FI90467C - Ilmatorjuntatähtäin - Google Patents

Description

1 90467

Ilmatorjuntatåhtain " Luftvarnssikte.

Keksinnon kohteena on ilmatorjuntatykin tai vastaavan, joka manuaalisesti suunnataan korkeus- ja sivusuunnassa, tåhtain liikkuvaan kohteeseen tahtaamista vårten, johon tahtaimeen kuuluu etaisyysyksikko, tykkiin kiinnitetty tåhtåinyksikko ja laskinyksikko, sopivimmin tietokone, jolloin etaisyysyksikkoon kuuluu ensimmaiset elimet kohteen optista tahtaamista vårten pitkin ensimmåista tåhtåyslinjaa, sopivimmin kiikari, laite kohteen etåisyyden mittaamiseksi, sopivimmin lasertyyppinen, laitteet tayslinjan kulma-arvojen mittaamiseksi korkeus- ja sivusuunnassa, sopivimmin gyroskoopit, jolloin tahtaimeen myos kuuluu laite korkeussuunnan mittaamiseksi, joka laite ainakin avustaa etSisyysyksikon korkeussuunnan mittausta, sopivimmin såhkoisesti tunnistettu heiluri, mainitut laitteet on jarjestetty lahettåmaån niiden mittaamia arvoja vastaavia signaaleja laskinyksikkoon, tåhtSinyksikkoon kuuluu toiset elimet kohteen optista tahtaysta vårten, jotka elimet on ohjattavissa korkeus-ja sivusuunnassa ilmatorjuntatykin ammuntasuunnan suhteen, jolloin laskinyksikko on jarjestetty ohjatuksi mainittujen vastaanotettujen signaalien avulla ja tietojen avulla, jotka koskevat ilmatorjuntatykistå : ammutun projektiilin nopeutta ja vallitsevaa tuuli- vektoria toisten optisten elinten ohjaamiseksi siten, etta niiden lavitse kohteeseen tahdattaessa ilmatorjuntatykin piipun ennakkokulma ja poikkeamakulma ovat sellaisia, etta ammuttu projektiili osuu kohteeseen.

Taisteltaessa ilmatorjuntatykilla liikkuvia kohteita vastaan, on kaytettavissa eri tahtaysmenetelmia. Yksin-kertaisin, mutta myos vahiten luotettava, kayttaa ns. suorasuuntausta, jossa tahtåaja paattaå kokemuksen 2 90467 perusteella ennakkokulman ja poikkeamakulman seuraamalla kohdetta yksinkertaisen rengastahtaimen låvitse. Tahtaaminen on pelkåstaan manuaalista. Ilmatorjuntatykin manuaalisen tMhtMyksen parantamiseksi tykin piippu on varustettu gyroskoopilla, joka mittaa piipun kulma-arvot, lahettaå piipun kulma-arvoja korkeus- ja sivusuunnassa vastaavat signaalit laskinyksikkoon, joka puolestaan lahettaå ohjaussignaalit optiseen tåhtåimeen, jonka tahtayslinja on ohjattavissa ilmatorjuntatykin piipun suunnan suhteen. Ohjaussignaalien tehtavana on ohjata tåhtåintå ampumasuun-nan mukaan siten, etta tahtaaja kohdetta tåhtååmållå ja samanaikaisesti asettaa ampumasuunnan korkeus- ja sivusuunnassa antaa sellaiset ennakko- ja poikkeamakulmat, etta ammuttu projektiili osuu kohteeseensa. Koska gyros-koopit, jotka mittaavat kulma-arvoja, on kiinnitetty tykkiin, håiritsee mittausta niiden liike piipun asetuksen kanssa siten, etta menetelmaan sisåltyy riippuvaisuus tahtayslinjamenetelmasta.

Ilmatorjuntatykkien ammuntaohjausjarjestelmien kehityk-seen kuuluu piippujen kauko-ohjaus keskusetaisyysyksikosta, josta kohteen etaisyys maaritetaan samoinkuin sen nopeus ja rata maahan sidotussa koordinaattijarjestel-massa samalla, kun laskinyksikon avulla ilmatorjuntatykki ohjataan servoelinten avulla siten, etta ennakko- ja poikkeamakulmat saadaan tykille oikeaksi projektiilia ammuttaessa. Etaisyyden maaritys tallaisessa keskusetai-syysyksikossa suoritetaan tutkan tai perusteellisesti hyrrastabiloidulla tåhtaimella varustetun lasermittarin avulla. Tallainen laite on kallis ja monimutkainen.

Piipun manuaalinen tåhtays on tåysin irrallaan nåisså ammuntaohjausjarjestelmissa, joissa sovelletaan riippu-matonta tahtayslinjamenetelmaå.

Koska edelleen on olemassa useita manuaalista tahtaysta kayttåvia ilmatorjuntatykkeja, jotka eivat sovellu i 3 90467 uudelleenrakennettavaksi kauko-ohjausta vårten, tarvitaan tåhtåintå riippumattoman tåhtåyslinjamenetelmån sovelta-miseksi manuaalista tahtaysta kåyttåviin ilrnatorjuntatyk-’ keihin. Taman tahtåimen tulee olla yksinkertainen ja luotettava ja sen tulee mahdollistaa suuri osumistarkkuus. Keksinnon tehtavåna on nain olien tarjota johdannossa mainitunlainen tåhtain, joka omaa mainitut halutut piirteet. Tahtaimen tulee lisaksi olla ilman hyrrastabi-lointia tahdattåessa niin vakaa, etta etåisyysmittaus voidaan suorittaa yksinkertaisesti lasermittarin avulla.

Tållaiselle keksinnon mukaiselle tahtaimelle on tunnusomaista, etta etaisyysyksikko on erillinen kasittaen tuen, joka on manuaalisesti kaannettavissa korkeus- ja sivusuunnassa riippumatta ilrnatorjuntatykin ammuntasuunnasta. Tåhtain voidaan suunnitella monin eri tavoin joko kayttåjån kannattamaksi tai telineen kannattamaksi, jolloin tåhtain voidaan sijoittaa tietylle etåisyydelle ilrnatorjunta-tykistå tai asentaa ilrnatorjuntatykin piipun påålle.

Erååsså sovellutusmuodossa etåisyysyksikon tuki on kaannettavissa korkeussuunnassa oleellisesti vaakasuoran ensimmåisen akselin suhteen kannattimessa, joka on tarkoitettu kannettavaksi, ja kåyttajå kååntåå tuen sivusuunnassa. Sopivimmin mainittu kannatin on suunniteltu kannettavaksi kayttåjån olkapåillå. Etåisyysyksikon tuki voidaan suunnitella monin eri tavoin. Mikåli se on tarkoitettu kayttåjån kannettavaksi, kuten juuri selostet-tiin, on tuki sopivimmin muodostettu kahdesta suhteelli-sen pitkåstå ja kapeasta palkista ja varustettu toisesta pååstå, ts. kayttåjån tåhtåyssuuntaan osoittavasta påaståån kahdella kåsikahvalla, joista kayttåjån on tarkoitus pitåå kiinni. Kannatin voidaan myos muodostaa kahdesta pitkåstå levystå, jotka on jårjestetty tuen alasivulle ja jotka on tarkoitettu asetettavaksi kayttåjån olkapåille. Tåsså tapauksessa kannattimessa ei ole mitaån erillistå laakeria, mutta kannatinta kierretåån 4 90467 korkeussuunnassa suoraan kayttajan olkapåilla. Kayttajan tulee alkuasennossa pitaa tukea siten, etta se on vaaka-suorassa asennossa tahtayssuunnassa samoinkuin sita vastaan kohtisuorassa suunnassa. Taman helpottamiseksi tulee asentaa elimet ja laitteet tukeen silla tavoin, ettå etaisyysyksikko tasapainottuu oleellisesti vaakatasoon kannattimessa. Ensimmaiset optiset elimet ja etaisyysyk-sikko sijoitetaan luonnollisesti tuen etuosaan, kun taas muut laitteet kiinnitetaan takaosaan, mihin myos laskinyksikko edullisesti sijoitetaan. Signaalit laskin-yksikosta tahtainyksikkoon voidaan siirtaa eri tavoin, mutta luotettavin tapa on todennakoisesti kayttaa sahkoista kaapelia, vaikkakin radiolla tapahtuvaa siirtoa voidaan myos ajatella.

Tahtainyksikoissa, jotka on tarkoitettu kaytettavaksi erillaan ilmatorjuntatykista, kaytetaan sopivimmin laitetta sivusuunnan mittaamiseen. Tallaisia laitteita on erityyppisia. Tassa yhteydessa tarkastellaan ensiksi sahkoisellå tunnistuksella varustettua kompanssia.

Tallainen laite sijoitetaan telineeseen, joka on niveloi-tyna toisessa akselissa, joka on kohtisuorassa tuen pitkittaisakseliin nahden, oleellisesti yhdensuuntaisena ensimmåisen akselin kanssa. Kalliimpi laite muodostuu kåyttamalla maan magneettikenttavektorin induktiivista mittausta ja elimia sivusuuntakulman erottamiseksi. Tallaista laitetta ei ole valttamatonta asentaa telineeseen, mutta se voidaan kiinnittaa suoraan tukeen. Koska kayttajan ei ole mahdollista pitaa etaisyysyksikkoa keskeytyksetta siten, etta ensimmainen akseli, jonka suhteen kannatin on niveloity, on vaakasuorassa, etåi-syysyksikkoon kuuluu sopivimmin laite mainitun ensimmåisen akselin poikkeaman mittaamiseksi vaakatason suhteen, ts. etaisyysyksikon kallistuksen mittaamiseksi yksikon pitkittaisakselin suhteen, joka laite on sopivimmin asennettu telineeseen niveloityna toisen 5 90 4 67 akselin suhteen kohtisuorasti tuen pitkittaisakseliin nåhden ja oleellisesti yhdensuuntaisena ensimmaiseen akseliin nåhden, joka laite on sopivimmin sahkoisesti tunnistettu heiluri, joka on varustettu låhettamåån vastaavan poikkeamasignaalin laskinyksikkoon, joka on varustettu korjaamaan taman poikkeamasignaalin avulla mainitut signaalit, jotka vastaavat ensimmåisen optisen elimen lavitse tahtayslinjan kulma-arvoille korkeus-ja sivusuunnassa mitattuja arvoja, etaisyysyksikon arvoiksi asennossa, jossa ensimmåinen akseli on vaakasuorassa.

Juuri esitetty sovellutusmuoto, jossa kayttajan oletetaan kantavan etaisyysyksikkoa, voi olla edullinen monissa tapauksissa. Ottamalla huomioon, etta etaisyysyksikko on tavallisesti sangen raskas, saattaa eråissa tapauksissa olla suositeltava sellainen sovellutusmuto, jossa tuki on niveloity korkeussuunnassa akselin suhteen, ]ota akselia kannattaa kannettava teline. Kaannettavyys sivusuunnasa voidaan aikaansaada laakerilla tai ripus-tuksella, jossa kåytetaan kimmoista elementtia, kuten vahvaaa kuminauhaa. Myos tassa tapauksessa oletetaan, etta kayttåja on låsnM telineen alla kasitellen laitetta korkeus- ja sivusuunnassa. Luonnollisesti voidaan ajatella naiden sovellutusmuotojen yhdistelmaa, missa esimerkiksi etaisyysyksikko on niveloity kannattimeen, joka on tarkoitettu kannettavaksi kayttajan olkapailla, jolloin kannattimen paino on osittain esimerkiksi joustavan .. . ripustuksen varassa kannettavan telineen, kuten kolmijalan kannattamana.

Viela voidaan ajatella erasta sovellutusmuotoa, jolla on joissain tapauksissa etuja. Siina tuki kaantyy korkeus-jasivusuunnassa tuessa, joka on lujasti liitetty ilman-torjuntatykin piippuun. Jotta parannettaisiin mahdolli- 6 90467 suuksia varmaan tåhtaykseen, on sopivaa varustaa etåisyys-yksik6n tuki kåsikahvalla, joka on jarjestetty vaikutta-maan korkeus- ja sivusuuntaisiin liikkeisiin hidastetusti, kun kåytfcåjå liikuttaa kasikahvaa.

Kaikissa sovellutusmuodoissa etåisyysyksikko on sijoitettu yhdessa ensimmaisten optisten elinten kanssa tietylle etåisyydelle tahtåinyksikosta sekå sen toisista optisista elimistå. Tåmå luonnollisesti pitaa vahiten paikkansa sovellutusmuodossa, jossa etaisyysyksikon tuki on niveloity alustassa, joka on lujasti liitetty piippuun. Nain olien laskinyksikko on varustettu korjaamaan kulmaeron tahtåyslinjojen vålilla ensimmaisen ja toisen optisen elimen avulla signaalin mukaisesti, joka signaali on syotetty laskinyksikkoon ja joka vastaa mainittujen optisten elinten keskinaista paikkaa.

Keksintoa selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin.

Kuvio 1 esittaa kaaviollisesti ylhaaltå nahtyna sovellutus-muotoa keksinnon mukaisesta tahtaimesta, jota kaytetaan ammuttaessa ilmatorjuntatykilla.

Kuvio 2 esittaa perspektiivisesti keksinnon mukaisen etaisyysyksikon sovellutusmuotoa.

Kuvio 3 esittaa perspektiivisesti toista optista elinta, joka on osa keksinnon mukaista tahtainyksikkoa.

Kuviot 4 ja 5 esittavat muunnoksia kuvion 2 etaisyys-yksikostå.

Kuvio 6 esittaa perspektiivisesti viela erasta sovellutusmuotoa keksinnon mukaisesta etaisyysyksikostå·

II

7 90467

Kuviossa 1 on viitenumerolla 1 merkitty keksinnon mukaista etåisyysyksikkoa ja viitenumerolla 2 laskinyksikkoå.

Viimeksi mainittu on tåssa tapauksessa asennettu ensin raainitun varaan. Manuaalisesti tåhdåttåvåstå ilmatorjunta- tykistå on esitetty pelkastaan piippu 3, joka on lujasti kiinni tåhtainyksikossa 4. Laskinyksikko 2 on liitetty tahtainyksikkoon 4 sahkokaapelin valityksellå. Kåytannosså tåma voidaan suorittaa siten, etta såhkokaapeli 5 johtaa ilmatorjuntatykin alempaan tykkilavettiin, josta signaalin siirto tahtainyksikkoon 4, joka sijaitsee vastaavassa ylemmassa tykkilavetissa, suoritetaan induktiivisen siirron avulla. Tasså jarjestelyssa ylempi tykkilavetti voi kiertya vapaasti alemman tykkilavetin suhteen.

Liikkuva maali kulkee pitkin rataa, jota merkitåan kolmella perakkaisellå asemalla t -t -tn+i* Etåisyys- yksikon 1 avulla kohdetta tahdåtaan pitkin ensimmåista tahtayslinjaa 6, joka alkuperaisessa asennossaan on suunnattu kohteeseen asemassa t . Måårittåmalla etåisyys o kohteeseen ja seuraamalla sita siten, etta nopeus ja rata mååritetaån, saadaan mittausarvot, jotka muutetaan laskinyksikon 2 avulla ohjaussignaaleiksi, jotka ohjaavat tahtainyksikon 4 tahtainelimia siten, etta tahtåajan asettaessa ilmatorjuntatykin piipun 3 toinen tahtayslinja . 7 osoittaa kohteeseen, jolloin piippu on suunnattu siten, etta ammuttu projektiili osuus kohteeseen projektiilin " lentoradan jalkeen asemassa t , jolloin otetaan huomioon vallitseva ruuvivektori, ammutun projektiilin nopeus ja korjauskulmat korkeus- ja sivusuunnassa tahtayslinjojen 6, 7 valilla (joista tahtayslinjoista ainoastaan sivu-suuntaus on esitetty kuviossa 1) seka otetaan huomioon se, onko etåisyysyksikko 1 ja tahtaysyksikko 4 sijoitettu oleellisesti eri paikkoihin, mika kaytannossa aina on tilanne. Nain olien tahtåyslinjat 6, 7 on kuviossa 1 esitetty hetkella, jolloin suuntaus on ollut kåynnissa niin pitkan ajan, etta projektiili voidaan ampua siten, etta kohteeseen paikassa t χ osumisen todennakoisyys β 90467 on riittåvan suuri.

Kuviossa 2 etaisyysyksi kon 1 rakenne on esitetty yksityis-kohtaisemmin. Tuki 9 on muodostettu kahdesta kapeasta palkista 10, 11, jotka toisesta paastaan on liitetty tukilevyn 12 avulla, johon levyyn on jårjestetty kaksi kasikahvaa 13, 14, ja toisesta paasta palkit on liitetty toisiinsa sailion 15 avulla. Tuki 9 on palkkien 10, 11 pitkittaissuunnassa likimain keskelta niveldity kannattimessa 17 olevan vaakasuoran akselin 16 suhteen, joka kannatin on suunniteltu pidettåvaksi kayttajan harteilla. Tukilevyyn 12 on kiinnitetty kiikari 18 kohteen optista tahtaamista vårten. Kiikariin kuuluu myos laseretaisyysmittari 19. Sailiossa 15 on gyroskooppi kulmamittausta vårten, 20 korkeussuuntaan ja 21 sivusuuntaa vårten. Sailiossa 15 on myos ensimmainen sahkoisesti tunnistettu heiluri korkeussuuntamittausta vårten.

Tuen etuosassa on akselin 24 suhteen niveloity kannatin, joka akseli on vaakasuorassa ja kohtisuorassa tuen pitkittaissuuntaan nahden ja nain olien yhdensuuntainen mainitun akselin 16 kanssa. Tassa kannattimessa 23 on sahkoisesti tunnistettu kompassi 25 samoinkuin toinen sahkoisesti tunnistettu heiluri 26 jårjestettynå maaritta-måan kaikki akselin 24 suunnan poikkeamat ja siten akselin 16 suunnan suhteessa vaakatasoon.

Laseretaisyysmittarista 19, gyroskoopeista 20, 21 ja kompassista 25 seka heilureista 22 ja 26 tulevia mitattuja arvoja vastaavat signaalit syotetaan laskinyksikkoon 27, jota ei ole esitetty yksityiskohtaisemmin, mutta joka sijaitsee sailiossa 15,

Tuen 9 etuosassa, kiikarin 18 alapuolella on nayttolaite 28, jota ei ole esitetty yksityiskohtaisesti, mutta jossa kayttaja asettaa tiedot tuulivektorista, projektii-lin nopeudesta ja etaisyysyksikon paikasta tahtainyksik- I.

9 90467 koon nåhden.

tåhtåinyksikon 4 optiset elimet on osittain esitetty kuviossa 3, jossa viitenumerolla 29 on merkitty puolilapi-nåkyvaa ensimmåistå peiliå, joka on kiinnitetty tahtain-yksikkoon 4, joka on liitetty piippuun 3. Sama påtee linssille 30. Teline 31 on jårjestetty akselein32 suhteen niveloidysti kohtisuorasti linssille 30 akseliin nahden ja sijoitettu sarnaan tasoon sen kanssa. Teline 31 on ohjattavasti kåånnettåvisså akselin 32 ympåri ensimmaisen vååntomoottorin 33 avulla, joka on lujasti liitetty tåhtåinyksikkoon, ja vastaavan ensimmaisen paikka-anturin 34 avulla. Telineessa 31 on toinen peili 33 niveloitynå akselin 36 suhteen kohtisuorasti akseliin 32 nahden. Peili 35 on ohjattavasti kaannettavissa akselin 36 ympari toisen vååntomoottorin 37 avulla, joka on lujasti liitetty telineeseen 31, ja vastaavan toisen paikka-anturin 38 avulla. Telineessa 31 on symboli-generaattori 39, joka aikaansaa hiusristikkokuvion, joka projisioidaan prisman 40 kautta toisen peilin 35 avulla linssin 30 låvitse ja puolilåpinakyvån ensimmaisen .. peilin kautta ja joka nåkyy åårettomån kaukana havaitsi- jasta, joka katsoo ensimmaisen, puolilåpinakyvån peilin 29 låvitse. Kååntåmållå teline 31 akselin 36 ympåri, hiusristikko siirtyy sivu- ja korkeussuunnassa. Nåitå kååntoliikkeitå ohjataan, kuten edellå mainitun perusteella on ilmeistå, laskinyksikon avulla sen vastaanottamien sig-naalien avulla siten, ettå tåhtåin asetettaessa piipun 3 korkeus- ja sivusuunnassa tåhdåttåvån kohteen suhteen tåhtainyksikon 4 optisten elinten låvitse siten, ettå mainittu hiusristikko yhtyy kohteeseen, suuntautuu putki siten, ettå ammuttu projektiili osuu kohteeseen.

Etåisyysyksikon yksinkertainen, tasapainoitettu rakenne mahdollistaa kohteen stabiloidun etåisyysmittauksen ilman kallista hyrråstabilointia. Stabiliteetti on 10 90467 sellainen, etta vaadittava etaisyysmittaus voidaan suorittaa yksinkertaisella laseretaisyysmittarilla, joka mittaa noin 0,5-1 sekunnin valein. Tallaisen mittarin sadedivergenssi on tavallisesti 1-2 mrad, mika merkitsee sita, etta tåhtåimen stabiilisuuden on oltava vastaavaa laatua. Keksinnon mukaisesti on jarjestetty varma, riippumaton tahtayslinjamenetelmå ilmatorjuntatykin manuaalista tahtaysta vårten.

Keksinnon mukaisen etaisyysyksikon vaihtoehtoisessa sovellutusmuodossa, joka on esitetty kuviossa 4, tuen alasivulle on jarjestetty kaksi pitkånomaista levyå 41 ja 42, jotka on tarkoitettu asetettavaksi kayttajan harteille.

Kuviossa 5 on esitetty etaisyysyksikon eras sovellutusmuoto, jossa tuki 9 on niveloity korkeussuunnassa kaantyvåsti kiinnittimeen 43, joka puolestaan on niveloity sivusuunnas-sa kåantyvasti laakeriin 44, joka on kiinnitetty kannetta-vaan kolmijalkaan 45, joka puolestaan on esitetty osittain kuviossa. Tama jarjestely helpottaa kayttajaa. Tama tapahtuu kuitenkin joustavuuden kustannuksella, koska tassa kolmijalka on saatava vaadittuun asentoon. Kaannet-tavyys sivusuunnassa voidaan luonnollisesti saada aikaan useilla eri tavoilla, esimerkiksi kayttamalla lujaa kumista nauhaa etaisyysyksikon ripustamiseksi tukeen 45.

Kuviossa 6 esitetyssa sovellutusmuodossa etaisyysyksikko on suunniteltu eri tavoin verrattuna kuvioissa 2, 4 ja 5 esitettyyn yksikkoon. Siina etaisyysyksikko on asennettu korkeussuunnassa ja sivusuunnassa niveloidysti tukeen 46, joka on kiinnitetty ilmatorjuntatykin piippuun. Kiikaria ja etaisyysmittaria on tassa merkitty viitenume-rolla 47, jolloin yksikko 48 sisaltaa laitteet kulma-arvojen ja kohotuskulman mittaamista vårten. Viimeksi li 11 90 467 mainittu voidaan myos jarjestaå piippuun, jossa tapauk-sessa etaisyysyksikon korotus aikaansaadaan yhdistamalla arvot korkeussuunnan mittauslaitteesta ja kulma-asema-anturista, joka mittaa kulman piipun suunnan ja etaisyysyksikon korotussuunnan valilla. Tassa tapauksessa ei tarvita laitetta sivusuuntaista mittausta vårten. Tassa sovellutusmuodossa laskinyksikko soveltuu erotettavaksi etåisyysyksikostå. Kåsikahvan 49 avulla kiikari ja etåisyysmittari 47 suunnataan korkeussuunnassa ja sivu-suunnassa kayttajan toisesta niveljarjestelman valityk-sella, joka muuntaa liikkeen esimerkiksi suhteessa 3:2, jotta parannettaisiin tåhtayksen varmuutta.

Tassa tapauksessa niveljarjestelmaan kuuluu haarukkanivel 51, joka on lujasti kiinnitetty kahvaan ja niveloity korkeus- ja sivusuunnassa tukeen 46. Tåma haarukkanivel 51 on liitetty niveleen 52, joka kardaanin valityksella on liitetty laakerikohtaan 54, niveloityna poikittais-suunnassa tukeen 55, joka kannattaa kiikaria ja etaisyys-mittaria 47 ja yksikkoa 48. Tamå tuki 55 on niveloity korkeussuunnassa ja sivusuunnassa tukeen 46. Luonnolli-"·. sesti on olemassa muita konstruktiivisia ratkaisuja etaisyysyksikon kohdistamiseksi korkeus- ]a sivusuunnassa tykissa olevan tuen suhteen. Esitetty ratkaisu on kuitenkin tukeva ja luotettava.

Viimeksi selostetulla etaisyysyksikon sove 1lutusmuodolla on etuna se, etta ilmatorjuntatykki yhdessa kayttajan kanssa muodostaa maaratyn yksikon, mutta etaisyysyksikon kayttajålla ei ole samaa liikevapautta kuin tapauksissa, joissa han itse kantaa vapaata etaisyysyksikkoa.

Claims (17)

12 9 η 4 67

1. Ilmatorjuntatykin tai vastaavan tahtain, joka manuaalisesti suunnataan liikkuvaan kohteeseen korkeus- ja sivusuunnassa, johon tahtaimeen kuuluu etaisyysyksikko (1), tykkiin kiinnitet-ty tahtainyksikko (4) ja laskinyksikko (2), sopivimmin tieto-kone, jolloin etaisyysyksikkoon (1) kuuluu ensimmaiset elimet kohteen optista tahtaamista vårten pitkin ensimmaista tahtays-linjaa, sopivimmin kiikari, laite kohteen etaisyyden mittaami-seksi, sopivimmin lasertyyppinen, laitteet tahtayslinjan kulma-nopeusarvojen mittaamiseksi korkeus- ja sivusuunnassa, sopivimmin gyroskoopit, jolloin tahtaimeen myos kuuluu laite korkeus-suunnan mittaamiseksi/ joka laite ainakin avustaa etaisyys-yksikon (1) korkeussuunnan mittausta, sopivimmin sahkoisesti tunnistettu heiluri, mainitut laitteet on jarjestetty lahetta-maan niiden mittaamia arvoja vastaavia signaaleja laskinyksik-kSon, tahtainyksikkoon (4) kuuluu toiset elimet kohteen optista tahtaysta vårten, jotka elimet on ohjattavissa korkeus- ja sivusuunnassa ilmatorjuntatykin ammuntasuunnan suhteen, jolloin laskinyksikko (2) on jarjestetty, mainittujen vastaanotettujen signaalien avulla ja tietojen avulla, jotka koskevat ilmator-juntatykista ammutun projektiilin nopeutta ja vallitsevaa tuu-livektoria, ohjattuna ohjaamaan toisia optisia elimia siten, etta niiden lavitse kohteeseen tahdattaessa ilmatorjuntatykin piipun ennakkokulma ja poikkeamakulma ovat sellaisia etta am-rnuttu projektiili osuu kohteeseen, tunnettu siita, etta etaisyysyksikko on erillinen kasittaen tuen (9, 55), joka on manuaalisesti kaannettavissa korkeus- ja sivusuunnassa riippu-matta ilmatorjuntatykin ammuntasuunnasta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tahtain, tunnettu siita, etta etaisyysyksikon tuki (9) on kaannettavissa korkeus-suunnassa oleellisesti vaakasuoran ensimmaisen akselin (16) suhteen kannattimessa (17), joka on tarkoitettu kannettavaksi ja kaannettavaksi sivusuunnassa kayttajan toimesta. 13 9 Π ^ η 7

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen tåhtåin, tunnettu siitå, ettå mainittu kannatin (17) on suunniteltu kannettavaksi kayttajan olkapailla.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tahtåin, tunnettu siitå, etta tuki (9) on pitkånomainen, ja se on sopivimmin muo-dostettu kahdesta suhteellisen pitkåstå ja kapeasta palkista (10, 11) ja jonka tuen toiseen pååhån on jårjestetty kaksi kåsikahvaa (13, 14).

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen tahtåin, t u η n e t -t u siitå, ettå tuki on mainitussa kannattimessa (17) korkeus-suunnassa kååntyvå.

6. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen tåhtåin, t u η n e t -t u siitå, ettå mainittu kannatin on muodostettu kahdesta pit-kånomaisesta levysta, jotka on jårjestetty tuen (9) alasivulle.

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen tåhtåin, tunnettu siitå, ettå tuki (9) elimineen ja laitteineen on koottu siten, ettå tuki on tasapainossa oleellisesti vaakasuorassa suunnassa kannattimessa (17).

8. Jonkin patenttivaatimuksen 2-7 mukainen tåhtåin, tunnettu siitå, ettå ensimmåiset optiset elimet (18) ja etåi-syysmittari (19) on jårjestetty tuen etuosaan, kun taas muut laitteet on jårjestetty tuen takaosaan.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 2-8 mukainen tåhtåin, tunnettu siitå, ettå laskinyksikko (2) on jårjestetty etåi-syysyksikk66n (1), sopivimmin sen takaosaan. 1 Jonkin patenttivaatimuksen 2-9 mukainen tåhtåin, tunnettu siitå, ettå telineeseen (23) on jårjestetty laite (25) sivusuunnan måårittåmistå vårten, joka laite on niveloity 14. f' 4 6 7 toisen akselin (24) suhteen, joka akseli on kohtisuorassa tuen (9) pitkittaisakseliin nahden ja oleellisesti yhdensuuntainen ensimmaisen akselin (16) kanssa.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen tahtain, tunnettu siita, etta laite sivusuunnan maarittamiseksi muodostuu elimis-ta maan magneettikenttåvektorin maarittamiseksi induktiivisesti ja elimista sivusuuntakulman erottamiseksi.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 2-11 mukainen tahtain, tunnettu siita, ettå etaisyysyksikkoon (1) kuuluu laite (26) mainitun ensimmaisen akselin poikkeaman mittaamiseksi vaakata-son suhteen, ts. etaisyysyksikon (1) kallistuksen mittaamiseksi yksikon pitkittaisakselin suhteen, joka laite on sopivimmin asennettu telineeseen (23) niveloityna toisen akselin (24) suhteen kohtisuorasti tuen (9) pitkittaisakseliin nahden ja oleellisesti yhdensuuntaisena ensimmaiseen akseliin (16) nahden, joka laite (26) on sopivimmin sahkoisesti tunnistettu heiluri, joka on varustettu lahettamaan vastaavan poikkeamasignaalin laskinyksikkoon, joka on varustettu korjaamaan taman poikkeamasignaalin avulla mainitut signaalit, jotka vastaavat ensimmaisen optisen elimen (18) lavitse tahtayslinjan kulma-arvoille korkeus- ja sivusuunnassa mitattuja arvoja, etaisyysyksikon (1) arvoiksi asennossa, jossa ensimmainen akseli (16) on vaakasuo-rassa.

13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tahtain, tunnettu siita, etta tuki kaantyy korkeussuunnassa akselin (43) suhteen, jota akselia kannattaa siirrettava tuki (45).

14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tahtain, tunnettu siita, etta tuki (55) kaantyy korkeus- ja sivusuunnassa tuessa (46), joka on lujasti liitetty ilmatorjuntatykin piippuun. I: 15 90 467

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen tahtain, tunnettu siita, etta kasikahva (49) on jårjestetty vaikuttamaan korkeus-ja sivusuuntaiseen liikkeeseen hidastetun liikkeen (50, 51, 52, 53, 54) valityksella.

16. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 15 mukainen tahtain, tunnettu siita, ettå laskinyksikko (2) on liitetty tåhtåin-yksikkoon (4) signaalisiirtoelinten valityksella, sopivimmin sahkokaapelin (5) valityksella.

17. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 16 mukainen tahtain, tunnettu siita, etta laskinyksikko (2) on varustettu korjaa-maan kulmaeron tahtayslinjojen vålilla ensimmaisen (16) ja toisen optisen elimen avulla signaalin mukaisesti, joka signaali on syotetty laskinyksikkoon (2) ja joka vastaa mainittujen optisten elinten keskinaista paikkaa. 16 90467