FI86762C - Foerfarande foer styrning av slagkolvens roerelse i en slagborrmaskin fungerande med en icke-kompressibel tryckvaetska och anordning foer utfoerande av detta foerfarande - Google Patents

Description

χ 86762

Menetelmä kokoonpuristumattomalla painenesteellä toimivan iskuporakoneen iskumännän liikkeen ohjaamiseksi ja laite tämän menetelmän suorittamiseksi 5 Tämän keksinnön kohteena on menetelmä kokoonpuris tumattomalla painenesteellä toimivan iskuporakoneen isku-männän liikkeen ohjaamiseksi ja laite tämän menetelmän suorittamiseksi.

Iskuporakoneita, jotka toimivat kokoonpuristumatto-10 maila painenesteellä, syötetään sillä tavoin, että hydraulisten voimien, jotka kohdistuvat peräkkäin iskumän-tään, summa siirtää sitä vuoronperään yhteen suuntaan ja sitten toiseen.

Tällaisten laitteiden käyttöönotto edellyttää joko 15 männän työkaluun kohdistaman iskun nopeuden tai iskun tiheyden säätämistä tai näiden kummankin säätämistä samanaikaisesti. Annetulla iskuvoimalla on suositeltavaa asettaa etusijalle energia/isku suhteessa tiheyteen, kun työkalu kohtaa kovan maaperän, kun sen sijaan maaperän ollessa 20 pehmeä on suositeltavampaa antaa etusija iskuntiheydelle suhteessa energiaan/isku.

Näiden kahden parametrin valinta on erityisen tärkeää, jotta työkalu tunkeutuu maaperään optimaalisesti ja jotta se kestää hyvin kulumista ja väsymistä. On nimit-25 täin otettava huomioon, että iskuporakoneessa männän kineettinen energia muuttuu työkalussa eteneväksi paineaalloksi. Jos tämä lähtöpaineaalto kohtaa erityisen kovan maaperän, se heijastuu suurimmaksi osaksi paineaaltona, joka nousee takaisin iskumäntään päin.

30 Mikäli männän ja työkalun poikkileikkaukset ovat suunnilleen samanlaiset, jotta mitään männän välitöntä potkaisua työkaluun nähden ei esiintyisi, ja mikäli aikana, joka tarvitaan iskuaallon edestakaiseen liikkeeseen työkalussa, mikään hydraulinen voima ei ole pystynyt ir-35 rottamaan mäntää siitä, iskumäntään, johon suuri osa pala- 2 86762 vasta iskuaallosta jää, vaikuttaa lähtönopeus työkaluun nähden vastakkaisessa suunnassa, ja tämän lähtönopeuden arvo riippuu useista parametreistä, kuten iskunopeudesta, männän ja työkalun pituudesta ja poikkileikkauksesta toi-5 siinsa nähden, kosketuspintojen laadusta.

Jos tämä alkuperäinen paineaalto kohtaa pehmeän maaperän, se absorboituu sitävastoin siihen voimakkaasti. Samoissa olosuhteissa kuin edellä mäntään vaikuttaa lähtönopeus työkalun suuntaan ja tämä nopeus riippuu samois-10 ta parametreistä kuin edellä.

Eräät laitteet on varustettu säätimellä; jolla voidaan säätää syöttöpainetta ja siten siis männän iskuno-peutta maaperän kovuuden ja suoritettavan työn mukaan. Toisia laitteita taas on varustettu jakelijalla, joka toils mii hydraulisesti kumpaankin suuntaan ja jolla saadaan aikaan mäntään kohdistuvien hydraulisten voimien vuorot-taisuus. Yleensä tällaiset ohjauslaitteet säädetään lopullisesti sen mukaan, minkätyyppiseen työhön työkalut on tarkoitettu, ilman että automaattinen säätö työolosuhtei-20 den mukaan olisi mahdollista.

FR-patentti 2 375 008 koskee laitetta, jolla isku-tiheyttä säädetään pneumaattisella tai sähköhydraulisella teleohjauksella. Tämä teleohjaus vaikuttaa luistiin, joka valitsee jonkin kanavan sarjasta kanavia, jotka avautuvat 25 sarjaan työsylinteriin tehtyjä renkaan muotoisia uria, jolloin valittu kanava voidaan liittää nestesyöttökier- toon. Tällainen laite, jossa tarvitaan käsin suoritet tavaa toimintaa iskutiheyden säätämiseksi, ei voi missään tapauksessa toimia ja mukautua automaattisesti maaperän 30 kovuuden mukaan.

Tämän keksinnön tarkoituksena on tuoda parannusta näihin haittoihin. Sen vuoksi sen kohteena oleva menetelmä kokoonpuristumattomalla painenesteellä toimivan iskupora-koneen iskumännän liikkeen ohjaamiseksi, jota konetta syö-35 tetään siten, että hydraulisten voimien summa kohdistuu 3 86762 peräkkäin toiseen ja sen jälkeen toiseen suuntaan, jolloin kone on varustettu hydraulisesti ohjattavilla säätölaitteilla, joilla voidaan muutella iskuparametrejä, kuten männän iskunopeutta ja/tai iskutiheyttä, on tunnettu sii-5 tä, että siinä muunnellaan, männän jokaisen työkaluun kohdistuvan iskun aikana, nestevirtausta kanavassa, joka on yhteydessä iskuparametreja säätäviin laitteisiin, suhteessa siihen aikaan, jonka mäntä viipyy sen teoreettisen is-kuasennon lähellä.

10 Tämän menetelmän suorittamiseen tarkoitettu iskupo- rakone käsittää männän, joka pääsee siirtymään edestakaisin sylinterin sisällä hydraulisten voimien summan vaikutuksesta ja joka on varustettu hydraulisesti ohjattavilla säätölaitteilla, joilla voidaan muutella iskupara-15 metrejä, kuten männän iskunopeutta ja/tai iskutiheyttä, jolle iskuporakoneelle on tunnusomaista, että se käsittää kanavan, joka avautuu iskumännän sisältävän sylinterin sisään, on soviteltu siten, ettei se vaikuta männän edestakaiseen siirtymisen varmistavan laitteen toimintaan ja 20 on yhteydessä iskuparametrien, kuten männän iskunopeuden ja/tai iskutiheyden, säätölaitteisiin, jolloin mäntään tehty ura mahdollistaa jokaisella iskulla ja aikana, jonka mäntä viipyy teoreettisen iskuasentonsa lähellä, hetkellisen nestevirtauksen ensiökierron ja toisiokierron 25 välillä, jossa on ensiökiertoon nähden eri paine.

Keksintö selviää kuitenkin paremmin seuraavasta selityksestä, jossa viitataan liitteenä oleviin piirustuksiin, jotka esittävät keksintöä rajoittamattomina esimerkkeinä useita tämän laitteen suoritusmuotoja: 30 Kuvio 1 on pitkittäisleikkaus ensimmäisestä lait teesta, joka on varustettu paineensäätimellä; kuvio 2 on pitkittäisleikkaus eräästä kuvion 1 laitteen muunnelmasta; kuvio 3 on pitkittäisleikkaus eräästä laitteesta, 35 joka on varustettu hydraulisella nesteen syöttöjakelijalla; 4 86762 kuvio 4 on pitkittäisleikkaus eräästä laitteesta, joka on varustettu sekä säätimellä että jakelijalla; kuviot 5-7 esittävät pitkittäisleikkauksina kolmea suoritusmuunnelmaa eräästä laitteesta, jossa on oh-5 jausnesteen syötön säädin; kuviot 8 ja 9 esittävät kahta muuta suoritusmuotoa laitteesta, joka on varustettu hydraulisella nesteen syöt-töjakelijalla.

Kuviossa 1 esitetty laite koskee iskuporakonetta, 10 joka on hakijan FR-patentissa 81-14043 kuvattua tyyppiä ja joka käsittää männän l, joka liukuu rungossa 2, jossa on lieriön muotoinen ontelo, johon on asennettu samankeski-sesti jakelija 3. Tämä laite on varustettu tunnettuun tapaan säätimellä, jolla voidaan säätää syöttöpäinetta ja 15 siten männän iskunopeutta maaperän kovuuden ja suoritettavan työn laadun mukaan. Tämä säädin käsittää luistin 4, jota tasapainottaa jousen 5 voima ja kanavan 6 ja suutti-men 7 kautta tuleva ja luistin päätepintaan 8 vaikuttava syöttönesteen paine. Tila 11, joka on yleensä liitetty 20 laitteen pienpaineella toimivaan paluuvirtauskiertoon 50, sijaitsee samalla puolella luistia kuin pinta 8. Luisti 4 rajaa yhdessä ontelon, johon se on asennettu, seinämien kanssa kapean väylän, joka muodostaa suuttimen 9, jonka kautta männän kanavan 10 läpi puristama neste pääsee vir-25 taamaan männän puristustahdin aikana. Tasapainoasennossa suutin 9 aikaansaa vastapaineen kanavassa 10 puristustahdin aikana, jolloin poikkipintaan 8 vaikuttava syöttöpaine nousee riittävän suureksi, jotta jousen 5 vaikutus kompensoituu. Yleensä syöttöpaine säädetään vaikuttamalla jousen 30 taaraukseen.

Keksinnön mukaan runkoon 2 on tehty kanava 12, joka on varustettu suuttimella 14 ja joka avautuu sylinteriin siihenosaan 13, jossa mäntä liikkuu. Tämä kanava 12 on yhteydessä nesteeseen, jonka paine on syöttöpaine, männässä 35 1 olevan syvennyksen 15 kautta. Syrjä 16, joka rajaa sy- 5 86762 vennyksen 15 yhtä päätä, on sovitettu siten, että kun mäntä 1 on teoreettisessa iskuasennossaan, aukko 80, jonka kohdalla kanava 12 avautuu, on kokonaan auki ja takaa sen, että tämä kanava on yhteydessä painenesteen syöttölähtee-5 seen.

Kuvio 2 vastaa erästä kuvion 1 laitteen muunnelmaa, jossa kanavaan 12 asennettu suutin 14 on korvattu paine-nesteen syöttökanavaan 56 sovitetulla suuttimella 14'.

Ensiökierto, johon kanava 12 on liitetty, käsittää 10 luistin 17, joka on asennettu liukumaan avarruksen 20 sisällä, joka rajaa toiselta puolen tilan 51, jota vastedes nimitetään puskuritilaksi ja joka on yhteydessä kanavaan 12, ja tilan 52, jossa on jousi 18 ja joka on liitetty pienpaineella toimivaan paluuvirtauskiertoon 50 kanavan 21 15 kautta. Kanava 12 ja puskuritila 51 ovat yhteydessä paine-nesteen syöttösäätimen ohjaustilaan 11.

Kun laitetta käytetään kovaan maaperään kohdistuvassa työssä, männän 1 potkun lähtönopeus on suuri ja kanavan 12 aukko 80 on yhteydessä uran 15 kanssa vain hyvin 20 lyhyen ajan. Nestemäärä, joka ruiskuaa jokaisella jaksolla puskuritilaan 51 kanavan 12 kautta, on siis vähäinen.

Kun paine ohjaustilan 11 sisällä on sekin pieni, luisti 4 pyrkii sulkemaan suuttimen 9, mikä lisää vas-tapainetta kanavassa 10 ja nostaa siten syöttöpainetta ja 25 männän iskunopeutta. Jos työkalun kohtaama maaperä käy liian myötääväksi, jaksolla kanavaan 12 ruiskuava nestemäärä kasvaa, mikä aiheuttaa paineen nousua toisaalta pus-kuritilassa 51 ja toisaalta ohjaustilassa 11. Tämä paineen nousu muuttaa luistin 4 tasapainoa suuttimen 9 avautumi-: 30 seen päin, jolloin kanavassa 10 vallitseva vastapaine heikkenee ja siten laitteen nesteen syöttöpaine ja männän iskunopeus pienenee. Kun luisti 17 on mitoitettu suureksi, se voi toimia varaajana ja tilaan 51, ja siten ohjaustilaan 11, saadaan stabiili paine.

- 35 6 86762

Luisti 17 on tasapainoasennossa kun tilassa 51 on sellainen paine, että jatkuva virtaus, jonka tämä paine päästää menemään tilaan 52 suuttimen 19 kautta, on yhtä suuri kuin sykkivä virtaus, jonka suutin 14 ruiskuttaa 5 kanavaan 12.

Huomattakoon, että kuviossa 1 ja esitetyssä suoritusmuodossa tilan 51 maksimipainetta voidaan rajoittaa kanavan 22 välityksellä, joka avautuu avarrukseen 20 ja on yhteydessä pienpainekiertoon ja joka voidaan saattaa yh-10 teyteen tilan 51 kanssa, kun paineen arvo siinä ylittää ennaltamäärätyn kynnyksen.

Kuvio 3 esittää laitetta, jossa samoja osia on merkitty samoilla viitenumeroilla kuin edellä. Tämä laite toimii tunnetulla kaavalla, jossa kumpaankin suuntaan hyd-15 raulisesti toimiva jakelija 30 aikaansaa iskumäntään kohdistuvien hydraulisten voimien vuorottaisuuden. Kuviossa 3 ja esitetyssä suoritusmuodossa jakelijaa 30 ohjaa renkaan muotoinen ohjausosa 33, joka, kun se on paineen alaisena, siirtää jakelijaa saattaen männän pään yläpuolelle avautu-20 van kanavan 31 yhteyteen suurpainenesteen syöttökierron kanssa.

Tätä tilaa 33 syöttää kanava 34, joka avautuu avarrukseen 20 asennetun luistin 35 renkaan muotoiseen uraan 40. Tämä ura 40 voidaan saattaa yhteyteen, luistin 35 25 asennosta riippuen, yhteyteen tai useampaan kanavista 36-39, jotka avautuvat sylinteriin, jossa mäntä 1 on asennettu liukumaan. Luistin 35 tehtävänä on valikoida toimiva ohjauskanava 36-39, joka, kun siihen syötetään nestettä renkaan muotoisesta tilasta 32, jota rajaa männän ura 55, 30 synnyttää paineen ohjauslohkossa 33 ja käynnistää männän iskutahdin aloituksen. Riippuen kanavasta, jonka kautta tila 33 on yhteydessä suurpainekiertoon, painenesteen syöttö männän yläpuoliseen tilaan tapahtuu enemmän tai vähemmän aikaisin, mikä mahdollistaa männän tahdin ja si-35 ten sen iskuntiheyden muuttamisen.

7 86762

Luistin 35 asentoa ohjataan kuten edellisissäkin suoritusmuodoissa kanavan 12 kautta, joka syöttää paine-nestettä puskuritilaan 51. Mitä suurempi paine on puskuri-tilassa 51, sitä enemmän luisti 35 pyrkii siirtymään jou-5 sen 18 vaikutusta vastaan ja sitä aikaisemmin ohjaustilaan 33 tulee painenestettä.

Kuvio 4 esittää erästä tämän laitteen muunnelmaa, jossa laite on varustettu sekä säätimellä että jakelijalla. Tilassa 51 syntyvän paineen avulla saadaan toisaalta 10 luisti 35 siirtymään iskutahdin valitsemiseksi ja toisaalta ohjataan syöttöpaineen säätimen luistia 4, joka muuttaa laitteen palautusvastapainetta ja siten syöttöpäinetta itseään ja iskunopeutta.

Kuvio 5 esittää erästä säätimellä varustetun lait-15 teen suoritusmuunnelmaa, jossa suuttimella 14 varustettu kanava 12 voidaan saattaa yhteyteen pienpainekierron 50 kanssa tähän kiertoon liitetyn kanavan 61 ja mäntään tehdyn uran 63 kautta, kun ura 63 paljastaa samanaikaisesti kanavan 12 aukon 80 ja kanavan 61 aukon 81, kun mäntä on 20 teoreettisessa iskuasennossaan.

Kanava 12 on kuten edelläkin yhteydessä puskuriti-: laan 51, joka tässä tapauksessa sisältää jousen 18, joka vaikuttaa luistiin 17, kun taas tämän luistin toisella puolella olevaan perätilaan 52 syötetään jatkuvasti paine-25 nestettä paineensäätimen tai suuttimen 71 avulla, joka itse on liitetty laitteen suurpainekiertoon kanavan 58 tai 59 kautta. Suutin 19 liittää tilat 51 ja 52 toisiinsa ja tila 51 on liitetty säätimeen luistin 65 ohjaustilaan kanavan 76 kautta.

30 Käytännössä tilan 52 paineneste menee suuttimen 19 kautta tilaan 51 ja joutuu poistumaan kanavan 12 ja uran 63 kautta pienpainekanavaan 61 ja pienpainekiertoon 50 virraten kanavaan 12 asennetun suuttimen 14 tai kanavaan 61 asennetun suuttimen 14' kautta.

35 8 86762

Luisti 17 on tasapainossa, kun tilassa 51 on sellainen paine, että sykkivä virtaus, jonka pääsemisen kunkin jakson aikana suuttimeen 14 tai 14' tämä paine sallii, on yhtä suuri kuin suuttimen 71 aikaansaama virtaus.

5 Tässä sovituksessa säätimen luisti 65 rajaa avar- ruksineen tilan 8, joka on liitetty syöttöpaineeseen, tilan 11, joka on liitetty paluuvirtauskiertoon kanavalla 64, ja vastakkaisohjaustilan 60, joka on yhdistetty pusku-ritilaan 51 kanavalla 76. Jos työkalun kohtaama maaperä 10 käy liian myötääväksi, aika, jonka mäntä on kosketuksessa työkaluun, pitenee ja jakson aikana suuttimen 14 tai 14' kautta pienpainekiertoon poistuva nestemäärä kasvaa. Tämä aikaansaa paineen alenemisen tilassa 51 ja siten tilassa 60, mikä ilmenee luistin 65 siirtymisenä suuttimen 9 avau-15 tumiseen päin. Tämä avautuminen pienentää vastapainetta kanavassa 10 ja siten laitteen syöttöpainetta ja männän iskunopeutta.

Sitävastoin jos työkalun kohtaama maaperä käy liian kovaksi, jakson aikana suuttimen 14 tai 14' kautta pois-20 tuva nestemäärä pienenee, mikä ilmenee paineen kasvamisena tilassa 51 ja siten ohjaustilassa 60, jolloin luisti 65 siirtyy suuttimen sulkeutumiseen päin. Tämä sulkeutuminen lisää vastapainetta kanavassa 10 ja nostaa siten syöttöpainetta ja männän iskunopeutta.

25 Kuvio 6 esittää erästä kuvion 5 ja laitteen suori- tusmuunnelmaa, jossa kanavaan 12 ja puskuritilaan 51 syötetään jatkuvasti painenestettä suuttimesta, johon vuorostaan tulee nestettä kanavasta 58 tai 59. Luistin 66 osaksi rajaama tila 52 on liitetty laitteen paluuvirtauskier-30 toon kanavan 21 kautta, kun taas kanava 22, joka sekin on liitetty pienpainekiertoon, avautuu avarrukseen, johon luisti 66 on asennettu ja jonka kautta puskuritila 51 voidaan liittää pienpainekiertoon, kun paine tässä tilassa ylittää ennaltamäärätyn arvon.

35 9 86762 Käytännössä paine, joka syntyy tilassa 51, on sellainen, että nestemäärä, joka poistuu jakson aikana suut-timen 14 kautta pienpainekiertoon männän uran 63 kautta, on yhtä suuri kuin nestemäärä, joka tulee jakson aikana 5 tilaan 51 virtausnopeuden säätimen tai suuttimen 78 kautta.

Jos työkalun kohtaama maaperä käy liian myötääväksi, suuttimen 14 kautta poistuva nestemäärä pyrkii kasvamaan, ottaen huomioon pitemmän ajan, jonka mäntä viipyy 10 iskualueella. Näissä oloissa tilassa 51 vallitseva paine pyrkii pienenemään samoin kuin tilassa 60 vallitseva paine, mikä muuttaa luistin 65 tasapainoasemaa suuttimen 9 avautumissuuntaan. Tämä suuttimen 9 avautuminen aiheuttaa vastapaineen pienenemisen ja siten laitteen syöttöpaineen 15 ja männän iskunopeuden pienenemisen.

Jos sitävastoin työkalun kohtaama maaperä käy liian kovaksi, paine tilassa 51 kasvaa samoin kuin ohjaustilassa 60 vallitseva paine, mikä ilmenee luistin 65 siirtymisenä suuttimen sulkeutumissuuntaan. Tämä sulkeutuminen lisää 20 vastapainetta kanavassa 10 ja nostaa siten laitteen syöt-töpainetta ja männän iskunopeutta.

Kuvio 7 esittää erästä kuvion 6 laitteen suoritus-muunnelmaa, jossa puskuritilaa 51 syötetään hetkellisesti suuttimen 78 kautta, johon vuorostaan tulee syöttöpaine 25 kanavan 58 tai 59 kautta. Suutin 78 on asennettu kanavaan 79, joka avautuu sylinteriin, jossa mäntä 1 liikkuu, kanavaan 12 nähden vastakkaiselta puolelta kanavaa 61. Huomattakoon, että uran 63 korkeus on suurempi kuin kanavan 12 ja kanavan 79 välimatka toisaalta ja kanavan 12 ja kanavan 30 61 välimatka toisaalta, mutta pienempi kuin kanavan 79 ja kanavan 61 välimatka.

Käytännössä kun mäntä on kuviossa 7 esitetyssä asennossa, se saattaa kanavat 79 ja 12 yhteyteen toistensa kanssa ja aikaansaa painenesteen syöttämisen tilaan 51. 35 Kun männän liike jatkuu, tämä yhteys katkeaa ja ura 63 10 86762 saattaa kanavan 12 yhteyteen pienpainekierron kanssa kanavan 61 kautta, kun mäntä tulee teoreettiseen iskuasentoon-sa. Tilassa 51 vallitseva paine on sellainen, että tähän tilaan tuleva nestemäärä, kun ura 63 saattaa kanavan 12 ja 5 kanavan 79 yhteyteen toistensa kanssa, ja tästä tilasta poistuva nestemäärä, kun ura 63 saattaa kanavan 12 ja kanavan 61 yhteyteen toistensa kanssa, ovat yhtä suuret. Näin siis tilan 51 paine riippuu maaperän kovuudesta.

Kuviossa 8 esitetyssä laitteessa samat osat on mer-10 kitty samoilla viitenumeroilla kuin kuvioissa 3 ja 4.

Ensiökierto, johon kanava 12 on liitetty, käsittää puskuritilan tai ohjaustilan 51, joka on tehty avarruk-seen 82, joka jatkuu poikkileikkaukseltaan pienempänä avarruksena 20. Avarrusten 82 ja 20 sisälle on asennettu 15 liukumaan luisti 87, jossa on kaksi poikkileikkaukseltaan erilaista osaa ja joka rajaa osaksi tilaa 51, tilan 51 vastakkaisen ontelon pään muodostuessa tilasta 52, joka on liitetty laitteen pienpaineella toimivaan paluuvirtaus-kiertoon. Luistin 87 sisään on tehty toisaalta kehäura 40, 20 joka voidaan saattaa yhteyteen yhteen tai useampaan sarjasta kanavia 36-39, jotka avautuvat sylinteriin, johon mäntä 1 on asennettu liukumaän, ja renkaan muotoinen tila 84, johon syötetään painenestettä kanavasta 83. Kun renkaan muotoinen tila 84 on tehty poikkileikkaukseltaan suu-.25 reen avarrukseen 82, painenesteen luistiin 87 kohdistama voima pyrkii siirtämään sitä tilan 51 tilavuuden pienentymiseen päin.

Tila 51 on myös kanavan 86 kautta yhteydessä pienpaineella toimivaan paluuvirtauskiertoon, kanavan 86 ol-30 lessa varustettu elimellä 85, joka mahdollistaa nesteen virtaamisen säädetysti tilasta 51 pienpainekiertoon 50.

Tämä säätöelin 85 muodostuu annostelupumpusta, joka toimii synkronisesti iskumännän 1 kanssa. Luistiin 87 tehty kehäura 40 on samoin yhteydessä, kuten pääpatentissa on 35 mainittu, kanavan 34 kautta laitteen ohjausjakelijän 30 ohjaustilaan 33.

li il 86762

Luisti 87 on stabiilissa asennossa, kun nestemäärä, jonka elin 85 päästää jakson aikana tilasta 51, on yhtä suuri kuin tähän tilaan 51 jakson aikana ruiskutettu nestemäärä .

5 Jos työkalun kohtaama maaperä käy liian myötääväk si, aika, jonka mäntä on kosketuksessa työkaluun, pitenee samoin kuin painenesteen syöttöaika tilaan 51 kanavan 12 kautta. Kun tilaan 51 tuleva nestemäärä on suurempi kuin minkä elin 85 päästää siitä pois, luisti 87 siirtyy tilan 10 51 tilavuuden suurentumiseen päin, jolloin tämän luistin siirtyminen vaikuttaa jakelijaan 30, joka pienentää männän iskutahtia, jotta luisti 87 pääsee takaisin sellaiseen tasapainoasentoon, että iskunopeus sopii maaperän kovuuteen.

15 Sitävastoin jos maaperä käy liian kovaksi, aika, jonka mäntä viipyy kosketuksessä työkaluun, lyhenee, jolloin puskuritilaan 51 tuleva nestetilavuus pienenee ja tulee tällöin pienemmäksi kuin elimen 85 poistama nestetilavuus.

20 Tämän seurauksena luisti 87 siirtyy tilan 51 tila vuuden supistumisen suuntaan, jolloin vaikutus kohdistuu '·; jakelijaan siten, että se pidentää männän iskutahtia, jot ta luistille 87 löytyy taas sellainen tasapainoasento, että uusi iskunopeus sopii maaperän kovuuteen.

25 Huomattakoon, että luistin tasapaino saavutetaan ilman jousta toisaalta puskuritilassa 51 olevan nestepaineen ja toisaalta renkaan muotoisen tilan 84 sisällä vallitsevan syöttöpaineen vaikutuksesta. Lisäksi annostelu-pumpun käyttäminen elimenä 85 on edullista siinä mielessä, : 30 että sen avulla voidaan jakson aikana poistaa aina sama määrä nestettä riippumatta laitteen iskutiheydestä.

Kuvio 9 esittää erästä kuvion 8 laitteen muunnelmaa, jossa samat viitenumerot tarkoittavat samoja osia kuin edellä.

35 Tässä toisessa suoritusmuodossa toisiokierto 61, joka on yhteydessä laitteen pienpaineella toimivaan paluu- i2 86762 virtauskiertoon 50, on hetkellisesti liitettynä tilan 51 käsittävään ensiökiertoon männän 1 uran 63 kautta, kun mäntä on kosketuksessa työkaluun. Puskuritilaan 51 puolestaan tulee painenestettä kanavasta 86a, johon on asennettu 5 virtausnopeuden säätöelin 85a, jonka muodostaa annostelu-pumppu, joka toimii synkronisesti iskumännän kanssa.

Käytännössä luisti 87 on stabiilissa asennossa, kun nestemäärä, joka jakson aikana poistuu tilasta 51 kanavan 12, suuttimen 14, tilan 63 ja kanavan 61 kautta, on yhtä 10 suuri kuin nestemäärä, joka ruiskutetaan tilaan 51 kanavan 86a ja elimen 85a kautta.

Jos maaperä käy liian myötääväksi, tilasta 51 poistuva nestemäärä kasvaa, kun aika jonka mäntä viipyy ala-asennossa pitenee, suuremmaksi kuin elimen 85a ruiskut-15 tama nestemäärä. Sen seurauksena luisti 87 siirtyy tilan 51 tilavuuden supistumiseen päin tilassa 84 vallitsevan syöttöpaineen vaikutuksesta, jolloin laitteen ohjausjakeli jaan kohdistuu vaikutus, joka pienentää männän iskutah-tia.

20 Sitävastoin jos maaperä käy liian kovaksi, tilasta 51 poistuva nestemäärä tulee, kun mäntä viipyy lyhyen ajan kosketuksessa työkaluun, pienemmäksi kuin elimen 85a si-säänpäästämä nestemäärä. Luisti 87 siirtyy tällöin tilan 51 tilavuuden suurentumiseen päin vaikuttaen jakelijaan 30 25 siten, että se pidentää männän iskutahtia.

Kuten edellä olevasta käy selville, keksintö tuo suuren parannuksen olemassa olevaan tekniikkaan tuomalla käyttöön menetelmän ja laitteen, joiden avulla eräitä is-kuparametrejä, kuten männän iskunopeutta ja -tiheyttä, 30 voidaan sovittaa maaperään, jota laitteella työstetään, kovuuteen.

Claims (16)

1. Menetelmä kokoonpuristumattomalla painenesteellä toimivan iskuporakoneen iskumännän liikkeen ohjaamiseksi, 5 jota konetta syötetään siten, että hydraulisten voimien summa kohdistuu peräkkäin toiseen ja sen jälkeen toiseen suuntaan, jolloin kone on varustettu hydraulisesti ohjattavilla säätölaitteilla (4,30,65), joilla voidaan muutella iskuparametrejä, kuten männän (1) iskunopeutta ja/tai is-10 kutiheyttä, tunnettu siitä, että siinä muunnel laan, männän (1) jokaisen työkaluun kohdistuvan iskun aikana, nestevirtausta kanavassa (12), joka on yhteydessä iskuparametreja säätäviin laitteisiin (4,30,65), suhteessa siihen aikaan, jonka mäntä viipyy sen teoreettisen isku-15 asennon lähellä.

2. Iskuporakone patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän suorittamiseksi, joka laite käsittää männän (1), joka pääsee siirtymään edestakaisin sylinterin sisällä hydraulisten voimien summan vaikutuksesta ja joka on va- 20 rustettu hydraulisesti ohjattavilla säätölaitteilla (4, 30,65), joilla voidaan muutella iskuparametrejä, kuten männän iskunopeutta ja/tai iskutiheyttä, tunnettu siitä, että se käsittää kanavan (12), joka avautuu isku-männän (1) sisältävän sylinterin sisään, on soviteltu si-25 ten, ettei se vaikuta männän (1) edestakaiseen siirtymisen varmistavan laitteen toimintaan ja on yhteydessä iskupara-metrien, kuten männän iskunopeuden ja/tai iskutiheyden, säätölaitteisiin (4,30,65), jolloin mäntään (1) tehty ura (15,55,63) mahdollistaa jokaisella iskulla ja aikana, jon-30 ka mäntä viipyy teoreettisen iskuasentonsa lähellä, het kellisen nestevirtauksen ensiökierron ja toisiokierron välillä, jossa on ensiökiertoon nähden eri paine.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen iskuporakone, tunnettu siitä, että ensiökierto käsittää puskuri- 35 tilan (51), jonka yhtä seinämää rajaa liukuva luisti (17, 86762 35,66), jonka avulla kanavaan (12) ruiskutetulla nesteellä saadaan aikaan stabiili paine, jonka arvo riippuu työkalun tunkeutumisvastuksesta maaperään, ja jota käytetään is-kuparametrien säätölaitteiden ohjaamiseksi.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen iskuporakone, tunnettu siitä, että toisiokierto on yhteydessä suurpainenesteen syöttöpiiriin ja hetkellisesti liitettynä ensiökiertoon, kun mäntään (1) tehty ura (15,55) on sylinteriin avautuvan kanavan (12) aukon (80) kohdalla, ja 10 että mainitun kanavan (12) syöttämä puskuritila (51) saatetaan yhteyteen siihen liittyvän luistin toisella puolella sijaitsevaan tilaan (52) suuttimen muodostavan aukon (19) kautta, tämän toisen tilan eli luistin perätilan ollessa liitetty pienpaineella toimivaan paluuvirtauskier-15 toon (50).

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen iskuporakone, tunnettu siitä, että toisiokierto (61) on yhteydessä laitteen paluuvirtauskiertoon (50) ja hetkellisesti liitettynä ensiökiertoon männän (1) uran (63) kautta, kun 20 mäntä on kosketuksessa työkaluun, kun taas puskuritila (51), joka on liitetty edellä mainittuun kaavaan, on yhteydessä suuttimen muodostavan aukon (19) kautta luistin (17) perätilaan (52), jota itseään syötetään laitteen suurpainesyöttönesteellä paineensäätimen eli suuttimen 25 (71) kautta.

6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen iskuporakone, tunnettu siitä, että toisiokierto (61) on yhteydessä laitteen paluuvirtauskiertoon (50) ja hetkellisesti liitettynä ensiökiertoon männän uran (63) kautta, 30 kun mäntä on teoreettisessa iskuasennossaan, kun vuoros taan puskuritilaan (51) avautuva kanava (12) käsittää suuttimen (14) ja siihen syötetään laitteen syöttöpainees-sa olevaa nestettä syöttönopeudensäätimen eli suuttimen (78) kautta, samalla kun perätila (52), joka sijaitsee 35 luistin (66) puskuritilaan nähden toisella puolen, on liitettynä pienpaineella toimivaan paluuvirtauskiertoon (50). 15 86762

7. Patenttivaatimuksen 3 mukainen iskuporakone, tunnettu siitä, että sylinteriin, jossa mäntä (1) liikkuu, avautuvat ensiökiertoon liitetyn kanavan (12) lisäksi toisaalta kanava (79), jossa on suutin (78) ja 5 joka on jatkuvasti liitettynä laitteen suurpainesyöttö-kiertoon, ja toisaalta kanava (61), joka on yhteydessä laitteen pienpaineella toimivaan paluuvirtauskiertoon (50), näiden kahden kanavan (79,61) sijaitessa molemmin puolin mainittua ensimmäistä kanavaa (12) ja ollessa sovi-10 tetut kumpikin viimeksi mainitusta välimatkan päähän, joka on pienempi kuin mäntään (1) tehdyn uran (63) korkeus, puskuritilan (51) ollessa yhteydessä kanavaan (12) ja luistin vastakkaisella puolella sijaitsevan perätilan (52) ollessa osaksi liitetty laitteen pienpaineella toimivaan 15 paluuvirtauskiertoon (50), eri kanavien (79,12,61) ollessa sovitetut siten, että toimintajakson aikana männän ura (63) saattaa kanavan (12) hetkellisesti ja vuorotellen yhteyteen toisaalta laitteen syöttökierron ja toisaalta sen paluuvirtauskierron kanssa, kun mäntä tulee teoreetti-20 seen iskuasentoonsa.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 2-7 mukainen iskuporakone, tunnettu siitä, että nestepainetta käytetään ohjaamaan paineensäädintä, joka säätää laitteen syöttöpaineen, siten, että kun paine puskuritilassa 51 ja 25 säätimen luistissa (4,65) muuttuu, säädin ohjaa syöttöpaineen muuttumisen ja siten männän iskunopeuden muuttumisen.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 3-7 mukainen iskuporakone, tunnettu siitä, että luisti (35), joka rajaa osaksi puskuritilaa (51), on asennettu liukumaan 30 sylinterissä, johon avautuu useita akselin suunnassa vai- hesiirrettyjä kanavia (36-39), jotka avautuvat myös männän (1) ohjaussylinteriin, luistin käsittäessä kehäuran (40), joka voidaan luistin asennosta riippuen saattaa yhteyteen johonkin edellä mainituista kanavista, jotka puolestaan 35 ovat männän uran kautta yhteydessä suurpainesyöttöverk-koon, toisen kanavan avautuessa sylinteriin luistin uran ie 86762 muodostaman renkaan muotoisen tilan kohdalla, joka kanava pysyy jatkuvasti yhteydessä tähän tilaan ja joka on liitetty iskutiheyden säätöjakelijaan siten, että mitä lyhyempi on aika, jonka mäntä on iskukohdassa, sitä suurempi 5 on iskutiheys.

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen iskupora-kone, tunnettu siitä, että ensiökierrossa vallitsevalla paineella samanaikaisesti ohjataan paineensäädin-tä, joka säätää laitteen syöttöpaineen, ja siirretään 10 osaksi puskuritilaa rajaavaa luistia männän tahdin ja siten sen iskutiheyden säätämiseksi.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 2-10 mukainen isku-porakone, tunnettu siitä, että sylinteriin, joka sisältää osaksi puskuritilaa (51) rajaavan luistin (17,35- 15 56), avautuu kanava (22), joka on liitetty laitteen pien- paineella toimivaan paluuvirtauskiertoon (50), tämän kanavan ollessa normaalisti luistin sulkemana, ja joka voidaan liittää puskuritilaan (51), kun paine sen sisällä ylittää ennaltamäärätyn arvon.

12. Patenttivaatimuksen 2 mukainen iskuporakone, tunnettu siitä, että se käsittää puskuritilan (51), joka ollessaan liukuvan luistin rajaamana, jolloin syntyy vakiopaine, ja yhteydessä kanavaan (12), joka avautuu iskumännän sisältävään sylinteriin, on lisäksi yhtey- 25 dessä kanavaan, johon on sovitettu nesteen syöttönopeuden säätöelin (85), jonka muodostaa annostelupumppu.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen iskuporakone, tunnettu siitä, että nesteen syöttönopeuden sää-töelimen muodostaa annostelupumppu, joka toimii synkroni- 30 sesti iskumännän kanssa.

14. Patenttivaatimuksen 12 tai 13 mukainen iskuporakone, tunnettu siitä, että toisiokierto, joka on yhteydessä suurpainenesteen syöttökiertoon, on hetkellisesti liitettynä ensiökiertoon, kun mäntään (1) tehty ura 35 (55) on sylinteriin avautuvan kanavan (12) aukon (80) koh dalla, ja että mainitun kanavan (12) syöttämä puskuritila li i7 86762 (51) on yhdeydessä pienpaineella toimivaan paluuvirtaus-kiertoon (50) nesteen poistokanavan (86) kautta, johon on asennettu nesteen virtausnopeuden säätöelin (85).

15. Patenttivaatimuksen 12 tai 13 mukainen iskupo-5 rakone, tunnettu siitä, että toisiokierto, joka on yhteydessä laitteen pienpaineella toimivaan paluuvirtaus-kiertoon (50), on hetkellisesti liitettynä ensiökiertoon männän (1) uran (63) kautta, kun mäntä on kosketuksessa työkaluun ja että puskuritilaan (51), joka on liitettynä 10 kanavaan (12), syötetään nestettä pienpainekierrosta nesteen virtausnopeuden säätöelimen (85a) kautta.

16. Jonkin patenttivaatimuksen 12-15 mukainen is-kuporakone, tunnettu siitä, että liukuva luisti (87), joka osaksi rajaa puskuritilaa (51), käsittää kaksi 15 koaksiaalista osaa, joista se, joka sijaitsee puskuritilan puolella, on poikkileikkaukseltaan suurempi kuin toisella puolella oleva osa, tämän luistin ollessa asennettu liukumaan kahdessa koaksiaalisessa avarruksessa (82,20), joiden poikkileikkaukset vastaa luistin kahden osan poikkileik-20 kauksia, ja luistin ja poikkileikkaukseltaan suuren avar-ruksen väliin on järjestetty renkaan muotoinen tila (84), joka on yhteydessä laitteen painenesteen syöttölähteeseen. 18 86762