FI86896B - Foerfarande foer blekning av cellulosamassa. - Google Patents
Foerfarande foer blekning av cellulosamassa. Download PDFInfo
- Publication number
- FI86896B FI86896B FI892151A FI892151A FI86896B FI 86896 B FI86896 B FI 86896B FI 892151 A FI892151 A FI 892151A FI 892151 A FI892151 A FI 892151A FI 86896 B FI86896 B FI 86896B
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- bleaching
- pulp
- oxygen
- chlorine
- enzyme
- Prior art date
Links
Classifications
-
- D—TEXTILES; PAPER
- D21—PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
- D21C—PRODUCTION OF CELLULOSE BY REMOVING NON-CELLULOSE SUBSTANCES FROM CELLULOSE-CONTAINING MATERIALS; REGENERATION OF PULPING LIQUORS; APPARATUS THEREFOR
- D21C9/00—After-treatment of cellulose pulp, e.g. of wood pulp, or cotton linters ; Treatment of dilute or dewatered pulp or process improvement taking place after obtaining the raw cellulosic material and not provided for elsewhere
- D21C9/10—Bleaching ; Apparatus therefor
- D21C9/12—Bleaching ; Apparatus therefor with halogens or halogen-containing compounds
- D21C9/14—Bleaching ; Apparatus therefor with halogens or halogen-containing compounds with ClO2 or chlorites
- D21C9/144—Bleaching ; Apparatus therefor with halogens or halogen-containing compounds with ClO2 or chlorites with ClO2/Cl2 and other bleaching agents in a multistage process
-
- D—TEXTILES; PAPER
- D21—PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
- D21C—PRODUCTION OF CELLULOSE BY REMOVING NON-CELLULOSE SUBSTANCES FROM CELLULOSE-CONTAINING MATERIALS; REGENERATION OF PULPING LIQUORS; APPARATUS THEREFOR
- D21C5/00—Other processes for obtaining cellulose, e.g. cooking cotton linters ; Processes characterised by the choice of cellulose-containing starting materials
- D21C5/005—Treatment of cellulose-containing material with microorganisms or enzymes
-
- D—TEXTILES; PAPER
- D21—PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
- D21C—PRODUCTION OF CELLULOSE BY REMOVING NON-CELLULOSE SUBSTANCES FROM CELLULOSE-CONTAINING MATERIALS; REGENERATION OF PULPING LIQUORS; APPARATUS THEREFOR
- D21C9/00—After-treatment of cellulose pulp, e.g. of wood pulp, or cotton linters ; Treatment of dilute or dewatered pulp or process improvement taking place after obtaining the raw cellulosic material and not provided for elsewhere
- D21C9/10—Bleaching ; Apparatus therefor
- D21C9/1057—Multistage, with compounds cited in more than one sub-group D21C9/10, D21C9/12, D21C9/16
-
- D—TEXTILES; PAPER
- D21—PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
- D21C—PRODUCTION OF CELLULOSE BY REMOVING NON-CELLULOSE SUBSTANCES FROM CELLULOSE-CONTAINING MATERIALS; REGENERATION OF PULPING LIQUORS; APPARATUS THEREFOR
- D21C9/00—After-treatment of cellulose pulp, e.g. of wood pulp, or cotton linters ; Treatment of dilute or dewatered pulp or process improvement taking place after obtaining the raw cellulosic material and not provided for elsewhere
- D21C9/10—Bleaching ; Apparatus therefor
- D21C9/147—Bleaching ; Apparatus therefor with oxygen or its allotropic modifications
Description
86896
MENETELMÄ SELLULOOSAMASSAN VALKAISEMISEKSI
Tämän keksinnön kohteena on menetelmä selluloosamassan val-kaisemiseksi, jossa menetelmässä hapettavana valkaisukemikaa-lina käytetään happea.
Varsinkin sulfaattikeitolla saatu selluloosamassa on väriltään ruskeaa, mikä johtuu pääasiassa massassa jäljellä olevasta ligniinistä. Ligniiniä poistetaan valkaisulla, joka on yleensä useampivaiheinen prosessi, jossa massaa käsitellään vuorotellen hapettavilla, ligniiniä hajottavilla kemikaaleilla ja hajoamistuloksena syntyviä aineita liuottavilla kemikaaleilla. Yleisesti käytettyjä hapetuskemikaaleja ovat olleet klooripitoiset aineet sekä happi, kun taas hajoamistuotteita poistavina kemikaaleina on käytetty alkaliliuoksia.
Klooria sisältävät valkaisukemikaalit muuttavat reagoidessaan massan sisältämää ligniiniä orgaanisiksi klooriyhdisteiksi, jotka joutuvat massasta poistuvaan valkaisujäteveteen. Valkaisu jätevedet ovat ympäristönsuojelulle ongelma kloorifenolien ja mahdollisten muiden veteen joutuvien orgaanisten klooriyhdisteiden myrkyllisyyden vuoksi, ja myös kemiallisen hapenkulutuksen arvot valkaisujätevesissä ovat haitallisen korkeat. Kun sulfaattiselluloosatehtaiden ympäristökuormitusta vähentävät toimenpiteet ovat tähän asti kohdistuneet pääasiassa prosessin muihin osiin kuin valkaisuun, on valkaisun suhteellinen osuus kuormituksessa jatkuvasti kasvanut.
Ympäristöä pahimmin kuormittavat valkaisujätevedet syntyvät valkaisun ensimmäistä kloorausta ja ensimmäistä alkalivaihetta seuraavissa pesuvaiheissa. Kuormitusta on pyritty alentamaan eri menetelmillä, kuten korvaamalla kloorikaasua kloori-dioksidilla tai käyttämällä happea ensimmäisen valkaisuvai-heen hapettavana kemikaalina, tai valkaisujäteveden biologisella puhdistuksella. Kuitenkaan näillä keinoin ei ole päästy täysin tyydyttäviin tuloksiin. Klooridioksidin käytöllä ja happivalkaisulla on tosin onnistuttu tuntuvastikin vähentä 2 86896 mään kloorifenolien ja muiden myrkyllisten klooriyhdisteiden määrää jätevedessä, mutta veden kemiallisen hapenkulutuksen arvoja ei ole saatu alenemaan riittävästi. Näin ollen mainittujen menetelmien tueksi on tarvittu tehokas biologinen puhdistus.
Tämän keksinnön tarkoituksena on muodostaa ratkaisu, jolla selluloosamassa on valkaistavissa siten, että valkaisujäte-veden myrkyllisyys vähenee ja samalla veden kemiallisen hapenkulutuksen arvo alenee niin, että veden puhdistustarve jää pienemmäksi. Keksintö perustuu happivalkaisuun ja sille on tunnusomaista se, että happea käytetään valkaisun ensimmäisessä hapetusvaiheessa, että massalle suoritetaan entsyymikä-sittely ja että happivalkaisun ja entsyymikäsittelyn jälkeen massa pestään.
Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että entsyymien avulla on mahdollista irroittaa ligniiniä ja/tai hemisellu-loosaa selluloosasta ja tehdä massa tällä tavoin huokoisem-maksi. Tämän perusteella on odotettavissa, että kun keitto-prosessista saatua massaa ensin käsitellään entsyymillä voidaan kemikaalien käyttöä seuraavassa valkaisuvaiheessa vähentää. Keksinnön mukaan on nyt havaittu, että entsyymikäsittely pienentää myrkyllisten yhdisteiden määrää valkaisujätevedessä ja samalla jäteveden kemiallista hapenkulutusta oleellisesti erityisesti silloin, kun ensimmäisen hapetusvaiheen valkai-sukemikaalina käytetään happea. Tavallisinta hapetuskemikaa-lia, puhdasta kloorikaasua, käytettäessä jää entsyymikäsitte-lyn vaikutus jäteveden laatuun oleellisesti heikommaksi.
Keksinnön mukaan massalle voidaan suorittaa entsyymikäsittely ja pesu ennen ensimmäistä hapetusvaihetta. Vaihtoehtoinen, erityisen edullinen ratkaisu on se, että entsyymikäsittely ja pesu tapahtuvat ensimmäisen hapetusvaiheen jälkeen. Entsyymi pilkkoo massan sisältämää hemiseiluloosaa ja/tai ligniiniä ja tekee massan huokoisemmaksi, mikä lisää kemikaalien tehoa seuraavissa hapetus- ja alkalivaiheissa. Entsyymikäsittelyä seuraava massan pesu puolestaan poistaa pilkkoutuneita ainek- 3 86396 siä, jotka voidaan johtaa poltettavaksi niin, ettei niistä aiheudu minkäänlaista jätevesikuormitusta vaan ne saadaan hyödynnetyksi tehtaan energiahuollossa.
Happivalkaisua seuraavissa myöhemmissä hapetusvaiheissa voidaan keksinnön mukaan käyttää klooripitoista valkaisukemikaa-lia, kuten kloorikaasua ja/tai klooridioksidia. Haitallisten orgaanisten klooriyhdisteiden synty rajoittuu tällöin näihin vaiheisiin, ja niiden määrän minimoimiseksi on edullista mahdollisimman suuressa määrin suosia klooridioksidin käyttöä. Näin menetellen saadaan orgaanisten klooriyhdisteiden pitoisuutta jätevedessä alennetuksi yli 70 %:lla myös havupuumas-san valkaisussa, mikä tähänastisin tunnetuin menetelmin on ollut mahdotonta.
Entsyymikäsittelyä lukuunottamatta keksinnön mukainen massan valkaisu voi tapahtua siten, että hapetus- ja aikaiivaiheet vuorottelevät ja kunkin mainitun vaiheen jälkeen massa pestään valkaisukemikaalien ja pilkkoutuneiden aineosien poistamiseksi .
Entsyymikäsittely tapahtuu keksinnön mukaan edullisesti lämpötila-alueella 10-90 °C, sopivimmin alueella 40-80 °C, ja pH:ssa 3,0-10,0, sopivimmin 4,0-8,0. Käytetty entsyymi voi olla hemisellulaasi, sellulaasi, pektinaasi, esteraasi tai näiden seos.
Keksinnön kohteena on myös entsyymin käyttö selluloosan valkaisussa, jossa ensimmäisen hapetusvaiheen valkaisukemikaali-na on happi, ja erityisesti sen käyttö selluloosan valkaisu-jäteveden k looripitoisuuden alentamiseen käytettäessä ensimmäisessä hapetusvaiheessa valkaisukemikaalina happea ja seuraavissa hapetusvaiheissa klooripitoista kemikaalia, kuten kloorikaasua ja/tai klooridioksidia. Entsyymi on sopivasti hemisellulaasi, sellulaasi, pektinaasi, esteraasi tai näiden seos ja sen käyttö tapahtuu oleellisesti siten, kuin edellä olevassa valkaisumenetelmän kuvauksessa on esitetty.
4 86896
Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin laboratoriokokeisiin perustuvien suoritusesimerkkien avulla.
Esimerkki 1 220 g:an mäntysulfaattikeitosta saatua massakuiva-ainetta (massan kuiva-ainepitoisuus 30 %) lisättiin laimennettua ent-syymiseosta KD 50 (hemisellulaasi) siten, että seoksen sakeu-deksi tuli 10 % ja ksylanaasiaktiivisuudeks i 5 U/g massan kuiva-ainetta. Entsyymikäsittelyn lämpötila oli 55 °C ja käsittelyaika 2 h.
Entsyymikäsittelyn jälkeen massalle suoritettiin happiesival-kaisu. Massan happamuus säädettiin arvoon pH 12. Happivaiheen käsittelylämpötila oli 100 °C, ylipaine 2 bar ja käsittelyaika 45 min. Happivaiheen jälkeen massa pestiin buchner-suppi-lossa 20-kertaisella vesimäärällä.
Seuraavaksi massalle suoritettiin hapettava valkaisukäsittely käyttäen seosta, joka sisälsi 50 % klooridioksidia ja 50 % kloorikaasua. Seosta annosteltiin määrä, joka oli 2,0 x massan happivalkaisun jälkeinen kappaluku. Käsittelylämpötila oli 40 °C ja käsittelyaika 45 min. Hapetusvaiheen jälkeen massa pestiin buchner-suppilossa 20-kertaisella vesimäärällä.
Seuraavaksi massalle suoritettiin alkalikäsittely käyttäen 5 % natriumhydroksidiliuosta, jonka annos oli 0,9 x kappa. Seoksen sakeus oli 10 %, ja käsittelylämpötila oli 60 °C ja käsittelyaika 90 min. Alkalikäsittelyn jälkeen massa pestiin samalla tavalla kuin hapetusvaiheen jälkeen.
Tämän jälkeen valkaisua jatkettiin toistamalla hapetusvaihe ja alkaalivaihe sekä vielä kerran hapetusvaihe ja pesemällä massa vaiheiden välillä siten kuin edellä on esitetty. Tällöin klooridioksidin määrä toisessa hapetusvaiheessa oli 26 % ja kolmannessa 13 % ensimmäisen hapetusvaiheen klooridioksi-din määrästä. Natriumhydroksidin annostus oli kummassakin tapauksessa 1 % sellun määrästä.
86896
Valkaisukemikaalien kulutukset ja valkaistun massan laatua kuvaavat analyysitulokset on esitetty taulukossa 1 (koe 3).
Yllä kuvatun keksintöä valaisevan kokeen (koe 3) lisäksi suoritettiin kaksi vertailukoetta (kokeet 1 ja 2) ja lisäkoe (koe 4), joiden tulokset on niinikään esitetty seuraavassa taulukossa 1. Kokeet suoritettiin seuraavasti:
Koe 1 (vertailukoe): massalle ei suoritettu entsyymikäsitte- lyä eikä happiesivalkaisua. Kloorikemikaaleja, joista 90 % muodostui kloorikaasusta ja 10 % klooridioksidista, annosteltiin siten, että päästiin samaan tavoitevaaleuteen 89,0 kuin kokeissa 3 ja 4. Muilta osin koe vastasi yllä esitettyä (koe 3) .
Koe 2 (vertailukoe): massalle ei suoritettu entsyymikäsitte- lyä. Muilta osin koe vastasi yllä esitettyä (koe 3).
Koe 4: Massalle suoritettiin ensinnä esihappivalkaisu ja pesu : ja sen jälkeen entsyymikäsittely. Kumpikin vaihe suoritettiin yllä esitetyn (koe 3) mukaisesti, ainoastaan käsittelyjärjestys oli vaihdettu päinvastaiseksi. Muilta osin koe vastasi . . yllä esitettyä (koe 3). Tämän kokeen mukainen menettely kuuluu esillä olevan keksinnön puitteisiin.
6 __ 86896 0
Cd
Q
Cd
O
in \ 0 ·<3· ro Γ' 05 otdrH cv oi cm r~~
\ O in rH rH rH C'' rH
Q id ta
-P
e
CD
o
Q
Cd
Q
Cd
O
in \ S co t"
o cd Ό ro m rH o rH
">Oin rH rH CM t'' rH
° id
O
ta 4-> c
Cd
Q
Cd
Q
• . Cd : : § cm <n en 0 ω ro ^ ro o ro o ro <-h r-π cm ro —' id o \
Q
O__
*; · Q
Cd
Q
t ' ' Cd
O rH W
" · C Cd ° m Γ0 O O
- O O ^ CO rrI Γ''
® d H
Q
\ o_
CD
ro e E
ro co ro i ro E-t 3 -P -H *H 4-> ro -p ^ -p -P -p ►J O QO -P -P 3 r-' ro rH X C C CD ä? id 3 CD CD £ ^
H X ta rH rl *H
os 3(0 3 co co co:o
rH O CO (0 3 H-5 > > -P
03 CO rH 3 ·Η -H ^ CIO
O _3r-HC0rHrH> > SS -rl iCÖ r. id rH JC CD 3 X X ^ £ -.tsj
~ M CD -H CO .d CD CD i*, CO
* > to p i -h -h :o >» -h ro m O-P cm p :co p -p to p
J M-PO^vO OP OtO-PO
r, H^rHQOrH O:(0 Otto CO
'Z- idoOjejdOrH:carH:co cDr-i ^ _ < x i__!_id e_x ta_i x 7 86896
Tuloksista nähdään, että kloorin määrää valkaisussa pystytään oleellisesti vähentämään kun massalle keksinnön mukaisesti suoritetaan happiesivalkaisu ja sen ohella entsyymikäsittely ja lisäksi valkaisussa tavanomaisesti käytetty kloorikaasu osaksi korvataan k1ooridioksidi11a. Todettakoon, että happivalkaisu ja klooridioksidin käyttö ovat sinänsä tunnettua tekniikkaa ja että entsyymien ligniiniä irroittava vaikutus on tunnettua eräistä tieteellisistä artikkeleista, mutta että näiden yhdistäminen keksinnön mukaisesti, millä päästään erityisen edulliseen lopputuloksen, ei ole tähän saakka ollut tunnettua.
Edelleen on huomattava, että keksinnön mukaisessa valkaisussa happivaiheen ja entsyymikäsittelyn jälkeisten pesuvaiheiden vedet on mahdollista polttaa soodakattilassa, jolloin jäteveteen joutuvan orgaanisen aineen määrä jää oleellisesti pienemmäksi kuin perinteisessä kloorivalkaisussa ja myös pienemmäksi kuin ilman entsyymiä suoritetussa happivalkaisussa.
Esimerkki_2
670 g:lie ruskeaa mäntysulfaattimassaa (kuiva-ainepitoisuus 30 %) suoritettiin happiesivalkaisu seuraavasti: massan pH
säädettiin arvoon 12 NaOH:lla, jonka jälkeen tehtiin happikä-sittely autoklaavissa 100 °C:n lämpötilassa ja 2 barin happi-ylipaineessa 45 min. ajan.
Hapetusvaiheen jälkeen massa pestiin buchner-suppilossa 20-kertaisella vesimäärällä.
Seuraavaksi massa hapotettiin rikkihapolla happamuuteen pH 6 ja siihen lisättiin laimennettua entsyymiseosta (Trichoderma reesei- hemisellulaasi MK 901, Cultor Oy) siten, että seoksen sakeudeksi tuli 10 % ja ksylanaasiaktiivisuudeksi 5 U/g massan kuiva-ainetta. Entsyymin annettiin vaikuttaa 2 h:n ajan 55 °C:n lämpötilassa.
8 86896
Entsyymikäsittelyn jälkeen massa pestiin NaOH:lla, jota annosteltiin 1,5 % massan kuiva-aineesta. Sakeus alkaalivai-heessa oli 10 %, käsittelyaika 90 min. ja lämpötila 60 C. Al-kaalivaiheen jälkeen massa pestiin buchner-suppilossa 20-ker-taisella vesimäärällä.
Seuraavaksi massalle suoritettiin hapettava valkaisukäsittely käyttäen klooridioksidia, jota annosteltiin 6,6 % massan kuiva-aineesta. Seoksen sakeus oli 10 %, käsitte ly1ämpötila 70 °C ja käsittelyaika 180 min. Käsittelyn jälkeen massa pestiin buchner-suppilossa 20-kertai se 1la vesimäärällä.
Seuraavaksi massa käsiteltiin Na0H:lla (1 % Na0H:a massan kuiva-aineesta laskettuna) 90 min. ajan, sakeuden ollessa 10 %. Käsittelyn jälkeen massa pestiin 20-kertaisella vesi-määrällä.
Viimeisenä valkaisuvaiheena suoritettiin klooridioksidikäsit-tely. Klooridioksidiannos oli tällöin 3,3 % massan kuiva-aineesta, seoksen sakeus 10 %, käsittelylämpöti1a 75 °C ja käsittelyaika 240 min. Käsittelyn jälkeen massa pestiin jälleen 20-kertaisella vesimäärällä.
Kaikki pesuvedet kerättiin talteen ja niistä määritettiin orgaanisten klooriyhdisteiden määrä (Α0Χ) sekä kemiallinen ha-. ; penkulutus (C0D). Tulokset on esitetty taulukossa 2.
Yllä kuvatun keksintöä valaisevan kokeen (koe 3) lisäksi suoritettiin kaksi vertailukoetta (koe 1 ja koe 2) ja kaksi muuta keksintöä valaisevaa koetta (kokeet 4 ja 5). Kaikkien näiden tulokset on niinikään esitetty seuraavassa taulukossa 2.
Koe 1 (vertailukoe): massalle ei suoritettu entsyymikäsitte- : lyä eikä happivalkaisua. Kloorikemikaaleja, joista ensimmäi sessä valkaisuvaiheessa 90 % muodostui kloorikaasusta ja 10 % I. klooridioksidista, muissa valkaisuvaiheissa klooridioksidia käytettiin 100 %, annosteltiin siten, että päästiin samaan tavoi tevaaleuteen 87 kuin kokeissa 2,3,4 ja 5.
86896
Koe 2 (vertailukoe): massalle ei suoritettu entsyymikäsitte-lyä, vaan sen sijaan normaali happiesivalkaisu ja kloo-ri/klooridioksidi (80/20)-käsittely . Happiesivalkaisu suoritettiin kuten kokeessa 3 ja kloorikemikaaleja annosteltiin siten, että päästiin tavoitevaaleuteen 87.
Koe 4: massalle suoritettiin happiesivalkaisu, entsyymikäsit-tely ja klooridioksidiva1kaisuvaiheet kuten esimerkissä 3, mutta entsyymikäsittelyn jälkeiseen alkaalipesuvaiheeseen syötettiin happea niin, että reaktioastiassa oli 2 bar hapen ylipaine.
Koe 5: massa käsiteltiin kuten kokeessa 4 lukuunottamatta ensimmäistä kloorikemikaalivaihetta, jossa käytettiin 80 % klooridioksidia ja 20 % kloorikaasua. Aktiivikloorin annostus oli tällöin 2,3 kertaa kappa. Seuraavassa klooridioksidivai-heessa käytettiin 100 % klooridioksidia, jota annosteltiin 2,9 %.
10 86896
Q
ω
CM
\ 8 ^ o □ ιίΐ • ω oj oo o «n m ιλ rH go co .-c cm cm c- co cn 0)
•P
c ω 0
Q
bJ
Q
1 CD
ω _ £; i γηοιΠτ-η
M O ® CO rH CO CO ID
-P tai C w I
0
Q
ω
Q
ώ ω 1 ω MO LO I O r-t ID if) t-l p σι coih lDcocd
c w I
0 Ω w Ω ω
O ID
CM DJ
, CO O LD CO CM 00 O
coo ^ corn co n v : o ^ : \ -- - - o ..... o
Q
tri Ω
I
ω o o iH rH ·» ω o coco o 'tfo^o
O O O LO rH
— '-t Ω \ o w to z o ω -p ω
E-c 3 \ M
Ω -P QO H Ό Ό : J 3 J* Ei S« i? D m Z ^ κ 3 ω M .* (0 Ω CD (0
- · (K 3 3 < E E
o cd to —--p > ® φ
.D* C 3 CD 05 3 M -PC-PC
. PrH (D -P ^ > \ φ \ φ
•o ϋΗ i\ 3 ^ Qfl »H OO i—C
Q mcd-hqojcw .* cd .* cd 0 > m u x t m ^ — . ±. H (M k:< c c
*-> M -P O O Q K
• -1 H \ rH r-1 Ö :< X X Ω Ω
-=> iiQ0^:uj:<OOOO
: < < x i i ie x < < o o ’ E-1 -—_.
11 86896
Kuten taulukossa 2 esitetyistä tuloksista voidaan nähdä, vai kaisujäteveden orgaanisten klooriyhdisteiden määrä saadaan putoamaan männyn valkaisussa tasolle 1,8 kg/ts, kun happivalkaisu ja entsyymikäsittely yhdistetään. Tuotteen vaaleudessa saavutetaan sama taso kummallakin valkaisutavalla .
Tuloksista nähdään, että kloorin määrää valkaisussa voidaan oleellisesti vähentää, kun massalle keksinnön mukaisesti suoritetaan happiesivalkaisu ja sen ohella entsyymikäsittely, entsyymikäsittelyn jälkeinen happialkaalipesu ja lisäksi valkaisussa tavanomaisesti käytetty kloorikaasu korvataan kokonaan tai suurelta osaltaan klooridioksidi1la. Näin tehtäessä va 1 kaisujätevesien orgaanisten klooriyhdisteiden määrä saadaan laskemaan oleellisesti, jopa yli 70 %. Mikäli kaikkien niiden vaiheiden jätevedet, jotka edeltävät kloorikemikaaleja sisältäviä va1 kaisuvaiheita johdetaan polttoon, saadaan myös valkaisujätevesien kemiallista hapenkulutusta vähennettyä yli 50 %·. 11a .
Alan ammattimiehelle on selvää, että keksinnön erilaiset so-vellutusmuodot eivät rajoitu edellä esitettyihin esimerkkeihin vaan voivat vaihdella oheisten patenttivaatimusten puit-: teissä.
Claims (11)
- 86896 12
- 1. Menetelmä selluloosamassan valkaisemiseksi, jossa menetelmässä hapettavana va1kaisukemikaa1ina käytetään happea, tunnettu siitä, että valkaisusekvenssin peräkkäisissä vaiheissa käytetään hydrolyyttistä entsyymiä ja happea.
- 2. Menetelmä selluloosamassan valkaisemiseksi, jossa menetelmässä hapettavana va Ikaisukemikaalina käytetään happea, tunnettu siitä, että ennen valkaisusekvenssin ensimmäistä hapetusvaihetta käytetään hydrolyyttistä entsyymiä.
- 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että entsyymikäsittely tapahtuu ennen ensimmäistä hapetusvaihetta.
- 4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen mentelmä, tunnettu siitä, että entsyymikasitte 1y tapahtuu ensimmäisen hapetusvaiheen jälkeen.
- 5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valkaisun seuraavissa hapetusvai-heissa käytetään k looripitoista va1kaisukemikaa1ia, kuten " kloorikaasua ja/tai klooridioksidia.
- 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu • · siitä, että mainittujen seuraavien hapetusvaiheiden välillä massa käsitellään alkalilla, kuten natriumhydroksidi11a.
- 7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetty entsyymi on hemisellu-laasi, sellulaasi, pektinaasi, esteraasi tai näiden seos. 1 Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että entsyymikäsittely tapahtuu lämpötila-alueella 10-90°C, sopivimmin alueella 40-80°C, ja pH:ssa 3,0-10,0, sopivimmin 4,0-8,0.8. 86896
- 9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmällä valkaistaan havupuusta saatua selluloosamassaa.
- 10. Entsyymin käyttö selluloosan valkaisusussa, jossa ensimmäisen hapetusvaiheen valkaisukemikaalina on happi.
- 11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen entsyymin käyttö selluloosan valkaisujäteveden klooripitoisuuden alentamiseen käytettäessä ensimmäisessä hapetusvaiheessa klooripitoista kemikaalia, kuten kloorikaasua ja/tai klooridioksidia. 14 86896
Priority Applications (8)
Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
---|---|---|---|
FI892151A FI86896B (fi) | 1989-05-04 | 1989-05-04 | Foerfarande foer blekning av cellulosamassa. |
AT89117233T ATE91518T1 (de) | 1989-05-04 | 1989-09-18 | Verfahren zum bleichen von zellstoff. |
EP89117233A EP0395792B1 (en) | 1989-05-04 | 1989-09-18 | Procedure for the bleaching of pulp |
ES89117233T ES2045320T3 (es) | 1989-05-04 | 1989-09-18 | Procedimiento para el blanqueo de pasta papelera. |
DE8989117233T DE68907593D1 (de) | 1989-05-04 | 1989-09-18 | Verfahren zum bleichen von zellstoff. |
NO893716A NO172355C (no) | 1989-05-04 | 1989-09-18 | Fremgangsmaate for bleking av masse |
JP1241666A JPH02293486A (ja) | 1989-05-04 | 1989-09-18 | パルプ漂白法 |
CA000611771A CA1339593C (en) | 1989-05-04 | 1989-09-18 | Procedure for the bleaching of pulp in which oxygen is used as the oxidating bleaching chemical |
Applications Claiming Priority (2)
Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
---|---|---|---|
FI892151A FI86896B (fi) | 1989-05-04 | 1989-05-04 | Foerfarande foer blekning av cellulosamassa. |
FI892151 | 1989-05-04 |
Publications (3)
Publication Number | Publication Date |
---|---|
FI892151A0 FI892151A0 (fi) | 1989-05-04 |
FI892151A FI892151A (fi) | 1990-11-05 |
FI86896B true FI86896B (fi) | 1992-07-15 |
Family
ID=8528357
Family Applications (1)
Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
---|---|---|---|
FI892151A FI86896B (fi) | 1989-05-04 | 1989-05-04 | Foerfarande foer blekning av cellulosamassa. |
Country Status (8)
Country | Link |
---|---|
EP (1) | EP0395792B1 (fi) |
JP (1) | JPH02293486A (fi) |
AT (1) | ATE91518T1 (fi) |
CA (1) | CA1339593C (fi) |
DE (1) | DE68907593D1 (fi) |
ES (1) | ES2045320T3 (fi) |
FI (1) | FI86896B (fi) |
NO (1) | NO172355C (fi) |
Families Citing this family (20)
Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
---|---|---|---|---|
ATE134231T1 (de) * | 1989-08-14 | 1996-02-15 | Genencor Int Europ | Verbesserung beim bleichen von pulpe |
SE465320B (sv) * | 1990-01-10 | 1991-08-26 | Korsnaes Ab | Preparat som uppvisar enzymatisk delignifieringsaktivitet, saett att framstaella detsamma och tillaempningar daerav |
US5837515A (en) * | 1990-05-16 | 1998-11-17 | Alko-Yhtiot Oy | Enzyme preparations and methods for their production |
JP2859393B2 (ja) * | 1990-07-24 | 1999-02-17 | ノボ ノルディスク アクティーゼルスカブ | セルラーゼ及びその製造法 |
DE4129739A1 (de) * | 1990-09-11 | 1992-03-12 | Sandoz Ag | Chlorfreies bleichen von papierpulpe |
JPH04240287A (ja) * | 1991-01-21 | 1992-08-27 | Kobe Steel Ltd | パルプの漂白方法 |
FI90670C (fi) * | 1991-05-02 | 1994-03-10 | Metsae Serla Oy | Paperinvalmistukseen käytettävän alkalikäsitellyn massan käsittely |
FI108800B (fi) * | 1991-05-07 | 2002-03-28 | Iogen Corp | Menetelmä ja laitteisto entsyymin käyttämiseksi paperimassan valmistuksessa ja valkaisussa |
US5785811A (en) * | 1992-11-09 | 1998-07-28 | The Mead Corporation | Process for treating lignocellulosic material with soybean peroxidase in the presence of peroxide |
US5935836A (en) * | 1994-07-29 | 1999-08-10 | Rohm Enzyme Finland Oy | Actinomadura xylanase sequences and methods of use |
US6300114B1 (en) | 1994-07-29 | 2001-10-09 | Rohm Enzyme Finland Oy | Sequences of xylanase and xylanase expression vectors |
US7816129B2 (en) | 1994-07-29 | 2010-10-19 | Ab Enzymes Gmbh | Production and secretion of proteins of bacterial origin in filamentous fungi |
US5871730A (en) * | 1994-07-29 | 1999-02-16 | Universite De Sherbrooke | Thermostable xylanase DNA, protein and methods of use |
CA2627846C (en) * | 1999-03-23 | 2011-01-04 | Oji Paper Co., Ltd. | Process for bleaching lignocellulose pulp |
US6942754B2 (en) | 1999-03-23 | 2005-09-13 | Oji Paper Co., Ltd. | Process for producing xylooligosaccharide from lignocellulose pulp |
US6824646B2 (en) | 1999-03-23 | 2004-11-30 | Oji Paper Co., Ltd. | Process for oxygen bleaching and enzyme treating lignocellulosic pulp with liquid treatment and recovery |
AU2002226210A1 (en) | 2000-12-22 | 2002-07-08 | Iogen Bio-Products Corporation | Alkaline extraction stages comprising xylanase |
US9096519B2 (en) | 2013-01-10 | 2015-08-04 | California Institute Of Technology | Process for the synthesis of ketones from internal alkenes |
US9586883B2 (en) | 2013-04-19 | 2017-03-07 | California Institute Of Technology | Aldehyde-selective wacker-type oxidation of unbiased alkenes |
CN111979823A (zh) * | 2020-08-07 | 2020-11-24 | 齐鲁工业大学 | 一种硫酸盐木浆短程序ecf漂白工艺x/d-z-p(x/z-d-p) |
Family Cites Families (3)
Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
---|---|---|---|---|
JPS5468402A (en) * | 1977-11-09 | 1979-06-01 | Kogyo Gijutsuin | Property modification of biochemical pulp |
FI81395B (fi) * | 1988-03-14 | 1990-06-29 | Cultor Oy | Foerfarande foer blekning av cellulosamassa. |
FI90888B (fi) * | 1989-02-14 | 1993-12-31 | Enso Gutzeit Oy | Menetelmä selluloosamassan valkaisemiseksi |
-
1989
- 1989-05-04 FI FI892151A patent/FI86896B/fi not_active Application Discontinuation
- 1989-09-18 EP EP89117233A patent/EP0395792B1/en not_active Revoked
- 1989-09-18 AT AT89117233T patent/ATE91518T1/de not_active IP Right Cessation
- 1989-09-18 ES ES89117233T patent/ES2045320T3/es not_active Expired - Lifetime
- 1989-09-18 DE DE8989117233T patent/DE68907593D1/de not_active Expired - Lifetime
- 1989-09-18 JP JP1241666A patent/JPH02293486A/ja active Pending
- 1989-09-18 CA CA000611771A patent/CA1339593C/en not_active Expired - Fee Related
- 1989-09-18 NO NO893716A patent/NO172355C/no not_active IP Right Cessation
Also Published As
Publication number | Publication date |
---|---|
EP0395792A2 (en) | 1990-11-07 |
FI892151A0 (fi) | 1989-05-04 |
FI892151A (fi) | 1990-11-05 |
EP0395792A3 (en) | 1991-01-16 |
ES2045320T3 (es) | 1994-01-16 |
ATE91518T1 (de) | 1993-07-15 |
NO172355B (no) | 1993-03-29 |
NO893716L (no) | 1990-11-05 |
NO172355C (no) | 1993-07-07 |
DE68907593D1 (de) | 1993-08-19 |
CA1339593C (en) | 1997-12-23 |
JPH02293486A (ja) | 1990-12-04 |
NO893716D0 (no) | 1989-09-18 |
EP0395792B1 (en) | 1993-07-14 |
Similar Documents
Publication | Publication Date | Title |
---|---|---|
FI86896B (fi) | Foerfarande foer blekning av cellulosamassa. | |
FI81395B (fi) | Foerfarande foer blekning av cellulosamassa. | |
EP0383999B1 (en) | Procedure for the bleaching of pulp | |
NO300929B1 (no) | Fremgangsmåte for bleking av lignocellulosematerialer | |
US8080129B2 (en) | Environmentally benign TCF bleaching sequences for AS/AQ wheat straw pulp | |
FI105213B (fi) | Menetelmä valkaistun massan valmistamiseksi lignoselluloosamateriaalista | |
JPH0660475B2 (ja) | リグノセルロース含有材料の漂白方法 | |
FI89814C (fi) | Foerfarande foer blekning av cellulosamassa | |
FI88316B (fi) | Foerfarande foer blekning av cellulosamassa | |
FI96973B (fi) | Menetelmä halogeeniorgaanisten yhdisteiden vähentämiseksi valkaisujätevesissä | |
FI62361C (fi) | Blekning av cellulosa med en avsevaert reducerad klormaengd | |
KR20190104340A (ko) | 제지용 펄프의 표백 방법 | |
FI88315B (fi) | Foerfarande foer blekning av cellulosamassa | |
Colodette et al. | Progress in eucalyptus kraft pulp bleaching | |
FI76136C (fi) | Foerfarande foer blekning av ns-aq- eller sap-massa. | |
RU94021362A (ru) | Способ газовой делигнификации древесной пульпы | |
Qin et al. | Absorbable Organic Halide Reduction in Chlorine Dioxide Bleaching of Bagasse Pulp from the Addition of Ammonium Thiosulfate | |
Jamaluddin et al. | Bleaching of nonwood pulp | |
RU2061134C1 (ru) | Способ отбелки сульфатной целлюлозы | |
FI75196C (fi) | Foerfarande foer foerblekning av kemiska cellulosamassor. | |
FI82726B (fi) | Foerfarande foer framstaellning av kemiska pappersmassor foer blekning. | |
JPH08218290A (ja) | 非塩素漂白パルプの製造方法 | |
CN1209480A (zh) | 在ecf漂白中使用臭氧的方法 | |
RO111289B1 (ro) | Procedeu enzimatic, de albire a celulozei | |
JP2005113348A (ja) | 製紙用化学パルプの無塩素漂白における過酸化水素漂白方法 |
Legal Events
Date | Code | Title | Description |
---|---|---|---|
FD | Application lapsed |
Owner name: ENSO GUTZEIT OY |