rajakohdan eri puolilla lisätyillä kuvaelementeillä ole samaa luminanssitasoa. Muokkauksen poista-mistoimet muuntavat tämän vääristymän "juovakohinaksi", joka näennäissatunnais-generaattorin johdosta jakaantuu 25 koko kuvaan.

Pääasiassa televisiovastaanottimissa käytetään siksi laitetta tämän virheen korjaamiseksi, mutta se voi vaihtoehtoisesti myös olla hyödyllinen ammattimaisissa sovellutuksissa, esimerkiksi kaapeliverkkojen syöttö-30 päässä.

Julkaisussa M. Christiansen et ai: "A video scrambler /descrambler concept for the PAL format", Journal of the Institution of Electronic and Radio Engineers, vol. 57, no.1, ss. 27 - 35, January/February 1987, selitetään 35 vaakapainuman korjaamista summaamalla videosignaaliin juo-

2 9 ϋ 6 1 O

vataajuudella oleva saha-aalto, jonka amplitudi ja merkki säädetään parhaimman tuloksen aikaansaamiseksi.

On kuitenkin havaittu, että pelkästään saha-aallolla summaamalla ei ole mahdollista korjata kaikkia sig-5 naalityyppejä, erityisesti koska tasojen kaltevuus riippuu niiden amplitudista. Jos signaali summaamisen sijasta kerrotaan saha-aallolla, havaitaan että menetelmä tuottaa hyviä tuloksia vain eritystapauksissa.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada laite, joka 10 tuottaa parempia tuloksia, ja joka kuitenkin edelleen on hyvin helposti toteutettavissa.

Keksinnön mukaiselle laitteelle on tarkemmin sanottuna tunnusomaista se, että summaimen toinen tulo, joka on järjestetty vastaanottamaan korjaussignaalin, kytketään 15 taajuussuodattimen lähtöön, jonka tuloon johdetaan korjattava videosignaali.

Täten toteutettu laite korjaa kaikki käytännössä käytetyt signaalit, erityisesti riippumatta niiden amplitudista.

20 Käytetty taajuussuodatin on edullisesti kaistan- päästösuodatin, jonka alempi rajataajuus sijaitsee alueella 100 Hz - 20 kHz ja ylempi rajataajuus alueella 20 kHz - 1 MHz.

Lisäksi on toivottavaa, että summaimeen tuodaan 25 vain osa suodatetusta signaalista, ja että tämän signaalin amplitudia säädetään korjauksen optimoimiseksi. Tätä tarkoitusta varten signaalin amplitudin ja napaisuuden muuttamiseksi on järjestetty säädettävät elimet suodattimen lähdön ja summaimen toisen tulon välille.

30 On olemassa vaara siitä, että kun tielle asetetaan suodatin, jonka lähtösignaali ainakin osittain summataan pääslgnaaliin, niin siirtymäsignaalit vääristyvät tämän suodattimen aiehuttaman ryhmäviiveen johdosta. Tämän haitan poistamiseksi järjestetään edullisesti viive-elementti 3 90610 signaalin tielle, joka johtaa summaimen ensimmäiseen tuloon.

Seuraavan ei-rajoittavan esimerkin avulla oheisiin piirustuksiin viitaten esitetty selitys auttaa paremmin 5 ymmärtämään sitä, miten keksintö voidaan toteuttaa.

Kuvio 1 esittää useita videosignaaleja muokkauk-sen/muokkauksen poistamisen aikaisen vaakapainuman häiritsevän vaikutuksen havainnollistamiseksi.

Kuvio 2 esittää useita videosignaaleja tekniikan 10 tason mukaisten eri korjausmenetelmien havainnollistamiseksi.

Kuvio 3 on erittäin kaaviollinen esitys keksinnön mukaisesta laitteesta.

Kuvio 4 on keksinnön erään suoritusmuodon yksityis-15 kohtainen piirikaavio.

Kuvio 5 on keksinnön mukaisella laitteella varustetun muokkauksen poistajan lohkokaavio.

Kuvio 6 on keksinnön mukaiseen laitteeseen sovellettavan säätöarvon määrittämiseksi tarvittavien toimen-20 piteiden vuokaavio.

Kuvion 1 a esittää videosignaalin, joka edustaa vakio harmaatasoa koko juovan pituudella. Tämä signaali muokataan permutoimalla juovan osia, ts. osa A edustaa juovan alkua ja osa B edustaa juovan loppuosaa. Vastaan-25 otossa nämä osat A ja B on invertoitava erottamalla ne viivan 41 osoittamalla hetkellä. Kuvion 1 b esittää saman signaalin siirron jälkeen. Siihen vaikuttaa häiritsevästi vaakapainumasta johtuva vika, joka on esitetty viivan 42 esittämästä vaakatasosta poikkeavalla kaltevuudella. Osien 30 A ja B permutaation jälkeen on kuvion 1 c signaalissa viivan 41 alueella haitallinen luminanssiero, joka näkyy toistetussa kuvassa.

Kuvio 2 esittää signaalien eri tapauksia, joihin virheet vaikuttavat tai eivät vaikuta. Jokaisessa tapauk-35 sessa on esitetty miten eri harmaatasot superponoituvat 4 90610 päällekkäin samassa juovassa. Signaali c on ldeaalisignaa-li, joka on saatavilla joko ennen siirtoa tai täydellisen korjauksen jälkeen vastaanotettaessa. Signaalit "a" ja "b" esittävät kahta tyypillistä virhettä. Signaalissa a taso-5 jen kaltevuus on verrannollinen amplitudiin, kun taas signaalissa b kaltevuus on riipumaton amplitudista. Jos signaaliin "b" summataan sopiva saha-aalto niin saadaan signaali "c". Jos signaali "a" kerrotaan sopivalla saha-aallolla niin saadaan myös signaali "c", ja näissä erityis-10 tapauksissa aikaansaatu korjaus on täydellinen. Mutta jos signaaliin "a" summataan vakio-saha-aalto, joka vastaa signaalin kaltevuutta keskimääräisellä amplitudilla, niin saadaan signaali "e”; jos signaali "b" kerrotaan saha-aallolla, niin saadaan signaali "d". Nämä signaalit "d" ja 15 "e" eivät ole oikein korjattuja. Oikean korjauksen aikaan saamiseksi on siten joka kohdassa valittava kertomisen ja summaamisen välillä ja lisäksi sovitettava korjaavan saha-aallon amplitudia. Saattaa myös olla, ettei kaltevuus ole vakio koko juovan mitalla, jolloin saha-aallolla ei 20 voida saada tyydyttävää tulosta.

Kuvio 3 esittää periaatteellisen piirikaavion keksinnön mukaisesta laitteesta, jolla ratkaistaan edellä mainitut ongelmat. Vaakapainuman häiritsemä videosignaali johdetaan tuloon 36. Tämä signaali siirretään koko päästö-25 kaistallaan summaimen 37 ensimmäiseen tuloon 47. Summaimen 37 toinen tulo 47 on kytketty suodattimen 38 lähtöön säädettävien elimien 39, 40, 45, 46 kautta, joita selitetään yksityiskohtaisesti jälempänä. Tulosignaali kohdassa 36 johdetaan suodattimen 38 tuloon 49, suodattimen ollessa 30 kaistanpäästösuodatin. Korjattu signaali saadaan summaimen 37 lähdöstä 35.

Suodattimen 38 ryhmäviiveen kompensoimiseksi on summaimen 37 ensimmäiseen tuloon 47 johtavalle signaali-tielle lisätty viivelinja 30. Tämä viivelinja ei merkit- 5 90610 tävässä määrin saa vaikuttaa videosignaalin taajuussisäl-töön.

Suodattimesta 38 tulevan korjaussignaalin amplitudin ja napaisuuden säätämiseksi on järjestetty säädettävät 5 elimet 39, 40, 45, 46 suodattimen 38 lähdön ja summaimen 37 toisen tulon 48 väliin. Nämä elimet muodostetaan jakamalla suodattimen 38 lähtöhaara kahteen kanavaan 45 ja 46, jolloin kanava 46 sisältää elimen 39, joka invertoi signaalin napaisuuden, muuttamatta sen amplitudia tai 10 muotoa. Kanava 45 päättyy potentiometrin 40 vastuksen toiseen päähän, ja elimen 39 lähtö kytketään sen toiseen päähän. Tämä potentiometri on säädettävä sekoitin, jonka kaksi vastuspäätä edustavat sekoitettavien signaalien kahta tuloa. Potentiometrin liuku, joka edustaa sekoitetun 15 signaalin lähtöä, on kytketty summaimen 37 mainittuun toiseen tuloon 48. Kun liuku on potentiometrin 40 vasemmanpuoleisessa (kuviossa 3) ääriasennossa, johdetaan suodattimesta tuleva signaali suoraan tuloon 48. Kun liuku on oikeanpuoleisessa ääriasennossa, johdetaan tuloon 48 in-20 vertoitu signaali, ts. suodattimen 38 lähtösignaali vähennetään korjattavasta signaalista 36. Liu'un ollessa tarkalleen keskiasennossa, vähennetään kanavissa 45 ja 46,39 kulkevat vastakkaiset signaalit toisistaan, jolloin ne kumoutuvat, eikä mitään korjausta suoriteta. Kaikki välis-25 sä olevat säädöt ovat mahdollisia. Optimisäädön määrittävää menetelmää selitetään alempana, samoin kuin piiriä, jolla suoritetaan potentiometrin 40 toiminta, mutta jota voidaan ohjata sähkösignaaleilla.

Jotta voitaisiin estää invertterin 39 kautta kulun 30 aiheuttama ero invertoidun signaalin ja suoran signaalin välillä, olisi vaihtoehtoisesti mahdollista sisällyttää molempiin kanaviin 45 ja 46 (esittämättä oleva) operaatio-vahvistin, joka johtaisi signaalit vahvistimen plus-tuloon toisen kanavan kautta ja miinus-tuloon toisen kanavan 35 kautta. Vaihtoehtoisesti olisi mahdollista käyttää neli- 6 90610 kvadrantti-kertojaa, joka on kaupallisesti saatavilla integroituna piirinä, jonka toinen tulo kytkettäisiin suodattimen lähtöön ja toinen tulo säätösignaaligeneraat-toriin, ja jonka lähtö kytkettäisiin summaimen mainittuun 5 toiseen tuloon. Tätä ratkaisua käytetään suoritusmuodossa, joka esitetään yksityiskohtaisemmin kuviossa 4, ja jota nyt selitetään.

Korjattava signaali johdetaan tuloon 36. Tästä tulosta vaakasuora yhteys kuviossa johtaa suodattimeen 17 10 - 21, ja toinen yhteys johtaa kuviossa alaspäin sekoitti- melle 28, 29 ilman päästökaistan muunnosta.

Tuloon 36 liittyvä resistanssisilta 43, 18, jonka toinen pää on kytketty maahan, muodostaa kiinteän vaimen-timen, sekä samalla vastuksen 43 kanssa sarjaan järjeste-15 tyn kondensaattorin 17 johdosta ensimmäisen asteen yli-päästösuodattimen, jonka rajataajuus on välillä 100 Hz -20 kHz. Seuraavassa esitettyjen arvojen yhteydessä raja-taajuus on likimain 13 kHz. Tämän suodattimen 43, 17, 18 kanssa sarjassa on toinen suodatin 19, 20, 21, joka muo-20 dostuu sarjaan kytketystä induktanssista 19 ja vastuksesta 20, joka on järjestetty kondensaattorin 21 rinnalle, jonka toinen pää on kytketty maahan. Tämä suodatin on toisen asteen alipäästösuodatin, jonka rajataajuus on välillä 20 kHz - 1 MHz. Seuraavassa esitettyjen arvojen yhteydessä 25 rajataajuus on tässä likimain 700 kHz. Tämän suodattimen lähtö johdetaan tuloon 15 integroidussa piirissä, joka on kaupallisesti saatavana tyyppimerkinnällä TLC7524. Tämä piiri on analogia/digitaalimuunnin, joka voi suorittaa nelikvadranttikertojan toiminnot: tulo 15 on järjestetty 30 vastaanottamaan analogisen signaalin, ja tulot 4-11 vastaanottamaan 8-bittisen digitaalisen arvon, joka tuodaan monilankaisella johdolla 23. Piiri toteuttaa analogisen signaalin kertomisen digitaaliarvolla, joka voi olla positiivinen tai negatiivinen, ja syöttää tuloksen analogisena 35 signaalina lähdöstä 1. Suunnittelijan ohjeen mukaan tämä 7 90610 lähtö johtaa operaatiovahvistimen 22 miinus-tuloon, jonka lähtö takaisinkytketään integroidun piirin liitäntään 16. Syöttöjännite +5 V liitetään tuloon 14 ja tulot 3, 12, 13 on kytketty maahan.

5 Integroidun piirin liitännässä 16 oleva signaali sekoitetaan liitännän 15 tulosignaaliin kahden vastuksen 24, 25 kautta, jotka on järjestetty sarjaan näiden kahden liitännän välille. Näiden kahden vastuksen välinen liitän-täpiste on kytketty operaatiovahvistimen 44 miinus-tuloon, 10 joka vahvistin on järjestetty tavanomaiseksi invertoivaksi vahvistimeksi takaisinkytkennällä vahvistuksen asettamiseksi vastuksen 27 avulla, jolloin plus-tulo on kytketty maahan vastuksen 26 kautta. Amplitudiltaan ja napaisuudeltaan säädetty korjaussignaali on lopulta saatavilla vah-15 vistimen 44 lähdössä liitännässä 51.

Toinen tulohaara (pystyhaara) sisältää sovitusvas-tuksen 31 kanssa sarjaan järjestetyn viivelinjan 30. Korjattava videosignaali on käsillä kohdassa 50. Vastus-kon-densaattoriverkko 32 - 34 toimii viivelinjan impedanssin 20 sovituksena sekä päästökaistan korjauslaitteena.

Summa in muodostuu yksinkertaisesti kahdesta vastuksesta 28 ja 29, jotka on järjestetty sarjaan liitäntöjen 50 ja 51 välille, jolloin korjattu signaali lopuksi on käsillä kohdassa 35, vastusten 28, 29 välisessä pisteessä. 25 Tämä piiri sisältyy televisiovastaanottimeen liit tyvän muokkauksen poistopiirin koteloon, vastaanottimen demoduloidun videon lähteen ja muokkauksen poistopiirin välillä.

Seuraavia komponentteja (kuvio 4) käyttävä suori-30 tusmuoto on tuottanut hyviä tuloksia:

Vastukset: Kondensaattorit:

18: 100 ohm 17: 10 nF

20: 100 ohm 21: 2,2 nF

35 24: 15 ohm 34: 820 pF

8 s'. 6;o 25: 30 ohm 26: 7,5 ohm Induktanssi: 27: säädettävä 19: 22 μΗ alueella 30-80kohm 5 28: 100 ohm Operaatiovahvistimet: 29: 100 ohm 22, 44: 2x1/2 LF 353 31: säädettävä, maks. 220 ohm Viivelinja: 32: 820 ohm viive = 0,9 ps 10 33: 82 ohm 43: 1,1 kohm Ominaisimpedanssi: 150 ohm

Seuraavassa selitetään nyt menetelmää korjauksen korjausarvon valitsemiseksi. Kertojan amplitudin ohjaus-15 tulon ollessa tässä digitaalinen tulo, voidaan korjausarvon määrittäminen toteuttaa digitaalisesti.

CCIR:n suosituksen mukaisesti juovassa no. 17 on vaakasuora tasanne, luminanssitasanne. Muissa standardeissa on aina olemassa vastaavia tasanteita: keksintöä voi-20 daan siis erittäin edullisesti käyttää dekoodattaessa MAC-standardin mukaisia lähetyksiä, joissa vaakapainuman ongelma on erityisen suuri käytettäessä muokkausta/muok-kauksen poistoa.

Luminanssikynnyksen kahdessa ääripäässä olevan 25 signaalin amplitudista otetaan esimerkiksi näytteitä, ja mitatut arvot käsitellään digitaalisella prosessorilla. Tämä digitaalinen prosessori voi edullisesti tallettaa useita arvoja, ja muodostamalla keskiarvon se erityisesti voi vähentää sellaisten näytteiden esiintymistä, jotka 30 kohinan johdosta ovat vääriä. Järjestelmä toimii takaisin-kytkennällä, jolloin prosessori laskee korjauksen, joka optimaalisella tavalla mahdollistaa konvergoinnin vääristymään, joka on pienempi kuin ennalta määrätty arvo.

Kuviossa 5, joka esittää osan muokkauksen poisto-35 piirillä varustetusta vastaanottimen videokanavasta, muo-

9 ? !'; 6 1 O

kattu signaali johdetaan liitäntään 36 ja muokkauksen poistamisen jälkeen saatu signaali syötetään lähtösignaa-lina liitännästä 67. Tämä signaali kulkee järjestyksessä ensin elementin 60 läpi, joka sisältää kuviossa 4 esitetyn 5 piirin (samoin tulo/lähtö-viitenumeroin 36, 23, 35), ana-logia/digitaalimuuntimen 61, käsittelypiirin 62, ja lopuksi analogia/digitaalimuuntimen 63 läpi. Liitännästä 36 signaali johdetaan myös tahdistuserotuksen piiriin 66, joka syöttää dekoodauspiirille 64 ja mikroprosessorille 10 65 ne hetket, jolloin juovapalautus ja kenttäpalautus al kavat. Elementti 62 sisältää täsmällisemmin kaksi muistia, joita käytetään vuorotellen toista ja toista juovaa varten, ja jotka molemmat pystyvät tallettamaan yhden juovan kaiken digitaalisen videodatan, niin että juovasegmenttien 15 vaihtaminen voi tapahtua muokkaamalla muistien osoitusjärjestystä. Elementti 64 on reaaliaikainen liitäntäpiiri, joka hallitsee muistien osoitteita paljon nopeammin kuin mitä prosessorilla 65 olisi mahdollista, jolloin vuorostaan prosessori hallitsee ohjaussanoja pienemmällä nopeu-20 della. Näiden elemnttien 62, 64, 65, 66 kokonaisuus toimii siten tunnetulla tavalla muokkauksen poistoa varten, mikä ei muodostaa keksinnön osaa.

Näitä samoja elementtejä käytetään myös vaakapai-numan korjauksen optimaalisen säädön määrittämiseksi. Tätä 25 varten dekoodauspiiri on varustettu ajastimella, joka erottimen 66 syöttämien juovapaluun hetkien perusteella syöttää signaalin testi juovan luminanssitasanteiden alussa ja lopussa. Nämä signaalit liipaisevat käsittelyelementis-sä 62 useiden peräkkästen näytteiden ottamisen korjatta-30 vasta signaalista luminanssitasanteen alussa, ja uudelleen useita peräkkäisiä näytteitä tämän tasanteen lopussa. Elementti 62 on varustettu lisämuisteilla näiden näytteiden tallettamiseksi, jotka sen jälkeen johdetaan yhteyden 68 kautta mikroprosessorille 65, joka laskee näytteiden kes-35 kiarvon tasanteen alussa sekä näytteiden keskiarvon tasan- 10 S- ϋ 6 i 0 teen lopussa, ja joka sen jälkeen määrittelee luminanssi-tasanteen kaltevuuden tasanteen alun ja lopun näytteiden välisestä erotuksesta. Sen jälkeen prosessori laskee kor-jausarvon, jonka se johtaa yhteyden 23 kautta korjausele-5 mentille 60 sanan muodossa, esimerkiksi 8-bittisen sanan muodossa.

Mikroprosessorin 65 laskentamenetelmä esitetään kuviossa 6 vuokaavion muodossa. Suorakaiteet edustavat kulloinkin seuraavia toimintoja: 10 52: lasketaan näytteiden keskiarvo useiden kenttien yli.

53: testataan luminanssitasanteen olemassaolo (Y = kyllä, N = ei).

54: lasketaan luminanssitasanteen kaltevuus.

15 55: testataan kaltevuuden arvo: Y = kaltevuus on pienempi kuin kiinteä kynnys N = kaltevuus suurempi kuin kiinteä kynnys.

20 56: muuttumaton korjaus.

57: lasketaan uusi korjaus.

58: luetaan uudelleenlaskennan tulos.

59: nollakorjaus.

Otetun kahden näyteryhmän keskiarvon laskeminen 25 (toiminta 52) mahdollistaa tarkemmin ottaen kohinan sekä nopeiden vaihteluiden vaikutuksen välttämisen testattavaan referenssitasanteeseen.

Näiden näyteryhmien arvosta voidaan päätellä (toiminta 53) testitasanteen olemassaolo tai sen puuttuminen. 30 Jos se puuttuu, korjaus vain yksinkertaisesti peruutetaan (alkeellisena turvakeinona tämä toimenpide suoritetaan vain sen jälkeen kun testitasanteen puuttuminen on havaittu useita peräkkäisiä kertoja).

Lukeminen (toiminta 58) käsittää lasketun korjauk-35 sen keskiarvon sekä edellisten korjausten painotetun sum-

li 9 j 6 1 O

man päättämisen ennalta määrätyllä hetkellä, niin että vältetään korjauksen epästabiilisuus.

Toimintavaiheessa 55 tehtävän testauksen avulla, onko virhe ennalta määrätyn arvon alapuolella, ja jos näin 5 on, edellisen korjauksen uudelleen soveltaminen, mahdollistaa ideaaliarvon ympärillä pienellä amplitudilla esiintyvien värähtelyjen välttämisen.

Claims (9)

12 " : c ; O

1. Laite vaakapainuman häiritsemän videosignaalin korjaamiseksi, jossa on summainpiiri korjaussignaalin sum- 5 maamiseksi korjattavaan videosignaaliin, jolloin mainittu korjattava videosignaali johdetaan koko päästökaistallaan summaimen (37) ensimmäiseen tuloon (47), ja jolloin korjattu signaali on käytettävissä summaimen (37) lähdössä (35), tunnettu siitä, että summaimen (37) toinen 10 tulo (47), joka on järjestetty vastaanottamaan korjaussig- naalin, on kytketty taajuussuodattimen (38) lähtöön, jonka tuloon johdetaan korjattava videosignaali.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että suodatin (38) on kaistanpäästösuo- 15 datin.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että suodatin (38) muodostuu alipäästö-suodattimen ja ylipäästösuodattimen kaskadijärjestelystä.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, t u n -20 n e t t u siitä, että suodattimen (38) alempi rajataajuus sijaitsee alueella 100 Hz - 20 kHz.

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että suodattimen (38) ylempi rajataajuus sijaitsee alueella 20 kHz - 1 MHz.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tun nettu siitä, että se sisältää viive-elementin (30), joka on järjestetty summaimen (37) ensimmäiseen tuloon (47) johtavalle signaalitielle.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, t u n -30 n e t t u siitä, että suodattimen (38) lähdön ja summaimen (37) toisen tulon (47) välille on järjestetty säädettävät elimet (39, 40, 45, 46) korjaussignaalin amplitudin ja napaisuuden muuttamiseksi.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, t u n -35 n e t t u siitä, että mainitut säädettävät elimet (39, 13 9:610 40, 45, 46) muodostuvat erottamalla suodattimen lähtölii-täntä kahteen kanavaan (45, 46), joista toinen (46) käsittää invertoivan elementin (39), jotka kummatkin kaksi kanavaa (45, 46) johtavat säädettävän sekoittimen (40) kul-5 loinkin toiseen tuloon, jonka sekoittimen (40) sekoitettu signaalilähtö on kytketty summaimen (37) mainittuun toiseen lähtöön.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu säädettävät elimet (39, 10 40, 45, 46) muodostuvat nelikvadrantti-kertojasta, jonka yksi tulo (15) on kytketty suodattimen (38) lähtöön, toinen tulo ohjaussignaaligeneraattoriin, ja sen lähtö summaimen (37) mainittuun toiseen tuloon (47). 14 ^-'lO