FI87711B - Korrigering av foerstaerkning och fas i en tvaovaegsmottagare - Google Patents

Description

1 87711

Vahvistuksen- ja vaiheenkorjaus kaksitievastaanottimessa Tämä keksintö liittyy vahvistuksen- ja vaiheenkor-j aukseen kaksitievastaanottimessa.

5 Kaksitievastaanottimet sinänsä ovat ennestään tun nettuja ja eräs esimerkki on tuotu esille US-patenttijul-kaisussa 4633315 (PHN 10.461). Kuvio 1 US-patenttijulkaisussa 4633315 esittää kaksitievastaanottimen televisiosignaaleja varten, joka käsittää ensimmäisen ja toisen haaran, 10 jotka vastaavasti käsittävät ensimmäisen ja kolmannen sekoittajan sekä toisen ja neljännen sekoittajan, signaalin ottonavan ollessa kytkettynä ensimmäiseen ja toiseen sekoittajaan, joihin on myös kytketty ilman vaihesiirtoa oleva ja 90° vaihesiirrossa oleva radiotaajuinen paikal-15 lisoskillaattorielimen ulostulo. Radiotaajuinen paikallis-oskillaattoritaajuus ( ωσ) eroaa Δω :n verran sisäänmeno-kantoaallon taajuudesta ( ωσ), Δω:η arvon ollessa mahdollisimman pieni ja mieluimmin pienempi kuin 2n x 100 radiaa-nia/s, mutta ei suurempi kuin 2π x 200 radiaania/s. Otto-20 signaalin taajuus muunnetaan sekoittamalla pienemmäksi kan-tataajuudelle, alipäästösuodatetaan ja muunnetaan kolmannessa ja neljännessä sekoittajassa suuremmalle taajuudelle käyttäen 90° vaihesiirrossa olevia toisen välitaajuisen paikallisoskillaattorielimen ulostuloja, ilman vaihesiirtoa 25 oleva ja 90° vaihesiirrossa oleva ensimmäisen ja toisen haaran signaali syötetään summainpiiriin ja eronmuodostus-piiriin, joiden avulla voidaan saada video- ja äänisignaalit. Ottosignaalin jakaminen kahteen eri haaraan, jotka eivät ole täysin identtiset, merkitsee, että vastaavat 30 signaalit kärsivät haarojen välisen vahvistus- ja vaihe- eron vaikutuksista. Tämä epäbalanssi aiheuttaa häiriöitä ja säröytymistä.

US patenttijulkaisussa 4633315 käytetään vahvistuksen- ja vaiheensäätöä mainittujen kahden haaran välisen 35 epäbalanssin korjaamiseen. Säädössä käytettävät virhesig-naalit johdetaan suuremmalle taajuudelle muunnetun (eli uudelleen moduloidun) signaalin kuvauskomponentin amplitu- 2 87711 di- ja vaihepoikkeamasta. Tässä mainitussa patenttijulkaisussa esiintuotu erityinen suoritusmuoto, joka esitetään kuviossa 1, käyttää kuva- (eli video-) kantoaaltosignaalia V vertailusignaalina. Tämä kantoaaltosignaali syötetään 5 kapeakaistaiseen vaihelukittuun silmukkaan (PLL; phase locked loop), joka tuottaa ilmaistuina kantoaaltoina ilman vaihesiirtoa olevan kantoaallon ja 90° vaihesiirrossa olevan kantoaallon. Nämä kaksi ilmaistua kantoaaltoa syötetään vastaaviin synkronisiin ilmaisimiin, jotka myös vastaanotit) tavat eronmuodostuspiirin antosignaalin V. Synkronisten ilmaisimien antosignaalit alipäästösuodatetaan tasajännitteiden aikaansaamiseksi. Tasajännite, joka johdetaan käyttämällä PLL:n antamaa ilman vaihesiirtoa olevaa kantoaaltoa, syötetään amplitudinsäätöpiiriin, joka säätää neljän-15 nen sekoittajan sekoitusvahvistusta vahvistamalla sekoittajaan syötettyä sekoitussignaalia. Tasajännitettä, joka johdetaan käyttämällä PLL:n antamaa 90° vaihesiirrossa olevaa signaalia, käytetään vaiheensäädön aikaansaamiseen havaitsemalla molempien välitaajuusoskillaattorien sekoi-20 tussignaalien välisen vaihe-eron poikkeama 90° vaihesiir-rosta.

Tämän ennestään tunnetun kaksitievastaanottimen matemaattinen analyysi osoittaa, että säätöjännitteinä käytetyissä tasajännitteissä esiintyy aaltoilukomponentti, 25 joka aaltoisuus on merkityksetön useimmissa toimintaolosuhteissa. Kuitenkin siinä tilanteessa, jossa moduloivassa signaalissa on komponentti, joka on lähes sama kuin taajuusero Δω, vahvistuksen poikkeaman korjaamiseen käytettävässä virhesignaalissa todennäköisesti esiintyy hyvin suuri 30 aaltoisuus. Tällaisen suuren aaltoilusignaalin esiintyminen voi aiheuttaa epästabiilisuutta korjaussilmukoissa.

Kapeakaistaisen PLL:n käytöllä on se vaikutus, että vastaanottimella on suhteellisen pitkä hakuaika, joka tele-visiovastaanottimissa voidaan sallia. Tällaista pitkää 35 hakuaikaa ei kuitenkaan voida hyväksyä muissa sovellutuksissa, kuten dynaamisessa kanavanvaihdossa esimerkiksi siirretävissä radiovastaanottimissa.

3 87 7 "11 Tämän keksinnön eräänä tarkoituksena on vähentää kak-sitievastaanottimen vahvistuksensäätösilmukan epästabiilisuuden vaaraa.

Tämän keksinnön mukaisesti aikaansaadaan kaksitievas-5 taanotin, joka käsittää signaalin ottonavan kantoaaltotaajuuden (toc) omaavaa ottosignaalia varten, ensimmäisen ja kolmannen sekoittajan käsittävän ensimmäisen haaran, toisen ja neljännen sekoittajan käsittävän toisen haaran, ensimmäisen ja toisen sekoittajan signaalin sisäänmenon ollessa kyt-10 ketty signaalin ottonapaan, ensimmäisen paikallisoskillaat-torin paikallisoskillaattorisignaalin (ωχ) tuottamista varten, joka on kytketty ensimmäiseen ja toiseen sekoittajaan, ensimmäisen 90° vaiheensiirtäjän, joka on toisessa signaali-haarassa toiseen sekoittajaan kytkettynä, kolmannen ja nel-15 jännen sekoittajan ollessa kytketty ensimmäiseen ja vastaavasti toiseen sekoittajaan niistä saatavan alemmalle taajuudelle muunnetun signaalin vastaanottamista varten, toisen paikallisoskillaattorin, joka on kytketty kolmanteen sekoittajaan ja 90° vaiheensiirtäjän kautta neljänteen sekoitta-20 jaan, summainelimen kolmannen ja neljännen sekoittajan ulostulossa esiintyvien signaalien summan saamista varten, eron-muodostuselimen kolmannen ja neljännen sekoittajan ulostulossa esiintyvien signaalien erotuksen saamista varten, sekä elimet signaaliteiden vahvistus- ja vaihevirheiden korjaa-25 mistä varten. Keksinnölle on uutta ja tunnusomaista se, että mainitut korjauselimet ovat kytkettynä summain- ja eronmuo-dostuselimiin niiden ulostulojen muuntamiseksi taajuudelle 2Δω keskittyneiden termien tuottamiseksi, jossa Δω on yhtäsuuri kuin (ωχ - o>c).

30 Tämä keksintö perustuu sen seikan havaitsemiseen, että US-patenttijulkaisussa 4633315 esille tuodussa kaksi-tievastaanottimessa epätoivottu aaltoisuus johtuu summasig-naalissa olevan halutun komponentin (Sw) ja erotussignaalis-sa olevan halutun komponentin (Dw) tulosta. Tästä syystä 35 aaltoisuus voidaan välttää sillä, ettei tulo SWDW esiinny ohjaussignaalin tasajännitteessä. Sen sijaan summa- ja ero-tussignaalit muunnetaan siten, että taajuudelle 2Au> keskittyneitä signaaleja käytetään vahvistuksen- ja vaiheen- 4 R 7 711 kor j aussignaal ien aikaansaanti seen.

Tämän keksinnön eräässä suoritusmuodossa summa- ja erotussignaalien muuntamiseen sisältyy kolme peräkkäistä pääoperaatiota, jotka tapahtuvat samanaikaisesti korjaus-5 elimissä. Ensimmäisessä operaatiossa ensimmäinen elin kertoo erotussignaalin (diff) tai summasignaalin (sum) itsellään, toisin sanoen kerrotaan diff x diff tai sum x sum, ja tulo syötetään ensimmäiseen suodinelimeen, joka estää tasa-jännitteen ja suuremmat taajuudet, mutta päästää taajuudelle) le 2Δω keskittyneet signaalit.

Toisessa samanaikaisessa operaatiossa toinen elin kertoo diff-signaalin sum-signaalilla, toisin sanoen kerrotaan diff x sum, ja tulo syötetään toiseen suodinelimeen, joka päästää taajuudelle 2 Δω keskittyneet signaalit ja es-15 tää suuremmat taajuudet. Ensimmäisen ja toisen suodinelimen ulostulot sekoitetaan ja ulostulo alipäästösuodatetaan vah-vistuksenkorjaukseen käytettävän tasajännitteen aikaansaamiseksi .

Joko summasignaali ja 90° vaihesilrrossa oleva ero-20 tussignaali (diff 90°) tai erotussignaali ja 90° vaihesiir-rossa oleva summasignaali (sum 90°) kerrotaan keskenään kolmannessa elimessä ja tulo syötetään kolmanteen suodinelimeen, joka päästää taajuudelle 2 Δω keskittyneet signaalit ja estää tasajännitteen Ja suuremmat taajuudet. Ensim-25 mäisen ja toisen suodinelimen ulostulot kerrotaan keskenään ja ulostulo alipäästösuodatetaan vaiheenkorjaukseen käytettävän tasajännitteen aikaansaamiseksi.

Summa- tai erotussignaalin 90° vaihesiirto voidaan aikaansaada käyttämällä laajakaistaista vaihelukittua sil-30 mukkaa. Laajakaistaisen PLL:n käyttö mahdollistaa lyhyen hakuajan, joka käy sovellutuksiin, joissa käytetään dynaamista kanavien vaihtoa, kuten esimerkiksi siirrettävissä radiovastaanottimissa. Toinen hyöty PLL:n käyttämisestä on, että PLL voi toimia FM-ilmaisimena.

35 Vahvistuksenkorjaussignaali syötetään yhdessä haa rassa olevaan säädettävän vahvistuksen omaavaan vahvistimeen ja toisessa haarassa on kiinteän vahvistuksen omaava 5 87711 vahvistin. Vaiheenkorjaussignaali syötetään 90° vaiheen-siirtäjään, joka säätää ulostulojensa välistä vaihekulmaa syötettyjen signaalien ohjaamana.

Esillä oleva keksintö selitetään ja kuvataan nyt 5 esimerkin avulla viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa: kuvio 1 on US patenttijulkaisussa 4633315 esille tuotua tyyppiä olevan kaksitievastaanottimen yksinkertaistettu lohkokaaviomuodossa oleva piirikaavio, kuviot 2 ja 3 esittävät summa- ja erotussignaalin 10 verhokäyrää, kuvio 4 on lohkokaaviomuodossa oleva piirikaavio, joka esittää menetelmää vahvistuksen- ja vaiheenkorjaus-signaalien saamiseksi tämän keksinnön mukaan tehdyssä kak-sitievastaanottimessa, ja 15 kuvio 5 on tämän keksinnön mukaan tehdyn kaksitie vastaanottimen lohkokaaviomuodossa oleva piirikaavio.

Piirustuksissa on käytetty samoja viitenumerolta toisiaan vastaavien piirteiden esittämiseen.

Kuviossa 1 esitetty vastaanotin käsittää ottonavan 20 10 tulevan kantoaallon moduloidun signaalin vastaanottamis ta varten. Modulointitapa voi olla amplitudimodulaatio (AM), kulmamodulaatio, mukaanlukien taajuusmodulaatio (FM) ja vaihemodulaatio (PM), tai toissivukaistainen (SSB). Selvyyden vuoksi selostetut suoritusmuodot liittyvät FM-25 modulaatiolle tarkoitettuun kaksitievastaanottimeen. Tällainen vahvistimen rakenne voidaan sovittaa AM-, PM- ja SSB-ilmaisulle.

Tuleva signaali jaetaan kahteen eri haaraan 12, 14. Haara 12 käsittää ensimmäisen sekoittajan 16, alipäästö-30 suotimen 18 sekä kolmannen sekoittajan 20, ja haara 14 käsittää toisen sekoittajan 17, alipäästösuotimen 19 ja neljännen sekoittajan 21. Summainpiirissä 22 ja eronmuodostus-piirissä (eli vähenninpiirissä) 24 on sisäänmeno kolmannesta ja neljännestä sekoittajasta 20, 21 saatavien signaalien 35 vastaanottamista varten.

Kuten on tavanomaista kaksitievastaanottimissa, tuleva signaali muunnetaan kahdeksi ortogonaaliseksi kanta- 6 87711 taajuudella olevaksi signaaliksi, joita nimitetään ilman vaihesiirtoa olevaksi signaaliksi I ja 90“ vaihesiirrossa olevaksi signaaliksi Q. Tämä muunnos suoritetaan ensimmäisessä ja toisessa sekoittajassa 16, 17 syöttämällä paikal-5 lisoskillaattorin 26 ulostulot 90° vaihesiirrossa sekoittajiin 16, 17. 90° vaihesiirrossa olevat ulostulot aikaansaadaan vaiheensiirtäjällä 28. Paikallisoskillaattorin 26 taajuus eroaa esimerkiksi 100 Hz tulevan signaalin kantoaalto-taajuudesta.

10 Eräs vaihtoehto, jota ei ole esitetty, kuvatulle etupään sovitelmalle on, että kytketään vaiheensiirtäjä 28 ottonapaan 10 ja syötetään 90° vaihesiirrossa olevat ulostulot vastaaviin haaroihin 12, 14. Tässä vaihtoehdossa pai-kallisoskillaattori 26 on kytketty suoraan sekoittajiin 16, 15 17.

Palataan tarkastelemaan kuviota 1, jossa sekoittajien 16, 17 suorittaman taajuuden pienemmälle taajuudelle muuntamisen tulos käsittää signaalit II ja Ql. Nämä signaalit syötetään vastaaviin alipäästösuotimiin 18, 19, joiden 20 tehtävänä pääasiallisesti on huolehtia kanavan selektiivi-syydestä. Suodatetut signaalit 12, Q2 moduloidaan uudelleen suuremmalle taajuudelle (eli muunnetaan suuremmalle taajuudelle), joka on sopivan pieni välitaajuus (vt), esimerkiksi 100 kHz, 90° vaihesiirrossa olevassa kolmannessa ja neljän-25 nessä sekoittajassa 20, 21. Toinen paikallisoskillaattori 30 kehittää vt-kantoaaltotaajuuden, joka syötetään 90° vai-heensiirtäjään 32. Uudelleenmoduloidut signaalit 13, Q3 syötetään summain- ja eronmuodostuspiiriin 22, 24 vahvistimissa 34, 35 tapahtuvan vahvistuksen jälkeen. FM-ilmaisi-30 meen syötettävä ulostulo johdetaan navasta 36, joka esitetyssä vastaanotinpiirissä on kytketty eronmuodostuspiirin 34 ulostuloon.

Signaalien 12, Q2 uudelleenmodulointi sallii tavanomaisten sekoittajien käyttämisen varsinaisten kertojien 35 sijasta. Tällaiset kertojat, joita tarvitaan, jos suodatettuja signaleja 12, Q2 käytetään suoraan ilmaisemiseen, ovat vaikeita toteuttaa erityisesti, jos niiden dynaamisen alu- 7 87711 een tulisi olla suuri. Lisäksi FM-ilmaisua varten voidaan käyttää rajoitintä (Jota ei ole esitetty) epätoivotun amplitudimodulaation estämiseen. Tämä on tärkeä näkökohta sovelluksissa, jotka liittyvät siirrettäviin radiolaittei-5 siin. Lopuksi voidaan helposti johtaa uudelleenmoduloidusta signaalista virhesignaalit tulevan signaalin kahdessa eri haarassa tapahtuvasta käsittelystä johtuvan vahvistus- ja vaihepoikkeaman korjausta varten.

Tämän vahvistus- ja vaihepoikkeaman vaikutuksia FM-10 signaaliin tarkastellaan nyt matemaattisesti.

Kuvio 1 esittää signaalit vastaanotinarkkitehtuurin eri pisteissä. Tulevaa FM-signaalia edustaa yhtälö * Ecos( u>ct+Ö(t)) (1) jossa «c on lähetetyn kantoaallon kulmataajuus ja 0(t) on 15 informaatiota kantava vaihefunktio, joka saadaan lausekkeesta 0(t) = ^Jf(t)dt jossa ψ on taajuuspoikkeaman suurin arvo ja f(t) on moduloiva signaali.

20 Johtuen hajareaktanssikomponenteista ensimmäisen 90° vaihesiirrossa olevan sekoitusasteen sisäänmenoasteissa ja jakoasteessa, ensimmäisen sekoittajan 16 ottosignaali on viivästetty muunnos toisella sekoittajalla 17 olevasta signaalista siten, että 25 v'i = Ecos( ωσ( t-y )+0(t-Y )) » Ecos( o)ct+0(t)-a) (2) jossa y on kahden haaran välinen viive ja α = ωαγ on viiveestä γ johtuva vaihekulman muutos ja a riippuu kantoaaltotaajuudesta.

30 Merkitään paikallisoskillaattorista 26 saatavia, sekoittajiin 16, 17 syötettäviä signaaleja vastaavasti seuraavasti V LOlj = cos( <i)0t+6) (3) V L01q = sin( u)0t) (4) 35 jossa u^j on paikallisoskillaattorin 26 kulmataajuus ja δ on 90° vaiheensiirtäjän 28 vaiheen poikkeama ortogonaali-suudesta.

8 87711

Sekoittajien 16, 17 suorittaman sekoittamisen jäl

keen antosignaalit saadaan seuraavasti E

11 = 2 [c°s( ( ω0- coc)t-0(t)+α+δ) + + cos(( ωσ+ <*>c)t+0(t)-a+6)] (5) 5 Q1 - | [sin(( ωσ- u)c)t-0(t)) + + sin( ( ω0- u>c)t+0(t)] (6)

Kanavaselektiivisten alipäästösuotimien 18 ja 19

suorittaman suodatuksen jälkeen antosignaaleiksi saadaan C E

12 = ä cos( Au>t-0(t)+8) (7) 10 o r.

GqE

Q2 = sin( Δωΐ-0(ΐ)) (8) jossa Δω = ω0- ω0 on taajuusero, Gj ja Gq ovat vastaavasti I- ja Q-kanavan vahvistuskertoimet ja θ = α+δ on vaihepoik-keamista johtuva vaiheen muutos.

15 Kolmas ja neljäs sekoittaja 20, 21 moduloivat nyt uudelleen signaalit 12 ja Q2 suuremmalle vt-kulmataajuudelle siten, että sekoittajien 20 ja 21 antosignaaleiksi vastaavasti saadaan

GIE

13 = —t— [cos(( «)i- Δω)ΐ+0(t)-β-θ) + 20 * + cos(( <*>!+ Δω)ΐ-0(t)-β+θ)] (9)

G E

03 - [cos( ( <*>!- Au>)t+0(t)) - - cos(( ωχ+ Δω)ΐ-0(ΐ))] (10) jossa β on 90° vaiheensiirtäjän 32 vaiheen poikkeama orto-25 gonaalisuudesta toisessa 90® vaihesiirrossa olevassa modulaattorissa.

Moduloidun vt-signaalin uudelleengeneroimiseksi välitaajuudella nämä kaksi signaalia 13 ja Q3 yhdistetään keskenään joko yhteenlaskemalla tai vähentämällä nämä 30 kaksi signaalia piirissä 22 tai 23 siten, että SUM = 13 + Q3 =

GIE

= —{[cos(( ω^- Δω)ΐ+0(t)-β-θ) + + Gncos(( ωχ- Δω)ΐ+0(ΐ))] + 35 + [cos(( ω^+ Δω)ΐ-0(t)-β+θ) - - Gncos(( ω!+ Aa>)t-0(t))]} (11) 9 87711 DIFF » 13 - Q3 *

G E

= —i— {[cos(( α>ι+ Δω)ΐ-Φ(ΐ)-β+θ) + + Gncos((ω 2+ Δω )t-0(t))] + + [cos((ω Δω )ΐ+Φ(ΐ)-β-θ) - 5 - Gncos((ω i-Δω )t+«(t))]} (12) jossa Gn=GQ/Gj on Gjtn suhteen normalisoitu vahvistusker- roin.

Yhtälöistä (11) ja (12) saatavat signaalit SUM ja DIFF voidaan myös muuntaa seuraavaan muotoon SUM = —+ G* + 2<7ncos Tf<j)coe((wi — Δω)ί + φ(ϊ) + σ +/(1 +Cl-2G n cos 7,) cos((u>i 4- Δω)ι - v{t) + .c..)l (13 ) DIFF = —1'/(1 + G\ + 2Gncoe7,)coa((wj + Δω)ί - ^(t) -f pw) +^(1 + G n ~ 2C?ncoe7,<) cos(((i/| - Δω)ί + ^(i) + σ„)] 15 (14) jossa Ί» = β + 0 Ίλ = β-9 . sin 7(< σν = arctan--- coe7,| + C„ 20 ^ *in7j au — arctan-—— C08 7,|-G„ . ain 7, pw = arctan-— cos 7, + G n . ain 7, pu = arctan-— coe 7, — Gn 25

Johtuen vahvistus- ja vaihepoikkeamien esiintymises-— tä signaaleihin SUM ja DIFF on kehittynyt lisää epätoivot tuja kuvautuneita signaaleja, joita toinen termi yhtälöissä 30 (13) ja (14) vastaavasti edustaa. Yhtälöt (13) ja (14) voi daan esittää kaaviollisesti kuvioiden 2 ja 3 mukaisella tavalla, jossa kuvio 2 esittää SUM-signaaleja ja kuvio 3 esittää erotussignaaleja (DIFF). Epätoivotut signaalit esitetään katkoviivoin.

35 Vahvistuksen ja vaiheen poikkeamasta johtuvien epä toivottujen kuvautuneiden signaalien esiintyminen aiheuttaa toistetussa äänitaajuisessa antosignaalissa säröytyrnistä ja 10 8771 1 viheltävän äänen. Modulaation poissaollessa viheltävän äänen taajuus on kaksi kertaa taajuuero Δω. Tätä viheltävää ääntä pidetään käyttäjälle hyvin häiritsevänä ja sellaisena se pitäisi saada alennetuksi hyvin pienitasoiseksi, 5 esimerkiksi pienemmäksi kuin -50 dB suhteessa 600 Hz:iin suurimmalla poikkeaman arvolla.

Viheltävästä äänestä aiheutuvaa ongelmaa ei esiinny, jos lähetetyn kantoaallon ja paikallisoskillaattorin taajuuden välillä ei ole taajuuseroa, toisin sanoen Δω 0. 10 Tätä tyyppiä olevassa käytännön vastaanottimessa on kuitenkin oltava vaihtojännitekytkentä molemmissa signaalihaa-roissa 12, 14, jotta estetään tasajännitepoikkeamien kumuloituminen, joka pienentää eri piirien dynaamista aluetta. Lisäksi vaihtojännitekytkentä voi aiheuttaa vakavaa ääni-15 taajuuden säröytyrnistä suoraa muunnosta käyttävässä kaksi-tievastaanottimessa. Eräs tapa vähentää vaihtojännitekyt-kennän aiheuttamaa äänitaajuussäröä on tarkoituksella käyttää pientä taajuuseroa, esimerkiksi noin 100 Hz. Taajuuseron arvo pidetään mahdollisimman pienenä kahdesta syystä: 20 (i) johtuen ihmisen kuulovasteen epäherkkyydestä hyvin pienitaajuisilla äänillä ja (ii) tämän taajuuseron huomioonottamisen selektiivisissä suotimissa 18 ja 19 aiheuttaman kaistanleveyden lisäyksen minimoimiseksi.

Kuten yhtälöistä (13) ja (14) ilmenee, SUM- ja DIFF-25 signaaleihin liittyvän epätoivottavan kuvautuneen signaalin amplitudi antaa mitan vahvistus- ja vaihepoikkeamalle. Toisin sanoen, jos epätoivottava kuvautunut signaali on tukah- ..... dutettu, niin vahvistus- ja vaihepoikkeamat ovat tulleet korjatuksi. Kuvio 1 esittää ennestään tunnettua menetelmää, 30 jossa käytetään kuvautuneen signaalin tasoa mittana vahvistus- ja vaihepoikkeaman korjaamista varten.

Ennenkuin menetelmää selostetaan yksityiskohdittain, selostetaan kysymykseen tulevat piirielementit. Summainpii-ristä 22 saatava SUM-signaali syötetään kapeakaistaiseen 35 vaihelukittuun silmukkaan 38, jolla on kaksi tehtävää siten, että sen valitsee kantoaaltotaajuuden käytetäväksi ilmaistuna kantoaaltona ja se aikaansaa ilman vaihesiirtoa n 87711 olevan Ilmaistun kantoaallon käytettäväksi vahvistuksenkor-jaukseen ja 90° valhesllrrossa olevan Ilmaistun kantoaallon käytettäväksi vaiheenkorjaukseen.

Eronmuodostuspllrln 24 ulostulo syötetään synkroni-5 slln Ilmaisimiin 40, 41. Ilman valhesllrtoa oleva Ilmaistu kantoaalto syötetään Ilmaisimeen 40 ja 90° valhesllrrossa oleva Ilmaistu kantoaalto syötetään Ilmaisimeen 41. Ilmaisimien 40, 41 ulostulot syötetään vastaaviin alipäästösuo-timiln 42, 43 korjaussignaalien saamiseksi, jotka vastaa-10 vissa vahvistimissa 44, 45 tapahtuvan vahvistuksen jälkeen syötetään vastaavasti vahvistimeen 34 sen vahvistuksen muuttamiseksi ja vaiheensiirtäjään 32 vt-kantoaallon suhteellisen vaiheen muuttamiseksi sen ulostulossa.

Menetelmä perustuu SUM- ja DIFF-signaalin kertorni-15 seen keskenään, joten SUM X DIFF = (SWDU + SUDW) + (SWDW + SUDU) (15) jossa

Sw * haluttu signaalikomponentti SUM-signaalissa,

Su = epätoivottu signaalikomponentti SUM-signaalissa, 20 dw = haluttu signaaikomponentti DIFF-signaalissa,

Du = epätoivottu signaalikomponentti DIFF-signaalissa.

Yhtälön (15) ensimmäisten sulkujen sisällä olevat termit tuottavat tasajännitesignaalin, joten ^ (SwDu)4c + (5u£>w)ie = γ(^((1 + G n)7 - (2Gn cos ~td)7) coa(aw - eu) +>/((1 + ^n)2 - {*Gnco#Tff)J) co*(pw - ^»w)] - (16) • ··. jossa ^ = 30

Yhtälön (16) antama tasajännite on ohjaussignaali vahvistuksen poikkeaman korjaamista varten säätämällä vah-**· vistimen 34 vahvistusta vahvistimen 35 vahvistuksen ollessa vakio. Tämän halutun virhesignaalia edustavan tasajännit-35 teen lisäksi esiintyy kuitenkin epätoivottu aaltoilusignaa-li, kuten yhtälössä (15) toisten sulkujen sisällä olevat termit esittävät. Käytännössä termin SUDU aiheuttama aal- • i2 8771 1 toilusignaali on pieni ja voidaan siitä syystä jättää huomiotta. Tulokseksi saadaan seuraava aaltoilusignaali SWD«, = Y 1 + G* + 2Gn cos Tfd) yj{ l + G* + 2G„ cos 7,) ^ xcoa(2(<£(t) - Δωί) + aw - pj) (17)

Yhtälöstä (15) voidaan havaita, että jos moduloivassa signaalissa 0(t) on komponentti taajuudella, jonka suuruus on lähes sama kuin taajuusero Δω , niin todennäköises-10 ti esiintyy hyvin suuri aaltoisuus vahvistuspoikkeaman korjaukseen käytettävässä virhesignaalissa. Tämä suuri aaltoisuus voi aiheuttaa epästabiilisuutta korjaussilmukassa ja on sinänsä eräs tämän vahvistuksenkorjauksen ohjaussignaalin kehittämismenetelmän suurimpia haittoja.

15 Ohjaussignaali vaihepoikkeaman korjaamiseksi voidaan myös johtaa samalla tavalla, mutta tässä tapauksessa joko SUM- tai DIFF-signaalin vaihetta on siirrettävä 90 astetta. Olettaen, että SUM-signaalin vaihetta on siirretty 90 astetta, kuten kuvio 1 esittää, saadaan 20 SUM90 x DIFF = (S90WDU + S90UDW) + + (S90WDW + S90UDU) (18) jossa SUM90 on SUM-signaali, jonka vaihetta on siirretty 90 astetta.

Kuten yhälössä (15), yhtälön (18) ensimmäisten sul-25 kujen sisällä olevat termit aikaansaavat ohjaussignaalia edustavan tasajännitteen, kun taas toisten sulkujen sisällä olevat termit aiheuttavat epätoivottuja aaltoilusignaaleja. Tasajännitetermien lähempi tarkastelu paljastaa seuraavaa: 30 (S90wDu)dc - + G«)* “ (2Gncoe7d)1) ein(<rw - au) 1 (19) = -KGn *inld _ * ; (SQOuAuta = y^/((l + Gj>)2 - (<·0·ηcos*y»)2)sin(pu - pw) = KGn sin(7.) (20) 35 = KG„Bin{id + M)

Yhtälöt (19) ja (20) osoittavat, että nämä kaksi tasajännitettä ovat napaisuudeltaan vastakkaiset, joten i3 8771 1 tulokseksi tuleva ohjaussignaali on lähes nolla. Tämän välttämiseksi yhtälössä (18) ensimmäisten sulkujen sisällä olevista kahdesta tasajännitetermistä toinen on suodattamalla poistettava. Tämä tehdään mukavimmin suodattamalla SUM-signaali käyttämällä kapeakaistaista vaihelukittua silmukkaa PLL 38, kuten kuviossa 1 on esitetty. Tätä PLL-sil-mukkaa voidaan myös käyttää 90° vaiheensiirtäjänä SUM-sig-naalille. Kapeakaistaisen PLL:n tarve kuitenkin tuo mukanaan vaihelukitun silmukan liian pitkän hakuajan, erityisesti jos valitaan taajuusero pieneksi.

Kuvioiden 4 ja 5 esittämä tämän keksinnön mukaisesti tehty vastaanotinpiiri on tarkoitettu pienentämään olennaisesti ohjaussignaalin aaltoisuustasoa modulaation läsnäollessa verrattuna kuvion 1 yhteydessä selostettuun vastaan-otinpiiriin, jossa tasajänniteohjaussignaalissa esiintyy Sw:n ja Dw:n tulo.

Joko SUM- tai DIFF-signaalissa olevaa kuvautunutta signaalia voidaan käyttää vahvistus- ja vaihepoikkeaman amplitudin mittana. Selostuksessa on valittu DIFF-signaali mainittua tarkoitusta varten. Kuviosta 4 ilmenee, että DIFF-signaali kerrotaan itsellään ensimmäisessä kertojassa 46 ja että se kerrotaan SUM-signaalin kanssa toisessa kertojassa 49. Näiden kertolaskujen tulokset ovat seuraavat: (i) DIFF x DIFF

DIFF x DIFF - (DUDU + DWDW) + (DUDW + DWDU) (21)

Yhtälössä (21) ensimmäisten sulkujen sisällä olevat termit tuottavat tasajännitesignaalit ja taajuudelle 2 _____ keskittyneet signaalit siten, että DUDU =s —(1 + G* - 2GncoeTf,<) x(l + cos2((w, - Δω)ί + *(ί) + σ„)] (22) DWDW = — (1 + G* + 2Gncos7#) x[l + cos2((wj + Δω)ί - ^(t) + pw)) ( 23 )

Yhtälössä (21) toisten sulkujen sisällä olevat termit tuottavat taajuuksille 2Δω ja 2 ω ^ keskittyneet signaalit siten, että 5 14 87711 2(£>„D„) = «y(l +C> + ZG^mi,)yJ{l+Gi - 2C„co»u) X [cos(2Awi - 2^(t) + *>«,- σ„) ^ ^4 j + cos(2wit + /»«,+ σ„)]

Suuret tasajännitesignaalit, joita yhtälöt (22) ja (23) edustavat, estetään ylipäästösuotimella 47, kun taas alipäästösuodin 48 suodattaa pois taajuudelle 2 keskittyneet signaalit, kuten kuviossa 4 esitetään. Käytännössä 10 suotimet 47 ja 48 toteutetaan CR- (kapasitanssi-resistanssi-) tyyppisenä ylipäästöpiirinä ja vastaavasti RC-tyyp-pisenä alipäästöpiirinä. Yhtälön (24) antamaa taajuudelle 2 Δω keskittynyttä signaalia käytetään tarpeellisen ohjaussignaalin kehittämiseen, jota tarkastellaan seuraavissa 15 kappaleissa.

(ii) DIFF x SUM

DIFF x SUM - (SWDU + SUDW) + (SWDW + SUDU) (25)

Yhtälössä (25) ensimmäisten sulkujen sisällä olevat termit tuottavat tasajännitesignaalin ja taajuudelle 2 20 keskittyneen signaalin. Tasajännitesignaali estetään taaskin ylipäästösuotimella 50 ja alipäästösuodin suodattaa pois taajuudella 2 ω ^ olevat termit, kuten kuviossa 4 esitetään.

Yhtälössä (25) toisten sulkujen sisällä olevat ter-25 mit tuottavat termit, jotka ovat keskittyneet taajuuksille 2 Δω ja 2 joista viimeksi mainitut suodatetaan pois jättäen jäljelle vain taajuudelle 2 Δω keskittyneet termit.

— Lisäksi oletetaan signaalin SWDW olevan paljon suurempi kuin SUDU, jolloin tulokseksi saatua taajuudelle 2 Δω kes-30 kittynyttä signaalia approksimoi yhtälö (DIFF x SUM)2Au m yy/(l-t-G?,+ 2Gncos-rd) X>/(l+C»+2Cn cosTre) (25) 35 x cos(2Au>t - 2^(t) + />«»- σ»)

Jos taajuudelle 2Δω keskittyneet signaalit suodate- is 8771 1 tusta tulosta (DIFF x DIFF) ja suodatetusta tulosta (DIFF x SUM), jotka saadaan yhtälöstä (24) ja vastaavasti yhtälöstä (26), kerrotaan keskenään kertojassa 52, niin tulokseksi tulee signaali 5 {DIFF x DIFF)2Δ„ x (DIFF x SUM)7Au = 10 *(c6s(ffe - ou) + cos(4(Awf - φ(ί)) + 2pv - - σν)]

Yhtälöstä (27) voidaan havaita, että tasajänniteter-millä on sama huippuarvo kuin kuin taajuudelle 4 Δω keskittyneellä aaltoisuustermillä. Yhtälön (27) haluttu tasajän-15 nitesignaali voidaan vielä yksinkertaistaa muotoon ec = ^-(1 + G« + 2G„cos 7,)(1 -G*) (28)

Yhtälön (28) tasajännitesignaalia voidaan alipääs-20 tösuotimen 53 suorittaman alipäästösuodatuksen jälkeen käyttää ohjaussignaalina vahvistuspoikkeaman korjauksessa. Kuten yhtälöstä (28) voidaan havaita, ellei I- ja Q-kanavan välillä ole vahvistusepäbalanssia, niin Gn on yksi ja ohjaussignaali Eq tulee nollaksi.

25 Vaiheenkorjausta varten on tarpeen siirtää joko SUM- tai DIFF-signaalin vaihetta 90° ennen kertomisen (DIFF x SUM) suorittamista. Sopiva menetelmä tämän vaihesiirron to- ____: teuttamiseksi on käyttää laajakaistaista PLL:ää 54. Lisäksi pidetään parhaana suorittaa tämä vaiheensiirto samalle sig-30 naalille, jota käytetään kertolaskussa (SUM x SUM) tai (DIFF x DIFF). Tässä tapauksessa laajakaistainen PLL 54 voi myös toimia FM-ilmaisimena ottamalla ilmaistu signaali PLL 54:ssä jänniteohjatun oskillaattorin (VCO, voltage controlled oscillator) sisäänmenosta, jota seuraa sopiva 35 alipäästösuodin 66 sen ulostulossa, jolla tavalla yksinkertaistetaan laitteen toteutusta. Toisin kuin ennestään tun-netussa kuvion 1 yhteydessä selostetussa vastaanottimessa, i6 8771 1 kapeakaistaista PLL:ää käytettäessä, laajakaistainen PLL 54 ei aiheuta mitään merkittävää hakuviivettä vaiheenkorjaus-silmukassa.

Kuvauksen esimerkissä DIFF-signaalia vaihesiirretään 5 90°, joten DIFF90 x SUM = (SWD90U + SUD90W) + + (SWD90W + SUD90U) (29)

Kuten edellä, yhtälön (29) ensimmäisten sulkujen sisällä olevat termit tuottavat signaalit tasajännitteellä 10 sekä taajuudella 2 ω^. Näitä signaaleja ei käytetä, ja yli-päästösuotimen 56 ja alipäästösuotimen 57 yhdistelmä suodattaa ne pois. Haluttu taajuudelle 2 Δω keskittynyt signaali tuotetaan yhtälön (29) toisten sulkujen sisällä olevista termeistä. Tällöinkin, jos termi SUD90U jätetään 15 huomiotta, niin termiksi SWD90W tulee SWD90W = 5V(» + 'S" + 2σ«εο*7») /(1 + Gl + 2Gncoal4) x [sin(2w|t + pw + ffw) - 3ΐη(2Δωί - 2^(t) + - σ«,)| (30) 20

Jos nyt suodatettu SWD90W kerrotaan kertojassa 58 suodatetulla tulolla (DIFF x DIFF), niin tulokseksi saadaan signaali 25 (DIFF x DIFF)2&u x (DIFF90 x SUM)U„ = -£(1 + G* + 2GncosTr,)^/((l + G*)J - (2G„coe'r<i)1) χ[βιη(σ„ — ff») + β«η(4Δωί — 4ψ(ί) + 2pw — ~ σ«ι)] 30 Yhtälöstä (31) havaitaan, että halutun tasajänni- tesignaalin amplitudin huippuarvo on sama kuin epätoivotun aaltoisuussignaalin amplitudin huippuarvo. Muutamien trigonometristen manipulaatioiden jälkeen vaihepoikkeaman ha-. . luttua virhesignaalia edustavan tasajännitteen ePH voidaan 35 osoittaa olevan Ä-* epH = ——Gn(l + Gn + 2Gncoa'<t)*mid (32) i7 S7711

Yhtälö (32) osoittaa, että yd:n ollessa nolla vaiheenkor-jauksen ohjaussignaali yhtälössä (32) myös tulee nollaksi.

Huomaa, että yd määritellään seuraavasti: yd - β - θ = β - (a + 6) (33) 5 Tästä syystä mikä tahansa ensimmäisen vaiheensiirtä- jän 28 aiheuttama vaihepoikkeama (6) ja signaalitien lisä-vaihesiirto (a) voidaan korjata sopivasti säätämällä toista vaihesiirtäjää 32 siten, että se aikaansaa sellaisen arvon (β), että yd on yhtäsuuri kuin nolla, kuten täydellisessä 10 toiminnallisessa lohkokaaviossa kuviossa 5 esitetään.

Lyhyyden vuoksi kuviota 5 ei selosteta yksityiskohdittain, koska sen peruskonstruktio ja toiminta voidaan helposti todentaa kuvioista 1 ja 4.

Kuvion 5 esittämään vastaanottimeen on kuitenkin 15 lisätty joukko elementtejä. Summain- ja eronmuodostuspiiri-en 22, 24 ulostulot on kytketty kaistanpäästösuotimiin 60, 61. Säädettävän vahvistuksen omaava vahvistin 62 on kytketty signaalitielle kaistanpäästösuotimen 60 ja sekoittajan 46 väliin. Signaalinmuokkainelimet eli rajoittimet 63, 64 20 on kytketty vastaaviin kaistanpäästösuotimiin 60, 61. Muok-kainelimen 62 ulostulo on kytketty PLL 54:ään ja muokkain-elimen 64 ulostulo on kytketty sekoittajiin 49, 55.

Ohjaussignaali säädettävän vahvistuksen omaavaa vahvistinta 62 varten johdetaan sekoittajan 46 ulostulosta 25 ja suodatetaan alipäästösuotimessa 65. Lisätyn vahvistuk-sensäädön tarve johtuu siitä seikasta, että vahvistuksen-ja vaiheenkorjauksen ohjaussignaalit ovat herkkiä vastaanotetun signaalin amplitudin vaihteluille, vastaanotetun signaalin hallitessa K:n arvoa (= (GjE/4)2) yhtälöissä (28) 30 ja (32). Vahvistimen 62 avulla lisätyn automaattisen vah-vistuksensäädön mukaanotto pitää ohjaussignaalit riippumattomina vastaanotetun signaalin amplitudin vaihteluista. Kuvatussa suoritusmuodossa automaattisen vahvistuksensäädön virhesignaali johdetaan helposti yhtälön (21) termin (DWDW 35 + DUDU) tasajännitesignaalista. Alipäästösuotimen 65 suo rittaman suodatuksen jälkeen tätä tasajännitesignaalia voidaan käyttää ohjaamaan vahvistimen 62 vahvistusta. Vaihto- i8 8771 1 ehtoisesti tätä automaattisen vahvistuksensäädön ohjaussignaalia voidaan myös käyttää säätämään I- ja Q-kanavien amplituditasoja tulevan signaalin amplitudin vaihtelun mukaan, toisin sanoen säädettävän vahvistuksen omaava vah-5 vistin (jota ei ole esitetty) voidaan kytkeä ottonapaan 10 ennen kahteen haaraan jaettavaa signaalitietä tai sopivaan paikkaan I- ja Q-haarassa.

Menetelmä ohjaussignaalin johtamiseksi vahvistus- ja vaihepoikkeaman korjausta varten kaksitievastaanottimessa 10 ei vaadi kapeakaistaisen PLL:n käyttämistä signaalin suodattamiseen, eikä menetelmä siten kärsi signaalin haun epävarmuudesta .

Modulaation läsnäollessa ohjaussignaaleihin liittyvän epätoivottavan aaltoisuuden amplitudit ovat myös paljon 15 pienemmät kuin ennestään tunnetussa vastaanottimessa, jota selostettiin kuvion 1 yhteydessä. Tästä syystä ohjaussignaalien alipäästösuodatuksessa käytettävien suotimien aikavakiot voidaan tehdä pienemmiksi, jolla tavoin parannetaan korjaussilmukoiden nopeutta.

20 Menetelmä ohjaussignaalien johtamiseksi on myös joustavampi kuin ennestään tunnettu menetelmä, koska vastaanottimessa käytettävät ylipäästö- ja alipäästösuotimet, jotka on tehty tämän keksinnön mukaisesti, voidaan optimoida parantamaan epätoivotun aaltoisuussignaalin vähentämistä 25 aiheuttamatta hakuajan tulemista liian suureksi.

Vaikka tämän keksinnön periaatteen kuvaamisessa on käytetty kertolaskutoimintoja, niin ne voidaan toteuttaa käyttämällä tavanomaisia kytkeviä sekoittajia, esimerkiksi balansoituja sekoittajia.

Claims (8)

19 877 11

1. Kaksitievastaanotin käsittäen signaalin ottonavan (10) kantoaaltotaajuuden (ouc) omaavaa ottosignaalia varten, 5 ensimmäisen ja kolmannen sekoittajan (16, 20) käsittävän ensimmäisen haaran (12), toisen ja neljännen sekoittajan (17, 21) käsittävän toisen haaran (14), ensimmäisen ja toisen sekoittajan signaalin sisäänmenon ollessa kytketty signaalin ottonapaan, ensimmäisen paikallisoskillaattorin (26) 10 paikallisoskillaattorisignaalin (ωχ) tuottamista varten, joka on kytketty ensimmäiseen ja toiseen sekoittajaan, ensimmäisen 90° vaiheensiirtäjän (28), joka on toisessa sig-naalihaarassa toiseen sekoittajaan kytkettynä, kolmannen ja neljännen sekoittajan ollessa kytketty ensimmäiseen ja vas-15 taavasti toiseen sekoittajaan niistä saatavan alemmalle taajuudelle muunnetun signaalin vastaanottamista varten, toisen paikallisoskillaattorin (30), joka on kytketty kolmanteen sekoittajaan ja 90° vaiheensiirtäjän (32) kautta neljänteen sekoittajaan, s uituna i ne lime n (22) kolmannen ja neljännen se-20 koittajan ulostulossa esiintyvien signaalien summan saamista varten, eronmuodostuselimen (24) kolmannen ja neljännen sekoittajan ulostulossa esiintyvien signaalien erotuksen saamista varten, sekä elimet signaaliteiden vahvistus- ja vai-hevirheiden korjaamista varten, tunnettu siitä, että 25 mainitut korjauselimet (46-58) ovat kytkettynä summain- ja eronmuodostuselimiin (22, 24) niiden ulostulojen muuntamiseksi taajuudelle 2Δω keskittyneiden termien tuottamiseksi, jossa Δω on yhtäsuuri kuin (u^ - o>c).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen vastaanotin, t u n-30 n e t t u siitä, että korjauselimet käsittävät ensimmäisen kertojaelimen (46) summa- tai erotussignaalin kertomiseksi itsellään ensimmäisen tulon muodostamiseksi, ensimmäisen suodinelimen (47, 48) ensimmäisessä tulossa olevien taajuudelle 2Δω keskittyneiden termien johtamiseksi, toisen kerto-35 jaelimen (49) erotussignaalin kertomiseksi summasignaalilla toisen tulon muodostamiseksi, toisen suodinelimen (50, 51) toisessa tulossa olevien taajuudelle 2Δω keskittyneiden ter- 20 8771 1 mien johtamiseksi, kolmannen kertojaelimen (52) ensimmäisessä ja toisessa tulossa olevien taajuudelle 2Δω keskittyneiden termien kertomiseksi keskenään kolmannen tulon tuottamiseksi, joka aikaansaa, alipäästösuodatuksen jälkeen, signaa-5 Iin käytettäväksi vahvistuksen korjaamiseen, toisen vaiheen-siirtäjän (54) joko summa- tai erosignaalin vaiheen siirtämiseksi 90°, neljännen kertojaelimen (55) summa- tai erotus-signaalin 90° vaihesiirretyn muunnoksen kertomiseksi erotus-tai vastaavasti summasignaalilla neljännen tulon muodostami-10 seksi, kolmannen suodinelimen (56, 57) neljännessä tulossa olevien taajuudelle 2Δω keskittyneiden termien johtamiseksi, viidennen kertojaelimen (58) ensimmäisessä ja toisessa tulossa taajuudelle 2Δω keskittyneiden termien kertomiseksi keskenään viidennen tulon muodostamiseksi, joka tulo, ali-15 päästösuodatuksen jälkeen, muodostaa signaalin käytettäväksi vaiheenkorjäämiseen.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen vastaanotin, tun nettu siitä, että ensimmäinen, toinen ja kolmas suo-dinelin kukin käsittävät ylipäästösuotimen (47, 50, 56), 20 joka on kytketty alipäästösuotimen (48, 51, 57) kanssa sarjaan.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen vastaanotin, tunnettu siitä, että toinen vaiheensiirtäjä (54) käsittää laajakaistaisen vaihelukitun silmukan (54).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen vastaanotin, tun nettu siitä, että laajakaistainen vaihelukittu silmukka (54) toimii myös ilmaisimena.

6. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 2-5 mukainen vastaanotin, tunnettu siitä, että se lisäksi käsit-30 tää kiinteän vahvistuksen omaavan vahvistimen (35) yhdessä haarassa sekä säädettävän vahvistuksen omaavan vahvistimen (34) toisessa haarassa ja että säädettävän vahvistuksen omaavalla vahvistimella on ohjaussisäänmeno, joka on kytketty vastaanottamaan vahvistuksenkorjaussignaali.

7. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 2-6 mukainen vastaanotin, tunnettu siitä, että 90° vaiheensiirtä-jässä (32) on ohjaussisäänmeno, joka on kytketty vastaanot- 2i 8771 1 tamaan vaiheenkorjaussignaali.

8. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 2-7 mukainen vastaanotin, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää toisen säädettävän vahvistuksen omaavan vahvistimen 5 (62), joka on kytketty eronmuodostuspiirin (24) ja ensimmäi sen kertojaelimen (46) väliin, sekä alipäästösuotimen (65), joka on kytketty ensimmäisen kertojaelimen ulostuloon ja toisen säädettävän vahvistuksen omaavan vahvistimen ohjaus-sisäänmenoon. 10 22 37711