FI87807B - Foerfarande och anordning foer att moenstra tyg - Google Patents

Description

1 8 7 8 07

Menetelmä ja laite kankaan kuvioimiseksi Tämä keksintö koskee menetelmää ja laitetta kudottujen, neulottujen tai punottujen tekstiilikankaiden käsittelemiseksi tarkoituksella aikaansaada niiden kuvioiminen tai niiden pinnan ulkonäön tai tekstuurin muuten muuttaminen suuntaamalla yksi tai useampi suuren nopeuden omaava nestevirta kankaan pintaan.

Tekstiiliteollisuus etsii jatkuvasti teollisesti käyttökelpoisia menetelmiä, joilla tekstiilikankaita, erikoisesti koristeelliseen käyttöön soveltuvia kudottuja tai neulottuja tasapintaisia tai nuk-kaisia kankaita voidaan kuvioida, teksturoida tai muulla tavalla tehdä miellyttävämmiksi taloudellisemmin tai monipuolisemmin kuin nykyisiä menetelmiä käyttäen, tai menetelmiä, joilla tällaiset kankaat voidaan kuvioida tai teksturoida epätavallisilla ja miellyttävillä tavoilla. Erityisesti arvokkaita ovat menetelmät, joilla on yksi tai useampi seuraavista ominaisuuksista: 1. kyky aikaansaada useita erilaisia kuviointi- tai teksturoin-tiefektejä riippuen prosessiolosuhteista ja kuvioitavan kankaan luonteesta; 2. kyky aikaansaada koristeellisia kuviointi- tai teksturointi-efektejä useihin erilaisiin substraatteihin, esim. kudottuihin kankaisiin, neulottuihin kankaisiin, tasapintaisiin kankaisiin, nukka-pintaisiin kankaisiin, höytypintaisiin kankaisiin, päällystettyihin kankaisiin jne.; 3. kyky simuloida koristeellisia kutomis- tai neulomisetektejä rainan muodossa olevaan tekstiilikankaaseen nopeuksilla, jotka ylittävät ne nopeudet, jotka liittyvät tavallisesti esiintyviin koriste -kudonta- ja neulontasysteemeihin, sekä huomattavasti pienemmillä kustannuksilla; 4. kyky kuvioida ja teksturoida rainan muodossa olevaa tekstiili-kangasta kustannuksilla, jotka ovat samat tai pienemmät kuin tavallisesti esiintyviin koristekorkokuviointisysteemeihin liittyvät kustannukset; 2 «7 8 0 7 5. kyky muuttaa kuviointi tai tekstuuri toiseksi, täysin erilaiseksi kuvioinniksi tai tekstuuriksi, valmistusajan ja kustannusten menetyksen ollessa mahdollisimman pieni; 6. kyky kuvioida tekstiilikangasta käyttäen elektronisesti tuotettuja tai varastoituja kuviomallitietoja sallien siten kankaan kuvioinnin suoraan digitaalisesti koodatuista kuviomallitiedoista; 7. kyky kuvioida tekstiilikangasta kuvioinnilla, jolla ei ole mitään tavanmukaisia rajoituksia kuvioinnin toistopituuden suhteen.

Esimerkkinä tekniikan tasosta mainittakoon EP-AI 99 639 sekä US-julkaisut 3 635 625 ja 4 471 514, jotka koskevat kuvioimista käyttämällä lämmitettyä väliainetta suhtellisen alhaisella paineella. Ne muutokset, jotka aikaansaadaan kyseisen kankaan pintaan, ovat termistä laatua. Mainitussa EP-julkaisussa käsitellään menetelmää, jossa termisesti muutettavissa oleva alusta viedään lähelle monisyöt-tökanavaa, josta purkautuu lämmintä ilmaa. US-julkaisu 4 471 514 koskee laitetta, jolla suunnataan lämmintä ilmaa suhteellisen alhaisella paineella (0,07 - 0,35 kg/m2) termisesti muutettavissa olevan alustan yläpinnalle. US-julkaisu 3 635 625 koskee laitetta, jolla kuvioidaan termisesti muutettavissa oleva alusta lämpimällä väli-ainesuihkulla.

Aikaisemmin on myös tunnettua käyttää väliainesuihkuja, erityisesti vesisuihkuja, joilla on suuri nopeus, tekstiilikankaiden käsittelemiseksi. Tällaisen käsittelyn tarkoituksena on aikaansaada kankaan kuitujen huopautuminen ja alustan rakenne, joka käsittelyn jälkeen on ei-kudotun tapainen.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on aikaansaada patenttivaatimuksen 1 alkuosan mukainen menetelmä sekä patenttivaatimusten 10, 13 ja 16 alkuosien mukaiset laitteet, joilla on mahdollista aikaansaada kaikki edellä mainituissa kohdissa mainitut ominaisuudet. Tämä on onnistunut antamalla menetelmälle vaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa mainitut tunnusmerkit sekä laitteelle vaatimusten 10, 13 tai 16 tunnusmerkkiosassa mainitut tunnusmerkit.

Keksinnön mukaisella menetelmällä on mahdollista mekaanisin keinoin muuttaa kankaan pintaulkonäköä eli tekstuuria edeltä käsin määrätyllä tavalla. Säätämällä väliainesuihkun poikkileikkauskokoa, virtaus- 3 87807 nopeutta, kankaan laatua jne. voidaan saavuttaa hyvin erilaisia kuviointimalleja.

Voidaan esimerkiksi aikaansaada samantapainen kuviointivaikutus kuin Jacquard-kutomakoneella, mutta huomattavasti nopeammin ja halvemmalla. Samoin voidaan kankaaseen aikaansaada aallotusvaikutusta, jota tunnetuilla menetelmillä aikaansaadaan erikoisrummuilla tai lämpimien kaasujen avulla, mutta keksinnön mukaan aikaansaadaan väliaine-virtojen mekaanisella vaikutuksella.

Keksinnön muita piirteitä ja etuja ilmenee seuraavasta keksinnön yksityiskohtaisesta selityksestä sekä oheisista kuvioista, joissa: kuvio 1 on kaaviomainen sivukuva laitteesta keksinnön erään sovellu-tusmuodon toteuttamiseksi, jossa laitteessa kankaan esikatkottu osa kuvioidaan tai teksturoidaan poikittaisen nestesuihkun avulla solenoidin tai pneumaattisen venttiilin ohjauksen alaisena; kuvio 2 on sivukuva suutinyhdistelmän eräästä sovellutusmuodosta yhtä suihkua varten; kuvio 3 on kaaviomainen sivukuva sellaisesta laitteesta keksinnön erään sovellutusmuodon toteuttamiseksi, jossa jatkuvaa kangasrainaa kuvioidaan tai teksturoidaan poikittaisen nestesuihkun avulla solenoidin tai pneumaattisen venttiilin ohjauksen alaisena; kuvio 4 on kaaviomainen kuva päältäpäin kuvion 3 laitteesta; kuvio 5 on kaaviomainen sivukuva sellaisesta laitteesta keksinnön erään sovellutusmuodon toteuttamiseksi, jossa useita suihkuja käytetään kuvioimaan tai teksturoimaan kangasraina erillisen solenoidin tai pneumaattisen sylinterin ohjauksen alaisena; kuvio 6 on kaavamainen perspektiivikuva kuvion 5 laitteesta; kuvio 7 on leikkaus suutinyhdistelmästä, joka soveltuu käytettäväksi kuvioiden 5 ja 6 mukaisessa laitteessa; kuvio 8 on kaaviomainen sivukuva sellaisesta laitteesta keksinnön erään sovellutusmuodon toteuttamiseksi, jossa esikatkottu kankaanosa kuvioidaan tai teksturoidaan poikittaisella nestesuihkulla, joka sijaitsee vastapäätä suihkun ja kankaanpinnan väliin asetettua mal-likaaviota; kuvio 9 on kaaviomainen sivukuva sellaisesta laitteesta keksinnön erään sovellutusmuodon toteuttamiseksi, jossa rivi nestesuihkuja on asetettu sylinterin muodossa olevan mallikaavion sisäpuolelle, joka sylinteri vuorostaan on saatettu hyvin lähelle kankaanpintaa; 4 87807 kuvio 10 on kaavamainen perspektiivikuva kuvion 9 laitteesta; kuviot 11-32 esittävät laitteen erilaisia muotoja, joita voidaan käyttää keksinnön toteuttamiseen; kuviot 11 ja 12 ovat pystyleikkauksia sellaisesta laitteesta, jota voidaan käyttää keksinnön toteuttamiseen, ja jossa taipuisa kaide 58 painetaan suihkun tielle männän 60 avulla; kuvio 13 on osittainen leikkaus kuvion 11 laittesta pitkin viivaa XIII-XIII; kuvio 14 on osittain leikattu pystykuva sellaisesta laitteesta, joka toteuttaa kuvioissa 11 ja 12 esitetyn keksinnön ja jossa on käytetty monikaiderivien yleensä vastakkaisia pareja useiden lähekkäisten nestevirtojen sallimiseksi; kuvio 15 on perspektiivikuva monikaiderivistä, jollaista voidaan käyttää kuvion 14 laitteessa; kuvio 16 on leikkaus kuvion 14 laitteesta esittäen kaaviomai-sesti tavan, jolla kaide voidaan painaa nestevirran tielle sen keskeyttämiseksi; kuvio 17 on leikkaus pitkin kuvion 14 viivaa XVII-XVII, esittäen yleensä vastakkaisten monikaiderivien vuorottaisen asetuksen; kuvio 18 on osittain leikattu perspektiivikuva laitteesta, jota voidaan käyttää keksinnön toteuttamiseen ja jossa tasapintaisen kappaleen etupinnassa olevia yhdensuuntaisia uria käytetään virtojen muodostamiseen, kun taas yleensä vastakkaisia monikai-derivejä käytetään näiden virtojen keskeyttämiseen; kuvio 19 on leikkaus kuvion 18 laitteesta pitkin viivaa IXX-IXX, esittäen tarkemmin sen osan laitteesta, joka koskee virtauksen alkumuodostusta, kuviot 20 ja 21 ovat pystykuvia laitteesta, jota voidaan käyttää keksinnön toteuttamiseen ja jossa nestevirta muodostetaan suuntaamalla nestettä jäykän putken kanavan läpi, joka putki ulkonee vapaakantoisesti nesteenjakotilasta. Mäntää käytetään kääntämään ulkonevan putken vapaata päätä, mikä sallii putken muodos-• : tämän virran suuntaamisen joko kohteena olevaan työkappaleeseen tai estettä vasten, kuvion 21 esittäessä tätä sulkutoimintaa; kuvio 22 on osittain leikattu pystykuva laitteesta, jota voidaan käyttää ohjaamaan useita nestevirtoja, jotka on muodostettu johtamalla nestettä jäykkien ulkonevien putkien kanavien läpi; 5 r< 7 3 G 7 kuviot 23 ja 24 ovat leikkauksia pitkin kuvion 22 vastaavia viivoja XXIII-XXIII ja XXIV-XXIV; kuviot 25 ja 26 ovat suurennettuja leikkauksia pitkin kuvion 24 viivaa XXV-XXV, niiden esittäessä kaaviomaisesti virranmuodos-tusta ja virransulkutoimintaa, jotka johtuvat kuvioissa 22-24 esitetystä putken ulkonevasta muodosta; kuvio 27 on osiLLain Leikattu pystykuva kuviossa 22 esitetystä keksinnön sovellutusmuodosta, jossa moniputkirivi sallii suuremman lineaarisen virtausten tiheyden pitkin rulla-akselia 21, kuvio 28 on leikkaus pitkin kuvion 27 viivaa XXVIII-XXVIII, esittäen putkien 136 sivulle siirretyn asetuksen; kuvio 29 on perspektiivikuva laitteesta, jota voidaan käyttää keksinnön toteuttamiseen ja jossa kontrolliaineen poikittaista virtaa käytetään keskeyttämään urissa 166 muodostuneet neste-virtaukset; kuvio 30 on leikkaus pitkin kuvion 29 viivaa XXX-XXX; kuvio 31 on suurennettu leikkaus pitkin kuvion 30 laitteen tuloja poisto-onteloista, esittäen kontrollivirran herätysvaikutuk-set; kuvio 32 on leikkaus pitkin kuvion 31 viivaa XXXII-XXXII; kuviot 33 ja 34 ovat fotomikrografioita (l,9x) esimerkin 1 mukaisen kuvioidun kankaan pinnasta, käyttäen heijastunutta ja läpäissyttä valoa tässä järjestyksessä; kuviot 35 ja 36 ovat fotomikrografioita (lOx) esimerkin 1 mukaisen kankaan etupinnasta, käyttäen heijastunutta ja läpäissyttä valoa tässä järjestyksessä; kuvio 37 on fotomikrografia (l,9x) kuvion 2 mukaisen kuvioidun kankaan etupinnasta, käyttäen heijastunutta valoa; kuvio 38 on keilaava elektronifotomikrografia (17x) esimerkin 2 kankaan pinnasta, käsitellyn osan ollessa vasemmalla; kuviot 39 ja 40 ovat fotomikrografioita (l,9x ja lOx tässä järjestyksessä) esimerkin 3 kuvioidun kankaan pinnasta, käyttäen heijastunutta valoa; kuviot 41 ja 42 ovat fotomikrografioita (l,9x ja lOx tässä järjestyksessä) esimerkin 3 kankaan nurjalta puolelta, käyttäen heijastunutta valoa; kuviot 43 ja 44 ovat fotomikrografioita (lOx) esimerkin 4 kuvioidusta kankaasta, käyttäen heijastunutta ja läpäissyttä valoa 6 87307 tässä järjestyksessä, käsitellyn osan ollessa lähellä yläpäätä; kuvio 45 on fotomikrografia (lOx) esimerkin 4 kankaan nurjasta puolesta, käyttäen heijastunutta valoa; kuvio 46 on fotomikrografia (lOx) esimerkin 5 kankaan pinnasta, käyttäen heijastunutta valoa; kuvio 47 on fotomikrografia (l,9x) esimerkin 5 kankaan nurjasta puolesta, käyttäen läpäissyttä valoa, kuviot 48 ja 49 ovat fotomikrografioita (l,9x ja lOx tässä järjestyksessä) esimerkin 6 kankaan pinnasta, käyttäen heijastunutta valoa; kuvio 50 on fotomikrografia (lOx) esimerkin 6 kankaan pinnasta, käyttäen läpäissyttä valoa; kuvio 51 on fotomikrografia (lOx) esimerkin 6 kankaan nurjasta puolesta, käyttäen heijastunutta valoa; kuvio 52 on fotomikrografia (l,9x) esimerkin 7 kankaan pinnasta, käyttäen läpäissyttä valoa; kuviot 53 ja 54 ovat fotomikrografioita (lOx) esimerkin 7 kankaan pinnasta ja nurjasta puolesta tässä järjestyksessä, käyttäen heijastunutta valoa; kuviot 55 ja 56 ovat fotomikrografioita (lOx) esimerkin 8 kankaan pinnasta ja nurjasta puolesta tässä järjestyksessä, käyttäen heijastunutta valoa; kuvio 57 on folomikrografia (l,9x) esimerkin 9 kankaan pinnasta, käyttäen heijastunutta valoa; kuvio 58 on fotomikrografia (lOx) esimerkin 9 kankaan nurjasta puolesta, käyttäen heijastunutta valoa; kuviot 59 ja 60 ovat fotomikrografioita (l,9x) esimerkin 10 kankaan pinnasta, käyttäen heijastunutta ja läpäissyttä valoa tässä järjestyksessä; kuvio 61 on fotomikrografia (lOx) esimerkin 10 kankaan nurjasta puolesta, käyttäen heijastunutta valoa; kuviot 62 ja 63 ovat fotomikrografioita (l,9x ja lOx tässä järjestyksessä) esimerkin 11 kankaan pinnasta, käyttäen heijastunutta valoa; kuvio 64 on fotomikrografia (lOx) esimerkin 11 kankaan pinnasta, käyttäen läpäissyttä valoa; kuvio 65 on fotomikrografia (lOx) esimerkin 11 kankaan nurjasta puolesta, käyttäen heijastunutta valoa; 7 87807 kuviot 66 ja 67 ovat fotomikrografioita (l,9x ja lOx tässä järjestyksessä) esimerkin 12 kankaan pinnasta, käyttäen heijastunutta valoa; kuvio 68 on fotomikrografia (lOx) esimerkin 12 kankaan pinnasta käyttäen läpäissyttä valoa; kuvio 69 on fotomikrografia (lOx) esimerkin 12 kankaan nurjasta puolesta, käyttäen heijastunutta valoa; kuviot 70 ja 71 ovat fotomikrografioita (l,9x ja lOx tässä järjestyksessä) esimerkin 13 kankaan pinnasta, käyttäen heijastunutta valoa; kuvio 72 on fotomikrografia (lOx) esimerkin 13 kankaan nurjasta puolesta, käyttäen heijastunutta valoa; kuvio 73 on fotomikrografia (l,9x) esimerkin 14 kankaan pinnasta, käyttäen heijastunutta valoa; kuvio 74 on fotomikrografia (lOx) esimerkin 14 kankaan pinnasta, käyttäen heijastunutta valoa, käsitellyn osan sijaitessa vasemmalla ja ylhäällä; kuvio 75 on fotomikrografia (lOx) esimerkin 14 nurjasta puolesta, käyttäen heijastunutLa valoa, kuumennetun osan sijaitessa oikealla ylhäällä; kuvio 76 on keilaava elektronimikrografia (15x) esimerkin 14 kankaan nurjasta puolesta, käsitellyn osan sijaitessa oikealla alhaalla, kuviot 77 ja 78 ovat fotomikrografioita (l,9x ja lOx tässä järjestyksessä) esimerkin 15 kankaan pinnasta, käyttäen heijastunutta valoa, käsitellyn osan sijaitessa oikealla; kuvio 79 on fotomikrografia (lOx) esimerkin 15 kankaan nurjasta puolesta, käyttäen läpäissyttä valoa, käsitellyn osan sijaitessa oikealla; kuvio 80 on fotomikrografia (lOx) esimerkin 15 kankaan nurjasta puolesta, käyttäen heijastunutta valoa, käsitellyn osan sijaitessa oikealla; kuvio 81 on fotomikrografia (l,9x) esimerkin 16 kankaan pinnasta, käyttäen heijastunutta valoa; kuviot 82 ja 83 ovat fotomikrografioita (lOx) esimerkin 16 kankaan pinnasta, käyttäen heijastunutta ja läpäissyttä valoa tässä järjestyksessä; 8 87307 kuvio 84 on fotomikrografia (lOx) esimerkin 16 kankaan nurjasta puolesta, käyttäen heijastunutta valoa; kuviot 85 ja 86 ovat fotomikrografioita (l,9x ja lOx tässä järjestyksessä) esimerkin 17 kankaan pinnasta, käyttäen heijastunutta valoa; kuvio 87 on fotomikrografia (lOx) esimerkin 17 kankaan nurjasta puolesta, käyttäen heijastunutta valoa; kuviot 88 ja 89 ovat fotomikrografioita (l,9x) esimerkin 18 kankaan pinnasta, käyttäen heijastunutta ja läpäissyttä valoa tässä järjestyksessä; kuviot 90 ja 91 ovat fotomikrografioita (lOx) esimerkin 18 kankaan pinnasta ja nurjasta puolesta tässä järjestyksessä, käyttäen heijastunutta valoa; kuviot 92 ja 93 ovat fotomikrografioita (l,9x ja lOx tässä järjestyksessä) esimerkin 19 kankaan pinnasta, käyttäen heijastunutta valoa; kuvio 94 on fotomikrografia (l,9x) esimerkin 19 kankaan pinnasta, käyttäen läpäissyttä valoa.

Kuvio 1 esittää kaaviomaisesti laitteen, jota voidaan käyttää toteuttamaan menetelmän yhden sovellutusmuodon sekä aikaansaamaan keksinnön mukaisia tuotteita. Seuraavaa käsittelyä varten vesi oletetaan valituksi nesteeksi, vaikka muutkin nesteet voivat korvata sen. Pumppu 8 kykenee pumppuamaan vettä tai muuta haluttua toimintanestettä halutulla nopeudella ja paineella.

Jos yhtä ainoaa nestevirtaa käytetään, pumpun pitäisi kyetä aikaansaamaan virta, jonka poikkileikkausmitan minimi on alueella n. 0,076 - n. 0,76 mm, dynaamisten paineiden ollessa alueella 2 n. 207 - n. 2070 N/cm (ts. veden virtausnopeuksien ollessa välillä n. 61 - n. 203 m/s), vaikka tosin virtauksen koot ja paineet (tai nopeudet) näiden alueiden ulkopuolella voivat osoittautua edullisiksi tietyissä olosuhteissa. Yleensä poikkileikkaukseltaan pyöreät virrat, joiden läpimitat ovat välillä n. 0,18 - n. 0,76 mm, ovat sopivimpia. Tällaisten virtojen läpimitat ovat yleensä vähemmän kuin kaksi kertaa niin suuria kuin vierekkäisten lankojen väli useimmissa tekstiilikankaissa.

2

Suuremmat dynaamiset paineet kuin n. 690 N/cm ovat myös yleensä edullisia. Useiden virtojen samanaikainen käyttö, kuten myöhemmin selostetaan, tulee tietystikin vaatimaan suuremman 9 P 7 8 O 7 puinppukapasiteetin. Kuten kuviossa 1 on osoitettu, pumppu 8 on yhdistetty halutun toimintanesteen, esim. veden lähteeseen 2 putkijohdon 4 ja suodatinyhdistelmän 6 kautta. Suodatin-yhdistelmä 6 on tarkoitettu poistamaan nesteestä haitallinen hiukkasaine, joka voisi tukkia eri aukkoyhdistelmät, mitä myöhemmin tarkemmin käsitellään. Lisäksi voidaan käyttää myös muita suodattimia, ja niitä käsitellään myöhemmin. Pumpun 8 suur-painetuotto syötetään suurpainejohtojen 10 ja 10A kautta suuren nopeuden omaavan nesteen suutinyhdistelmään 12. Suutinyhdistel-mänä 12 voi yksinkertaisessa muodossa olla pelkästään johdon 10A sopiva pääte, jonka ainoa suutin on kokoa, joka tulee aikaansaamaan halutun poikkileikkausmuodon ja -alan omaavan neste-virran ja joka tulee toiminaan luotettavasti halutulla paineella, kuten on esitetty kuviossa 2. Putkijohtoina 10 ja 10A voi olla mikä tahansa sopiva johto, joka kykenee varmasti mukautumaan haluttuihin paineisiin ja virtausnopeuksiin ja jolla on riittävä taipuisuus tai jäykkyys salliakseen suutinyhdistelmän 12 asetuksen halutulla tavalla käsiteltävän substraatin suhteen.

Suutinyhdistelmän 12 lähelle on sijoitettu tela 20, jonka päälle kuvioitava tekstiilikangas on asetettu. Telassa 20 on yleensä kiinteä, sileä ja jäykkä pinta (esim. kiillotettua alumiinia tai ruostumatonta terästä). Tela, jossa on erikoisesti käsitelty tai muotoiltu pinta, voi olla edullinen tiettyjen erikoisefektien aikaansaamiseksi valituille substraateille. On esim. todettu, että konturoidun telapinnan käyttö voi aiheuttaa substraatille kuviointiefektejä, jotka vastaavat telanpinnan kontuureja.

Telaan 20 on yhdistetty kangas 25, joka voi olla kankaankappa-leen muodossa liitettynä tiukasti telan 20 kehän ympärille ja kiinnitettynä lujasti molemmista päistään, kuten on esitetty kuviossa 1, tai joka voi olla jatkuvasti etenevän rainan muodossa asetettuna telan 20 osaa vaston, kuten on merkitty viiLLoollä 26 seuraavissa kuvioissa.

Kuvioinnin muodostamiseksi kankaaseen 25 kontakti kankaan ja . ·. suutinyhdistelmästä 12 saapuvan suuren nopeuden omaavan neste- 10 8 7 8 07 virran välillä on aikaansaatava ja keskeytettävä tavalla, joka vastaa haluttua kuviointia. Mitä tahansa välinettä esimuodos-tetun nopean nestevirran suoraan kankaanpintaan törmäämisen estämiseksi voidaan käyttää. Sopivia menetelmiä on esitetty kuvioissa 1-31, ja niitä käsitellään tarkemmin myöhemmin.

Ensin tarkastellaan kuviossa 1 esitettyjä virrankeskeytys- ja kontrollimenetelmiä. Kuvio 1 esittää kaavamaista sivukuvaa teksturointi- ja kuviointisysteemistä, jossa suutinyhdistclmä, joka tuottaa yhden nopean nestesuihkun 18, on yhdistetty poikittaiseen pöytään 14. Pöytä 14 sallii suu LinyhdisLeiman 12 siirtämisen tarkkaan kontrolloidulla ja toistettavalla tavalla telan 20 akselin suuntaisesti, jonka telan ympärille on liitetty kankaankappale 25, joka on molemmista päistään lujasti kiinnitetty telan 20 kehän ympärille. Suutinyhdistelmä voidaan konstruoida asentamalla sopivan suurpainejohdon 10A päähän suurpainekansi 13, jossa on oikeankokoinen yksi suutin, kuten on esitetty kuviossa 2. Tietystikin myös viimeistellympiä suutinyhdistelmiä voidaan yhtä hyvin käyttää, kuten myöhemmin selostetaan.

Johtoihin 10 ja 10A on liitetty etäältä ohjattu venttiili 16, joka on sopivimmin asennettu lähelle suutinyhdistelmää 12 johdon 10A pituuden venttiilin 16 ja suutinyhdistelmän 12 välillä saattamiseksi mahdollisimman pieneksi. Venttiiliä 16 voidaan ohjata sähköisesti, pneumaattisesti tai muulla tavalla. Eräässä sovellutusmuodossa venttiilinä 16 on sähkösolenoidiventtiili tyyppiä, jota markkinoi mallimerkinnällä V52H Skinner Valve Company, joka on yhtiön Honeywell, Inc., Minneapolis, Minnesota, eräs osasto. Tämä venttiili on asennettu tavanmukaisesta ylävirtaan suutinyhdistelmästä 12, nestevirran siten kontrolloimiseksi johdossa 10A.

Laitetta käytettäessä juoksevaa to.imintanostcLLä, esim. vctt.ä, pumputaan pumpulla 8 nosteenlähtcostä 2 suodatusvälLneen 6 kautta venttiiliin 16. Jos suoraan vastapäätä suuti nyhd.i s t el -mää 1.2 olevaa kankaan 25 osaa on käsiteltävä, venttiili 16 avataan esim. sähköisen tai pneumaattisen komentosignaalin vai- n ^7807 kutuksesta, ja suurpainevesi päästetään virtaamaan johdon 10A kautta suutinyhdistelmään 12, jossa muodostuu ohut erittäin nopea vesisuihku 18 suuntautuen kankaalle 25. Kun haluttu kuviointi edellyttää, ettei suihku 18 törmää kankaaseen 25, sopiva sähköisesti tai pneumaattisesti välitetty käsky saattaa venttiilin 16 sulkeutumaan. Kankaanpinnan haluttujen alueiden asetus suihkun 18 kohdalle aikaansaadaan telan 20 pyörimisen ja poikkikulkevan pöydän 14 siirtymisen oikealla koordinoinnilla, mikä sopivimmin voidaan suorittaa tietokoneohjauksen avulla.

Olettaen, että sopivia osoitusvälineitä käytetään määrittämään, digitaalisen signaalin kautta, telan 20 tarkka kiertoasento ja pöydän 14 sivuttaisasema, tietokonetta voidaan käyttää tuottamaan on/ei-käskyjä venttiilille 16 ennaltaohjelmoitujen kuviointitietojen mukaisesti. On otettu huomioon, että tela 20 voidaan saattaa pyörimään jatkuvasti, kun taas poikkikulkeva pöytä 14 siirtyy suhteellisen hitaasti peräkkäisinä lineaarisina askeleina pitkin telan akselia, tai sopivimmin tola 20 voidaan saattaa liikkumaan jaksottaisesti, pöydän 14 kulkiessa kankaanpinnan yli telan 20 kunkin kiertymän jälkeen. Jos jälkimmäistä menettelyä käytetään kangas 25 voi olla telan 21 päällitse kulkevan rainan 26 muodossa, kuten on esitetty kuvioissa 3 ja 4. Tämä menettely soveltuu paremmin teollisiin tuotantomenetelmiin.

On selvää, että yhden suihkun käsittävä suutinyhdistelmä 12 voidaan haluttaessa korvata suutinyhdistelmällä, joka voi tuottaa monisuihkuisen järjestelmän. Useimmissa teollisissa sovellutuksissa tämä tulee olemaan edullisin sovellutusmuoto, erikoisesti jos tietokoneohjaus on käytettävissä ohjaamaan tällaisessa systeemissä tarvittavien useiden venttiilien toimintaa.

Tätä selostetaan myöhemmin.

Kuten kuvioissa 5-7 on esitetty, monisuihkuinen suutinyhdistelmä 32 on sijoitettu lähelle telan 21 päällitse kulkevan kangasrainan 26 pintaa. Suutinyhdistelmä 32 voi olla riittävän pitkä ulottuakseen koko rainan 26 poikki tai se voi käsittää 12 P 7 Q fi 7 osan rainan 26 leveydestä. Jälkimmäisessä tapauksessa voidaan käyttää poikkikulkevaa pöytää tai muuta välinettä, kuten edellä on selostettu, täydellisen peiton saavuttamiseksi. Yhdistelmän 32 kuhunkin suuttimeen liitettynä ja vastaavaan johtoon 10A sijoitettuna on erillinen etäältä ohjattava venttiili 16A, joka toimii keskeyttäen tai säätäen sen nopean nestevirtauksen, joka lähtee yhdistelmän 32 vastaavasta suuttimesta. Kuten edellä, nämä venttiilit voivat olla mitä tahansa sopivaa lajia, esim. sähköisiä, pneumaattisia jne., ja ne voidaan asentaa millä tahansa tyydyttävällä tavalla, joka tulee sallimaan paineenalaisen nesteen varman kontrollin. Pumpun 8 ja venttiilien 16A rivin väliin on sijoitettu hydraulinen varaaja eli ballastisäiliö 30. Käyttämällä tällaista säiliötä 30 pumppu 8 voidaan määrittää jonkinverran pienemmälle kapasiteetille kuin muuten olisi laita. Suurpainenesteen lyhytaikaiset huipputarpeet, kaikkien suihkujen toimiessa tietyn lyhyen ajan, voidaan ottaa vastaan säiliöön 30 varastoidun eli varatun kapasiteetin avulla. Kuvio 7 esittää suutinyhdistelmän 32 leikkauksen otettuna kohtisuoraan telan 21 pintaa vastaan sekä puolittaen suuttimet yhdistelmässä 32. Suu-tinkappale 34 on läpiporattu ja varustettu putkilla 35, jotka ulottuvat kappaleen 34 toiselle puolelle ja jotka on lujasti liitetty vastaaviin syöttöjohtoihin 10A. Suutinlevyn 33 läpi on porattu suppenevia kanavia 36, jotka yhteisesti muodostavat suihkurivin.

Keksinnön eräässä toisessa sovellutusmuodossa, joka on esitetty kuviossa 8, on mallikaavio sijoitettu suihkun tai suihkurivin ja kankaan 25 väliin keskeyttämään nestevirta, edellä selostettujen venttiilien sijasta. Kuviossa 8 esitetyssä muodossa ruostumatonta terästä, sopivaa muovia tai muuta sopivaa materiaalia oleva muhvimainen kaavio 40, joka suorittaa kankaan niiden alueiden peiton, joita ei käsitellä, asetetaan kiinteään asemaan telaan 20 kiinnitetyn kangassegmentin 25 päälle. Haluttaessa voidaan käyttää poikkikulkevaa välinettä 14 siirtämään yhdistelmässä 12 tai 32 muodostettuja suihkua tai suihkuja kaavion 40 pinnan poikki, kaavion ja kankaan kiertyessä yhdessä telan 20 kanssa. Jos riittävän leveää monisuihkuriviä käytetään, siirto-väline 14 on tarpeeton. Nestevirrat pääsevät suoraan kosketuk- 13 ¢7807 seen kankaan kanssa ainoastaan kaaviossa 40 olevien aukkojen lävitse.

Vaihtoehtoisessa ja edullisessa kaavion käsittävässä sovellutus-muodossa kaavio on muodostettu sallimaan etenevän rainan muodossa olevan kankaan kuviointi. Kuviot 9 ja 10 esittävät muotoa, jossa sylinterimäinen kaavio 40A on järjestetty mukautumaan monisuihkusuutinyhdistelmään kuten sellaiseen, joka on esitetty viitteellä 32 kaavion 40A sisällä. Tässä muodossa suutinyhdis-telmä 32 käsittää sopivammin suihkurivin, joka ulottuu kaavion 40A koko leveyden poikki, tämän vuorostaan ulottuessa kangas-rainan 26 koko leveyden poikki. Suutinyhdistelmä 32 on sopivimman sijoitettu lähelle sylinterimäisen kaavion 40A sisäpintaa, ja kaavion 40A ulkopinta on sopivimman sijoitettu lähelle kan-gasrainan 26 pintaa ja ehkä suoraan kosketukseen sen kanssa. Laite on varustettu kuvioista puuttuvilla välineillä kaavion 40A tasaisen kiertymisen aikaansaamiseksi synkronismissa kan-gasrainan 26 liikkeen kanssa. Tämä voidaan aikaansaada esim. sopivalla hammaspyörävaihteella, jota käyttää rengashammaspyörä, joka on yhdistetty sylinterimäisen kaavion 40A jompaan kumpaan päähän tai molempiin päihin.

On myös otettu huomioon, että voidaan käyttää sellaista yhden tai usean suihkun järjestelmää, joka saatetaan kulkemaan poikittain sylinterimäisen kaavion 40A sisällä siten, että kangas-raina 26 voidaan käsitellä koko leveydeltään. Tällaisen poikki-- kulkevan suihkun tai suihkurivin käyttö vaatisi sopivimmin kan- gasrainan 26 askeleittaista liikettä, kuten edellä on mainittu. Aiheuttamalla pieniä edestakaisia sivuttaisliikkeitä suihkuun tai suihkuihin täydellisempi tai tasaisempi kankaanpeitLoalue voidaan saavuttaa tietyllä suihkukoolla.

Muista menetelmistä kankaan pintaan saapuvan yhden tai useamman nestevirran selektiivisesti keskeyttämiseksi tai muuten törmäyksen kontrolloimiseksi kuviointia vastaavasti tietoja annetaan seuraavassa.

Kuviot 11-13 esittävät erilaisia kuvia laitteesta, jota voidaan 14 87 807 käyttää keskeyttämään ohut nopea nesteen, esim. veden virta sähköisesti koodatun komentotiedonannon mukaisesti. Johto 10A syöttää sopivasti kierteitetyn liittimen kautta vettä tai muuta nestettä halutulla paineella ja virtausnopeudella yleensä U-muotoiseen suutinkappaleeseen 50. Kappaleen 50 sisällä on kier-teitetty tulo-ontelo 52, jonka päähän on porattu reikä 54, joka yhdistää ontelon 52 kappaleen 50 vastakkaiseen pintaan. Reikä 54 on mitoitettu ja muotoiltu kontrolloitavan nestevir-ran halutun poikkileikkauksen mukaisesti. Suutinkappaleeseen 52 on liitetty jousimainen kaideyhdistelmä 58, jonka muodostaa taipuisaa materiaalia kuten metallilevyä oleva ohut litteä osa, kuten kuviossa 13 on esitetty, kiinnitettynä yhdistelmän 58 alaosaan pulteilla 56, joista vain toinen on esitetty. Kaideyh-distelmässä 58 on litteä läheinen osa, joka on lujasti kiinnitetty kappaleen 52 sisäpintaan, kappaleen kannattaessa poraus-reikää 54 ja aukkoa 59, jonka lävitse reiästä 54 saapuva neste-suihku voi esteettä kulkea. Kaideyhdistelmässä 58 on litteä ulkoneva osa, joka ulottuu suoraan porausreiän 54 muodostaman nestevirtaradan yläpuolelle yhdensuuntaisena sen kanssa. Kaide-yhdistelmä 58 on sijoitettu suutinkappaleeseen 50 siten, että se sallii kaideyhdistelmän 58 ulkonevan osan vapaan eli etäisen pään pakottamisen porausreiästä 54 lähtevän nopean nestevirran radalle, kuten männän 60 vaikutuksesta. Kun suhteellisen suuren nopeuden omaava nestesuihku osuu kaideyhdistelmän 58 vapaaseen päähän, suihku ei näytä kääntyvän yhtenäisenä virtana, vaan sen sijaan näyttää täysin hajoavan sumun muodostuessa, ja vain vähän nestepatsaan muotoa jää jäljelle. Kun mäntä 60 vedetään pois, nesteen törmäys kaideyhdistelmän 58 vapaaseen päähän saattaa sen palautumaan alkuperäiseen asemaansa nestesuihkun yläpuolelle erittäin nopeasti. Mäntään 60 voidaan vaikuttaa sähköisesti ohjatulla solenoidilla 62, joka on iskukirjoittimissa käytettyä tyyppiä ja jota voidaan ohjata sähköisesti syötetyn kuviointitiedon mukaisesti. Tietystikin solenoidi voidaan korvata pneumaattisella venttiilillä ja ilmasylintcrillä, jotka on yhdistetty välineeseen ilmanpaineen kontrolloimiseksi kuvioin-titietoa vastaavasti. Asetusruuvia 63 käytetään solenoidin 62 lujasti asettamiseksi suutinkappaleen 50 sisään.

is <37807

Suoraan vastapäätä porausreikää 54 on levy 64, jonka läpi on porattu reikä 65, joka on jonkin verran laajempi kuin nestesuihkun poikkileikkausmitat suihkun radan tässä kohdassa. Pulteilla 55 suutinkappaleeseen 50 kiinnitetty reikälevy 64 toimii muodostaen esteen niille suihkun jäännöksille, jotka johtuvat kai-deyhdistelmän 58 vapaan pään työntymisestä suihkun radalle. Nesteitä käytettäessä valutuskanavia tai muita välineitä (ei esitetty) suihkunesteen poistamiseksi voidaan järjestää sopivalla tavalla.

Kuviot 14-17 esittävät useita sellaisia tämän laitteen sovel-lutusmuotoja, joissa moninkertaisia suihkuja voidaan muodostaa ja ohjata käyttämällä männän aktivoimaa kaidetta, joka työnnetään suihkun radalle. Kuvioissa 14-17 esitetyssä sovellutusmuo-dossa kaksi erillistä kaideriviä 81, 82, jotka ovat kuviossa 15 esitetyn mukaisia, on asennettu yleensä vastakkain kontrolli-kappaleisiin 79, 80 niiden virtauksen muodostavien reikien eli suuttimien 75 lineaarisen rivin eteen ja kummallekin puolelle, jotka on porattu tai muulla tavalla muodostettu suutinkappaleeseen 74. Kaiderivien 81, 82 litteät ulkonevat osat sijaitsevat reikien 75 muodostamien vastaavien virtojen kohdalla. Suutin-kappale 74 on kiinnitetty tavanmukaisilla välineillä, esim. pulteilla 73 nesteenjakotilaan 70, joka vuorostaan on yhdistetty kierteitetyn tuloputken 72 ja suodatinyhdistelmän 71 kautta halutun toimintanesteen suurpainelähteeseen (ei esitetty). Ylempi ja alempi estelevy 88, 89 on asennettu kaiderivien 81, 82 eteen, kuviossa 17 esitetyn rakomaisen leikkauksen levyissä . 88, 89 päästäessä nestesuihkut törmäämään kangasta 25, telaa ; ; 21 tai muuta kohdetta vasten silloin, kun yksityiset kaitteet : riveissä 81, 82 eivät liity reikien 75 muodostamiin vastaaviin suihkuihin. Kuten kuviossa 16 on esitetty, männän 84 ulostyöntö saattaa vastaavan kaiteen 81 tunkeutumaan vastaavasta reiästä 75 lähtevän nestesuihkun tielle, siten katkaisten suihkun ja -* : saattaen suihkun jäännöksen törmäämään estelevyyn 89.

Kuten kuviossa 17, joka on leikkaus pitkin kuvion 15 viivaa XVII-XVII, on esitetty, kaiderivit 81, 82 sekä erilliset komen-; : nolla käynnistetyt männät 84, jotka on erikseen liitetty rivien 16 87 807 81, 82 kunkin kaiteen kohdalle, on sijoitettu vuorottelevasti suuttimien 75 rivin kummallekin puolelle.

Tämä järjestely sallii rivien 81, 82 yksityisten kaiteiden väliinjättämisen kontrollikappaleiden 79, 80 vastakkaisilta puolilta, kun kaksi tai useampi vierekkäinen suihku on poistettava. Männät 84 voidaan aktivoida tavanmukaisesti sähkömagneettisella välineellä, pneumaattisella välineellä jne., kuten edellä esitetyllä solenoidilla merkittynä tässä viitteellä 86. Sopivimmin männät 84 ovat herkkiä digitaalisesti koodatuille tiedoille, jotka on syötetty EPROM- tai sentapaisesta lähteestä.

Kuviot 18 ja 19 esittävät kuvioissa 14, 16 ja 17 esitetyn laitteen muunnosta, joka liittyy ensi sijassa tapaan, jolla suihkun muodostavat porausreiät eli suuttimet on muodostettu. Rakokap-paletta 90, jolla on U-muotoinen poikkileikkaus, käytetään muodostamaan nesteenjakotila 91 yhdessä sulkukappaleen 94 kanssa. Pitkin kappaleen 90 leveää yläpintaa lähinnä kaiderivejä 81, 82 on leikattu tasavälein sarja yhdensuuntaisia rakoja eli uria 92, joiden syvyys, leveys ja profiili vastaavat haluttujen nestesuihkujen poikkileikkausta. Urat 92 päästävät paineen-alaisen nesteen poistumaan jakotilasta 91 ja törmäämään telaa 21 vasten, ellei nestevirtausta muuten keskeytetä kaiderivien 81, 82 vaikutuksesta. Litteä sulkukappale 94 on lujasti puristettu kappaleen 90 yläpintaa vastaan kannatuskappaleen 98 läpi ulottuvilla pulteilla 95, muodostaen paineenkestävän neste-tiivistyksen. Suurpainenestettä kuten vettä johdetaan kappaleiden 90, 94 muodostamaan jakotilaan suodattimen 71 ja sopivan tavanmukaisen kierteitetyn liitännän kautta. Pultit 96, jotka voivat ulottua kannatuskappaleen 98 läpi, suuntaavat ja tukevat kappaleet 90 ja 94 kontrollikappaleita 79, 80 vasten, jotka kappaleet kollektiivisesti liittävät yhteen kaiderivit 81, 82, männät 84, venttiilit 86 ja estelevyt 88 ja 89, kuten kuvioiden 14-17 esittämässä sovellutusmuodossa, ja kuten on esitetty kuviossa 19. Kontrollikappaleet 79, 80 voidaan kiinnittää kanna-tuskappaleeseen 98 pulteilla 99 tai muilla sopivilla välineillä.

Kuviot 20 ja 21 esittävät erilaisia kuvia eräästä toisesta laitteesta, jota voidaan käyttää keskeyttämään ohuen nopean neste- 17 37807 virran törmäys ulkopuolisesta syötetyn komentotiedonannon kuten digitoitujen sähkösignaalien mukaisesti. Tässä laitteessa ohut nestevirta muodostetaan kuljettamalla nestettä jäykän ulkonevan ohutseinäisen putken läpi, jota putkea poikkeutetaan mekaanisesti lähelle putken ulkonevaa päätä vaikuttavan männän tai muun välineen avulla nesteen ohjaamiseksi estettä eikä kankaanpintaa vasten.

Putkijohto syöttää haluttua nestettä ("toimintanestettä") halutulla paineella ja virtausnopeudella sopivan liittimen kautta ontelokappaleeseen 110. Kappaleen 110 sisällä sijaitsee jakoti-la eli ontelo 112. Kanava 114 on porattu tai muulla tavalla muodostettu kappaleen 110 sivuun. Tämä kanava on kooltaan sovitettu mukautumaan jäykkään ohutseinäiseen putkeen 116, jonka reiän koko ja muoto vastaavat aikaansaatavan halutun nestevir-ran kokoa ja muotoa. Haluttaessa kappale 110 voidaan tehdä kahden toisiinsa liittyvän puoliskon muotoon, niin että kanava 114 voidaan muodostaa työstämällä ura yhden tai kummankin puoliskon pintaan reiänporauksen sijasta. Putki 116, joka voi olla ruostumatonta terästä tai muuta sopivaa materiaalia, on työnnetty kanavaan 114 ja lujasti kiinnitetty siihen varmistamaan, etteivät toimintanesteeseen liittyvät suurpaineet irrota putkea tai aiheuta nesteen vuotoa. Putki 116 on saatettu ulkonemaan kanavasta 114 telan 21 suuntaan, riittävän etäisyyden päähän telasta salliakseen putken 116 vapaan eli etäisen pään kääntämisen pienen kulman verran putkea 116 vahingoittamatta. Putken • ·.. 116 viereen on liitetty mäntä 120, joka on sijoitettu lähelle putken 116 ulkonevaa eli etäistä päätä, aiheuttaen siten putken 116 kääntymisen aina kun mäntää 120 työnnetään ulos. Estelevy 118 on lujasti kiinnitetty hieman putken 116 pään eteen, ulottuen nestevirran rataa kohti niin pitkälle, että putken 116 muodostama nestesuihku törmää levyn 118 yläosaan männän 120 käännettyä putkea 116, kuten on esitetty kuviossa 21. Kun putkea 116 ei ole käännetty, suihku kulkee estelevyn 118 yläosan ylitse, kuten on esitetty kuviossa 20. Haluttaessa estelevyn 118 muoto voidaan kääntää sellaiseksi, että suihku kulkee estelevyn 118 reunan yli ainoastaan silloin, kun putkea 116 käännetään. Es-televyyn 118 on liitetty poistoputket (ei esitetty) poikkeute- 18 87807 tun nesteen kuljettamiseksi pois hävittämistä tai jälleen-kierrätystä varten. Mäntä 120 voidaan käynnistää tavanmukaisesta sähkösolenoidilla, ilmasylinterillä ja pneumaattisella venttiilillä tai muilla välineillä, kuten on esitetty viitteellä 122. Mahdollisesti männän 120 pää, joka tekee kontaktin putken 116 kanssa, voidaan muodostaa mukautumaan putken 116 muotoon, ts. ympäröimään osaksi tai kokonaan putkea 116 tarttuen siihen. On edullista, että huolimatta männän 120 pään muodosta, männän 120 isku säädetään sellaiseksi, että mäntä 120, kun se ei käännä putkea 116, ulottuu kohtaan, joka on lähellä putkea 116 tai kosketuksissa sen kanssa, niin että kun mäntä 120 työnnetään ulos putken 116 kääntämiseksi, vain vähän liikettä menetetään ja haitalliset värähtelyt jäävät mahdollisimman pieniksi.

Kuviot 22-28 esittävät laitetta, joka toiminnaltaan vastaa kuvioiden 20 ja 21 laitetta, mutta joka soveltuu ohjaamaan kuvioissa 20 ja 21 esitetyllä tavalla muodostettua suihkuriviä. Kuvioissa 22 ja 24 toimintaneste johdetaan pitkin suutinkappaleen 130 pituutta muodostettuun yleensä sylinterimäiseen tulo-onteloon 132 suurpainejohdon 10A (kuvio 24) ja sopivan kierteitetyn liittimen kautta. Putket 136, joissa kussakin on halutut sisämitat ja jotka on asetettu yleensä kohtisuoraan telan 21 pintaa vastaan, on lujasti kiinnitetty suutinkappaleessa 130 oleviin kanaviin 134, jotka mukautuvat putkien 136 ulkomittoihin. Putkien 136 ja kanavien 134 avulla ontelon 132 sisältämää suur-paineista nestettä voidaan suunnata putkien 136 kautta kankaan 25 pintaan, telaan 21 tai muuhun kohteeseen.

On edullista mutta ei välttämätöntä, että putket 136 ulottuvat kanavien 134 läpi onteloon 132 saakka. Putket 136 voidaan kiinnittää kanavien 134 sisälle juottamalla putket suoraan suutin-kappaleeseen 130 juottamalla putkeen kaulus, joka sopii tiiviisti kappaleessa 130 olevaan mekaaniseen syvennykseen, tai muulla sopivalla tavalla. Putkien 136 pitäisi olla sellaista rakennetta sekä ulottua niin kauas suutinkappaleesta 130, etteivät putkien 136 käännöt pienien kulmien verran mäntien 140 vaikutuksesta tule aiheuttamaan putkien 136 haitallista muodonmuutosta .

i9 87807

Lyhyen etäisyyden päähän suutinkappaleesta 130 on lujasti asennettu taivutuskehys 138, jonka läpi on syötetty onttojen män-nänohjaimien 141 sisällä joustavat taivutusmännät 140. Männät 140 voivat olla valmistetut ruostumattomasta teräksestä tai muusta sopivasta materiaalista. Männänohjaimet 141 voivat olla sopivan reiänkoon omaavia putkia, jotka on tehty mistä tahansa sopivasta materiaalista, jolla on tarvittava joustavuus salliakseen halutun taivutuksen ja muotoilun. Kukin mäntä 140 ja männänohjäin 141 liittyy vastaavaan yksityiseen putkeen 136 ja on taivutuskehyksen 138 tarkkaan suuntaama. Kukin mäntä 140 on sovitettu tekemään kontaktin oman putkensa 136 kanssa silloinkin kun putki on taivuttamattomassa asennossaan, kuten näkyy kuvioista 23 ja 25. Säilytettäessä tällainen kontakti, vastavaikutus-aika pätenee, mäntien 140 ja vastaavien putkien 136 välisen törmäyksen aiheuttamat värähtelyt eliminoituvat ja muut värähtelyt pitkin putkea 136 vaimentuvat. Taivutuskehys 138 voi myös toimia ohjaimena putkien 136 liikkeen suuntaamiseksi taivutuksen ja palautuksen aikana, kuten on esitetty kuviossa 23. Mäntiä 140 ohjaavat venttiilit 142, jotka suhteellisen suuren kokonsa vuoksi on sijoitettu jonkin verran etäälle kohdasta, jossa männät 140 vaikuttavat putkiin 136. Mukavuuden vuoksi kuvioissa 22 ja 24 esitetty taivutuskehys voidaan tehdä soveltumaan kahdeksaan erilliseen venttiili/mäntäyhdistelmään, ja yhdessä 8 putkea 136 sisältävän suutinkappaleen 130 osan kanssa voi muodostaa kontrollimoduulin, joka voidaan asettaa rinnalle, \ kuten kuviossa 24 samanaikaisen käsittelyn sallimiseksi suhteel- lisen laajalle telanpinnalle .

Laitteen toimiessa, kuten on esitetty kuvioissa 25 ja 26, kun yksi männistä 140 on ulostyöntämätön, ts. kun putki 136 on tai-vuttamaton, toimintaneste virtaa suurella paineella ontelosta . . 132 putken 136 läpi tärmäten estenokkaan 144, jossa suihku ; kääntyy ja hajoaa. Ulostyönnettäessä mäntää 140 siihen liitty vän venttiilin ja ohjaimen 141 kautta, kuten venttiilin 142 syötetyn kuviointitiedon vaikutuksesta, putki 136 taipuu hie--V-- man, ei niin paljon, että aiheutuisi haitallisia muodonmuutok sia putkessa 136, mutta riittävästi päästääkseen putken 136 muodostaman suihkun ohittamaan estenokan 144 ja kulkemaan telan 21 suuntaan, kuten on esitetty kuviossa 26.

20

Ci 7 8 0 7

Kuviot 27 ja 28 esittävät samanlaista laitetta kuin edellä, käytettäväksi silloin kun halutaan suurempaa suihkutiheyttä (ts. suurempaa lukumäärää suihkuja lineaarista väliä kohti poikki telan 21 pinnan). Tässä muodossa voidaan saavuttaa kaksi kertaa niin suuri tiheys kuin kuvioissa 22-24 esitetyssä laitteessa. Tässä muodossa kaksi yhdensuuntaista putkiriviä 136, 136A on sijoitettu suutinkappaleeseen 130A kanavien 134, 134A kautta, ja ne ovat yhteydessä kammioon eli jakotilaan 132A. Taivutuskehys 138, mäntien 140 rivi, männänohjaimet 141, venttiilien 142 järjestelmä ja estekoukun 144 sijoitus kuviossa 22 on olennaisesti kaksinkertaistettu vastaavilla viitteillä 138A, 140A, 141A, 142A ja 144A sellaisen "ylä/ala"-laitteen aikaansaamiseksi, joka kuviossa 27 näyttää olevan melkein peilikuva-yhdistelmä kuvion 22 laitteen muodosta. Vastakkaiset putki-rivit 136, 136A ja taivutuskehykset 138, 138A on kuitenkin siirretty sivullepäin toistensa suhteen, niin että aikaansaadaan tasainen lisäsuihkujen asetus telan 21 akselin suuntaan.

On huomattava, etteivät putket 136, 136A kuvion 28 ylä- ja alarivistä tule muodostamaan suoraa linjaa pitkin telan 21 akselia. Tämä vuorotteleva asetus on tarkoitettu kompensoimaan putkien 136, 136A epänormaali suuntaus telan 21 pintaan niiden taivutetussa asennossa. Mäntien 140, 140A toiminnasta johtuva pieni kulma tulee aiheuttamaan, kun yleinen etäisyys telan 21 pintaan, männän työntymän pituus jne.on säädetty, vuorottelevista putkista 136, 136A lähtevien suihkujen törmäämisen telan 21 pintaan tai telaa vasten asetettuun substraattiin 25 on olennaisesti virheettömässä suorassa rivissä.

Kuviot 29-32 esittävät vielä erästä toista laitetta, jota voidaan käyttää suurpaineisen nestevirran muotoiluun ja keskeyttämiseen, kuten sellaiseen, jota käytetään tässä selostetussa pääasiallisessa keksinnössä. Kuten kuvion 30 leikkauskuvasta näkyy, johto 10A syöttää suodattimen 71 (kuvio 29) kautta suur-paineista nestettä jako-onteloon 162, joka on muodostettu jako-tilakappaleen 160 sisään. Pitkin kappaleen 160 yhtä sivua on ··’ muodostettu laippa 164, jonka alapintaan on tasavälein leikattu sarja yhdensuuntaisia uria 166. Kukin ura 166 ulottuu ontelosta 162 laipan 164 etureunaan, ja sen poikkileikkausmitat vas- 2i 87807 taavat virtauksen haluttuja poikkileikkausmittoja. Kontrolli-putket 170, joiden läpi suhteellisen pienpaineisen ilman tai muun kontrolliaineen virtoja kuljetetaan komennon mukaan, on järjestetty yksitellen urien 166 suhteen, ja ovat eräässä sovel-lutusmuodossa sijoitetut olennaisesti urien 166 kohdalle ja kohtisuoraan niitä vastaan sellaisten laipassa 164 olevien syvennysten avulla, joista kukin on asetettu suoraan pystysuoraan laipan 164 vastaavan uran 166 kohdalle ja joihin kukin putki 170 on lujasti kiinnitetty. Kunkin syvennyksen 172 pohjassa on sarja pieniä kanavia 174, jotka vuorostaan ovat yhteydessä kukin oman uransa 166 pohjaan. Kanavien 174 eräänä muotona on sarja suorassa rivissä olevia pyöreitä aukkoja, kuten näkyy kuviosta 32. Mahdollisesti urat 166 voidaan tehdä leveämmiksi ja matalammiksi, ja yksi laajempi kanava voi korvata pienet kanavat 174. Kuten myös ilmenee kuviosta 32 sekä kuviosta 29, putki/syvennysyhdistelmien järjestely voi mahdollisesti olla vuorottainen, niin että urat 166 voivat olla lähempänä toisiaan vaikuttamatta haitallisesti laipan 164 eheyteen.

Sijoitettuna tulotilakappaletta 160 vastapäätä ja tiukasti rajoitettuna siihen pulteilla 161 on poistotilakappale 180 ja sulkulevy 178. Sulkulevy 178 voidaan kiinnittää kappaleeseen 180 ruuveilla 179 tai muilla sopivilla välineillä. Poistotilakappa-leen 180 sisään on työstetty purkausontelo 182 ja poistoputki 184. Purkausontelo 182 ja poistoputki 184 voivat ulottua laipan 164 useiden urien poikki tai erillisiä ontelolta ja poistoput-kia voidaan käyttää kutakin uraa 166 varten. On kuitenkin edul-‘ ' : lista, että ontelo 182 on sijoitettu siten, että kanavat 174 * johtavat suoraan onteloon 182 eivätkä johda poistotilakappaleen -* 180 yläpintaan tai sulkulevyyn 178. Purkausontelo 182 käsittää törmäysontelon 177, joka on työstetty sulkulevyyn 178. Pultit - . 183 ja 185 aikaansaavat suhteellisen suuntauksen asetuksen tulo- tilakappaleen 160 sekä poistotilakappaleen 180 ja sulkulevyn 178 yhdistelmän välillä.

Laitteen toimiessa suurpaineista toimintanestettä syötetään *· tulo-onteloon 162, mistä se pakotetaan virtaamaan läpi ensim- mäisen suljetun kanavan, jonka muodostavat laipan 16 4 urat 166 22 87 807 ja vastapäätä laippaa 164 oleva poistotilakappaleen 180 pinta, muodostaen erillisiä nestevirtoja, joilla on haluttu poikki-leikkausmuoto ja -pinta-ala. Nämä esimuodostetut virrat kulkevat sen jälkeen purkausontelon 182 leveyden poikki, vain laipan 164 urien 166 ohjaamina. On todettu, että niin kauan kuin kontrolliputket 170 pysyvät aktivoimattomina, ts. niin kauan kuin ei mitään kontrolliainetta päästetä putkista 170 tunkeutumaan uriin 166 merkittävällä paineella, toimintanesteen virrat voidaan saattaa kulkemaan purkausontelon 182 poikki ainoastaan urien 166 muodostamana avoimena kanvana ilman huomattavaa yhtenäisyyden menetystä tai muutosta virran poikkileikkauksen muotoon tai kokoon. Kuljettuaan purkausontelon 182 poikki, virrat kohtaavat sulkulevyn 178 reunan, minkä jälkeen virrat saatetaan virtaamaan toiseen täysin suljettuun kanavaan, jonka laipan 164 urat 166 ja sulkulevyn 178 yläpää muodostavat, juuri ennen kuin ne purkautuvat ulos telan 21 suuntaan. Milloin virran tarkka rajoittaminen on tarpeen, tämä antaa tilaisuuden rajata virran poikkileikkaus jälleen tarkasti tämän toisen täysin suljetun kanavan poikkileikkauksen avulla hyvin pienillä etäisyyksillä telasta 21, siten itse asiassa eliminoiden kaiken merkittävän virranleviämisen, minimoiden kaikki suuntausongel-mat, jotka liittyvät epäyhdensuuntaisuuteen vierekkäisissä urissa 166, jne.

Urista 166 lähtevän nopean nestevirran keskeyttämiseksi on vain tarpeen johtaa verraten pieni määrä suhteellisen pienipaineis-ta ilmaa tai muuta kontrolliainetta yksityisten kontrolliput-kien 170 kautta niihin uriin 166, joissa virtaus on keskeytettävä. Kuten kuviossa 31 on esitetty, kontrollianne, vaikka sillä on paljon pienempi paine kuin toimintanesteen dynaaminen paine (ts. 1/20 tai pienempi), kykenee nostamaan toimintanesteen vir-ran urasta 166 sekä aiheuttamaan virrassa epävakaisuutta, joka johtaa virran tosiasialliseen hajoamiseen. Vaikka kuvio 31 osoittaa kaavamaisesti nestevirran pelkästään taipuvan sulkulevyn 178 kaarevaan törmäysonteloon 177, itse asiassa nestevirta hajoaa melkein täysin suhteellisen pienpaineisen kontrolliaine-virran tunkeutumisen vaikutuksesta heti kun nestevirta vapautuu uran 166 seinämistä. Törmäysontelon 177 ja sulkulevyn 178 arvellaan pääasiallisesti pidättävän sen energisen sumun, joka on lähtöisin tällaisesta hajoamisesta.

23 87807 Tässä keksinnössä käytettäviä nopeita nestevirtoja on käytetty erilaisten kaupallisesti saatavissa olevien tekstiilikangas-substraattien kuviointiin tai teksturointiin. Riippuen substraatin luonteesta ja valituista työskentelyolosuhteista useat visuaalisesti selvästi erottuvat kuviointi- ja teksturointiefek-tit ovat mahdollisia noudatettaessa tässä esitettyjä ohjeita, kuten voidaan todeta seuraavista esimerkeistä, jotka eivät ole tarkoitetut millään tavalla rajoittaviksi.

Esimerkki 1

Samanlaista laitetta kuin on kaavamaisesti esitetty kuviossa 1 käytettiin seuraavan erittelyn mukaisesti:

Kangas: 100 % teksturoitu polyesteripongee-silkki, jonka paino on 73,2 g/m . Loimilangat ovat 1/70/47 Dacron 56T jäljiteltyä kierteistä teksturoitua polyesteriä ja täytelangat ovat 1/70/34 Dacron 92T jäljiteltyä kierteistä teksturoitua polyesteriä.

Kudos on 2x1 toimikasta, jonka kudeluku on 88 ja loimiluku 92. Kangas oli värjätty perusväriaineen ja dispergoitujen väriaineiden seoksella ylivärjäysefektin saavuttamiseksi.

Suuttimen läpimitta: 0,43 mm.

o

Neste: vesi paineella 1035 N/cm .

• Kuviointiinitta: 7,9 viivaa/cm.

1·_ Kuviointitietojen lähde: EPROM, varustettuna sopivalla tavan- mukaisella elektroniikalla.

- Nestisuihkun ohjaus: kuvioissa 20 ja 21 esitetty laite, käyttäen sähkösolenoidia männän 120 aktivoimiseen.

Tela: kiinteää sileää alumiinia, pyörien kehänopeudella 9,1 m/min kankaan loimilankojen suuntaan.

· ' Kangasnäyte kiinnitettiin etupuoli ulospäin kantotelaan, jota ·' '· pyöritettiin jatkuvasti määrätyllä nopeudella. Suihkusuutinta kuljetettiin automaattisesti pitkin telan akselia nopeudella, • joka vastasi tiettyä kuviointimittaa, käyttäen samanlaista ·-- laite järjestelyä kuin on esitetty kuviossa 1. Vesisuihkun 24 87807 törmäys kankaanpintaan keskeytettiin sellaisen solenoidin vaikutuksesta, joka käänsi vesivirran muodostavaa jäykkää putkea EPROM-laitteen antamia tietoja vastaten. Tämä menettely aikaansai visuaalisesti samanlaisen kuvioinnin eli efektin kankaan molemmille puolille, kuten voidaan nähdä kuvioiden 33-36 fotomikrografioista. Sekä täytelangat että loimilangat olivat siirtyneet paikaltaan. Tietyt langat, erikoisesti täytelangat olivat kohonneet antaen kankaanpinnalle kolmiulotteisen efektin. Suhteellinen lankajännitys kankaan sisällä jakaantui uudelleen, eräitten langoista tullessa verraten tiukoiksi ja muiden verraten hölliksi käsittelemättömään kankaaseen verrattuna. Vesisuihku näytti puristavan tiettyjä lankoja sekä avaavan tiettyjä muita lankoja. Tämä jälkimmäinen vaikutus on selvästi havaittavissa kuvioissa 35 ja 36.

Esimerkki 2

Samanlaista laitetta kuin on kaaviomaisesti kuviossa 8 esitetty käytettiin seuraavan erittelyn mukaisesti:

Kangas: kaksoiskudottua polyesteriä, etupuolen koostuessa 1/70/34 56T jäijitellystä kierteisestä teksturoidusta polyesteristä ja nurjan puolen 1/70/14 Dacron 56T jäijitellystä kierteisestä teksturoidusta polyesteristä, rakenteen käsittäessä 74 o vaakariviä ja 45 pystyriviä, painon ollessa 305 g/m . Kangas oli nukitettu etupuolelta.

Suutin: poikkileikkaukseltaan pyöreä, läpimitta 0,43 mm.

- 2

Neste: vesi paineella 1380 N/cm .

Kuviointimitta: 7,9 viivaa/cm.

Kuviointitietojen lähde: kaavio sisältäen kuvioinnin piirteet. Nestesuihkun kontrolli: kaavio sisältäen kuvioinnin piirteet. Tela: kiinteää sileää alumiinia, pyörien kehänopeudella 9,1 m/min.

Kangasnäyte kiinnitettiin etupuoli ulospäin kantotelaan ja poltettiin sen jälkeen sylinterimäisellä kaaviolla, joka sisäl-— si halutun kuvioinnin piirteet. Kantotelaa pyöritettiin jatkuvasti määrätyllä nopeudella. Suihkusuutinta kuljetettiin automaattisesti pitkin telan akselia nopeudella, joka vastasi 25 87 807 tiettyä kuviointiinittaa. Suihkun törmäys kankaan pintaan (etupuolelle) keskeytettiin asettamalla muovinen kaavio suuttimen ja kankaanpinnan väliin. Tämä menettely aikaansai visuaalisesti havaittavan efektin kankaan molemmille puolille, kuten voidaan nähdä kuvioiden 37 ja 38 fotomikrografioista. Käsittely vähensi nukan korkeutta taivuttamalla vapaat päät alaspäin kohti substraatin pohjaa. Esiintyy selvä kaksitasoinen veistoksellinen efekti sekä selvä heijastuvuusero käsiteltyjen ja käsittelemättömien alueiden välillä. Mitään huomattavaa nukkalan-kojen tunkeutumista substraattiin tai sen läpi ei havaittu käsitellyn kankaan nurjalla puolella.

Esimerkki 3

Esimerkin 1 mukaisia menettelyjä noudatettiin, paitsi seuraavis-sa tapauksissa:

Kangas: kudottua 100 % polyesterinukkakangasta, etupuolen koostuessa 100/54 Dacron T56 polyesteristä ja nurjan puolen 70/34

Dacron T57 polyesteristä. Kankaan rakenteena on 47 vaakariviä o ja 27,5 pystyriviä, kankaan kokonaispainon ollessa 470 g/m .

2

Neste: vesi paineella 1660 N/cm .

Kuviointimitta: 6,3 viivaa/cm.

Vesisuihku suunnattiin kohti kankaan etupintaa, ts. kohti kankaan nukkaa. Niillä kankaan alueilla, joihin nestevirta tör-'·...· mäsi, nukka kääntyi, ts. nukan vapaat päät taipuivat taustama-1 · teriaalin läpi ja pistivät esiin kankaan nurjalta puolelta.

: Kankaan etupinnan käsitellyillä alueilla ja vain niissä perus- langat olivat selvästi näkyvissä. Efekti voidaan selvästi nähdä kuvioiden 39-42 fotomikrografioista.

. · Esimerkki 4

Esimerkin 1 mukaisia menettelyjä noudatettiin, paitsi seuraa-vissa tapauksissa:

Kangas: 65/35 polyesteri/puuvilla-popliini, jonka loimilanka oli 25/1 polyesteri/puuvilla-lankaa ja täytelanka 25/1 polyes-teri/puuvilla-lankaa sekä kudeluku 52 ja loimiluku 102 sekä 26 87 S07 o paino 152 g/m . Kangas oli ylivärjätty, polyesterin ollessa värjätty siniseksi ja puuvillan ollessa valkoinen.

2

Neste: vesi paineella 1520 N/cm .

Tässä esimerkissä koko kankaanpinta käsiteltiin sarjana lähekkäisiä linjoja, paitsi pientä kontrollialuetta. Vesivirtaa kuljetettiin kankaan poikki loimen suuntaan. Kankaan pintaan, sekä etu- että nurjalle puolelle saatu efekti voidaan nähdä kuvioista 43-45.

Kankaan törmäyspuolella vesisuihku näyttää avanneen lankoja. Vapaapäiset kuidut kohosivat ja näyttivät kietoutuvan yhteen pienessä määrässä. Huomattava määrä vapaista päistä taipui kankaan läpi ja ilmeni kohonneina kuituina kankaan nurjalla puolella. Joitakin puuvillakuitujen katkeamia havaittiin. Langat olivat siirtyneet sivullepäin kohdassa, jossa virta törmäsi kankaaseen .

Esimerkki 5

Esimerkin 1 mukaisia menettelyjä noudatettiin, paitsi seuraa-vissa tapauksissa:

Kangas: kudottua 100 % polyesteriä, nurjan puolen ollessa 1/70/34 Dacron T26 litteää polyesterilankaa ja etupuolen 40/8 Dacron T55 litteää polyesterilankaa, kankaan rakenteen käsittäessä 28 pystyriviä ja 73 vaakariviä, sekä painon ollessa 110 g/m2.

Neste: vesi paineella 1660 N/cm^.

Kuviointimitta: 6,3 viivaa/cm.

Kuten voidaan nähdä kuvioista 46 ja 47, esiintyi pystyrivien , . sivuttaissiirtymä kankaan etupinnassa. Käsittelemättömillä ; alueilla lankojen sisältämät kuidut olivat olennaisesti yhden suuntaisia, kun taas käsitellyillä alueilla kuidut eivät olleet yhdensuuntaisia. Limittäiset langat olivat myös kohonneet ja —. yksityiset kuidut näyttivät hajonneen huomattavasti.

Esimerkki 6

Esimerkin 1 mukaisia menettelyjä noudatettiin, paitsi seuraavis-sa tapauksissa: 27 87807

Kangas: 100 % polyesterisatiinia, jonka loimilanka oli 2/150/68 Dacron 56T jäljiteltyä kierteistä teksturoitua polyesteriä, täytelanka 1/135/54 Dacron 693T jäljiteltyä kierteistä teksturoitua polyesteriä, kudeluvun ollessa 90, loimiluvun 90 ja kankaan painon 205 g/m sekä kudoksen käsittäessä 1x4 satiini-täytteen.

2

Neste: vesi paineella 1660 N/cm ·

Vesivirta suunnattiin kankaan nurjalle puolelle. Telan pyöriminen vastasi täytelankojen suuntaa. Kuviointiefektit voidaan nähdä kuvioiden 48-51 fotomikrografioista. Jacquard-tapainen kuviointiefekti aikaansaatiin. Kuten kankaan etupinnasta voidaan nähdä, vaikka vesivirta näytti hajottavan sekä loimilanko ja että täytelankoja, pääasiallinen efekti oli koholankojen ja -kuitujen nouseminen ja leviäminen. Nurjalla puolella (kuvio 51) yksityiset kuidut olivat siirtyneet paikaltaan ja avautuneet eri määrissä, langan poimutusasteen muuttuessa paikoitellen.

Esimerkki 7

Esimerkin 1 mukaisia menettelyjä noudatettiin, paitsi seuraa-vissa tapauksissa:

Kangas: 100 % polyesterisatiini, jonka loimilanka oli 1/75/34 Dacron T56 teksturoimatonta polyesteriä ja täytelanka 1/150/34

Dacron 56T teksturoitua polyesteriä, kudeluvun ollessa 60 ja * - 2 loimiluvun 160, lopullisen painon 102 g/m sekä kudoksen olles- sa 4 x 1 satiinia.

2

Neste: vesi paineella 1660 N/cm .

Vesivirta suunnattiin kankaan etupintaan. Telan kiertosuunta vas-. . tasi loimen suuntaa. Saatu kuvioitu kangas voidaan nähdä ku- vioiden 52-54 fotomikrografioista. Esiintyi huomattava siirtymä, \ ’ muistuttaen melkein pitsimäistä efektiä. Vain pientä täytelan-:"*· kojen hajoamista havaittiin, mutta täytelankakimput olivat *:··· jonkin verran avautuneet, ts. ne olivat tulleet hieman isommiksi. Loimilangat olivat kohoneet. Lisäksi esiintyi selvä kudok-sen ja lankarakenteen tiivistyminen ympäröiden alueita, jois-sa loimilangat olivat siirtyneet. Pitkien koholankojen siirty- 28 07 80.7 minen pyrki vähentämään kankaan heijastavuutta. Kankaan nur jalla puolella havaittiin jotenkin samanlainen efekti. Kuitenkin pitkien koholankojen poissaolo vaimensi huomattavasti efektiä.

Esimerkki 8

Esimerkin 7 menettelyjä noudatettiin, paitsi että esimerkin 7 kangas asetettiin siten, että telan kiertosuunta vastasi täyte-lankojen suuntaa. Saatu kuvioitu kangas voidaan nähdä kuvioiden 55 ja 56 fotomikrografioista. Kuten voidaan nähdä, esiintyi täytelankojen siirtymä, erikoisesti koholankojen, jotka olivat siirtyneet jonkinverran enemmän pystysuoraan kuin sivusuuntaan. Esiintyi myös kudoksen ja lankarakenteen tiivistyminen ympäröiden alueita, joissa täytelangat olivat siirtyneet. Loimilangat olivat avautuneet huomattavassa määrässä. Kankaan nurjalla puolella havaittiin jotenkin samanlainen efekti, mutta vaimennettuna.

Esimerkki 9

Esimerkin 1 menettelyä noudatettiin, paitsi seuraavissa tapauksissa :

Kangas: 100 % Osnaburg-puuvillaa, valmistettuna mustatun kankaan muotoon päällystämällä TiC>2-pitoisella akryylivaahdolla, sen jälkeen päällystämällä hiilimustaa sisältävällä akryylivaahdolla ja lopuksi päällystämällä TiO^-pitoisella akryylivaahdolla.

2 ^

Neste: vesi paineella 1660 N/cm , suunnattuna kankaan etupintaan.

Kuten voidaan nähdä kuvioiden 57-59 fotomikrografioista, vesi-suihku poisti valkoisen päällysteen ja paljasti alla olevan - mustan päällysteen aikaansaaden kuvioinnin, jolla oli erittäin hyvä kontrasti. Huomattakoon, että substraatissa esiintyi jonkin verran langansiirtymää.

Esimerkki 10

Esimerkin 1 menettelyjä noudatettiin, paitsi seuraavissa tapauk- - sissa:

Kangas: käytettiin flokkikangasta, jolla oli tuntematon kuitu- pitoisuus ja rakenne.

• · 2 Neste: vesi paineella 1660 N/cm .

29 87807

Vesivirta suunnattiin kankaan etupintaan. Telan kiertosuunta vastasi kankaan loimen suuntaa. Huomattava osa lyhyestä nukasta hävisi, kun taas toinen huomattava osa nukkalangoista laskeutui, ja vielä muu osa nukkalangoista taipui substraatin läpi sen nurjalle puolelle. Substraatissa, katsottuna kankaan nurjalta puolelta, esiintyi aineslankojen avautumista ja tiivistymistä sekä kudosrakenteen laajenemista ja tiivistymistä. Kankaan etupinnassa kuidut, jotka olivat olennaisesti yhdensuuntaisia ennen käsittelyä, olivat olennaisesti epäsuuntaisia käsittelyn jälkeen, ja substraattikangas paljastui monissa paikoissa. Havaitaan., että paljastuneen substraatin määrä liittyy käsittelyssä käytetyn vesisuihkun nopeuteen. Katso kuvioita 59-61.

Esimerkki 11

Esimerkin 1 menettelyä noudatettiin, paitsi seuraavissa tapauksissa :

Kangas: 100 % polyesterikangasta, jonka loimilanka oli 1/70/47 56T jäljiteltyä kierteistä teksturoitua polyesteriä ja täyte-kanka 1/70/34 Dacron 92T jäljiteltyä kierteistä teksturoitua polyesteriä, kudeluvun ollessa 88, loimiluvun 92 ja lopullisen painon 112 g/m (leveys 160 cm), sekä kudoksen lxl tasokudos-ta. Kangas oli ylivärjättyä.

2

Neste: vesi paineella n. 1030 N/cm .

• Vesivirta suunnattiin kankaan etupintaan, rullan kiertosuun-„ nan vastatessa loimen suuntaa. Kankaan nurja puoli käsiteltiin ' · samalla tavalla seuraavassa vaiheessa. Virran läpimitta oli • 0,02 cm ja suutin oli asetettu n. 0,32 cm:n päähän kankaan pin- - nasta. Saatu kuvioitu kangas voidaan nähdä kuvioiden 62-65 fotomikrografioissa. Kuten voidaan nähdä, loimilangat olivat eronneet sekä jonkin verran siirtyneet ja vinoutuneet. Saman-• lainen efekti havaittiin kankaan nurjalla puolella. Käsittely aiheutti sekä heijastuneessa että läpäisseessä valossa efektin (katso kuvioita 63 ja 64) .

Esimerkki 12 ' "· Esimerkin 11 kangasta käsiteltiin samoin kuin esimerkissä 11, paitsi että suuttimen aukon läpimitta oli 0,043 cm. Saatu 30 8 7 807 kuvioitu kangas voidaan nähdä kuvioiden 66-69 fotomikrografloissa. Esiintyi vaaleiden ja tummien lankojen yhtenäisen järjestelmän hajoamista langansiirtymän vaikutuksesta. Havaitaan yleisesti, että milloin kankaassa on suhteellisen tiukasti kudottu loimi, nestevirta pyrkii siirtämään täytelankoja, ja päinvastoin. Huomattakoon, että heijastuneessa ja läpäisseessä valossa otetut fotomikrografiät (ts. kuviot 67 ja 68) osoittavat, että esiintyi sekä heijastuneen että läpäisseen valon efekti. Tällainen efekti, joka oli havaittavissa esimerkin 11 kankaassa, oli huomattavasti voimakkaampi tässä esimerkissä.

Esimerkki 13

Esimerkin 1 menettelyjä noudatettiin, paitsi seuraavassa tapauksessa: 2

Kangas: 100 % denim-puuvillakangasta, jonka paino on 430 g/m . Loimilangat on värjätty tummansinisiksi ja täytelangat valkoisiksi. Sinisiä loircilankoja ei ole värjätty kauttaaltaan, vaan niissä on väriainetta vain langan ulkopinnassa, ts. ne ovat kehä- eli kuorivärjätyt. Saatu kuvioitu kangas voidaan nähdä kuvioiden 70-72 fotomikrografioissa. Kuidut loimilankojen ulkokerroksesta repeytyvät irti, ja osa näistä kuiduista taipui kankaan sisään, osan siirtyessä kankaan nurjalle puolelle ja huomattavan osan jäädessä kankaan pinnalle. Esiintyi käsitel-;·. tyjen lankojen kulumista sekä lankojen avautumista, mikä aiheutti tilavuuden suurenemista.

Esimerkki 14

Esimerkin 1 menettelyjä noudatettiin, paitsi seuraavissa ta-: pauksissa:

Kangas: 2x1 toimikaskangas, jonka loimiluku on 84 ja kude- luku 46. Loimilangat ovat 14/1 polyesteri/puuvillaa 65/35 ja täytelangat ovat samaa polyesteri/puuvillaa. Kangas oli nukkai- 2 nen nurjalta puolelta, ja sen paino oli 320 g/m . Saatu kuvioitu kangas voidaan nähdä kuvioiden 73-76 fotomikrografioissa. Kankaassa on kaksisävyinen väriefekti. Useimmat nukan käsittävät kuidut kankaan etupinnassa ovat työntyneet substraatin ♦ « » 3i 87807 sisään. Huomattava osa monista nukkaa käsittävistä kuiduista on työntynyt substraatin läpi muodostaen nukkaisen pinnan kankaan nurjalle puolelle. Kankaaseen törmänneen vesisuihkun rata voidaan nähdä kankaan sekä etu- että nurjalla puolella. Esiintyy vähän muutosta valonläpäisevyydessä, mutta huomattava muutos valonheijastuvuudessa käsiteltyjen ja käsittelemättömien alueiden välillä.

Esimerkki 15

Esimerkin 1 menettelyjä noudatettiin, paitsi seuraavissa tapauksissa :

Kangas: 100 % kehrättyä polyesteri-jerseykudosta, jonka paino oli 170 g/m2.

Kuviointimitta: noin 6,3 viivaa/cm.

Vesivirta suunnattiin kankaan etupintaan. Saatu kuvioitu kangas voidaan nähdä kuvioiden 77-80 fotomikrografioissa. Kuten voidaan nähdä, monitasoefekti on aikaansaatu pystyriveihin yleensä U-muotoisten urien muodossa, niiden muodostaessa vastaavia harjanteita kankaan vastakkaiselle puolelle. Kuviot 78 ja 79 esittävät kudosrakenteen tiivistymisen urien alueella. Lankojen laajeneminen käsitellyllä alueella havaitaan. Esiintyy huomattava määrä kuituja, jotka kohoavat kankaan nurjalta puolelta. (katso kuviota 80).

‘ Esimerkki 16

Esimerkin 1 menettelyjä noudatettiin, paitsi seuraavissa ta-·' *. pauksissa: ,- · Kangas: 65/35 polyesteri/puuvilla 2x1 toimikas, jonka loimi- ja täytelangat olivat 14/1 lankaa, loimiluvun ollessa 107 ja o kudeluvun 48 1 x 1 kudoksessa sekä kankaan painon 385 g/m .

*;_*· Kuviointimitta: viisi yhdensuuntaista "linjaa" eli suihkunrataa ' noin 0,11 cm:n välein ja järjestettyinä ryhmiin, joiden etäi-:***: syys toisistaan on noin 0,93 cm.

Suuttimen läpimitta: 0,03 cm.

2

Neste: vesi paineella 1380 N/cm .

Tela: telan kehänopeus oli 4,6 m/min.

32 878G7

Vesivirta suunnattiin kankaan etupintaan rivistä, joka käsitti viisi erillistä suutinta. Saatu kangas on esitetty kuvioiden 81-84 fotomikrografioissa. Kuten voidaan nähdä, esiintyy kudos-rakenteen tiivistymistä sekä loimilangan että täytelangan suuntaan, mikä aiheuttaa käsittelemättömän kankaan käyristymistä tai rypistymistä vierekkäisten suihkunrataryhmien välissä. Tämä käyristyminen tai rypistyminen voidaan poistaa kuivaamalla kostea kangas kohtalaisen vetojännityksen alaisena. Esiintyy vierekkäisten loimilankojen erottumista kunkin suihkun vaikutuksesta ja nukkakuitujen huomattavaa siirtymistä kankaan etupinnasta sen nurjalle puolelle pitkin suihkun ratoja.

Esimerkki 17

Esimerkin 1 menettelyjä noudatettiin, paitsi seuraavissa tapauksissa:

Kangas: hiekalla hangattu 65/35 polyesteri/puuvilla-toimikas, jonka loimi- ja täytelangat olivat 14/1 lankaa, loimiluvun ollessa 85 ja kudeluvun 54 3 x 1 kudoksessa sekä kankaan painon 344 g/m2.

Suuttimen läpimitta: 0,05 cm.

Neste: vesi paineella 1730 N/cm .

Vesivirta suunnattiin kankaan etupintaan. Saatu kangas on esitetty kuvioiden 85-87 fotomikrografioissa. Kuten voidaan nähdä, esiintyy lankojen kohoamista vastaavissa kohdissa kankaan sekä etu- että nurjalla puolella, mikä aiheuttaa harjanteiden muodostumisen tarkkaan kankaan vastakkaisille puolille, aikaansaaden roovimaisen ulkonäön. Käsitellyillä alueilla esiintyy lankojen avautumista ja käyristymistä. Pintanukkakuitujen arvellaan muodostuneen ja siirtyneen pitkin käsiteltyjä alueita. Useimmat näistä nukkakuiduista ovat työntyneet kankaan läpi ja pistävät esiin kankaan nurjalta puolelta vastapäätä käsiteltyjä alueita.

,* Esimerkki 18

Esimerkin 17 menettelyjä noudatettiin, paitsi seuraavissa tapauksissa: 33 87807

Kangas: 65/35 polyesteri/puuvilla lxl tasokudos, jossa on 25/1 polyesteri/puuvilla loimi- ja täytelangat, loimiluvun o ollessa 98 ja kudeluvun 56 sekä kankaan painon 250 g/m . Nestesuihkun kontrolli: kuviossa 29 esitetty laite.

2

Vedenpaine säilytettiin arvossa 1730 N/cm , 3a kontrolliaineena 2 oli ilma, jonka painetta vaihdeltiin välillä 1,4-59 N/cm ulkopuolisesta syötettyjä kuviointitietoja vastaten. Kangas oli sijoitettu noin 0,94 cm:n etäisyyteen laipan 164 etupinnasta. Telan kehänopeus oli 4,6 m/min. Saatu kuvioitu kangas voidaan nähdä kuvioiden 88-91 fotomikrografioista. Kuten voidaan nähdä, esiintyy vierekkäisten loimilankojen erottumista sekä jonkin verran käsiteltyjen lankojen käyristymistä. Pintanukkakuitujen arvellaan muodostuneen ja siirtyneen pitkin käsiteltyjä alueita. Useimmat näistä nukkakuiduista ovat työntyneet kankaan läpi ja pistävät esiin kankaan nurjalta puolelta vastapäätä käsiteltyjä alueita.

Esimerkki 19

Esimerkin 1 menettelyjä noudatettiin, paitsi seuraavissa tapauksissa :

Kangas: käytettiin esimerkkien 11 ja 12 mukaisia kankaita. Nestesuihkun kontrolli; kuvioissa 11-13 esitetty laite, käyttäen ilmasylinteriä männän 60 aktivoimiseen.

Kaide muodostettiin ruostumatonta terästä olevasta tiivistele-; vystä, jonka paksuus oli 0,008 cm. Kääntö tapahtui poikkeutus- levyllä, joka sijaitse noin 1,3 cm:n päässä vesisuihkun ulostu-·'. lokohdasta. Poikkeutuslevy oli varustettu läpimitaltaan noin 0,13 cm olevalla reiällä kääntämättömän suihkun päästämiseksi kulkemaan sen läpi ja törmäämään kankaaseen. Kaiteen ohjaus suo-, , ritettiin pienois-ilmasylinterillä, jollaisia toimittaa Tomita ; / Company Ltd., Tokio, Japani, mallinumerolla 1C-0, 10-NFS-O,197.

- ' Ilmasylinterin mäntä oli noin 0,08 cm:n päässä kaiteesta. Ilma- : ; sylinteriä ohjasi vuorostaan ilmaventtiili, jollaisia toimittaa —; Lee Company, Westbrook, Connecticut, mallinumerolla 2 LFAX0460900AG. Ilmanpaine pidettiin arvossa 41 N/cm . Käytet- 34 37807 2 täessä suurpainevesilähteen (ts. 1035 N/m ) yhteydessä nopea vesivirta suunnattiin tekstiilikangassubstraattiin niiden ku-viointitietojen mukaisesti, jotka EPROM ja siihen liittyvä elektroniikka syötti. Kankaan etäisyys vesisuihkun ulostulo-kohdasta oli n. 1,9 cm. Telan, johon kangas oli kiinnitetty, kehänopeus oli noin 10,2 cm/s. Saatu kuvioitu kangas voidaan nähdä kuvioiden 92-94 fotomikrografioista. Esiintyi vaaleiden ja tummien lankojen yhtenäisen järjestelmän hajoamista, aiheuttaen efektin sekä heijastuneessa että läpäisseessä valossa. Lähemmin tarkasteltuna kankaan efekti näytti olevan yleensä samanlainen kuin on saavutettu esimerkissä 12, kuten on esitetty kuvioissa 66-69.

Claims (19)

35 07807

1. Menetelmä kannattimelle sovitetun tekstiilikangasalus-tan kuvioimiseksi suuntaamalla ainakin yksi käsittelyväli-ainevirta alustan pintaa vasten ja keskeyttämällä ja jälleen aikaansaamalla mainitun ainevirran ja pinnan välinen kontakti sähköisesti koodatun kuviotiedon mukaan, tunnettu siitä, että ainakin yksi käsittelyväliainevirta suunnataan alustan pintaa vasten huippupaineella, joka on suurempi kuin 2068 kPa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että a) käsittelyväliainevirta rajoitetaan avoimen kanavan sisään, jolloin mainittu virta ainakin osittain mukautuu tähän kanavaan ja on sivusuunnassa rajoitettuna kanavaan, ja b) virran ja pinnan välinen kontakti keskeytetään ja saadaan jälleen aikaan virran ollessa kanavan sisällä.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käsittelyväliainevirta keskeytetään kanavan sisällä poikittaisen säätöväliainevirran avulla, joka suunnataan käsittelyväliainevirtaan kanavan sisällä olevasta pisteestä paineella, joka on riittävä pakottamaan käsittelyväliainevirta poistumaan kanavan sisältä.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käsittelyväliainevirta on vettä ja että tämä virta keskeytetään poikittaisella säätöväliainevirralla, joka suunnataan mainittuun vesivirtaan, jolloin vesivirta nousee kanavasta pois.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käsittelyväliainevirta on juokseva virta, joka olennaisesti mukautuu avoimeen kanavaan ja virtaa tässä kanavassa suhteellisen korkealla nopeudella, ja että poikittainen virta on kaasua, jolla on riittävä paine keskeyttämään juoksevan virran virtaus ja saamaan virta häviämään. 36 87 807

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, jossa alusta on tekstiilikangas, joka sisältää olennaisesti jatkuvia lankoja, jotka on punottu toisiinsa toistuvan kuvion mukaan, tunnettu siitä, että käsittelyväliainevirta siirtää mainitut langat aiheuttamatta lankojen olennaista sotkeutumista.

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen menetelmä, jossa alusta on tekstiilikangas, jolla on nukkalangoista muodostuva nukkapinta, tunnettu siitä, että nukkapinta sovitetaan kannattimelle niin, että nukkapinta on ulospäin, ja että käsittelyväliainevirta iskee nukkapintaan paineella, joka on riittävä siirtämään osan nukkalangoista kankaan si- H N saan.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kannatinelimellä on sileä läpäisemätön pinta.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käsittelyväliainevirran läpimitta on suurempi kuin 0,18 mm.

10. Laite patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän suorittamiseksi, jossa on kanava (166) ensimmäistä väliainevirtaa varten; laite (166, 180) ensimmäistä väliainetta olevan virran ohjaamiseksi samansuuntaisena mainitun kanavan kanssa; laite (170-174) poikittaisen, säätövällainetta olevan virran suuntaamiseksi ensimmäisen väliainevirran sisään ja laite säätöväliainevirran tuomiseksi suuntaamislaitteeseen pai-neella, joka on riittävä keskeyttämään ensimmäisen väliainevirran, tunnettu siitä, että kanava (166) on avoin uur-teentapainen kanava ja että säätöväliaine syötetään paineel-la, joka on riittävä nostamaan ensimmäisen väliainevirran ja siten saattamaan ensimmäinen virta poistumaan kanavan sisältä. 37 · ; 7 S G 7

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että suuntaamislaite sisältää kanavan (166) pohjassa olevan läpikulkuaukon (174), joka on suunnattu ulospäin kanavan pöhjasta.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteessa on virranmuodostuslaite (166, 178) halutun poikkileikkauksen antamiseksi ensimmäiselle väliainevirral-le, poikkileikkauksen vastatessa ensimmäisen virran virtausta avoimen kanavan (166) sisällä, ja että virranmuodostus-laitteessa on aukko, joka on olennaisesti samalla aksiaali-viivalla kuin kanava.

13. Laite patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän suorittamiseksi käsittäen monisyöttökanavan (70) väliainemäärän sisältämiseksi halutussa paineessa ja virranmuodostuslait-teen (75, 92), joka on väliaineyhteydessä monisyöttökanavan kanssa, virran muodostamiseksi väliaineesta, tunnettu siitä, että se käsittää: kielielementin (58, 81, 82), joka on muodostunut jäykkää, joustavaa ainetta olevasta ohuesta osasta ja sijaitsee monisyöttökanavan ulkopuolella ja lähellä virtarataa, kieli-elementin ollessa yhdistetty vapaakantoisen ulokkeen tapaan monisyöttökanavaan ja sen lähemmän pään ollessa kiinteä ja etäisen pään ollessa vapaa, jolloin etäinen pää pystyy liikkumaan joustavasti virran radan läpi; kielielementin ohjauslaitteen (60, 61, 62, 84, 85, 86) osan kielielementin etäisestä päästä pakottamiseksi virran radalle ohjauslaitteen käsittäessä männän (60, 84), joka on ohjattavissa ulostyönnettyyn asentoon ja sisäänvedettyyn asentoon ja joka on sovitettu koskettamaan kielielementtiä sen etäisen pään siirtämiseksi virran radalle toisessa mainitussa asennossaan ja kielielementin sallimiseksi liikkua pois radalta toisessa asennossaan; ja 38 -7807 estoelementin (64, 88, 89), joka sijaitsee yleensä väliaine-virran radalla ja kielielementin etäisen pään toisella puolella, mutta lähellä sitä, ja jossa on aukko, joka on samalla viivalla kuin virranmuodostuslaite, jolloin virta kulkee aukon läpi aina kun kielielementin etäinen pää on siirtynyt pois virran radalta.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että kielielementti (58) on jäykkää metallia ja että sen etäinen pää on taivutettu tylppään kulmaan ja että kieli-elementti sijaitsee yhdensuuntaisesti virran radan kanssa, niin että, männän (60) ollessa ulostyönnetyssä asennossaan kielielementin etäinen pää pakottuu virran radan sisään.

15. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että virranmuodostuslaite käsittää useita samansuuntaisia kanavia (75) väliainevirtarivin muodostamiseksi samanaikaisesti; että useita kielielementtejä sijaitsee kahdessa yhdensuuntaisessa rivissä (81, 82) ja että ne vastaavat mainittuja kanavia ja sijaitsevat niiden sivussa, kanavarivien ollessa sivuun siirrettyinä, jolloin kielielementeille jää tilaa tulla väliin; että useita kielielementtien ohjauslaitteita (84, 85, 86) sijaitsee toiminnallisessa yhteydessä kielielementtien kanssa; ja että estolaitteessa (88, 89) on ainakin yksi aukko, joka on samansuuntainen kuin mainitut useat kanavat.

16. Laite patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän suorittamiseksi käsittäen monisyöttökanavan (112, 132, 132a) väliaineen jakamiseksi halutulla paineella ja virranmuodostus-laitteen (114, 134, 134A), joka on väliaineyhteydessä moni syöt tökanavaan, tunnettu siitä, 39 87807 että virranmuodostuslaite käsittää suhteellisen jäykän mutta joustavan putken (116, 136, 136A), joka on suunnattu alustaa vasten ja joka lähemmästä päästä ulkonee vapaakantoisesti monisyöttökanavasta; että estolaite (118, 144, 144A) ulkonee poikittain virran radan suuntaan nähden mainitun putken etäisen pään takaa ja kulkee virran radan poikki putken ollessa ensimmäisessä asennossaan ja sallii virran kulkea radassaan putken ollessa toisessa asennossaan; ja että putken poikkeuttamislaite (122, 141, 142, 141A, 142A) käsittää männän (120, 140, 140A), joka ulostyönnetyssä asennossaan koskettaa vapaakantoista putkea ja poikeuttaa putken etäisen pään.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen laite, tunnettu siitä, että putki (116) on ensimmäisessä asennossaan, kun mäntä (120) on ulostyönnettynä.

18. Patenttivaatimuksen 16 mukainen laite, tunnettu siitä, että putki (136) on toisessa asennossaan, kun mäntä (140) on uiostyönnettynä.

19. Patenttivaatimuksen 16 mukainen laite, tunnettu • '* ryhmästä suhteellisen jäykkiä putkia, jotka vapaakantoisesti ·*·' ulkonevat monisyöttökanavasta (132), putkien ollessa järjes- » · ; · tetty kahteen yhdensuuntaiseen riviin (136, 136A), jotka f V ovat sivusuunnassa siirrettyinä toisiinsa nähden niin, että ; · kunkin ryhmän vastaavat putkiosat eivät sijaitse vastakkain; estolaitteesta (144, 144A) kutakin riviä varten; ja siitä, että putken poikkeuttamislaite käsittää useitä mäntiä (140, 140A) , jotka ovat sovitettuina kahteen yhdensuuntaiseen riviin, jotka ovat siirrettyinä toisiinsa nähden sivusuunnassa niin, että ne ovat vastakkain vapaakantöisten put-. kien kanssa. 40 87807