FI107295B - Laite liikkuvaan kohteeseen tähtäämistä varten ja ilmatorjuntatykin tai vastaavan suuntaamiseksi siihen - Google Patents

Description

1 107295

Laite liikkuvaan kohteeseen tähtäämistä varten ja ilmatorjuntatykin tai vastaavan suuntaamiseksi siihen. - Anordning för att sikta pä ett rörligt objekt ooh pä detta inrikta en luftvärnskanon eller motsvarande.

Keksinnön kohteena on laite liikkuvaan kohteeseen tähtäämistä varten ja ilmatorjuntatykin tai vastaavan suuntaamiseksi siihen/ jolloin ilmatorjuntatykin piipun suunta on säädettävissä sivusuunnassa ja korkeussuunnassa servomoottoreiden avulla käyttäen tähtäysyksikköä, jossa on tähtäin optista tähtäämistä varten kohteeseen pitkin tähtäyslinjaa, sopivimmin kiikari, sekä laite etäisyyden mittaamiseksi kohteeseen, sopivimmin lasertyyppinen, tähtäysyksikön ollessa kannatettuna tuessa ja ollessa käännettävissä manuaalisella toiminnalla sivusuunnassa ja korkeussuunnassa, tuen ollessa kiinnitettynä mainittuun piippuun, tähtäysyksikköön kuuluu lisäksi elimet kulman mittaamiseksi sivusuunnassa ja korkeussuunnassa tähtäyslinjän ja piipun suunnan välillä, ja laitteeseen kuuluu elimet tähtäys-linjan kulmanopeuden mittaamiseksi suoraan tai epäsuorasti sivusuunnassa ja korkeussuunnassa, mainitut elimet on järjestetty lähettämään signaalit niiden mitattuja arvoja vastaavasti laskinlaitteeseen, joka on järjestetty laskemaan vastaanotet- ! . tujen signaalien mukaan samoin kuin syöttämään tiedon korjaus- • · · • · ♦ "V arvoista, kuten tiedosta koskien ilmatorjuntatykistä ammutun • · « ··*.· ammuksen ballistiikkaa, vallitsevia tuulivektoreita, vaadittua ♦ · · -piipun ohjauskulmaa (lead angle) ja poikkeamakulmaa (offset • · · i ’.· angle) ja lähettämään vastaavat signaalit mainittuihin servo- • « · ·.· * moottoreihin ammutun ammuksen saattamiseksi osumaan kohteeseen.

Tällaisista laitteista tunnetaan jo useita rakennemuotoja. Yh- • · teistä niille on, että niissä käytetään edistynyttä tekniikkaa • · · S" yhdistyneenä korkeisiin kustannuksiin. Kohteen etäisyydenmit- taus suoritetaan tavallisesti tutkalla tai laseretäisyysmitta-rilla korkeataajuusmittauksella yhdistettynä televisiokameraan : ;·; varustettuna automaattisella kohteen seurantalaitteella.

• o · « ··»<·· • · 2 107295

Oheisen keksinnön tehtävänä on ehdottaa edellämainitunlaistii laitetta, joka sallii lyhyemmät reagointi jaksot kohteen haviit-semisen ja sitä vastaan taistelemisen välillä, korkean osumis-todennäköisyyden toistuvasti käytettäessä, passiivisen kohtien seurantatoiminnon, helpon käsittelyn, harjoituksen ja huolien ja jolla laitteella on alhaiset pääoma-, huolto- ja käyttökulut.

Keksinnön mukaisesti yllämainitunlainen laite on tunnettu ensisijassa siitä, että se on sovitettu toimimaan kolmessa vaiheessa, missä

Vaihfe I

käsittää, että tähtäysyksikön ja laskinyksikön ensimmäisen alustuksen yhteydessä mainitut servomoottorit järjestetään aktivoitumaan siten, että piipun kulmanopeudella sivusuunnassa wa« ja korkeussuunnassa ua· on määrätty korrelaatio tähtäyslίη-jan kulman poikkeamiseen sivusuunnassa ja korkeussuunnassa neutraalista asemasta, mikä aikaansaadaan manuaalisella toiminnalla seuraamalla kohdetta tähtäyslinjal1 a, ja tähtäysyksikön :_ ja laskinyksikön toisen alustuksen yhteydessä suoritetaan : jaksottaisesti sarja etäisyysmittauksia, jolloin laskinyksikkö • · · IV rekisteröi vastaavat tähtäysl in jän arvot, kulman sivusuunnassa • · t Ψ» ja kulman korkeussuunnassa es, avaruudessa kiinteisiin ver- • · · - tailuarvoihin nähden samoin kuin etäisyyden ja mittausajan, • · · • ·1 1askinyksikkö laskee mainittujen vastaavien arvojen pohjalta * ensimmäisen alustavan kohteen radan ja kohteen nopeuden ja esilaskee alustavat suunnat, ts. kulman sivusuunnassa ψ· ja : kulman korkeussuunnassa θ « ja piipun kulmanopeudet sivusuun- nassa ja korkeussuunnassa ωΕ· ammutulle ammukselle sen t [ osumiseksi kohteeseen; « · ^ * o · • · · • · · · 107295 3

Vaihe II

käsittää, että tähtäysyksikön ja laskinyksikön kolmannen alustuksen yhteydessä etäisyysmittaus pysähtyy ja mainitut servo-moottorit aktivoituvat suuntaamaan piipun suunnan mainittujen kulmien ja 6 e mukaan ja samanaikaisesti aikaansaamaan piipun suunnan kulmanopeuksilla ω&· ja «te· vastaten vaiheen I aikana esilaskettuna kulmia, ja kulmanopeudet vastaten mainittua laskettua kohteen rataa ja kohteen nopeutta;

Vaihe III

käsittää, että tähtäysyksikön ja laskinyksikön neljännen alustuksen yhteydessä suoritetaan jaksottaisesti sarja etäisyysmit-tauksia, laskinyksikkö rekisteröi vastaavat tähtäyslinjän arvot, kulman sivusuunnassa ja korkeussuunnassaΘ s sekä etäisyyden, laskinyksikkö pohjautuu näihin korreloiviin arvoihin laskien lopullisen kohteen nopeuden ja siten oikeat piipun suunnat ja kulmanopeudet sivusuunnassa ja korkeussuunassa ammutulle ammukselle kohteeseen osumista varten, minkä jälkeen laskinyksikkö aktivoi servomoottorit säätämään nämä kulmat ja kulmanopeudet.

• · • « * • · « l’V Tämän keksinnön mukaisen laitteen sovellutusmuodon avulla mitä- • · « « · « **’.* tut tiedot kerätään vaiheen I aikana suhteellisen lyhyen ajan- ··· ···· - jakson kuluessa. Vaiheen II, kohteen karkean tähtäysvaiheen • · · • ·* aikana piipun suuntaus suoritetaan alustavaan poikkeamakulmaan • ·· * (offset) ja ohjauskulmaan (lead). Tämän vaiheen aikana ei suo riteta mitään mittauspisteiden havainnointia. Vaiheen III, ;***: hienomittaus- ja hienosuuntausvaiheen aikana kerätään lisää • · mittaustietoja. Välivaiheen II aikana ja siten tietyn aika-jakson kuluessa, jonka aikana kohde on liikkunut edelleen, • « * « · laskinyksikkö voi laskea kohteen relevantin keskinopeuden.

Piippu suunnataan tarkasti viimeksi mitattujen tietojen mukaan t · : : : ja ammunta voidaan suorittaa.

« « « « a « · 4 107^95

Edellä kuvatulla tavalla kolmeen vaiheeseen jakamisen avulla etäisyysmittaus voidaan suorittaa laserilla, jonka tarvitsee ainoastaan luoda rajoitettu määrä laserpulsseja kohteen tarkkaa etäisyydenmittausta varten, ja siten mahdollistetaan laserin käyttö ilman mitään erityistä jäähdytystä ja saadaan suuri luuotettavuus ja alhaiset huoltokustannukset toiminnan ollessa samanaikaisesti likimain passiivista.

Keksinnön suositeltavan sovellutusmuodon mukaan on järjestely siten, että nopeushyrrät on järjestetty mittaamaan piipun kulmanopeuksia sivusuunnassa ja korkeussuunnassaω Se. Näissä saatavat ulostulosignaalit integroidaan vastaaviksi kulmiks:.. Samanaikaisesti kulmat tähtäyslinjän ja piipun suuntauksen välillä mitataan sivusuunnassa Δψ ja korkeussuunnassa ΔΘ , jolloin laskinyksikkö korreloi etäisyysmittausarvot vastaavien kulmapaikkojen kanssa tähtäyslinjassa kohteeseen järjestel- j mässä, jossa on tilan suhteen kiinteät referenssit.

Nopeushyrrät ovat todella tilan suhteen kiinteissä referensseissä kaikille mittausarvoille, jotka ovat perustana piipun suuntaamiselle. Käyttämällä samoja nopeushyrriä piipun suun-tauksen ohjaukseen ja kulmanopeuksiin saadaan korkea suhteel- : .·. linen tarkkuus kohteen todellisesta asemasta lentoradalla.

• · · j V Tilan suhteen kiinteiden referenssien käyttö mahdollistaa pysy- • * · **'.* vän stabiilisuuden toistuvassa käytössä, kuten toistuvassa an- • · · "•j ' munnassa. Ilmatorjuntatykin vajoaminen maan suhteen ei vaikuta • osumatuloksiin. Kulumisesta ja vastaavista seikoista johtuvat • · · : ilmatorjuntatykin koneiston välykset ja karkeudet eliminoitujrat nopeushyrrillä, jotka suoraan mittaavat piipun nopeudet.

• · * • · · • · * * • Periaatteessa on myös mahdollista keksinnön toisen sovellutun- .1. muodon mukaan järjestää nopeushyrrät suoraan mittaamaan täh- • · **·*. täysi in jän kulmanopeudet sivusuunnassa ωΑβ ja korkeussuunnassa “e·· Näin on järjestettävä elimet mittaamaan kulmanopeudet täh-i täyslinjan ja piipun suunnan välillä sivusuunnassa ja korkeu^- «aio· 107295 5 suunnassa, ts. Δψ ja ΔΘ . Koska kulmat tähtäyslinjan ja piipun suunnan välillä jo on mitattu, tämä merkitsee, että signaali arvolle ja arvolle ΔΘ derivoidaan. Tämä järjestely on kuitenkin vähemmän tehokas tekniseltä kannalta tarkasteltuna verrattuna nopeushyrriin, jotka mittaavat piipun kulmanopeuksia .

Kekesinnön mukaisen laitteen suositeltavan sovellutusmuodon mukaan on järjestetty siten, että piipun kulmat suunnataan mainitun vaiheen II aikana servomoottoreilla, jotka aktivoidaan sivusuunnassa Ψe ja korkeussuunnassaΘ· kiihtyviin liikkeisiin. Piipun suuntauksen aikana vaiheessa II käyttäjä on vaarassa pudottaa kohde näköpiiristä. Tämä voidaan luonnollisesti kompensoida hänen toimestaan ohjaamalla tähtäyslinja vastakkaiseen suuntaan siihen nähden, johon piippu suunnataan, mutta mainittu kiihtyvyys on keksinnön mukaisen laitteen edullisessa sovellu-tusmuodossa rajoitettu vastaamaan erotusta piipun suunnan ja tähtäyslinjän kulmien välillä sivusuunnassa Δψ ja korkeus-suunnassa ΔΘ .

Parhaan saavutettavissa olevan tarkkuuden aikaansaamiseksi piipun suuntauksessa servomoottoreiden tulee suunnata se ! ^ sivusuunnassa ja korkeussuunnassa takaisinkytkennällä, ts.

1 "V suljetuissa ohjaussilmukoissa.

• · · • · · * V · · ··· ···· - Keksinnön mukainen laite voidaan myös aikaansaada monin eri • · · • ·1 tavoin oheisten vaatimusten puitteissa.

• ·· • i « • · ·

Edullisessa sovellutusmuodossa, jossa yksikkö voidaan kääntää • · · : 1 : piippuun kiinnitetyn tuen suhteen sivusuunnassa ja korkeussuun-

nassa kahden käsikahvan avulla, joihin tartutaan oikealla ja vastaavasti vasemmalla kädellä, mainitut kolme vaihetta I - III

« « **··] alustetaan sarjalla kytkimiä, jotka aktivoidaan ja pidetään aktivoituna sarjassa.

• · ♦ ♦ · • · · • »· · « t · · • · 6 107295

On erityisen tärkeää, että vaiheen II alustus voidaan aikaansaada aktivoimalla toinen kytkin vasta, kun alustus on tapahtunut aktivoimalla ensimmäinen kytkin ja pitämällä se aktivoituna.

Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa:

Kuvio 1 esittää perspektiivikuvantona tähtäysyksikön sovellu-tusmuotoa asennettuna ohjauslaitteella varustetulle j tuelle.

Kuvio 2 esittää perspektiivikuvantona kädensijaa kuviossa 1 j esitetylle ohjauslaitteelle.

Tähtäysyksikkö on tuettu siten, että sitä voidaan kääntää sivusuunnassa ja korkeussuunnassa tuen päällä, joka tuki on palkin 1 avulla kiinnitetty piirustuksissa esittämättä jätettyyn piippuun. Tukeen kuuluu alustalevy 2, jota palkki 1 kannattaa kumi-eristeiden 3 välityksellä ja jotka eristeet suojaavat tähtäys-yksikköä iskuilta, joilla on korkea kiihtyvyystaso. Osat on ·*·.. mitoitettu ja soviteltu siten, että ne eivät vaikuta tähtäys · : yksikön kulmasuuntaan suhteessa piippuun. Alustalevyn 2 pääl! e * * · : .·. on nivelöidysti asennettu pystysuora akseli 4, joka yläpäässnän • · · **];* kannattaa kiinnikettä 5, jonka ylöspäin ulottuviin varsiin oiji ΙΙΊ ' asennettu jalusta 6 korkeussuunnassa kääntyvän akselin 7 ! « ♦ * « · *..I avulla. Jalusta 6 kannattaa laseretäisyysmittaria 8, joka • · · samalla toimii kiikarina. Viimeksi mainittu on varustettu hiusviivoilla, jotka muodostavat sekä visuaalisen tähtäyksen ♦ · ♦

: V että etäisyysmittarin optiset akselit. Laseretäisyysmittari S

• · · V : on lisäksi varustettu karkeatähtäimellä 9 ja otsatuella tuule- .·♦·, tuksen aikana tapahtuvaa suojaamista varten. Alustalevyyn 2 on • # asennettu gyroyksikkö 11, johon kuuluu kaksi nopeushyrrää, . jotka mittaavat kulmanopeutta, toinen mittaa piipun liikkeitä • · |.j * sivusuunnassa ja toinen mittaa piipun liikkeitä korkeussuun- 7 107295 nassa. Alustalevyyn 2 on edelleen asennettu kulmailmaisin 12 piipun korkeuskulman mittaamiseksi. Tähtäysyksikön tähtäys-linjan ja piipun suunnan välisen kulman mittaamiseksi on järjestetty kulmailmaisin 13 sivusuunnan Δψ mittaamiseksi, jonka ilmaisimen kiinteä osa on kiinnitetty alustalevyn 2 alle ja jonka pystysuora akseli on liitetty akseliin 4, joka kannattaa kiinnikettä 5 ja siten laseretäisyysmittaria. Kulma ΔΘ sivusuunnassa tähtäyslinjän ja piipun suuntauksen välillä mitataan akseliin 7 liitetyn kulmailmaisimen 14 avulla.

Tähtäysyksikön ohjaus suoritetaan ohjauslaitteen 15 avulla, jossa laitteessa on joukko niveliä ja akseleita. Pystysuora akseli 16 on nivelöidysti asennettu alustalevyn 2 alapinnalle. Akseliin 16 on kiinnitetty vaakasuora akseli 17. Akselin 17 ympärille on nivelöidysti asennettu kiinnike 18, jonka toinen pää kannattaa alapinnalla pystysuoraa tankoa 19, joka puolestaan kannattaa kytkinyksikköä 20, joka on varustettu kädensi-joilla 21 ja 22 molempia käsiä varten. Kiinnikkeen 18 toisessa päässä on vaakasuora akseli 23, joka on nivelöidysti asennettu ja siinä on pystysuora tanko 24, jonka yläpäähän on pallolii-toksen 25 avulla liitetty jalusta 6. Osien mitoitus koskien ohjauslaitetta 15 on tehty siten, että käyttäjän suorittamat • j’; liikkeet liikuttamalla ja kiertämällä tankoa 19 edestakaisin *» · · · ; muuttuvat analogisesti jalustan 6 liikkeiksi ja siten laser- * · · * [;* etäisyysmittarin kautta kiikarin 8 liikkeeksi. Siten kohteen e '.Y*. 'seuranta manuaalisin toimin helpottuu oleellisesti. Kytkin-t * : *..* yksikön 20 muoto voidaan selvästi nähdä kuviosta 2. Kädensijat ♦ · * *·* 21, 22 on yläpinnaltaan varustettu kytkimillä 26, 27. Kun käyttäjä tarttuu kytkimillä varustettuihin kädensijoihin, laite • · · ; aktivoituu vaikuttamaan piipun suuntaukseen servomoottoreiden : : : välityksellä liikuttamalla tankoa 19 käyttäjän toimesta eteen- ,···, päin ja taaksepäin. Lisäksi kytkinyksikössä on neljä kytkintä . · · 28 - 31, joiden muotoa ja toimintaa selostetaan seuraavassa.

• · * i.i i Laite toimii seuraavalla tavalla: a · ______________I ____ 107295 8

Kuten jo mainittiin, käyttäjä aktivoi laitteen tarttumalla j kädensijoihin 21, 22 ja siten puristamalla kytkimiä 26, 27.

Näin mainittu vaihe I alkaa. Kun käyttäjä kädensijojen 21, 12 avulla kääntää kiikaria ja siten kohteen tähtäyslinjaa, piippu suuntautuu automaattisesti samaan suuntaan tietyllä kulmanopeudella sivusuunnassa ja korkeussuunnassa, joka nopeus on verrannollinen manuaalisella toiminnalla aikaansaatavan tähtäyslinjan kulman kääntymiseen sivusuunnassa ja korkeus-suunnassa neutraalista asemasta. Laite suorittaa orjatoimintoa kohteen seurantavaiheen aikana. Käyttäjä saavuttaa kohteen j seurannan sen jälkeen, kun hän on havainnut kohteen silmäili, karkeatähtäimen 9 kautta ohjaten kiikaria siten, että tähtäys-linja likimain yhtyy kohteen suunnan kanssa. Käyttäjä siirtää tämän jälkeen silmänsä kiikarin silmäkappaleeseen 32 ja suurtaa kiikarin siten, että sen hiusviivat muodostavat kiikarin optiset akselit, ts. tähtäyslinja yhtyy kohteen kanssa. Tähtäys-yksikön laseretäisyysmittari 8 alkaa toimia käyttäen nostaessa oikealla peukalollaan kytkintä 28. Laseretäisyysmittari suorittaa sen jälkeen etäisyysmittausta lähettämällä lyhyen aikaa valoimpulssia, joka heijastuu tähtäyslinjalla olevasta kohteesta. Heijastunut energia havaitaan etäisyysmittarilla, joka r, rekisteröi aikajakson valoimpulssin valoimpulssin ulostulon ja ; ,·. heijastuksen välillä ja muuttaa sen vastaavaksi etäisyysar- t * * iV voksi, joka sen jälkeen siirretään 1 askinyksikön laskinpii- • · · ‘V reihin. Tämä arvo koordinoituu tähtäyslinjan kulma-asennon • · · •••j - kanssa avaruudessa kiinteisiin vertailukohteisiin, f® ja θ s.

S Kulmat Ψ» ja θ® saadaan vähentämällä tähtäyslinjan ja piipun #· «e V : suunnan väliset kulmat Δψ ja ΔΘ vastaavasti olemassa olevista! piipun kulmista Ψ« ja θ*.

* · · » · t « • ·

Alkuasennossa, kun ensimmäinen etäisyysarvo saadaan, kulma .1, sivusuunnassa asetetaan arvoon ΨΒΟ = 0, jolloin kulman lähtö- . · *"·] arvo korkeussuunnassa saadaan ulostulosignaalista kulmailmai- • * simesta 12, Θmo - ΔΘ . ψ8 lasketaan sen jälkeen integroituna • arvona lausekkeesta ωΑ· - ΔΨ, ja 0 ® integroituna arvona lausqk- • j * * * • · 9 107295 keesta ωπ· - Δθ . Laseretäisyysmittari 8 mittaa sen jälkeen automaattisesti etäisyyttä nopeina jaksoina tähdäten jatkuvasti kohteeseen ja suorittaen joukon etäisyysmittauksia. Tämän täh-täämisen aikana syötetään laskinyksikköön vastaavat etäisyys-arvot ja korreloivat aikajaksot ja kulma-arvot ψ1 ja Θ . Laksinyksikön laskinpiireissä suoritetaan kohteen etäisyyden laskenta kullekin mittaustapahtumalle. Kahden rekisteröinnin jälkeen kohteen nopeus on myös laskettu ja jatkossa kohteen varsinainen asema. Vähintään kolmen rekisteröinnin jälkeen saadaan kohteen nopeuden ja lasketun kohteen aseman keskiarvo. Kukin lisämittausarvo tarjoaa paremman taustan laskea kohteen todellinen asema. Kohteen leviäminen, laserenergian hajaantuminen samoin kuin tähtäyslinjän pyyhintä kohteessa kuitenkin aikaansaavat hajontavirheitä mittauspisteiden välillä. Laser-etäisyysmittarilla on kustannussyistä sovellutusmuoto, jossa sillä on rajattu määrä lähetettyjä energiaimpulsseja aika-yksiköä kohden ja siten kohteen seuranta-aikaa pitää pidentää.

Sen jälkeen, kun vaihe I on toteutettu, alkaa vaihe II, karkea kohteen tähtäysvaihe, seuraavasti: Käyttäjä pitää oikealla peukalollaan kytkintä 28 edelleen koho- ;·. tettuna ja puristaa alas kytkintä 29 oikealle. Tämä voidaan < »» | aikaansaada ainoastaan kytkimellä 28 kohotetussa asennossa.

* · ·

Laseretäisyysmittaukset päättyvät ja piipun suuntaus muuttuu J » < *·’,1 kulmanopeuden avulla tapahtuvasta suuntauksesta verrannollisena ·· · ...1 - suuntausarvoon, joka on saatu vaiheessa I, automaattiseen suun- ***** ί taukseen laskettujen arvojen Ψ», 8« ja kulmanopeuksien ω Ae, r·» V ’ ωΒ· avulla siten, että piipun suuntauksella on oikea ohjauskulma (lead angle) ja oikea poikkeamakulma (offset angle), jotta ivi ammus osuu kohteeseen. Muutettaessa automaattiseen suuntaukseen • · luodaan piipun kiihtyvä liike, joka hidastuu, kun piippu liikkuu käskettyyn suuntaan ja käsketyllä kulmanopeudella.

• « 1 4 1 4

i« ' f I

Samalla, kun piippu liikkuu suhteellisen nopeasti uuteen j suuntaan, käyttäjän tulee pyrkiä pitämään kiikari suunnattuna • I 1 · > · I • · 10 107^95 kohteeseen, jotta voidaan jatkaa seuraavaan vaiheeseen mahdollisimman nopeasti uusien mittausarvojen keräämiseksi. Käyttäjä kompensoi liikkeen kääntämällä kiikaria vastakkaiseen suuntaan, jotta hän ei pudota kohdetta näkyvistä. Jotta mahdollistettaisiin myös harjaantumattomat käyttäjät, joilla on pidempi reaktioaika laitteen käsittelyn suhteen, on järjestetty toiminto, joka rajoittaa piipun suuntausnopeutta vaiheen II aikana siUen, että se rajoittuu suhteessa vallitsevaan kulmaeroon tähtäys! in-jan ja piipun välillä, Δψ ja ΔΘ . Tämän toiminnon seurauksena on, että suuntaus tapahtuu hitaammin silloin, kun käyttäjä reagoi hitaammin ja se tapahtuu nopeammin, jos käyttäjä reacoi nopeammin. Sen jälkeen, kun vaihe II on toteutunut, alkaa v«ihe 3, Kienotähtäysvaihe, seuraavasti:

Kytkimet 28, 29 pidetään kohotettuna tai vastaavasti puristettuna alas. Käyttäjä nostaa vasemmalla peukalollaan kytkimen 30. Uudet mittausarvot kohteen etäisyydelle korreloivat aikajaksot ja kulma-arvot arvoille Ψβ ja 9S rekisteröityvät samalla tavoin kuin vaiheen I aikana. Vaaditun poikkeamakulman ja ohjauskulman laskenta saatetaan siten ajantasalle, jolloin piipun suuntaus tapahtuu välittömästi vastaavalla tavalla. Vaiheen I ja vaiheen III välissä käytetystä vaiheen II ajasta johtuen kohteen aseman ja kohteen nopeuden laskennan tarkkuus on suuri. Vaiheen II

.· aika on noin 1-3 sekuntia.

• · • «· * · « · · j··/ * Ammusten laukaisu aikaansaadaan käyttäjän toimesta pitämällä • · · ί·* · jäljellä olevat kytkimet 28, 29, 30 kohotetuissa tai alaspurls-« tetuissa asennoissaan puristamalla alas kytkintä 31 vasemmalla ·· · : *.· peukalolla. Tulitus jatkuu niin kauan kuin kytkintä 31 puristeli: taan alas. Tulitusjakson aikana piippu suuntautuu samalla tavoin kuin aiemmin, ts. automaattisesti suljetuilla ohjaus-piireillä, jotka sisältävät nopeushyrrät, varustetuilla • · servomoottoreilla.

• · · • · • · · « • · « * • · · « · * ·

Claims (8)

107295

1. Laite liikkuvaan kohteeseen tähtäämistä varten ja ilmatorjuntatykin tai vastaavan suuntaamiseksi siihen, jolloin ilmatorjuntatykin piipun suunta on säädettävissä sivusuunnassa ja korkeussuunnassa servomoottoreiden avulla käyttäen tähtäys-yksikköä, jossa on tähtäin optista tähtäämistä varten kohteeseen pitkin tähtäyslinjaa, sopivimmin kiikari (8), sekä laite (8) etäisyyden mittaamiseksi kohteeseen, sopivimmin lasertyyp-pinen, tähtäysyksikön ollessa kannatettuna tuessa (2, 5) ja ollessa käännettävissä manuaalisella toiminnalla sivusuunnassa ja korkeussuunnassa, tuen ollessa kiinnitettynä (1) mainittuun piippuun, tähtäysyksikköön kuuluu lisäksi elimet kulman mittaa-miseksi sivusuunnassa (13) ja korkeussuunnassa (14) tähtäys-linjan ja piipun suunnan välillä, ja laitteeseen kuuluu elimet (11) tähtäyslinjän kulmanopeuden mittaamiseksi suoraan tai epäsuorasti sivusuunnassa ja korkeussuunnassa, mainitut elimet on järjestetty lähettämään signaalit niiden mitattuja arvoja vastaavasti laskinlaitteeseen, joka on järjestetty laskemaan vastaanotettujen signaalien mukaan samoin kuin syöttämään tiedon korjausarvoista, kuten tiedosta koskien ilmatorjuntatykistä ammutun ammuksen ballistiikkaa, vallitsevia tuulivek-toreitä, vaadittua piipun ohjauskulmaa (lead angle) ja poik-keamakulmaa (offset angle) ja lähettämään vastaavat signaalit mainittuihin servomoottoreihin ammutun ammuksen saattamiseksi • · · : osumaan kohteeseen, tunnettu siitä, että laite on • 1 · : järjestetty toimimaan kolmessa vaiheessa, missä • · · • · · · • · · vaihe I • · · käsittää, että tähtäysyksikön ja laskinyksikön ensimmäisen • t 1 ’·1 ’ alustuksen (26, 27) yhteydessä mainitut servomoottorit järjestetään aktivoitumaan siten, että piipun kulmanopeudella sivu- • · · : V suunnassa (ωΑ·) ja korkeussuunnassa (“e·) on määrätty korre- :m. : laatio tähtäysl in jän kulman poikkeamiseen sivusuunnassa ja korkeussuunnassa neutraalista asemasta, mikä aikaansaadaan « · » • · • · · · • · · « I « « 12 1072i?5 manuaalisella toiminnalla seuraamalla kohdetta tähtäyslinjalla, ja tähtäysyksikön ja laskinyksikön toisen alustuksen (28) yhteydessä suoritetaan jaksottaisesti sarja etäisyysmittauksia, jolloin laskinyksikkö rekisteröi vastaavat tähtäyslinjän arvot, kulman sivusuunnassa (Ψ*) ja kulman korkeussuunnassa (θβ), avaruudessa kiinteisiin vertailuarvoihin nähden samoin kuin etäisyyden ja mittausajan, laskinyksikkö laskee mainittujen vastaavien arvojen pohjalta ensimmäisen alustavan kohteen radan ja kohteen nopeuden ja esi laskee alustavat suunnat, ts. kulman sivusuunnassa (Ψβ) ja kulman korkeussuunnassa (Θ ·) ja piipun kulmanopeudet sivusuunnassa (ωΑβ) ja korkeussuunnassa (we«) ; ammutulle ammukselle sen osumiseksi kohteeseen; vaihe II käsittää, että tähtäysyksikön ja laskinyksikön kolmannen alustuksen (29) yhteydessä etäisyysmittaus pysähtyy ja mainitut servomoottorit aktivoituvat suuntaamaan piipun suunnan mainittujen kulmien (Ψ«) ja (θ«) mukaan ja samanaikaisesti aikaansaamaan piipun suunnan kulmanopeuksilla (ωΑβ) ja (ωε«) vastaten vaiheen I aikana esi laskettuna kulmia, ja kulmanopeudet vastaten mainittua laskettua kohteen rataa ja kohteen nopeutta;j vaihe III käsittää, että tähtäysyksikön ja laskinyksikön neljännen alus- • ’·· tuksen (30) yhteydessä suoritetaan jaksottaisesti sarja etäi- L: : - syysmittauksia, laskinyksikkö rekisteröi vastaavat tähtäys- ; linjan arvot, kulman sivusuunnassa (ψβ) ja korkeussuunnassa ··· · ··· (θβ) sekä etäisyyden, laskinyksikkö pohjautuu näihin korre-«··· loiviin arvoihin laskien lopullisen kohteen nopeuden ja siter. • · oikeat piipun suunnat ja kulmanopeudet sivusuunnassa ja kor- • « · keussuunassa ammutulle ammukselle kohteeseen osumista varten, .. . minkä jälkeen laskinyksikkö aktivoi servomoottorit säätämään • · · nämä kulmat ja kulmanopeudet. » · ·

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu • · · • « · « · • · ♦ · * • · « • · · · • · 13 107295 siitä/ että nopeushyrrät on järjestetty mittaamaan piipun kulmanopeuksia sivusuunnassa (<*>&·) ja korkeussuunnassa (102«).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että nopeushyrrät on järjestetty mittaamaan tähtäys-linjan kulmanopeuksia sivusuunnassa (ωΑβ) ja korkeussuunnassa (tus·), ja että on järjestetty elimet mittaamaan kulmanopeuksia tähtäyslinjän ja piipun suunnan välillä sivusuunnassa (Δψ ) ja korkeussuunnassa (ΔΘ ).

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut servomoottorit mainitussa vaiheessa II aktivoidaan ja ne korjaavat kulmat (Ψ«) ja ( 9 «) kiihtyvällä liikkeellä.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että liikkeen kiihtyvyys on rajattu piipun suuntien ja tähtäyslinjän suuntien kulmien erotukseen sivusuunnassa ja korkeussuunnassa, (Δψ ) ja (ΔΘ ).

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen laite, tunnettu siitä, että servomoottorit kohdistavat piipun suunnat sivusuunnassa ja korkeussuunnassa takaisinkytkennäl1ä, ts. suljetuissa ohjauspiireissä.

» · ·.· · 7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen laite, jossa on : tähtäysyksikön (8) kääntämiseksi sivusuunnassa ja korkeussuun- • · · · ··· nassa mainitun tuen (2, 5) suhteen kaksi kädensijaa tartutta-• · · · vaksi oikealla kädellä ja vastaavasti vasemmalla kädellä, • « tunnettu siitä, että mainittujen kolmen vaiheen I - III • · · alustus on tarkoitettu aikaansaatavaksi aktivoimalla sarja kytkimiä (28, 29, 30, 31) pidettäväksi aktivoituna sarjassa. • · · • « • · • · » « « · V

’ 8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että vaiheen II alustus voidaan saavuttaa aktivoimalla • · « i · • · « · · • · · i 14 10^295 toinen kytkin (29) vasta, kun vaiheen I alustus on saavutettu ensimmäisen kytkimen (28) viivästetyn aktivoinnin avulla. • ♦ • « · • · · « »« i . • · • · * • · · • · · * ·· · • * · · • · « • · · • · • · • · · • · · * * e • · · « · · • « • · · * · · » * • · » t · ♦ · • · · 107295 15