FI86389B - Anordning foer skoerning av fanerskivor. - Google Patents

Description

1 86389

Vaneriviilujen haurastuttamislaite Tämä keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaista vaneriviilujen haurastuttamislaitetta.

5 Tavanomaiset vaneriviilujen haurastuttamislaitteet voidaan jakaa kolmeen seuraavaan pääryhmään: a) laite, jossa on kaksi pyörivää telaa, jotka on päällystetty kehäpinnoistaan joustavalla materiaalilla, esimerkiksi kumilla, joka joustaa vaneriviilun mennessä 10 telojen läpi ja jolloin viiluun kohdistuu tietty veto voima, niin että siihen tulee pieniä halkeamia, b) laite, jossa on pienen kaarevuussäteen omaava tela, jota vasten vaneriviilu puristetaan taivutettavaksi niin, että siihen muodostuu pieniä halkeamia ja 15 c) laite, jossa on useita vaneriviilua leikkaavia leikkuuteriä.

Edellä mainitun laitteen a) epäkohtana on, että sen kohdistaessa tietyn vetovoiman viiluun yksinomaan synnyttämällä kitkaa viilun ja telojen väliin ei viilun sii-20 hen osaan, jolla on suurempi mekaaninen kestävyys, ehkä tulekaan halkeamia, kun taas viilun heikko osa voi haljeta liikaa, ja lisäksi, että viiluun ei pystytä muodostamaan halkeamia, jos se on sitä käsiteltäessä suunnattu *·_ niin, että sen kuidut ovat huomattavan suuressa kulmassa 25 vetovoiman suuntaan nähden. Myös edellä mainitun laitteen b) epäkohtana on, ettei sillä pystytä muodostamaan halkeamia viiluihin, jos nämä ovat ohuita, ja että sillä ei saada aikaan riittävää määrää halkeamia, jos viilu on :V: suunnattu niin, että sen kuidut ovat huomattavan suures- 30 sa kulmassa telan akselin suuntaan nähden. Edellä maini- .·. ; tulla laitteella c) viiluun voidaan taas tehdä leikkauk- .·;· siä tai halkeamia sen kuitujen suunnasta riippumatta, mutta se voi leikata viilut tällöin myös poikittaissuun-nassa ja vähentää näin viilun lujuutta ja lisäksi leik-35 kuuterät on pidettävä aina terävinä.

2 u 6 ο δ 9

Julkaistu, tarkastamaton JP-hyötymallihakemus nro 48-102274 esittelee laitteen, joka estää vaneriviilun taipumisen aaltomaiseksi tai eliminoi viilun tällaisen taipumisen. Laitteessa on kaksi kumitelaa, joiden kumman-5 kin kehäpinnassa on lukuisia vinoja uria, jotka menevät vinosti ristiin toisessa telassa olevien urien kanssa telojen koskettaessa toisiinsa. Tässä laitteessa telojen vinot ulokkeet puristuvat viilun ylä- ja alapintaan ja taipuvat joustavasti näissä pinnoissa vastakkaisiin suuntiin, 10 jolloin viiluun kohdistuu tietty vetovoima ja viilu tai puu kohtuullisesti. Tämän aikaisemman laiterakenteen epäkohtana on edellä kohdassa a) esitettyä laitetta vastaavasti, että viilu voi haljeta eri tavalla sen niissä osissa, joiden mekaaniset lujuudet ovat erilaisia. Tämän ai-15 kaisemman laitteen epäkohtana on lisäksi, että sen synnyt tämä vetovoima ei riitä muodostamaan viiluun halkeamia, jos viilun kuitujen kulma vetovoiman suuntaan nähden ylittää tietyn rajan.

Keksinnön päätavoitteena on saada aikaan sellainen 20 vaneriviilujen haurastuttamislaite, johon ei liity edellä selostetuilla laitteille ominaisia epäkohtia. Tähän päämäärään päästään keksinnön mukaisella laitteella, jolle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnus-···" merkkiosassa.

;'2*5 Keksinnön muita tavoitteita käy selville oheista : piirustusta koskevasta seloustuksesta.

·:·· Kuvio 1 on sivukuva keksinnön ensimmäisen suositet- tavan rakenteen mukaisesta pyörivästä telaparista, kuvio 2 on etukuva kuvion 1 teloista, 30 kuvio 3 on suurennettu kuva osasta vaneriviilua, . . joka haurastutetaan sen mennessä kuvioiden 1 ja 2 esittä- ; · mien telojen läpi, '·' ‘ kuvio 4 on perspektiivi keksinnön toisen suositet- ·;· tavan rakenteen mukaisesta pyörivästä telaparista, ;'*3- kuvio 5 on suurennettu kuva osasta vaneriviilua, joka haurastutetaan sen mennessä kuvion 4 esittämien telo-; jen läpi, I: 3 86389 kuviot 6-8 esittävät keksinnön muita suositettavia rakenteita, kuvio 9 esittää osakuvana pyörivän telan ulokkeita, kuvio 10 esittää vielä erästä keksinnön mukaista 5 rakennetta, ja kuvio 11 esittää menetelmää, jolla poistetaan vieraat esineet pyörivän telan ulokkeiden välistä keksinnön erään lisärakenteen mukaisesti.

Nimenomaan piirustuksen kuvioissa 1 ja 2 esitetään 10 keksinnön ensimmäisen suositettavan rakenteen mukainen haurastuttamislaite, jossa on kaksi pyörivää telaa 1 ja 2, joiden halkaisijoiden esitetään olevan 75 mm ja kummankin telan kehäpinnan käsittäessä lukuisia säteen suuntaisia kulmaulokkeita 7 (telassa 1) ja 8 (telassa 2). Molemmat 15 telat 1 ja 2 pyörivät samalla nopeudella kuviossa 1 nuo lilla esitettyihin suuntiin niihin liittyvien vastaavien hammaspyörien 5 ja 6 avulla. Ylätelan 1 jokainen uloke 7 menee yhtäjaksoisena telan 1 kehän ympäri ja on siis pyöreä. Ulokkeet 7 on järjestetty aksiaalisesti rinnakkain 20 samalle etäisyydelle toisistaan ja niillä on myös sama nousu, esimerkiksi noin 5 mm. Alatelan 2 jokainen uloke 8 suuntautuu aksiaalisesti telan 2 toisesta päästä sen • r‘: toiseen päähän ja ulokkeet 8 on järjestetty kehän suun- nassa rinnakkain kiinni toisiinsa ja niillä on sama nou-: .*.25 su, esimerkiksi noin 3,6 mm. Jokainen uloke 7 ja 8 kape- nee ylöspäin ja vastaa muodoltaan tasakylkistä kolmiota poikkileikkauksena kohtisuoraan telan kehään nähden kol-. mion pystykulman ollessa 40° ja korkeuden 5 mm. Jokaises- sa ulokkeessa on siis terävä yläpää. On myös huomattava, 30 että yläulokkeet 7 ja alaulokkeet 8 suuntautuvat olles-".’*: saan vastakkain pääasiassa suorassa kulmassa toisiinsa : nähden. Ulokkeet tehdään sopivasta jäykästä materiaalis ta, esimerkiksi raudasta, teräksestä (ruostumattomasta .···, teräksestä) , jäykästä muovista, keramiikasta tai vastaa- 35 vasta.

4 86389

Kuviossa 1 kirjain B esittää kuljetinta, jolle on pantu vaneriviilu P siirrettäväksi sillä edelleen telojen 1 ja 2 välissä tapahtuvaan haurastuttamiskäsittelyyn. Ylä-tela 1 ja alatela 2 on sijoitettu toisiinsa nähden niin, 5 että ulokkeiden 7 ja 8 yläpäiden (reunojen) välinen etäi syys on pienempi kuin vaneriviilun P vahvuus, kun viilu P on haurastutettava telojen 1 ja 2 välissä. Tämä etäisyys säädetään mieluimmin 0-40 %:ksi viilun P vahvuudesta.

Haurastutettava vaneriviilu P pannaan kuljettimel-10 le B niin, että viilun P kuidut suuntautuvat pääasiassa kohtisuoraan sen kuljetussuuntaan nähden. Kuljetinta B käytetään siirtämään viilu P pyörivien telojen 1 ja 2 ulokkeiden 7 ja 8 terävien päiden väliin näiden puristuessa vastaavasti viilun P ylä- ja alapinnan väliin sen haurastut-15 tamiseksi, kun se menee telojen läpi. Koska, kuten edellä esitetystä selostuksesta käy ilmi, ylätelan 1 ulokkeiden 7 puristusreunat ja alatelan 2 ulokkeiden 8 puristusreunat ovat poikittain, toisin sanoen suorassa kulmassa keskenään, jolloin ne puristuvat viilua P vasten, viilu P puristuu ku-20 vion 3 esittämällä tavalla. Toisin sanoen viilu puristuu yläpinnastaan yhtenäisillä viivoilla esitetyllä tavalla ja alapinnastaan taas katkoviivoilla esitetyllä tavalla katkoviivojen ollessa tällöin kohtisuorassa yhtenäisiin vii-···' voihin nähden. Näin ollen viilu puristuu alaspäin nimen- '25 omaan niissä kohdissa, joissa yhtenäisillä viivoilla esi- ; tetyt puristetut osat leikkaavat katkoviivoilla esitetyt ·.··*: osat. Leikkausviivojen muodostamat osat on merkitty kirjai- mella A kuviossa 1 esitetyllä tavalla.

Tällä telojen 1 ja 2 niissä olevien ulokkeiden 7 ja 30 8 toiminnalla saadaan aikaan tietty vetovoima osiin A, jol- • - loin tämän vetovoiman alaisina olevat viilun P heikoimmat osat, toisin sanoen kuitujen suuntaiset osat, kätkevät osittain jokaisessa osassa A, kuten viitenumero 9 esit-tää (kuvio 3) .

5 86389

Vaneriviilu P on nyt haurastettu. On huomattava, että myös sellainen vaneriviilu, jonka kuidut suuntautuvat eri suuntiin, voidaan haurastuttaa riittävästi edellä esitetyllä laitteella.

5 Kuten yllä olevasta selostuksesta käy ilmi, se mah dollisuus, että laite leikkaa viilun sen kuitujen poikki on hyvin pieni leikkuuteriä käyttävään tavanomaiseen hauras tuttamislaitteeseen verrattuna. Keksinnön mukaan viilun mekaaninen lujuus ei siis vähene sanottavasti hauras-10 tuttamisprosessissa. Lisäksi on vielä huomattava, että ai kaisemman tekniikan edellyttämä leikkurien teroittaminen, siis yksi työvaihe, jää pois. Keksinnön mukainen rakenteeltaan yksinerktainen laite purististuu vaneriviiluun myös tiiviisti, toisin sanoen sen ulokkeet 7 ja 8 ovat kohti-15 suorassa toisiinsa nähden viilun ollessa niiden välissä.

Keksinnön mukaisella laitteella vaneriviilu pystytään siis käsittelemään huokeammalla kuin aikaisemmalla haurastut-tamislaitteella, joka puristaa vaneriviilua neulan muotoi-sillä ulokkeilla.

20 Vaneriviilu P voidaan tarvittaessa panna kuljetti- melle niin, että sen kuidut ovat viilun kuljetussuunnassa. Kuitenkin viilu pätenee edellä mainitussa laitteessa hauras-tuttamisprosessin aikana enemmän silloin, kun sen kuidut ovat pääasiassa kohtisuoraan kuljetussuuntaan nähden kuin : :‘?5 silloin, jos ne ovat samaan suuntaan.

·:··| Keksinnön toinen rakenne voidaan saada aikaan käyt tämällä kuviossa 4 esitettyjä pyöriviä teloja 16 ja 17 ku-vioissa 1 ja 2 esitettyjen telojen asemesta. Pyörivien telojen 16 ja 17 kehäpinnoissa on vastaavat kulmaulokkeet, . 30 joiden pystypoikkileikkaukset vastaavat kuvioiden 1 ja 2 * - ulokkeita 7 ja 8, joten niissä on terävän reunan käsittä- *·' ' vät yläosat, mutta ulokkeiden ollessa järjestetty vierek- -*· käin spiraalin muotoisesti säännöllisen etäisyyden päähän toisistaan ja samalle nousulle (esimerkiksi 4 mm). Spiraa-; 35 liulokkeet 16 ja 17 muodostavat vastaavien akseliensa 12 ; ja 13 aksiaalisten suuntien kanssa tietyn kulman, joka on 6 86389 15°-60°, ja ovat samansuuntaisia. Ulokkeita 7 ja 8 vastaavalla tavalla ulokkeet 16 ja 17 on suunnattu toisiinsa nähden niin, että niiden terävän reunan käsittävät yläpäät leikkaavat toisensa, jolloin ne puristuvat vane-5 riviiluun P. Ulokkeiden 16 yläpäiden ja ulokkeiden 17 yläpäiden välinen leikkauskulma poikkeaa kuitenkin edellä mainittujen ulokkeiden 7 ja 8 yläpäiden välisestä leik-kauskulmasta. Haurastutettava vaneriviilu P puristuu tällöin ja siihen muodostuu halkeamia esimerkiksi kuviossa 5 10 esitetyllä tavalla, jolloin yhtenäiset viivat esittävät yläulokkeiden yläpäiden suorittamaa viilun puristusta ja katkoviivat esittävät taas alaulokkeiden yläpäiden suorittamaa puristusta viitenumeron 18 tarkoittaessa viiluun muodostuvia halkeamia. Spiraaliulokkeet 16 ja 17 käsittä-15 vät telat 10 ja 11 voidaan valmistaa helpommin ja huokeammin kuin edellä mainitut telat 1 ja 2.

Kuvioissa 1, 2 ja 4 esitetyt pyörivät telat liittyvät kiinteänä rakenteena niissä oleviin vastaaviin ak-seleihin 3,4 ja 12,13. Keksinnön erään rakennevaihtoehdon 20 mukaan pyörivään akseliin voi olla kuitenkin kiinnitetty irrotettavana rakenteena useita kapeita, renkaan muotoisia teloja. Kuviossa 6 esitetään esimerkki tällaisesta raken-• teestä. Kuvion 6 esittämällä tavalla jokaisessa renkaan muotoisessa telassa 21, joita on useita ja joiden vah-: 25 vuus on noin 40 mm ja halkaisija noin 295 mm, on kehäpin- nassa renkaan muotoiset ulokkeet 22. Telat 21 on kiinnitetty irrotettavina vierekkäin samaa pyörimisakselia käyttäen pyörivään akseliin 19 tai 20 kiilojen ja kiilaurien avulla. Jokaisen telan 21 spiraalin muotoisten kulmaulok-30 keiden 22 pystypoikkileikkaus vastaa edellä mainittujen ulokkeiden 16 ja 17 pysty poikkileikkaus ta ja ulokkeita : : : 16 ja 17 vastaavalla tavalla ulokkeet 22 on sijoitettu säännölliselle etäisyydelle toisistaan ja niillä on myös ."i sama nousu. Kaikki pyörivät ylä- ja alatelat muodostavat '!* 35 yhdessä edellä mainittuja yhtenäisiä teloja vastaavan 7 86389 rakenteen sekä yleismuodoltaan että myös toiminnaltaan. Kuvion 6 mukaisen telan 21 rakenne poikkeaa kuitenkin jyrkästi kuvion 4 esittämän telan 16 tai 17 rakenteesta. Kuviossa 6 ylemmät spiraaliulokkeet 22 ovat samansuun-5 täisiä vastaavien alempien spiraaliulokkeiden 22 kanssa mutta jokainen ylä- ja alaspiraaliulokkeiden 22,22 muodostama telapari poikkeaa suunnaltaan aina viereisen te-laparin suunnasta, joten spiraaliulokkeet 22 muodostavat yhdessä siksakrakenteen. Näin ollen kuvion 6 esittämässä 10 rakenteessa viilu puristuu kuviossa 5 esitetyllä tavalla niistä osistaan, jotka menevät oikealta katsottuna toisen ja neljännen telan läpi, mutta muiden telojen läpi menevistä osistaan viilu puristuu taas niin, että kuvion 5 yhtenäiset viivat vaihtavat paikkaa saman kuvion katko-15 viivojen kanssa.

Kuvion 6 mukainen spiraaliulokerakenne tekee mahdolliseksi vaneriviilujen haurastuttamisen ilman kuvion 4 rakenteeseen liittyvää epäkohtaa, toisin sanoen kuvion 4 mukaista rakennetta käytettäessä tietyistä materiaaleis-20 ta koostuvat vaneriviilut saattavat telojen läpi mennes sään pyrkiä taipumaan spiraaliulokkeisiin 16 ja 17 (kuvio 4) nähden kohtisuoraan suuntaan. Tämä epäkohta eliminoidaan siis kuvion 6 mukaisella rakenteella, koska kuvion 6 esit-tämällä spiraaliulokkeiden siksakjärjestelyllä pystytään 25 kumoamaan ne voimat, jotka pyrkivät muuten taivuttamaan ; vaneriviilua eri suuntiin.

Lisäksi kuvion 6 mukaisen rakenteen taloudellisena : - etuna on, että jonkin telan 21 vahingoittuessa esimerkiksi : ·' · siihen päässeiden vieraiden esineiden vaikutuksesta koko 30 laite voidaan korjata vaihtamalla vain vahingoittunut te-la. Telojen 21 keskinäistä sijaintia voidaan myös vaih-. taa, niin että saadaan tietyn vaneriviilutyypin haraustut- tamiseen sopiva rakenne, tai minkä tahansa telan 21 ti-lalle voidaan vaihtaa toinen samaan tarkoitukseen käytet-35 tävä renkaan muotoinen tela.

β 86389

Vielä eräs keksinnön mukainen rakenne voidaan saada aikaan käyttämällä kuviossa 2 esitettyä ylätelaa 1 ja useita irrotettavia, renkaan muotoisia alateloja, kuten kuviossa 7 tai 8 esitetään. Kuvion 7 esittämässä ra-5 kenteessa pyörivää ylätelaa 23, jonka rakenne vastaa ku vion 2 telaa 1, käytetään yhdessä useiden renkaan muotoisten alatelojen 25 kanssa, jotka on sijoitettu irrotettavina vierekkäin pyörivän akselin 26 ympärille. Jokaisessa telassa 25 on useita kulmaulokkeita 27, jotka suuntau-10 tuvat aksiaalisesti sen kehälle telan toisesta päästä toi seen päähän. Jokaisen alatelan 25 kulmaulokkeen 27 pysty-poikkileikkaus vastaa ylätelan 23 jokaisen ulokkeen pysty-poikkileikkausta ja käsittää siis terävän yläpään. Jokaisen alatelan 25 ulokkeilla 27 on sama nousu ja ne sijait-15 sevat telan pyörimissuunnassa, toisin sanoen sen kehän ympärillä, kiinni toisissaan. Ulokkeet 27 on järjestetty kehän suunnassa siis samalla tavalla kuin kuvion 2 telan 2 ulokkeet 8. Edellä mainitut nousut ovat samat alatelojen 25 kaikissa ulokkeissa 27. Jokainen alatela 25 on kuitenkin 20 asennettu esitetyllä tavalla niin, että sen ulokkeiden 27 terävillä yläpäillä on puolet mainitusta noususta viereisen alatelan tai -telojen 25 ulokkeiden yläpäihin nähden. Näin ollen jokaisen telan 25 jokaisen ulokkeen terävä yläpää —: ei ole samassa linjassa viereisen telan tai telojan 25 ylä- -.25 pään kanssa, vaan sitä seuraavan telan yläpään kanssa, toi- - sin sanoen telat 25,25 on järjestetty vuorotellen niissä olevien ulokkeiden 27 yläpäihin nähden.

Laitetta käytettäessä haurastuttava vaneriviilu suunnataan niin, että sen kuidut ovat pääasiassa kohtisuo-30 rassa sen kuljetussuuntaan nähden pyörivien telojen 23 ja . 25 välissä ja viilun siirtyessä telojen välissä niin, että se halkeaa osittain kuviossa 2 esitettyä rakennetta vastaa-valla tavalla. Kuvion 7 rakenne poikkeaa kuvion 2 raken---- teestä kuitenkin seuraavassa suhteessa. Jos kuvion 2 mu- 35 kaista rakennetta käytettäessä telojen 1 ja 2 välissä li 9 86389 liikkuvan vaneriviilun kuitujen suunnat ovat tarkasti tax melkein tarkasti yhdensuuntaisia alaulokkeiden 8 suuntien kanssa, niin ylä- ja alaulokkeiden 7 ja 8 muodostamat halkeamat voivat olla enemmän tai vähemmän yhtäjaksoisesti sa-5 massa linjassa keskenään alaulokkeiden 8 osalla. Tämä heikentää huomattavasti viilun mekaanista lujuutta sen kuituihin nähden kohtisuorassa suunnassa. Toisaalta kuvion 7 esittämässä rakenteessa, jos vaneriviilu liikkuu telojen 23 ja 25 välissä niin, että sen kuitujen suuntaus on sama, ylä- ja 10 alaulokkeiden muodostamat halkeamat ovat vain jaksottaisesti samassa linjassa keskenään alaulokkeiden 27 osalla, koska myös alaulokkeet 27 ovat vain jaksottaisesti samassa linjassa keskenään alatelojen 25 aksiaalisuunnassa. Tästä johtuen vaneriviilu voidaan kuvion 7 mukaisella rakenteella hauras-15 tuttaa niin, että sen mekaaninen lujuus heikkenee vähemmän kuin kuvion 2 mukaista rakennetta käytettäessä.

Kuvion 7 mukaista rakennetta voidaan muuttaa vaihtamalla sen irrotettavien ja pyörivien, renkaan muotoisten alatelojen 25 tilalle kuvion 8 mukaiset telat 29 ja 30. Ku-20 viossa 8 irrotettavat, renkaan muotoiset alatelat 29 ja 30 on järjestetty vuorotellen pyörivän akselin 26 koko pituudelle ja sen ympärille. Teloissa 29 on kulmaulokkeet, joil-• la on sama muoto ja sijainti kuin kuvion 7 ulokkeilla 27, kun sen sijaan toisissa teloissa 30 on sellaiset kulmaulok-: 25 keet, joiden yläpäät ovat terävät ja jotka suuntautuvat ak- siaalisesti teloja 29 vastaavalla tavalla, mutta ovat kehän suunnassa erillään toisistaan. Jokaisen telan 30 ulok-. keiden väliset etäisyydet ovat säännölliset ja melko suuret, -· joten jokaisessa telassa 30 on ulokkeita paljon vähemmän 30 kuin jokaisessa telassa 29. Lisäksi jokaisen telan 30 jokainen uloke on huomattavasti kapeampi kuin telan 29 uloke. Kun vaneriviilu menee ylätelan 23 ja alatelan 28 väliin, jolloin kysymyksessä ovat siis alatelat 29 ja 30 yhdessä, ···. ylätelan 23 ja alatelojen 29 puristamat viilun osat halkea- 35 vat esimerkiksi kuviossa 3 esitetyllä tavalla, joten nämä 10 86389 osat venyvät. Samanaikaisesti ylätelan 23 ja alatelo-jen 30 puristamat viilun osat taipuvat niissä kohdissa, joissa näiden telojen ulokkeet leikkaavat toisensa, ja tietty vetovoima syntyy venyneiden osien ja taipuneiden 5 osien välille, niin että myös telojen 23 ja 30 puristamat viilun osat halkeavat. Lyhyesti sanottuna, kun käytetään kuvion 8 mukaista rakennetta, suhteellisen pienellä puristuksella voidaan saada aikaan lukuisia halkeamia.

Tietyistä materiaaleista valmistetut vaneriviilut 10 voivat venyä eri tavalla eri osissa, kun ne halkeavat haurastuttamisprosessissa, ja onkin mahdollista, että tällaiset vaneriviilut voivat telojen läpi mentyään kääntyä sivuttain ja pudota pois kuljetuslinjalta. Tämä voidaan estää jättämällä ylä- ja/tai alatelasta pois joita-15 kin ulokkeita. Esimerkki tällaisesta ulokkeiden osittai sesta vähentämisestä on kuviossa 9, jossa joitakin ulokkeita on jätetty pois sekä ylä- että alatelan kehästä C-kirjaimella esitetyllä tavalla. Tällaista rakennetta käytettäessä vaneriviiluun jää yksi osa, jossa ei ole hal-20 keamia, aina telojen jokaisen pyörähdyksen aikana, joten tästä johtuen, jos viilun jokin osa venyy haurastuttamisprosessissa enemmän kuin sen muut osat, tällainen osa - ;·- tulee automaattisesti ja joustavasti normaalimuotoonsa, ____ koska sen lähellä on halkeamattomia osia. Tämän vuoksi : .· 25 useita vaneriviiluja voidaan käsitellä yhtäjaksoisesti . ilman sitä keskeytystä, joka aiheutuu, kun jokin viilu putoaa pois kuljetuslinjalta.

Kuvio 10 esittää vielä erästä keksinnön mukaista haurastuttamislaitetta, jossa on ylä- ja alapuristusra-30 kenteen muodostama pari. Yläpuristusrakenne käsittää kolme suunnanmuuttotelaa 41, 43 ja 45. Alapuristusraken-ne käsittää samoin kolme suunnanmuuttotelaa 42, 44 ja 46. Teräshihnat 47 ja 48 menevät vastaavasti ylemmän ja alem-man suunanmuuttotelayksikön ymäri. Ylä- ja alatelaa 41 " 35 ja 42 voidaan pyörittää käyttölaitteella (ei esitetty).

li n 86389

Kuvio 2 ulokkeita 7 vastaavat ulokkeet 49 on muodostettu yläteräshihnaan 47 telan 41 pyörimissuuntaan, kun taas kuvion 2 ulokkeita 8 vastaavat ulokkeet on muodostettu alateräshihnaan telan 42 akselin suuntaan. Kuvion 2 5 ulokkeista poiketen ylähihnan 47 jokainen uloke 49 on uritettu säännöllisin välein telan 41 pyörimissuuntaan, jolloin se voi pyöriä teloja 41, 43 ja 45 pitkin. Ylä- ja ala-ulokkeet 49 ja 50 puristuvat vaneriviilua P vasten sen hau-rastuttamiseksi, kun viilu P menee telojen 41 ja 42 väliin. 10 Vaikka sekä ylä- että alapuristusrakenteessa telojen hal kaisijat poikkeavatkin huomattavasti toisistaan, kuviossa 10 esitetty rakenne voidaan tehdä myös niin, että esimerkiksi tela 41 tai 42 tai tela 45 tai 46 ovat halkaisijaltaan samanlaisia. On kuitenkin huomattava, että kuviossa 15 10 esitetyt telojen halkaisijoiden suhteet voidaan valita haurastuttamislaitteen valmistamiseksi huokeammalla.

Jokaisessa edellä esitetyssä haurastuttamislait-teessa vanerilastuja tai vanerinpaloja voi työntyä ulokkeiden väliin haurastuttamisprosessin aikana, jolloin 20 ulokkeet eivät pysty puristamaan viilua tehokkaasti, mikäli tällaisia vieraita esineitä ei oteta pois. Tämä probleema voidaan kuitenkin ratkaista kuviossa 11 esitetyllä . menetelmällä. Tämän menetelmän mukaan joustavaa materiaa lia, esimerkiksi raaka- tai uretaanikumia pannaan telapa-. .25 riin ulokkeiden välisen tilan täyttämiseksi hyvin lähel- ; le ulokkeiden yläpäiden tasoa, mutta kuitenkin sen ala puolelle. Kun vanerilastujäte puristuu joustomateriaalia : 31 vasten ja ulokkeiden väliin, materiaali 31 puristuu jonkin verran kokoon, mutta kumoaa lastujen voiman ja 30 palautuu alkuperäiseen muotoonsa, jolloin lastut työnty-: · : vät ulos.

: ; Keksinnön tärkeänä näkökohtana on, että vanerivii luja puristetaan jäykkää materiaalia olevilla ylä- ja ala-ulokkeilla, jotka leikkaavat toisensa vaneriviilujen ol-••*’35 lessa niiden välissä. Tässä käytettynä termi "leikata" i2 8 6 389 tarkoittaa sitä, että ulokkeet ovat ylätelassa sellaisilla radoilla tai kuvitelluilla viivoilla, jotka menevät ristiin ja leikkaavat tällöin alatelan ulokeradat, kun teloja katsotaan ylhäältä tai alhaalta. Vaikka ulok-5 keiden onkin selostettu suippenevan ylöspäin, niin että ne muodostavat terävät kärjet, ei ole kuitenkaan välttämätöntä, että ulokkeissa on tällaiset "reunat" viilujen puristamista ja niiden tällöin tapahtuvaa haurastuttamista varten, vaan ulokkeet voidaan muodostaa myös niin, et-10 ta niissä on tasaiset yläpäät viilujen puristamista ja haurastuttamista varten. Tämä merkitsee sitä, että ulokkeiden teärvien kärkien kuluttua käytössä enemmän tai vähemmän sileiksi ne voivat vielä puristaa viiluja tehokkaasti, niin kauan kuin niiden sileys ei ylitä tiettyä 15 rajaa. Ulokkeisiin voidaan keksinnön mukaan käyttää myös useita erilaisia jäykkiä materiaaleja, ja myös ulokkeiden lukumäärää ynnä muita tekijöitä voidaan vaihdella alan asiantuntijoiden tämän selostuksen pohjalta valitsemalla tavalla. Lisäksi on huomattava, ettei ylä- ja alaulokkeen 20 tarvitse välttämättä olla yhtäjaksoinen. Riittää, että ulokkeet leikkaavat toisensa riittävän monessa pisteessä vaneriviilujen ollessa niiden välissä, niin että pääs-tään haluttuun haurastuttamisasteeseen. Lisäksi kuvion 10 — esittämällä rakenteessa sekä telojen aksiaaliset pituudet : -.25 että teräshihnojen leveydet ja myös telojen halkaisijat • voidaan valita käsiteltävien viilujen koon ja puulajin perusteella.

Kuten jo mainittiin, ulokkeet 7 (kuvio 2), 16 ja 17 (kuvio 4) ja 22 (kuvio 6) ovat toisistaan tietyllä 30 etäisyydellä. Tämä ei ole kuitenkaan keksinnön kannalta välttämätöntä, joten nämäkin ulokkeet voivat muita ulok-- keitä vastaavalla tavalla olla yhtäjaksoisia. Toisin sa- noen riittää, että ulokkeilla on sellaiset nousut, jotka takaavat vaneriviilujen riittävän haurastuttamisen.

* * · li i3 86389

Jokaisen edellä mainitun laiterakenteen ulokkeet voivat kulua loppuun ulokkeiden leikkauskohdissa aikaisemmin kuin muualla, ja kun leikkauspisteet eivät pysty enää muodostamaan viiluun halkeamia, ylä- ja alatelat voidaan 5 sijoittaa uudelleen keskenään niin, että niiden ulokkeet leikkaavat toisensa eri pisteissä niiltä edellytettävien toimintojen suorittamisen jatkamiseksi.

Eräässä tapauksessa yhtäjaksoisia kapeita liimapape-rinauhoja kiinnitetään haurastuttamisprosessin ajaksi sekä 10 vaneriviilun ylä- että alapintaan viilun vastakkaisiin päihin kohtisuoraan viilun kuitujen suuntaan nähden ennen viilun syöttämistä puristusrullien väliin, niin ettei viilun mekaaninen lujuus heikkene kuituihin nähden kohtisuorissa suunnissa. Tällöin viilun nämä päät eivät juuri veny hauis rastuttamistoiminnon aikana, koska viiluun kiinnitetyt nauhat pitävät päät yhdessä, vaikka viilun muiden osien venymistä ei tällöin pystytäkään välttämään. Koko viilusta tuleekin näin ollen kaareva.

Mainittu probleema voidaan ratkaista varustamalla 20 puristusrullat viilun liimanauhoja vastaavissa kohdissa säännöllisin välein (esim. 5 mm) leikkuuterillä, jotka muodostavat valitut kulmat telojen kanssa ja työntyvät . nauhoihin ja viilun pintaan haluttuun syvyyteen. Näin oi- • · »

Ien viilussa olevat nauhat katkeavat vinosuuntaan viilun . 25 mennessä puristustelojen väliin, jolloin viilun ne päät, ; joihin nauhat on kiinnitetty, pääsevät venymään viilun muita osia vastaavalla tavalla ja jolloin estetään koko : " viilun mekaanisen lujuuden heikkeneminen kuituihin näh- » · · den kohtisuorissa suunnissa, koska nauhoja ei leikata 30 yhdensuuntaisesti viilun kuitujen kanssa. On huomattava, ·/.: että spiraaliulokkeet, esimerkiksi kuvion 4 esittämät ulokkeet 16 ja 17, suorittavat saman toiminnon kuin mainitut leikkuuterät.

"I; Käsiteltävällä keksinnöllä pystytään siis yksinker- • « *;·* 35 täistä laiterakennetta käyttäen haurastuttamaan hyvin sel-: lainen vaneriviilu, jonka kuidut suuntautuvat eri suuntiin • · i4 86389 ja jota ei tästä johtuen voida käsitellä tavanomaisella haurastuttamislaitteella.

Alan asiantuntijat ymmärtävät, että keksinnön pohjalta voidaan tehdä myös muita rakennemuunnelmia. Keksin-5 nön ei siis katsota rajoittuvan tässä esitettyihin ja selostettuihin erikoisrakenteisiin, vaan se on rajattu vain oheisilla patenttivaatimuksilla.

I!

Claims (8)

1. Vaneriviilujen haurastuttamislaite, joka käsittää 5 parin pyöriviä elementtejä (1,2; 10,11; 47,48), joiden kehällä on useita säteittäisiä ulokkeita (7,8; 16,17; 22; 49,50), jotka suuntautuvat etukäteen määrättyihin suuntiin, kummankin pyörivän elementin (1,2; 10,11; 47,48) 10 jokaisen ulokkeen (7,8; 16,17; 22; 49,50) käsittäessä yläpään, joka puristuu haurastutettavaa vaneriviilua (P) vasten, pyörivien elementtien (1,2; 10,11; 47,48) ollessa sijoitettu toisiinsa nähden niin, että ensimmäisen pyöri-15 vän elementin ulokkeiden yläpäiden ja toisen pyörivän elementin ulokkeiden yläpäiden välinen etäisyys on pienempi kuin vaneriviilun (P) vahvuus, kun elementtien ulokkeet ovat elementtien pyöriessä toisiaan vastapäätä, jolloin vaneriviilu sen siirtämiseksi pyörivien 20 elementtien (1,2; 10,11; 47,48) väliin syötetään hauras-tuttamisprosessissa niin suunnattuna, että viilun kuidut suuntautuvat pyörivien elementtien pyörimisakselien suuntiin nähden pääasiassa kohtisuoriin tai yhdensuuntaisiin suuntiin, tunnettu siitä, että 25 kummankin pyörivän elementin (1,2; 10,11; 47,48) ulokkeet on tehty oleellisesti jäykästä materiaalista ja että ensimmäisen pyörivän elementin ulokkeiden yläpäät ja toisen pyörivän elementin ulokkeiden yläpäät leikkaavat toisensa ollessaan toisiaan vastapäätä ja puristuvat va-: 30 neriviiluun (P) vastakkaisilta puolilta sen mennessä pyö-rivien elementtien väliin, jolloin viilun osiin muodostuu pieniä halkeamia sen kuituja pitkin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, t u n -n e t t u siitä, että 35 ensimmäisen pyörivän elementin (1) ulokkeet (7) ie 86389 kulkevat rinnakkain sen kehän ympäri ja ovat järjestetyt säännöllisin välein sen pyörimisakselin suunnassa, ja toisen pyörivän elementin (2) ulokkeet (8) kulkevat aksiaalisesta rinnakkain elementin pyörimisakselin 5 suunnassa ja ovat järjestetyt säännöllisin välein sen pyörimissuunnassa.

3. Patenttivatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että ainakin yhden pyörivän elementin ulokkeet kulkevat spiraalin muotoisesti rinnakkain sen 10 kehäpinnan ympäri.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että pyörivät elementit (1,2; 10,11; 47,48) ovat pyöriviä teloja.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, t u n -15 n e t t u siitä, että kumpikin pyöriviä tela käsittää useita renkaan muotoisia elementtejä (2), jotka on järjestetty irrotettavina rinnakkain kummankin telan pyörivään keskiakseliin (19, 20) ja sen ympärille.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, t u n -20 n e t t u siitä, että kummankin pyörivän telan jokaisen renkaan muotoisen elementin (21) ulokkeet (22) kulkevat spiraalimaisesti ja samaan suuntaan kuin toisen pyörivän telan vastaavan renkaan muotoisen elementin (21) ulokkeet (22), ja että kummankin pyörivän telan vierekkäisten ren-: 25 kaan muotoisten elementtien (21) ulokkeet (22) suuntautu-vat eri suuntiin, niin että kummankin pyörivän telan ren- kaan muotoisten elementtien (21) ulokkeet (22) muodosta- vat yhdessä siksakrakenteen.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, t u n - : 30 n e t t u siitä, että kumpikin pyörivä elementti on hih-na (47, 48), joka kulloinkin kulkee suunnanmuuttotelan (41,43,45; 42,44,46) ympäri.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että kukin uloke suippenee ulospäin, 35 niin että sen yläpää on terävä kärki. i7 86 389