FI90467B - Ilmatorjuntatähtäin - Google Patents

Description

1 90467

Ilmatorjuntatähtäin " Luftvärnssikte.

Keksinnön kohteena on ilmatorjuntatykin tai vastaavan, joka manuaalisesti suunnataan korkeus- ja sivusuunnassa, tähtäin liikkuvaan kohteeseen tähtäämistä varten, johon tähtäimeen kuuluu etäisyysyksikkö, tykkiin kiinnitetty tähtäinyksikkö ja laskinyksikkö, sopivimmin tietokone, jolloin etäisyysyksikköön kuuluu ensimmäiset elimet kohteen optista tähtäämistä varten pitkin ensimmäistä tähtäyslinjaa, sopivimmin kiikari, laite kohteen etäisyyden mittaamiseksi, sopivimmin lasertyyppinen, laitteet täyslinjan kulma-arvojen mittaamiseksi korkeus- ja sivusuunnassa, sopivimmin gyroskoopit, jolloin tähtäimeen myös kuuluu laite korkeussuunnan mittaamiseksi, joka laite ainakin avustaa etäisyysyksikön korkeussuunnan mittausta, sopivimmin sähköisesti tunnistettu heiluri, mainitut laitteet on järjestetty lähettämään niiden mittaamia arvoja vastaavia signaaleja laskinyksikköön, tähtäinyksikköön kuuluu toiset elimet kohteen optista tähtäystä varten, jotka elimet on ohjattavissa korkeus-ja sivusuunnassa ilmatorjuntatykin ammuntasuunnan suhteen, jolloin laskinyksikkö on järjestetty ohjatuksi mainittujen vastaanotettujen signaalien avulla ja tietojen avulla, jotka koskevat ilmatorjuntatykistä : ammutun projektiilin nopeutta ja vallitsevaa tuuli- vektoria toisten optisten elinten ohjaamiseksi siten, että niiden lävitse kohteeseen tähdättäessä ilmatorjuntatykin piipun ennakkokulma ja poikkeamakulma ovat sellaisia, että ammuttu projektiili osuu kohteeseen.

Taisteltaessa ilmatorjuntatykillä liikkuvia kohteita vastaan, on käytettävissä eri tähtäysmenetelmiä. Yksinkertaisin, mutta myös vähiten luotettava, käyttää ns. suorasuuntausta, jossa tähtääjä päättää kokemuksen 2 90467 perusteella ennakkokulman ja poikkeamakulman seuraamalla kohdetta yksinkertaisen rengastähtäimen lävitse. Tähtääminen on pelkästään manuaalista. Ilmatorjuntatykin manuaalisen tähtäyksen parantamiseksi tykin piippu on varustettu gyroskoopilla, joka mittaa piipun kulma-arvot, lähettää piipun kulma-arvoja korkeus- ja sivusuunnassa vastaavat signaalit laskinyksikköön, joka puolestaan lähettää ohjaussignaalit optiseen tähtäimeen, jonka tähtäyslinja on ohjattavissa ilmatorjuntatykin piipun suunnan suhteen. Ohjaussignaalien tehtävänä on ohjata tähtäintä ampumasuunnan mukaan siten, että tähtääjä kohdetta tähtäämällä ja samanaikaisesti asettaa ampumasuunnan korkeus- ja sivusuunnassa antaa sellaiset ennakko- ja poikkeamakulmat, että ammuttu projektiili osuu kohteeseensa. Koska gyroskoopit, jotka mittaavat kulma-arvoja, on kiinnitetty tykkiin, häiritsee mittausta niiden liike piipun asetuksen kanssa siten, että menetelmään sisältyy riippuvaisuus tähtäyslinjamenetelmästä.

Ilmatorjuntatykkien ammuntaohjausjärjestelmien kehitykseen kuuluu piippujen kauko-ohjaus keskusetäisyysyksiköstä, josta kohteen etäisyys määritetään samoinkuin sen nopeus ja rata maahan sidotussa koordinaattijärjestelmässä samalla, kun laskinyksikön avulla ilmatorjuntatykki ohjataan servoelinten avulla siten, että ennakko- ja poikkeamakulmat saadaan tykille oikeaksi projektiilia ammuttaessa. Etäisyyden määritys tällaisessa keskusetäi-syysyksikössä suoritetaan tutkan tai perusteellisesti hyrrästabiloidulla tähtäimellä varustetun lasermittarin avulla. Tällainen laite on kallis ja monimutkainen.

Piipun manuaalinen tähtäys on täysin irrallaan näissä ammuntaohjausjärjestelmissä, joissa sovelletaan riippumatonta tähtäyslinjamenetelmää.

Koska edelleen on olemassa useita manuaalista tähtäystä käyttäviä ilmatorjuntatykkejä, jotka eivät sovellu 3 90467 uudelleenrakennettavaksi kauko-ohjausta varten, tarvitaan tähtäintä riippumattoman tähtäyslinjamenetelmän soveltamiseksi manuaalista tähtäystä käyttäviin ilmatorjuntatyk-’ keihin. Tämän tähtäimen tulee olla yksinkertainen ja luotettava ja sen tulee mahdollistaa suuri osumistarkkuus. Keksinnön tehtävänä on näin ollen tarjota johdannossa mainitunlainen tähtäin, joka omaa mainitut halutut piirteet. Tähtäimen tulee lisäksi olla ilman hyrrästabi-lointia tähdättäessä niin vakaa, että etäisyysmittaus voidaan suorittaa yksinkertaisesti lasermittarin avulla.

Tällaiselle keksinnön mukaiselle tähtäimelle on tunnusomaista, että etäisyysyksikkö on erillinen käsittäen tuen, joka on manuaalisesti käännettävissä korkeus- ja sivusuunnassa riippumatta ilmatorjuntatykin anmuntasuunnasta. Tähtäin voidaan suunnitella monin eri tavoin joko käyttäjän kannattamaksi tai telineen kannattamaksi, jolloin tähtäin voidaan sijoittaa tietylle etäisyydelle ilmatorjuntatykistä tai asentaa ilmatorjuntatykin piipun päälle.

Eräässä sovellutusmuodossa etäisyysyksikön tuki on käännettävissä korkeussuunnassa oleellisesti vaakasuoran ensimmäisen akselin suhteen kannattimessa, joka on tarkoitettu kannettavaksi, ja käyttäjä kääntää tuen sivusuunnassa. Sopivimmin mainittu kannatin on suunniteltu kannettavaksi käyttäjän olkapäillä. Etäisyysyksikön tuki voidaan suunnitella monin eri tavoin. Mikäli se on tarkoitettu käyttäjän kannettavaksi, kuten juuri selostettiin, on tuki sopivimmin muodostettu kahdesta suhteellisen pitkästä ja kapeasta palkista ja varustettu toisesta päästä, ts. käyttäjän tähtäyssuuntaan osoittavasta päästään kahdella käsikahvalla, joista käyttäjän on tarkoitus pitää kiinni. Kannatin voidaan myös muodostaa kahdesta pitkästä levystä, jotka on järjestetty tuen alasivulle ja jotka on tarkoitettu asetettavaksi käyttäjän olkapäille. Tässä tapauksessa kannattimessa ei ole mitään erillistä laakeria, mutta kannatinta kierretään 4 90467 korkeussuunnassa suoraan käyttäjän olkapäillä. Käyttäjän tulee alkuasennossa pitää tukea siten, että se on vaakasuorassa asennossa tähtäyssuunnassa samoinkuin sitä vastaan kohtisuorassa suunnassa. Tämän helpottamiseksi tulee asentaa elimet ja laitteet tukeen sillä tavoin, että etäisyysyksikkö tasapainottuu oleellisesti vaakatasoon kannattimessa. Ensimmäiset optiset elimet ja etäisyysyk-sikkö sijoitetaan luonnollisesti tuen etuosaan, kun taas muut laitteet kiinnitetään takaosaan, mihin myös laskinyksikkö edullisesti sijoitetaan. Signaalit laskin-yksiköstä tähtäinyksikkoön voidaan siirtää eri tavoin, mutta luotettavin tapa on todennäköisesti käyttää sähköistä kaapelia, vaikkakin radiolla tapahtuvaa siirtoa voidaan myös ajatella.

Tähtäinyksiköissä, jotka on tarkoitettu käytettäväksi erillään ilmatorjuntatykistä, käytetään sopivimmin laitetta sivusuunnan mittaamiseen. Tällaisia laitteita on erityyppisiä. Tässä yhteydessä tarkastellaan ensiksi sähköisellä tunnistuksella varustettua kompanssia.

Tällainen laite sijoitetaan telineeseen, joka on nivelöi-tynä toisessa akselissa, joka on kohtisuorassa tuen pitkittäisakseliin nähden, oleellisesti yhdensuuntaisena ensimmäisen akselin kanssa. Kalliimpi laite muodostuu käyttämällä maan magneettikenttävektorin induktiivista mittausta ja elimiä sivusuuntakulman erottamiseksi. Tällaista laitetta ei ole välttämätöntä asentaa telineeseen, mutta se voidaan kiinnittää suoraan tukeen. Koska käyttäjän ei ole mahdollista pitää etäisyysyksikköä keskeytyksettä siten, että ensimmäinen akseli, jonka suhteen kannatin on nivelöity, on vaakasuorassa, etäi-syysyksikköön kuuluu sopivimmin laite mainitun ensimmäisen akselin poikkeaman mittaamiseksi vaakatason suhteen, ts. etäisyysyksikön kallistuksen mittaamiseksi yksikön pitkittäisakselin suhteen, joka laite on sopivimmin asennettu telineeseen nivelöitynä toisen 5 90 4 67 akselin suhteen kohtisuorasti tuen pitkittaisakseliin nähden ja oleellisesti yhdensuuntaisena ensimmäiseen akseliin nähden, joka laite on sopivimmin sähköisesti tunnistettu heiluri, joka on varustettu lähettämään vastaavan poikkeamasignaalin laskinyksikköön, joka on varustettu korjaamaan tämän poikkeamasignaalin avulla mainitut signaalit, jotka vastaavat ensimmäisen optisen elimen lävitse tähtäyslinjan kulma-arvoille korkeus-ja sivusuunnassa mitattuja arvoja, etäisyysyksikön arvoiksi asennossa, jossa ensimmäinen akseli on vaakasuorassa.

Juuri esitetty sovellutusmuoto, jossa käyttäjän oletetaan kantavan etäisyysyksikköä, voi olla edullinen monissa tapauksissa. Ottamalla huomioon, että etäisyysyksikkö on tavallisesti sangen raskas, saattaa eräissä tapauksissa olla suositeltava sellainen sovellutusmuto, jossa tuki on nivelöity korkeussuunnassa akselin suhteen, jota akselia kannattaa kannettava teline. Käännettävyys sivusuunnasa voidaan aikaansaada laakerilla tai ripustuksella, jossa käytetään kimmoista elementtiä, kuten vahvaaa kuminauhaa. Myös tässä tapauksessa oletetaan, että käyttäjä on läsnä telineen alla käsitellen laitetta korkeus- ja sivusuunnassa. Luonnollisesti voidaan ajatella näiden sovellutusmuotojen yhdistelmää, missä esimerkiksi etäisyysyksikkö on nivelöity kannattimeen, joka on tarkoitettu kannettavaksi käyttäjän olkapäillä, jolloin kannattimen paino on osittain esimerkiksi joustavan .. . ripustuksen varassa kannettavan telineen, kuten kolmijalan kannattamana.

Vielä voidaan ajatella erästä sovellutusmuotoa, jolla on joissain tapauksissa etuja. Siinä tuki kääntyy korkeus-jasivusuunnassa tuessa, joka on lujasti liitetty ilman-torjuntatykin piippuun. Jotta parannettaisiin mahdolli- 6 90467 suuksia varmaan tähtäykseen, on sopivaa varustaa etäisyys-yksikön tuki käsikahvalla, joka on järjestetty vaikuttamaan korkeus- ja sivusuuntaisiin liikkeisiin hidastetusti, kun käyttäjä liikuttaa käsikahvaa.

Kaikissa sovellutusmuodoissa etäisyysyksikkö on sijoitettu yhdessä ensimmäisten optisten elinten kanssa tietylle etäisyydelle tähtäinyksiköstä sekä sen toisista optisista elimistä. Tämä luonnollisesti pitää vähiten paikkansa sovellutusmuodossa, jossa etäisyysyksikön tuki on nivelöity alustassa, joka on lujasti liitetty piippuun. Näin ollen laskinyksikkö on varustettu korjaamaan kulmaeron tähtäyslinjojen välillä ensimmäisen ja toisen optisen elimen avulla signaalin mukaisesti, joka signaali on syötetty laskinyksikköön ja joka vastaa mainittujen optisten elinten keskinäistä paikkaa.

Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin.

Kuvio 1 esittää kaaviollisesti ylhäältä nähtynä sovellutus-muotoa keksinnön mukaisesta tähtäimestä, jota käytetään ammuttaessa ilmatorjuntatykillä.

Kuvio 2 esittää perspektiivisesti keksinnön mukaisen etäisyysyksikön sovellutusmuotoa.

Kuvio 3 esittää perspektiivisesti toista optista elintä, joka on osa keksinnön mukaista tähtäinyksikköä.

Kuviot 4 ja 5 esittävät muunnoksia kuvion 2 etäisyys-yksiköstä .

Kuvio 6 esittää perspektiivisesti vielä erästä sovellutus-muotoa keksinnön mukaisesta etäisyysyksiköstä.

Il 7 90467

Kuviossa 1 on viitenumerolla 1 merkitty keksinnön mukaista etäisyysyksikköä ja viitenumerolla 2 laskinyksikköä.

Viimeksi mainittu on tässä tapauksessa asennettu ensin mainitun varaan. Manuaalisesti tähdättävästä ilmatorjuntatykistä on esitetty pelkästään piippu 3, joka on lujasti kiinni tähtäinyksikössä 4. Laskinyksikkö 2 on liitetty tähtäinyksikköön 4 sähkökaapelin välityksellä. Käytännössä tämä voidaan suorittaa siten, että sähkökaapeli 5 johtaa ilmatorjuntatykin alempaan tykkilavettiin, josta signaalin siirto tähtäinyksikköön 4, joka sijaitsee vastaavassa ylemmässä tykkilavetissa, suoritetaan induktiivisen siirron avulla. Tässä järjestelyssä ylempi tykkilavetti voi kiertyä vapaasti alemman tykkilavetin suhteen.

Liikkuva maali kulkee pitkin rataa, jota merkitään kolmella peräkkäisellä asemalla t -t -t Etäisyys-yksikön 1 avulla kohdetta tähdätään pitkin ensimmäistä tähtäyslinjaa 6, joka alkuperäisessä asennossaan on suunnattu kohteeseen asemassa t . Määrittämällä etäisyys o kohteeseen ja seuraamalla sitä siten, että nopeus ja rata määritetään, saadaan mittausarvot, jotka muutetaan laskinyksikön 2 avulla ohjaussignaaleiksi, jotka ohjaavat tähtäinyksikön 4 tähtäinelimiä siten, että tähtääjän asettaessa ilmatorjuntatykin piipun 3 toinen tähtäyslinja . 7 osoittaa kohteeseen, jolloin piippu on suunnattu siten, että ammuttu projektiili osuus kohteeseen projektiilin " lentoradan jälkeen asemassa t , jolloin otetaan huomioon vallitseva ruuvivektori, ammutun projektiilin nopeus ja korjauskulmat korkeus- ja sivusuunnassa tähtäyslinjojen 6, 7 välillä (joista tähtäyslinjoista ainoastaan sivu-suuntaus on esitetty kuviossa 1) sekä otetaan huomioon se, onko etäisyysyksikkö 1 ja tähtäysyksikkö 4 sijoitettu oleellisesti eri paikkoihin, mikä käytännössä aina on tilanne. Näin ollen tähtäyslinjat 6, 7 on kuviossa 1 esitetty hetkellä, jolloin suuntaus on ollut käynnissä niin pitkän ajan, että projektiili voidaan ampua siten, että kohteeseen paikassa t χ osumisen todennäköisyys β 90467 on riittävän suuri.

Kuviossa 2 etäisyysyksikön 1 rakenne on esitetty yksityiskohtaisemmin. Tuki 9 on muodostettu kahdesta kapeasta palkista 10, 11, jotka toisesta päästään on liitetty tukilevyn 12 avulla, johon levyyn on järjestetty kaksi käsikahvaa 13, 14, ja toisesta päästä palkit on liitetty toisiinsa säiliön 15 avulla. Tuki 9 on palkkien 10, 11 pitkittäissuunnassa likimain keskeltä nivelöity kannattimessa 17 olevan vaakasuoran akselin 16 suhteen, joka kannatin on suunniteltu pidettäväksi käyttäjän harteilla. Tukilevyyn 12 on kiinnitetty kiikari 18 kohteen optista tähtäämistä varten. Kiikariin kuuluu myös laseretäisyysmittari 19. Säiliössä 15 on gyroskooppi kulmamittausta varten, 20 korkeussuuntaan ja 21 sivusuuntaa varten. Säiliössä 15 on myös ensimmäinen sähköisesti tunnistettu heiluri korkeussuuntamittausta varten.

Tuen etuosassa on akselin 24 suhteen nivelöity kannatin, joka akseli on vaakasuorassa ja kohtisuorassa tuen pitkittäissuuntaan nähden ja näin ollen yhdensuuntainen mainitun akselin 16 kanssa. Tässä kannattimessa 23 on sähköisesti tunnistettu kompassi 25 samoinkuin toinen sähköisesti tunnistettu heiluri 26 järjestettynä määrittämään kaikki akselin 24 suunnan poikkeamat ja siten akselin 16 suunnan suhteessa vaakatasoon.

Laseretäisyysmittarista 19, gyroskoopeista 20, 21 ja kompassista 25 sekä heilureista 22 ja 26 tulevia mitattuja arvoja vastaavat signaalit syötetään laskinyksikköön 27, jota ei ole esitetty yksityiskohtaisemmin, mutta joka sijaitsee säiliössä 15,

Tuen 9 etuosassa, kiikarin 18 alapuolella on näyttölaite 28, jota ei ole esitetty yksityiskohtaisesti, mutta jossa käyttäjä asettaa tiedot tuulivektorista, projektiilin nopeudesta ja etäisyysyksikön paikasta tähtäinyksik- I.

9 90467 köön nähden.

tähtäinyksikön 4 optiset elimet on osittain esitetty kuviossa 3, jossa viitenumerolla 29 on merkitty puoliläpi-näkyvää ensimmäistä peiliä, joka on kiinnitetty tähtäin-yksikköön 4, joka on liitetty piippuun 3. Sama pätee linssille 30. Teline 31 on järjestetty akselein 32 suhteen nivelöidysti kohtisuorasti linssille 30 akseliin nähden ja sijoitettu samaan tasoon sen kanssa. Teline 31 on ohjattavasta käännettävissä akselin 32 ympäri ensimmäisen vääntömoottorin 33 avulla, joka on lujasti liitetty tähtäinyksikköön, ja vastaavan ensimmäisen paikka-anturin 34 avulla. Telineessä 31 on toinen peili 33 nivelöitynä akselin 36 suhteen kohtisuorasti akseliin 32 nähden. Peili 35 on ohjattavasti käännettävissä akselin 36 ympäri toisen vääntömoottorin 37 avulla, joka on lujasti liitetty telineeseen 31, ja vastaavan toisen paikka-anturin 38 avulla. Telineessä 31 on symboli-generaattori 39, joka aikaansaa hiusristikkokuvion, joka projisioidaan prisman 40 kautta toisen peilin 35 avulla linssin 30 lävitse ja puoliläpinäkyvän ensimmäisen .. peilin kautta ja joka näkyy äärettömän kaukana havaitsi jasta, joka katsoo ensimmäisen, puoliläpinäkyvän peilin 29 lävitse. Kääntämällä teline 31 akselin 36 ympäri, hiusristikko siirtyy sivu- ja korkeussuunnassa. Näitä kääntöliikkeitä ohjataan, kuten edellä mainitun perusteella on ilmeistä, laskinyksikön avulla sen vastaanottamien signaalien avulla siten, että tähtäin asetettaessa piipun 3 korkeus- ja sivusuunnassa tähdättävän kohteen suhteen tähtäinyksikön 4 optisten elinten lävitse siten, että mainittu hiusristikko yhtyy kohteeseen, suuntautuu putki siten, että ammuttu projektiili osuu kohteeseen.

Etäisyysyksikön yksinkertainen, tasapainoitettu rakenne mahdollistaa kohteen stabiloidun etäisyysmittauksen ilman kallista hyrrästabilointia. Stabiliteetti on 10 90467 sellainen, että vaadittava etäisyysmittaus voidaan suorittaa yksinkertaisella laseretäisyysmittarilla, joka mittaa noin 0,5-1 sekunnin välein. Tällaisen mittarin sädedivergenssi on tavallisesti 1-2 mrad, mikä merkitsee sitä, että tähtäimen stabiilisuuden on oltava vastaavaa laatua. Keksinnön mukaisesti on järjestetty varma, riippumaton tähtäyslinjamenetelmä ilmatorjuntatykin manuaalista tähtäystä varten.

Keksinnön mukaisen etäisyysyksikön vaihtoehtoisessa sovellutusmuodossa, joka on esitetty kuviossa 4, tuen alasivulle on järjestetty kaksi pitkänomaista levyä 41 ja 42, jotka on tarkoitettu asetettavaksi käyttäjän harteille.

Kuviossa 5 on esitetty etäisyysyksikön eräs sovellutusmuoto, jossa tuki 9 on nivelöity korkeussuunnassa kääntyvästi kiinnittimeen 43, joka puolestaan on nivelöity sivusuunnassa kääntyvästi laakeriin 44, joka on kiinnitetty kannettavaan kolmijalkaan 45, joka puolestaan on esitetty osittain kuviossa. Tämä järjestely helpottaa käyttäjää. Tämä tapahtuu kuitenkin joustavuuden kustannuksella, koska tässä kolmijalka on saatava vaadittuun asentoon. Käännettävyys sivusuunnassa voidaan luonnollisesti saada aikaan useilla eri tavoilla, esimerkiksi käyttämällä lujaa kumista nauhaa etäisyysyksikön ripustamiseksi tukeen 45.

Kuviossa 6 esitetyssä sovellutusmuodossa etäisyysyksikkö on suunniteltu eri tavoin verrattuna kuvioissa 2, 4 ja 5 esitettyyn yksikköön. Siinä etäisyysyksikkö on asennettu korkeussuunnassa ja sivusuunnassa nivelöidysti tukeen 46, joka on kiinnitetty ilmatorjuntatykin piippuun. Kiikaria ja etäisyysmittaria on tässä merkitty viitenumerolla 47, jolloin yksikkö 48 sisältää laitteet kulma-arvojen ja kohotuskulman mittaamista varten. Viimeksi li 11 90 467 mainittu voidaan myös järjestää piippuun, jossa tapauksessa etäisyysyksikön korotus aikaansaadaan yhdistämällä arvot korkeussuunnan mittauslaitteesta ja kulma-asema-anturista, joka mittaa kulman piipun suunnan ja etäisyys-yksikön korotussuunnan välillä. Tässä tapauksessa ei tarvita laitetta sivusuuntaista mittausta varten. Tässä sovellutusmuodossa laskinyksikkö soveltuu erotettavaksi etäisyysyksiköstä. Käsikahvan 49 avulla kiikari ja etäisyysmittari 47 suunnataan korkeussuunnassa ja sivusuunnassa käyttäjän toisesta niveljärjestelmän välityksellä, joka muuntaa liikkeen esimerkiksi suhteessa 3:2, jotta parannettaisiin tähtäyksen varmuutta.

Tässä tapauksessa niveljärjestelmään kuuluu haarukkanivel 51, joka on lujasti kiinnitetty kahvaan ja nivelöity korkeus- ja sivusuunnassa tukeen 46. Tämä haarukkanivel 51 on liitetty niveleen 52, joka kardaanin välityksellä on liitetty laakerikohtaan 54, nivelöitynä poikittais-suunnassa tukeen 55, joka kannattaa kiikaria ja etäisyys-mittaria 47 ja yksikköä 48. Tämä tuki 55 on nivelöity korkeussuunnassa ja sivusuunnassa tukeen 46. Luonnolli-"·. sesti on olemassa muita konstruktiivisia ratkaisuja etäisyysyksikön kohdistamiseksi korkeus- ]a sivusuunnassa tykissä olevan tuen suhteen. Esitetty ratkaisu on kuitenkin tukeva ja luotettava.

Viimeksi selostetulla etäisyysyksikön sove1lutusmuodolla on etuna se, että ilmatorjuntatykki yhdessä käyttäjän kanssa muodostaa määrätyn yksikön, mutta etäisyysyksikön käyttäjällä ei ole samaa liikevapautta kuin tapauksissa, joissa hän itse kantaa vapaata etäisyysyksikköä.

Claims (17)

1. Ilmatorjuntatykin tai vastaavan tähtäin, joka manuaalisesti suunnataan liikkuvaan kohteeseen korkeus- ja sivusuunnassa, johon tähtäimeen kuuluu etäisyysyksikkö (1), tykkiin kiinnitetty tähtäinyksikkö (4) ja laskinyksikkö (2), sopivimmin tietokone, jolloin etäisyysyksikköön (1) kuuluu ensimmäiset elimet kohteen optista tähtäämistä varten pitkin ensimmäistä tähtäys-linjaa, sopivimmin kiikari, laite kohteen etäisyyden mittaamiseksi, sopivimmin lasertyyppinen, laitteet tähtäyslinjan kulma-nopeusarvojen mittaamiseksi korkeus- ja sivusuunnassa, sopivimmin gyroskoopit, jolloin tähtäimeen myös kuuluu laite korkeus-suunnan mittaamiseksi, joka laite ainakin avustaa etäisyys-yksikön (1) korkeussuunnan mittausta, sopivimmin sähköisesti tunnistettu heiluri, mainitut laitteet on järjestetty lähettämään niiden mittaamia arvoja vastaavia signaaleja laskinyksik-köön, tähtäinyksikköön (4) kuuluu toiset elimet kohteen optista tähtäystä varten, jotka elimet on ohjattavissa korkeus- ja sivusuunnassa ilmatorjuntatykin ammuntasuunnan suhteen, jolloin laskinyksikkö (2) on järjestetty, mainittujen vastaanotettujen signaalien avulla ja tietojen avulla, jotka koskevat ilmatorjuntatykistä ammutun projektiilin nopeutta ja vallitsevaa tuu-livektoria, ohjattuna ohjaamaan toisia optisia elimiä siten, että niiden lävitse kohteeseen tähdättäessä ilmatorjuntatykin piipun ennakkokulma ja poikkeamakulma ovat sellaisia että ammuttu projektiili osuu kohteeseen, tunnettu siitä, että etäisyysyksikkö on erillinen käsittäen tuen (9, 55), joka on manuaalisesti käännettävissä korkeus- ja sivusuunnassa riippumatta ilmatorjuntatykin ammuntasuunnasta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tähtäin, tunnettu siitä, että etäisyysyksikön tuki (9) on käännettävissä korkeus-suunnassa oleellisesti vaakasuoran ensimmäisen akselin (16) suhteen kannattimessa (17), joka on tarkoitettu kannettavaksi ja käännettäväksi sivusuunnassa käyttäjän toimesta. 13. n ^ n 7

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen tähtäin, tunnettu siitä, että mainittu kannatin (17) on suunniteltu kannettavaksi käyttäjän olkapäillä.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tähtäin, tunnettu siitä, että tuki (9) on pitkänomainen, ja se on sopivimmin muodostettu kahdesta suhteellisen pitkästä ja kapeasta palkista (10, 11) ja jonka tuen toiseen päähän on järjestetty kaksi käsikahvaa (13, 14).

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen tähtäin, tunnet-t u siitä, että tuki on mainitussa kannattimessa (17) korkeus-suunnassa kääntyvä.

6. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen tähtäin, tunnet-t u siitä, että mainittu kannatin on muodostettu kahdesta pitkänomaisesta levystä, jotka on järjestetty tuen (9) alasivulle.

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen tähtäin, tunnettu siitä, että tuki (9) elimineen ja laitteineen on koottu siten, että tuki on tasapainossa oleellisesti vaakasuorassa suunnassa kannattimessa (17).

8. Jonkin patenttivaatimuksen 2-7 mukainen tähtäin, tunnettu siitä, että ensimmäiset optiset elimet (18) ja etäi-syysmittari (19) on järjestetty tuen etuosaan, kun taas muut laitteet on järjestetty tuen takaosaan.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 2-8 mukainen tähtäin, tunnettu siitä, että laskinyksikkö (2) on järjestetty etäi-syysyksikköön (1), sopivimmin sen takaosaan.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 2-9 mukainen tähtäin, tunnettu siitä, että telineeseen (23) on järjestetty laite (25) sivusuunnan määrittämistä varten, joka laite on niveloity 14. f' 4 6 7 toisen akselin (24) suhteen, joka akseli on kohtisuorassa tuen (9) pitkittäisakseliin nähden ja oleellisesti yhdensuuntainen ensimmäisen akselin (16) kanssa.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen tähtäin, tunnettu siitä, että laite sivusuunnan määrittämiseksi muodostuu elimistä maan magneettikenttävektorin määrittämiseksi induktiivisesti ja elimistä sivusuuntakulman erottamiseksi.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 2-11 mukainen tähtäin, tunnettu siitä, että etäisyysyksikköön (1) kuuluu laite (26) mainitun ensimmäisen akselin poikkeaman mittaamiseksi vaakatason suhteen, ts. etäisyysyksikön (1) kallistuksen mittaamiseksi yksikön pitkittäisakselin suhteen, joka laite on sopivimmin asennettu telineeseen (23) nivelöitynä toisen akselin (24) suhteen kohtisuorasti tuen (9) pitkittäisakseliin nähden ja oleellisesti yhdensuuntaisena ensimmäiseen akseliin (16) nähden, joka laite (26) on sopivimmin sähköisesti tunnistettu heiluri, joka on varustettu lähettämään vastaavan poikkeamasignaalin laskinyksikköön, joka on varustettu korjaamaan tämän poikkeama-signaalin avulla mainitut signaalit, jotka vastaavat ensimmäisen optisen elimen (18) lävitse tähtäyslinjan kulma-arvoille korkeus- ja sivusuunnassa mitattuja arvoja, etäisyysyksikön (1) arvoiksi asennossa, jossa ensimmäinen akseli (16) on vaakasuorassa.

12. n 4 67

13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tähtäin, tunnettu siitä, että tuki kääntyy korkeussuunnassa akselin (43) suhteen, jota akselia kannattaa siirrettävä tuki (45).

14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tähtäin, tunnettu siitä, että tuki (55) kääntyy korkeus- ja sivusuunnassa tuessa (46), joka on lujasti liitetty ilmatorjuntatykin piippuun. I: 15 90 467

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen tähtäin, tunnettu siitä, että käsikahva (49) on järjestetty vaikuttamaan korkeus-ja sivusuuntaiseen liikkeeseen hidastetun liikkeen (50, 51, 52, 53, 54) välityksellä.

16. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 15 mukainen tähtäin, tunnettu siitä, että laskinyksikkö (2) on liitetty tähtäin-yksikköön (4) signaalisiirtoelinten välityksellä, sopivimmin sähkökaapelin (5) välityksellä.

17. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 16 mukainen tähtäin, tunnettu siitä, että laskinyksikkö (2) on varustettu korjaamaan kulmaeron tähtäyslinjojen välillä ensimmäisen (16) ja toisen optisen elimen avulla signaalin mukaisesti, joka signaali on syötetty laskinyksikköön (2) ja joka vastaa mainittujen optisten elinten keskinäistä paikkaa. ie 90467