FI87346C - Apparat foer transport av flaskor - Google Patents

Description

1 8/0^6

Laite pullojen kuljettamiseksi - Apparat för transport av flaskor 5 Tämä keksintö liittyy järjestelmään kuumien, vasta muodostettujen lasiastioiden kuljettamiseksi muodostuskoneelta hitaasti jäähdyttävän lasinjäähdytysuunin edessä olevaan paikkaan.

10 Ennen on ollut käytäntönä sijoittaa vastamuodostetut lasi-astiat liikkuvalle kuljettimelle, joka kulkee monilohkoisen I.S.-tyyppisen lasinmuodostuskoneen liikkumattomien levyjen ohitse. Astiat siirretään liikkumattomalta levyltä kuljettimelle ja sitten ne liikkuvat poispäin koneelta suorassa lin-15 jassa. Sitten vastamuodostetut pullot jäähdytetään hitaasti lämpöerojännitysten poistamiseksi sijoittamalla ne lasin-jäähdytysuunin matolle. Lasinjäähdytysuuni on melko leveä uuni, joka hyväksyy peräkkäiset pullorivit lasinjäähdytys-uunin maton tai kuljettimen liikkuessa lasinjäähdytysuunin 20 läpi. Lasinjäähdytysuuni on tavallisesti sijoitettu sen aukko suoraan kulmaan konekuljettimeen nähden; siten konekul-jettimessa olevat pullot siirretään siirtokaarteen kautta toiseen kuljettimeen, joka liikkuu aukon leveyssuunnan poikki lasinjäähdytysuuniin, kun pullojen jonoa jaksoittaisesti 25 työnnetään lasinjäähdytysuunin liikkuvan maton päälle.

Sellainen käsittelyjärjestelmä on kaavamaisesti esitetty ja kuvattu USA:n patentissa 4 193 784, julkaistu 18. maaliskuuta 1980. Kuten tässä patentissa on esitetty, konekuljettimen 30 14 pulloriviä siirretään siirtolaitteella 16 ristikkäiseen kuljettimeen 15. Tulisi huomata, että tässä patentissa viitataan muihin patentteihin, jotka kuvaavat näiden mekanismien esimerkkejä yksityiskohtaisemmin. Tämä taustatieto on liitetty tässä viittauksena sinne tarjoamaan tämän keksinnön 35 täydellisen ymmärtämisen. Siirtolaite, joka on nykyään käytössä, on väärä kuumille pulloille ja se voi suorittaa toimintansa vain määrättyyn nopeuteen asti kaatamatta astioita, 2 87546 erityisesti jos nämä astiat ovat muodoltaan korkeita ja kapeita .

Yrityksessä ratkaista siirto-ongelma on esitetty sivulle 5 taipuisien ketjujen käyttöä, kuten Rexnordin Multi-flex tai Link Belt FJG, ja niissä tapauksissa, joissa niitä käytettiin, ne havaittiin lyhytikäisiksi ja ne vaativat paljon voitelua. Tämä liiallinen voitelu aiheutti sen ongelman, että kun kuumat pullot kohtasivat haihtuvan voitelun, tulok-10 sena saattoi olla liikakuumennussärö pullossa siinä kohdassa, jossa voitelu haihtui kuuman pullon kontaktista johtuen. Käytäntönä oli voidella kuljetinhihnat tai -ketjut ja sitten polttaa pois liika voitelu ennen tuotteen koskettamista ketjuun. Tämä voitelun polttaminen kohdistamalla liekki pintaan 15 johti kuitenkin ketjun seoksen temperoimisvaikutuksen vähenemiseen, mistä seurasi lyhentynyt kestoikä.

Keksinnön tarkoituksena on siten aikaansaada laite kuumien pullojen kuljettamiseksi ilman että pullot voiteluaineen 20 haihtumisen takia rasittuvat termisesti kuljettimella liikkuessaan. Lisäksi tulee pullojen välisen etäisyyden kuljettimella matkalla jännitystenpoistouuniin pienentyä ilman, että pullot koskettavat toisiaan.

2.5 Tämä tarkoitus on saavutettu keksinnön mukaisella laitteella jonka pääasiallisimmat tunnusmerkit ilmenevät oheisen pa-. \ . tenttivaatimuksen 1 tunnusmerkeistä. Keksinnön mukaisesti pullot ohjataan muodostuskoneesta jännitystenpoistouuniin ilman että pullojen sivut koskettavat toisiaan kuten aikai-30 semmin. Koska pullot tulevat koneesta suorana viivana kul-jettimella ja niiden tulee saapua jännitystenpoistouunin etupäähän suorassa kulmassa kuljettimen liikumissuuntaan nähden, on välttämätöntä ohjata niitä 90°:n kulmassa niin, että ne ovat suoralla viivalla uunin edessä valmiina syötet-35 täviksi matolle. Pullojen välinen suhteellinen etäisyys, kun ne syötetään uuniin on erittäin merkityksellinen. Keksinnön mukaisella laitteella pulloja voidaan siirtää suhteellisen hiljaisella vauhdilla muodostuskoneesta, koska koneen tuotto 3 87546 ohjataan kahdelle vierekkäiselle kuljettimelle, jotka liikkuvat suunnilleen puolet pienemmällä nopeudella kuin käytettäessä vain yhtä kuljetinta. Kun pullot ovat kuljettimella, kuljettimien kyky muuttaa pituuttaan mahdollistaa pullojen 5 siirtämisen lähemmäksi toisiaan matolla ilman vaaraa siitä, että ne kaatuisivat kuljetuksen aikana.

Keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisessa laitteessa vastamuodostettujen, kuumien lasiastioiden siirtämiseksi 10 muodostuskoneelta lasinjäähdytysuuniin on yläosastaan joustava kuljetin, joka kulkee muodostuskoneen ohitse vastaan-ottaakseen astiat päälleen yhdessä jonossa ja kuljettaakseen astiat kaarevan kulkureitin kautta lasinjäähdytysuunin etupuolella olevaan paikkaan. Konekuljetin on sellainen, jota 15 käytetään voidellulla tehokuljettimella, joka kytkeytyy konekul jettimeen alapuolelta pitäen voiteluaineen pois kone-kuljettimen yläpinnalta ja joka käyttää konekuljetinta kulman ympäri. Toinen kuljetin, erillinen ensimmäisestä, kiinnittyy konekuljettimen ketjun osaan, joka liikkuu lasinjääh-20 dytysuunin edustan poikki. Ensimmäistä kuljetinta käytetään ensimmäisellä nopeudella ja toista kuljetinta hiukan hiljaisemmalla nopeudella. Konekuljettimen ketjun tappeja liikutetaan ennalta määrätty määrä lähemmäksi toisiaan kuljetinket-jun kulkiessa ensimmäiseltä kuljettimelta toiselle, minkä 25 tuloksena saadaan pullojen haluttu etäisyys kuljetinketjulla lasinjäähdytysuunin edessä.

,·. Toisessa suoritusmuodossa on kaksi kuljetinketjua, jotka palvelevat muodostuskonetta, mikä sallii tuotannon kuljet-30 tamisen 10-lohkoisesta, nelinkertaisen ontelon muodostavasta koneesta maksiminopeudella tuotteiden kaatumatta matkan lasin jäähdytysuuniin aikana.

Edellinen huomioon ottaen tämän keksinnön tavoitteena on 35 tarjota kuumien pullojen käsittelyjärjestelmä, joka vastaanottaa kuumat pullot liikkuvalle ketjukuljettimelle ja kuljettaa tuotteet koneelta 90 asteen kulman ympäri sijaintipaikkaan lasinjäähdytysuunin edessä erilaisella, valitulla 4 h 7 o ‘i f· pullojen etäisyydellä tuotteiden tarttumatta kulmasiirtome-kanismiin ja pullojen harventamismekanismiin.

Tämän keksinnön lisätavoitteena on käsitellä suurituottoi-5 sesta lasinmuodostuskoneesta, kuten 10-lohkoisesta, neli- syvennyksisestä I.S.-koneesta tulevaa tuotantoa sellaisella tavalla, että pullot saapuvat oikeilla etäisyyksillä lasin-jäähdytysuunin eteen minimiajassa ilman vaaraa, että pullot lämpökuormittuisivat voiteluaineen höyrystymisestä ketjukul-10 jettimessa tai että pullot tarttuisivat sivukiinnitteiseen siirtolaitteeseen.

Muut ja enemmät tavoitteet tulevat ilmeisiksi seuraavasta, liitettyihin piirustusarkkeihin kytketystä kuvauksesta, 15 joissa kuvio 1 on kaaviomainen perspektiivikuva keksinnön pullon-käsittelyjärjestelmästä; kuvio IA on kaaviomainen tasokuva kuvion 1 kuljetusjärjestelmästä ; 20 kuvio 2 on sivuprofiilikuva kuljettimen osasta muodostusko-neen edessä; kuvio 3 on yläpuolinen tasokuva kuviosta 2; kuvio 4 on suurennettu perspektiivikuva tässä keksinnössä käytetyn kuljettimen osasta; 25 kuvio 5 on perspektiivikuva kuvion 4 kuljettimen yhdestä hahlosta; . kuvio 6 on suurennettu keksinnön kuljetinkäyttöä kuvaava perspektiivikuva irrotetuin osin; kuvio 7 on sivuprofiilikuva kuviota 2 seuraavasta kuljetti-3Q men asemasta; kuvio 8 on suurennettu sivuprofiilikuva kuvion 7 osasta, joka kuva esittää kuljettimen voimansiirtojärjestelmää; kuvio 9 on kuvion 7 linjaa 9-9 pitkin otettu poikkileikkaus-kuva ; 35 kuvio 10 on kuvion 7 linjasta 10-10 otettu poikkileikkaus-kuva ; kuvio 11 on osittainen poikkileikkauskuva suurennetussa mittakaavassa otettuna kuvion 10 linjasta 11-11; 5 87546 kuvio 12 on kuvion 7 yläpuolinen tasokuva; kuvio 13 on yläpuolinen tasokuva kuljettimen kolmannesta kappaleesta, joka on kuvion 12 jatke; kuvio 14 on pitkin kuvion 13 linjaa 14-14 otettu poikkileik-5 kauskuva; kuvio 15 on sivuprofiilikuva kuvatun kuljettimen viimeisestä lohkosta; ja kuvio 16 on tasokuva kuvion 15 lohkosta.

10 Viitaten erityisesti kuvioon 1, joka on yläpuolinen tasoku va, joka esittää kaavamaisesti lasinmuodostuskoneen 10 ja lasinjäähdytysuunin 11 suhteen, muodostuskone 10 on esitetty ollen koostettuna kymmenestä yksilöllisestä lohkosta 12. Kuten kuviossa 1 on kaavamaisesti esitetty, muodostuskoneen 15 10 edessä kulkevana on ensimmäinen konekuljetin 13, joka etenee ensimmäisten viiden lohkon luota paikkaan lasinjääh-dytysuunin 11, erityisesti sen vasemmanpuoleisen sivun edessä. Oikeastaan konekuljetin 13 etenee muodostuskoneen 10 täyden pituuden ja lasinjäähdytysuunin 11 täyden leveyden.

20 Toisen konekuljettimen 14 on esitetty etenevän koneen 10 viimeisten viiden yksilöllisen lohkon 12 edestä ja se etenee lasinjäähdytysuunin 11 edessä olevaan alueeseen, mutta se etenee vain noin puoleenväliin lasinjäähdytysuunin pituutta.

25 Vastamuodostettuja pulloja, joita tuotetaan muodostuskonees-sa, liikutetaan jonossa konekuljettimille yksilöllisistä lohkoista tavallisilla ulosvienti- ja lakaisumekanismeilla, jotka ovat liittyneinä tämäntyyppisiin lasinmuodostuskonei-siin. Pullot tulevat istumaan pystyssä konekuljettimien pin-30 nalla ja ne tullaan siirtämään konekuljettimien liikkeellä lasinjäähdytysuunin 11 edessä olevaan asemaan osoittavien nuolien suuntaan.

Kumpikin konekuljetin 13 ja 14 on päätön nivelhihnakuljetin 35 muodostettuna useista metallisista nivelistä, kuten myöhemmin kuvataan kuvioiden 4 ja 5 yhteydessä.

6 87346

Tulisi huomata, että nämä kaksi kuljetinta 13 ja 14 etenevät muodostuskoneen edessä ja kulkevat horisontaalitasossa olevan kaarteen kautta edetäkseen yhtä hyvin lasinjäähdytysuu-nin edessä. Kummallakin kuljettimella on paluukappaleensa, 5 joka kulkee takaisin aloituspisteeseen seuraten olennaisesti samaa reittiä, mutta alemmalla tsaolla kuin kuviossa 1 kuvattujen kuljettimien yläosat.

Kun tuotteet ovat sijoitettuina lasinjäähdytysuunin edessä 10 täydellisiin riveihin, ne siirretään konekuljettimesta liikkuvan lasinjäähdytysuunin hihnan 15 päälle, joka on jatkuvasti liikkuva ketjuhahlohihna, joka liikkuu sen päällä olevan nuolen suuntaan kuljettaakseen tuotteet hitaasti jäähdyttävän lasinjäähdytysuunin 11 läpi. Pullojen liike kone-15 kuljettamista lasinjäähdytysuuneihin on lasinjäähdytysuunin täyttölaitteen 15 normaalitoimintaa, joka täyttölaite liikuttaa horisontaalisten työnninsauvojen paria 16 ja 17 konekul jettimien yläpinnan poikki siirtääkseen tuotteet kuljet-timilie lasinjäähdytysuunin etupuolisessa asemassa lasin-20 jäähdytysuunin hihnalle.

Tulisi ymmärtää, että työnninsauvat 16 ja 17 niiden kuljettua tuotteiden rivin läpi vastaavilla konekuljettimen osilla, joiden edessä ne ovat, nostetaan ja palautetaan takaisin .25 alkuasemiinsa lasinjäähdytysuunin täyttölaitteen 15 normaalitoiminnassa.

Järjestelmä konekul jettimen 14 kuljettamiseksi keksinnön tuotteensiirtojärjestelmän toiminnassa yleensä on kuvattu 30 kaavamaisesti kuviossa 1. Pullot, jotka tuotetaan lasinmuo- dostuskoneen 10 lohkoissa 12, siirretään normaalilla ulos-vientimekanismilla kuljettimille 13 ja 14. Tulisi ymmärtää, että viisi kuviossa 1 oikealle kuvattua lohkoa jakavat muodostetut tuotteensa kuljettimelle 13, samalla kun toiset •35 viisi kuviossa 1 vasemmalle kuvattua lohkoa jakavat tuotteensa kuljettimelle 14. Tulisi huomata, että kuljetin 14 kulkee suhteellisen suoraa linjaa ja menee sitten noin 90 astetta olevan mutkan läpi ja etenee sitten poikittain la- 7 87546 sinjäähdytysuunin 11 edessä noin puolen lasinjäähdytysuunin leveyden verran. Samalla tapaa kuljetin 13 etenee samansuuntaisesti kuljettimen 14 kanssa, kunnes se kaartuu vasemmalle, kuten kuviossa 1 on kuvattu, ja saavuttaa lasinjäähdy-5 tysuunin 11 kuljettimen 14 taaemman pään vieressä ja etenee sitten poikki lasinjäähdytysuunin 11 edustan toisen puoliskon. Syy siihen, miksi kuljettimen 13 reitti on kaarrettu pois kuljettimesta 14 on tarjota tarpeellinen tila kummankin kuljettimen reitille asennettaville normaaleille pintakäsit-10 telylaitteille. Tuotteet siirretään kuljettimilta 13 ja 14 lasinjäähdytysuunin matolle 16, kuten aiemmin on selitetty, työntömekanismilla 15. Tulisi ymmärtää, että kuljettimelta 14 tuotteet tullaan työntämään ulkopuolisina kuljettimelta 13 tulevien tuotteiden riviin nähden johtuen suhteellisesta 15 asettelusta poikki lasinjäähdytysuunin 11 päädyn. Kuitenkin lasinjäähdytysuunin vastaanottaessa tuotteet, matto tulee liikkumaan vakionopeudella siten, että tuotteet tullaan siirtämään ja kuljettamaan lasinjäähdytysuunin läpi riveissä, jotka perustuvat tuotteiden sijoittelun eroon hetkellä, 20 jolloin niitä työnnetään lasinjäähdytysuuniin. Toisin sanoen se puolisko lasinjäähdytysuunista, joka täytetään kuljettimelta 14 tulevilla tuotteilla ei saa sovittua yhteen kuljet-timella 13 kuljetettujen tuotteiden kanssa; kuitenkin se on ajoitettu siten, että tuotteet kuljettimelta 14 asettuvat 25 suoraan riviin tuotteiden kuljettimelta 13 kanssa lasinjääh-dytysuunissa, vaikka ehkä yksi rivi on toisen takana tuotteiden normaalilla horisontaalisella kohdistuksella. On yleensä tarkoituksenmukaista tuotteille lasinjäähdytysuunis-sa olla suorassa linjassa varmistaakseen sopivan käsittelyn 30 lasinjäähdytysuunin ulostulopäässä, jossa tuotteet otetaan lasinjäähdytysuunista ja kuljetetaan alueelle, jossa ne voidaan pakata laatikkoihin lähetystä varten.

Vaikka tämä keksintö on kuvattu pääasiassa laitteena pullo-'35 jen käsittelemiseksi muodostuskoneista hitaasti jäähdyttävään lasinjäähdytysuuniin, keksinnön perusta saattaisi olla yhtäläisesti käyttökelpoinen lukuisten tavaroiden siirtämiseksi alueelta toiselle ja siirron aikana tavarat vaihtaisi- 8 8 7 j 4 6 vat ja sulkeuttaisivat niiden välisiä välejä ilman minkään todella tuotetta fyysisesti koskettavan mekanismin väliintuloa, kuten oli tilanne aiemmin.

5 Viitattuna erityisesti kuvioihin 2 ja 3 tulee kuljettimen 14 tukemistapa sen kulkiessa muodostuskoneen ohi selitetyksi yksityiskohtaisesti.

Pari kanto- tai peruslaattoja 19 ja 20 tukee pareja pys-10 tysuoria jalkoja 21 ja 22. Kuviossa 2 äärimmäisen oikeassa päässä, laatan 19 yläpuolella pystysuorat jalat 21 ja 22, joita on sarjat kummallakin kuljettimen puolella kuten kuviossa 3 kuvataan, tukevat paria pystysuoria levyjä 23 ja 24. Levy 23, kuten parhaiten kuviosta 2 nähdään, on varus-15 tettu alueella kahden pystysuoran jalan 21 ja 22 välillä ulospäin etenevällä keskiöllä 25, joka on kierteitetty vastaanottamaan säätöpultti 26. Pultti 26 kiertyy keskiön 25 läpi, joka keskiö on hitsattu levyn 23 päätyyn, ja pultti etenee sen yläpuolella läpi vaakasuoran levyn 27. Kiertei-20 t.elyssä pullissa (ai ruuvissa 26 <>n i ukkomult eri 28 siihen kierteitettynä. Pultin tai ruuvin 26 pyörittäminen säätää tehokkaasti levyn 23 suhteellista sijaintia suhteessa lattia- tai peruslaattaan 19, jonka päälle kuljetusjärjestelmä on sijoitettu. Mutterin 28 irrottaminen ja ruuvin 26 pyöritti) täminen kierteitetyssä keskiössä 25 voi vaikuttaa tähän pystysuoraan säädettävyyteen.

Kuten kuvioista 2 ja 3 voidaan parhaiten nähdä, vaakasuora akseli 29 etenee levyjen 23 ja 24 välillä. Akseli 29 kannat-30 taa rullaa 30. Rullat 30 muodostavat itse asiassa paluurei-tin hahloketjukuljettimille 13 ja 14.

Kuten kuvioista 2 ja 3 voidaan parhaiten nähdä, peruslaatassa 20 on parit jalkoja 33 ja 34, jotka kannattavat paria -35 pystysuoria levyjä 35 ja 36. Kumpikin levy 35 ja 36 kannattaa vaakasuoran tapin 37 yhtä päätä, joka tappi etenee vaakasuoran uran 38 läpi, joka on varustettuna kumpaankin levyyn 35 ja 36. Urat 38 ovat itse asiassa muodostettuina myös i 9 87546 hitsattuun tukilevyyn 39. Levyt 35 ja 36 tukevat myös välillä olevaa ontelopalkkia 41, ymmärrettynä, että vaakasuora tappi 37 ei etene ainoastaan pystysuorien levyjen 36 ja 35 läpi, vaan myös ontelopalkin lävitse olevan aukon läpi si-5 ten, että tappi itse asiassa tukee osan sen palkin osan painosta, jonka läpi se kulkee. Levyt 35 ja 36 on myös kiinnitetty ontelopalkkiin 41 väliin tulevilla pulteilla ja laatoilla (ei esitetty). Edellä kuvatut H-muotoiset tukilohkot 32 tukevat vaakasuoraa levyä 42, mikä palvelee kantakseen 10 konekuljettimen hihnaa 14 rullan yläosan viereisestä pisteestä 43. Hihnan tai ketjun 14 kulkiessa rullan 30 ympäri ja sitä ohjattaessa siihen, se tuodaan ylös ja levyn 42 yli seuratakseen sitä pitkin vaakasuoraan suuntaan vasemmalle, kuten kuvioissa 2 ja 3 on kuvattu. Levyjen 23 ja 24 sekä 15 levyjen 35 ja 36 yläreunat pyrkivät pitämään ketjun sen vaakasuoralla kulkureitillä levyn 42 päällä makaavana ketjun kulkiessa kuviossa 2 esitettyjen kohti vasenta olevien nuolten suuntaan. Vaakasuora pääontelopalkki 41, kuten kuvioissa 2 ja 3 on esitetty, tukee paria pystysuoria sivulevyjä 44 ja 20 45. Levyjä 44 ja 45 kannatetaan palkilla 41 siihen hitsattu jen levyjen 46 esiintymisen välityksellä, pultit etenevät levyjen 44 ja 45 läpi levyihin, jotka vuorostaan ovat hitsattuina ontelopalkkiin 41. Levyt 46 on kuvattu kaaviomai-sesti kuviossa 2. Levyt 44 ja 45 kannattavat myös vaakasuo-25 rasti niiden välissä etenevää akselia 47. Akselin 47 päitä kannetaan tukilaakereissa 48. Kumpaakin tukilaakeria vuorostaan kannatetaan vaakasuorilla ohjausurilla 49 ja 50, jotka on asennettu levyjen 44 ja 45 ulkosivuihin. Poikkipalkki 51 etenee ohjausurien 49 ja 50 oikeanpuoleisten päiden välillä. 30 Poikkipalkki 51 palvelee tukena säätöruuvin 52 kierteitetyl-le päälle. Ruuvin 52 toinen pää on kiinnitetty pyörivästi hoikkiin 53, joka on kiinnitetty tukilaakeriin 48. Tulisi ymmärtää, että säätöruuvi on kummankin akselin 47 pään vieressä niin, että akselin 47 kumpaakin päätä voidaan säätää 35 horisontaalisesti sitä tarkoitusta varten, että se nostaa pois välykset käyttöketjusta kuvatusti. Akseli 47 tukee kummallakin sivullaan levyjen 44 ja 45 ja ontelopalkin 41 välillä paria ketjurattaita 54. Ketjurattaat 54 ovat välitäh- 10 8 7 346 tipyöriä, jotka kannattavat paria erilleensijoitettuja käyt-tötyönninketjuja yleisesti osoitettuina 55 ja yksityiskohtaisemmin esitettyinä kuviossa 6.

5 Viitaten kuvioihin 4 ja 5 kuvataan kannattavien kuljettimien 13 ja 14 yksityiskohta. Molemmat kuljettimet 13 ja 14 ovat pääasiallisesti identtisiä ja koostuvat useista yleisesti litteistä levymäisistä elimistä 56 asetettuina niiden pitkä dimensio vaakasuoraan ja leveysdimensio pystysuoraan. Pyöreä 10 aukko 57 on varustettuna elimen 56 toiseen päähän ja vaakasuoraan etenevä ura 58 on muodostettuna elementin 56 vastapäisen pään viereen. Tulisi myös huomioida, että elementin sivulevyt, jotka ovat uran 58 ylä- ja alapuolella, ovat ul-kopuolisesti taivutettuja kuten 59 ja 60 ulkopuolisten tai-15 vutusten suunnan ollessa vastakkaiset, kuten kuviossa 5 selvästi on esitetty. Yksi kokoonpano näistä elementeistä 56 on esitetty kuviossa 5, jossa kaikki elementit ovat identtisiä ulkopuolisen elementin 61, joka on muodostettu reiästä toisessa ja pitkänomainen ura toisessa päässä, muodostaessa 20 poikkeuksen. Kuitenkaan tätä elementtiä ei ole taivutettu eikä kaarrettu, mutta se on kaikissa muissa suhteissa olennaisesti sama kuin elementti 56. Erityisesti elementissä 61, vaikka se on litteä koko pituudeltaan, on elementin 56 reikään 57 ja uraan 58 verrattavissa oleva reikä. Elementit on •25 liitetty yhteen vaakasuorasti etenevillä tapeilla 62. Tapit 62 ovat niistä päistään, jotka etenevät elementin 61 sivujen toisella puolella, varustettuja suurennetuilla rullan kaltaisilla elimillä 63. Samalla kun kuljetin 14 kuvattuna yksityiskohtaisesti viitattuna kuvioihin 4 ja 5 on yleisesti 30 FMC Corporation:sta ostettu kohta, sen ulkomuotoa muutettiin siinä määrin, että reikä 57 siirrettiin kohti uraa 58 pidemmän alueen saamiseksi reiän 57 ja elementin 56 pään välille. Tässä muodossa keksittiin, että kun kuljetin 14 on taipuneena siten, että se tulee kääntymään kulmauksesta, reiän 57 '35 viereinen pää on riittävän pitkä, ettei se tule olemaan pysähdyksissä viereisen vastakkaisen pään kohotetuilla tai kaarretuilla alueilla 59 tai 60 ja estä tai rajoita elementtien 56 suhteellista sivuliikettä toistensa suhteen. Alkupe- ti li β 7 ό 4 6 räisissä FMC elementeissä 56, reikä 57 olisi 5.8 millimetriä päästä samalla kun elementin 56 kokonaispituus olisi 56.6 mm. Muunnelmassa reikää siirretään siten, että se on vähintään 8.9 mm elementin päästä.

5 Käyttöketju 55 on parhaiten kuvattu kuviossa 6, joka on katkonainen perspektiivi osiinsa hajoitettuna ja eliminoiduin osin kuvatakseen pohjimmiltaan kaksi käyttöketjua, jotka perustuvat kuljettimen 14 käyttämiseksi olevaan mekanismiin. 10 Kuten aiemmin on selitetty, H-muotoisia tukilohkoja 32 kannetaan kierteitettyjen pulttien 64 ja 65 parin yläpäissä. Pulttien 64 ja 65 yläpäät on varustettu vaakasuorilla niiden läpi poratuilla käytävillä, joiden läpi tappien 66 pari ete-nee tappien edetessä myös H-muotoisten elinten 32 jalkoihin 15 muodostettujen aukkojen läpi. Tällä tavalla pulttien 64 ja 65 yläpäät kannattavat levyä 32 nostetussa asemassaan. Pulttien 64 ja 65 alempi pää kantaa muttereiden 67 ja 68 paria mutteri 67 kierteitettynä pultteihin 64 ja 65 vaakasuoran poikittaislevyn 69 yläpuolelle, joka on hitsattu keskeltä 20 vaakasuoraan, pitkänomaiseen palkkiin 70, joka vuorostaan on hitsattu onttoon vaakasuoraan palkkiin 41. Siten voidaaan nähdä, että H-muot.oisen elimen 32, joka vuorostaan kannattaa kuljettimen 14 alla makaavaa levyä 42, korkeutta voidaan säätää pystysuuntaisesti muttereiden 67 ja 68 säädöllä pult-.25 tien 64 ja 65 suhteen. Poikittaiselin 71, joka on hitsattu ontelopalkin 41 yläosaan, palvelee pelkästään pulttien 64 ja 65 yläpäiden paikallistimena hetkellä, jolloin levyt on asennettu siihen ja elimen 71 läpi olevat reiät ovat huomattavasti suurempia halkaisijaltaan kuin pulttien 64 ja 65 30 halkaisija.

Edellä olevan mukaan voidaan nähdä, että kuljetinta 14 ohjataan, mitä vaakatasoon tulee, sen alapuolisen levyn 42 tuella.

35

Kuten aiemmin on osoitettu, käyttöketjuja 55 ohjataan kuljettimen 14 vastakkaisilla puolilla ja ne etenevät toisessa päässään välitähtipyörän 54 ympäri. Viitaten kuvioon 6, kum- i2 87 546 pikin ketjuista 55 on rullien sarjan muodossa, jotka rullat on liitetty yhteen hahloilla 73. Pitkin ketjujen 55 ulkopuolta hahlot ovat säännöllisiä yhdyshahloja; kuitenkin kohti ketjujen sisäpuolta kukin liittävistä hahloista 73 on 5 käänteisen T-muotoisen elimen 74 muodossa, T:n poikittaisella palvellen vierekkäisten rullien yhdistävänä hahlona samalla, kun elimen 74 pystyosa kantaa hitsattua, suoraa liuskaelintä 75, jonka läpi on varustettu reikä 76. Liuska-elimet 75 on hitsattu elinten 74 yläpuolille sellaisella 10 tavalla, että ne ovat kohtisuoria vaakasuunnassa toistensa kanssa koko ketjun 55 täydellä pituudella. Ketjujen 55 rullat 72 lepäävät parin toisistaan erilleen asetettuja raiteita 77 ja 78 päällä ja ovat niiden tukemina. Kumpikin raiteista 77 ja 78 on varustettu kohotetulla reunalla 79 kohti 15 kunkin raiteen sisäpuolta. Kukin liuskaelimistä 75 kantaa nivelöidysti asennettua käyttösakaraa 80. Kussakin sakarassa 80 on pystysuora pinta 81, joka on sovitettu koskettamaan kuljettimen 14 vaakasuorien tappien 62 rullamaisia elimiä. Kussakin sakarassa 80 on myös vaakasuora pinta 82, joka on 20 sovitettu lepäämään vaakasuoran nokkaraiteen 83 päällä. Sakarat 80 on asennettu liuskaelimiin 75 vaakasuoran saranata-pin 84 välityksellä. Kuten kuviosta 6 voidaan nähdä, saka-• · . roissa 80 on niiden tukitapit 84 kohti etupäätään siten, että tappien 84 kiertymisakseli on runsaasti sakaroiden pai--25 nokeskipisteen etupuolella, ja ilman nokkaraiteen 83 tukea sakarat kiertyisivät myötäpäivään saranatapin 84 akselin ympäri. Saranatapin 84 aksiaalinen sijainti ylläpidetään sakarassa poikkikiilalla, joka on pantu tapissa olevasta aukosta sisään pystysuoran loven 85 alueella, joka lovi on 30 muodostettu sakaran 80 vaakasuoran varren alueen yläosaan. Kuten kuvioissa 2 ja 7 on parhaiten kuvattu, ohjausraiteet 77 ja 78 etenevät lähtien suurinpiirtein välitähtipyörän 54 huipun kohdalta vaakasuunnassa sinne, missä käyttöketju-pyörien 86 pari kytkeytyy ketjuun 55. Käyttöketjupyörissä 35 86, joista on yksi kuljettimen kummallakin sivulla, on ham paat, jotka kytkeytyvät joka toiseen rullasarjaan ja ne vetävät käyttöketjuja 55 oikealta vasemmalle, kuten kuvioissa 2, 7 ja 8 on kuvattu. Kuljettuaan ketjupyörien 86 ympäri, 13 8 7 S 4 6 käyttöketjut 55 ohjataan takaisin välitähtipyöriin 54 vaakasuuntaisilla ohjaimilla 87. Käyttösakarat 80 pidetään myös pinnat 81 pystysuorina vaakasuorien pintojen 82 kytkennällä ohjaintankoon 88. Sakaroiden 80 aseman ylläpitämisellä nii-5 den normaalissa esijännitetyssä tilassa ne saadaan helpommin käsiin ja pidettyä oikeassa asennossa hetkellä, jolloin ne kytkeytyvät välipyörään 54, jonka ympäri ne tulevat kulkemaan asentoon, jossa ne koskettavat kuljetintappien 62 päitä 63. Sekä ohjain 87 että 88 on tuettu pystysuorista levyistä 10 44 ja 45 toisista ja parista vastakkaisia pystysuoria levyjä 89 ja 90 toisista päistään.

Kuten kuvioista 7 ja 8 parhaiten nähdään, palkki 41 päättyy pisteessä 91 vasemmassa päässään. Kuten kuvioista 7 ja 8 15 parhaiten nähdään, käyttöketjupyörät 86 on asennettu vaakasuoraan käyttöakseliin 92. Käyttöakseli 92 on asennettu molemmilta sivuiltaan tukilaakeriin 93. Tukilaakerit 93 on tuettu pystysuorien levyjen 89 ja 90 ulkopuolelta säätöruu-veilla 94, jotka etenevät vaakasuorien levyjen 95 läpi, jot-20 ka on kiinnitetty levyjen 89 ja 90 ulkopintaan, ymmärrettynä se, että akselin 92 kumpaakin päätä tuetaan pystysuoraa säätöä varten tavalla, joka on kuvattu yksityiskohtaisesti kuviossa 8 .

25 Kuten kuvioissa 1 ja 11 on yksityiskohtaisesti kuvattu, akseli 92 kantaa käyttöhihnapyörää 96, joka on kiinnitetty sen pidennettyyn päähän. Hihnapyörässä 96 on hihna 97, joka ete-nee sen ympäri ja myös hihnapyörän 98 ympäri, joka on asennettu käyttömoottorin 99 akseliin. Siten voidaan nähdä, että 30 käyttömoottorin 99 toiminnalla käytetään käyttöketjupyöriä 86 ketjujen 55 vetämiseksi ja vuorostaan sakaroita 80, jotka ovat kosketuksissa kuljettimen 14 tappien päiden kanssa, kuljettimen liikuttamiseksi asemasta muodostuskoneen edessä hitaasti jäähdyttävän lasinjäähdytysuunin 11 suuntaan.

35

Myöskin levyjen 89 ja 90 välissä etenevänä on vaakasuora akseli 100, jonka päät on tuettu tukilaakereihin 101. Tukilaakerit 101 on asennettu vaakasuuntaista säätöä varten oh- 14 87546 jainkiskoihin 102 vaakasuuntaisilla ruuveilla 103. Tukilaa-kerit 101 ovat myös pystysuuntaisesti säädettävissä ruuveilla 104, jotka etenevät kiinnitetyn vaakasuoran palkin 105 läpi. Akseli 100, kuten kuviosta 10 parhaiten nähdään, tukee 5 välihihnapyörää 106, jonka ympäri magneettihihna 107 on tuettu. Magneettihihna 107 on pantu kokoon useista magneet-tipidikkeistä 108, jotka on pultattu yksittäisten hahlojen 109 yläpinnalle, jotka on liitetty viereisten magneettipi-dikkeiden hahlojen kanssa vaakasuorilla tapeilla 110. Mag-10 neettipidikkeet on asennettu hahloihin 109 kierteitetyillä pulteilla ja muttereilla 111.

Yksittäisten hahlojen 109 puolelle vastapäätä magneettipi-dikkeitä 108 on hitsattu U:n muotoiset ohjainlevyt 112. Ne 15 etenevät välihihnapyörän 106 ulkopuoleiseen kehään ja ovat sen kehän rajoittamina. Hihnapyörän 106 ulkokehä tukee mag-neettihihnaa kytkeytymällä vaakasuorien hahlojen 109 kanssa, jotka etenevät yli välihihnapyörän 106 leveyden. Kuten parhaiten kuvioista 7, 8, 10 ja 11 nähdään, välihihnapyörä 106 20 kannattaa magneettihihnaa 107 alueella kuljettimen 14 alapuolella ja hihnapyörän korkeus on sellainen, että magneet-tipidikkeessä 108 kannetut magneetit kiinnittyvät magneettisesti ja tulevat olennaisesti lukituiksi kuljettimen 14 alapuolelle.

25

Kuten edellä kuvattiin, kuljettimessa 14 on vaakasuuntaiset tapit 62, jotka etenevät sen poikki ja liittävät ja pitävät kaikkia hahloja 56 vaakasuorilla urilla, jotka on muodostettu toisiin päihin, ja pyöreillä rei'illa, jotka on muodos-30 tettu kuljettimen 14 yksittäisten hahlojen toisiin päihin.

Kuljettimen hahloja 56 ja tappeja, jotka pitävät ne kokoonpantuina kuten edellä kuvattiin, käytetään vasemmalle kuten kuvioissa 7, 8 ja 11 kuvataan, sen seikan johdosta, että sakaroita 80 pidetään niiden asennossa pinnat 81 ylöspäin 35 vaakasuoran nokkaraiteen 83 toimesta. Kuitenkin nokkaraide 83 keskeytyy kohdassa 113 ja, kuten kuviossa 11 esitetään, sakara 80 jättäessään nokkaraiteen 83 kiertyy myötäpäivään, i is «7546 kuten kuviossa 11 esitetään, jossa sakara 80A on alkanut kiertyä myötäpäivään.

Sitten, kun pidikkeet 108, jotka sisältävät magneetit, ovat 5 lukkiutuneet kuljettimen 14 pohjaan ennen sakaroiden 80A lähtemistä tai kiertymistä myötäpäivään, sakarat jatkavat kuljettimen 14 vetämistä vasemmalle, kuten kuviossa 11 kuvataan tähän pisteeseen 113 asti. Kuitenkin magneettiketjua tai hihnaa käytetään hiukan pienemmällä lineaarisella no-10 peudella, kuin mitä käyttöketjujen 55 lineaarinen nopeus on. Tämä ero nopeudessa pisteessä, joka esitetään kuviossa 11, jossa sakara 80A on alkanut kiertyä myötäpäivään, kuvaa sitä, kuinka kuljettimen 14 tappia 62 liikutetaan oikeastaan taaksepäin hahlojen uritetuissa päissä ottaakseen asennon, 15 joka on kuvattu vasemmalle kuviossa 11, jossa etäisyydet tappien välillä tulevat olemaan pienempiä kuin edeltävä etäisyys vierekkäisten tappien 62 välillä, siten itse asiassa lyhentäen kuljettimen 14 pituutta pisteessä, jossa käyt-töketju 55 siirtää kuljettimen 14 liikkeen magneettihihnan 20 107 vaikutukseen. Kuten voidaan nähdä vasemmalla kuviossa 11, kaikki sakarat 80 ovat kiertyneet pisteeseen, jossa ne eivät enää vaikuta ketjun 14 tappeihin 62 ja tässä pisteessä ketjun 14 pituus on lukittu hiukan pienempiin rakoihin kuin edellä. Tämä itse asiassa sallii sellaisten tuotteiden, ku-25 ten lasitavaroiden, jotka on sijoitettu kuljettimen 14 pinnalle, liikuttamisen automaattisesti lähemmäksi yhteen, kuten kuvataan kuviossa 8, jossa astioiden pohjilla esitetään olevan vähemmän rakoa vierekkäisten välillä johtuen magneettihihnan ja kuljettimen 14 vapauttamisen järjestelyillä 30 käyttöketjuilla 55 ja niiden sakaroilla. Kuten kuviossa 8 parhaiten kuvataan, magneettihihnalla 107 saavuttaessaan pisteen, jossa se tulee kuljettimen 14 alapuolen puoleensa-vetämäksi, on sen hahlo 109, joka yleisesti on litteän levyn 109 muodossa, välihihnapyörän 106 reunuksen tukemana. Levy 35 109 sivuamishetkellä, jolloin magneettihihna alkaa tulla liikutetuksi lineaariseen suuntaan kuljettimen 14 kanssa, tulee parin erilleen sijoitettuja nokkaraiteita 114 tukemaksi. Nokkaraiteita 114 kannatetaan niiden etu- tai oikeanpuo- 16 β 7 ο 4 6 lisistä päistä kierteitettyjen pulttien 115 parilla. Nokka-raiteet 114 konvergoivat kohti vasenta ja tulevat pariksi erilleen asetettuja ohjainpalkkeja 116. Nämä ohjainpalkit 116 ovat poikkipalkkien 117 tukemana. Poikkipalkit 117 on 5 tuettu samaan tapaan, kuin H-muotoiset lohkot 32, kuten kuviossa 9 yksityiskohtaisemmin kuvataan, ymmärrettynä, että kaikki poikkipalkit 117 ovat olennaisesti identtisiä ja olennaisesti samaan tapaan kannatettuja kuin kuviossa 9 esitetyt poikittaislohkot 32.

10

Kuten edellä osoitettiin, kuvion 8 yhteydessä, ontto vaakasuora palkki 41 keskeytyy kohdassa 91 ennen magneettihih-naa varten olevan välihihnapyörän 106 sijaintipaikkaa. Mag-neettihihnan sijaintipaikan jälkeen on varustettu erillinen 15 jatke 118 vastaavasta rakenteesta, kuin ontelopalkki 41.

Tämän tukipalkin 118 äärimmäisessä vasemmassa päässä palkin päässä on puolikas pystysuoraa saranaa 120 (katso kuvio 13). Toinen puolikas pystysuorasta saranasta 120 on kytketty käyrään I-palkkiin 121. I-palkki 121, kuten kuviosta 14 parhai-20 ten nähdään, etenee saranasta 120 lähtien kulmassa, mikä kuvaa yleisesti 90 astetta toiseen saranaan 122. Tulisi huomioida, että saranan 120 vieressä kuljetinta 14 kannatetaan korokkeelta tai pöhjalaatalta 123. Pohjalaatta 123 kannattaa pystysuoria levyjä 124, jotka vuorostaan kannattavat tuki-25 palkin 118 toista päätä vastaavaan tapaan, kuin levyjä 35 tuettiin jaloilla 33 ja 34 perustalta 20. Käyrän I-palkin 121 pää on myös tuettu saranan 120 kautta pystysuorilla levyillä 124 ja peruslaatalla 123. Palkilla 107 on myös sen vastakkainen pää saranan 112 kohdalla tuettu peruslaatalla 30 125 pystysuorilla levyillä 126, jotka on asennettu perus- laattaan 125. Pystysuorat levyt on asennettu säädettävästi peruslaattaan 125 samaan tapaan, kuin pystysuorat levyt 35 ja 36, mikä kuvattiin kuvioiden 2 ja 3 yhteydessä.

35 Kuten kuviosta 14 parhaiten nähdään, saranassa 122 on sen oikeanpuoleinen osa muodostettu I-paLkin 121 päähän ja sen vasemmanpuoleinen tai alempi osa on muodostettu levy 127 kiinnitettynä levyyn 126. Levy 126, jollainen samanlainen l! i7 87546 levy on vastakkaisella puolella, kantaa ontelopalkin 128 toista päätä, joka ontelopalkki on pöhjinuniltaan samaa ulkomuotoa kuin aiemmin kuvattu, kuviossa 9 esitetty palkki 41. Palkki 128 etenee korokkeelta 125 päätykorokkeeseen 129 ku-5 ten kuvioissa 15 ja 16 on esitetty. Ymmärretään, että ontelopalkki 128 kannattaa lukuisia H-muotoisia tukilohkoja 117 tavalla, jolla edellä kuvattu palkki 41 kannatti H-muotoisia tukilohkoja 32. Koroke 129 kannattaa paria erilleen asetettuja pystysuoria levyjä 130 ja 131. Levyjä 130 ja 131 kanna-10 tetaan korokkeelta 129 edellä kuvatuilla pystysuorilla jaloilla ja säätöruuvijärjestelyllä levyjen 130 ja 131 korkeuden säätämiseksi lattian suhteen. Levyt 130 ja 131 tukevat myös laakereita käyttöketjupyörää 132 varten, joka kytkeytyy magneettihihnan 107 vaakasuoriin tappeihin 110. Ketjupyörää 15 132 käytetään vastapäivään, kuten kuviossa 15 kuvataan. Ket- jupyörä 132 on asennettu käyttöakseliin 133. Kuten kuviossa 1 on kuvattu, käyttöakselia 133 käytetään sähkömoottorilta 134 säätönopeuksisella voimansiirrolla 135.

20 Kuten edellä on kuvattu, magneettihihnaa 107 ohjataan sen liikeradan läpi kaarteen kautta asentoon, jossa sen suoraa osaa, esitetty yksityiskohtaisesti kuvioissa 15 ja 16, ohjataan lineaarisen suorassa linjassa samalla, kun se samaan aikaan kantaa kanssaan konekuljetinta 14.

-25

Kuten saatettiin ymmärtää, konekuljetin 14, kuten kuvioiden 4 ja 5 yhteydessä kuvattiin, on päältä joustava ketju siinä mielessä, että sitä voidaan kuljettaa läpi kulmien, jotka ovat kohtisuoria sen pääasialliseen pintaan nähden ja pysyä 30 silti Iitteinä. Tulisi myös ymmärtää, että magneettinen käyttöhihna, joka on itse asiassa lukittu kuljettimeen 14, on käyttövoimana kuljettimelle sen jälkeen, kun käyttöketjut ovat päästäneet kuljettimen magneettihihnalle. Kuljettimen 14 liikeradan vasemmanpuoleisessa päässä, kuten kuviossa 15 35 on kuvattu, magneettihihnaa käytetään hihnapyörän 132 ympäri ja se seuraa yleisesti hihnapyörän ulkopuolisia ääriviivoja. Suurin piirtein käyttöakselin 133 vastakkaisessa vaakasuuntaisessa asemassa hihna 14 erottautuu magneettihihnasta 107 is B 7 5 4 6 ja kuljetin 14 tekee silmukan alas ja sitten sen paluureitti kulkee yli vastaanottorullan 136. Rulla 136 on asennettu vaakasuoraan varteen, joka on nivelöity vaakasuuntaiseen varteen 137, joka on nivelöity levyyn 130. Ohitettuaan vas-5 taanottopyörän 136 kuljetin 14 palaa välihihnapyörälle 30, kuten kuviossa 2 esitetään. Tällä paluumatkalla kuljetinta 14 kannatetaan alapuolelta jatkuvalla levyllä 138, kuten kuviossa 9 esitetään. Eri pisteissä pitkin kuljettimen 14 paluumatkaa, kuljettimen kannatinlevyä 138 tuetaan kulmaja-10 lustoilla 139, jotka vuorostaan on kiinnitetty pystysuoriin tukiin 140. Kuljettimen 14 paluun kulman ympäri aikana käytetään painelevyä 141 ylläpitämään kuljettimen 14 yläpinnan vaakasuuntaisessa asennossa ja yleensä kosketuksessa alla olevan ohjain- ja tukilevyn 138 kanssa. Tämä on kuljettimen 15 14 melko pehmeän paluun varmistamiseksi. Lisäksi paluumatkan saavuttaessa välihihnapyörän 30 viereisen alueen, rullien 142 ja 143 paria käytetään tuomaan hihnan tai kuljettimen 14 taso vaakasuuntaiseen samansuuntaisuuteen välihihnapuolan 30 pohjan ulkokehän kanssa.

20

Edeltävä kuvaus on käsitellyt kuljettimen 14 käyttämisjärjestelmää. Tulisi olla ilmeistä, että kuviossa 1 yksityiskohtaisesti esitettyä kuljetinta 13 käytetään myös pääpiirteittäin identtiseen tapaan, kuin kuljettimen 14 suhteen on r25 yksityiskohtaisesti kuvattu. Tässä jälleen, kuljettimen 13 - - suhteen, sen pituus lyhenee myös sen asemapaikan vieressä, jossa magneettihihna ottaa ohjauksen käyttöketjulta 55. Kuljetin 14 kantaa puolet muodostuskoneessa 10 tuotetuista tuotteista sijaintipaikkaan lasinjäähdytysuunin 11 edessä, 30 missä paikassa ne sitten työnnetään lasinjäähdytysuunin matolle 16. Samalla lisäksi kuljetin 13 kantaa toisen puolikkaan koneessa 10 sijaintipaikkaan, joka on kuljettimella 14 olevien tuotteiden miehittämän paikan takana, tuotetuista tuotteista paikkaan poikki lasinjäähdytysuunin 11 edustan ja 35 jälleen f.uot.teet työnnetään ku 1 jettimelta 13 lasi n jäähdytys-uunin Il matolle 16.

li ι 9 Ö 7 o 6

Sellaisella käyttöjärjestelmällä kuten edellä on yksityiskohtaisesti kuvattu voidaan havaita, että kuljettimien tarvitsee vain kulkea niin nopeasti kuin on tarpeellista tuotteiden kuljettamiseksi koneilta lasinjäähdytysuunien edessä 5 olevaan sijaintipaikkaan. Lisäksi pullojen välinen todellinen etäisyys niitä siirrettäessä kuljettimille 13 ja 14 saattaa edellyttää tiettyä etäisyyttä, mutta kuljettuaan edelleen paikkaan, jossa kuljettimet tulevat magneettihihno-jen liikkeen kontrolloimiksi, pullojen välinen etäisyys on 10 pienentynyt merkittävästi, ja on tutkittu, että tämä pienennys voisi olla suunnilleen 7-15 %. Tällä tavalla on mahdollista kantaa tai kuljettaa helposti kaikki kymmenlohkoisessa nelionkaloisessa muodostuskoneessa tuotetut tuotteet.

15 Samalla kun nokkaraiteessa 83 on kuvattu olevan päätepisteen tai aseman 112, jossa sakarat 80 tipahtavat nokkaraiteesta päästääkseen irti käyttökytkeytymisensä kuljettimeen, tulisi olla ilmeistä, että todellinen nokkaraide 83 voidaan tehdä päätyosa suhteellisen liikuteltavana kappaleena joko piden-20 tämään tai lyhentämään raiteen todellista pituutta siten, että sakaroiden irti tipahtamispiste voi olla säädettävä. Tämä säätö voi muodostua pitkittäisestä päätyosan jaosta toinen puolisko asennettuna kehikkoon kammella ja rattaalla kehikossa olevan päätykappaleen käyttämiseksi.

25

Edellisessä kuvauksessa voidaan havaita, että keksintö tarjoaa kuljetin järjestelmän pullojen kuljettamiseksi muodos-tuskoneelta lasinjäähdytysuuniin ja pullojen välisen etäisyyden muuttamiseksi jatkuvassa kuljettimessa.

Claims (8)

20 87 346

1. Laite pullojen kuljettamiseksi moniosaiselta lasinmuo-dostuskoneelta (10) päättömällä taipuisalla lamellihihnakul-jettimella (13, 14) jäähdytyskanavaan (11), tunnettu siitä, 5 että se käsittää ensimmäisen käyttöelimen (80, 99, 86), joka tarttuu kuljettimen vaakasuuntaisten tappien (62) päihin (63) tarkoituksella siirtää kuljetin lasinmuodostusosien muodostaman rivin (12) ohi pullojen vastaanottamiseksi ja kuljettamiseksi kuljettimella yhtenä ainoana rivinä ja en-10 simmäisellä lineaarisella nopeudella, ja toisen käyttöelimen (134, 107-112), joka tarttuu kuljettimeen tarkoituksella käyttää sitä toisella lineaarisella nopeudella, jolloin toinen käyttöelin siirtää kuljetinta kaarta pitkin ja jäähdy-tyskanavan (11) sisäänsyöttöpään ohi ja toista käyttöelintä 15 käytetään alhaisemmalla nopeudella kuin ensimmäistä niin, että tapit (62), jotka pitävät lamelleja kuljettimessa, siirtyvät lähemmäksi toisiaan sen jälkeen, kun pullot on sijoitettu kuljettimelle tarkoituksella siirtää myös pulloja lähemmäksi toisiaan, kun toinen käyttöelin siirtää kuljetin-20 ta ja pulloja jäähdytyskanavan kohdalle, ja että laite käsittää elimiä (138) lamellinauhakuljettimen ohjaamiseksi kun tämä palautuu asentoon koneen muodostusosien edessä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, 25 että toinen käyttöelin käsittää pitkänomaisen, päättömän ketjun (107), joka kulkee kuljettimen hihnan (13, 14) alapuolella, tarttumispisteestä alkaen, jäähdytyskanavan (11) edustan ohi, pitkänomaisen ketjun kantaman magneettirivin, jotka magneetit on sovitettu lukkiutumaan kuljettimen alle, 30 sekä elimet (132, 134) päättömän ketjun käyttämiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäinen käyttöväline käsittää kaksi erillään toisistaan kulkevaa päätöntä ketjua (55), lukuisia mainittuihin 35 ketjuihin nivelöidysti asennettuja sakaroita (80), jotka on sovitettu tarttumaan kuljettimessa oleviin ulospäin ulkone-viin tappeihin (62), nokkavälineen (83) sakaroiden 2ΐ β 7 ό 4 6 pitämiseksi tappeihin tarttuneina kuljettimen tietyn kulku-matkan aikana ja sakaroiden sallimiseksi kiertyä irti tartunnasta tappeihin kuljettimen saavuttaessa määrätyn kohdan (113) radallaan. 5

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että nokkaelin (83) ulottuu siihen kohtaan (113), jossa toisen käyttöelimen (107) magneetit ovat tarttuneina kuljetti-meen, jolloin nokka sillä hetkellä lakkaa pitämästä sakaroi- 10 ta (80) tarttuneina tappeihin (62).

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että elin lamellihihnakuljettimen (13, 14) kannattamiseksi käsittää telan (30) , joka on sovitettu pyöritettäväksi vaa- 15 kasuuntaisen akselin ympäri ja joka sijaitsee kuljettimen radan päässä välittömästi ennen kulkua muodostuskoneen edessä.

6. Patenttivaatimuksen l mukainen laite, tunnettu säätö-20 elimestä (52) joka on yhdistetty ketjupyörään (86) kuljettimen ja käyttöketjun pituuden säätämiseksi lämmöstä johtuvan kieroutumisen kompensoimiseksi.

7. Patenttivaatimuksen l mukainen laite, tunnettu siitä, 25 että ketjukuljettimessa (13, 14) on lukuisia vaakasuuntaisia tappeja (62), jotka ulottuvat kuljettimen liikeradan poikki ja joita pitävät koossa pystysuuntaan ulottuvat, vaakasuuntaiset lenkit (56). .30

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että sekä ensimmäinen että toinen käyttöelin käsittävät päättömiä ketjuja (55, 107), jotka ovat kahden erillään olevan ohjausketjupyörän (86, 54, 132, 106) kannattamia, jolloin ensimmäisessä käyttöelimessä on sakarat (80) kuljetti-35 meen tarttumiseksi, jotka sakarat ovat päättömän ketjun (55) kannattamia, ja elin (99), joka ketjupyörään (86) yhdistettynä kannattaa päättömän ketjun etupäätä käyttöketjun käyttämiseksi . 22 8 7 3 4 6