FI86256C - Foerfarande foer sterilisering av ytor, som aer genom traengliga foer gas med klordioxidgas. - Google Patents

Description

1 86256

Menetelmä kaasua läpäisemättömien pintojen steriloimiseksi klooridioksidikaasulla

Keksinnön tausta 5 Sellaisten uusien ainesten, joita ei voida säteily- tai kuumasteriloida tai steriloida altistamalla nestesysteemeille, jatkuva tulo tekniseen käyttöön on tehnyt muiden steriloimismenetelmien kehittämisen välttämättömäksi. Eräs yleinen nykyaikainen menetelmä tätä tarkoitusta var-10 ten perustuu kaasumaisten kemiallisten aineiden käyttöön. Tällaisia kemiallisia yhdisteitä täytyy kuitenkin käyttää selektiivisesti, koska ainoastaan ne, jotka tappavat itiöitä, voidaan luokitella kemiallisiksi steriloimisai-neiksi. Saatavissa on suuri valikoima mikrobienvastaisia 15 aineita, mutta useimmissa tapauksissa ne eivät tapa resistenttejä bakteeri-itiöitä. Mikrobiosidit on spesifisesti rajoitettu tuhoamaan organismilaji, jonka nimen jälkeen on liitetty "sidi", esim. bakterisidi viittaa bakteerien tappamiseen, fungisidi sienten, virisidi virusten ja sporisi-20 di itiöiden, sekä bakteeri- että sieni-itiöiden, tappamiseen. Koska bakteeri-itiöt ovat vaikeimmat tuhota, ainoastaan sporisideja voidaan pitää synonyymisinä kemiallisten steriloimisaineiden kanssa. Nämä voidaan määritellä kemiallisiksi aineiksi, jotka, kun niitä oikein käytetään, : 25 voivat tuhota mikrobiologisen elämän kaikki muodot, bakteeri- ja sieni-itiöt sekä virukset mukaan lukien.

Kaasumaista etyleenioksidia ja formaldehydiä käytetään monissa sairaaloissa ja lääketieteellisissä tutkimuslaitoksissa steriloimaan laitteistoja tai työskentely-30 alueita, joita ei helposti voida kuuma- tai nestesteriloi-da. Jos formaldehydiä levitetään suurissa väkevyyksissä, se todennäköisesti jättää kiinteän paraformaldehydijäännöksen. Tästä syystä sitä usein vältetään herkkien lait-teiden steriloinnissa tai tilanteissa, joissa saattaa 35 esiintyä allergisia reaktioita tälle aineelle. Etyleeniok- 2 86256 sidi, joka, toisin kuin formaldehydi, tunkeutuu hyvin huokoisiin aineisiin, adsorboituu voimakkaasti kumiin ja moniin muoveihin, niin että höyryt eivät helposti poistu lyhyellä tuuletuksella.

5 Sekä etyleenioksidin että formaldehydin mutageeni- syyttä ja onkogeenisyyttä koskevan tutkimuksen julkaiseminen uhkaa johtaa näiden yhdisteiden käytön voimakkaisiin rajoituksiin, ellei suoranaisesti kieltoihin steriloimis-aineina. Rajoitukset lisäisivät merkittävästi etyleeniok-10 sidi-sterilointiin liittyviä kustannuksia.

Paitsi voimakkaita terveysvaarojaan, etyleenioksidi on vaikeasti käsiteltävä niissä pitoisuuksissa ja lämpötiloissa, jotka tehokasta sterilointia varten vaaditaan. Etyleenioksidi on 3-80 %:n pitoisuudessa ilmassa voimak-15 kaasti räjähtävä ja siten etyleenioksidia käytetään tavallisesti sekoitettuna inertin kaasun, kuten fluorihiilen kanssa, esimerkiksi, 12 % etyleenioksidia ja 88 % Freon 12 (e.I. DuPont Co.). Lääketuotteiden steriloinnissa käy tetään yleisesti niinkin korkeita lämpötiloja kuin 54,5 -20 60°C (130-140°F) steriiliyden takaamiseksi etyleenioksidin kammiopitoisuuksissa 300 - 1 200 mg/1. Yleisesti käytetään esikosteuttamista, mitä seuraa vähintään 4,0 tunnin altis-tusajat kaasulle. Etyleenioksidi on myös tehokkaampi kuivien itiöiden tappamisessa huokoisilla aineilla, kuten . 25 paperilla tai kankailla kuin huokosettomilla aineilla, kuten lasilla, keramiikalla, kovilla muoveilla ja metalleilla. Ks. C.W. Bruch ja M.K. Bruch, Gaseous Disinfection, julkaisussa Disinfection, M.A. Benarde, toim., Marcel Decker, julk. New York (1970) sivuilla 149-207.

30 Klooridioksidin on kauan tiedetty olevan biologi sesti aktiivinen ja varhaiset tutkimukset osoittivat, että sillä on bakterisidisia, virisidisiä ja sporisidisiä ominaisuuksia, kun sitä levitetään vesipitoisessa liuoksessa n. 0,20 - 0,25 mg/1 vähimmäispitoisuuksissa. Ks. V.J.

35 Masschelein julkaisussa Clorine Dioxide: Chemistry and En- 3 86256 vironmental Impact of Oxychlorine Compounds, R.C. Rice, toim., Ann Arbor Science Pub. (1979); G.M. Ridenour, et al.. Water & Sewage Works, 96, 279 (1949). Monissa uudemmissa patenteissa on kuitenkin todettu, että vesipitoinen 5 klooridioksidi yksinään ei ole itiöille myrkyllinen, ellei sitä käytetä stabiloimisaineiden läsnä ollessa. Ks. Snyder, US-patentti nro 4 073 888. Sterilointia vesipitoisella klooridioksidilla rasittavat kaikki yleiset haitat, jotka liittyvät vesipitoisten steriloimisaineiden käyt-10 töön, kuten formulointi- ja käsittelyvaikeudet, kyvyttömyys steriloida kosteudelle herkkiä laitteita tai aineita ja jäännösten saostuminen kuivumisvaiheessa.

Klooridioksidin kaasufaasikemiasta ilmassa tiedetään vähän. Yli n. 10 %:n pitoisuuksissa (ts. n. 288 mg/1) 15 yhdiste on pysymätön ja räjähtää joskus - todennäköisesti iskun tai valon katalysoimassa hajoamisessa. Tästä syystä klooridioksidikaasua ei voida varastoida. Samassa pitoisuudessa vesipitoisessa liuoksessa se on täysin pysyvä.

Hydraattien muodostumisen ajatellaan vaikuttavan 20 klooridioksidin kemiaan vedessä. Matalissa lämpötiloissa (mutta 0°C:n yläpuolella) klooridioksidin suuret pitoisuudet saostuvat hydraatteina, joilla on jonkin verran vaih-televa koostumus; lämmittäminen saa nämä liukenemaan takaisin. On todennäköistä, että klooridioksidilla näissä 25 lämmitetyissä liuoksissa vielä on joitakin vesimolekyylejä kasautuneina ympärilleen. Tällaisia hydraatteja ei tietenkään esiinny höyryfaasissa.

Yleisesti sekä molekyylien etäisyyden toisistaan kaasufaasissa että polaarisen liuottimen vaikutusten puut-30 tumisen täytyy perusteellisesti muuttaa klooridioksidin • ; kemiaa ilmassa. Lisäksi ainoastaan suhteellisen pienillä molekyyleillä on riittävä höyrynpaine esiintyäkseen yhdessä klooridioksidin kanssa. Siten yhdisteitä, joita usein on käytettävissä reaktiota varten luonnon vedessä (esim.

: **: 35 proteiineja, tiettyjä aminohappoja, humushappoja ja fulvo-happoja) ei löydy höyrytilassa.

4 86256

Lovely (US-patentti nro 3 591 515) esittää jauhemaisia yhdistelmiä, jotka voidaan muokata vapauttamaan 10 - 10 000 ppm klooridioksidikaasua. Vapautuneen kloori-dioksidikaasun esitetään olevan hyödyllinen tappamaan bak-5 teereltä ja estämään sienikasvua hedelmillä kuljetuksen aikana.

Johtuen klooridioksidiin liittyvistä käsittelyvai-keuksista, eroista sen kaasufaasi- ja liuoskemiassa ja edellä mainitussa julkaisussa havaituista ristiriitaisuuk-10 sista klooridioksidikaasulla ei ole osoitettu olevan käyttöä kemiallisena steriloimisaineena missään väkevyydessä.

Keksinnön mukaisesti klooridioksidikaasua käytetään kemiallisena steriloimisaineena, ts. itiömyrkkynä valikoimalle materiaaleja, joita yleisesti käytetään lääkintä- ja 15 hammasvälineitä ja tuotteita varten.

Keksinnön mukaisesti klooridioksidikaasua käytetään kemiallisena steriloimisaineena lyhyillä altistusajoilla ja ympäristön lämpötiloissa, paineissa ja suhteellisissa kosteuksissa.

20 Keksinnön mukaisesti klooridioksidia käytetään ke miallisena steriloimisaineena materiaaleja, kuten lääkintävälineitä varten, jotka on suljettu kaasua läpäiseviin pakkauksiin.

Keksinnön mukaisesti klooridioksidikaasua käytetään 25 kemiallisena steriloimisaineena läpäisemättömiä pintoja varten, jotka voidaan kuivata ennen sterilointia.

Tämän keksinnön muut tavoitteet, edut ja uudet piirteet käyvät alan ammattimiehelle ilmi seuraavasta selostuksesta ja oheisista patenttivaatimuksista.

30 Keksinnön kuvaus . . Keksinnön kohteena on menetelmä bakteeri-itiöiden saastuttamien, kaasua läpäisemättömien pintojen steriloimiseksi. Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että kaasua läpäisemättömät pinnat saatetaan kosketuk-35 seen tehokkaan määrän kanssa klooridioksidikaasua atmos-fäärissä, joka käsittää seoksen, jossa on vähintään noin 5 86256 11 mg/1 klooridioksidia ja riittävä määrä inerttiä kaasua säätämään kaasuseoksen paine noin yhdeksi ilmakehäksi, ympäristön lämpötilassa noin 20 - noin 30°C ja ympäristön paineessa ja kosteudessa, kosketusajan ollessa vähintään 5 noin 1 tunti.

Klooridioksidikaasu toimii steriloiden pinnat ympäristön lämpötiloissa, paineissa ja kosteuksissa. Klooridi-oksidikaasun tehokkaat pitoisuudet voidaan säätää tasolle, jolla räjähdysvaaraa, syöpymisongelmaa ja jäännöksen saos-10 tumista ei merkittävästi esiinny ja kaasua voidaan käyttää laitteen yhteydessä, jossa mahdollisuus klooridioksidin myrkyllisen pitoisuuden karkaamiseen työpaikan atmosfääriin on minimoitu.

Keksinnön yksityiskohtainen kuvaus 15 Klooridioksidikaasua voidaan valmistaa jollakin alalla tunnetuista menetelmistä. Eräs edullinen menetelmä on natriumkloriittiliuosten disproportionointi happojen läsnä ollessa. Tämän menetelmän eräässä suoritusmuodossa vesipitoisen kaliumpersulfaatin laimeaa liuosta käsitel-20 lään vesipitoisen natriumkloriitin laimealla liuoksella ympäristön lämpötiloissa, ts. 20-30°C:ssa, suljetussa reak-tioastiässä. Ks. Rosenblatt, et ai., J. Org. Chem., 28, 2790 (1963). Klooridioksidiatmosfäärin, joka muodostuu sekoituksenalaisen reaktioseoksen päällä olevaan tilaan, . 25 lämpötilaa voidaan säätää ulkopuolisella kuumentamisella tai jäähdyttämisellä. Haluttu määrä klooridioksidikaasua lasketaan sitten sopivaan altistuskammioon, joka edullisesti on osittain tyhjennetty ja joka sisältää steriloitavat kohteet. Klooridioksidikaasu lasketaan altistuskam-30 mioon sekoitettuna kantajakaasun kanssa, joka on inertti (reagoimaton) klooridioksidille sterilointiin käytetyissä pitoisuuksissa. Lopullinen sisäinen paine voidaan asettaa, ts. yhdeksi ilmakehäksi tai korkeammaksi, typellä, argonilla tai muulla inertillä kaasulla. Altistusjakson pää-: 35 tyttyä altistuskammio tyhjennetään klooridioksidin poistamiseksi ja huuhdotaan suodatetulla inertillä kaasulla tai 6 86256 ilmalla. Poistettu klooridioksidi voidaan helposti tuhota johtamalla se pelkistävän aineen läpi, esimerkiksi viemällä se pylvään läpi, jossa on natriumtiosulfaattisiruja.

Erilaisiin sterilointeihin käytetyn klooridioksidi-5 atmosfäärin koostumus voidaan määrittää kolorimetrisesti jollakin standardimenetelmistä, esimerkiksi Wheeler'in, et ai., Microchem. J. 23, 168-164 (1978) menetelmällä. Näyte atmosfääristä altistuskammion sisällä saadaan väliseinä-portin kautta käyttäen kaasutiivistä ruiskua. Näytteen 10 tilavuutta vaihdellaan riippuen klooridioksidin oletetusta pitoisuudesta atmosfäärissä. Atmosfääristä otetaan edullisesti näytteitä altistusjakson alussa ja lopussa. Ruiskun sisällöt injektoidaan sopivaan säiliöön, ts. kyvettiin, joka sisältää yhtä suuren tilavuusmäärän kemikaaleja, jot-15 ka reagoivat muodostaen klooridioksidipitoisuudesta riip puvan värin. Kun reaktio on loppuun kulunut, liuoksen absorptio sopivalla aallonpituudella mitataan ja klooridioksidin pitoisuus määritetään vertailukäyrän avulla. Tätä menetelmää voidaan yleisesti soveltaa mihin tahansa hyvin 20 tunnetuista kolorimetrisistä menetelmistä klooridioksidin analysoimiseksi.

Standarditestiorganismin itiöt, joita käytettiin klooridioksidikaasun tehokkaan steriloimispitoisuuden määrittämiseksi, olivat kannan Bacillus Subtilis var. niger • 25 (ATCC 9372) itiöitä. Tämän organismin kuivien itiöiden tiedetään olevan äärimmäisen resistenttejä steriloinnille ja niitä on usein käytetty kaasusteriloimisaineiden tehokkuuden mittaamiseen. Ks. esim. P.M. Borick ja R.E. Pepper, The Spore Problem, in Disinfection, M.A. Benarde, toim., 30 Marcel Decker, julk., N.Y. (1970) sivuilla 85-102 sekä A.M. Cook ja M.R.W. Brown, J. Appi. Bact. 28, 361 (1965). Siten joku annettu klooridioksidipitoisuus arvioitiin tehokkaaksi steriloimisaineena, jos 105-107 itiön alkupopu-’**: laatio ei osoittanut mitään kasvua ravintoväliaineella .· 35 yhdeksän päivän tarkkailun jälkeen altistuksesta tälle väkevyydelle.

7 86256 B. Subtilis var. niger'in itiöiden standardisuspen-sioita valmistettiin, kuten Dudd ja Daley ovat selostaneet julkaisussa J. Appi. Bacteriol., 49, 89 (1980). Testipa-perHiuskoja inkubointia varten valmistettiin lisäämällä 5 0,2 ml itiöiden metanolipitoista suspensiota 7 x 35 mm:n suikaleille esisteriloitua Whatman 3 mm paperia lasisissa petrimaljoissa. Paperit kuivattiin tyhjössä (30 min 30°C:s-sa ja 762 mm Hg) ja pidettiin ympäristön lämpötilassa ja kosteudessa (20-30°C, suhteellinen kosteus 40-60 %) ennen 10 käyttöä. Itiömäärä jokaisella tällä tavalla valmistetulla liuskalla oli 1,4 x 106 itiötä.

Metallilehti-testikappaleita valmistettiin muotoilemalla 18 x 28 mm:n nelikulmaisia alumiiniohkolehtiä pieniksi kupeiksi. Nämä steriloitiin lasisissa petrimal-15 joissa. Jokaiseen kuppiin lisättiin 0,2 ml itiöiden meta-nolipitoista suspensiota. Kupit kuivattiin ympäristön lämpötilassa ja pidettiin ympäristön lämpötilassa ja kosteudessa ennen käyttöä. Itiömäärä jokaisessa kupissa oli n.

1,4 x 106 itiötä. Metallilehdet ja paperisuikaleet lasisis-20 sa petrimaljoissa pantiin altistuskammioon ja altistettiin 1,0 tuntiin asti klooridioksidikaasun eri väkevyyksille typessä. Tyypillisesti käsiteltiin kustakin 4-6 replikaat-tia yhdellä kerralla. Käytettiin joukkoa eri kaasuväke-vyyksiä tehokkaiden steriloimisväkevyyksien määrittämisek-- 25 si kullekin pinnalle.

Altistamisen jälkeen paperisuikaleet siirrettiin yksittäisiin putkiin, joissa oli steriiliä, kasvua edistävää väliainetta ja kasvua tarkkailtiin sopivin väliajoin. Alumiiniohkolehtikuppeja ravisteltiin lasihelmien kanssa 30 vedessä itiöiden ajamiseksi liikkeelle. Itiösuspensio saatettiin sitten kosketukseen sopivien väliainevalmisteiden kanssa ja kasvua tarkkailtiin. Jos kasvua ei havaittu in-kubointijakson jälkeen, katsottiin altistettujen ainesten olevan steriilissä tilassa.

35 Havaittiin, että paperiliuskojen altistamisesta niinkin pienille klooridioksidikaasupitoisuuksille kuin n.

8 86256 40 mg/1 n. 27°C:ssa ja π. 60 %:η suhteellisessa kosteudessa n. yhden tunnin ajaksi oli tuloksena liuskojen toistettava steriloituminen, ts. itiökasvua ei havaittu yhdeksän päivän inkubointijakson jälkeen. Yllättäen, ottaen huomioon 5 etyleenioksidin käyttäytyminen, itiöt eivät osoittautuneet olevan resistentimpiä, kun ne altistettiin alumiinilla. Niinkin alhaisista klooridioksidikaasupitoisuuksista kuin n. 35 mg/1 oli tuloksena ohkolehtikuppien toistettava steriloituminen. Jokaiselle ainekselle saavutettiin steriili-10 syys joukossa kokeita altistamisen jälkeen pienemmille klooridioksidiväkevyyksille, niinkin alhaiset väkevyydet kuin 11 mg/1 mukaan lukien.

Keksinnön käytäntöä kuvataan lähemmin seuraaviin yksityiskohtaisiin esimerkkeihin viitaten.

15 Esimerkki I

1 000 ml:n 2-kaulainen pyöreäpohjäinen pullo varustettiin tiputussuppilolla ja magneettisekoittimella. Si-sääntuloputki typpikaasua varten varustettiin lasivilla-suodattimella ja neulaventtiili sijoitettiin niin, että 20 typpeä voitiin johtaa reaktioseoksen pinnan alle. Ulosme-noputki oli varustettu neulaventtiilillä ja sijoitettu niin, että kaasu pääsi kulkemaan reaktioastian yläpäästä altistusastiaan.

Altistusastiana käytettiin 2 000 ml:n lasista reak-25 tiokattilaa, joka oli varustettu väliseinällä peitetyllä virtausaukolla, manometrillä sekä sisääntulo- ja ulosmeno-aukoilla. 1 000 ml:n pullon ulosmenoputki oli yhdistetty inkubointiastian sisääntuloaukkoon.

Tyypillisessä kokeessa 1 000 ml:n pullo täytettiin 30 100 ml:11a 8-%:ista vesipitoista natriumkloriittiliuosta typpiatmosfäärissä. Kaikki venttiilit olivat suljettuja ja liuos, jossa oli 2,0 g kaliumpersulfaattia 100 ml:ssa vettä, lisättiin tiputtaen ja sekoittaen. Reaktioseosta sekoitettiin 30-45 minuuttia 27°C:ssa klooridioksidikaasun ·' 35 kehittymisen loppuun saattamiseksi.

9 86256

Altistuskammioon pantiin 3-6 itiöillä päällystettyä paperisuikaletta tai alumiiniohkolehtikuppia, kukin omassa lasisessa petrimaljassaan. Kammio huuhdeltiin typellä, suljettiin ja tyhjennettiin (30 tuumaa Hg, 762 mm Hg).

5 Reaktioastiasta ulosjohtavassa putkessa oleva laskuvent- tiili avattiin ja klooridioksidikaasun määrää, joka reaktioastiasta laskettiin, valvottiin seuraamalla manometrin kasvavia painelukemia. Ulosmenoventtiili suljettiin ja paine altistusastiassa saatettiin sitten yhdeksi ilmake-10 häksi typpeä johtamalla.

Atmosfääristä altistusastiasta otettiin välittömästi näyte poistamalla 0,5 - 2,0 ml atmosfääristä kaasutii-viin ruiskun avulla väliseinän kautta. Klooridioksidiväkevyys määritettiin Wheeler*in, et ai., Microchem. J., 23, 15 160 (1978) menetelmällä. 60 minuutin kuluttua atmosfääris tä otettiin jälleen näyte. Altistuskammio tyhjennettiin sitten ja täytettiin uudelleen suodatetulla ilmalla. Tyhjennys- ja uudelleentäyttövaiheet toistettiin, kammio avattiin ja sisältö poistettiin steriileissä olosuhteissa. 20 Paperisuikaleet siirrettiin aseptisesti yksittäi siin putkiin, joissa oli typtikaasi-soijalientä ja inku-boitiin 37°C:ssa. Havainnot itiökasvun läsnä- tai poissaolon määrittämiseksi tehtiin 24 ja 48 tunnin jälkeen. Niitä putkia, joissa ei näkynyt kasvua 48 tunnin jälkeen, '25 inkuboitiin yksi viikko ja tehtiin havaintoja joka 24.

tunti. Jos yhden viikon kuluttua ei havaittu mitään kasvua, liuska merkittiin negatiiviseksi eli steriloituneek-Si.

Altistamisen jälkeen metalliohkolehdet siirrettiin 30 yksittäisiin putkiin, jotka sisälsivät 20 ml steriiliä . . vettä ja muutamia lasihelmiä. Voimakkaan ravistelun jäl keen itiöiden liikkeelle ajamiseksi ja suspendoimiseksi pantiin 0,1 ml suspensiota, kaksoiskokeena, typtikaasi-soija-agar-levylle. Levyjä inkuboitiin 37°C:ssa ja paperi-35 suikaleista tehtiin havaintoja, kuten edellä selostettiin.

10 86256

Sopivia vertailuliuskoja ja metallilehtiä käsiteltiin samoin näitä määrityksiä varten. 18 spesifisen kokeen tulos on koottu taulukkoon I esimerkkeinä 2-19.

Taulukko 1 5 Klooridioksidisterilointi

Esimerkki Klooridioksidia Tulokset1 (mg/1) Liuskat Lehtikupit 2 11 0/6 0/6 10 3 12 0/6 0/6 4 25 0/6 0/6 5 31 1/6 0/6 6 34 0/6 5/6 7 35 1/6 0/6 15 8 40 0/6 0/6 9 41 0/6 0/6 10 44 0/5 0/6 11 45 0/6 0/6 12 46 0/6 0/6 20 13 65 0/6 0/6 14 69 1/6 0/6 15 78 0/6 0/6 .·2. 16 84 0/6 0/6 17 94 0/6 0/6 : 25 18 98 0/6 0/6 19 113 0/6 0/6

Altistusaika - 1 tunti. Tulokset nauhojen ja kuppien, 2 joilla kasvua havaitaan, lukumääränä/altistettujen liusko-30 jen tai kuppien lukumäärä.

Esimerkkien 2-19 tulokset osoittavat, että vähin-: tään 40 mg/1 klooridioksidiväkevyys on tehokas steriloi maan paperisuikaleet, jotka on saastutettu kuivilla B. Subtilis -itiöillä ja siten, otaksuttavasti, tappamaan 35 kaikki muut läsnä olevat mikro-organismit. Esimerkeissä 5, n 86256 7 ja 14 havaitut hajakasvutapaukset voidaan pääasiallisesti poistaa satunnaisesta koevirheestä johtuvina. Voidaan odottaa, että laboratoriomenetelmien ja biologisten standardien ankarampi valvonta osoittaisi tehokkaan steriloin-5 nin käytettyjen kaasuväkevyyksien koko alueella. Samanlaisten väkevyyksien voisi odottaa steriloivan muuntyyppisiä huokoisia orgaanisia pintoja, kuten kumia, kaasua läpäisevää muovia, sientä, kasviainesta, puuta jne., aiheuttamatta huomattavaa hajoamista tai jäännöskerrostumista. 10 Vähintään 35 mg/l:n klooridioksidin väkevyys on riittävä steriloimaan kuivilla itiöillä saastutettu alu-miiniohkolehti. Esimerkissä 6 havaittu kasvu ohkolehdessä johtuu todennäköisesti satunnaisesta koevirheestä, koska joukko alempia kaasun väkevyyksiä antoi yhtäpitävästi tu-15 lokseksi steriloinnin. Nämä tulokset johtivat odotukseen, että muut ei-huokoiset pinnat, jotka normaalisti ovat läpäisemättömiä kaasusteriloimisaineille, voitaisiin helposti steriloida samanlaisissa olosuhteissa, kuten lääkintä-tai hammasinstrumentit tai välineet, jotka on tehty sel-20 laisista metalleista kuin ruostumaton teräs, päällystetty teräs, alumiini ja nikkeli tai huokosettomista muoveista, posliinista, keramiikasta tai lasista.

Klooridloksidikaasua on myös menestyksellisesti käytetty steriloimaan kaupallisesti saatavia itiöliuskoja, 25 jotka ovat suljettuja kaasua läpäiseviin paperikuoriin. Menetelmä, jota voidaan käyttää tällaisten ainesten sterilointiin, selostetaan seuraavassa.

Esimerkki 20

Kuusi Spordi® itiöpaperiliuskaa (American Sterili-30 zer Corp., Erie, Pa.), joista jokainen sisältää B. Subti-Uksen ja B. Stearothermophiluksen (NCTC 10003) itiöiden : seosta ja jokainen on suljettu umpinaiseen steriiliin kuo- .*· reen, glassiinipaperista, altistetaan atmosfääreille, jot ka sisältävät 50 ja 100 mg/1 klooridloksidikaasua, kuten 35 esimerkissä 1 selostettiin. Suljetut itiöliuskat poiste- i2 86256 taan altistuskammiosta, avataan steriileissä olosuhteissa Ja inkuboidaan, kuten esimerkissä 1 selostettiin. Kasvu-määrät havaitaan yhdeksän päivän inkuboinnin jälkeen, mikä osoittaa, että liuskat ovat tehokkaasti steriloituneet 5 näissä olosuhteissa.

Sen tähden odotetaan, että klooridioksidi steriloi tehokkaasti saastuneita pintoja, jotka on suljettu kaasua läpäiseviin kääremateriaaleihin, kuten päällystettyyn tai päällystämättömään paperiin, muovikalvoihin jne. reagoi-10 matta merkitsevästi kääreaineiden kanssa. Klooridioksidin tehokkaiden väkevyyksien kyky helposti läpäistä tällaiset umpisuojukset, löytäisi käyttöä lääketuotteiden steriloinnissa, jotka edullisesti steriloidaan pakkaamisen jälkeen, niin että ne ylläpidettäisiin steriilissä tilassa kulje-15 tuksen ja varastoinnin aikana.

Täten on osoitettu, että klooridioksidikaasu on tehokas kemiallinen steriloimisaine joukolle erilaisia kuivia pintoja ympäristön lämpötila-, paine- ja kosteusolosuhteissa. Kaasua läpäiseviin materiaaleihin suljetut pin-20 nat steriloituvat myös tehokkaasti näissä olosuhteissa.

Vaikka tehokkaita väkevyyksiä sterilointia varten ehdotetaan edellä esitettyjen esimerkkien menetelmillä, on odotettavissa, että pienemmät väkevyydet olisivat myös tehokkaita ko. ainesten steriloimiseksi.

25 Samalla kun tiettyjä edustavia tämän keksinnön suo ritusmuotoja on esitetty tarkoituksena lähemmin valaista keksintöä, on alaan perehtyneille selvää, että siinä voidaan tehdä erilaisia vaihteluja tai muunnoksia poikkeamatta keksinnön piiristä ja hengestä.

30

Claims (9)

1. Menetelmä bakteeri-itiöiden saastuttamien, kaasua läpäisemättömien pintojen steriloimiseksi, t u n - 5. e t t u siitä, että kaasua läpäisemättömät pinnat saatetaan kosketukseen tehokkaan määrän kanssa klooridioksi-dikaasua atmosfäärissä, joka käsittää seoksen, jossa on vähintään noin 11 mg/1 klooridioksidia ja riittävä määrä inerttiä kaasua säätämään kaasuseoksen paine noin yhdeksi 10 ilmakehäksi, ympäristön lämpötilassa noin 20 - noin 30°C ja ympäristön paineessa ja kosteudessa, kosketusajan ollessa vähintään noin 1 tunti.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että bakteeri-itiöt ovat Bacillus 15 subtilis var. niger'in itiöitä.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitut läpäisemättömät pinnat on valmistettu metalleista, lasista, posliinista tai kaasua läpäisemättömistä muoveista.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että steriloidaan lääkintä- ja hammasvälineiden pintoja.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että atmosfääri sisältää vähintään 25 noin 40 mg/1 klooridioksidikaasua.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että atmosfäärin sisältämä inertti kaasu on typpi.

7. Patenttivaatimuksen 1, 2, 3 tai 4 mukainen me- 30 netelmä, tunnettu siitä, että pinnat kuivataan ennen sterilointia.

8. Patenttivaatimuksen 1, 2, 3 tai 4 mukainen me- netelmä, tunnettu siitä, että pinnat suljetaan kaasua läpäisevään ainekseen ennen sterilointia.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitut läpäisemättömät pin-nat on valmistettu keraamisista aineista. 14 86256