FI90588C

FI90588C - Reaktiivinen äänenvaimennin, etenkin paperitehtaiden ilmakanaviin

Info

Publication number: FI90588C
Application number: FI911305A
Authority: FI
Inventors: Markku Lemetyinen
Original assignee: Valmet Paper Machinery Inc
Priority date: 1991-03-18
Filing date: 1991-03-18
Publication date: 1994-02-25
Also published as: CA2062523C; US5285026A; EP0505342A2; FI911305A; CA2062523A1; DE69221351D1; FI911305A0; DE69221351T2; FI90588B; EP0505342A3; EP0505342B1; ATE156621T1

Description

90588

Reaktiivinen åånenvaimennin, etenkin paperitehdaiden ilmakanaviin Reaktiv ljuddåmpare, fråmst for luftkanaler i pappersfabriker 5

Keksinnon kohteena on reaktiivinen putkiresonaattoriåanenvaimennin etenkin paperi-tehtaiden ilmastointikanaviin, joka åanenvaimennin muodostuu ainakin kahdesta vå-liseinållå toisistaan erotetusta kammiosta, jossa våliseinåssa on åånenvaimentimen låpi virtaavan ilman virtaussuunnassa oleva putki, jonka kautta ilma virtaa kammiosta 10 toiseen kammioon.

Ympåristomelun toijuntaan asetetaan yhå tiukentuvia vaatimuksia. Eras merkittavå melulåhde on erilaisten teollisuuslaitosten ja muiden suurten rakennusten yhteydesså kåytettåvåt ilmanvaihdon tuloilma- ja poistoilmaputket, joiden kautta etenkin puhalti-15 mien melu leviåå ympåristoon. Puhaltimet valitaan yleensa niiden tuottaman ilma-måaran perusteella, eikå useinkaan kiinniteta huom iota niiden synnyttamåån me-luun. Puhaltimien synnyttamå melu on varsin laajaspektrista, mikå osaltaan asettaa erityisvaatimuksia meluntorjuntaan.

20 Meluntoijunnan kannalta ovat erityisen vaativia paperitehtaat, koska paperikonesalin ilmastointi ja etenkin kosteuden poisto paperikoneen kuivatusosalta vaatii suuria ilma-måariå.

Koska puhaltimien melu on varsin laajaspektrista, joudutaan useasti puhaltimiin 25 yhdistettavissa tulo- ja poistoilmakanavissa kayttamåån sekå absorptiivistia etta reaktiivisia åånenvaimentajia. Absorptiiviset åanenvaimentimet toimivat pååasialli-sesti suuremmilla taajuuksilla niiden vaimennuksen maksimi on n. 1000 Hz:n taajuu-della, kun taas reaktiiviset åånenvaimentajat toimivat tehokkaimmin matalilla taajuuksilla ja niiden maksmivaimennus viritetåån yleensa alueelle n. 100-200 Hz.

30

Matalien taajuuksien åanenvaimennukseen on olemassa erilaisia periaatteita, joiden sovelluksia on tunnetusti kåytetty ja kåytetaan åanenvaimentimissa.

2 90588

Tunnetusti reaktiiviset vaimentimet ovat matalien taajuuksien vaimentimia, joiden toiminta perustuu niiden geometrisiin muotoihin. Reaktiivinen vaimennin rakentuu yhdestå tai useammasta kammiosta tai putkesta ja tållainen vaimennin aiheuttaa åa-nienergian heijastumisen takaisin kohti åånilåhdettå tai åånienergian edestakaisin S heijastumisen kammioiden vålillå, jolloin osa åånienergiasta ei låpåise vaimenninta.

Tunnettua yhdestå tai useammasta kammiosta rakentuvaa reaktiivista åånenvaimen-ninta kutsutaan kammioresonaattoriksi. Kammioresonaattorin vaimennuksen suuruus mååråytyy kammion poikkipinta-alan ja siihen liittyvån kanavan poikkipinta-alan 10 suhteen mukaan ja vaimenevat taajuudet mååråytyvåt kammion pituuden mukaan. Yhtålon I esittåmå låpåisyvaimennus påtee, kun kammion suurin poikittaismitta on pienempi kuin 0,8 x aallonpituus (L.Beranek, Noise and Vibration Control, McGraw-Hill, 1971).

15 Ltl = 10 log {1 + 1/4 (m-l/m)2 sin2kl} dB (1) jossa

Ljl = låpåisyvaimennus (dB), 20 m = 82/8,(-), S, = kanavan poikkipinta-ala (m2), S2 = kammion poikkipinta-ala (m2), k = aaltoluku (m'1) = 2π/λ, λ = aallonpituus (m), 25 1 = kammion pituus (m).

Edellå esitetystå yhtålostå I havaitaan, ettå kammioresonaattorin vaimennus on kl:n jaksollinen funktio saaden arvon OdB, kun kammion pituus on λ/2, λ, 3λ/2 jne. Vastaavasti suurin vaimennus saavutetaan, kun kammion pituus 1 on λ/4, 3λ/4, 5λ/4 30 jne.

3 90588

Tunnetusti putkiresonaattoriksi kutsutaan sellaista kammioresonaattoria, jossa esimer-kiksi kaksi kammiota toisistaan erottavaan våliseinåan asennetaan putki. Jos putki asennetaan siten, ettå sen pååt asettuvat kammioiden keskelle, saavutetaan vaimen-nusmaksimi paitsi normaalilla kammioresonaattorin maksimivaimennustaajuudella eli 5 myos silloin, kun kammion pituus 1 on λ/2, 3λ/2, 5λ/2 jne. eli LjL = OdB, kun 1 = λ, 2λ, 3λ jne.

Kuten edellå esitetysta selviåå, on nåisså tunnetuissa tavallisissa reaktiivisissa åå-nenvaimentimissa, joissa kammioiden våliseinå on kohtisuorassa eli suorassa kulmas-10 sa virtaussuuntaan nåhden, ongelmana se, etta niisså esiintyy aina nollavaimennustaa-juus eli taajuus, jolla vaimennin ei lainkaan vaimenna melua. Nollavaimennustaajuus esiintyy yhtalon II mukaisilla aallonpituuksilla.

n ' λ/2 — licammio 15 jossa n = 1,2,3... (kammioresonaattori) 20 n = 2,4,6... (putkiresonaattori) λ = aallonpituus (m) ^ammio = kammion pituus (m)

Keksinnon påamåarånå onkin esittaa ratkaisu, jossa våltytaån reaktiivisten åånen-25 vaimentimien taydelliselta nollavaimennukselta.

Edellå esitetyn ja myohemmin esille tulevien påamåarien saavuttamiseksi on keksinnon mukaiselle åånenvaimentimelle påaasiallisesti tunnusomaista se, cttå mainiitu våliseinå on teråvåssa kulmassa åånenvaimentimen låpi virtaavan ilman virtaus-30 suuntaan nåhden ja etta mainitun putken påiden suuntaiset tasot ovat teråvåssa kulmassa åånenvaimentimen låpi virtaavan ilman virtaussuuntaan nåhden.

4 90588

Keksinndn mukaisessa reaktiivisessa åanenvaimentimessa nollavaimennus esiintyy vain differentiaalisen ohuessa siivussa, jolloin siis våltytåån åånenvaimentimen tåydelliseltå nollavaimennukselta.

5 Lisåksi keksinndn mukaisella vaimentimella saavutaan laajempi ja tasaisempi vaimen-nus kuin tunnetuilla vastaavilla resonaattoreilla.

Keksinndn perusajatuksen mukaisesti keksinndn mukaisessa vaimentimessa, laaja-alueisessa reaktiivisessa åanenvaimentimessa kammioita erottavan våliseinån påataso 10 on teråvåssa kul massa eli ei-suorassa (90°) kul massa åånenvaimentimen låpi virtaa-van ilman virtaussuuntaan nåhden. Nain åånenvaimentimen nollavaimennuustaajuus muuttuuu portaattomasti kammion pituuden mukaan ja siis våltytåån kammion tåy-delliselta nollavaimennukselta.

15 Seuraavassa keksintoå selostetaan yksityiskohtaisemmin viitaten oheisen piirustuksen kuvioihin, joihin yksityiskohtiin keksintoå ei ole kuitenkaan mitenkåån ahtaasti tar-koitus rajoittaa.

Kuviossa A on esitetty tekniikan tason mukainen putkiresonaattoriåånenvaimennin 20 kaaviollisesti.

Kuviossa B on esitetty erås toinen tekniikan tason mukainen putkiresonaattoriratkaisu kaaviollisesti.

25 Kuviossa 1 on esitetty kaaviollisesti keksinndn mukainen putkiresonaattori.

Kuvioissa 2A-2C on esitetty kuvioissa A,B ja 1 esitettyjen putkiresonaattoreiden peri-aatteelliset vaimennukset.

30 Kuviossa 3 on esitetty kaaviollisesti erås keksinndn mukaisen putkiresonaattorin sovellusesimerkki.

5 90588

Kuvioissa 4A-4C on esitetty kaaviollisesti esimerkkejå keksinnon mukaisen åånen-vaimentimen poikkileikkauksiksi B-B (kuvio 3) åånenvaimentimen låpi virtaavan ilman virtaussuuntaan nåhden kohtisuorassa suunnassa.

5 Kuvioissa 5A-5E on esitetty keksinnon mukaisen kammioresonaattoriåanenvaimenti-men vaimennusmittauksen tulokset verrattuna tekniikan tasosta tunnetujen kammio-resonaattoriåånenvaimentimien vaimennusmittauksien tuloksiin.

Kuvioissa 6A-6E on esitetty keksinnon mukaisen putkiresonaattoriåånenvaimentimen 10 vaimennusmittauksen tulokset verrattuna tekniikan tasosta tunnettujen putkiresonaatto-riåånenvaimentimien vaimennusmittausten tuloksiin.

Kuviossa 7 on esitetty kaaviollisesti keksinnon mukainen kammioresonaattori.

15 Kuviossa 8 on esitetty kaaviollisesti eras lisåsovellusesimerkki keksinnon mukaiseksi aanenvaimentimeksi.

Kuviossa 9 on esitetty kaaviollisesti eras toinen lisåsovellusesimerkki keksinnon mukaiseksi åånenvaimentimeksi.

20

Kuvion A mukainen tekniikan tasosta tunnettu putkiresonaattoriåånenvaimennin 10 muodostuu tavallisesti våliseinållå 12 erotetuista kahdesta kammiosta 11. Våliseinån 12 låpi on asennettu putki 13, jonka pååt 16 on parhaimman vaimennuksen saavutta-miseksi mitoitettu asettumaan kammioiden 11 keskelle. Kammion 11 pituutta on mer-25 kitty viitemerkinnållå 1 ja våliseinån 12 låpiasennetun putken 13 pituutta kummankin kammion puolella osoittaa viitemerkintå 1/2. Kuvion A mukaisessa tekniikan tasosta tunnetussa putkiresonaattorissa 10 kammiot 11 ovat yhtå suuret.

Tållaisessa putkiresonaattorissa esiintyy nollavaimennus yhtalon III mukaisesti.

30 k x 1 = η · 2π (III) 6 90588 jossa k = aaltoluku = 2ir/k (1/m), 1 = kammion pituus (m), 5 λ = aallonpituus (m), n = 1,2,3... .

Kuvion B mukaisesti tekniikan tasosta tunnetusti rakentamalla putkiresonaattorin 10 kammiot 14 ja 15 eri pituisiksi lj, 12 saadaan toisen kammion 14,15 nollavaimennus-10 taajuudella toisessa kammiossa 15,14 syntymaan vaimennus ko. taajuudella. Putki-resonaattoriåånenvaimentimessa 10 on våliseinån 12 låvitse asetettu putki 13, jonka påat 16 asettuvat vastaavan kammion 14,15 keskelle eli kammion 14 puolella olevan putken 13 osuuden pituus on ^/2 ja kammion 15 puolella olevan putken 13 osuuden pituus on l2/2.

15

Kuvion 1 mukaisesti keksinnon mukaisessa putkiresonaattoriaanenvaimentimessa 20 kammiot 21,23 erottava våliseinå 22 on asennettu teravaan kulmaan a åånenvai-mentimen låpi virtaavan ilman virtaussuuntaan A nåhden. Nåin saadaan kummankin kammion 21,23 kl-luku portaattomasti muuttumaan tietyisså rajoissa. Putkiresonaatto-. 20 rin 20 våliseinån 22 on asennettu åånenvaimentimen låpi virtaavan ilman virtaus- suunnassa A oleva putki 24. Kammioiden 21,23 pituuksia on merkitiy viiiemcrkin-noillå lj, 12 ja vastaavasti 13, 14.

Kuvioissa 2A-2C on esitetty edellå kuvioissa Α,Β, 1 esitettyjen putkiresonaattorien 25 periaatteelliset vaimennukset. Kuviossa 2A on esitetty vaimennus kuvion A mukaiselle tekniikan tasosta tunnetulle putkiresonaattorivaimentimelle. Kuviossa 2B esitetty vaimennus on kuvion B mukaiselle tekniikan tasolle tunnetulle vaimentimelle ja kuviossa 2C on esitetty vaimennus kuvion 1 mukaiselle keksinnon mukaiselle putkiresonaattori-åånenvaimentimelle. Kuten kuviosta 2C kay ilmi, saavutetaan keksinnon mukaisella 30 åånenvaimentimella laajempi ja tasaisempi vaimennus kuin tunnetuilla vastaavilla åånenvaimentimilla.

7 90588

Kuviossa 3 on esitetty kaaviollisesti keksinnon mukainen putkiresonaattoriåånenvai-mennin 20, joka muodostuu kahdesta kammiosta 21,23, jotka on teråvåssa kulmassa a åånenvaimentimen låpi virtaavan ilman virtaussuuntaan A nåhden olevalla vålisei-nållå 22 erotettu toisistaan. Våliseinån 22 låpi on asennettu putki 24, joka on åa-5 nenvaimentimen låpi virtaavan ilman virtaussuunnan A suuntainen. Putken 24 mitoi-tus lasketaan yhtåloiden IV ja V mukaisesti, joissa yhtaloissa esitetyt termit viittaa-vat kuvioon 3 merkittyihin mittoihin. Putken 24 kunkin kammion 21,23 puolella olevaa putken 24 lyhyempåå pituutta on merkitty viitemerkinnållå a ja pidempaa pituutta viitemerkinnållå b. Lj on kammion påådystå våliseinåån ulottuva lyhyempi 10 etåisyys ja L2 on kammion påådystå våliseinåån 22 ulottuva pidempi pituus. Dj on kanaviston ja samalla pååtyosan 26,27 halkaisija ja D2 on kammion halkaisija.

15 a = { (D2-D1) (^1-)+ LI } (IV) 20 j T .7-1.1 b = { (D2+D1) ( ) + LI } (V) 25

Putkiresonaattoriåånenvaimennin 20 liitetåån ilmastointikanavistoon påatyosien 26 j a 27 vålityksellå. lima virtaa siten kanavistosta pååtyosan 26 låpi ensimmåiseen kam-mioon 21 ja putken 24 kautta ensimmåisesta kammiosta 21 toiseen kammioon 23 ja 30 edelleen pois pååtyosan 27 kautta. Kuten kuviosta on huomattavissa, ovat keskiput-ken 24 påiden 25 suuntaiset tasot myos teråvåsså kulmassa virtaussuuntaan A nåhden vastaavalla tavalla kuin våliseinån 22 pååtaso. Våliseinån 22 pååtason muodos-tama kulma α åånenvaimentimen låpi virtaavan ilman virtaussuuntaan A nåhden on 40°-70°. Kulma a on såådettåvisså tarvittaessa vaimennusalueen mukaisesti.

35

Kuvioissa 4A-4C on esitetty kaaviollisesti keksinnon mukaisen putkiresonaattori- tai kammioresonaattoriåånenvaimentimen poikkileikkausvaihtoehtoja åånenvaimentimen låpi virtaavan ilman virtaussuuntaan A nåhden kohtisuorassa suunnassa kuvioon 3 kaaviollisesti merkitystå kohdasta B-B.

8 90588

Kuvion 4A mukainen poikkileikkaus on ympyrånmuotoinen ja tallaisella åånenvai-mentimella on vaimennuspinta muuttuva, kuten kay ilmi vaimennuspintasiivusta 60. Vaimennuspintasiivu 60 kuvaa åårimmåisen ohutta vaimennuspintaa. Kuviossa 4B esitetty poikkileikkaus B-B on suorakulmion muotoinen ja tallaisella poikkileikkauk-S sella saadaan aikaan osittain vakio vaimennuspinta. Vaimennuspintasiivua on merkitty viitenumerolla 60. Samoin kuviossa 4C esitetysså poikkileikkauksessa B-B vaimennuspintasiivua on merkitty viitenumerolla 60. Poikkileikkaus on suorakulmionmuotoi-nen kåsittaen sivulle tyontyvåt puoliympyråt. Tållaisessa tapauksessa aikaansaadaan vakio vaimennuspinta. Kuvioiden 4B ja 4C mukaisilla poikkileikkauksilla saavutetaan 10 kuvion 4A mukaista poikkileikkausta parempi vaimennus vai mene van taajuusalueen åaripåissa. Edullisin poikkileikkausmuoto on kuvion 4B mukainen, koska kuvion 4C mukainen poikkileikkaus on valmistusteknisesti hankala.

Kuviossa 5A-5C on esitetty esimerkki vaimennusmittausten tuloksista verrattaessa 15 keksinnon mukaisella kammioresonaattoriåånenvairnentimella KV27, jollainen on esitetty kuviossa 5C tekniikan tason mukaisiin kammioresonaattoreihin K2,K4,K7, esitetty kuvioissa 5B-5E. Kuten kuviossa 5A esitetyista mittaustuloksista kåy ilmi saavutetaan keksinnon mukaisella kammioresonaattoriåånenvaimentimella laaja ja tasainen åånenvaimennus. Kuvioissa 5B-5E esitettyihin kaaviollisiin kuvioihin kam-20 mioresonaattoriåånenvaimentimista on merkitty mitoitusesimerkit kyseisesså mittauk-sessa, jonka tulokset on siis esitetty kuviossa 5A. Kuviossa 5A on esitetty pystyakse-lilla vaimennus desibeleinå ja vaaka-akselilla taajuus hertzeinå.

Kuvioissa 6A-6E on esitetty keksinnon mukaisen putkiresonaattoriåånenvaimentimen 25 PV27 vaimennusmittauksen tulokset verrattuna tekniikan tasosta tunnettujen putki-resonaattoriåånenvaimentimien P2,P4,P7 åånenvaimennustuloksiin. Kuvioissa 6B-6E on esitetty mittauksessa kaytettyjen putkiresonaattorien mitoitus ja kuviossa 6A on esitetty mittaustulokset. Pystyakselilla on vaimennus desibeleinå ja vaaka-akselilla taajuus hertzeinå.

30 9 90588

Kuviossa 7 on esitetty kaaviollisesti keksinnon mukainen kammioresonaattori åånen-vaimennin 30. Kammioresonaattori 30 muodostuu kahdesta kammiosta 31 ja 33, jotka on erotettu aukolla 34 varustetulla våliseinållå 32 toisistaan. Våliseinån 32 påataso on teråvåssa kulmassa α åånenvaimentimen låpi virtaavan ilman virtaussuuntaan A 5 nåhden. Kulma a on noin 40°-70°. Kammioresonaattori 30 liitetaan ilmastointikana-vistoon pååtyosien 36 ja 37 avulla. lima virtaa paåtyosan 36 kautta åånenvaimentimen ensimmåiseen kammioon 31 ja edelleen aukon 34 låpi toiseen kammioon 33 ja lopuksi pååtyosan 37 kautta pois åånenvaimentimesta. Vaimennusperiaatteiltaan kuviossa 7 esitetty keksinnon mukaisen åånenvaimentimen suoritusesimerkki vastaa 10 kuvioissa 1,3,4A-4C esitettyjå suoritusesimerkkejå.

Kuviossa 8 on esitetty periaatteellisesti kuvioissa 1 ja 3 esitettyå keksinnon mukaista putkiresonaattoria vastaava putkiresonaattoriåånenvaimennin 40, joka siis muodostuu kahdesta kammiosta 41,43 sekå niitå erottavasta våliseinåstå 42, jonka påataso on 15 teråvåssa kulmassa a åånenvaimentimen låpi virtaavan ilman virtaussuuntaan A nåhden. Våliseinåån 42 on asennettu keskiputki 44. Tåsså suoritusesimerkisså keskiputken 44 ja kammion påiden 46 ja 47 våliin on asennettu painehåvion pienen-tåmiseksi reikåputki 48. Reikien halkaisija voi olla esimerkiksi 4 mm ja reikien osuus 30 % kokonaispinta-alasta.

20

Kuviossa 9 on esitetty kaaviollisesti keksinnon mukaisen åånenvaimentimen suoritusesimerkki, jossa putkiresonaattorin 50 kammioita 51 ja 53 erottava våliseinå 52 on asennettu kartion muotoon keskiputkeen 54 liittyvåksi. Våliseinå 52 on kulmissa α, β åånenvaimentimen låpi virtaavan ilman virtaussuuntaan A nåhden. Kulma β = 25 180° - a. Åånenvaimennin 50 liitetåån ilmastointikanavistoon pååtyosien 56 ja 57 vålityksellå.

Kuvion 9 mukaisen åånenvaimentimen kammiot 51,53 voivat olla vuoratut ååntå absorboivalla materiaalilla. Joko kammioiden 51,53 seinåt on varustettu ååntå absor-30 boivalla vuorauksella 61 tai påådyt on varustettu ååntå absorboivalla vuorauksella 62 tai molemmat ååntå absorboivalla vuorauksella 61,62. Myos muut edellå esitetyt 10 90 588 keksinnon mukaiset åånenvaimentimet voidaan varustaa kammioiden seiniin ja/tai pååtyihin sijoitetulla ååntå absorboivalla materiaalilla.

Keksinnon mukaisen reaktiivisen åånenvaimentimen eri versioina on valmistettavissa 5 resonaattoreita, joissa våliseinå on kartion- tai spiraalinmuotoinen. Lisaksi putki-resonaattorin keskiputken påiden suuntaiset taso voivat olla teråvåsså kulmassa åånenvaimentimen låpi virtaavan ilman virtaussuuntaan. Myos eri tyyppisten vålisei-nien ja pååtyjen yhdiståminen on mahdollista. Myos erilaiset poikkileikkaukset ovat mahdollisia kuvioissa 4A-4C esitettyjen lisaksi, esimerkiksi monikulmio. Keksinnon 10 edullisessa suoritusmuodossa våliseinåmå on teråvåsså kulmassa åånenvaimentimen låpi virtaavan ilman virtaussuuntaan ja keskiputken pååt ovat vastaavasti teråvåsså kulmassa åånenvaimentimen låpi virtaavan ilman virtaussuuntaan ja kammio on poikkileikkaukseltaan åånenvaimentimen låpi virtaavan ilman virtaussuuntaan nåhden kohtisuorassa suunnassa suorakulmainen.

15

Keksintoå on edellå selostettu vain eråisiin sen edullisiin suoritusesimerkkeihin.

Tållå ei kuitenkaan millåån tavoin haluta rajoittaa keksintoå vain nåitå esimerkkejå koskevaksi vaan monet muunnokset ja muunnelmat ovat mahdollisia seuraavien pa-tenttivaatimuksien måårittelemån keksinnollisen ajatuksen puitteissa.

20

Claims

11 90588

1. Reaktiivinen putkiresonaattoriåånenvaimennin etenkin paperitehtaiden ilmastointi-kanaviin, joka åånenvaimennin (20,40) muodostuu ainakin kahdesta våliseinållå 5 (22,42) toisistaan erotetusta kammiosta (21,23;41,43), jossa våliseinåssa (22,42) on åånenvaimentimen lapi virtaavan ilman virtaussuunnassa (A) oleva putki (24,44), jonka kautta ilma virtaa kammiosta toiseen kammioon, t u η n e 11 u siitå, ettå mainittu våliseinå (22,42) on teråvåsså kulmassa åanenvaimentimen låpi virtaavan ilman virtaussuuntaan (A) nåhden ja ettå mainitun putken (24,44) påiden (25) suun-10 taiset tasot ovat teråvåsså kulmassa åånenvaimentimen låpi virtaavan ilman virtaussuuntaan (A) nåhden.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen åånenvaimennin, t u η n e 11 u siitå, etta våliseinå (22,42) on 40°-70° kulmassa a åånenvaimentimen låpi virtaavan ilman vir- 15 taussuuntaan (A) nåhden.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen åånenvaimennin, t u η n e 11 u siitå, ettå mainittu putki (24,44) on olennaisesti våliseinån (22,42) keskellå.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-3 mukainen åånenvaimennin, tunnet- t u siitå, ettå åånenvaimennin on åånenvaimentimen låpi virtaavan ilman virtaussuuntaan (A) nåhden kohtisuorassa suunnassa poikkileikkaukseltaan ympyrånmuotoi-nen (fig. 4A).

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-3 mukainen åånenvaimennin, tunnet- t u siitå, ettå åånenvaimennin on åånenvaimentimen låpi virtaavan ilman virtaussuuntaan (A) nåhden kohtisuorassa suunnassa poikkileikkaukseltaan suorakulmion muotoinen (fig. 3B).

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-3 mukainen åånenvaimennin, t u η n e t - 12 90588 t u siitå, ettå åånenvaimennin on åånenvaimentimen låpi virtaavan ilman virtaus-suuntaan (A) nåhden kohtisuorassa suunnassa poikkileikkaukseltaan suorakulmion muotoinen kåsittåen sivuseinåmillå puoliympyrån muotoiset ulokkeet (fig. 4C).

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen åånenvaimennin, t u η n e 11 u siitå, etta åånenvaimennin on sovitettu ilmastointikanavaan siten, etta ilma virtaa åånenvaimentimen toisen pååtyosan (26,46) kautta åånenvaimentimen ensimmåiseen kammioon (21,41) ja våliseinåsså (22,42) olevan putken (24) låpi toiseen kammioon (23,43) ja toisen pååtyosan (27,47) låpi pois åånenvaimen ti mesta. 10

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen åånenvaimennin, t u η n e 11 u siitå, etta kammiot (21,23,41,43) on vuorattu ååntå absorboivalla materiaalilla.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen åånenvaimennin, t u η n e 11 u 15 siitå, ettå putken (24,44) kunkin kammion (21,23;41,43) puolella oleva lyhyempi pituus (a) on noin ‘μφλμ—)+ m 20 2xD2 ja pidempi pituus (b) Lz-L, 25 xh { (Dz+Dj) (---------)+L,}, 2xD2 joissa Lj on våliseinån ja kammion pååtyseinån vålinen lyhyempi etåisyys 30 Lz on våliseinån ja kammion pååtyseinån vålinen pidempi etåisyys Dj on kanaviston halkaisija, D2 on kammion halkaisija. 13 90538