FI89698C - Doseringsapparat foer tryckbehaollare - Google Patents

Description

39698

Annostelulaite painesäiliöitä varten

Keksinnön kohteena on annostelulaite, jonka tulee syöttää 5 oikeankokoinen annos nestettä paineistetusta annostelusäi-liöstä.

Paineistettuja annostelusäiliöitä on käytetty monenlaisten nestemäisten tuotteiden annostelemiseen. Tavallinen tapa on 10 ollut käyttää nestemäistä ponneainetta, joka sitten on sekoitettu nestemäiseen tuotteeseen. Tällaisena nestemäisenä ponneaineena on mm. käytetty hiilivetyä ja fluorihiiltä, joilla on tarpeeksi korkea höyrynpaine normaaleissa käyttö-lämpötiloissa, toimiakseen ponneaineena säiliössä olevalle 15 nestemäiselle tuotteelle. Tällaisten nestemäisten ponneaineiden käyttäminen on kuitenkin ympäristö- ja turvallisuusriski. Vaihtoehtoisia syöttölaitteita kuten annostelupumppu-ja on otettu käyttöön, jotta ponneaineilta voitaisiin välttyä kokonaan. Näissä pumpuissa on kuitenkin joukko ominais-20 vikoja, sillä ne vaativat yleensä käyttäjältä käynnistysna-pin painallusta, koska niissä on pitkä annosteluisku ja suhteellisen suuri käynnistysvoima. Annostelun tarkkuus ei yleensä ole yhtä hyvä pumpulla annosteltaessa kuin käytettäessä annosteluventtiilillä varustettua painesäiliötä, jolloin ....25 venttiilin käynnistäjällä on lyhyt isku ja matala käynnistysvoima. Joissakin sovellutuksissa kuten lääkkeitä annosteltaessa, annoksen koon tarkkuus on hyvin tärkeä.

Tästä syystä viime aikona on tehty yrityksiä käyttää annos-30 teluventtiilillä varustettuja painesäiliöitä ja kokoonpuris-tettuja ponnekaasuja, jotka ovat kaasumaisia normaaleissa - käyttölämpötiloissa ja paineissa. Tällainen kokoonpuristettu ponnekaasu on typpi.

"‘35 Keksinnön mukaisesti aikaansaadaan syöttölaite, jolla neste-mäinen tuote annostellaan painesäiliöstä, joka käsittää ko-koonpainuvan annosteluventtiilin, jossa elastomeerinen holk-ki peittää venttiilipesän ulkopinnan ja siten määrittää nii- 2 8 9 6 S 8 den väliin annostelukammion ja joka venttiiliä käytettäessä painuu kokoon olennaisesti yhdenmukaiseen kosketukseen ulkopinnan kanssa, sellaiseen, että syötetty nestemäärä on yhtä suuri kuin annostelukammiosta menetetty nestemäärä, ha-5 tun, jonka sisälle venttiili liikkuu, tiiviste-elimen, joka toimii hatun suun ja venttiilin ulkopään välillä siten, että suljettu kokoomakammio määrittyy venttiilin ja hatun väliin, ja elimet, jotka laitetta käytettäessä ovat yhteydessä ko-koomakammion ja säiliön sen osan välillä, jossa neste säi-10 lytetään, kun säiliötä pidetään venttiilin suhteen toimintavalmiudessa.

Kun puhutaan ulommasta päästä, tarkoitetaan venttiilin sitä päätä, joka on ulommaisena käytössä olevassa säiliössä.

15

Edullisesti laite on sovitettu annostelemaan pystysuorassa asennossa olevasta säiliöstä, jossa venttiili on ylinnä ja yhteyselin muodostuu nousuputkesta, joka ulottuu hatusta säiliön alaosaan.

20

Vaihtoehtoisesti laite voidaan sovittaa annostelemaan säiliöstä, joka on asetettu käänteiseen asentoon, jossa venttiili on alimmaisena ja jossa yhteyselimet koostuvat yhdestä tai useammasta aukosta hatun seinässä hatun suun vieressä.

.25 Tämän järjestelyn hyvä puoli on, että on mahdollista syöttää suurempi annos kuin tähän mennessä on ollut mahdollista.

Sopivasti venttiili käsittää ulommassa päässään säteittäi-sesti ulospäin ulkonevan rengasmaisen laipan, hattu käsittää 30 suun vieressä sijaitsevan säteittäisesti ulospäin ulkonevan rengasmaisen laipan ja holkki käsittää säteittäisesti ulospäin ulkonevan laipan, joka on sovitettu venttiilin ja hatun laippojen väliin ja joka siten muodostaa tiiviste-elimen.

35 Sopivasti venttiili ja hattu ovat teräsrenkaan sisällä, jonka läpi venttiilin käyttöputki ulottuu ja hattu pysyy venttiilin kanssa tiiviisti yhdessä teräsrenkaan painetun muodostelman ansiosta.

3 89698

Sopivasti laite on yhteenkytkettävissä säiliön kanssa kääntämällä teräsrenkaan reuna säiliön reunan kanssa yhteen ja sisältää edelleen tiiviste-elimet, jotka toimivat hattulai-pan ja säiliön reunan välissä.

5

Edullisesti venttiilin pesä määrittää sisäkammion ja sisä-kammion ja kokoonpainuvan kammion välissä toimivat kanava-elimet, jolloin laitteessa on aksiaalisesti liukuva venttiilin käytöputki, joka kulkee samanakselisesti sisäkammion 10 läpi, putken ja sisäkammion ulommassa päässä olevan venttii-lipesän välissä toimivat päästöventtiilielimet, jotka annostelevat nestettä venttiilin ollessa auki sekä pesän ja sisäkammion sisäpäässä olevan putken välissä toimivat tulovent-tiilielimet, jotka päästävät nestettä kanavaelimiin venttii-15 Iin ollessa suljettuna, jolloin tuloventtiilielin muodostuu rengasmaisen sulkijaosan hoikista ja sen kanssa yhdessä toimivasta sulkijaosan läpi työntyvästä hoikin sisäpään osasta.

Elastomeerinen holkki tällaisessa järjestelyssä ei ainoas-20 taan muodosta annostelukammiota vaan toimii myös yhdessä venttiliputken kanssa ja muodostaa siten tuloventtiilieli-men. Tämä yksinkertaistaa laitteen rakennetta ja kokoonpanoa.

... 25 Edullisesti holkki edelleen käsittää rengasmaisen olkaosan, ; '· joka sulkee sisäänsä pesän sisäpään, olkaosa ja sulkijaosa ovat yhtä kappaletta ja edellinen muodostuu suhteellisen paksusta ja jälkimmäinen suhteellisen ohuesta materiaalista, olkaosa on suhteellisen jäykkä sulkijaosan ollessa suhteel-30 lisen joustava, mikä mahdollistaa hoikin pysyvän kiinnityksen venttiilipesään ja sulkijaosan liikkuvuuden.

Tämän järjestelyn etu on, että sulkijaosa voidaan tehdä riittävän joustavaksi, jotta tuotantotoleransseja voidaan 35 alentaa putken ja sulkijaosan keskinäisen sijainnin suhteen. Olkaosa voidaan myös tehdä riittävän jäykäksi, jotta holkki pysyy staattisessa tilassa venttiilipesän ympärillä, siten että sulkijaosan ja hoikin kokoonpainuvien sivuseinien tai- 4

8 9 6 5 G

pumien välissä on parempi eristys. Sivuseinät, olkaosa ja sulkijaosa voidaan siten moudostaa erikseen ilman, että tu-loventtilien ja kokoontaittuvan kammion välistä vuorovaikutusta tarvitsee huomioida. Edelleen etu on myös, että holkki 5 voidaan helposti valaa yhdellä toimenpiteellä.

Edullisesti kanavaelin sisältää pesän sisäpäästä kokoon-painuvaan kammioon aksiaalisesti ulottuvan uran, ainakin uran sisäpää työntyy säteittäisesti sisäkammioon ja muodos-10 taa siten virtauskanavan kokoonpainuvan kammion ja sen si-säkammion osan välille, joka on tuloventtiilielimen vieressä.

Tällaisesta urasta koituva etu on, että sen suoma virtaus-15 kanava mahdollistaa kokoonpainuvan säiliön täyttymisen nesteellä, joka virtaa tuloventtiilielimen läpi suoraan uran kautta kokoonpainuvaan kammioon kun venttiili on suljettuna. Tämä järjestely eroaa tavallisesta siinä tavassa, jolla uu-delleentäyttö tapahtuu epäsuoraa tietä tuloventtiilielimen 20 läpi koko sisäkammion läpi ja sisäänpääsyaukon läpi kokoonpainuvaan kammioon. Tällainen järjestely täyttää annostelu-kammion entistä nopeammin. Edelleen on etu, että ura on helposti muovattavissa pesän osana, sillä se ei vaadi säteittäisesti liikkuvaa työkalua.

25

Edullisesti hoikin sulkijaosa koostuu putkimaisesta ulokkeesta, jossa on säteittäisesti sisäänpäin ulottuva rengasmainen ripa, joka on osaympyrän muotoinen.

30 Tällaisen rivan suoma etu on, että kitka sulkijaosan ja putken välissä vähenee, ja käyttö on kitkattomampaa.

Joitain keksinnön sovellutuksia esitellään seuraavassa esimerkein ja viittaamalla liitteenä oleviin piirroksiin, jois-"35 sa

Kuva 1 on leikkaus annostelulaitteesta, jota käytetään pys- . : tyasennossa olevan säiliön kanssa.

B 9 6 9 £ 5

Kuva 2 on leikkaus kuvan 1 laitteesta yhdistettynä säiliöön.

Kuva 3 on käyrä mitatun annoksen suhteesta käyttökertoihin, joka on saatu käyttämällä kuvissa 1 ja 2 esiteltyä laitetta. 5

Kuva 4 näyttää vaihtoehtoisen annostelulaitteen, joka soveltuu ylösalaisin olevasta säiliöstä annostelemiseen.

Kuva 5 näyttää vaihtoehtoisen annostelulaitteen, joka sovel-10 tuu käytettäväksi pystysuorassa asennossa olevan säiliön kanssa.

Kuva 1 esittää annostelulaitetta 1, joka sisältää venttiilin 2, jonka jäykästä muovista valmistettu hattu 3 sulkee si-15 säänsä. Venttiili 2 on annosteluventtiili, jossa elastomee-rinen holkki 4 peittää venttiilipesän 6 ulkopinnan 5 siten, että väliin jää rengasmainen annostelukammio 7. Venttiili 2 on käytössä sovitettu painesäiliöön 21 kuten kuva 2 osoittaa nesteen 24 annostelemiseksi.

20

Venttiili 2 käynnistyy painettaessa käsin venttiiliputkea 8, joka liikkuu aksiaalisesti edestakaisin pesässä 6, ja venttiili toimii siten, että jokaisella putken painalluksella annos nestettä, joka vastaa annostelukammion sisältämää nes--:--25 temäärää, poistuu putken kautta. Putki palautuu lepoasen-: toonsa palautusjousen 9 voimasta, jolloin annostelukammio 7 täyttyy uudestaan nesteellä, joka virtaa sisään venttiilin 2 • sisäänottoaukon 10 läpi, joka on säiliön 21 suhteen venttii lin sisäpäässä 12.

30

Ulkopinta 5 on halkaisijaltaan porrastettu siten, että liikuttaessa aksiaalisesti sisäänpäin säiliön 21 suhteen koko pienenee progressiivisesti. Elastomeerisella hoikilla 4 on putkimainen sivuseinä 50, joka peittää pesän 6 samanakseli-•35 sesti. Holkki 4 sopii tiiviisti venttiilipesän 6 ulkopään ympärille.

8 9 6 9 G

6

Paksunnos holkkimateriaalissa muodostaa rengasmaisen olka-osan 52 siten, että olkaosa työntyy säteittäisesti sisäänpäin sivuseinästä 50 kosketukseen venttiilipesän 6 sisäpään 68 kanssa. Ulkopinnan 5 porrastetun kavennuksen takia ren-5 gasmainen annostelukammio 7 määrittyy hoikin 4 ja ulkopinnan sen osan 53 väliin, joka sijaitsee venttiilipesän 6 ulkopään 51 ja sisäpään 68 välissä. Olkaosa 52 on muotoiltu siten, että se sulkee sisäänsä venttiilipesän 6 sisäpään 68 ja täten holkki 4 asettuu tiukasti samanakselisesti linjaan pesän 10 kanssa.

Rengasmainen annostelukammio 7 on siten sisäpäästään suljettu säiliöön 21 nähden rengasmaisella olalla 52.

15 Pesä 6 määrittää sisäkammion 54, joka työntyy aksiaalisesti aukosta 20, jonka läpi putken 8 ulompi pää 55 työntyy, sekä sisäänpäästöaukon 56, jonka läpi putken sisempi pää 57 työntyy. Päästöventtilielin 58 muotoutuu aukkoon 20 siten, että putkesta 8 säteittäisesti ulospäin ulkoneva rengasmainen 20 laippa 59 toimii yhdessä rengasmaisen elastomeerisen tiivis teen 60 kanssa, joka pysyy tiiviisti pesää 6 vasten teräs-renkaan 18 ansiosta. Sulkija 60 sisältää pyöreän syvennyksen 40 puolessa välissä aksiaalista pituuttaan. Tämän syvennyk-. * sen 40 tarkoitus on vähentää kosketuspintaa putken 8 ja sul-25 kijan 60 välissä, jotta kitkavoimat, jotka muuten häiritsisivät venttiilin 2 käyttöä, minimoituisivat. Putkesssa 8 on säteittäisesti reikä 61, joka on yhteydessä putkessa olevan aksiaalisesti sijoittuvan päästökanavan 62 kanssa, jolloin reikä on asetettu sisäkammion 54 ulkopuolelle venttiilin 2 -3-0 ollessa suljettuna, kuten näkyy kuvasta 1, jossa putken asento on sellainen, että reiän sulkee tiiviste 60. Tiiviste 60 ei ainoastaan estä nestevuotoa sisäkammiosta 54 putken 8 liittymiskohdan läpi, kun venttiili 2 on suljettuna, vaan estää myös reikää 61 olemasta suoraan yhteydessä ilmakehään. 35 Tämä estää putkeen 8 suljetun nesteen pilaantumisen, kun laite ei ole käytössä ja estää myös takaisin valuvan nesteen vuodon putkesta metallirenkaalle 18. Putki 8 on perus-kuormitettu ulospäin spiraalijousella 9, joka on puris- 7

c[ 9 £ Q

tettuna putken laipan 59 ja sisäkammioon muodostetun olak-keen 63 väliin.

Tuloventtilielin 64 sisältää hoikin 4 putkimaisen ulokkeen 5 66, jossa on säteittäisesti sisäänpäin ulkoneva ripa 65, jo ka on mitoitettu saamaan aikaan tiivis yhteensopiminen putken 8 ympärillä kun venttiili 2 on auki (ja tuloventtiili-elin 64 on suljettuna). Putken 8 sisäpään 57 halkaisijaa on pienennetty siten, että putken ja rivan 65 väliin muodostuu 10 rengasmainen aukko 10, kun venttiili 2 on suljettuna kuten näkyy kuvasta 1 (ja tuloventtiilielin 64 on näin ollen auki).

Pesän 6 sisäpäähän 68 muodostuu aksiaalinen ura 67, joka ak-15 siaalisesti ulottuu pidemmälle kuin hoikin rengasmainen ol-kaosa 52 ja joka siten on yhteydessä rengasmaisen annostelu-kammion 7 kanssa. Uralla 67 on sisäpää 69, joka ulottuu säteittäisesti sisäkammioon 54, paikkaan, joka on tuloventtii-1ie1imen 64 vieressä. Tässä pisteessä sisäkammiolla 54 on 20 pienempi halkaisija, mutta sisäkammioon 54 on järjestetty aksiaalisesti kulkevat erotusrivat 70, jotka ulkonevat säteittäisesti sisäänpäin ylläpitämään välystä putken 8 ja sisäkammion seinän välissä. Erotusrivat 70 pitävät myöskin putken 8 aksiaalisesti linjassa venttiilipesän 6 kanssa.

- 25

Hoikin laippa 15, sivuseinä 50, hoikin olkaosa 52 ja hoikin uloke 66 mukaan lukien ripa 65 ovat kaikki muotoiltuja yhtenäisestä joustavasta materiaalista, joka voi olla luonnollista tai synteettistä kumia tai kestomuovielastomeeriä.

. .30 Olan 52 läpileikkauksen paksuus on 1,4 mm, ulokkeen 66 ollessa huomattavasti ohuempi, 0,5 mm. Tästä seuraa, että olka 52 on suhteellisen jäykkä ulokkeen ollessa suhteellisen joustava. Ripa 65 työntyy säteittäisesti sisäänpäin 0,54 mm ulokkeesta 66. Sivuseinän 50 läpileikkauksen paksuus on 0,55 '35 mm, joten se on suhteellisen joustava. Tämä joustavuus tekee rengasmaisesta annostelukammiosta 7 kokoonpainuvan sivuseinän säteittäisellä sisäänpäin suuntautuvalla muodonmuutoksella. Rivalla 65 on puoliympyrän muotoinen poikkileikkaus 8 S 9 6 9 t; ja sillä on lepoasennossa sisähalkaisija, joka on hiukan pienempi kuin putken 8 halkaisija, mutta suurempi kuin putken sisäpään 57 halkaisija.

5 Venttiili 2 käynnistetään painamalla putkea 8, jotta saataisiin aikaan sisäänpäin suuntautuva liike suhteessa säiliöön 21, sellainen, että reikä 61 on yhteydessä sisäkammion 54 kanssa ja avaa siten päästöventtilielimen 58. Tässä tilassa alaspainettu putki 8 painuu tiiviisti ulokkeen 66 ripaa 65 10 vasten ja tuloventttilielin on suljettuna. Putken 8 meneminen rivan 65 läpi tapahtuu ulokkeen 66 joustavan muodonmuutoksen ansiosta.

Hattu 3 on yleisesti ottaen sylinterin muotoinen ja sen si-15 sähalkaisija on suurempi kuin hoikin 4 ulkohalkaisija, täten hatun ja venttiilin 2 väliin jää rengasmainen kokoomakammio 11. Kokoomakammio 11 ulottuu venttiilin 2 sisäpään 12 ympärille, siten että annostelukammio 7 täyttyy kokoomakammiosta 11 tulevasta nesteestä.

20

Venttiilipesässä 6 on sen yläpäässä säteittäisesti ulospäin ulkoneva venttiilinlaippa 13, joka työntyy hatun 3 säteittäisesti ulospäin ulkonevan rengasmaisen hattulaipan 14 yläpuolelle. Säteittäisesti ulospäin ulkoneva rengasmainen hol-25 kinlaippa 15 on muotoiltu samana kappaleena elastomeerisen hoikin kanssa ja asetettu hatunlaipan 14 ja venttiilinlaipan 13 väliin, jotta saataisiin aikaan sulkutoiminto venttiili-pesän 6 ja hatun 3 väliin. Kokoomakammion 11 yläosa on tällöin suljettu.

30

Hatunlaipalla 14 on alapinta 16, jota vasten kumitiiviste 17 pysyy paikallaan teräsrenkaan 18 avulla, jonka sisällä venttiili 2 ja hattu 3 ovat, jossa teräsrenkaassa on sisään-painettu muodostelma 19, joka pitää kumitiivisteen, hatun, 35 hoikin ja venttiilin koossa asetetuissa asennoissa. Putki 8 työntyy aukon 20 kautta teräsrenkaan 18 läpi.

Kuten kuvasta 2 näkyy, on laite 1 sovitettu säiliöön 21 8 9 6 9 8 9 kääntämällä teräsrenkaan 18 alaosa 22 säiliön reunan 23 kanssa yhteen siten, että reuna suljetaan tiiviisti hatun laippaan 14 kumitiivisteen 17 avulla.

5 Hattu 3 on yhteydessä säiliön 21 alaosassa olevan nesteen 24 kanssa nousuputken 25 avulla, joka ulottuu hatun aksiaali-sesti laskeutuvaan putkimaiseen ulokkeeseen 26. Nousuputki 25 pysyy ulokkeen 26 sisällä viiston sisäisen rivan 27 avulla, joka on asetettu sisentymään ja tarraamaan nousuputkeen 10 kuvan 1 osoittamalla tavalla.

Käytettäessä annostelulaite 1 kytketään säiliöön 21 kuvan 2 osoittamalla tavalla, säiliö täytetään osittain nesteellä 24. Nesteen 24 yläpuolella oleva tila 28 on paineistettu 15 typpikaasulla. Venttiili 2 toimii putken 8 painalluksella, putkeen 8 liitetään yleensä käyttöelin (ei näkyvissä), jolla on sopivat suihkuteominaisuudet aikaansaava suutin.

Venttiili vaatii lukuisia alkupainalluksia täyttääkseen nou-20 suputken, hatun 3 määrittämän kokoomakammion 11 ja venttiilin 2 sisäiset syvennykset mukaanlukien annostelukammion 7.

Alkuvalmistelujen jälkeen putken 8 painallus aukaisee venttiilin 2, jolloin sisäkammio 54 asettuu ympäristön paine-'^5 tasoon, ja nestevirta lähtee sisäkammiosta reiän 61 läpi annosteltavaksi päästökanavan 62 kautta. Tämä paineenvähennys sisäkammiossa välittyy uran 67 kautta rengasmaiseen annoste-lukammioon 7 siten, että paine-ero kohdistuu sivuseinään 50, joka taipuu säteittäisesti sisäänpäin kohti pesää 6 ja syöt-. 30 tää siten nestettä annostelukammiosta uran kautta sisäkanuni-oon. Kun sivuseinä 50 saavuttaa pesän 6, se ei enää pysty taipumaan vaan saavutetaan tasapainotila ja nestevirta pysähtyy. Tämän tapahduttua venttiilin putki 8 vapautuu ja palautuu jousen pakottamana normaaliin asentoonsa kuten nä-.35 kyy kuvasta 1 ja sulkee siten päästöventtiilielimen 58 ja avaa tuloventtiilielimen 64. Tämän jälkeen sivuseinä 50 palautuu muotoa muuttamattomaan sylinterimäiseen muotoonsa ja näin tehdessään saa aikaan imun annostelusäiliössä 7. Samaan 8 9 6 9 ti ίο aikaan muodostuu täyttövirta säiliöstä 21 putken sisäpäässä 57 olevan aukon 10 kautta sisäkammioon 54 paikkaan, joka on tuloventtiilielimen 64 vieressä, uran 67 läpi, joka täyttää uudelleen annostelukammion nesteellä. Tällöin saavutetaan 5 tasapainotila, jolloin paine on sama sivuseinän 50 kummallakin puolella ja täyttövirta lakkaa. Venttiili on jälleen käyttövalmis.

Venttiilin 2 toistuvat käyttökerrat saavat nesteen 24 vä-10 henemään ja kaasu, joka on säiliön yläosassa, laajenee ja täyttää säiliön. Siten kaasun paine pienenee, kun neste 24 vähenee. On voitu osoittaa, että annos jokaisella käyttökerralla pysyy muuttumattomana tämän kaasun paineen pienenemisen aikana kuten kuvasta 3 näkyy. Kuva 3 on käyrä, joka 15 osoittaa annoksen painon M suhteessa kasvavaan määrään käyttökertoja A. Äkillinen lasku annostellussa määrässä vastaa nesteen loppumista säiliössä. Nämä tulokset on saavutettu, kun säiliö alunperin täytettiin 33-%:isesti paineessa 8,5 baaria. Keskimääräinen annos joka käyttökerralla on noin 70 20 mg.

Vaihtoehtoinen laite 30 näkyy kuvassa 4, seuraava on samantapainen selonteko, joka oli sopiva kuville 1 ja 2.

Laite 30 on sopeutettu annostelemaan nestettä säiliöstä 21, 25 joka on ylösalaisessa asennossa siten, että venttiili 2 on alimmaisena. Laitteella 30 on modifioitu hattu 31, jossa putkimaisella ulokkeella 32 on suljettu pää 33. Aivan kumi-tiivisteen 17 vieressä hatun sivuseinässä 35 on aukkoja 34 siten, että käännetyssä asennossa, kuten näkyy kuvassa 4, 30 kaikki säiliössä oleva jäännösneste pääsee aukoista ja var mistaa siten, että niin suuri määrä nesteestä kuin mahdollista syötetään ulos säiliöstä.

Vaihtoehtoinen laite 41 näkyy kuvasssa 5, seuraava on saman-35 tapainen selonteko joka oli sopiva kuville 1 ja 2. Laite 41 on sopeutettu annostelemaan nestettä säiliöstä, joka on pystyasennossa siten, että venttiili 2 on ylimmäisenä. Laitteen 41 osat vastaavat yleisesti ottaen kuvan 1 laitteen 1 osia, mutta laite on sovitettu toimimaan laajasuisen säiliön, ku ten pullon, kanssa (ei näytetty).

11 P G f, G >· O s O j \j

Keksinnön vaihtoehtoisista toteutuksista on mietitty sellai-5 siä, joissa vaihtoehtoiset kokoontaittuvan kammion annoste-luventtiilit ovat hatun sisällä, kuten edellä on selostettu. Laitetta voidaan käyttää suhteellisen liukenemattomien ponnekaasujen, kuten typen, ja vaihtoehtoisesti liukenevien kaaasujen, kuten hiilihapon kanssa. Vaihtoehtoisesti laitet-10 ta voidaan käyttää perinteisten aerosoliponneaineiden, kuten hiilivedyn tai kloorifluorihiilen (CFC), kanssa. Keksinnön erikoinen etu on kuitenkin, että vaarattomia ja halpoja ponnekaasuja, kuten typpeä, voidaan käyttää ilman, että annoksen koolle olisi tästä haittaa.

15

Keksintö soveltuu lääke- ja kosmeettisille tuotteille erityisesti silloin, kun annoksen koon tarkkuus on tärkeä.

Keksinnön laitteistoa voidaan käyttää muidenkin puristettu-20 jen ponnekaasujen kanssa kuin typen, tällainen on esim. hiilidioksidi .

Laitetta voidaan myös käyttää suhteellisen alhaisilla paineilla, jolloin saadaan annostelluksi yksittäisiä pisaroita. ‘25 Jos esim. annostellaan silmätippoja, on alkuperäinen täyttö-paine tyypillisesti noin 310 kPa, mikä varmistaa, että ainoastaan hyvin hidas virtaus on mahdollinen jokaisella venttiilin käyttökerralla. Muita sovellutuksia, joissa annostellaan yksittäisiä tippoja, on eläinlääketieteessä.

30

Laite voidaan sovittaa annostelemaan annos lääkettä, joka on hyytelömäisessä muodossa.

Claims (10)

12 8965C

1. Annostelulaite (1), jolla nestemäinen tuote (24) annostellaan painesäiliöstä (21) ja joka käsittää kokoonpainuva-kammioisen annosteluventtiilin (2), jossa elastomeerinen 5 holkki (4) peittää venttiilipesän (6) ulkopinnan (53) ja siten määrittää väliinsä annostelukammion (7) ja joka holkki painuu kokoon venttiiliä käytettäessä olennaisesti muoto-tarkkaan kosketukseen ulkopinnan (53) kanssa siten, että syötetty nestemäärä on yhtä suuri kuin annostelukammiosta 10 (7) poistunut nestemäärä, jossa annostelulaitteessa venttii- lipesä määrittää sisäkammion (54) ja kanavaelimet (67), jotka ovat yhteydessä sisäkammioon ja kokoonpainuvaan kammioon (7), jossa laitteessa on sisäkammion (54) läpi samanakseli-sesti työntyvä, aksiaalisesti liukuva venttiilin käyttöputki 15 (8), sisäkammion ulommassa päässä putken (8) ja pesän (6) välissä toimiva päästöventtiilielin (58) nesteen annostele-miseksi siitä venttiilin ollessa avoinna, tuloventtiilielin (64) pesän (6) ja putken (8) välissä sisäkammion sisäpäässä nesteen päästämiseksi sinne venttiilin ollessa suljettuna, 20 sekä yhteyselimet (25), jotka laitetta käytettäessä ovat yhteydessä tuloventtiilielimen ja säiliön sen osan välillä, jossa neste säilytetään, kun säiliötä pidetään ennalta määrätyssä asennossa venttiilin käyttöä varten, tunnettu siitä, että tuloventtiilielin käsittää hoikin (4) rengasmai-25 sen tiivisteosan (65, 66), joka toimii yhdessä tiivisteosan läpi työntyvän putken sisäpään (57) kanssa ja että yhdyselin käsittää hatun (3), jonka sisälle venttiili sopii, tiiviste-elimen (15), joka toimii hatun (3) suun ja venttiilin ulko-pään välillä siten, että suljettu kokoomakammio (11) määrit-30 tyy venttiilin ja hatun väliin.

2. Doseringsapparat enligt patentkravet l, kännetecknad av att den har anordnats att dosera ur en i upprätt ställning befintlig behällare, där ventilen (2) stär högst och förbindelseorganet innefattar ett stigningsrör (25), som sträcker sig frän kupan ned tili behdllarens nedre del. 20

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen annostelulaite, tunnettu siitä, että se on sovitettu annostelemaan pystysuorassa asennossa olevasta säiliöstä, jossa venttiili (2) 35 on ylinnä ja jossa yhteyselin käsittää nousuputken (25), joka ulottuu hatusta säiliön alaosaan. p 9 6 9 b 13

3. Doseringsapparat enligt patentkravet 1, kannetecknad av att den har anordnats att dosera ur en nedvänd ställning befintlig behällare, där ventilen (2) stär nederst och förbin-delseorganet bestär av en eller flera öppningar (34) i ku- 25 pans vägg (35) bredvid kupans mun.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen annostelulaite (30), tunnettu siitä, että se on sovitettu annostelemaan käännetyssä asennossa olevasta säiliöstä, jossa venttiili (2) on alimmaisena ja jossa yhteyselimet muodostuvat yhdestä 5 tai useammasta aukosta (34) hatun seinässä (35) hatun suun vieressä.

4. Doseringsapparat enligt nägot av de föregäende patent-kraven, kännetecknad av att ventilhuset (6) innehäller en radiellt utät framträdande ringformad fläns (13) i sin yt- 3. tersta ända (51), kupan (3) innehäller en radiellt utät framträdande ringformad fläns (14), som befinner sig bredvid kupans mun och att holken (4) innehäller en radiellt utät framträdande fläns (15), som är tryckt mellan ventilens fläns och kupans fläns och sä bildar ett tätningselement. 35

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen annostelulaite, tunnettu siitä, että venttiilipesä (6) si- 10 sältää säteittäisesti ulospäin ulkonevan rengasmaisen laipan (13) ulommassa päässään (51), hattu (3) sisältää säteittäisesti ulospäin ulkonevan rengasmaisen laipan (14), joka sijaitsee hatun suun vieressä ja että holkki (4) sisältää säteittäisesti ulospäin ulkonevan laipan (15) , joka on puris-15 tettu venttiilin laipan ja hatun laipan väliin ja joka siten muodostaa tiiviste-elimen.

5. Doseringsapparat enligt patentkravet 4, kännetecknad av att ventilen (6) och kupan (3) befinner sig inom ett ringor- 16 ο, :) ς ρ J O s c gan (18) och att kupan hälles tätt mot ventilen med hjälp av en omvänd krympad formation (19) av ringorganet.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen annostelulaite, tunnettu siitä, että venttiili (6) ja hattu (3) ovat ren- 20 gaselimen (18) sisällä ja että hattu pysyy tiiviisti venttiiliä vasten rengaselimen käännetyn kutistetun muodostelman (19) avulla.

6. Doseringsapparat enligt nägot av de föregäende patent -5 kraven, kännetecknad av att holken (4) vidare innefattar en ringformad ansatsdel (52), som innesluter husets (6) inre ända, att ansatsdelen och tätningsdelen (65, 66) bestär av ett stycke, ansatsdelen av ett förhällandevis tjock och slutningsdelen av ett förhällandevis tunn material, varvid 10 ansatsdelen är förhällandevis styv och slutningsdelen res-pektive förhällandevis elastisk för att möjliggöra holkens ordentlig fästande vid ventilhuset och slutningsdelens de-formationer.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen annoste-25 lulaite, tunnettu siitä, että holkki (4) edelleen käsittää rengasmaisen olkaosan (52) , joka sulkee sisäänsä pesän (6) sisäpään, että olkaosa ja tiivisteosa (65, 66) ovat yhtä kappaletta, olkaosa suhteellisen paksusta ja sul-kijaosa suhteellisen ohuesta materiaalista, jolloin olkaosa .--.30 on suhteellisen jäykkä ja sulkijaosa on vastaavasti suhteel-lisen joustava, jotta mahdollistetaan hoikin kunnollinen .;. kiinnitys venttiilipesään ja sulkijaosan muodonmuutokset.

7. Doseringsapparat enligt nägot av de föregäende patent - kraven, kännetecknad av att kanalorganen innefattar i huset (3) en räffla (67), som löper axiallt frän husets inre ända tili förbindelse med den kompressibla kammaren, varvid ät-minstone räfflans inre ända (69) tränger radiellt in i den 20 inre kammaren (54) och ästadkommer en strömningskanal mellan den kompressibla kammaren och stället i den inre kammaren bredvid inloppsventilorganet (64).

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen annoste-:‘-.35 lulaite, tunnettu siitä, että kanavaelimet sisältävät pesässä (3) uran (67), joka kulkee aksiaalisesti pesän sisäpäästä yhteyteen kokoonpainuvan kammion kanssa, jolloin ainakin uran sisäpää (69) työntyy säteittäisesti sisäkammi- «9698 14 oon (54) ja aikaansaa virtauskanavan kokoonpainuvan kammion (7) ja sisäkammiossa tuloventtiilielimen (64) vieressä sijaitsevan kohdan välille.

8. Doseringsapparat enligt nägot av de föregäende patent-25 kraven, kännetecknad av att holkens (4) tätningsdel innefattar ett rörformad utspräng (66) med en radiellt inät riktad ringformad list (64), som uppvisar formen av en delcirkel i sitt tvärsnitt.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen annoste lulaite, tunnettu siitä, että hoikin (4) tiivisteosa käsittää putkimaisen ulokkeen (66) , jossa on säteittäisesti sisäänpäin suunnattu rengasmainen ripa (65), jolla on poikkileikkauksessa osaympyrän muoto. 10

9. Doseringsapparat enligt nägot av de föregäende patent- kraven, kännetecknad av att den används förenad med en dose-ringsbehällare, där behällaren innehäller en vätskeformig produkt och gasdrivmedel, som är väsentligen olöslig i väts-kan.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen annostelulaite, tunnettu siitä, että sitä käytetään yhdistettynä annostelusäiliöön, jossa säiliö sisältää nestemäistä tuotetta ja ponnekaasua, joka on oleellisesti nesteeseen 15 liukenematon.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen annostelulaite, tunnettu siitä, että ponnekaasu on typpi.

20 Patentkrav l. Doseringsapparat (1), med vilken en vätskeformig pro-dukt (24) doseras frän en tryckbehällare (21), och vilken innefattar en hopfällbar doseringsventil (2) i vilken en elastomerisk holk (4) täcker ventilhusets (6) yttre yta (53) 25 och pä sä sätt begränsar en doseringskammare (7) däremellan, och vilken holk faller ihop vid användning av ventilen tili väsentligen formenlig kontakt med den yttre ytan (53) sä att den inmatade mängden vätska är lika som den ur doseringskam-maren avgängna vätskemängden, i vilken doseringsapparat ven-30 tilhuset begränsar en inre kammare (54) och kanalorgan (67), som stär i förbindelse med den inre kammaren och den ihop-fallande kammaren (7), vilken apparat uppvisar ett genom den inre kammaren (54) koaxialt sig sträckande, axialt glidande manöverrör (8), ett mellan röret (8) och huset (6) fungeran-35 de avloppsventilorgan (58) i den yttre ändan av den inre kammaren för dosering av vätskan därav da ventilen är öppen, ett inloppsventilorgan (64) mellan huset (6) och röret (8) i den inre ändan av den inre kammaren för att läta vätskan gä 15 H 9 691 därinne da ventilen är sluten samt förbindelseorgan (25), som under apparatens bruk stär i förbindelse med mellan in-loppsventilorganet och den delen av behällaren, i vilken vätskan kvarhälles dä behällaren lägges i en förutbestämd 5 ställning för användning av ventilen, kännetecknad av att inloppsventilorganet innefattar en ringformad tätningsdel (65, 66) för holken (4) fungerande tillsammans med den inre ändan (57) av det genom tätningsdelen sig sträckande röret och att förbindelseorganet innefattar en kupa (3) inom vil- 10 ken ventilen rymmas, ett tätningsorgan (15), som fungerar mellan kupans (3) mun och ventilens yttre ända sä, att en sluten samlingskammare (11) begränsas mellan ventilen och kupan.

10. Doseringsapparat enligt patentkravet 9, kännetecknad av att gasdrivmedlet är kväve. 35