FI90115B - Foerfarande och anordning foer framstaellning av ett foenster, vars raender aer foersedda med en skyddande randtaetning - Google Patents

Description

Menetelmä ja laite reunoja suojaavalla reunatiivisteellä va rustetun ikkunan valmistamiseksi 1 90115

Keksinnön kohteena on menetelmä ikkunan, joka on varustettu sen reunoja suojaavalla reunatiivisteellä, valmistamiseksi, jossa menetelmässä ikkunalasi suljetaan muottiin, joka rajaa lasin ympärille ontelon, jonka seinämät vastaavat tiivisteen haluttua ulkoprofiilia ja johon ruiskutetaan 3-10 baarin paineella nestemäistä reaktioliuosta, joka kondensoiduttuaan in situ antaa muoviaineen, joka muodostaa mainitun reunatiivis-teen.

Keksintö soveltuu erityisesti monikerrosikkunoihin, jotka muodostuvat kahdesta lasilevystä, joiden välissä on ilmaa tai mitä tahansa muuta kaasua oleva kerros, joka takaa hyvän lämmön- ja ääneneristyksen, ja jotka on liitetty toisiinsa reuna-tiivisteellä, joka on yhteistoiminnassa puitteen kanssa.

Jo monien vuosien ajan on kehitelty erilaisia parannuksia, jotka tähtäävät monikerrosikkunoiden laadun parantamiseen ja etenkin niiden täydelliseen tiiviyteen, jotta vältyttäisiin kondensaatio-ongelmilta lasilevyjen niillä pinnoilla, joihin ei päästä käsiksi. Nämä yritykset ovat kuitenkin todella tyydyttäviä vain silloin, kun ikkuna pannaan lopuksi oikein paikalleen ikkunan karmiin hyvin tilkittynä. Lasia lasikynttee-seen asetettaessa on nimittäin tila säädettävä oikein pitäen huolta siitä, että ikkunalaseilla on tarpeeksi liikkumatilaa, jotta ne kestävät esimerkiksi rakennuksen lähellä liikkuvien maansiirtokoneiden tai ajoneuvojen aiheuttaman tärinän (tiedetään, että lasin kimmomoduuli on erittäin alhainen) ja ettei ikkunan ja sen puitteen välinen tiiviys petä.

Näiden osaksi ristiriitaisten vaatimusten täyttämiseksi kynte, jota yleensä rajaa sivulta puite itse, ja lasituslista on varustettu tiivisteellä, joka on usein kovin monimutkainen kä-·;· sittäen esimerkiksi päätiivisteen, jonka muodostaa nauha, joka : ' ' on muovattu etukäteen jostakin butyyli-polyisobutyleenikumi- tyyppisestä aineesta, joka on erittäin tarttuvaa ja jonka muo- 2 90115 vautuvuus on pysyvää, ja lisätiivisteen, joka muodostuu liitoksen pohjan sulkimesta (silikonimassaa, joka on peitetty nauhalla, jonka pinta rajaa poikkileikkausalaa). Tällainen monimutkaisuus selittää sen, että oikean asennuksen pystyy suorittamaan vain asiantuntija - mikä tietysti lisää kustannuksia - ja jota ilman saatetaan tehdä vakavia virheitä, kuten käyttää tavanomaista pellavaöljypohjaista massaa, joka ei sovi käytettäväksi aineen kanssa, josta monikerroslasin reunatii-viste on valmistettu.

Olemme tässä maininneet vain monikerrosikkunoiden asennuksen, mutta varsin samanlainen ongelma syntyy asennettaessa rakennusten yksinkertaisia ikkunalaseja tai ajoneuvojen ikkunalaseja, olivatpa ne sitten kerroslaseja (tuulilasi) tai karkaistuja laseja (yleensä sivuikkunoissa ja takaikkunoissa).

Kaikista näistä tiivisteen asennusongelmista kyntteeseen päästään tietysti, jos lasi pystytään asentamaan suoraan eikä käyttämällä kittikylpyä, mikä on mahdollista vain, jos ikkunalasin reunat on suojattu reunatiivisteellä, jossa on peit-tohuulet.

Tällaiset reunatiivisteet voivat muodostua etukäteen muovatuista lisäosista, mutta tätä ratkaisua ei yleensä pidetä tyydyttävänä, sillä jotta tiiviyssulku saataisiin katkeamattomaksi, on näiden etukäteen muovattujen osien ja lasin välissä käytettävä liimaa.

Sitä vastoin erinomainen ratkaisu saadaan kapseloimalla ikkunalasit eli valamalla niille reunatiiviste. Polymeroitumalla suoraan lasille tiiviste noudattaa täysin sen ääriviivoja ja jos vielä valitaan sellainen aine, joka tarttuu ad hoc lasiin, saadaan jatkuva tiiviyssulku, joka on laadultaan parempi kuin mikä voidaan saada aikaan muilla keinoin. Lisäksi kun tämä osa valetaan, se on on täysin kalibroitu, jolloin saadaan ikkunoita, joiden ulkosivut ovat täysin toivottujen mittojen mukaiset. On korostettava, että lasin ulkosivuissa esiintyy ongelmia kaarevoitetuissa ikkunoissa, kuten ajoneuvojen ikkunoissa, il 3 9(111 5 monikerroksisissa ikkunoissa, joiden välissä olevan ilmakerroksen paksuus voi vaihdella esimerkiksi kitin, jota käytetään puitteen liimaamiseen silloin kun se on alumiinia, laadusta riippuen, ja myös rakennusten yksinkertaisissa ikkunoissa, sillä niissä on huomioitava lasilevyjen paksuustoleranssit esimerkiksi float-menetelmällä valmistettaessa.

Tavallisesti tiiviste valetaan lasille sulkemalla lasi muotin kahden levyn väliin, joka muotti suljetaan sopivin elimin, jotta saadaan rajatuksi tiivis tila, johon muovautuva aine ruiskutetaan. Suoritusesimerkkejä tästä tunnetaan esimerkiksi patenttihakemuksista EP-127546 ja EP-236211. Mutta tällaisen menetelmän toteuttamiseksi on käytettävissä oltava yhtä monta muottia kuin on lasikokoja, jopa useita muotteja kokoa kohti, jos tiivisteille halutaan erilaisia profiileja. Näiden muottien omakustannushinta on kuitenkin korkea vaaditun muottile-vyjen työstön tarkkuuden vuoksi. Käytännössä kapselointi on tästä syystä tekniikka, joka tällä hetkellä varataan erittäin suurissa sarjoissa valmistettaville lasituotteille.

Patenttihakemuksessa EP-69021 on ehdotettu myös lasin reunojen suojaamista eristyslasin kehällä sijoittamalla lasin ulkopinnoille kaksi ohjainta, jotka on varustettu reunastaan tyhjällä tilalla, joka vastaa tiivisteen haluttuja ulkoääriviivoja, ja muovautuva aine ruiskutetaan ohjaimien välissä olevaan kou- ’’ ruun. Tässäkin tarvitaan yhtä monta ohjainta kuin on lasityyp- pejä. Toisaalta ongelmana on käytetyn muovautuvan aineen määrän säätely, erityisesti kulmissa.

Esillä oleva keksintö koskee kapselointitekniikaa, joka vaatii selvästi pienempiä investointeja kuin klassiset kapselointi -tekniikat, erityisesti kun kysymys on pienten sarjojen tuotannosta, jollaista esiintyy erityisesti rakennustuotemarkkinoil-la.

·;·’ Keksinnön mukaisessa menetelmässä on olennaista se, että ik- : · kunalasi suljetaan muottiin, joka muodostetaan moduuliosista, jotka on valmistettu jostakin valettavasta aineesta ja yhdis- 4 90115 tetään liitoselimillä, ainakin yhden moduuliosan ollessa varustettu mainitun reaktioliuoksen ruiskutusreiällä ja ainakin yhden toisen osan ollessa varustettu ilmareiällä.

Keksinnön mukaisen laitteen tunnusmerkkien osalta viitataan oheisiin vaatimuksiin, erityisesti vaatimukseen 7.

Nämä moduuliosat on mieluiten valettu lähtien yhdestä profiloidusta osasta, joka muodostaa alkuperäismuotin, joka on valmistettu esimerkiksi alumiinista eli aineesta, joka on käytännöllisesti katsoen muuttumatonta, mikä antaa sille erittäin pitkän käyttöiän, mutta jonka työstökustannukset ovat varsin korkeat. Tätä viimeksi mainittua haittaa pienentää huomattavasti se, että haluttua tiivisteprofiilia kohti tarvitaan vain yksi alkuperäismuotti. Tämän alkuperäismuotin pituus on mieluiten noin 1 metri, mikä vastaa esimerkiksi ikkunalasin tyypillistä keskileveyttä. Se voi olla pienempikin, mutta silloin tarvitaan useampia moduuliosia muotin aikaansaamiseksi lasin ympärille. Moduuliosat, jotka kootaan lasin kulmakohtiin, on mieluiten leikattu viistekulmien muotoon. Kaikki leikkauspin-nat on lisäksi suoristettu, jotta saadaan hyvä tiiviys osia toisiinsa liitettäessä; tämä toimenpide käy tietysti yksinkertaisemmaksi, jos valettavana aineena käytetään jotakin helposti työstettävää ainetta. Mieluiten ja kun kysymys on kapse-lointimuotin seinämiksi tarkoitetuista pinnoista, moduuliosia käytetään välittömästi muotista poistettuina, ilman pintakäsittelyä.

Huomattakoon, että moduuliosia käytettäessä voidaan ennenaikaisesti vaurioituneet osat vaihtaa uusiin.

Keinot, joilla eri moduuliosat, jotka tarvitaan yhtenäisen mainittujen moduuliosien välistä vuotamattoman muotin aikaansaamiseksi, liitetään toisiinsa, ovat yllättävästi erittäin yksinkertaiset. Hyviä tuloksia saadaan esimerkiksi kun kummankin muotinpuoliskon muodostavat moduuliosat

II

5 90115 kiinnitetään toisiinsa jäykille levyille - jotka ovat vaneria tai pellistä leikattuja - ruuvilla tai pienillä tapeilla. Toinen ratkaisu, jolla voidaan täydentää ensiksi mainittua, on liittää ne toisiinsa tappi 1iitokse11 a yhdistettynä yksikköön, joka muodostaa teräsnauhan tyyppisen vyön muotinpuoliskon ympärille. Näitä erittäin tavallisia liitoselimiä - ja jotka voidaan korvata keksinnön alasta poikkeamatta muilla alan ammattilaisen tuntemilla elimillä -voidaan käyttää vaikeuksitta pienten, käsityönä tehtävien peilien tyyppisten yksikköjen valmistuksessa.

Tämä käytön yksinkertaisuus oli täysin odottamatonta, ottaen huomioon tavallisen käytännön ikkunalasien kapseloinnissa, jossa, kuten tiedetään, lasin ja muotin väliseen tiiviyteen liittyvät ongelmat ovat keskeisiä huolenaiheita. Ja kuitenkin on huomattava, että keksinnön mukaisessa menetelmässä käytetään nestemäisen reaktioiiuoksen ruiskutusta eikä mitään erittäin tiksotrooppista muovautuvaa a i net t a.

Eräs erityisen edullinen keksinnön mukaisen menetelmän suoritusmuoto on sellainen, jossa kapseloidaan vielä viime i ste 1 emät töm i ä eristys1 aseja eli laseja, jotka käsittävät vain ensimmäisen tiivistyssulun, joka on mieluiten butyyli-ja/tai polyisobutyleenikumipohjaista massaa olevaa muovautuvaa ainetta, tämän tiivistyssu1 un toimiessa joko puitteen muodostavan metallisen profii1ikappa 1een liimana tai sen muodostaessa itse puitteen. Keksinnön mukaisesti ruiskutettava reunatiiviste toimii tällöin toisena tiiviyssu1kuna. Tällä tavoin valmistetut eristyslasit ovat patenttihakemuksessa EP 236 211 kuvattujen kaltaisia.

Keksinnön muut edulliset yksityiskohdat ja tunnusmerkit selviävät seuraavasta selityksestä, jossa viitataan liitteenä oleviin piirustuksiin, joissa: - kuvio 1 on perspektiivikuva keksinnön mukaisista moduuli -osista muodostuvasta muotista, 6 9 Π115 - kuvio 2 on leikkauskuva eristysikkunasta, joka on suljettu kapseloi nt i muot t i i n, - kuvio 3 on kaavakuva keksinnön mukaisella menetelmällä valmistetun ikkunan asennuksesta kuivaan kyntteeseen.

Kuviossa 1 on esitetty alaosa muotista, joka on tehty keksinnön mukaisista rooduuliosista, jolloin sitä vastaa tietysti muotin yläosa, jota ei tässä ole selvyyden vuoksi esi tetty.

Kuvion 1 muotti sopii esimerkiksi rakennukseen tarkoitettuun kaksinkertaiseen ikkunaan ja se muodostuu tässä kahdeksasta moduuliosasta (1, 2, 3, 4), jotka muodostuvat profiilikap-paleista, jotka sivulta katsottuina (vertaa kuvio 2) ovat lasituslistalla suljetun kyntteen muotoisia eli U-muotoisia profii1ikappaleita, joissa on kaksi korkeudeltaan erisuuruista pystysuoraa sakaraa, korkea osa 5, joka muodostaa valuontelon ulkoseinämän ja matala osa 6, joka toimii tukipintana esineelle 12, jolle valaminen suoritetaan. Kyntteen pohja 7 on yleensä varustettu erilaisilla urilla 11, jotka ovat halutun muotoisia. Pitkillä sivuilla käytetään profii1ikappaleita 1, joissa on suorat reunat, kun taas kulmiin tulevissa moduuliosissa 2 on ainakin yksi viistoksi leikattu reuna. Joka tapauksessa kahden moduuli-osan 1iitospintojen tulee olla täysin tasaiset, jotta osat saadaan asetetuiksi tiiviisti toisiaan vasten.

Moduuliosat pannaan mieluiten suoraan vastakkain, välittömään kosketukseen ilman mitään väliin pantavia tiivisteitä. Ne liitetään toisiinsa esimerkiksi tappi 1iitoksella ja ne kiinnitetään mieluiten myös jäykkään kannatinlevyyn 8, joka on esimerkiksi vaneria tai leikattu tarpeeksi paksusta pellistä. Voidaan käyttää myös marmorilevyä, jossa on erilaisia koloja, jotka vastaavat erikokoisia tavallisesti valmistettavia ikkunalaseja tai jotka on varustettu ainakin 4 pitkän toimintaradan omaavan sylinterin, jotka ovat moduul iosia vasten muotin kulmien kobria 11a, Marjalla, jolloin tällä tavoin muodostuva kehys voidaan sovittaa

II

ί 90115 sylinterin toimintaradan pituuden avulla erikokoisiin ikkunoihin.

Moduuliosassa 3 on sylinterin puolikkaan muotoinen aukko 9, joka muodostaa ruiskutusreiän. Siihen nähden vastakkaisella puolella olevassa moduu1iosassa 4 on ilmareikä 10 ilman poistamiseksi muotista ruiskutuksen aikana. Suuria tilavuuksia, esimerkiksi ovi - ikkunoiksi tarkoitettuja ikkunoita valmistettaessa, saattaa olla kaksi tai useampia ru i skutusre i k i ä.

Muotti suljetaan puristuselimi 1 la, esimerkiksi muotti lukon tyyppisillä tai millä tahansa vastaavilla elimillä; tässä yhteydessä on vain huomattava, että käytettävät paineet ovat suhteellisen pieniä ja sen vuoksi ei tarvita hydraulisia puristimia tai muita valmistajalta suuria investointeja vaativia välineitä. Edullisesti moduu1ie 1imissä voi olla sähkömagneetti, joka on upotettu valettavaan aineeseen a 1kuperäismuotin osia valettaessa ja joka on liitetty sähkövirtapiiriin, jolloin muotti sulkeutuu sähkömagneettisesta, kun muotin toisen puoliskon vastaaviin moduuliosiin on upotettu metal 1isydämiä.

Jottei lasiin tule valupurseita, tukipinnat 6 on mieluiten varustettu tiivisteellä 13, joka muodostuu ohuesta, esimerkiksi muovia olevasta joustavasta kalvosta, jossa on liima-pinta sen liimaamiseksi muotiin.

Samaten puhdistustyön välttämiseksi muotista poiston jälkeen keksinnön mukaiset moduuliosat ovat mieluiten suorareunai-sia, ilman muotista poistamista varten tarkoitettua viis-toutta. Muotista poistamista varten on tällöin muotin taakse varustettava levy, jolla muotin ja lasilevyn väliin saadaan rajatuksi tiivis tila, johon puhalletaan paineilmaa, kunnes muotti hajoaa. Tänä levynä voi edullisesti olla kannatinlevy 8.

8 o n 115

On selvää, että muotista irrottaminen on helpompaa, jos moduuliosissa käytetään jotakin muotista irtoamista helpottavaa ainetta, esimerkiksi jotakin nestemäistä vahaa, jota sivellään myös lasin niihin osiin, joita ei ole määrä peittää reunatiivistee11ä, ja tämä tehdään sen vuoksi, että lasin puhdistaminen kävisi helposti, jos muovautuva aine sattuisi tahraamaan sen.

Moduuliosat 1, 2, 3, 4 ovat kappaleita, jotka on valettu jostakin valettavasta aineesta lähtien mieluiten alumiinisesta alkuperäismuotista. Valettavana aineena voidaan edullisesti käyttää jotakin polyuretaania, josta saadaan polymeroitumisen jälkeen kovia esineitä eli esineitä, joiden hetkellinen Shore A -kovuus on suurempi kuin 90. Muotin tulee nimittäin olla tarpeeksi jäykkä, jotta vältetään kaikkinainen deformaatio, kun valu suoritetaan lasin ympärille. Lisäksi tämän valettavan aineen tulee olla sellaista, että tuotteet saadaan alkuperäismuotista välittömästi, ilman pintatilan korjausta, jollei siksi katsota moduuliosien leikkaamista halutun pituisiksi, tapinreikien tekemistä kokoamisen helpottamiseksi ja mahdollisesti kannatinlevyn kanssa kosketukseen joutuvan pinnan tasoittamista.

Esimerkiksi polyuretaanilla, jota myy HEXEL-yhtiö Ranskassa nimellä Rezovit 51-40, on saatu täysin tyydyttäviä tuloksia. Keksinnön eräs tärkeä tunnusmerkki on erittäin huokeitten valumateriaalien käyttö, mikä sallii jopa erittäin pienten sarjojen, esimerkiksi alle 50 ikkunan sarjojen valmistuksen.

Kun ikkuna 12 on pantu muottiin, ruiskutetaan 3-10 baarin paineella nestemäistä reaktioliuosta, joka antaa kondensoi-tumisen jälkeen muovin, esimerkiksi polyuretaanityyppi sen muovin, jonka hetkellinen Shore A -kovuus on 50-70 (mitattu kovuusmi11ari11 a standardien DIN 53 505 ja ISO R868 mukaisesti, saadun arvon vasteessa durometrin viisarin suur 1 nt havaittua poikkeamaa), jonka mui tovenymä on 400 % 20'’iJ: ss.i ja jonka pysyvä puristusmuodonmuutos on pieni eli jäljelle I! 9 90115 jäävä puristusmuodonmuutos on alle 25 % 24 tunnin kokeen jälkeen 70°C:ssa. Mieluiten tämän muoviaineen kuiva-ainepitoisuus on kovettumisen jälkeen suurι, esimerkiksi yli 97 %, jolloin vältytään liuottimien läsnäolon aiheuttamilta ongelmilta. Lisäksi jotta päästäisiin kohtuullisiin tuotan-tonopeuksiin, on suotavaa, että polymeerin muotistairtoamis-aika on alle 2 minuuttia.

Hyviä tuloksia on saatu esimerkiksi polyuretaanilla, jota myy yhtiö REVCO nimellä REVORIM 20A ref. LABO I 0021/001 A ja I 0021/003 B. Tämä seos käsittää polyeetterityyppisiin polyoleihin pohjautuvan yhdisteen A, jonka tilavuuspaino pyknometrissä 23°C:ssa on 1,05 g/cm3, Brookfield-viskosi-teetti 710 cPs ja kuiva-ainepitoisuus yli 98 % 3 tunnin jälkeen 105°C:ssa. Toisen yhdisteen B, joka on isosyanaat-tityyppiä ja jonka kauppanimi on REVORIM 20B ref. LABO T 0021/003 B, tilavuuspaino pyknometrissä 23°C:ssa on 1,12 g/cm3 ja kuiva-ainepitoisuus samaten yli 98 %. Seoksella, jossa painosuhde A/B = 53,8/46,2, muotistairtoamisaika on 1 minuutti 30 sekuntia 23°C:ssa.

Polyuretaaneja, joiden muotistairtoamisaika on hieman pitempi, voidaan myös käyttää, jolloin moduuliosista koot-tavaan muottiin voidaan liittää kuumennuse 1 i m i ä , jotta muotin i mmob i 1 i so i nt i a i ka saadaan taloudellisesti kohtuullisiin rajoihin.

Keksinnön eräs erityisen edullinen sovellus on kapseloida kaksinkertaisia ikkunoita, jotka on yksinkertaisesti varustettu välipuitteella, jossa on ainakin sen sillä pinnalla, joka tulee kosketukseen lasilevyjen kanssa, butyyli- ja/tai ' ·' isobutyleenikumipohjainen kitti. Tässä tapauksessa keksinnön ____ mukaisesti valettu reunatiiviste toimii sekä toisena tiivis- tysulkuna (ja kysymyksessä on huomattavan tiivis sulku, sillä tämän reunatiivisteen ja butyyli- ja/tai isobutyleeni-kumipohjäisen kitin välille saadaan luja liitos) ja asennus-profiilina, kuten erityisesti kuviossa 3 on esitetty. Tämä kuvio esittää nimittäin kaksinkertaista ikkunaa 14, joka 10 9Π 11 5 muodostuu kahdesta lasilevystä 15, 16, joiden välissä on mieluiten butyyli- ja/tai isobutyleenikumityyppinen jako-kappale 17, ja joka on varustettu valetulla reunatiivistee1-lä 17, jossa on tietty määrä lovia 18. Nämä lovet vastaavat tarkasti kyntteen 19, joka on suljettu edullisesti kyntteen uraan 22 menevällä tapilla 21 varustetulla 1asitus 1ista11 a 20. Alan ammattilaisen tuntemaan tapaan kyntteen 19 pohjaan on tehty vedenpoistoreikä 23 veden valuttamiseksi ulos.

Tällä tavoin ikkunan asentaminen on erittäin yksinkertaista sitäkin suuremmalla syyllä, kun reunatiiviste lisäksi suojaa ikkunalasin reunoja sen kuljetuksen aikana ja poistaa käytännöllisesti katsoen kaikkinaisen särkymisvaaran.

Kuvion 3 asennusesimerkki koskee vain eristysikkunan asennusta, mutta keksintö soveltuu, kuten johdannossa mainittiin, myös rakennusten yksinkertaisten ikkunoiden tai vieläpä ajoneuvojen ikkunoiden asennukseen.

Edellä olevasta tekstistä selviää, että käytettäviä tiivis-tyselimiä ei juurikaan ole, mikä on mahdollista siksi, että käytetään alhaista ruiskutuspainetta, minkä ansiosta moduuliosien 1iittymiskohdissa ei esiinny vuotoa huolimatta siitä, että käytetään yksinkertaisia liitososia, jotka eivät nimenomaan sisällä tiivistysosia eri moduuliosien väli ssä.

Il

Claims (11)

11 9 Π 1 1 5

1. Menetelmä ikkunan (12, 14), joka on varustettu sen reunoja suojaavalla reunatiivisteellä (18) , valmistamiseksi, jossa menetelmässä ikkunalasi (12) suljetaan muottiin, joka rajaa lasin ympärille ontelon, jonka seinämät (7) vastaavat tiivisteen haluttua ulkoprofiilia ja johon ruiskutetaan 3-10 baarin paineella nestemäistä reaktioliuosta, joka kondensoiduttuaan in situ antaa muoviaineen, joka muodostaa mainitun reunatii-visteen, tunnettu siitä, että muotti muodostetaan moduuliosis-ta (1-4), jotka on valmistettu jostakin valettavasta aineesta ja yhdistetään liitoselimillä, ainakin yhden moduuliosan (3) ollessa varustettu mainitun reaktioliuoksen ruiskutusreiällä (9) ja ainakin yhden toisen osan (4) ollessa varustettu ilma-reiällä (10).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ikkunalasin ne osat, joita ei päällystetä reunatiivisteellä (18), sivellään jollakin muotista irtoamista helpottavalla aineella.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että moduuliosat (1-4) liitetään toisiinsa kiinnittämällä ne jäykkään kannatinlevyyn (8) tai käyttämällä tappilii-tosta tai teräsnauhoja.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, jossa moduuliosat (1-4) kiinnitetään jäykkään kannatinlevyyn (8), tunnet-tu siitä, että muotti avataan puhaltamalla paineilmaa ikkunalasin (12) ja mainitun kannatinlevyn (8) väliin.

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että moduuliosat (1-4) asennetaan suoraan kosketukseen toistensa kanssa panematta niiden väliin tiivisteitä.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että reunatiiviste (18) on polyuretaania, jonka muotistairtoamisaika on alle 2 minuuttia ja jonka Shore A - 12 9 01 1 5 kovuus on kondensoitumisen jälkeen 50-70, murtovenymä 400 % 20"C:ssa ja pysyvä puristusmuodonmuutos alle 25 % 24 tunnin jälkeen 70°C:ssa.

7. Laite jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, joka laite käsittää nestemäisen reaktioliuok-sen ruiskutuslaitteen ja muotin, tunnettu siitä, että muotti muodostuu suoraviivaisista moduuliosista (1-4), jotka on valmistettu jostakin valettavasta aineesta ja liitetty toisiinsa liitoselimillä, ainakin yhden moduuliosan (3) ollessa varustettu reaktioliuoksen ruiskutusreiällä (9) ja ainakin yhden toisen osan (4) ollessa varustettu ilmareiällä (10).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että moduuliosat (1-4) ovat polyuretaania, jonka Shore A -kovuus on yli 90.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että moduuliosat (1-4) on kiinnitetty kannatinlevyyn (8).

10. Jonkin patenttivaatimuksen 7-9 mukainen laite, tunnettu siitä, että sähkömagneetteja on upotettu toisen muotinpuolis-kon moduuliosien (1-4) valettavaan aineeseen, kun taas vastakkaisen muotinpuoliskon moduuliosiin on upotettu metallisydä-miä.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 7-10 mukainen laite, tunnettu siitä, että moduuliosat (1-4) on asetettu suoraan toisiaan vasten, välittömään kosketuksen panematta niiden väliin tiivisteitä. Il 13 9 Π1 1 5