FI90497C - Ajoratarakennussarja leluajoneuvoja varten - Google Patents

Description

1 90497

Ajoratarakennussarja leluajoneuvoja vårten

Keksinndn kohteena on patenttivaatimuksen 1 joh-dannon mukainen ajoratarakennussarja leluajoneuvoja vårten.

5 Tunnetuissa leluajoneuvoille tarkoitetuissa ajora tarakennussar joissa, erityisesti pienoisrautateiden rai-derakennussarjoissa, joissa suorat ja kaarevat ajoradan-osat tai raiteenosat ovat eripituisia tai vastaavat eri-suuria keskuskulmia ja jotka kootaan suoria ja kaarevia 10 ajoradanosia tai raiteenosia yhdistamålla suoraan lattial-le, ei yleensS ole mitSMn erityisia vaikeuksia muodostaa geometrisesti oikean muodon omaavia suljettuja rakenneko-konaisuuksia. Tåm& pStee sitSkin suuremmalla syyllå, kun tallaisiin rakennussarjoihin useimmiten kuuluu suoria ja 15 kaarevia soviteosia, joiden ansiosta haluttu ajorata- tai raidekokonaisuus saadaan geometrisesti oikean muotoiseksi tarvitsematta kohdistaa mekaanista pakotetta ajoradanosien tai raiteenosien valisiin liitoksiin.

Tunnetaan kuitenkin mySs ajoratarakennussarjoja, 20 joissa yksittMisiS ajoradanosia tai raiteenosia ei kiin-nitetM mekaanisesti ainoastaan toisiinsa, vaan myos pe-ruslevyyn tai rakennelevyyn, jossa on yhtenåinen, edulli-sesti neliSmåinen viivasto. Tallaiset peruslevyt toimivat peruselementteina lelurakennussarjoissa, joissa yksittåis-25 ten rakenne-elementtien kiinnittaminen perustuu siihen, ettå niissa on primaarisia ja sekundaarisia kytkentaeli-^ mi3, joiden ansiosta paallekkain asetetut rakenne-elemen- tit voidaan kytkeM mekaanisesti toisiinsa ja irrottaa jMlleen toisistaan. TSllaisista rakenne-elementeista tun-30 netaan lukuisia sovellutusmuotoja, jotka ovat laatikko-maisia tai levymaisiM ja joiden paapintaan on muodostettu kytkentatappeja ja vastakkaisella puolella olevaan pin-taan vastakytkentSelimiM, esim. vastaavasti muotoiltuja seinSulokkeita. Peruslevy on taildin mySs varustettu pri-’35 maarisilla kytkentSelimilla, esim. kytkentatapeilla, jol-loin kaikki kytkentSelimet on luonnollisesti jårjestetty 2 90497 samalla tavalla ja samalle etåisyydelle toisistaan asian-omaisen rakennussarjan perustana olevaa rakennemoduulia vastaavasti.

Kun tållaisessa rakennussarjassa halutaan yhdelle 5 tai useammalle yhtenaiselle peruslevylle asettaa ajora-danosia samaan tapaan kuin muitakin maitun kaltaisia ra-kenne-elementteja peruslevyyn kiinnitetyn ajoratarakennel-raan aikaansaamiseksi, tulee kaikkien kaarevien ajoradan-osien kohdalla eteen huomattavia vaikeuksia, koska osaym-10 pyrQita ja neliditå ei tunnetusti ole mahdollista saada keskenaan geometrisesti kohdakkain. Tunnetuissa ajorata-rakennussarjoissa on siten suorien ja kaarevien ajoradan-osien kiinnittaminen yhtenåisen, neli5maisen viivaston omaavaan peruslevyyn mahdollista ainoastaan kohdistamalla 15 ajoradanosiin mekaanisia pakotteita tai kayttamallå ajo-radassa aivan erityisiå soviteosia. Molemmat naista toi-menpiteista vahentavat kuitenkin tallaisen ajorataraken-nussarjan lelu- ja kayttBarvoa.

EsillS olevan keksinnOn tarkoituksena on saada ai-20 kaan alussa mainittua tyyppiS oleva ajoratarakennussar-ja, jossa ainakin jokaisen kaarevan ajoradanosan molemmat pSat osuvat yhteen peruspinnan nelifimåisen viivaston sym-metriapisteiden kanssa.

Taman tehtåvån ratkaisemiseksi on keksinndn mukai-25 seile ajoratarakennussarjaile tunnusomaista se, mita on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Kun suorat ja kaarevat ajoradanosat on konstruoi-tu keksinnon mukaisella tavalla, nama voidaan asettaa vaikeuksitta neli5maisella kytkentSelinverkostolla varus-30 tetulle peruslevylle tarkasti kohdakkain verkoston kanssa siten, etta våltytaan pelkMstaSn pakkokeinoin aikaansaa-tavalta liitokselta.

Koska keksinnSn mukaisessa ajoratarakennussarjassa ovat kaarevat ajoradanosat erilaisia riippuen siitS, 35 onko kysymyksessa oikea vai vasen kaarre, ja koska my8s suorien ajoradanosien pituus voi poiketa suhdeluvun \β 3 90497 verran riippuen siitå, asetetaanko nåmå ajoradanosat pe-ruspinnan viivaston vai viivaston låviståjan suuntaisik-si, on ajoradanosien pååt edullista varustaa mekaanisel-la eli muodonmukaisella tai visuaalisella tunnisteella.

5 Tåmån ansiosta on useista ajoradanosista mahdollista muo-dostaa ajoratakokonaisuus automaattisesti ja ilman mietti-mista, jolloin ajoratarakennelma soveltuu mytis harjaantu-mattomien henkildiden, varsinkin pikkulasten, kåyttdon.

Seuraavassa selostetaan keksinndn sovellutusmuoto-10 ja piirustusten avulla.

Kuvio 1 esittåå nelidmåiselle viivastolle asetet-tuja samankeskeisiå ympyrån kaaria, joilla on erisuuret såteet ja kulmaulottuvuudet, jolloin ympyran kaarien kes-kipiste sijaitsee viivaston yhden nelidn kulmassa.

15 Kuvio 2 esittSS kaaviota, joka selvittaa neljan 45° kulmaulottuvuutta edustavan kaarevan ajoradanosan ra-kennetta erisuurilla osaympyran sateilla kuvion 1 mukai-sesti.

Kuvio 3 esittåå toista kaaviota yhdesta kuvion 2 20 mukaisista ajoradanosista ja siitS kåy selville, kuinka ajoradanosan kaarevan osan sade ja suoran osan pituus mSårSytyvåt.

Kuvio 4 esittåa kaaviota kaikista keksinndn eråSn sovellutusmuodon mukaista kaarevista ja suorista ajora-25 danosista.

Kuviot 5-26 esittavat kaavioita yksittaisistå ajo-radanosista kuviosta 4.

Kuviot 27-29 esittåvat kaaviomaisesti keksinndn . mukaisen ajoratarakennussarjan ajoradanosien paissM ole- 30 via tunniste-elimia.

Kuviot 30-32 esittåvåt osittain leikattua sivuku-vantoa, ylåkuvantoa ja alakuvantoa suorasta ajoradanosas-ta, joka asetetaan peruspinnan viivaston suuntaiseksi.

Kuviot 33 ja 34 esittMvat ylåkuvantoa ja alakuvan-35 toa suorasta ajoradanosasta, joka asetetaan peruspinnan viivaston låviståjån suuntaiseksi.

4 90497

Kuviot 35 ja 36 esittavSt ylåkuvantoa ja alakuvan-toa oikeaa kaarretta vårten tarkoitetusta, 45° verran kaa-reutuvasta ajoradanosasta.

Kuvio 37 esittaå ylåkuvantoa vasenta kaarretta var-5 ten tarkoitetusta, 45° verran kaareutuvasta ajoradanosasta.

Kuviot 38 ja 39 esittavSt osittain leikattua sivu-kuvantoa ja ylakuvantoa suorasta ajoradanosasta, joka on tarkoitettu rampin alapååhån.

Kuviot 40 ja 41 esittSvåt osittain leikattua sivu-10 kuvantoa ja ylakuvantoa suorasta ajoradanosasta, joka on tarkoitettu rampin ylapSShSn.

Kuviot 42 ja 43 esittavSt osittain leikattua sivu-kuvantoa ja ylakuvantoa suorasta, rampin keskelle kuulu-vasta ajoradanosasta.

15 Kuvio 44 esittaa osittain leikattua sivukuvantoa ajoradan jaksosta, joka on muodostettu kuvioiden 38-43 mukaisista ramppiosista.

Kuvio 1 esittaa kaaviota, josta kay selville, milla tavalla erisuuren sateen ja kulmaulottuvuuden omaavien 20 ympyran kaariosien pSStepisteen poikkeavat nelidmåisen viivaston symmetriapisteistå.

Kuvio 1 esittaa nelidmåistå viivastoa, jonka vii-vastomoduuli on M, jolloin moduulilla M on yksikkdarvo eli viivaston 1 kunkin nelidn sivun pituus vastaa vakio-25 arvoa yksi. TShSn viivastoon on piirretty ympyran kaaria 2, joiden sateet ulottuvat yhden nelidn kulmassa olevasta keskipisteesta ZO. Kuvioon 1 piirrettyjen ympyran kaarien 2 sateet ovat suuruudeltaan 1,5M, 2M, 2,5M jne., siis 0,5 k*M, jolloin kuviossa 1 k = 3, 4, 5,... Kuviossa 1 on 30 lisaksi osoitettu vastaavan kaltevuuden omaavilla suoril-la 3, jotka låhtevåt keskipisteesta ZO, ympyran kaariosil-le kolme erisuurta kulmaulottuvuutta 22,5°, 30° ja 45°.

NelidmSisen viivaston 1 symmetriapisteet ovat kul-loinkin viivaston nelididen kulmapisteitS, keskipisteitå 35 tai sivujen keskipisteitå. Jotta kaarevat ajoradanosat osuvat ajoratarakennussarjassa tarkasti kohdalleen I· 5 90497 annettuun viivastoon, on nåmå ajoradanosat muotoiltava sellaisiksi, ettå våhintåån niiden molemmat, kunkin ajo-radanosan keskiviivan måårååmåt pååtepisteet vastaavat geometrisesti viivaston 1 jonkin nelion jotakin symmet-5 riapistettå. Koska tållainen vastaavuus on ympyrån kaaren muotoisilla ajoradanosilla ja neliSmåisellå viivastolla mahdotonta, osoitetaan seuraavassa, kuinka suuria poikkea-mat geometrisesta yhtenevyydesta ovat ympyrån kaariosan koosta (såde ja kulmaulottuvuus) riippuen.

10 Kuvion 1 kaaviossa on kulmaulottuvuutta 22,5°, 30° ja 45° vastaavien ympyrån kaariosien alemmat pååt asetet-tu viivaston 1 nelidn kulmapisteeseen (M kokonaisluku) tai neliSn sivun keskipisteeseen kaikille ympyrån kaari-osille yhteiselle, vaakasuoralle sådeviivalle 3' eli kul-15 loinkin symmetriapisteeseen. Kyseesså olevien ympyrån kaariosien toisten påiden osalta eli kolmen suoran 3 ja kaik-kien ympyrån kaariosien 2 leikkauspisteiden osalta voidaan todeta seuraavaa: -Kaltevuuskulman 22,5° omaavan suoran 3 osalta sat-20 tuu ainoastaan sellaisen ympyrån kaaren 2 leikkauspiste låhelle viivaston nelifin symmetriapistettå, jonka såde on 6,5M ja leikkauspiste sijaitsee tåll6in yhden nelidn sivun keskipisteesså.

*: -Kaltevuuskulman 30° omaavan suoran 3 osalta ei mi- 25 kåån ympyrån kaaren 2 leikkauspiste satu låhelle viivasto-neliSiden symmetriapisteitå.

-Kaltevuuskulman 45° omaavan suoran 3 osalta osuvat sitå vastoin useiden ympyrån kaarien 2 leikkauspisteet låhelle kulloistakin viivastonelidn symmetriapistettå.

30 Nåitå tapauksia on merkitty kuviossa 1 numeroilla I-V ja niitå selostetaan jåljempånå tarkemmin.

. On ymmårrettåvåå, ettå såteeltåån suurempien, ku- viossa 1 esittåmåttå jåtettyjen ympyrån kaarien 2 osalta .· - 18ytyisi muitakin edullisia leikkauspisteitå kolmelle suo- : 35 ralle 3 eli sellaisia leikkauspisteitå, jotka sattuvat låhelle jonkin viivastoneli5n symmetriapistettå. Tulee 6 90497 kuitenkin ottaa huomioon, etta kaarevien ajoradanosien teholliset sSteet muodostuvat tallfiin verrattain suurik-si eivatka ne siita syystS sovellu alussa mainitun kaltai-seen ajoratarakennussarjaan. Esimerkkina voidaan mainita, 5 etta erååsså tunnetussa lelurakennussarjassa on muussa suhteessa jårjestelmålle ominainen rasterimoduuli M suu-ruudeltaan 64 mm. Talldin muodostuu kuviossa 1 esitetyn suoran 3, jonka kaltevuuskulma on 22,5° ja sMteeltSMn 6,5M olevan ympyran kaaren 2 leikkauspisteen sateeksi 10 416 mm eli halkaisijaksi 83,2 cm, mika edellyttaa aivan liian suurta peruspintaa ajoradanosien kiinnittamiseksi ajoratarakennelman kokoamista vårten.

Lisåksi tulee huomata, ettM alussa mainitun kal-tainen ajoratarakennussarja soveltuu leikkikaluksi eri-15 tyisen hyvin silloin, kun måaråtty ajoratarakennelma on mahdollista koota verrattain pienestM maårasta ajoradan-osia, niin kokonaismMåraltaSn kuin erityyppiS olevien osien måaraltaSnkin. Myos tMsta syystM ovat ajoradanosat, jotka kuvion 1 mukaisesti vastaavat kulmaulottuvuuksia 20 22,5° ja 30°, vahemman kayttSkelpoisia. Taman johdosta selostetaan seuraavassa sovellutusesimerkkeinM IShemmin ainoastaan sellaisia kaarevia ajoradanosia, jotka vastaavat kulmaulottuvuutta 45° eli joita kuviossa 1 on merkit-ty numeroilla I-V.

25 Kuviossa 1 on kaltevuuskulmaltaan 45 asteen suoran 3 ja kunkin ympyran kaaren 2 leikkauspistettS merkitty renkaalla, kun taas lShellS sijaitsevia neliSmSisen vii-vaston 1 symmetriapisteitå on merkitty umpinaisilla pis-teilla. Kuviosta voidaan havaita seuraavaa: 30 -Tapauksessa I sijaitsee suoran 3 ja ympyrSn kaa ren RI, jonka sade on 3,5M, leikkauspiste sateen suunnas-sa hieman sisempana kuin viivaston 1 lahin symmetriapis-te, nimittSin nelion keskipiste.

-Tapauksessa II sijaitsee suoran 3 ja ympyran kaa-35 ren RII, jonka sade on 3M, leikkauspiste sateen suunnassa 7 90497 hieman ulompana kuin viivaston 1 lahin symmetriapiste, nimittain neliCn kulmapiste.

-Tapauksessa III sijaitsee suoran 3 ja ympyran kaa-ren RIII, jonka sSde on 2M, leikkauspiste sateen suunnas-5 sa hieman sisempåna kuin viivaston 1 lahin symmetriapiste, joka jalleen on nelion keskipiste.

—Tapauksessa IV sijaitsee suoran 3 ja ympyrMn kaa-ren RIV, joka sMde on 5M, leikkauspiste samoin kuin tapauksessa II sateen suunnassa hieman ulompana kuin vii-10 vaston 1 lShin symmetriapiste, joka on neli6n keskipiste.

-Tapauksessa V sijaitsee lopuksi suoran 3 ja ympyran kaaren RV, jonka sade on 5,5M, leikkauspiste samoin kuin tapauksissa I ja III sSteen suunnassa hieman sisem-pånå kuin viivaston 1 lahin symmetriapiste, joka on neliSn 15 kulmapiste.

Mainituissa tapauksissa I-V osuu jokaisen ajora-danosan yksi paatepiste taydellisesti yhteen neliSmaisen viivaston 1 yhden symmetriapisteen kanssa ja toinen paatepiste poikkeaa symmetriapisteesta ainoastaan våhåisesså 20 mMSrin. "VShSisessS måSrin" tarkoittaa tåssa sita, ettS sSteittSinen poikkeama tarkasta yhtenevyydesta on pienem-pi kuin puolet viivaston nelion lavistajSn pituudesta. Esillå oleva keksintS perustuu taten siihen ajatukseen, ettS vShintSSn kaarevan ajoradanosan molemmat paatepis-25 teet voidaan saada yhtymaan joihinkin ko. viivaston 1 ·": symmetriapisteistå, kun kaarevalle ajoradanosalle anne- ;*'· taan yksinkertaisella tavalla valmistettava, hieman ympy ran kaaresta poikkeava muoto.

... Sovellutusesimerkkejå keksinnon mukaisesta ratkai- 30 susta selostetaan seuraavassa kuvion 2 avulla. Tåsså ku-. . viossa kSsitellSan kuvion 1 tapauksia I-IV, jolloin ta- paus V on jMtetty pois havainnollisuuden vuoksi ja toi-saalta siita syysta, ettS ympyran kaaren sSde muodostuu siina jo huomattavan suureksi ollessaan pituudeltaan 5,5M.

; 35 Kuviossa 2 on esitetty suuremmassa mittakaavassa nelidmainen viivasto 1, jolla on viivastomoduuli M, jota 8 90497 kutsutaan seuraavassa ajoratamoduuliksi. Lisåksi kuviossa 1 on viivaston keskipisteesta ZO låhtevå, 45° kulmassa oleva ja siten låviståjån suuntaisesti kulkeva suora 3 ja kuvion 1 neljåan tapaukseen I-IV liittyvåt ympyran kaaret 5 RI-RIV. Suoran 3 ja nåiden ympyran kaarien leikkauspistei-tå on merkitty jalleen renkailla, kun taas viivaston 1 symmetriapisteitå, joihin ajoradanosien paissa olevien sidepisteiden tulee yhtyå, on merkitty umpinaisilla pis-teillå.

10 Kuviossa 2 on kuvion 1 tapauksia I-IV vastaavat ajoradanosat 4 esitetty kaaviomaisesti kaarevina kaista-leina, joiden suurin leveys on osoitettu viitenumerolla 5, jolloin nåmå merkinnåt on liitetty havainnollisuuden vuok-si ainoastaan tapaukseen I. Nåiden ajoradanosien 4 side-15 pisteiksi maaritellaan kaistaleina kuvattujen ajoradan-osien 4 (vrt. myds kuvio 3) esittåmåttå jåtetyn keski-viivan molemmat paatepisteet, jotka siten yhtyvSt viivaston 1 mainittuihin symmetriapisteisiin ja joita on merkitty viitenumeroilla 6 ja 7. Kuten kuviossa on esitetty, 20 koostuu jokainen ajoradanosa 4 keksinndn mukaisesti ympyran kaaren muotoisesta osasta 8 ja suorasta osasta 9, joka on viivoitettu kuviossa.

Keksinnon mukaan maaraytyy kunkin ajoradanosan 4 ympyran kaaren muotoinen osa 8 sen keskipisteen perusteel-25 la, joka saadaan selville seuraavalla tavalla. Kunkin ajoradanosan molemmissa påatepisteisså 6 ja 7, jotka osuvat yhteen viivaston 1 symmetriapisteiden kanssa, tulee mSa-råtyn tangenttiehdon olla voimassa, jolloin esilla ole-vassa tapauksessa, jossa ajoradanosan kulmaulottuvuus on 30 45°, ajoradanosan tangentin tai sen keskiviivan tulee ajoradanosan yhdessa på&tepisteesså olla viivaston 1 suuntainen tai kohtisuorassa sitå vastaan ja toisessa påatepisteesså viivaston 1 lavistSjån suuntainen, jotta seuraavat ajoradanosat ovat sopivalla tavalla liitetta-35 visså. Koska ajoradanosiin keksinnon mukaisesti jårjes-tetyt suorat osat eivåt vaikuta tangentin suuntaan li 9 90497 ajoradanosan påisså, mååråytyy mainitun tangenttiehdon tåyttåvå geometrinen sijainti ajoradanosan 4 kumpaankin pååhån 6 ja 7 asetettujen tangenttien valisen kulman puo-littajan perusteella. Nåitå tangentteja on merkitty ku-5 viossa 2 tapaukselle I kirjaimella T. Kuvioon 2 on lisaksi piirretty kaikille tapauksille I-IV naiden tangenttien vålisten kulmien puolittajat WI-WIV.

Kunkin ajoradanosan 4 ympyrån kaaren muotoisen osan 8 keskipiste sijaitsee keksinndn mukaan asianomaisen kul-10 mapuolittajan ja yhden ajoradanosan kulmaulottuvuutta ra-joittavan sateen leikkauspisteesså eli kuvion 2 tapaukses-sa asianomaisen kulmanpuolittajan WI-WIV ja suoran 3 tai vaakasuoran såteittåisviivan 3' leikkauspisteesså. Tåmå johtuu siitå, ettå jokainen ajoradanosa muodostuu kaare-15 vasta ja suorasta osasta ja ajoradanosan yksi paå on siten sen kaarevan osan paå ja osuu sen johdosta yhteen jommankumman rajoittavan såteen kanssa.

Nåmå leikkauspisteet, jotka måårååvåt ajoradan-osien 4 ympyrån kaaren muotoisten osien 8 keskipisteet, 20 on kuviossa 2 varustettu viitemerkinnSillå ZI-ZIV. Olen-naista nåiden leikkauspisteiden osalta on, ettå kulmanpuolitta jien WI-WIV ja suoran 3 sekå såteittåisviivan 3' nåennåiset leikkauspisteet, jotka sijaitsevat keskipis-: teen ZO takana, eivåt muodosta ratkaisuja, koska måårite- ·· 25 tystå keskipisteestå ZI-ZIV ajoradanosan 4 pååtepistee- seen 6 tai 7 ulottuvan kor jatun såteen tulee joka tapauk-. ·. sessa olla lyhyempi kuin alkuperåisen ympyrån kaaren RI-RIV korjaamattoman såteen. Nåin olien tapauksia I ja *. . Ill vastaavien ajoradanosien 4 kulmanpuolittajat WI ja 30 Will leikkaavat suoran 3 keskipisteisså ZI ja ZIII, kun taas tapauksia II ja IV vastaavien ajoradanosien 4 kul-- manpuolittajat Wil ja WIV leikkaavat såteittåisviivan 3' keskipisteisså ZII ja ZIV.

Kun on saatu selville ajoradanosien 4 ympyrån kaa-35 ren muotoisten osien 8 keskipisteet, ovat ajoradanosien 4 suorat osat 9 my6s tiedossa, koska jokainen ympyrån 10 90497 ympyrån kaaren muotoinen osa 8 ulottuu 45° kulmaan kes-kipisteenså ZI-ZIV ymparille. Nain olien kunkin ympyrån kaaren muotoisen osan 8 siihen pååhån, joka on vastakkai-nen ko. keskipisteen sisåltavåån sateeseen yhtyvMån pSå-5 han, joka on vastakkainen ko. keskipisteen sisaltavaSn sateeseen yhtyvaan pååhån nåhden, liittyy suora osa 9. Suora osa 9 ulottuu tålloin toiseen sateeseen asti ja sen pituus on yhta suuri kuin ko. keskipisteen kohtisuora etåisyys tåstå toisesta sateesta.

10 Kuviossa 2 on tapauksia I-IV vastaaville ajoradan- osille saatavat suorat osat 9 esitetty viivoitettuina. Tåstå voidaan erityisesti nahda, etta jos ko. alkuperåi-sen ympyrån kaaren RI-RIV, jonka keskipiste on ZO ja 45° kulmassa olevan suoran 3 leikkauspiste sijaitsee sateen 15 suunnassa sisempånå kuin viivaston 1 låhin symmetriapis-te, on suora osa 9 vaakasuoran såteittåisviivan 3' puo-lella ja påinvastoin. Lisåksi voidaan havaita, ettå suoran osan 9 pituus on sitå suurempi, mitå suurempi poik-keama geometrisesta yhtenevyydestS on. TSmå seikka voi 20 olla kriteerinS valittaessa ajoratarakennussarjan ajora-danosalle tiettyS muotoa, kuten jåljempSnå selostetaan.

Seuraavassa selostetaan kuvion 3 avulla, kuinka ympyrån kaaren muotoisen osan 8 keskipisteen sijainti viivastossa 1 tai tcimån osan 8 sSde k&ytånnSssa maårite-25 taan. Kuviossa 3 on jSlleen esitetty kuviota 2 vastaava nelidmåinen viivasto 1, jonka ajoratamoduuli on M. Kaa-reva ajoradanosa 4, jonka leveyttS on merkitty viitenu-merolla 5, vastaa kuviossa 2 tapaukseen I liittyvaå ajo-radanosaa, jota tSssS tarkastellaan esimerkinomaisesti.

30 ViitemerkinnSllå ZO on jSlleen osoitettu alkuperåisen, kuviossa 3 esittåmSttS jStetyn, kuviosta 2 nakyvSn ympy-ran kaaren RI keskipistetta. Ajoradanosalla 4 on keski-viivalle 10 kuuluva ensirmnSinen paatepiste 6, joka sijaitsee etSisyydella 3,5M keskipisteestS ZO sateittais-35 viivalla 3', siis viivaston 1 symmetriapisteessa. Ajo-radanosan 4 toinen påStepiste 7 sijaitsee viivaston 1 11 90497 yhden ηεΐίδη keskipisteesså låviståjåviivalla 3. Edel-leen kuvioon 3 on piirretty molemmissa paatepisteissS 6 ja 7 sijaitsevat keskiviivan 10 tangentit T. Niiden vali-sen kulman puolittaja WI leikkaa, kuten kuvion 2 avulla 5 jo selostettiin, suoran 3 pisteesså ZI, joka muodostaa ajoradanosan 4 ympyran kaaren muotoisen osan keskipis-teen. Kuviossa 3 on lisaksi osoitettu kirjaimella x vii-vaston 1 suunnissa mitatut paatepisteen 7 ja keskipisteen ZI våliset etaisyydet. Kirjaimella y on osoitettu ympyrSn 10 kaaren muotoisen osan 8 keskiviivan 10 sadetta, kun taas kirjaimilla z ja z' on osoitettu viivaston 1 suunnissa mitattuja osan 8 keskipisteen ZI ja alkuperaisen ympyrSn kaaren keskipisteen ZO vålisia etaisyyksia. Tarkastel-tavassa tapauksessa on symmetrisyista z = z'.

15 Kuviosta 3 voidaan havaita, etta ensinnakin y = M + x ja toiseksi y = x\f2 ja ettå z = 3,5M - y. Tåstå saadaan suureille y ja z seuraavat arvot: \β \β

y = ——— · M ja z = (3,5 - ———) · M

20 v/I-i \/!-i jolloin z' = z

Ajoratamoduulin M suuruus voi mSSraytyå sen lelu-rakennussarjan rakenne-elementtijarjestelman perusteella, johon tarkasteltavaa tyyppiS oleva ajoratarakennelma on 25 tarkoitus sovittaa. Ajoratamoduuli voi siten olla esim.

64 mm, kuten edella on mainittu. Tållainen ajoratamoduuli måarSytyy rakenne-elementtijårjestelmåssa esim. katu-jen, taloryhmien ym.s peruspinnalle tapahtuvan moduuli-maisen sijoittelun perusteella. TSstS seuraa, etta kuvion 30 3 mukaiselle kaarevalle ajoradanosalle 4 ympyran kaaren muotoisen osan 8 korjattu sade y on keskiviivalta 10 mi-tattuna 218,5 mm ja ympyrSn kaaren muotoisen osan 8 keskipisteen ZI siirtymSt z ja z' seka suora osa 9 ovat suu-ruudeltaan 5,5 mm.

-:- : 35 Samalla tavalla voidaan måSrittSa arvot y ja z tai z' myds muille tapauksille, erityisesti tapauksille 12 90497 II-IV kuviossa 2. Kuvion 2 tapauksille II ja IV seka muille vastaaville tapauksille saadaan vSlittdmåsti z' = O, koska keskipiste ZII tai ZIV sijaitsee kulloinkin sa-teittaisviivalla 3'.

5 Millainen sovellutusmuoto keksinnSn mukaisesta ajo- ratarakennussarjasta on edullista valita tietylle raken-ne-elementtijarjestelmalle, riippuu eri tekijdistM, joi-ta tarkastellaan seuraavassa yksitellen.

1) Huomioon tulee ottaa ensinnåkin tarvittavan 10 ajoradan kokonaisleveys. Sen tulee joka tapauksessa olla pienempi kuin ajoratamoduuli M.

2) Sen jalkeen on tarkeMS ympyrån kaaren korjaa-mattoman såteen valinta. Mita suuremmaksi tamå såde va-litaan tai sallitaan, sita suurempi on tilantarve perus- 15 pintaa vårten ja materiaalintarve yksittMisille ajoradan-osille. Jokaiselle kuvioissa 1 ja 2 kasitellylle tapauk-selle sekS kaikille muille ajateltavissa oleville tapauksille voidaan maårittåa luku, joka ilmoittaa mMaratylle ajoradansateelle ja ajoradanosien leveydelle tarvittavien 20 ajoratamoduulien M lukumaaran.

3) Merkitysta on edelleen silia, mille etaisyy-delle yhdensuuntaiset ajoradat voidaan asettaa valittaes-sa kaarevalle ajoradanosalle maaratty muoto. Kuviossa 2 tama pienin yhdensuuntaisetaisyys saadaan siten, etta 25 kuviossa 2 esitettyihin, oikealle kaartuviin ajoradan-osiin liitetaan vastaavasti vasemmalle kaartuvat ajora-danosat siten, etta kummallekin puolelle liitettavat suo-rat ajoradanosat tulevat yhdensuuntaisiksi.

4) Lopuksi on merkitysta silia, muodostaako usei-30 ta kaarevia ja suoria ajoradanosia sisaitava rakennelma jatkuvan ja "harmonisen" ajoradanmuodon. N3in ei ole asianlaita, kun kaarevien ajoradanosien 4 suorien osien 9 pituus (kuvio 2) on verrattain suuri ja kun lisaksi suora osa 9 sijaitsee ajoradanosan 45° kulmassa olevassa 35 paassa, vrt. tapaukset II ja III tai II ja IV kuviossa 2.

Il 13 90497

Seuraavassa taulukossa on esitetty kuvioon 1 piir-retyille tapauksille I-IV tai kuviossa 2 esitetyille ta-pauksille I-IV mittatietoja, jotka tåyttavat edella ole-vissa kohdissa 2, 3 ja 4 mainitut kriteerit.

5 -Taulukon ensimmaisessa sarakkeessa on annettu ko.

ympyran kaaren RI-RV (kuvio 1) korjaamattoman sSteen arvo.

-Toisessa sarakkeessa on annettu jo mainittu ajora-dan leveyden perusteella tarvittava ajoratamoduulien M lukumaara.

10 -Kolmannessa sarakkeessa on annettu yhdensuuntais- ten ajoratojen valinen etaisyys.

-Neljånnesså sarakkeessa on annettu kunkin ajora-danosan 4 ympyran kaaren muotoisen osan 8 korjattu sSde, joka on maaritetty kuvion 3 esimerkin mukaisella tavalla. 15 -Viidennessa sarakkeessa on annettu ko. ajoradan- osan 4 suoran osan pituus, jonka måårittåmistapa selos-tettiin samaten esimerkinomaisesti kuvion 3 avulla.

-Kuudennessa sarakkeessa on annettu suhdeluku, joka ilmaisee suoran osan pituuden (viides palsta) ja ajo-20 radanosan ympyrMn kaaren muotoisen osan korjatun sSteen (neljas palsta) pituuden vSlisen suhteen prosentteina.

TSmå dimensioton suhdeluku on hySdyllinen tunnus-luku ko. ajoradanosalle, koska se ilmoittaa, kuinka suur-ta prosentuaalista osuutta suora osa vastaa ympyran kaa-25 ren muotoisesta osasta. TSmS suhdeluku on siten mitta, joka ilmoittaa, kuinka suuri ko. ympyrSn kaaren ja 45° kulmassa olevan suoran leikkauspisteen poikkeama ajorata-• viivaston IShimmasta symmetriapisteesta on ajoradanosan ... yhdessa pMSssS olevalle sidepisteelle, vrt. kuvio 1. Tay- 30 dellisen geometrisen yhtenevyyden tapauksessa, joka ei -- kuitenkaan ole mahdollinen, olisi tSmå suhdeluku siis nol- la. KaytMnnSssS on edullista valita ajoradanosa, jonka suhdeluku on mahdollisimman pieni, koska tasaavan suoran osan suhteellinen pituus on talldin pieni ja ympyran kaa-35 ren muotoisen osan korjattu sSde poikkeaa ainoastaan va-han korjatusta sateesta.

3 14 90497 m ru ru in 3 " ~ ' CU r-- r~ ru r~ 0 ^ Ό 3 3

CO

C

S s s s s; s ® co ru σι m r- c w m 'Τ ru <— co A 3 oo >— σ' ru r- j_, g O τ ru — m Q-l-l ~

3 -H O o O O O

CO di C 3 1 0) 4-1 (C tn 4-) 3 "l—1 3 „_, —-i ——- «-* ^ Q ·ρ^ «£« ^4 ^4 C 0 O 04 ^ ^ ^ ^ m 3V ΊΤ ^ r~~ CO *~ vj e ^ i- «- O ru Γ4 >, 3 0 ^ T ^ ® r o S S " M ^ 1/1 > s-ι O cn I --—- i -η cn O O -H >1 Μ I -c—i :ίΰ >i 3 C cd > cn

*333« 2 S 2 S S

™ ™ ^ ^ ^ Η o cn o

Ό -H +4 C

3 3 cd CU

>h 4-1 d 3 -1----- 3 3 1 CL' 3 3 •Η T3 3 >03 3 E >—i m in in P 3 ^j· - - - io P -P S m ru in Ή cd :cd > M 3 P M O (U cni cd -i-l-H :cd En ICH g j 1 3 3 E 3 3 3 3 s 2

- 'Γϋ Σ S S

3 3 Ό in in :3 O :3 - co ru m - 3 3 cn ro m >1 ase E o o ΪΗ M 4-> en

3 M

3 M Μ M > >

di Μ Μ M

3 Eh 15 90497

Taulukossa esitettyja tietoja voidaan kommentoida lyhyesti seuraavalla tavalla: -Moleiranat kriteerit "Tarvittavien ajoratamoduulien lukumaara" (tilantarve) ja "Yhdensuuntaisten ajoratojen 5 vaiinen etaisyys" osoittavat tapauksen III edulliseksi. MerkittSva epMkohta on kuitenkin se seikka, etta tapauk-sessa III kunkin ajoradanosan 4 suora osa on verrattain pitkS, mika nakyy suhdeluvun suurena arvona. Kahdeksalla tapauksen III mukaisella ajoradanosalla ei siten ole mah-10 dollista muodostaa suljettua ajorataa, joka olisi myos jossakin maarin ympyran muotoinen.

-Lahin suurempi tapaus II ei tarjoa tapaukseen III verrattuna mitaan etua, vaan ainoastaan haittoja, koska ensinnakin tarvittavien ajoratamoduulien M lukumaara on 15 1M verran suurempi ja toiseksi yhdensuuntaisten ajoradan-osien vaiinen etaisyys on kaksinkertainen ja kolmanneksi suhdeluku on yhta suuri.

-Kokonaisuutena ottaen edulliset mittatiedot omaa tapaus I. Tilantarve neljaiia ajoratamoduulilla on tosin 20 jonkin verran mutta vain hieman suurempi kuin tapaukses-sa II, yhdensuuntaisten ajoratojen vaiinen etaisyys on mytts 2M verran suurempi kuin minimietaisyys. Kuten kuitenkin kay ilmi ympyran kaaren muotoisen osan korjatun sateen arvosta ja suoran osan pituudesta ja erityisesti 25 naihin liittyvasta suhdeluvusta, poikkeaa kahdeksasosa-ympyran pituudelle ulottuva tapauksen 1 mukainen ajora-danosa vain hyvin vah3n ympyran muodosta ja se on tassa suhteessa lahes ihanteellinen.

-Myds tapauksen IV mukainen ajoradanosa omaa yhtå 30 pienen suhdeluvun eli se noudattaa melko hyvin ympyran muotoa. Tapauksessa IV ovat kuitenkin tilantarve (tarvittavien ajoratamoduulien M lukumaara) ja yhdensuuntai-sen ajoratojen vaiinen etaisyys jo niin suuria, etta t31-laisten ajoradanosien kåyttd on tarkoituksenmukaista ja 35 edullista ainoastaan silloin, kun ko. lelurakennussarjan 16 90497 ajoratamoduuli M on absoluuttisissa mittayksikdissM ver-rattain pieni.

- Tapaus V, jota ei ole esitetty kuviossa 2, on lo-puksi kåytånndllisesti katsoen mielenkiinnon ulkopuolella, 5 koska tarvittavien ajoratamoduulien M mSSrSn ollessa hie-man suurempi on suhdeluku suunnilleen kolme kertaa suu-rempi.

Yhteenvetona voidaan siten todeta, ett3 tapauksen I mukaiset kaarevat ajoradanosat tarjoavat eniten etuja.

10 Seuraava kaarevien ajoradanosien sovellutusmuotojen kuvaus rajoittuu sen vuoksi kuvion 2 tapausta I vastaavan muodon omaaviin ajoradanosiin, mutta keksintd ei siitå huolimatta rajoitu tahSn tapaukseen.

Kuviossa 4 on esitetty ajoratamoduulin M omaavassa 15 ajorataviivastossa 1 kaikki tapauksen I mukaisesti mahdol-liset kaarevat ajoradanosat sekS kaikki suorat ajoradanosat kulloin 45° kulmassa toisiinsa nahden. Kuvatut kaarevat ajoradanosat eivat vaadi edella esitetyn lisaksi enempSå selvitystå. Kuvattujen suorien ajoradanosien pi-20 tuus on keksinndn mukaan kiinteasså suhteessa ajoratavii-vaston 1 ajoratamoduuliin M. Kuviossa 4 esitetyssS sovel-lutusmuodossa on kaikkien suorien ajoradanosien, jotka sijaitsevat ajorataviivaston 1 suuntaisesti, pituus 3M ja ajorataviivaston 1 13vist3jSn suuntaisten ajoradanosien 25 pituus 2 \fl · M. Kertoimen k = 3 tai k = 2 sijasta voidaan suorien ajoradanosien pituuksille kayttMH muitakin kertoimia, kunhan vain ehto, jonka mukaan ajoradanosien påissS olevien sidepisteiden tulee yhtyå ajorataviivaston 1 symmetriapisteisiin, tulee tSytetyksi. Kertoimella k 30 voi siten olla arvot 0,5 - 1 - 1,5 - 2 - 2,5 jne. siten, ettS edellS kaareville ajoradanosille mååritelty side-piste osuu kuvion 4 mukaisissa asennoissa aina ajorata-viivaston 1 jonkin nelittn sivun keskipisteeseen, keski-pisteeseen tai kulmapisteeseen.

35 Kuviossa 4 on kaikkien suorien ja kaarevien ajora- danosien paihin piirretty kaaviomaisesti tunniste-elimet 17 90497 11, 13 tai 12, 14. Nåiden tunniste-elinten tarkoituksena on varmistaa, ettS mSårStty keksinnGn kaltainen ajoradan-osa voidaan liittSS tSllaiseen ajoradanosaan ainoastaan siinS tapauksessa, ettå jatko-osan muodon ansiosta ensin 5 mainitun ajoradanosan pS&ssSolevan mååratyn sidepisteen yhtenevyys ajorataviivaston 1 symmetriapisteeseen jatkuu jatko-osassa. Voidaan havaita, ettå kaarevat ajoradanosat ovat jaettavissa muodoltaan kahteen erilaiseen ryhmSSn, nimittåin oikealle ja vasemmalle kaareutuviin ajoradan-10 osiin ja ettci tåmM koskee myds suoria ajoradanosia, nimittåin sen mukaan, onko ne tarkoitus sijoittaa viivaston vai sen låviståjån suuntaisesti. Keksinnon mukainen ajora-tarakennussarja kåsittåå siten siina tapauksessa, ettå se kootaan yhdelle ainoalle tasolle, periaatteessa neljå eri-15 laista ryhmåå ajoradanosia, joista toinen puoli on kaare-via ja toinen puoli suoria ajoradanosia.

Kuten kuviossa 4 on kaaviomaisesti esitetty, muo-dostuvat tunniste-elimet ajoradanosien kuhunkin paShån jarjesteyistM ulokkeista 11, 12 ja naita ulokkeita vas-20 taavista syvennyksistå 13, 14. Kaksi mielivaltaista ajo-radanosaa kuviossa 4 voidaan sen vuoksi liittSS toisiinsa ainoastaan siinS tapauksessa, etta yhden ajoradanosan påcissci oleva ulkoneva tunniste-elin 11, 12 sijaitsee koot-taessa toisen ajoradanosan sisSpuolista tunnite-elintS 25 13, 14 vastapSMta, jotta nåmS toisiaan vastaavat tunniste- elimet voidaan kytkeS yhteen. Ellei tamS ole mahdollista siitS syystS, ettS yhden ajoradanosan ulkoneva tunniste-elin 11, 12 on toisen ajoradanosan ulkonevan tunniste-elimen 11, 12 kohdalla, tulee kåyttajSn ainoastaan valita 30 toinen erilaisista ja erilaisilla tunnisteilla varuste-.. tuista ajoradanosista, jotka kuuluvat samaan kaarevien tai suorien ajoradanosien ryhmå&n. KeksinnSn mukainen ajo-ratarakennussarja on siten koottavissa ilman mitaån opas-tusta, etukMteistietoja tai kokemusta.

35 TSmån lisaksi on olemassa kahden toisiinsa liitet- tSvSn ajoradanosan oikean yhdistSmisen takaamiseksi 18 90497 tunnisteiden muodon suhteen hyvin yksinkertainen sSSntO. Ajoradanosien påisså olevien tunnisteiden tulee nimittMin olla erilaisia sen mukaan, sijaitseeko ko. pSa ajorata-viivaston 1 vai sen låvistajMn suuntaisesti.

5 TårnS perussåSnte nSkyy selvSsti kuviosta 4. NiissS

pSissM, jotka sijaitsevat ajorataviivaston 1 suuntaisesti, on ulkoneva tunniste-elin 11 ajoradanosan påStypinnan yh-dellS sivulla ja vastaavasti sisapuolinen tunniste-elin 13 taman pååtypinnan toisella sivulla. Niisså påissa, 10 jotka sijaitsevat ajorataviivaston 1 lavistajån suuntaisesti, on tunniste-elinten 12, 14 sijainti ajoradanosien paatypinnoilla juuri pSinvastainen.

Kaytånnfin sovellutusmuotoja kuviossa 4 ainoastaan kaaviomaisesti esitetyistå tunniste-elimista selostetaan 15 vielå jaljempånå kuvioiden 27-29 avulla. Lisåå sovellutus-esimerkkejS selalisten ajoradanosien tunnisteista, jotka on tarkoitettu ramppien muodostamista vårten, selostetaan jaljempana kuvioiden 38-43 avulla.

Kuvioissa 5-26 on esitetty kuvion 4 mukaisen yh-20 teenvedon pohjalta erilaisia ajorataesimerkkeja, ensinnS-kin yksittSisiS ajoradanosia ja toisaalta risteyksiksi ja haarautumiksi yhdistettyjS ajoradanosia.

Kuvio 5 esittaa ajorataviivaston suuntaisesti si-joitettua suoraa ajoradanosaa ja kuvio 6 suoraa ajoradan-25 osaa, joka on sijoitettu viivaston låviståjSn suuntaisesti.

Kuviot 7 ja 8 esittSvSt kahdesta suorasta ajoradan-osasta muodostettuja 90 risteyksia, joista toinen on ajorataviivaston ja toinen sen låvistSjSn suuntainen.

Kuviot 9 ja 10 esittSvSt 45° kulmassa oikealle ja 30 vasemmalle ajorataviivaston suuntaisesti kulkevalta suo-ralta ajoradanosalta suunnattua risteysta.

Kuvio 11 esittaS oikealle kååntyvåå kaarevaa ajoradanosaa ja kuvio 12 kaarevaa ajoradanosaa, joka kaan-tyy vasemmalle.

35 Kuvio 13 esittSS yhdistelmåa kuvioiden 11 ja 12 mukaisista kaarevista ajoradanosista, jotka muodostavat I: 19 90497 kaarihaarautuman, jonka symmetria-akseli kulkee ajorata-viivaston suuntaisesti. Kuvio 14 esittSH samanlaista kaa-rihaarautumaa, jonka symmetria-akseli kulkee kuitenkin lå-vistSjån suuntaisesti.

5 Kuviot 15-18 esittSvSt suoran ja kaarevan ajoradan- osan yhdistelmiå, jotka muodostavat haarautuman vasemmalle (kuviot 15, 17) ja haarautuman oikealle (kuviot 16, 18). Kuvioiden 15 ja 16 sovellutusesimerkeisså sijaitsee suora ajoradanosa ajorataviivaston suuntaisesti ja kuvioiden 17 10 ja 18 sovellutusesimerkeisså ajorataviivaston låviståjån suuntaisesti.

Suoran ajoradanosan ja kahden kaarevan ajoradan-osan yhdistelmiå on esitetty kuvioissa 19-24.

Kuviot 19 ja 20 esittavat kaksoishaarautumia, jois-15 sa suora ajoradanosa sijaitsee ajorataviivaston ja sen låviståjån suuntaisesti. Haarautumat muodostuvat oikealle ja vasemmalle kaartuvista ajoradanosista.

Kuviot 21-24 esittåvåt yhdistettyjå haarautumarat-kaisuja, joissa suoraa ajoradanosaa pitkin molempiin suun-20 tiin tapahtuvan lapiajon lisaksi voidaan poiketa oikealle (kuviot 21, 24) tai vasemmalle (kuviot 22, 23). Kuvioissa 21 ja 22 sijaitsee suora ajoradanosa ajorataviivaston suuntaisesti ja kuvioissa 23 ja 24 låviståjån suuntaisesti.

Lopuksi on kuvioissa 25 ja 26 esitetty kaksi 45° 25 risteyshaarautumaa, joissa on haarautumat oikealle ja vasemmalle .

Kuvioiden 11-26 esimerkeissa on kaarevat ajoradan-osat konstruoitu kulloinkin kuvion 2 tapausta I ja kuvio-ta 3 vastaavalla tavalla taikka jårjestetty kaareutumaan 30 vastakkaiseen suuntaan. Lisåksi on kaikissa kuvioiden 5-26 esimerkeisså suorien ja kaarevien ajoradanosien mo-lemmat paSt varustettu esitt&mSttå jatetyillå tunniste-elimillå, jotka on jårjestetty kuviosta 4 ilmenevalla ta-" valla.

. 35 KSytSnnSn sovellutusesimerkkejS ajoradanosien pSihin jSrjestetyista tunniste-elimista selostetaan 20 9 0 4 9 7 seuraavassa kuvioiden 27, 28 ja 29 avulla. Nåisså kuvi-oissa on esitetty kulloinkin kahden ajoradanosan 15 ja 16 pååtyosat, jotka on tarkoitus liittåå pååtypinnoiltaan yhteen. Kuten kuvioista 27 ja 28 kåy selville, on kumman-5 kin ajoradanosan 15 ja 16 pååtypinnat varustettu ulokkeel-la 17 tai 18 ja syvennyksellå 19 tai 20. Ulokkeet 17, 18 ja syvennykset 19, 20 on muotoiltu siten, ettå kun ajo-radanosat 15 ja 16 tydnnetåån yhteen, uloke 17, 18 kyt-keytyy vastakkaiseen syvennykseen 20, 19. Kuvion 28 rau-10 kainen sovellutusmuoto eroaa kuvion 27 esittåmåstå siten, etta ulokkeet ja syvennykset sijaitsevat pååtypintojen si-vureunoilla, kun ne kuvion 27 sovellutusmuodossa sijaitsevat sivureunojen suhteen sisempånå paatypinnoilla.

Kuvioissa 27 ja 28 esitetyilla ulokkeilla ja sy-15 vennyksilla ei ole tietenkåån mitaan pitovaikutusta eli ajoradanosia 15 ja 16 ei voida kytkea ulokkeilla ja sy-vennyksillå mekaanisesti kiinteasti, vaan irrotettavasti toisiinsa. Ajoradanosien mekaaninen lukitus tapahtuu sen sijaan siten, etta ne painetaan kytkentåelimillå, esimer-20 kiksi kytkentåtapeilla, varustetulle peruspinnalle ja/tai kiinnitetåån toisiinsa irrotettavasti pienipintaisilla kytkentåelimillå, esimerkiksi kytkentåtapeilla, varuste-tuilla levyillå tms.

Kuvion 29 sovellutusesimerkisså on ulokkeet 21, 22 25 ja vastaavat syvennykset 23, 24 muotoiltu lohenpyrstSn tapaisiksi siten, ettå molemmat ajoradanosat 15, 16 voi-daan kytkeå yhteen tyCntåmållå ulokkeet 21, 22 vastaaviin syvennyksiin 24, 23 ylhååltå tai alhaalta ja voidaan siten pitåå pituussuunnassa kiinni toisissaan.

30 Sellaisten ajoradanosien merkintå, joita ei ole kokoamissååntfijen mukaan tarkoitettu liitettåvåksi toisiinsa, tapahtuu ulokkeista ja syvennyksistå muodostuvil-la tunniste-elimillå siten, ettå ulokkeet ja vastaavasti syvennykset sijoitetaan eri kohtiin ajoradanosien pååty-35 pintoihin. Esim. kuvioiden 27-29 ylåkuvantona esittåmis-så ajoradanosissa 15 sijoitetaan yhdesså reunassa olevat I: 2i 90497 ulokkeet 17, 21 toiseen reunaan siten, etta saadaan ai-kaan toisenlainen tunniste, joka ei sovi yhteen kuvioi-den 27-29 esittamien ajoradanosien 16 ensiiranMisen tunnis-teen kanssa. Tailaisia ajoradanosia ei siten voida liit-5 taa toisiinsa. Nama molemmat tunniste-elimet on esitetty kaaviomaisesti kuviossa 4. Kolmas tunnistetyyppi, jonka kaytt5S selostetaan vielM jaijempMna, voidaan muodsotaa siten, etta yhden ajoradanosan paatypinta varustetaan kahdella ulokkeella ja siihen liitettavaksi tarkoitetun 10 ajoradanosan paatypinta varustetaan kahdella vastaavalla syvennykselia. Tailaisilla tunniste-elimilia varustetut ajoradanosat voidaan liittaa ainoastaan vastaavan tyyp-pisiin ajoradanosiin.

On luonnollista, etta ajoradanosien paissa voidaan 15 kayttaa monen muun tyyppisia tunniste-elimia, esim. puh-taasti optisia merkintSja, magneettisia tunnite-elimia jne. Kuvioiden 27-29 avulla selostetuissa tai vastaavan kaltaisissa tunniste-elimissa on kuitenkin etuna, etta ne ensinnakin estav3t kaikki kokoamissaantdjen vastaiset 20 ajoradanosien liitokset ja toisaalta niissa ei tarvita mitaan lisaelimia, vaan ne voidaan muodostaa suoraan ajoradanosien paihin.

Kyseessa olevia tunniste-elimia, jotka on jarjes-- tetty suorien ja kaarevien ajoradanosien påihin seka m3en ] 25 tai rampin muodostamiseen tarkoitettujen ajoradanosien - paihin, selostetaan jaljempana viela muiden keksinndn mu- kaisten ajoradanosien sovellutusmuotojen avulla, joita r on esitetty kuvioissa 30-43.

Kuvioissa 30-32 on esitetty suora ajoradanosa 25 30 sivukuvantoja (osittain leikattuna), yiakuvantona ja ala-.. . kuvantona. Ajoradanosa 25 on tarkoitettu sijoitettavaksi peruspinnan ajorataviivaston suuntaisesti. Yksinkertai-suuden vuoksi on tass3 ja seuraavissa kuvioissa ajoradanosa kuvattu litteanH sauvana. Ajoradanosan 25 ylMpin-35 nalla on tasainen ajorata 26 ajoneuvon pydriå vårten ja keskeinen ripa 27, joka toimii johteena ajoneuvolle.

22 90 497

Ajoradanosan 25 alapinta on yleisesti ottaen ontto ja va-rustettu jåykisterivoilla 28. Molemmissa påisså on ajoradanosan 25 alapuolella vastakytkentSelimet, jotka muodos-tuvat sinånså tunnetulla tavalla poikittaisseinistå 30 ja 5 ontelotapeista 31, jolloin lieridmSiset kytkentåtapit, jotka on jSrjestetty peruspinnalle rakennemoduulin m omaavaan viivastoon, tydntyvat poikittaisseinien 30 ja ontelotappien 31 valisiin tiloihin, kun ajoradanosa pai-netaan talle peruslevylle. MySs keskikohtaan on jårjestet-10 ty samalla tavalla toimiva vastakytkentåelin 29. Ajoradanosan 25 molemmat paåtypinnat on varustettu lohenpyrs-tSn tapaisella ulokkeella 32 ja siihen nahden symmetri-sellå, vastaavan muotoisella syvennyksellå 33, kuten jo kuviossa 29 esitettiin. Voidaan havaita, ettå molemmissa 15 paatypinnoissa uloke 32 sijaitsee påadystå katsottuna keskiviivan oikealla puolella ja syvennys 33 keskiviivan vasemmalla puolella. Ajoradanosa 25 on edullisesti val-mistettu yhtenS kappaleena muovista.

Kuvioissa 33 ja 34 on esitetty ylSkuvantona ja 20 alakuvantona suora ajoradanosa 36, joka on tarkoitettu sijoitettavaksi peruspinnan viivaston lSvistSjMn suuntai-sesti. Ajoradanosa 36 on konstruoitu sinånsS samalla tavalla kuin suora ajoradanosa 25 kuvioissa 30-32. Siinå on kuitenkin kaksi olennaista eroa, sen pituus on lSvis-25 tSjan suuntaisen asennon takia /2-kertainen ajoradanosan 25 pituuteen verrattuna (ei nMy kuvioista) ja sen pHåtypinnoilla olevat ulokkeet ja syvennykset on sijoi-tettu eri tavalla. Paådystå katsottuna on ajoradanosas-sa 36 uloke 34 keskiviivan vasemmalla puolella ja syven-30 nys 35 oikealla puolella molemmissa paisså. Nåin olien ei låviståjån suuntaiseksi tarkoitettua ajoradanosaa 36 voida liittåå viivaston suuntaiseksi tarkoitettuun ajo-radanosaan 25.

Kuvioissa 35 ja 36 on esitetty ylMkuvantona ja 35 alakuvantona oikealle taivutettu kaareva ajoradanosa 37, joka on rakenteeltaan samankaltainen ja muodostuu l! 23 90497 keksinnSn mukaan ympyrSn kaaren muotoisesta osasta 8 ja suorasta osasta 9 (vrt. kuvio 2, tapaus I ja kuvio 3). Ajoradanosan 37 pSStypintoihin tunniste-elimiksi jSrjes-tetyt ulokkeet ja syvennykset on sijoitettu seuraavalla 5 tavalla: - PSStypinnalla 38, joka on tarkoitettu asetettavak-si peruspinnanviivaston suuntaisesti, vastaa ulokkeen 32 ja syvennyksen 33 sijainti viivaston suuntaisen suoran ajoradanosan 25 (kuviot 30-32) pSStypinnalla olevien tun- 10 niste-elimien sijaintia eli uloke 32 sijaitsee påastå 38 katsottuna keskiviivan oikealla puolella ja syvennys 33 keskiviivan vasemmalla puolella.

- Toisella pSStypinnalla 39, joka on tarkoitettu ase-tettavaksi peruspinnan viivaston ISvistajSn suuntaisesti, 15 vastaa ulokkeen 34 ja syvennyksen 35 sijainti nSiden tun-niste-elinten sijaintia suoran, ISvistSjSn suuntaisen ajoradanosan 36 pSStypinnoilla eli uloke 34 sijaitsee pSSdystS 39 katsottuna keskiviivan vasemmalla puolella ja syvennys keskiviivan oikealla puolella.

20 - Kaareva ajoradanosa 37 voidaan siten liittSS yh- destS, suoralla osalla 9 varustetusta pSSstSSn ainoastaan viivaston suuntaiseen, suoraan ajoradanosaan 25 ja toises- ·· ta pSSstSSn ainoastaan ISvistajSn suuntaiseen, suoraan ajoradanosaan 36.

·' 25 Sama koskee my8s vasemmalle taivutettua kaarevaa ajoradanosaa 40, mikS kSy ilmi kuviosta 37. Lisaksi tulee sellainen tapaus, ettS kaksi kaarevaa ajoradanosaa liite-tSSn suoraan toisiinsa. Kun kaarevasta ajoradasta halutaan • muodostaa neljSnnesympyrS, liitetSSn ajoradanosa 37 (ku- 30 vio 35) ajoradanosaan 40 (kuvio 37), koska suoran osan 9 sisSltSvan pSSn tulee aina sijaita peruspinnan viivaston suuntaisesti. Kuten voidaan havaita, ei ulokkeista ja sy-vennyksistS muodostuva tunniste ainakaan muuta liitosmah-dollisuutta neljannesympyrSn muodostamiseksi. Jos kuiten-

35 kin halutaan muodostaa S-kSyrS, tulee samasta syystS

_ _ - -· T— 24 90497 yhdistSH kaksi ajoradanosaa 37 tai 40 toisiinsa (kuviot 35, 37), joka liitosraahdollisuus on ainoa, jonka kuvattu tunniste mahdollistaa.

Jos ajoratarakennelmaan tulee sisMltya myds suora-5 viivaisia ramppeja, jotka muodostavat ylamakia ja alama-kiS, tarvitaan erityisiå ajoradanosia, nimittain: - ajoradanosa, joka muodostaa siirtyman vaakasuoral-ta tasolta rampin kaltevalle tasolle, - ajoradanosa, joka muodostaa siirtyman kaltevalta 10 tasolta vaakasuoralle tasolle, joka sijaitsee korkeammal- la tasolla ja haluttaessa - yksi tai useampia ajoradanosia, joilla rampin kal-tevaa osaa voidaan jatkaa.

Sopivia ajoradanosia on esitetty kuvioissa 38-43 15 ja em. ajoradanosista koottu ramppi on esitetty kuviossa 44.

Kuvioissa 38 ja 39 esitetty ajoradanosa 41 on tar-koitettu muodostamaan siirtyman vaakasuoralta ajoradan-osalta viistosti nousevalle ajoratarampille. Ajoradanosan 41 yhdessa paåsså 42 on sen vuoksi vaakasuora ajorata, 20 johon liittyy toiseen pSahSn 43 asti ulottuva, yldspain kaareutuva osa. Pituussuunnassa ajoradanosa 41 on kuiten-kin suora, vrt. kuvion 39 ylakuvanto.

Kuten edellM kuvatut ajoradanosat, on ajoradanosa 41 myds alapuolelta ontto ja sen paihin 42 ja 43 seka 25 keskelle on muodostettu poikittaisseinat 30 ja ontelotapit 31, jotta ajoradanosa voidaan kiinnittaa paastMSn 42 vas-taavanlaisilla kytkentåtapeilla varustetulle peruspinnal-le ja paMstSan 43 sekS keskiosastaan pylvaiden paalle, joissa on my5s vastaavanlaiset kytkentatapit. Ajoradan-30 osan 41 pituus on keksinnSn mukaan sellainen, etta se vas-taa ajorataviivaston moduuleita M eli ajoradanosan 41 vaa-katasoon projisoitu pituus (kuvio 39) on ajoratamoduulin M monikerta.

Ajoradanosan 41 paihin on luonnollisesti my6s 35 jarjestetty tunniste-elimet, jotka ovat kuvioissa 30-37 kuvattua tyyppiå. Vaakasuorasti ja ajorataviivaston 25 90497 suuntaisesti toiseen suoraan tai kaarevaan ajoradanosaan liitettSv&ssel pMSssM 42 on siten samanlaiset ja samalla tavalla sijoitetut tunniste-elimet, nimittSin uloke 32 ja syvennys 33 kuin kuvion 31 esittSmåsså suorassa ajoradan-5 osassa 25 tai kuvioiden 35-37 esittSmissa kaarevissa ajo-radanosissa 37-40. Ajoradanosan 41 toiseen pHåhån 43 on liitettSvM sellainen ajoradanosa, joka joko jatkaa ramp-pia suoraviivaisesti ja tasaisesti taikka muodostaa siir-tymSn korkeammalla tasolla olevalle vaakasuoralle pinnal-10 le. Tåmån vuoksi on tSllaisten ajoradanosien pååtypintaan 43 muodostettu oikeaa kytkentaa vårten kolmatta tyyppiM oleva tunniste, joka muodostuu kahdesta syvennyksesta 44 siten, ettå tSta pSMtcL ei voida kytkeS mihinkaån edella kuvattuun ajoradanosaan.

15 Kuvioissa 40 ja 41 on esitetty ajoradanosan 41 kal- tainen ajoradanosa 45, jonka tarkoituksena on muodostaa siirtymå ajoradanosan 41 påan 43 kaltevalta pinnalta jal-leen vaakasuoralle pinnalle ja jonka kaarevuus on siten samanlainen mutta vastakkaissuuntainen. Ajoradanosan 45 20 påihin 46 ja 47 on muodostettu vastaavat tunniste-elimet 45. Pååtypintaan 46 on muodostettu kaksi uloketta 48, jot-ka voidaan kytkea ajoradanosan 41 kahteen syvennykseen 44, kun taas vaakasuorassa osassa 47 on uloke 32 ja syvennys 33 kuvioiden 31, 35 tai 37 mukaisen ajoradanosan 25 25, 37 tai 40 liittSmistS vårten.

Kuvioissa 42 ja 43 on esitetty ramppiosa 49, jonka tarkoituksena on jatkaa ramppia vakiosuuruisella kal-tevuudella. TSmMn suoran ja tasaisen ajoradanosan yhteen pS&hSn on sen vuoksi muodsotettu kaksi uloketta 48 ja 30 toiseen pååhSn kaksi syvennystå 44, jotta se voidaan liit-taa ajoradanosaan 41 (kuviot 38, 39) tai ajoradanosaan 45 (kuviot 40, 41) taikka samankaltaiseen ramppiosaan 49.

Lopuksi on kuviossa 44 esitetty kokonainen ramppi, joka koostuu ajoradanosasta 41 (kuviot 38, 39), ajoradan-35 osasta 49 (kuviot 42, 43) ja ajoradanosasta 45 (kuviot 40, 41). Ajoradanosan 41 vaakasuora pSa ja ajoradanosia 26 90497 41, 49, 45 kannattavat pylvMåt 50 on kiinnitetty perusle-vylle 51. On selvåå, ettå ajorataa voidaan jatkaa korkeam-malla, vaakasuoralla tasolla 52 sekS edella kuvatun kal-taisilla ajoradanosilla 25, 27 ja 40 (kuviot 30-32 ja 5 35-37) halutulla tavalla ja kåyttåmållå vastaavanlaisia pylvSita, ettå my8s kuvion 44 mukaisella laskevalla ram-pilla liittåmållå siihen ajoradanosa 45 (kuviot 38, 39). Luonnollisesti voidaan kåyttåå my8s kaarevia ramppiosia, edullisesti sellaisia, joiden kulmaulottuvuus on 90°.

10 Edella on kuvattu ajoradanosia, jotka muodostuvat litteasta sauvasta, joka voi olla suora ja tasainen tai kaareva ja tasainen tai suora ja alaspain tai ylSspSin taivutettu, jolloin ajoradalla on silea pinta. KeksintS ei kuitenkaan rajoitu tallaiseen piirustusteknisistM syis-15 tå yksinkertaistettuun ajoratatyyppiin. Påinvastoin voidaan kåyttåå kaikenlaisia leluajoratoja, erityisesti my5s sellaisia, jotka muodostuvat kiskoista ja ratapolkyistå koostuvista raiteista ja jotka luonnollisesti on konstru-oitu keksinnon mukaisella tavalla ja varustettu sopivalla 20 tavalla kuvatun kaltaisilla tunniste-elimillå.

Claims (12)

27 90497

1. Ajoratarakennussarja leluajoneuvoja vårten, jo-hon kuuluu suoria ja kaarevia ajoradanosia (4, 25, 36, 37, 5 40), jolloin jokainen kaareva ajoradanosa (4, 37, 40) ka- sittaa yhdessM pSassSSn ensimmaisen sidepisteen (6) , jonka kautta ensinunftinen radan tangentti (T) kulkee, ja toisessa pMSssåSn toisen sidepisteen (7), jonka kautta toinen radan tangentti (T) kulkee, jolloin sidepisteet (6, 7) ovat kaa-10 revien ajoradanosien (4, 37, 40) keskilinjan (10) paåt ja nåiden kahden radan tangentin (T) leikkauskulma on pienem-pi kuin 90°, tunnettu siita, etta rakennussarja sisaltåa ainakin kaksi kaarevien ajoradanosien (4, 37, 40) ryhmaa, jolloin IShdettSesså ensimmaisesta sidepisteesta 15 (6) ensimmaisen ryhmSn ajoradanosat (37) on muodostettu oikealle suuntautuvalla ja toisen ryhmån ajoradanosat (40) analogisella vasemmalle suuntautuvalla kaarevuudella siten, etta molempien ryhmien ajoradanosissa (37, 40) toisen sidepisteen (7) etåisyys ensimmaisesta sidepisteesta (6) 20 ensimmaisen radan tangentin (T) suunnassa mitattuna on ne-lidmaisen ajorataviivaston puolen ajoratamodulin (M) en-simmåinen kokonaislukumonikerta, ja etta toisen sidepisteen (7) etSisyys ensimmaisesta sidepisteesta (6) mitattuna suunnassa, joka on kohtisuorassa ensimmaiseen ajora-25 dan tangenttiin (T) nahden, on puolen ajoratamodulin toinen kokonaislukumonikerta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ajoratarakennussarja, tunnettu siita, etta ensimmaisen ja toisen ryhman kaarevien ajoradanosien (4, 37, 40) molempien pai- 30 den alapuolelle on jarjestetty vastakytkentaelimet kytket-tavaksi peruspinnan kytkentatappien kanssa, jolloin molem-mat vastakytkentaelimet liitetaan samaan neliomaiseen ra-kenneviivastoon rakennemodulin (m) kanssa, ja etta raken-neviivaston suunta on yhdensuuntainen ensimmaisen ajoradan 35 tangentin (T) kanssa, ja etta ajoratamoduli (M) on rakennemodulin (m) kokonaislukumonikerta. 28 90497

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen ajoratarakennus-sarja, tunnettu siita sidepisteet osuvat yhteen vastakytkentSe1inten rakenneviivaston symmetriapisteiden kanssa.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen ajoratara- kennussarja, tunnettu siita, etta ensimmSisen ja toisen ryhmSn kaksi ajoradanosaa (4), joilla on 45° kulma-alue, on yhdistetty yhtM kappaletta olevaksi ajoradanosak-si, jolla on 90° kulma-alue.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen ajo- ratarakennussarja, tunnettu siita, ettå ensim-mSisen ja toisen ryhmSn jokainen kaareva ajoradanosa (4, 37, 40) on yhdistetty pidemmasta ympyrHnkaaren muotoisesta osuudesta (8) ja lyhyemmMsta suorasta osuudesta (9) yhdek-15 si kappaleeksi.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen ajo-ratarakennussarja, tunnettu siita, etta ainakin yhden suoran ajoradanosan (25, 35) pituus on ajoratamodu-lin (M) puolikkaan kokonaislukumonikerta.

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukainen ajo- rat arakennussarja, tunnettu siita, etta se lisak-si kasittaa suoria ajoradanosia (36), joiden pituus on ajoratamodulin (M) puolikkaan V2:lla kerrottu kokonaislukumonikerta .

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen ajo- ratarakennussarja, tunnettu siita, etta jokaisen ajoradanosan molemmat pMMt on varustettu tunnisteella (11, 12, 13, 14), joka on muodostettu siten, etta ajoradanosa, jonka paissa olevat sidepisteet osuvat yhteen ajoratavii-30 vaston (1) symmetriapisteiden kanssa, on liitettavissa ainoastaan sellaiseen toiseen ajoradanosaan, joka sailyt-taa tama yhtenevyyden.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen ajoratarakennus-sarja, tunnettu siita, etta kunkin kaarevan ajo-35 radanosan (4) se paa ja kunkin suoran ajoradanosan molem- 29 90497 mat pååt, joiden on tarkoitus sijaita 45° kulmassa ajora-taviivastoon (l) n&hden, on varustettu toisenlaisella tun-nisteella kuin ajoradanosien ne pSåt, joiden on tarkoitus sijaita ajorataviivaston (1) suuntaisesti.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen ajoratarakennus- sarja, tunnettu siita, etta sellaisiin ajoradan-osiin (41, 45, 49), jotka on tarkoitus sovittaa ajoradan nousukohtiin, on jSrjestetty nousuosalla sijaitseviin pMi-hin erilainen tunniste (44, 48) kuin ajoradanosien niihin 10 pSihin, jotka on tarkoitus asettaa vaakasuoraan asentoon.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 8-10 mukainen ajo- ratarakennussarja, tunnettu siita, etta tunnis-teeseen kuuluvat tunniste-elimet ovat kunkin ajoradanosan paihin muodostettuja ulokkeita (11, 12) ja syvennyksia 15 (13, 14), jotka on muotoiltu kytkeytymaan viereisen ajo radanosan vastaaviin tunniste-elimiin.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen ajorataraken-nussarja, tunnettu siitå, etta ajoradanosien jo-kaiseen pMahan on muodostettu kaksi tunniste-elinta (11, 20 13; 12, 14). 30 90497