FI62446C - Automatisk kontrollanordning foer frekvensaotergivning i en luinanskanal - Google Patents

Description

f-__rm KUULUTUSJULKAISU /n /14/; 3¾¾ W ^UTLieeNINeSSKRIFT,,^446 •gjgRR c Patentti ry enne' iy 10 1- iVj- ^ ^ (51) Kv.lk?/b*.CI.3 H 04 N 9/535 SUOMI—FINLAND (21) —P«*«K*n*6knJni 752850 (22) H»k«ml$p*lYl — AnaBfcnlnpd«c 14.10.75 (23) AHntpUvt—GtMgfratadif l4.10.75 (41) Tullut fulklMicsI— ftlhrtt o/f«ncll| 22 oi 76

Petmttl· Ja r*kl«t*rihaintu» (44) Nihttvilolpanon f· ktiuyulkRtaun pvm. — -ö Qo

Patent- oeh fgIstantyralm AmBkan uttagd och utl.»krtfwn pubtlcand il.Uo.o2 (32)(33)(31) hT^Mtr «tuotkeu» —B«gtrd pHorhat 21.10. Jk USA(US) 516589 (71) RCA Corporation, 30 Rockefeller Plaza, New York, N.Y. 10022, USA(US) ' (72) Jack Avins, Princeton, New Jersey, USA(US) (74) Oy Kolster Ab (54) Automaattinen valotiheyskanavan taajuusvasteen säätölaitteisto -

Automatisk kontrollanordning för frekvensätergivning i en 1rnnina.wsVft.riql Tämä keksintö kohdistuu laitteistoon, jolla parannetaan muutosvastetta ja pienten yksityiskohtien erotuskykyä television videomerkin käsittelysysteemissä ja erityisesti se kohdistuu laitteeseen videosignaalien käsittelemiseksi väritelevisiovastaanotti-messa johon laitteeseen kuuluu lähde yhdistetyille videosignaaleille, joihin kuuluu valotiheyskomponentti, joka kattaa leveän taajuuskaistan, ja värikkyyskomponentti, joka kattaa osan mainitusta leveästä taajuuskaistasta, jolloin mainittu värikkyyskomponentti käsittää moduloituja väriapukantoaaltoja, jolloin mainittu laite on sovitettu käsittelemään mainittuja yhdistettyjä videosig-naaleita ja sisältää värikkyyskanavan, joka on liitetty yhdistettyjen videosignaalien lähteeseen ja joka sisältää elimet, joihin voidaan vaikuttaa riippuen mainituista moduloiduista apukanto-aalloista useiden värierosignaalien johtamiseksi tästä, ja valo-tiheyskanava, johon kuuluu signaalien viivästyseiimet, jotka on kytketty mainittuun videosignaalilähteeseen, useita signaalien kytkentäelimiä, jotka on kytketty mainittuihin signaalien viiväs- 2 6?446 tyselimiin useiden viivästettyjen videosignaalien synnyttämiseksi, ensimmäiset elimet ainakin ensimmäisen ja toisen mainituista viivästetyistä videosignaaleista yhdistämiseksi, jotka sijaitsevat toisistaan ajallisesti erillään vastaten aikajaksoa, joka on oleellisesti sama kuin NT/2, missä T muodostaa ennalta määrätyn, mainitusta lähteestä johdetun signaalikomponentin jakson ja N on kokonaisluku, joka on suurempi kuin 1, ensimmäisen yhdistetyn signaalin aikaansaamiseksi, ja elimet ensimmäisen amplitudisääde-tyn signaalin johtamiseksi ainakin kolmannesta viivästetystä videosignaalista, joka johdettu signaali sijaitsee ajallisesti mainittujen ensimmäisen ja toisen viivästetyn videosignaalin välissä .

Suurempien kuvaputkien kehittäminen televisiovastaanottimia varten on tehnyt yhä tärkeämmäksi parantaa muutosvastetta television videosignaalien käsittelysysteemeissä. Kuvalaadun kannalta tämä parannus vastaa sävyjen välisten siirtymien, kuten myöskin pienten yksityiskohtien toistettavuuden parantamista.

Väritelevision yhdistetyt signaalit sisältävät valotihey-den, värikkyyden, tahdistuksen ja äänen komponentit. Käytettäessä USA-standardeja on valotiheyssignaaleilla suhteellisen laaja kaistanleveys (esim. likimain 4 MHz) ja alempi taajuuskaista ulottuu alas aina tasavirtaan (nollataajuuteen) saakka. Ylempi taajuuksien kaista yhdistetyissä signaaleissa (esim. 2...5 MHz) sältää myös värikkyys- ja äänisignaalit. Värikkyyssignaaleilla on moduloidun värin apukantoaallon signaalin muoto ja ne on järjestetty taajuudeltaan värin apukantoaaltosignaalin taajuuden (esim. 3,58 MHz) suhteen. Äänisignaaleilla on moduloidun äänen apukantoaaltosignaalin muoto ja ne on taajuudeltaan järjestetty äänen apukantoaallon signaalin taajuuteen (esim. 4,5 MHz) nähden. Äkillisten siirtymien"ja pienten yksityiskohtien tieto tässä kuvassa sisältyy suhteellisen korkeataajuisiin valotiheyssignaalin komponentteihin. Jotta käsiteltäisiin nämä signaalit sisältyy väri-television vastaanottimiin värikkyyskanava, jolla käsitellään värikkyyssignaaleja, valotiheyskanava, jolla käsitellään valoti-heyssignaaleja sekä äänen kanava, jolla käsitellään äänisignaaleja.

Jotta voitaisiin parantaa terävyyttä ja pienten yksityiskohtien erotettavuutta kuvassa on toivottavaa parantaa suurtaa-juusvastetta valotiheyskanavassa muodostamalla valotiheyskanavaan 3 62446 suhteellisen leveä kaistanleveys tai suhteessa vahvistamalla suurtaajuisten komponenttien amplitudeja valotiheyssignaaleista tai molemmilla näistä tavoista. Suhteellisen suurtaajuisten kom-pontenttien amplitudien vahvistamista valotiheyssignaaleissa nimitetään korostukseksi. Valotiheyskanavan kaistanleveyden leventäminen pyrkii johtamaan "ennakkosiirtymien" muodostumiseen juuri ennen siirtymähetkeä sekä "jälkisiirtymään" juuri siirtymän jälkeen, niin että esim. siirtyminen valkeasta mustaan tehostuu, koska osuus toistettavasta kuvasta juuri ennen siirtymäkohtaa on valkeampi kuin mitä se on alkuperäisessä kuvassa ja juuri siirtymän jälkeen se on mustempi kuin mitä se on alkuperäisessä kuvassa.

Kuitenkin rajoitetaan suurtaajuusvastetta valotiheyskana-valla yleensä tarkoituksellisesti kaistanpäästösuotiemien tai vastaavien avulla, jotta poistettaisiin ne taajuuskomponentit, jotka vastaavat värikkyys- ja äänisignaaleja tällä valotiheys-kanavalla. Värikkyys- ja äänisignaalien läsnäolo valotiheyskana-valla pyrkii aikaansaamaan näkyviä kuvioita kuvaruutuun, mikä saattaa häiritä katsojaa. Täten nykyisissä väritelevisiovastaan-ottimissa toteutetaan yleensä kompromissi valotiheyskanavan, jossa olisi maksimisuuruinen suurtaajuusvaste pienten yksityiskohtien terävää erottamista varten ja terävien sävysiirtymien aikaansaamiseksi sekä valotiheyskanavan välillä, jolla on rajoitettu suurtaajuusvaste, jotta estettäisiin haitallisten näkyvien kuvioiden muodostuminen tähän kuvaan.

Koska haitallisia näkyviä kuvia ei helposti aikaansaada kun valotiheyskanava on suhteellisen vapaa sellaisesta signaalista, kuten värikkyyssignaalista ja äänisignaalista, on jo ehdotettu laitteistoja, joilla automaattisesti säädetään valotiheyskanavan kaistanleveyttä sen määrän haitallisia signaaleja mukaisesti, joita on mukana valotiheyskanavalla. Tällaisia laitteita on kuvattuna US-patenteissa 2,895,004, keksijänä G.L. Fredendall; 2,905,751, keksijänä G. Ralston; 2,910,528, keksijänä O.E. Peterson; 3,139,848, keksijänä D. Richman; 3,167,611, keksijänä K.M.

St. John sekä 3,749,824, keksijänä T. Sagashima sekä muut.

Täytyy olla huolellinen valittaessa laitteistoa, jolla parannetaan suurtaajuusvastetta videon käsittelysysteemissä. Tämä tilanne vallitsee siitä riippumatta onko tällainen suurtaajuusvaste kiinteä vai säädetäänkö sitä automaattisesti säätömerkin 4 62446 mukaisesti. Esim.videon käsittelysysteemit, joilla on suhteellisen laaja kaistanleveys saattavat aikaansaada vähemmän terävän kuvan kuin mitä kapeamman kaistanleveyden systeemit, koska laajan kaistanleveyden systeemeissä saattaa esiintyä vaiheen epälineaarisuutta tai vääntymää taajuuden funktiona. Tämä tahtoo sanoa, että koska laajan kaistanleveyden systeemeissä yleensä on jyrkemmät suurtaäjuussignaalien sammutusominaisuudet (lisääntyvä merkin vaimentuma taajuuden kasvaessa) kuin mitä on kapeamman kaistanleveyden systeemeissä saattavat suurtaajuuden videosignaalin komponentit viipyä enemmän kuin alemman taajuuden videosignaalin komponentit. Vaiheen vääntymä tai epälineaarisuus tulee ensisijaisesti esille haitallisten epäsymmetristen ennak-kosiirtymien ja jälkisiirtymien läsnäolona ja kohinasointina käsitellyissä videosignaaleissa. Epäsymmetriset ennakkosiirty-mät ja jälkisiirtymät sekä kohinasointi ovat erityisen haitallisia koska ne eivät yleensä ole helposti säädettävissä ja aikaansaavat näkyviä ilmiöitä, jotka eivät katsojaa miellytä. Vastaavasti täytyy olla huolellinen että vältettäisiin säätämätöntä vaiheen vääntymää korostuslaitteistossa, jolla tehostetaan suur-taajuuskomponenttien amplitudeja valotiheyssignaaleista. Myöskin tässä tapauksessa kuvat, joita kehitetään käsiteltyjen videosignaalien perusteella eivät ehkä olekaan katsojaa miellyttäviä, koska esiintyy kohinasointia ja säätämättömiä ennakkosiirtymiä ja jälkisiirtymiä. Seurauksena tällaisista vaiheen vääntymistä muutosvaste ja pienten yksityiskohtien terävyys videon käsittely systeemeissä, joissa on järjestelyt suurtaajuusvasteen parantamiseksi tässä syteemissä saattavat olla huonompia kuin mitä odotettaisiin.

On jo tunnettua, että haluttu amplitudin tai vaiheem ominaisfunktio (tai molemmat ) funktiona taajuudesta on muodostettavissa laitteistossa, jossa viivästettyjä signaaleja, jotka aikaansaadaan merkinkytkentäpisteistä (joita yleensä nimitetään sivu-ulosotoiksi) viivelinjan osuudella tai vastaavassa laitteessa yhdistetään ennakolta määrätyllä tavalla niin, että saadaan halutut ominaisuudet. Tällaisia laittistoja on yleisesti kuvattuna US-patentissa 2,263,376, keksijänä A.D. Blumlein sekä muut, artikkelissa nimeltään "Transversal Filters”, kirjoittanut H.E. Kaliman, julkaistu lehdessä"Proceedings of the I.F.E.", volyymi 28, n:o 7, sivut 302...310, heinäkuu 1940; artikkelissa 5 62446 nimeltään "Selectivity and Transient Response Synthesis", kirjoittanut R.W. Sonnenfeldt, julkaistu lehdessä"I.R.E. Transactions on Broadcast and Television Receivers", volyymi PTR-1, n:o 3, sivut 1,..8, heinäkuu 1955 sekä artikkelissa nimeltään "A Transversal Equalizer for Television Circuits", kirjoittanut R.V. Sperry sekä D. Surenian, julkaistu lehdessä "Bell System Technical Journal", volyymi 39, n:o 3, sivut 405...422, maaliskuu 1960.

Tällainen laitteisto, jollaista on joskus kutsuttu poikittaissuuntaiseksi tasoittimeksi tai suotimeksi on yleensä käyttökelpoinen joukkoon sovellutuksia signaalikäsittelyssä. Esim. voidaan tällainen laitteisto havaita käyttökelpoiseksi vaakasuuntaisen ja pystysuuntaisen pistevääristymän korjailussa, kuten on kuvattuna US-patentissa 2,759,044, keksijänä B. M. Oliver.

Edelleen kuvaa US-patentti 3,749,824, mistä yllä on mainittu, laitteistoa, jossa on valinnaisesti kytketty heijastava pääte toiseen päähän valotiheyskanavan viivelinjaa toimimaan, tietyn säätösignaalin mukaisesti, joka edustaa värin tiedon määrää videon signaaleissa siten, että sammutetaan värikkyyssignaalin osuudet. Viivelinja on myös kuvattuna toimimassa kompensoimassa aikaviiveiden eroja signaaleissa, jotka on käsitelty valotiheys-ja värikkyyskanavilla.

Eräässä samanaikaisessa US-patenttihakemuksessa n:o 486,241 nimeltään "Television Signal Processing Apparatus", keksijänä Joseph Peter Bingham, jätetty 5. heinäkuuta 1974, on kuvattu laitteistoa, jolla suhteessa lisätään suurtaajuuskompo-nenttien amplitudeja valotiheyssignaalien osuuksilla samanaikaisesti vaimentaen värikkyys- tai äänisignaalien osuuksien tai molempien amplitudeja. Laitteistoon sisältyy viivelinja, joka toimii television videosignaalien perusteella tämän ollessa varustettu joukolla sivu-ulosottoja, niin että aikaansaadaan joukko viivytettyjä videosignaaleja. Nämä viivästetyt videosignaalit yhdistetään jotta aikaansaadaan erityinen haluttu vasteen riippuvuus valotiheyskanavalle.

Tällä laitteistolla aikaansaadaan parannettu muutosvaste, joka sopii yhteen haitallisten signaalien vaimentamisen kanssa, mitkä muutoin normaalisti aikaansaisivat kiusallisia näkyviä kuvioita. Tällä laitteistolla aikaansaadaan myös helposti säädettä- 6 62446 vä ennakkosiirtymä tai jälkisiirtymä. Laite säätää edelleen amplitudin ja taajuuden välisen siirtofunktion amplitudin huippua ulostulon signaalissa. Tämä ei oleellisesti vaikuta tasavirta-komponenttien amplitudeihin taajuuskomponenteista tietyn taajuuden f läheisyydessä, kuten värikkyyden tai äänen apukantoaallon taajuudella. Edelleen on laitteisto järjestetty siten, että tiettyä osaa viivelinjasta voidaan käyttää tasoittamaan aikaviive-eroja signaaleissa, joita on käsitelty värikkyys- ja valo-tiheyskanavilla.

Nyt kyseessä oleva keksintö on käyttökelpoinen laitteistossa, jolla automaattisesti säädetään amplitudin ja taajuuden välisen siirtofunktion ennakolta määrättyjen amplitudin pisteiden taajuuden sijaintikohtaa television videosignaalin käsittely systeemissä.

Nyt kyseessä olevan keksinnön mukainen laite videosignaalien käsittelemiseksi on tunnettu elimistä toisen amolitudisää-detyn signaalin johtamiseksi ainakin neljännestä ja viidennestä viivästetystä videosignaalista, jotka kumpikin sijaitseva ajallisesti ensimmäisen ja toisen viivästetyn videosignaalin välissä, toisista elimistä toisen mainituista amplitudisäädetyistä signaaleista yhdistämiseksi mainitun ensimmäisen yhdistetyn signaalin kanssa toisen yhdistetyn signaalin aikaansaamiseksi, elimistä mainitun ensimmäisen ja toisen amplitudisäädetyn signaalin ja ensimmäisen ohjaussignaalin mainitusta värikkyyskanavasta valinnaiseksi yhdistämiseksi kaistanleveyden määräävän signaalin aikaansaamiseksi, joka sisältää osia ensimmäisestä ja toisesta amplitudisäädetystä signaalista, ja kolmansista elimistä mainitun kaistanleveyden määräävän signaalin ja mainitun toisen yhdistetyn signaalin yhdistämiseksi ulostulosignaalin aikaansaamiseksi valotiheyskanavan kaistanleveyden säätämiseksi suhteessa ensimmäiseen ohjaussignaaliin ja ensimmäisen ja toisen amplitudi-säädetyn signaalin amplitudeihin.

Erään toisen nyt kyseessä olevan keksinnön piirteen mukaisesti on ensimmäisen ja toisen amplitudisäädetyn signaalin amplitudiltaan säädetyt osat säädetty käänteisesti suhteessa toisiinsa mainitun ensimmäisen ohjaussignaalin mukaisesti.

Vielä erään kyseessä olevan keksinnön pirteen mukaisesti ensimmäinen ohjaussignaali edustaa videosignaalin väri-informaa- 7 62446 tion amplitudia/ mainittu amplitudiltaan säädetty osa ensimmäisestä amplitudisäädetystä signaalista on säädetty käänteisessä suhteessa väri-informaation amplitudiin ja mainittu amplitudiltaan säädetty osa toisesta amplitudisäädetystä signaalista on säädetty suorassa suhteessa väri-informaation amplitudiin.

Oheisissa piirustuksissa esittää kuvio 1 osittain lohko-kaavion muodossa ja osittain kaavamaisessa muodossa yleistä järjestelyä televisiovastaanottimelle, missä käytetään nyt ky-sessä olevan keksinnön suoritusmuotoa.

Kuvio 2 esittää kaavamaista kuviota kuviossa 1 esitetyn, nyt kyseessä olevan keksinnön suoritusmuodon toteutuksesta.

Kuviot 3 ja 4 ovat graafisia esityksiä erilaisista amplitudien ja taajuuden välisistä siirtofunktioista näiden liittyessä kuviossa 1 esitettyyn,nyt kyseessä olevan keksinnön suoritusmuotoon.

Kuvio 5 esittää kaaviokuvaa eräästä toisesta, nyt kyseessä olevan keksinnön suoritusmuodosta, mikä on käyttökelpoinen kuviossa 1 esitetyn väritelevisiovastaanottimen yleisessä järjestelyssä.

Kuvio 6 esittää graafista esitystä erilaisesta amplitudin ja taajuuden välisestä siirtofunktiosta näiden liittyessä kuviossa 5 esitettyyn, nyt kyseessä olevan keksinnön suoritusmuotoon.

Viitaten kuvioon 1 on siinä esitetty signaalikäsittely-yksikkö 12, joka toimii radiotaajuisten (RF) televisiosignaalien perusteella, jotka vastaanotetaan antenniin kehittäen soveliaiden välitaajuuspiirien (joita ei ole esitetty) sekä ilmaisinpii-rien (joite ei ole esitetty) avulla yhdistetyn videosignaalin, johon kuuluu värikkyyden, valotiheyden, äänen ja synkronisoinnin signaalit. Ulostulo signaalikäsittely-yksiköstä 12 on kytketty värkkyyskanavaan 14 sekä valotiheyskanavaan 16.

Värikkyyskanavaan 14 sisältyy kaistanpäästösuodin 18, jonka tehtävänä on erotella signaalit värikkyyssignaalien taajuuskaistalla (esim. likimain 2,1 MHz ... 4,2 MHz alueella) yhdistetyistä videosignaaleista. Ulostulon signaali kaistanpäästö-suotimesta 18 vahvistetaan vahvistimella 20 ja se kytketään sitten synkroniseen ilmaisimeen 22. Ulostulosignaali vahvistimesta 20 kytketään myös purskeilmaisimeen 24 yhdessä purskeveräjäsignaa-lin kanssa, joka on kehitetty poikkeutuspiireissä 50. Purskeverä jäsignaali muodostuu pulsseista, jotka on synkronisoitu 8 62446 tahtipulsseihin verrattuna, joita on aikaansaatu synkronisoinnin erottimella 48 ja se edustaa väripurkaussignaalien ajallista sijaintia näiden sisältyessä yhdistettyyn videosignaaliin. Purs-keilmaisimen 24 tehtävänä on poistaa väripurskesignaalit vahvistimen 20 ulostulosignaalista. Väripurskesignaalit edustavat värikkyyssignaalin vaiheen vertailutietoa, mikä on tarpeen vä-rikkyyssignaalien demoduloimiseksi. Väripurskesignaalit on kytketty lukittuun oskillaattoriin 26, jonka tehtävänä on aikaansaada signaali, jolla on sama taajuus (esim. 3,58 MHz) kuin mitä on väriapukantoaallon signaalilla ja joka on vaihelukittu purske-signaalien vaiheeseen. Erilaisia tunnettuja ratkaisuja lukittua oskillaattoria 26 varten voidaan käyttää. Ulostulon signaali lukitusta oskillaattorista 26 kytketään synkroniseen ilmaisimeen 22, missä sitä käytetään aikaansaamaan värkkyyssignaalin vaiheen vertailusignaalit, esim. I (samavaiheinen) sekä Q (neljännes siirretty) signaalit. Synkronisen ilmaisimen 22 tehtävän on demoduloida värikkyyssignaalit ja lopulta aikaansaada värisignaa-lit, jotka edustavat esim. R-Y, B-Y ja G-Y tietoa.

Värinsalpapiiri 28 on kytkettynä purskeilmaisimen 24 ulostuloon ja sen tehtävänä on kehittää signaali, jolla estetään synkronisen ilmaisimen 22 (tai muiden osuuksien värikkyyskana-vasta 14) toiminta kun purskesignaalin amplitudi on alle ennakolta määritellyn kynnysarvon tason.

Amplitudin ilmaisin 30 on kytketty vahvistimen 20 ulostuloon ja sen tehtävänä on aikaansaada värikkyyssignaalin päästö-kaistan amplitudisignaali, joka edustaa niiden signaalien amplitudia, joita on värikkyyden taajuuskaistalla. Värikkyyssignaalin päästökaistan amplitudisugnaali on osoituksena väri-informaation määrästä tässä videosignaalissa ja on se kytketty johtimen 32 kautta signaalinkäsittely-yksikköön 36 säätämään sen toimintaa. Vastaavasti on värinsalpapiirin 28 ulostulo saatettu myös kytkeä signaalinkäsittely-yksikköön 36 kuten on osoitettuna katkoviivalla 34 .

Signaalinkäsittely-yksikkö 36 sisältyy valotiheyskanavaan 16 ja sen tehtävänä on vaimentaa haitallisia signaaleja, joita on läsnä valotiheyskanavalla 16, kuten värikkyys- tai äänisignaa-lisignaaleja tai molempia näistä samanaikaisesti suhteessa tehostaen tai korostaen suurtaajuuskomponenttien amplitudit valoti- 9 62446 heyssignaaleista, jotta parannettaisiin muutosvastetta ja pienten yksityiskohtien erotuskykyä televisiovastaanottimessa. Signaalinkäsittely-yksikkö 36 sisältää järjestelyt, millä automaattisesti säädetään valotiheyskanavan 16 kaistanleveyttä seurauksena säätösignaaleista, joita aikaansaadaan värikkyyskanavalla 14. Signaalinkäsittely-yksikkö 36 saattaa myös olla varustettu järjestelyillä, joilla säädetään korostetun osuuden valotiheyskana-vasta taajuusvasteen amplitudia seurauksena manuaalisista säätö-merkeistä tai säätösignaaleista, joita aikaansaadaan värikkyyskanavalla 14. Edelleen saattaa signaalinkäsittely-yksikkö 36 myös toimia tasoittamassa signaalien aikaviiveitä, joita on käsitelty värikkyyskanavalla 14 sekä valotiheyskanavalla 16.

Ulostulosignaali signaalinkäsittely-yksiköstä 36 kytketään valotiheyskäsittely-yksikköön 38, minkä tehtävänä on vahvistaa ja muutoin käsitellä valotiheyssignaaleja niin, että aikaansaadaan ulostulosignaali Y valotiheyskanavalta 16.

Ulostulosignaali Y valotiheyskanavalta 16 sekä R-Y, G-Y ja B-Y värieroulostulosignaalit värikkyyskanavalta 14 kytketään kuvaputken käyttölaitteeseen 40, missä ne matriisikäsitellään muodostamaan R, G ja B värisignaalit. Nämä R, G ja B värisignaa-lit käyttävät kuvaputkea 42.

Kontrastin säädön yksikkö 44 on kytkettynä valotiheys-käsittly-yksikköön 38 ja sillä säädetään valotiheyssignaalien amplitudeja ja täten säädetään niiden kuvien kontrastia, joita kuvaputki 42 aikaansaa. Myös kirkkauden säätöyksikkö 46 on kytketty valotiheyskäsittely-yksikköön 38. Soveliaita kontrastin ja kirkkauden säätöjärjestelyjä on kuvattu US-patenttijulkaisussa 3,804,981, keksijänä Jack Avins.

Eräs toinen osuus ulostulosignaalista videon käsittely-yksiköstä 12 on kytketty synkronisoinnin erottimeen 48, mikä erottelee vaakasuuntaisen ja pystysuuntaisen synkronisoinnin pulssit videosignaalista. Synkronisoinnin pulssit kytketään synkronisoinnin erottimesta 48 poikkeutuspiireihin 50, Poikkeu-tuspiirit 50 on kytketty kuvaputkelle 42 sekä suurjänniteyksik-köön 52 säätämään elektronisäteen pyyhkäisyä eli taivuttamista kuvaputkella 42 tavanomaiseen tapaan. Poikkeutuspiirit 50 kehittävät myös sammutussignaalit, mitkä kytketään valotiheyskäsitte-' ly-yksikköön 38 estämään valotiheyskäsittely-yksikön 38 ulostulo 6 2 4 4 6 10 vaakasuuntaisen ja pystysuuntaisen paluujaksojen aikana niin että taataan kuvaputken 42 sammuttaminen näiden vastaavien jaksojen aikana.

Laitteistossa on myös kanava (mitä ei ole esitetty) äänisignaalien käsittelemiseksi.

Kuviossa 1 esitetty yleinen piirijärjestely soveltuu käyttöön sen tyyppisessä väritelevisiovastaanottimessa, mikä on esimerkiksi esitetty RCA väritelevision huoltotiedotteessa 1970 n:o T19 (mikä koskee CTC-49 tyyppistä vastaanotinta), minkä tiedotteen on julkaissut RCA Corporation, Indianapolis, Indiana, USA.

Signaalinkäsittely-yksikköön 36 sisältyy signaalia viivästävät laitteet 100, mitkä on esitetty viivelinjana, sekä joukko signaalinkytkentäosia tai sivu-ulosottoja 112a, 112b, 112m, 112c ja 112d kytkettynä viivelinjaan 110 peräkkäisissä pisteissä. Signaaleja viivästävien laitteiden 110 ja sivu-ulosottojen 112a, 112b, 112m, 112c ja 112d yhdistelmä on joskus nimeltään sivu-ulosotoilla varustettu viivelinja. Vaikkakin viive-laite 110 on esitetty induktiivisena tai käämityyppisenä viive-linjana se saattaa olla mikä tahansa muu sovelias laitteisto videosignaalien viivästämiseksi, kuten esim. sarja varauskytket-tyjä laitteita (CCD-osia) tai varauksensiirtolaitteita. Vaikkakin sivu-ulosotot 112a, 112b, 112m, 112c ja 112 d on esitetty kytkettynä suoraan viivelinjaan 110 ne saattavat olla kytketyt viivelinjaan millä tahansa muulla soveliaalla tavalla, mikä aikaansaa signaalien kytkennän, kuten esim. kapasitiivisella kytkennällä tai vastaavasti.

Sivu-ulosotot 112a, 112b, 112m, 112c ja 112d on kytketty viivelinjaan 110 määrävälein niin että kehitetään vastaavat viivästetyt videosignaalit 1, b, m, c ja d viivästettynä ajallisesti sisääntulon videosignaaliin v^ verrattuna vastaavien aikavälien TD, TD+T1, TD+T1+T2, Td+T1+T2+T3 ja TD+T1+T2+T3+T4 verran. Viivelinjaan 110 sisältyy osuus 116, minkä aikaviiveen väli Τβ ennen sivu-ulosottoa 112a on valittu mitä tulee viivelinjan 110 muihin osuuksiin siten, että tasoitetaan aikaviiveet signaaleissa, joita on käsitelty valotiheyskanavalla 16 ja värikkyyskana-valla 14. Tarkoituksena tasoittaa aikaviiveet signaaleissa, jotka on käsitelty värikkyys- ja valotiheyskanavilla on toivottavaa, 62446 11 että aikojen Τβ/ ja Tj summa on sama kuin erotus niiden aikaviiveiden välillä mitä on signaaleilla, joita on käsitelty värik-kyyskanavalla 14 ja valotiheyskanavalla 16. Tämän lisäksi tulisi todeta, että signaalia, joka on seurauksena niiden signaalien yhdistämisestä, joita on kehitetty sivu-ulosotoissa sijoitettuna symmetrisesti tietyn viivelinjan pisteen ympärille voidaan tarkastella sellaisen aikaviiveen mukaisesti, joka on yhtäsuuri kuin yhdistettyjen signaalien aikaviiveiden keskiarvo. Tämän johdosta mikäli sivu-ulosotot 112a, 112b, 112c ja 112d on sijoitettu symmetrisesti sivu-ulosoton 112m ympärille on ulostulosignaali, joka saadaan yhdistämällä sivu-ulosotoissa 112a, 112b, 112m, 112c ja 112d kehitetyt signaalit myös aikaviiveeltään sellainen, että se on yhtä suuri kuin se aikaviive, mikä tarvitaan tasoittamaan aikaviiveet niissä signaaleissa, joita on käsitelty värikkyys- ja valotiheyskanavilla.

Sivu-ulosotot 112a, 112b, 112m, 112c ja 112d on kytketty vastaavasti amplitudeja säätäviin tai signaaleja painottaviin laitteisiin 114a, 114b, 114m, 114c ja 1l4d. Amplitudia säätävien laitteiden 114 tehtävänä on muuntaa viivästettyjen videosignaalien a, b, m, c ja d amplitudeja vastaavien ennakolta määrättyjen vahvistuskertoimien tai painotusmäärien verran niin että kehitetään joukko vastaavia amplitudiltaan säädettyjä tai painotettuja signaaleja. Amplitudia säätävät laitteet 114a, 114b, 114m, 114c ja 114d voidaan muodostaa mistä tahansa soveliaasta vahvistuksen säätöpiiristä, mukaanluettuna esim. vahvistin tai vaimennin, jossa vahvistuskerroin voidaan asettaa ennakolta määrättyihin arvoihin yksikön alapuolelle tai yläpuolelle.

Amplitudiltaan säädetyt signaalit, joita aikaansaadaan amplitudia säätävillä laitteilla 114b ja 114c kytketään yhteen-laskevaan piiriin 118, jossa ne lasketaan algebrallisesti yhteen niin että aikaansaadaan ulostulosignaali ν^ν2* Kuten voidaan nähdä on merkki v^ 2 käyttökelpoinen määrättäessä ulostulosignaalin vQ kaistanleveyttä signaalinkäsittely-yksiköstä 36. Täten alaviitettä ”bw" käytetään merkitsemään kaistanleveyttä (englanniksi bandwidth). Yhteenlaskeva piiri 118 on voitu muodostaa mistä tahansa soveliaasta piiristä, jolla algebrallisesti lasketaan yhteen signaaleja ja jollaisia ovat operaatiovahvistin, vas-tusmatriisi ja vastaavat. Amplitudiltaan säädetyt signaalit, 12 62446 joita aikaansaadaan amplitudia säätävillä laitteilla 114a ja 114d kytketään yhteenlaskevaan piiriin 120 yhdessä signaalin ν^ν2 kanssa. Yhteenlaskeva piiri 120 on samankaltainen kuin yhteen-laskeva piiri 118 ja sen tehtävänä on algebrallisesti vähentää amplitudiltaan säädetyt signaalit, joita on aikaansaatu amplitudia säätävillä laitteilla 114a ja 114d signaalista v^w2 ηϋη että aikaansaadaan signaali v . Kuten voidaan nähdä on signaali Vp keäyttökelpoinen määriteltäessä "korostuksen" ominaisuuksia ulostulosignaalista signaalinkäsittely-yksiköstä 36, täten tarkoittaa alaviite "p" korostusta (englanniksi Peaking).

Tulisi todeta, että vaikkakin amplitudin säätävät laitteet 114a, 114b, 114m, 114c ja 114d on esitetty kytkettynä kuhunkin sivu-ulosotoista 112a, 112b, 112m, 112c ja 113d, jotta esitettäisiin yleinen toiminnallinen järjestely signaalinkäsittely-yksikölle 36, ei niitä ehkä olekaan erityisesti aikaansaatu kaikissa tapauksissa. Täten esim. mikäli ennakolta määrätty vahvistuksen arvo on suuruudeltaan yksi saattaa kyseessä oleva erityinen amplitudia säätävä laitteisto muodostua pelkästään suorasta yhteydestä vastaavan sivu-ulosoton ja yhteeniaskevän piirin välillä. Edelleen saattavat amplitudia säätävät laitteet 114a, 114b, 114m, 114c ja 114d sisältyä jo yhteenlaskeviin piireihin 118 ja 120.

Amplitudia säätävillä laitteilla 114m aikaansaatu amplitudiltaan säädetty signaali sekä ulostulosignaali yhteenlaskevas-ta piiristä 118 yhdistetään sekoitinyksikössä 122. Kuten voidaan nähdä on amplitudiltaan säädetty signaali, joka aikaansaadaan amplitudia säätävissä laitteissa 114m myös käyttökelpoinen määriteltäessä ulostulosignaalin kaistaleveyttä signaalinkäsittely-yksiköstä 36 ja se on tämän johdosta nimeltään v^^. Säätösig-naali kanavalta 114 on myös kytketty sekoitinyksikköön 122 johtimen 32 tai 34 kautta. Sekoitinyksikkö 122 kehittää ulostulosignaalin mikä muodostaa vkWi:n 3a vbw2?n ^P^tudiltaan sää dettyjen osuuksien yhdistelmän, joita säädetään säätösignaalien mukaisesti värikkyyskanavalta 14, Erityisesti ν^ν3 on signaalin v^^ säädetyn amplitudiosan sekä signaalin v^w2 säädetyn ampli-tudiosan summan suuruinen, jolloin säädettyjä amplitudiosuuksia signaalissa Vj^ ja ν^ν2 säädetään kääntäen verrannollisina toinen toisiinsa nähden. Kuten voidaan nähdä on toivottavaa, että 62446 1 3 vbw1:n säädetYn amplitudin osuus säädetään kääntäen verrannollisena väri-informaation määrään nähden ja että v^W2:n säädetyn amplitudin osuus säädetään suoraan verrannollisena väri-informaation määrään jotta aikaansaataisiin automaattinen kaistanleveyden säätö valotiheyskanavalla 16 sen väri-informaation määrän mukaisesti, mitä on läsnä yhdistetyssä videosignaalissa.

Kuvio 2 on kaaviokuva sekoitinyksikön 122 piiristä, missä kolme transistorirakenteista differentiaalista vahvistinvaihetta 212, 214 ja 126 on järjestetty kertovaan eli alekkaiseen rakenteeseen niin että aikaansaadaan ulostulosignaali muodoltaan Av^ + (1-A)v2, missä v^ ja v2 ovat kaksi sisääntulosignaalia ja A on piirin kokonaisvahvistuskerroin. Suhteellisen vakiosuurui-nen virta I kehitetään vakiovirtalähteellä 218. Erilaisia tunnettuja lämpötilaltaan kompensoituja ja syöttöjännitteeltään kompensoituja virtalähteitä voidaan käyttää. Virta I jakautuu dif-ferentiaaliasteen 212 kahden haaran välille muodostaen virrat A'I sekä (1-A')If missä A' on differentiaaliasteen 212 toisen pään vahvistus. Differentiaaliasteen 212 yhden pään vahvistusker-roin A' on säädettävissä säätösignaalin amplitudin mukaisesti, mikä syötetään differentiaaliasteeseen 212. Virrat A'I sekä (1-A')I kytketään vastaavasti differentiaaliasteisiin 214 ja 216 ja määritellään niiden vastaavat vahvistuskertoimet. Inver-toimaton tai positiivinen yksinapainen differentiaaliasteen 214 ulostulosignaali lisätään invertoivaan eli negatiiviseen toisen pään ulostulosignaaliin differentiaaliasteesta 216 niin että muodostetaan ulostulosignaali.

On ymmärrettävä, että ν^ν1 ja ν^ν2 sekä värikkyyspäästö-kaistan amplitudin signaali värikkyyskanavalta 14 kuviosta 1 on saatettu kytkeä vastaaviin kytkinnapoihin kuvion 2 piirissä niin että kehitetään signaali muodoltaan Αν^ν1 + (1 —A) vj^W2 ^ säädettyjen amplitudien osuudet signaaleista ν^ν1 ja v^w2 ovat säädettävissä kääntäen verrannollisina toinen toisiinsa värikkyyden päästökaistan amplitudisignaalin mukaisesti.

Tulisi todeta, että kuvion 2 piiri voidaan myös järjestää valinnaisesti kytkemään ulostulosignaalinsa signaalien v^ ^ ja vbw2 hiillä sellaisen signaalin vaikutuksen alaisena, jollainen on värinsalpasignaali tai vastaava, kuten on osoitettu katkoviivalla 34 kuviossa 1.

,4 62446

Viitaten nyt kuvioon 1 kytketään ulostulosignaali v yh-

P

teenlaskevasta piiristä 120 korostuksen säätöpiiriin 124, minkä tehtävänä on muuntaa v^ amplitudia niin, että aikaansaadaan merkki PVp, missä P on korostuksen säätöpiirin 124 vahvistuskerroin (tai vaimennustekijä). Korostuksen säätöpiiri 124 voidaan muodostaa mistä tahansa soveliaasta säädettävän vahvistuskertoimen laitteesta, kuten esim. säädettävän vahvistuskertoimen vahvistimesta ja on se voitu järjestää aikaansaamaan vahvistuksien toimialue alkaen yksikköä pienemmistä arvoista aina ykköstä suurempiin arvoihin saakka. Korostuksen säätöpiirin 124 vahvistuskerroin P saattaa olla säädettävissä käsin tai säätömerkin perusteella, kuten esim. värikkyyspäästökaistan amplitudisignaalin mukaisesti, kuten on osoitettuna katkoviivalla johtimen 126 muodossa. Edullisimmin signaalinkäsittely-yksikkö 36 on järjestetty siten, että amplitudin ja taajuuden välinen siirtofunktio omaa huipun suhteellisen suurella taajuudella lähellä värikkyyssignaa-lien taajuusaluetta. On toivottavaa säätää amplitudin ja taajuuden välisen siirtofunktion korostusamplitudia kääntäen verrannollisena väri-informaation määrään tässä videosignaalissa.

Ulostulosignaali PVp korostuksen säätöyksiköstä piiristä 124 sekä signaali ^ kytketään yhteenlaskevaan piiriin 128. Yhteenlaskeva piiri 128 on samanlainen kuin yhteenlaskevat piirit 118 ja 120 ja sen tehtävänä on lisätä algebrallisesti yhteen PVp sekä VpW3 niin, että aikaansaadaan ulostulosignaali vq signaalinkäsittely-yksiköstä 36.

Tulisi todeta, että korostuksen säätöpiiriä 124 ei ehkä tarvitakaan sovellutuksissa, missä halutaan säätää amplitudin ja taajuuden välisen siirtofunktion huipun amplitudia signaalinkäsittely-yksikössä 36 ja näitä sovellutuksia varten v voidaan kytkeä suoraan yhteenlaskevaan piiriin 128.

Kuvion 1 mukaisen signaalinkäsittely-yksikön 36 toiminta on parhaiten ymmärrettävissä viitaten kuvioihin 3 ja 4, jotka graafisesti edustavat amplitudin ja taajuuden välisiä siirto-ominaisuuksia liittyneenä signaalinkäsittely-yksikköön 36.

Ennenkuin kuvataan kuvioita 3 ja 4 tullaan lyhyesti kuvailemaan amplitudin ja taajuuden välisiä siirto-ominaisuuksia sivu-ulosotoilla varustetussa viivelinjassa tai vastaavassa laitteessa. Amplitudin ja taajuuden väliset siirto-ominaisuudet osas- 15 62446 sa viivelinjaa, mikä aikaansaa aikaviiveen T siihen syötetyille merkeille on ilmaistavissa kertoimena eli koeffikienttina, joka vaihtelee exponenttiaalisesti taajuuden funktiona, ollen toisin " i t sanoen e J , jossa e on luonnollisen logaritmin kantaluku. Tulisi tämän johdosta todeta, että amplitudin ja taajuuden välinen siirtofunktio liittyneenä signaaliin, joka aikaansaadaan lisäämällä algebrallisesti yhteen kaksi signaalia, jotka on kehitetty vastaavissa sivu-ulosotoissa sijaiten symmetrisesti viitepisteen ympärillä, vaihtelee kosinifunktion mukaisesti.

Kuvion 1 signaalinkäsittely-yksikön toiminta tullaan nyt kuvaamaan esimerkkitapauksessa, jossa sivu-ulosotto 112a ja 112d sekä 112b ja 112c parit sijaitsevat symmetrisesti sivu-ulosoton 112m ympärillä ja aikavälit , Tj+T^ ja ovat kaikki suuruudeltaan 1/2f, missä f on sen signaalin komponentin taajuus yhdistetyssä videosignaalissa v^, mikä saattaa haitallisesti olla läsnä valotiheyskanavalla 16 kuviossa 1. Esimerkiksi saattaa f olla signaalin taajuus värikkyys- tai äääniapukantoaaltojen tai molempien taajuuksien alueella. Erityisesti saattaa f olla väri-apukantoaallon taajuus (se on 3,58 MHz) tai olla ääniapukanto-aallon taajuus (se on 4,5 MHz). Edelleen esimerkkitapauksessa ovat ennakolta määrätyt vahvistusarvot amplitudeja säätäville laitteilla 114a, 114b, 114m, 114c ja 114d tyypillisessä tapauksessa vastaavilta arvoiltaan 1/2, 1/2, 1, 1/2 ja 1/2.

Kuviossa 3 on esitetty graafiset esitykset amplitudin ja taajuuden välisistä siirtofunktioista liittyneenä signaaleihin vbwi, vbw2f vp sekä Pv, jotka kehitetään signaalinkäsittely-yksikön 36 puitteissa ja joista ulostulosignaali vQ aikaansaadaan. Nämä amplitudin ja taajuuden väliset siirtofunktiot on merkitty v, 1/ vUlT->, v ja Pv„ vain mukavuuden takia. Yllä esimerkissä bw1 bw2 p p annetuilla arvoilla saadaan merkit v, ., v, ,,, v sekä Pv vii- bw1 bw2' p p västetyistä videosignaaleista a, b, m, c ja d signaalinkäsitte-ly—yksiköllä 36 seuraavassa annettavien yhtälöiden mukaisesti: vbw1 " m (1) vbw2 V2<b+c> (2) v . 1/2(b+c)-1/2 (a+cl) (3) Γ

Pvp = P/T/2 (b+c) -1 /2 (a+d]^7 (4) 16 62446

Kuviossa 3 on myös esitetty graafinen esitys amplitudin ja taajuuden välisestä siirtofunktiosta merkittynä /T/2(a+d)[7 mikä liittyy amplitudiltaan säädettyjen signaalien yhteenlaskuun kun ne on aikaansaatu amplitudeja säätävillä laitteilla 113a ja 114d kuviossa 1.

Kuviosta 3 voidaan nähdä, että amplitudin ja taajuuden välinen siirtofunktio liittyneenä signaaliin v^ ^ on tasainen. Voidaan myös nähdä, että amplitudin ja taajuuden välinen siirto-funktio liittyneenä signaaliin on kosinifunktio, jonka tois- tumistaajuus on 4f ja amplitudin ja taajuuden välinen siirtofunktio liittyneenä signaaliin 1/2(a+d) on kosinifunktio, jonka toistumistaajuus on 4f/3.

Kuviota 3 tarkastelemalla voidaan nähdä, että amplitudin ja taajuuden välinen siirtofunktio liittyneenä signaaliin Vj^ (mikä saadaan viivästetystä videosignaalista m) omaa suhteellisesti suuremman kaistanleveyden kuin mitä on sillä amplitudin ja taajuuden välisellä siirtofunktiolla, mikä liittyy signaaliin vbw2 saadaan yhteenlaskemalia viivästetyt videosignaalit b ja c). Kuten voidaan nähdä amplitudin ja taajuuden välinen siirtofunktio liittyneenä signaaliin v^ ^ (mikä on esitetty kuviossa 4) vaihtelee kaistanleveydeltään siten, että se vaihtelee niiden kaistaleveyksien välillä, jotka liittyvät signaaleihin vbw1 3a vbw2 saatösignaalin mukaisesti, mikä aikaansaadaan vä-rikkyyskanavalla 14. Amplitudin ja taajuuden välinen siirtofunktio liittyen signaaliin v ^ yhdistettynä amplitudin ja taajuuden väliseen siirtofunktioon liittyen signaaliin Pv^ määrää va-lotiheyskanavan 16 kaistanleveyden.

Kuviosta 3 voidaan nähdä, että siirtofunktiolla liittyneenä signaaliin 1/2(a+d) on negatiivinen maksimiamplitudin piste kohdassa 2f/3. Tarkastelemalla lauseketta (2) sekä (3) voidaan

nähdä, että v muodostetaan vähentämällä 1/2(a+d) signaalista P

vbw2* Kuviosta 3 voidaan nähdä, että siirtofunktio liittyen signaaliin v omaa huippuamplitudin likimain pisteessä 2f/3. Täten P

amplitudin ja taajuuden välinen siirtofunktio mikä liittyy viivästettyjen signaalien a ja d yhteenlaskuun on käyttökelpoinen määrättäessä valotiheyskanavan 16 korostusominaisuuksia.

On toivottavaa sijoittaa viivästetyt videosignaalit a ja d ajallisesti eroon aikavälin verran, joka on suuruudeltaan NT/2, 17 624 4 6 missä N on kokonaisluku ja T on taajuuden f käänteisluku. Vaikkakin edullisena pidetty lukujen N alue sisältää kokonaisluvut väliltä 2...5 saattavat muutkin luvun N arvot olla käyttökelpoisia erityisissä sovellutuksissa.

Vaikkakin signaali v saadaan signaalinkäsittely-yksikös-sä 36 kuviosta 1 vähentämällä algebrallisesti amplitudiltaan säädetyt signaalit, jotka on aikaansaatu amplitudin säätölaitteilla 114a ja 114d signaalista v^w2· voidaan v^ saada vähentämällä algebrallisesti amplitudiltaan säädetyt signaalit, jotka aikaansaadaan amplitudin säätölaitteissa 114a ja 114d signaalista v, , samanlaisin tuloksin. bw1

Kuviota 3 tarkastelemalla voidaan nähdä, että suureen 1 säätö, toisin sanoen korostuksen säätöpiirin 124 kuviosta 1 säätö ei vaikuta amplituudin ja taajuuden välisen siirtofunktion siihen amplitudiin, mikä liittyy signaalin Pv tasavirralla (toi-

P

sin sanoen nollataajuudella) eikä myöskään taajuudella f.

Kuvion 1 signaalinkäsittely-yksikköä 36 tullaan edelleen kuvaamaan esimerkkitapauksessa, jossa sekoitin 122 on kuviossa 2 esitettyä tyyppiä mikä aikaansaa muotoa: vbw3 Avbw1 * (1-A,vbw2 (5) olevan ulostulosignaalin, missä A on säädettävissä oleva vahvistus kuvion 2 sekoittimessa ja amplitudin ja taajuuden väliset siirtofunktiot signaaleille v^w^ sekä v^^ ovat kuten kuviossa 3 on esitetty. Tässä suoritusmuodossa yleinen lauseke signaalia v varten on: o 1β 62446 ti vaihdellen amplitudin ja taajuuden välisiä siirtofunktioita liittyen signaaliin Vj^ ja signaaliin Kuten voidaan todeta lausekkeista (5) sekä (6) on vQ signaalien v^^ sekä Pv^ summa. Tämän johdosta amplitudin ja taajuuden välisen siirtofunktion kaistanleveys sen liittyessä signaaliin v on säädettävissä vah-vistuskertoimen A arvon mukaisesti. Amplitudin ja taajuuden välinen siirtofunktio vastaten valotiheyskanavan 16 pienintä kaistanleveyttä tulee ilmi kun suureen A arvo on yhtäkuin nolla (mikä on esitetty kuviossa 4). Amplitudin ja taajuuden välinen siirtofunktion merkille vq vastaten valotiheyskanavan suurinta kaistanleveyttä tulee ilmi kun suureen A arvo on suuruudeltaan 1, koska vq on tällöin suuruudeltaan Pv^ lisättynä tasaiseen siirtofunktioon signaalista v^ ,| millä on amplitudi 1 (mitä ei ole esitetty kuviossa 4).

Kuviosta 4 voidaan myös nähdä, että amplitudin ja taajuuden välisen siirtofunktion huippuamplitudi liittyen signaaliin v vaihtelee suoraan verrannollisena termin A arvoon. Voidaan o todeta mitä tulee tähän ominaisuuteen, että vaikkakin amplitudin ja taajuuden välisen siirtofunktion huippuamplitudi liittyen merkkiin vq vaihtelee suureen A mukaisesti ei tasajännitteen arvo näin tee. Näin on asianlaita, koska (a-Ajv^^ se^a Avbw1 summan amplitudi tasajännitteellä aina on suuruudeltaan 1. Edelleen voidaan todeta, että vaikkakin huippuamplitudi taajuuden siirtofunktiossa liittyen signaaliin vq vaihtelee termin P mukaisesti ei tasajännitteen amplitudi näin tee. Näin on asianlaita, koska amplitudin ja taajuuden välisen siirtofunktion osuus amplitudista liittyen signaaliin Pv^ amplitudin ja taajuuden välisessä siirtofunktiossa liittyen signaaliin vQ on aina nolla suuruinen tasajännitteellä. On toivottavaa, ettei vaikuteta amplitudin ja taajuuden välisen siirtofunktion amplitudiin koska kuvan kirkkaus määräytyy valotiheyssignaalien tasavirtakomponentista.

Täten säätämällä signaalin v^^ muodostumista on signaalinkäsittely-yksikön 36 kaistanleveys säädettävissä. Erityisesti kun säätömerkki edustaen sitä värin tiedon määrää mikä on läsnä videosignaalissa osoittaa suhteellisen suuren väri-informaation määrän läsnäolon muodostaa v^^ oleellisesti yhdistelmän kahdesta viivytetystä signaalista (b ja c) joilla amplitudin ja taajuu-. den välinen siirtofunktio omaa suhteellisen laajan kaistanlevey- 19 62446 den. Kun signaali, joka edustaa väri-informaation määrää, mikä on läsnä videosignaalissa osoittaa suhteellisen pientä määrää väri-informaatiota sisältää v^ ^ ensisijaisesti yhden viivytetyn videosignaalin (m), jonka amplitudin ja taajuuden välinen siirto-funktio omaa suhteellisen laajan kaistanleveyden.

Viitattaessa kuvioon 3 ja 4 saattaa aikavälien T1, T2+T3 sekä T4 valinta olemaan suuruudeltaan 140 nanosekuntia (toisin sanoen puolet värin apukantoaalion taajuuden 3,58 MHz käänteisarvosta) olla edullinen.

Amplitudin ja taajuuden välinen siirtofunktio liittyen signaaliin vq kun valotiheyskanava 16 on minimin kaistanleveyden tilanteessa (toisin sanoen kun A=1) omaa huippuamplitudin suhteellisen suuren taajuuden kohdalla lähellä 3,58 MHz arvoa, likimain kohdassa 2/3 x 3,58 MHz (se on 2,4 MHz) ja silti aikaansaadaan tehokas 3,58 MHz loukunmuodostus. Vaikkakin aikavälit , T2+T4 ja valittiin olemaan suuruudeltaan yhtäsuuria esimerkin tarkoituksia varten saattaa olla toivottavaa valita nämä aikavälit keskenään erisuuriksi. Esimerkiksi saattaa olla toivottavaa valita T2+T3 suuruudeltaan 110 nanosekuntia pitkäksi ja valita T1 sekä T4 olemaan suuruudeltaan 140 nanosekuntia. Tässä tapauksessa amplitudin ja taajuuden välinen siirtofunktio liittyen signaaliin vq on arvoltaan oleellisesti nolla likimain 4,1 MHz kohdalla kun taas sillä on huippuamplitudi likimain 2/3 x 3,58 MHz (se on 2,4 MHz) kohdalla. Täten kuvion 1 mukaista signaalinkäsittelylaitteistoa voidaan muuttaa siten, että taajuuden komponentit värikkyys- ja äänisignaalien alueella videosignaalissa suhteellisesti vaimenevat kun samanaikaisesti suhteellisen suurtaäjuuskomponentteja valotiheyskanavalta saatetaan suhteessa amplitudiltaan lisätä.

Amplitudin siirtymät ulostulosignaalissa vQ signaalinkäsittely-yksiköstä 36 kuviossa 1 sisältävät sekä ennakkosiirty-män että jälkisiirtymän. Näiden ennakkosiirtymän ja jälisiirty-män tehtävänä on tehostaa signaalin vq amplitudinmuutoksia. E-delleen on vaiheen ja taajuuden välinen siirtofunktio riippuvainen ennakkosiirtymästä ja jälkisiirtymistä. Esimerkiksi lineaarinen vaiheen ja taajuuden välinen siirtofunktio vastaa yhtä suurien ennakkosiirtymän ja jälkisiirtymän muodostumista. Ennak-kosiirtymää ja jälkisiirtymää säädetään signaalilla, joka muodostetaan yhteenlaskemalla ne amplitudiltaan säädetyt signaalit, mitkä liittyvät sivu-ulosottoihin 112a ja 112d.

6 24 4 6 20

Ennakoltamäärätyt vahvistuksen arvot amplitudia säätävissä laitteissa 114a ja 114d valitaan olemaan keskenään yhtäsuuria ja aikavälit T,| + T2 ja valittiin yhtäsuuriksi, mikä johtaa lineaariseen vaiheen ja taajuuden väliseen siirto-funktioon kuten käy ilmi yhtäsuurista ennakkonousuista ja jälki-nousuista. Amplitudiltaan säädetyt signaalit liittyen sivu-ulosottoihin 114a ja 114d saattavat olla säädettävissä niin, että aikaansaadaan erisuuruiset ennakkonousu ja jälkinousu, jotta kompensoitaisiin vaiheen ja taajuuden välisiä epälineaarisuuksia videosignaalin käsittelysysteemin muissa osuuksissa.

Saattaa olla toivottavaa muuttaa huippuamplitudin taajuu-dellista sijaintia amplitudin ja taajuuden välisessä siirtofunktiossa valotiheyskanavalla televisiosignaalin käsittelylaitteessa. Kuvio 5 on kaaviokuva signaalinkäsittely-yksiköstä, mikä on käyttökelpoinen kuvion 1 valotiheyskanavalla 16 niin, että säädetään kaistanleveyttä ja korostuksen ominaisuuksia valotiheys-kanavalle 16 tämän ollessa samankaltainen kuin signaalinkäsittely-yksikkö 36 kuviosta 1 ja missä tämän lisäksi on mukana järjestelyt sen amplitudin ja taajuuden välisen siirtofunktion huippuamplitudin taajuussijainnin säätämiseksi. Yläpilkulla varustetut viitenumerot ja kirjaimet kuviosta 5 esittävät vastaavia osia ja signaaleja kuvion 1 signaalinkäsittely-yksikköön 36 verrattuna. Muunnokset kuvion 1 signaalinkäsittely-yksiköstä 36 jotta muodostettaisiin kuvion 5 signaalinkäsittely-yksikkö on tunnistettu viitenumeroilla luvusta 500 alkaen kuviossa 5. Samankaltaisuuksien johdosta kuvion 5 signaalinkäsittely-yksikköön ja kuvion 1 signaalinkäsittely-yksikön 36 välillä ainoastaan erot näiden kahden laitteen välillä tullaan kuvaamaan yksityiskohtaisesti. Vastaavat osuudet näistä kahdesta laitteistosta on muodostettu ja ne toimivat samaan tapaan.

Kaksi ylimääräistä sivu-ulosottoa 51 2x ja 512y on kytketty viivelinjaan 110' niin että muodostetaan viivästetyt videosignaalit x ja y, joilla määritellään huippuamplitudin, sijainti amplitudin ja taajuuden välisessä siirtofunktiossa kuvion 5 signaalinkäsittely-yksikölle. Viivytetty videosignaali x viivästetään aikavälin TD* + verran sisääntulon videosignaaliin v^' verrattuna, toisin sanoen viiveen T,. verran enemmän kuin oli viivästetyn videosignaalin a' viiveen suuruus. Viivästetty video- 62446 21 signaali y viivästetään aikavälin T^'* T^.1 + Tg' + T3' + ' -T, merkkiin v.' verrattuna, toisin sanoen viiveen T, verran b 1 o vähemmän kuin mitä oli viivästetyn videosignaalin d' aikaviiveen suuruus. Aikaväli on pienempi kuin mitä on aikaväli '. Aikaväli Tg on pienempi kuin mitä on aikaväli '.

Viivästetyt videosignaalit x ja y kytketään vastaavasti amplitudia säätäviin laitteisiin 514x ja 514y. Amplitudia säätävät laitteet 514x ja 514y voidaan muodostaa samaan tapaan kuin amplitudia säätävät laitteet 114a1, 114b’, 114m', 114c’ ja 114d'. Amplitudiltaan säädetyt ulostulosignaalit amplitudia säätävistä laitteista 514x ja 514y on kytketty yhteenlaskevaan piiriin 516, jossa ne lasketaan algebrallisesti yhteen niin että muodostuu signaali v ^. Vastaavasti amplitudiltaan säädetyt ulostulosignaalit amplitudin säätävistä laitteista 114a' ja 114d’ kytketään yhteenlaskevaan piiriin 518, missä ne algebrallisesti lasketaan yhteen muodostamaan signaali vp2* Molemmat yhteenlas-kevista piireistä 516 ja 518 voidaan muodostaa samaan tapaan kuin yhteenlaskun piiri 118'. Kuten voidaan nähdä viitattaessa kuvioon 6 on amplitudin ja taajuuden välisellä siirtofunktiolla liittyen signaaliin v^ huippuamplitudi ylemmässä taajuuskohdas-sa kuin mitä on amplitudin ja taajuuden välisen siirtofunktion huippuamplitudin taajuussijainti liittyen signaaliin vp2·

Signaalit v .j ja v^ kytketään sekoitinyksikköön 520 yhdessä säätösignaalin kanssa, jollainen on värikkyyden päästö-kaistan signaali tai värinsalpasignaali. Sekoittimen yksikön 520 tehtävänä on yhdistää säädettävissä olevat amplitudiosuudet signaaleista Vp.j ja Vpj muodostamaan signaali v^ säätösignaalin mukaisesti. Sekoitinyksikkö 520 voi olla muodostettu samalla tapaan kuin sekoitinyksikkö 112'. Sekoitinyksikkö 520 on voitu järjestää kytkemään signaali v^ valiten signaalien Vp^ ja Vp2 välillä tietyn säätösignaalin mukaisesti, joka edustaa niiden haitallisten signaalien amplitudia, joita signaaleja on läsnä valo-tiheyskanavalla. Täten esim. kun säätösignaali edustaa suhteellisen suurta määrää väri-informaatiota on signaali vp3 suuruudeltaan Vp2 niin että signaalinkäsittely-yksiköllä kuviosta 5 käsitellyt signaalit saavat huippunsa suhteellisen alhaisella taajuudella niin että vältetään kiusallisten kuvioiden muodostumista, mikä aiheutuu niiden haitallisten signaalien tehostumisesta, 22 62446 joita on läsnä valotiheyskanavalla. Vastaavasti kun säätösignaa-li edustaa suhteellisen pientä määrää väri-informaatiota on v _ suuruudeltaan sama kuin v^, niin että kuvion 5 signaalinkäsitte-ly-yksikön käsitellyt signaalit saavat huippunsa suhteellisen suurella taajuudella.

Signaalit v^ ja vbw2, kytketään yhteenlaskevaan piiriin 522, jossa v^ vähennetään algebrallisesti signaalista ν^ν2t niin että muodostuu vp·. Yhteenlaskeva piiri 522 on saatettu muodostaa samaan tapaan kuin yhteenlaskevat piirit 516 ja 518.

Signaalinkäsittelylaitteiden kuviosta 5 toiminta tullaan nyt kuvaamaan esimerkkitapauksessa, jossa sivu-ulosotot 112a', 512x, 112b', 112c', 512y ja 112d' on sijoitettu symmetrisesti ulosoton 112m' ympärille ja aikavälit ', T2' + ' sekä ' ovat kaikki suuruudeltaan 1/2f2, missä f2 on sen signaalikompo-nentin taajuus yhdistetyssä videosignaalissa v^', mikä saattaa olla haitallisesti läsnä valotiheyskanavalla. Edelleen esimerkkitapauksessa ennakolta määritellyt vahvistuskertoimet amplitudeja säätäville laitteille 114a', 514x, 114b', 114m', 114c' 5l4y ja 114d' ovat vastaavilta suhteellisilta arvoiltaan 1/2, 1/2, 1/2, 1, 1/2, 1/2 ja 1/2.

Kuviossa 6 on esitetty graafinen esitys amplitudin ja taajuuden välisistä siirtofunktioista liittyneinä signaaleihin v 2, vbw2' sek^ Vp1· Amplitudin ja taajuuden välinen siirtofunktio liittyneenä signaaliin v^ 2’ on kosinifunktio jonka toistumis-taajuus on 4f2. Amplitudin ja taajuuden välinen siirtofunktio liittyneenä signaaliin v ^ on esitetty sitä tilannetta varten, jolloin Vp^ on suuruudeltaan sama kuin v ^ ja kun v 2 on suuruudeltaan yhtäkuin vp2* Kun vp3 on suuruudeltaan sama kuin v^2 on amplitudin ja taajuuden välinen siirtofunktio liittyneenä signaaliin Vp^ kosinifunktio, jonka toistumisen taajuus on 4f2/3 ja minimiamplitudi on kohdalla 2f2/3. Kun signaali Vp^ on suuruudeltaan yhtäkuin v ^ on amplitudin ja taajuuden välinen siirto-funktio liittyneenä signaaliin v ^ kosinifunktio, jonka toistumisen taajuus on 4f^/3 ja minimiamplitudin kohta on af^/3. Taajuus f^ määräytyy viivästettyjen videosignaalien x ja y ajallisesta välimatkasta, Erityisesti on aikaviive viivästettyjen videosignaalien x ja y välillä suuruudeltaan 3f^/2.

Amplitudin ja taajuuden välinen siirtofunktio liittyneenä signaaliin ν’ muodostetaan vähentämällä se amplitudin ja taajuu- 23 6 2 4 4 6 den välinen siirtofunktio, mikä liittyy signaaliin v^3 siitä amplitudin ja taajuuden välisestä siirtofunktiosta, joka liittyy signaaliin 2*· Amplitudin ja taajuuden välinen siirtofunktio liittyneenä signaaliin v ’ on esitetty silloin kun v^3 on suuruudeltaan sama kuin v ja kun v - on suuruudeltaan sama kuin p1 P3

Vp2* Amplitudin ja taajuuden välisen siirtofunktion huippuampli-tudi liittyneenä signaaliin v ’ kun v , on suuruudeltaan sama p kuin Vp2 sijaitsee likimain kohdassa Huippuamplitudi amplitudin ja taajuuden Välisessä siirtofunktiossa liittyneenä signaaliin vQ' kun vo3 on suuruudeltaan sama kuin Vp^ sijaitsee kohdassa 2f-^/3, mikä on korkeampi taajuus kuin 2f2/3.

Täten koska ν' määrää kuvion 5 mukaisen signaalinkäsittely-yksikön korostuksen ominaisuudet on amplitudin ja taajuuden välisen siirtofunktion huippuamplitudin sijainti kuvion 5 mukaisessa signaalinkäsittely-yksikössä säädettävissä säätämällä signaalin Vp3 muodostumista. Erityisesti kun säätösignaali, joka edustaa sitä väri-informaation määrää, mikä on läsnä videosignaalissa osoittaa suhteellisen suurta väri-informaation määrää muodostuu Vp3 ensisijaisesti kahden viivytetyn videosignaalin (x ja y) yhdistelmästä, joiden amplitudin ja taajuuden välisellä siirtofunktiolla on suhteellisen pienitaajuinen huippuamplitudi. Kun signaali, joka edustaa väri-informaation määrää, mikä on läsnä videosignaalissa osoittaa suhteellisen pientä määrää väri-informaatiota muodostuu v^3 ensisijaitsesti kahden viivästetyn videosignaalin (a1 ja d') yhdistelmästä, missä amplitudin ja taajuuden välisellä siirtofunktiolla on suhteellisen suurtaajuinen huippuamplitudi.

Claims (17)

24 62446 Patenttivaat iitmk set:

1. Laite videosignaalien käsittelemiseksi väritelevisio-vastaanottimessa, johon laitteeseen kuuluu lähde yhdistetyille videosignaaleille, joihin kuuluu valotiheyskomponentti, joka kattaa leveän taajuuskaistan, ja värikkyyskomponentti, joka kattaa osan mainitusta leveästä taajuuskaistasta, jolloin mainittu värikkyyskomponentti käsittää moduloituja väriapukantoaaltoja, jolloin mainittu laite on sovitettu käsittelemään mainittuja yhdistettyjä videosignaaleita ja sisältää värikkyyskanavan, joka on liitetty yhdistettyjen videosignaalien lähteeseen ja joka sisältää elimet, joihin voidaan vaikuttaa riippuen mainituista moduloiduista apukantoaalloista useiden värierosignaalien johtamiseksi tästä, ja valotiheyskanava, johon kuuluu signaalien viiväs-tyselimet (110), jotka on kytketty mainittuun videosignaaliläh-teeseen, useita signaalien kytkentäelimiä (112a, 112b, 112c, 113c,112m), jotka on kytketty mainittuihin signaalien viivästys-elimiin useiden viivästettyjen videosignaalien (a, b, c, d, m) synnyttämiseksi, ensimmäiset elimet (120) ainakin ensimmäisen (a) ja toisen (d) mainituista viivästetyistä videosignaaleista yhdistämiseksi, jotka sijaitsevat toisistaan ajallisesti erillään vastaten aikajaksoa, joka on oleellisesti sama kuin NT/2, missä T muodostaa ennalta määrätyn, mainitusta lähteestä johdetun signaalikomponentin jakson ja N on kokonaisluku, joka on suurempi kuin 1, ensimmäisen yhdistetyn signaalin aikaansaamiseksi, ja elimet (114m) ensimmäisen amplitudisäädetyn signaalin (V ) johtamiseksi ainakin kolmannesta viivästetystä videosignaalista (m), joka johdettu signaali sijaitsee ajallisesti mainittujen ensimmäisen ja toisen viivästetyn videosignaalin välissä, joka laite on tunnettu elimistä (118) toisen amplitudisäädetyn signaalin johtamiseksi ainakin neljännestä (b) ja viidennestä (c) viivästetystä videosignaalista, jotka kumpikin sijaitsevat ajallisesti ensimmäisen ja toisen viivästetyn videosignaalin välissä, toisista elimistä (120) toisen mainituista amplitudisäädetyistä signaaleista yhdistämiseksi mainitun ensimmäisen yhdistetyn signaalin kanssa toisen yhdistetyn signaalin (vp) aikaansaamiseksi, elimistä (122) mainitun 25 62446 ensimmäisen ) ja toisen amplitudisäädetyn signaalin ja ensimmäisen ohjaussignaalin mainitusta värikkyyskanavasta valinnaiseksi yhdistämiseksi kaistanleveyden määräävän signaalin (V£W3) aikaansaamiseksi, joka sisältää osia ensimmäisestä ja toisesta amplitudisäädetystä signaalista, ja kolmansista elimistä (128) mainitun kaistanleveyden määräävän signaalin ^vbw3^ ma;i-nitun toisen yhdistetyn signaalin (v ) yhdistämiseksi ulostulosignaalin (v ) aikaansaamiseksi valotiheyskanavan kaistanleveyden säätämiseksi suhteessa ensimmäiseen ohjaussignaaliin ja ensimmäisen ja toisen amplituudisäädetyn signaalin amplitudeihin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnett u siitä, että ensimmäisen (v^wl) ja toisen amplitudisääde tyn signaalin amplitudiltaan säädetyt osat on säädetty käänteisesti suhteessa toisiinsa mainitun ensimmäisen ohjaussignaalin mukaisesti.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut ensimmäiset elimet (120) on sovitettu muodostamaan ensimmäisen (a) ja toisen (d) viivästetyn videosignaalin summa.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1...3 mukainen laite, tunnett u siitä, että mainitut elimet (118) toisen amplitudisäädetyn signaalin johtamiseksi muodostavat neljännen ja viidennen viivästetyn videosignaalin summan.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1...4 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut toiset elimet (120) muodostavat toisen amplitudisäädetyn signaalin ja ensimmäisen yhdistetyn signaalin välisen erotuksen.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1...5 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut kolmannet elimet (128) muodostavat kaistanleveyden määräävän signaalin (vbw3) ja mainitun toisen yhdistetyn signaalin summan.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1...6 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu ensimmäinen ohjaussignaali (32) edustaa videosignaalin väri-informaation amplitudia, että mainittu amplitudiltaan säädetty osa ensimmäisestä amplitudisäädetystä signaalista (v^ ^) on säädetty käänteisessä suhteessa väri-informaation amplitudiin ja että mainittu amplitudiltaan 26 62446 säädetty osa toisesta amplitudisäädetystä signaalista (v^^) on säädetty suorassa suhteessa väri-informaation amplitudiin.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1...7 mukainen laite, tunnettu siitä, että elimet (122) mainitun kaistanleveyden määräävän signaalin aikaansaamiseksi muodostavat valinnaisesti toisen ensimmäisestä (ν^νι) vast, toisesta (v^^) amplitudisäädetystä signaalista.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut toiset elimet (120, 124) sisältävät elimet toisen yhdistetyn signaalin amplitudin säätämiseksi.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittuihin elimiin (120, 124) toisen yhdistetyn signaalin amplitudin säätämiseksi voidaan vaikuttaa riippuvaisesti toisesta ohjaussignaalista (126), joka edustaa videosignaalissa esiintyvän väri-informaation amplitudia, jolloin toisen yhdistetyn signaalin amplitudi on säädetty käänteisessä suhteessa videosignaalin väri-informaation amplitudiin.

11. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittuihin ensimmäisiin elimiin sisältyy neljännet elimet (518) ensimmäisen (a') viivästetyn videosignaalin yhteen-laskemiseksi kolmannen yhdistetyn signaalin (v^) aikaansaamiseksi, viidennet elimet (516) kuudennen (x) ja seitsemännen (y) viivästetyn videosignaalin , jotka sijaitsevat toisistaan aikavälin päässä, joka on pienempi kuin NT/2 yhteenlaskemiseksi muodostettaessa neljäs yhdistetty signaali (Vp^), ja elimet (520) kolmannen ja neljännen yhdistetyn signaalin valinnaiseksi yhdistämiseksi, jotta aikaansaadaan ensimmäinen yhdistetty signaali, johon sisältyy amplitudiltaan säädetyt osat kolmannesta ja neljännestä yhdistetystä signaalista.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittuihin elimiin (520) , jotka on sovitettu valinnaisesti yhdistämään kolmas ja neljäs yhdistetty signaali, voidaan vaikuttaa riippuvaisesti kolmannesta ohjaussignaalista kolmannen ja neljännen yhdistetyn signaalin amplitudin säätämiseksi .

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että kolmannen (v^) ja neljännen (v^) yhdistetyn signaalin amplitudiltaan säädetyt osat on säädetty käänteisessä 27 624 4 6 suhteessa toisiinsa kolmannen ohjaussignaalin mukaisesti.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäinen ohjaussignaali (32) edustaa mainitun videosignaalin väri-informaation amplitudia, että ensimmäisen amp-litudisäädetyn signaalin ) amplitudiltaan säädetty osa on säädetty käänteisessä suhteessa väri-informaation amplitudiin, että toisen amplitudisäädetyn signaalin (vbw2) amplitudiltaan säädetty osa on säädetty suorassa suhteessa väri-informaation amplitudiin, että kolmas ohjaussignaali edustaa videosignaalin väri-informaation amplitudia, että kolmannen yhdistetyn signaalin amplitudiltaan säädetty osa on säädetty suorassa suhteessa väri-informaation amplitudiin ja että neljännen yhdistetyn signaalin amplitudiltaan säädetty osa on säädetty käänteisessä suhteessa väri-informaation amplitudiin.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut elimet (520), jotka on sovitettu valinnaisesti yhdistämään kolmas ja neljäs yhdistetty signaali valinnaisesti aikaansaavat toisen mainituista kolmannesta ja neljännestä yhdistetystä signaalista.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut elimet (122') mainitun kaistanleveyden määräävän signaalin aikaansaamiseksi valinnaisesti aikaansaavat toisen ensimmäisestä ^) ja toisesta amplitudisää- detystä signaalista.

17. Jonkin patenttivaatimuksen 1...16 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut signaalin viivästyselimet (110) käsittävät osan värikkyys- ja valotiheyssignaalien aikaviiveiden tasoittamiseksi.. / 28 62 4 4 6