FI86018C - Lokalnaet samt knutpunkt och apparatserviceenhet foer lokalnaetet. - Google Patents

Description

1 86018

Paikallisverkko sekä solmu ja laitepalvelinyksikkö paikallisverkkoa varten Tämä keksintö koskee yleisesti digitaalisia tieto-5 jenkäsittelyjärjestelmiä ja erityisesti paikallisverkkoja, joissa useita sellaisia järjestelmiä kytketään keskenään antamaan hajautettuja käsittelymahdollisuuksia useille käyttäjille. Erityisesti keksintö tarjoaa parannuksia paikallisverkkojen viestinsiirtokäytännöissä lisäten verkon 10 viestinsiirtokykyä.

Pienten ja keskisuurten tietojärjestelmien tullessa halvemmiksi ja tehokkaammiksi monet niistä kytketään keskenään muodostamaan verkkoja, jotta varmistuttaisiin siitä, että useat erityyppiset palvelut olisivat käytettävis-15 sä aina, kun käyttäjillä on erilaisia käsittelytarpeita.

Sellaiset palvelut saattavat sisältää mitä tahansa palveluja, joita normaalisti on käytettävissä sellaisista verkoista, jotka sisältävät esimerkiksi elektronisen postin (postimuisti ja huolinta), sanojen käsittelyn, laskennan 20 kuten palkan maksun tai varaston tai tiedon siirron puhelinlinjoja tai mikroaaltolinkkejä pitkin. Yhdistämällä järjestelmät verkkoon helpottaa se lisäämään palvelujen käytettävyyttä palvelujen käyttäjille kun useita palvelun tarjoajia sisällytetään verkkoon ja kunkin tarjoajan tar-: : 25 jotessa yhden tai useamman palvelun ja siten vähentäen todennäköisyyttä että minkä tahansa yhden tarjoajan virhe-toiminta verkossa johtaisi merkittävän lukumäärän palvelu-: ja tulemasta käyttökelvottomiksi käyttäjälle tiettynä het- :Y: kenä. Paikallisverkko voidaan todellakin järjestää niin, 30 että useat palvelun tarjoajat tarjoavat ylen määrin palve-.·. ; luja, missä tapauksessa useilla tarjoajilla on kyky tarjo- ta erityistä palvelua, jos yksi palvelun tarjoaja jättää palvelun antamatta tai on kyllästynyt palvelukysynnän ta-kia.

: : 35 Tyypillisesti paikallisverkossa tietoliikenne ver- 2 86018 kossa tapahtuu yhtä tai rajoitettua määrää tietoliikenne-linkkejä pitkin. Esimerkiksi sellaisia tietoliikennelink-kejä pitkin. Esimerkiksi sellaisia tietoliikennelinkkejä sisältäviä ovat hyvin tunnetut DECnet, SNA (System Network 5 Architecture) tai X.25 tietoliikennekäytännöt, jotka käyttävät sellaisia tietoliikennelinkkejä kuten Ethernet. Lukuisat palveluja käyttävät kuten esimerkiksi videopäät-teet, joita operaattorit käyttävät, on kytketty liitäntä-laitteen kautta, jotka tunnetaan "päätepalvelijoina" tie-10 toliikennelinkissä. Samoin palveluja tarjoavat on kytketty tietoliikennelinkkiin liitäntälaitteiden kautta, jotka tunnetaan "solmuina".

Jos operaattori haluaa käyttää palvelua, jonka tarjoaa yksikkö, joka on kytketty solmuun, saattaa se vaatia 15 kytkennän solmuun ja solmun läpi yksikköön saadakseen tarjotun palvelun. Tavallisesti operaattorin on tunnettava tietty solmu ja yksikkö, joka tarjoaa halutun palvelun. Operaattori valitsee solmun ja yksikön tarjoaman palvelun ja aikaansaa sen, että päätepalvelija pyytää palvelua sii-20 tä solmusta ja palvelua tarjoavalta. Päätepalvelija ja solmu vaihtavat viestejä, jotka sallivat "näennäispiirin" asettua ja tarjota tiedonsiirtomekanismin operaattorin päätteen ja palvelun tarjoajan välille. Näennäispiiri ·"·1 ulottuu oleellisesti operaattorin päätteestä, palvelun : 25 käyttäjästä, päätepalvelijän kautta, tiedonsiirtolinkin kautta ja solmun kautta palvelun tarjoajalle. Jos lukuisat käyttäjät käyttävät paikallisverkkoa, saattaa useita näen-näispiirejä olla asetettu tiedonsiirtoverkon läpi tuottamaan tietoliikennettä käyttäjän ja tarjoajan välille. Li-30 säksi, jos useat päätteet, jotka on kytketty yhteen pääte-.·. ; palvelijaan, pyytävät palveluja palvelun tarjoajalta, joka .1./ on kytketty samaan solmuun, asetetaan tavallisesti erilli siä näennäispiirejä kunkin päätteen ja palvelun tarjoajan välille, joka tarjoaa pyydettyä palvelua.

35 Palvelutieto siirretään viestien muodossa näennäis- 3 86018 piirien kautta päätteiden ja palvelun tarjoajien välillä. Kaikki viestit liittää peräkkäin päätepalvelija ja viestit viestitetään yksittäistä tietoliikennelinkkiä pitkin. Viestien vastaanoton varmistamiseksi kytketään yksiköt 5 verkossa lähettämään uudelleen viestin kunnes kuittaus vastaanottajalta vastaanotetaan oikean vastaanoton tarkistamiseksi. Erityisesti päätepalvelijät ja solmut, sen jälkeen, kun ne lähettävät viestit näennäispiirien läpi tie-toliikennelinkkien kautta, tutkivat tietoliikennelinkkejä 10 kuittauksen takia, ja jos mitään kuittausta ei vastaanoteta valitun ajanjakson kuluessa, tapahtuu korjaustoiminta. Kukin viesti, joka lähetetään näennäispiirin läpi, kuitataan erillisen kuittausviestin toimesta, joka kulkee näennäispiirin läpi, vaikka viestisarjoja siirretään saman 15 päätepalveli jän ja solmun välillä eri näennäispiirien läpi sciman tietoliikennelinkin kautta. Kukin kuittausviesti täytyy aikaansaada erillisesti ja niinpä se vaatii, että aika ja laitteet on omistettu vastaanottolaitteessa erillisten kuittaustietojen aikaansaamiseksi. Lisäksi sellais-20 ten erillisten kuittaustietojen vaatimus voi aiheuttaa tietoliikennelinkin tulemisen nopeasti tarpeettoman kuormitetuksi.

Nykyisissä verkoissa viestinsiirtymisen läpi näen-näispiirien tietoliikennelinkin kautta aikaansaa joko » · » * 25 tiettyjen hetkien tapahtuminen (hetkiohjattu siirto) kuten lähetettävän tiedon läsnäolo tai tiettyjen ajastimien ai-:/i kakatkaisu (ajastinperusteinen siirto). Sekä hetkiohjat- :.· · tuihin että ajastinperusteisiin viestinsiirtojärjestelmiin :Y: liittyy tiettyjä olettamuksia viestiliikenteestä näennäis- 30 piirien läpi tietoliikennelinkin kautta. Hetkiohjatut jär-: jestelmät olettavat, että tietoliikennelinkillä on riittä- vä kaistanleveys jopa silloinkin, kun se on raskaasti käytetty varmistamaan, että viestit voidaan toimittaa pääte-palvelijalta solmuihin ja että viestejä voivat käsitellä 35 palvelun tarjoajat, ja että vasteet viesteihin voidaan * · » • · 1 · · • · • · 4 86018 palauttaa päätepalvelijalle, kaikki suurimman sallitun viiveajänjakson aikana. Jos tietoliikennelinkki johtaa liian suuritasoista viestiliikennettä, viiveet tulevat kuitenkin liian pitkiksi. Lisäksi, jos yksikkö lähettää 5 tietoa, joka kerran, kun se vastaanottaa muutaman sanan tietoa palvelun käyttäjältä tai tarjoajalta, koostuu merkittävä määrä sellaisia viestejä pääasiallisesti näennäis-piiritunnistusinformaatiosta, joka on välttämätöntä varmistamaan kunnollisen näennäispiirin tunnistamisen, jossa 10 viesti kulkee monikertayhteyslinkin kautta, mutta jolla muuten ei ole merkitystä.

Aikaperusteiset viestinsiirtojär jestelmät varmistavat, toisaalta, että jokainen yksikkö, joka on kytketty tietoliikennelinkkiin, kykenee siirtämään viestit linkkien 15 kautta jaksottaisina aikaväleinä. Nämä järjestelmät varmistavat, että kaikilla yksiköillä on suhteellisen yhtäläinen pääsy tietoliikennelinkkiin. Kuitenkin sellaisilla järjestelmillä on myös lukuisia puutteellisuuksia. Ensimmäiseksi kukin yksikkö, kun sen aika tulee siirtää tietoa, 20 lähettää viestit sen näennäispiirien kautta huolimatta siitä onko sillä tietoja lähetettävänä vai ei, tuhlaten siten ilmeisesti kaistanleveyttä tietoliikennelinkissä.

. . Lisäksi, kun yksiköt lisätään järjestelmään, kaikkien yk- ’· siköiden ajastimet täytyisi asetella sen varmistamiseksi, ' 25 että kaikilla yksiköillä olisi kohtalaisen yhtäläinen pääsy tietoliikennelinkkiin.

• ·

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 mukai-• : nen paikallisverkko, patenttivaatimuksen 2 mukainen solmu :Y: sekä patenttivaatimuksen 3 mukainen laitepalvelinyksikkö.

30 Keksintö tarjoaa uuden paikallisverkkoisen viestin- : siirtojärjestelmän, jossa on lisäksi viesti, joka on ase- ,·;·[ tettu palvelun käyttäjien ja palvelun tarjoajien välille tietoliikennelinkin kautta paikallisverkossa, kun se sa- • « manaikaisesti varmistaa, että kaikilla yksiköillä on suh-35 teellisen yhtäläinen pääsy tietoliikennelinkkiin viestien 1 · « 5 86018 siirtämiseksi.

Lyhyesti, keksintö tarjoaa paikallisverkon, jonka kautta useat käyttäjät kuten päätteet tai kirjoittimet kommunikoivat palvelun tarjoajien kanssa kuten tietojenkä-5 sittelyjärjestelmät, tiedon tallennuslaitteet kuten levyk keet tai nauhoittimet tai tietolinkit kuten puhelinlinjat tai mikroaaltosiirtolinkit. Yksi tai useampi laitepalveli-ja kytkeytyy suoraan tietoliikennelinkkiin. Kukin laite-palvelija on liitäntäyksikkö tietoliikennelinkkiin yhdelle 10 tai useammalle käyttäjälle. Samalla tavalla yksi tai useampi solmu kytkeytyy tietoliikennelinkkiin ja kukin solmu on liitäntäyksikkö tietoliikennelinkkiin yhdelle tai useammalle palvelun tarjoajalle. Jaksottaisesti kukin solmu lähettää palvelua mainittavan viestin tietoliikennelin-15 kin kautta, joka sisältää sen tunnistamisen, palvelujen tunnistamiset, joita tarjoaa palvelun tarjoajat, jotka on kytketty siihen, ja luokituksen kullekin palvelulle. Kukin laitepalvelija vastaanottaa nämä viestit ja merkitsee ne muistiin palveluhakemistoon. Palveluita, jotka on käyttä-20 jän käytettävissä palvelun tarjoajien toimesta verkossa, voi operaattori katsella palveluhakemistosta, jotka laite-palvelija on asettanut muistiin.

. . Kun operaattori haluaa käyttää palvelua palveluha- kemistosta, sallii se laitepalveli jän pyytää palvelua.

·1 25 Laitepalvelija valitsee silloin tietyn tarjoajan tarjo amaan palvelua, joka perustuu luokitukseen palveluhakemistossa, ja tunnistaa solmun, jonka kautta tietoliikenne palvelun tarjoajan kanssa voidaan johtaa. Jos laitepalve-lija ei tällöin kommunikoi sen solmun kanssa, se ja solmu 30 asettavat näennäispiirin, jonka kautta ne lähettävät vies-.·. ; tit. Lisäksi laitepalveli ja asettaa palveluistunnon it- 4·.·1 seensä ja sen käyttäjän kanssa, jonka palvelua operaattori pyytää, ja solmu asettaa palveluistunnon itsensä ja palve-lun tarjoajan välille, joka on kytketty siihen solmuun, 35 joka tarjoaa palvelua, jota käyttäjä pyytää, palveluistun- 6 86018 tojen laitepalvelijassa ja solmussa ollessa vastaavasti linkitetty ja istunnon tunnistamisen ollessa tunnettu sille yksikölle, se on, palvelijalle tai solmulle näennäis-piirin toisessa päässä. Jos joku toinen käyttäjä pyytää 5 palveluja, joita tarjoavat palvelun tarjoajat, jotka on kytketty samaan solmuun, asettaa laitepalvelija samanlaiset istunnot käyttäjille ja solmut palvelun tarjoajille ja viestit kaikille sellaisille istunnoille siirretään saman näennäispiirin kautta, joka on multipleksoitu uriksi sa-10 massa näennäispiiriviestissä, joka palvelee kaikkia palvelun käyttäjiä tai tarjoajia. Siksi laitepalvelijän ei tarvitse asettaa uutta näennäispiiriä jokaiselle laitteelle, joka pyytää palvelua, jota siihen solmuun kytketty palvelun tarjoaja tarjoaa. Lisäksi kuitataan vain näen-15 näispiirin viestit, eikä yksittäiset viestit, jotka välitetään palvelun käyttäjän ja tarjoajan välillä, mikä vähentää siten kuittausviestin lukumäärää, jotka siirretään, ja voimavaroja laitepalvelijoissa ja solmuissa, joita pyydetään tuottamaan kuittaustietoja.

20 Tavallisesti viestinsiirrot laitepalveli jän ja sol mun välillä näennäispiirin kautta aloittaa laitepalvelija ja kunkin viestin laitepalvelijalta solmulle kuittaa solmusta tuleva viesti. Kukin viesti sisältää vasteen pyytä- • · vän lipun, jonka solmu voi asettaa tai poistaa. Vasteen 25 pyytävä lippu asetetaan, jos viesti sisältää istuntoura-tietoa, muuten lippu poistetaan. Kunkin näennäispiirin osa laitepalvelijassa sisältää palvelupiiriäjastimen ja tiedon, joka odottaa lippu (DWF), joka asetetaan joko viestin vastaanottajan toimesta, joka tulee solmusta, jolla on 30 asetettu vasteen pyytävä lippu tai vasteena uratiedon vastaanotolle, joka tulee palvelun käyttäjiltä, jotka käyttävät näennäispiiriä. Tavallisesti solmu lähettää viestin vain vasteena viestille, joka tulee laitepalvelijalta, kuitenkin, jos vasteen pyytävä lippu edeltävässä viestissä 35 poistettiin, mikä tapahtuu, jos solmu ei lähetä tietoa 7 86018 edeltävässä viestissä, voi solmu lähettää toisen viestin laitepalvelijalle, joka sisältää tietoa ennen kuin se vastaanottaa seuraavan viestin laitepalvelijalta. Kun laite-palvelija lähettää viestin näennäispiirin läpi tietolii-5 kennelinkin kautta, alkaa palvelipiirin ajastin, johon on ennalta asetettu arvo, dekrementoida. Kun palvelupiirin ajastin laskee loppuun ajan ja jos tietoa odottava lippu on asetettu, lähettää laitepalvelija viestin näennäispiirin läpi. Ennen kuin palvelupiirin ajastin laskee ajan 10 loppuun, on laitepalvelija estynyt lähettämästä uutta viestiä näennäispiiriin. Lisäksi tietoa odottava lippu estää laitepalvelijan lähettämästä mitään viestiä ennen kuin tietoa odottava lippu asetetaan, mikä osoittaa, että se on vastaanottanut viestin solmusta, jossa vastetta pyy-15 tävä lippu on asetettu tai että sillä on uusi uratieto palvelun käyttäjiltä lähetettävänä.

Vastetta pyytävä lippu sallii solmun välittömästi kuitata viestin, joka on vastaanotettu laitepalvelijalta, huolimatta siitä, onko sillä heti tietoa lähetettävänä vai 20 ei, ja varata itse kyvyn lähettää toinen viesti, jossa on tietoa, jos tietoa ei lähetetä aloitusviestissä, mikä toinen viesti voidaan lähettää, vaikka se ei vastaanottaisi välittävää viestiä laitepalvelijalta. Vastetta pyytävä lippu tietoa odottavan lipun yhteydessä sallii solmun pa-25 kottaa laitepalvelijan kuittaamaan viestin, joka sisältää tietoa, kun palvelupiiriäjastin seuraavaksi laskee loppuun ajan, huolimatta siitä, onko laitepalvelijalla tietoa lä-! hetettävänä vai ei. Palvelupiiriä jastin asettaa pienimmän viivejakson sen jälkeen, kun laitepalvelija lähettää vies-30 tin ennen kuin se lähettää seuraavan viestin, sallien sil-: lä tavoin muiden palvelijoiden lähettää viestit näennäis- !..* piirien läpi, jotka ne ovat asettaneet tietoliikennelinkin * * · kautta. Laitepalvelijalla ja solmulla on siten sekä aika-perusteisen järjestelmän etu, joka perustuu palvelupiiri-35 ajastimeen, että hetkellisohjausjärjestelmän etu, joka 8 86018 perustuu vastetta pyytävään ja tietoa odottavaan lippuun.

Tähän keksintöön viitataan erityisesti mukana seu-raavissa patenttivaatimuksissa. Tämän keksinnön edellä olevat ja seuraavat edut voi helpommin ymmärtää viittaa-5 maila seuraavaan yksityiskohtaiseen kuvaukseen, joka on tehty mukana seuraavien kuvioiden yhteydessä, joissa:

Kuvio 1 on yleinen lohkokaavio paikallisverkosta, joka on tehty tämän keksinnön mukaan; kuvio 2 on kaavio, joka kuvaa palvelun sisältöä; 10 joka mainostaa viestiä, jonka palvelun tarjoajat siirtävät verkossa, joka on kuvattu kuviossa 1, ja kuvio 2B on kaavio tietokannasta, jonka on asettanut palvelun käyttäjät kuvion 1 verkossa, vasteena palvelua mainostavalle viestille, joka on kuvattu kuviossa 2Ά.

15 Kuvio 3A on kaavio, joka kuvaa näennäispiiriä ja palveluistuntoja, mikä on hyödyllinen kuviossa 1 esitetyn verkon toiminnan ymmärtämisessä; kuviot 3B ja 3C ovat kaavioita, jotka kuvaavat tietokantoja, joita palvelun tarjoajat ja palvelun käyttäjät 20 käyttävät verkossa, joka on kuvattu kuviossa 1; kuvio 4 on tilannekaavio, joka on hyödyllinen kuviossa 3A esitetyn näennäispiirin toiminnan ymmärtämisessä; : kuvio 5 on tilannekaavio, joka on hyödyllinen ku- 25 viossa 1 esitettyjen palveluistuntojen toiminnan ymmärtä- -···: misessä; « · » : kuviot 6A - 60 kuvaavat näennäispiirin viestien • *« muotolauseita, jotka lähetetään kuviossa 3A kuvatun näen- » · · 'IV näispiirin kautta; ' ’ 30 kuviot 7A - 7D kuvaavat istuntouraviestien muoto- lauseita, jotka lähetetään laitepalvelijoissa ja soluissa *♦ ’· olevien vastaavien istuntojen välillä; ja »«· · kuvio 8 kuvaa viestien ajoituksia, jotka lähetetään ·'· : näennäispiirien läpi kuten on kuvattu kuviossa 3A.

.··*. 35 Kuvio 1 esittää paikallisverkkoa 10, jossa useat 9 86018 palvelun käyttäjät, jotka on yleisesti osoitettu referenssi numerolla 12, kommunikoivat useiden palvelun tarjoajien kanssa, jotka on yleisesti osoitettu numerolla 14 yhteisen tietoliikennelinkin 16 kautta. Tietoliikennelinkki 16 voi 5 olla muodoltaan minkä kaltainen tahansa tietoliikennelinja ja liitäntäpiiristö, jotka siirtävät tietoa palvelun käyttäjien ja palvelua tarjoavien välillä sarja- tai rinnakkaismuotoisesta . Esimerkiksi tietoliikennelinkki voi olla koaksiaalikaapeli ja liitäntäpiiristö, joka siirtää vies-10 tejä käyttäen hyvin tunnettua Ethernet-paikallisverkkokäy-täntöä. Siinä käytännössä tieto järjestetään viesteihin, joilla on edeltämäärätty muotolause, ja siirretään sarja-muotoisesti asemien välillä koaksiaalikaapelia pitkin. On olemassa lukuisia muita tietoliikennelinkkejä, jotka käyt-15 tävät erilaisia käytäntöjä, joita myös voidaan käyttää kuviossa 1 kuvatussa paikallisverkossa; erityisen tietoliikennelinkin valitseminen ei ole tämän keksinnön tarkoitus.

Palvelun käyttäjät 12 voivat sisältää useita laitteita kuten esimerkiksi näyttöpäätteitä 18, kirjoittimia 20 20 ja henkilökohtaisia tietokoneita 22. Verkko 10 sisältää myös useita laitepalvelijoita 24, joista kukin kytkeytyy useisiin palvelun käyttäjiin ja asettaa palvelun käyttäjät kommunikoimaan tietoliikenneverkon 16 kautta palvelun tar-joajien 14 kanssa. Palvelun tarjoajat 14 voivat sisältää : 25 sellaisia laitteita kuten suorittimia 26, levyasemia 28, *:·1: nauhamuistiyksiköitä 30 ja tietolinkkejä 32 (kuten puhe- :1·.· linlinjoja tai mikroaaltolinkkejä) ja analogia-digitaali- muuntimia 33. Verkko 10 sisältää myös useita solmuja 34, joista kukin voi olla kytketty useisiin palvelun tarjoa-30 jiin. Lisäksi kukin solmu 34 kytkeytyy suoraan tietolii-. . kennelinkkiin 16 ja tarjoaa tietoliikenteen siihen kytket- *·./ tyjen palvelun tarjoajien ja tietoliikennelinkin välille.

• « · *·1 1 On pidettävä arvossa sitä, että joissakin tapauksissa pal- velun tarjoaja ja solmu voivat liittyä samaksi yksiköksi, 35 joka sallii molemmat toiminnat.

· • · · • · • · • · · 10 8601 8

Palvelun tarjoajat 14 tarjoavat palvelua palvelun käyttäjille 12. Sellaiset palvelut voivat sisältää esimerkiksi elektronisen postimuistin ja huolintaa palvelun käyttäjille, sanojenkäsittelymahdollisuudet, mahdollisuu-5 den päästä käsiksi ohjelmiin kuten palkkalaskentaan, varaston säätöön tai vastaavaan, mahdollisuuden asettaa muistiin tai ottaa muistista levy tai nauha-arkistoja, mahdollisuuden kommunikoida puhelinlinjoja ja mikroaalto-linkkejä pitkin ja mahdollisuuden saada tietoa esimerkiksi 10 tieteellisistä laitteista analogiadigitaalimuuntimien 33 kautta. Sellaiset palvelut, yhtä hyvin kuin lisäpalvelut, ovat hyvin tunnettuja tällä alalla, eikä niitä käsitellä enempää tässä yhteydessä.

Tällä alalla taitavat arvostavat sitä, että jotkut 15 palvelun käyttäjät voivat myös tarjota palveluja. Esimerkiksi tietyillä henkilökohtaisilla tietokoneilla verkossa 10, sen lisäksi, että ne ovat palvelun käyttäjiä, voi olla myös ohjelmia, joihin toinen käyttäjä voi päästä käsiksi tai joita toinen käyttäjä kuten pääte 18 voi käyttää. Sii-20 nä tapauksessa henkilökohtainen tietokone voidaan kytkeä solmuun 34 yhtä hyvin kuin laitepalvelijaan 24, jotta sen ohjelmat olisivat palveluja käytettävissä palvelua käyttävälle. Yksikkö, joka liittää henkilökohtaisen tietokoneen • · V.: tietoliikenneverkkoon, saattaa tarjota sekä solmun että * 25 laitepalvelijan mahdollisuudet.

·:··· Jaksottaisesti kukin solmu 34 siirtää "mainos"- viestin, jonka vastaanottaa kaikki laitepalvelijät 24, • · jotka tunnistavat itsensä ja palvelut, jotka siihen sol- .1.·! muun kytketyt palvelun tarjoajat 14 tarjoavat, ja samoin * 1 « 30 luokitukset kullekin palvelulle. Viitaten kuvioon 2A pal-, . velua mainostava viesti sisältää useita kenttiä, jotka sisältävät otsikon 50, joka riippuu käytännöstä, jota käytetään tietoliikennelinjassa 16 ja rungossa 54. Eräässä :1·.· kohdassa otsikolla 50 on solmun tunnistava kenttä 51, joka .···. 35 tunnistaa siirtävän solmun, käytäntötyyppikenttä 52, joka • · · • · » · · • · * · 11 86018 tunnistaa viestin palvelua tarjoavana viestinä, ja monimuotoinen osoitekenttä 53, joka asettaa kaikki laitepalve-lijat 24 vastaanottamaan viestin. Seuraten otsikkoa 50 siirtää solmu viestin rungon 54, joka tunnistaa eri palve-5 lut, jotka se tarjoaa, ja luokituksen kullekin palvelulle. Luokitukset osoittavat esimerkiksi, kuinka nopea palvelun tarjoaja 14 voi olla vastatessa palvelupyyntöön, joka tulee useilta palvelun käyttäjiltä 12, jotka sitten käyttävät palvelua, jonka tarjoaa erityinen tarjoaja, ja niinpä 10 on mahdollinen viive vastattaessa tietoliikenteeseen, joka tulee toiselta palvelun käyttäjältä, joka saattaa pyytää palvelua.

Sen jälkeen, kun palvelua mainostavat viestit on vastaanotettu solmuista 34, asettaa kukin laitepalvelija 15 24 (kuvio 1) sellaisen palveluhakemiston kuten on kuvattu kuviossa 2B. Hakemisto käsittää taulukon, jossa solmutun-nisteet, solmujen tarjoamat palvelut ja palveluluokitukset ovat muistissa. Niinpä, jos operaattori palvelun käyttäjässä 12 haluaa käyttää yhtä palvelua, joka on esitetty 20 hakemistossa, voi laitepalvelija käyttää kuviossa 2 B kuvatun palveluhakemiston sisältöä sen määrittämiseen, mitkä solmut tarjoavat tiettyä palvelua. Jos enemmän kuin yksi solmu tarjoaa palvelua, jota on pyydetty, käyttää laite- • · · .1 palvelija luokitusta luokituskentässä määrittämään, millä • I» V : 25 solmulla on korkein luokitus palvelulle ja pyytää sitä solmua tarjoamaan palvelua.

Eri palvelut, jotka ovat käytettävissä palvelun : tarjoajilta, voidaan jakaa ryhmiin tai luokkiin ja kukin ;v. käyttäjä voi lähestyä vain niitä palveluja, jotka ovat 30 niitä kiinnostavia. Palvelunimet voidaan järjestää ryh- ; miin, jotka tunnistetaan ryhmänimien perusteella, ja lai- • · · t epä 1 veli ja näyttää vain ne palvelut tietylle käyttäjälle, *.’ jotka ovat ryhmissä, joita käyttäjä voi lähestyä.

:.1·· Kun käyttäjä 12 pyytää palvelua, jota tarjoaa pal- : 35 velun tarjoaja 14, joka on tunnistettu palveluhakemistoa- • · · * · « • · • · · · • · • · • · · i2 8601 8 ta, alkaa laitepalvelija 24 asettamaan näennäispiiriä 58 itsensä ja solmun 34 välille, joka tarjoaa palvelua toivo-tuimmalla palveluluokituksella. Viitaten kuvioon 3A asettaa laitepalvelija 24 tavanomaisella tavalla näennäispii-5 rin asemakoneen 60, joka tarjoaa kaksiteisen tietoliikenteen läpi parin yksisuuntaisia tietoputkia, kun näennäis-piiriasemakoneen 64 on asettanut solmu 34. Näennäispii-riasemakoneet 60 ja 64 ja tietoputket 62 tarjoavat keinon tiedon siirtämiseksi viestien muodossa laitepalvelijän 24 10 ja solmun 34 välillä tietoliikennelinkin 16 kautta. On arvossa pidettävää, että viestitietoliikenne lukuisten tietoputkien 62 läpi voidaan multipleksoida tietoliikenne-linkin 16 kautta ja sen mukaan tietoliikennelinkki tarjoaa viestitietoliikennettä lukuisille näennäispiireille ver-15 kossa 10.

Näennäispiiriasemakone 60 laitepalvelijassa 24 kommunikoi yksittäisten käyttäjien 12 kanssa palveluistunto-jen avulla käyttäen erillisiä istuntoasemakoneita 66, jotka laitepalvelija asettaa tavanomaisella tavalla kullekin 20 käyttäjälle. Samalla tavoin solmun näennäisasemakone 64 kommunikoi palvelun tarjoajien 14 kanssa käyttäen erillisiä istuntoasemakoneita 68.

Laitepalvelija 24 ja solmu 34 käyttävät viestejä, V: jotka on siirretty tietoliikennelinkin 16 kautta asetta- 25 maan näennäispiirin ja istuntoasemakoneet, jotka kuvataan jäljempänä kuvioiden 4 - 7D yhteydessä. Lyhyesti kuitenkin, kun käyttäjä 12 pyytää palvelua palvelun tarjoajalta 14, määrittää laitepalvelija 24 ensiksi, onko näennäispii- T.‘ ri olemassa sen ja solmun 34 välillä, jonka on valinnut * ' 30 laitepalvelija. Jos sellaista näennäispiiriä ei ole ole massa, lähettää laitepalvelija 24 näennäispiiriviestin tietoliikennelinkin 16 kautta solmuun 34, mikä aikaansaa solmun asettamaan sen näennäispiiriasemakoneen 64 tukemaan : sen virtuaalipiirin 58 loppua. Istuntoasemakone 66 asete- .35 taan myös sen näennäispiiriasemakoneen 60 ja käyttäjän 12 13 8601 8 välille sallien tiedon ja muun informaation koota käyttäjältä ja siirtää käyttäjälle.

Näennäispiiriviesteistä seuraa sen, että näennäis-piirin asettamisen jälkeen lähettää laitepalvelija 24 is-5 tuntouran solmuun 34 näennäispiirin 58 läpi, erityisesti tietoliikennelinkin 16 kautta tunnistaen pyydetyn palvelun, ja solmu 34 asettaa istuntoasemakoneen 68, joka yhdistää palvelun tarjoajaan, joka tuottaa pyydetyn palvelun, ja sallii tiedon ja muun informaation lähettämisen 10 näennäispiiriasemakoneen ja palvelun tarjoajan välille. Kukin istuntoasemakone kerää informaation, joka on määrä lähettää siihen kytketystä käyttäjästä tai palvelun tarjoajasta, ja tuottaa informaation istuntoviestien muodossa näennäispiiriasemakoneeseen, joka vuorostaan kokoaa istun-15 toviestit eri palvelun käyttäjien tai tarjoajien asemako-neista, jotka on määrä lähettää saman laitepalvelijän 24 ja solmun 34 välillä, ja muodostaa yksittäisen näennäis-piiriviestin lähetettäväksi näennäispiirin 58 läpi tietoliikennelinkin 16 kautta. Vastaanottaessaan näennäispii-20 riviestin näennäispiiristä 58 vastaanottava näennäispii-riasemakone lähettää istuntoviestit vastaaville istunto-asemakoneille, jotka ovat aiottuja vastaanottajia lähetykselle vastaaviin palvelun käyttäjiin 12 ja palvelun tarjo-·*' ajiin 14, ja palauttaa yksittäisen kuittausviestin näen- • : · 25 näispiirin kautta näennäispiiriviestin vastaanottamisen tarkistamiseksi. On arvossa pidettyä, että pyydettäessä vain yksittäinen näennäispiirin kuittausviesti multiplek-soiduille viesteille palvelun käyttäjien ja tarjoajien välille, vähentää se kuittausviestiliikennettä, siitä mikä 30 usein vaaditaan aikaisemmissa menetelmissä, mikä siten : vähentää liikenteen yleiskustannuksia tietoliikennelinkis- • sä 16, ja mikä myös vähentää niitä yleiskustannuksia, jotka vaaditaan laitepalvelijassa ja solmussa tuotettaessa kuittausviestit.

35 Näennäisasemakoneet 60 ja 64 laitepalvelijassa 24 • * * • · • · i4 8601 8 ja solmussa 34 sisältävät vastaavasti tietokannan, joka on kuvattu kuviossa 3B, joita käytetään lähetettäessä ja vastaanotettaessa viestejä putkien 62 läpi. Tietokanta 70 sisältää etäistunnistamissanan 72 ja paikallistunnistamis-5 sanan 74. Tunnistamissanat 72 ja 74 sisältävät näennäis-piirin 58 tunnistamisen, jonka määrää solmu 34 ja laite-palvelija 24. Paikallistunnistamissanan 74 sisällön määrää yksikkö, jossa tietokanta 70 on, ja etäistunnistussanan 72 sisällön määrää toinen yksikkö, joka on liitetty näennäis-10 piiriin. Niinpä näennäispiirin tietokannassa 70, joka sijaitsee laitepalvelijassa 24, paikallistunnistussanan määrää laitepalvelija ja etäistunnistussanan määrää solmu 34, joka tarjoaa näennäispiirin toisen pään. Samoin näennäis-piiritietokannassa 70 (kuvio 3B), joka sijaitsee solmussa 15 34, paikallistunnistussanan 74 sisällön määrää solmu ja etäistunnistamissanan 72 sisällön määrää laitepalvelija. Näiden kahden tunnistussanan 72 ja 74 sisältö lähetetään näennäispiiriviesteissä, jotka siirretään näennäispiirin läpi tietoliikennelinkin kautta sallimaan laitepalvelijän 20 ja solmun tunnistaa viestit, jotka on siirretty tietoliikennelinkin 16 kautta, joka on yhdistetty tiettyyn näen-näispiiriin.

Näennäispiirin tietokanta 70 sisältää myös viesti-kentän 76, joka tunnistaa näennäispiirin viestityypin, 25 joka on määrä lähettää seuraavaksi. Kolme näennäispiirin viestityyppiä lähetetään näennäispiirin kautta, nimittäin START-näennäispiiriviesti, RUN-viesti ja STOP-näennäispii-riviesti, joita käsitellään yksityiskohtaisesti jäljempänä kuvioiden 4 ja 6A - 6D yhteydessä.

30 M-kenttä 78 tunnistaa, onko yksikkö, joka sisältää tietokannan 70, isäntä- vai orjayksikkö. Verkossa 10 (kuvio 1) laitepalvelijät 24 ovat aina isäntiä ja solmut 34 ovat aina orjia; tietoliikenteen näennäispiirin kautta aloittaa aina laitepalvelija ja solmut kuittaavat tai 35 vastaavat aina tietoliikenteeseen, joka tulee laitepalve- is 86018

Iijoilta.

R-kenttä 80, kun se asetetaan, osoittaa, että viimeksi lähetetty viesti pyytää vastetta.

Tietokanta 70 sisältää myös viestinlaskijät 82 ja 5 kuittauslaskijät 84. Kukin viesti, jonka lähettää laite-palvelija 24 tai solmu 34, sisältää viestisekvenssinume-ron, jonka tarkastaa näennäispiiriasemakone vastaanotto-yksikössä sen varmistamiseksi, että peräkkäiset viestit on kunnollisesti vastaanotettu sekvenssissä. Viestit lähete-10 tään uudelleen sen varmistamiseksi, että ne on kunnolla vastaanotettu, jos niitä ei ole kuitattu edellä määrätyn ajan kuluessa; sekvenssinumerot varmistavat, että vastaanottava laite ei pidä uudelleen lähetettyä viestiä uutena viestinä, jos se tosiasiassa vastaanotti viestin oikein 15 edellisessä siirrossa. Viestilaskureiden 82 sisältö tunnistaa viestinumerot, jotka on lähetetty ja vastaanotettu, ja kuittauslaskurit sisältävät viestien viestinumerot, jotka on kuitattu. Niinpä, jos viestinumero jätetään lukematta tai jos kuittauksia ei vastaanoteta numerojärjestyk-20 sessä, voivat laitepalvelija ja solmu määrittää, mitkä viestit eivät ole kunnolla lähetetty tietoliikennelinkin 16 kautta.

Tietoa odottava lippu (DWF) 86 asetetaan aina, kun jollakin istuntoasemakoneella on tietoa lähetettävänä 25 näennäispiirin kautta. Laitepalvelijassa tietoa odottava lippu asetetaan, kun viesti vastaanotetaan solmusta, joka pyytää vastetta.

Uusintalähetyksen laskijaa 88 ja uusintalähetyksien ajastinta 90 käytetään uudelleenlähetetyissä viesteissä 30 jotka on kuitattu ajan kuluessa, jonka on valinnut uusin-. . talähetyksien ajastin. Lähetysyksikkö lähettää uudelleen kunkin kuittaamattoman viestin useita kertoja, jonka lukumäärän uusintalähetyksien laskija 88 valitsee. Jos viestiä ei ole kuitattu ennen kuin uusintalähetyksien laskija lo-35 pettää laskemisen, asetetaan näennäispiirin toinen pää i6 8601 8 pois palveluksesta.

Näennäispiirin tietokanta 70 laitepalvelijassa 24 sisältää myös palvelupiirin ajastimen 92. Kun laitepalve-lija 24 lähettää viestin, asettaa se uudelleen palvelupii-5 rin ajastimen 92, ja se on sen jälkeen estynyt lähettämästä seuraavaa viestiä ennen kuin palvelupiirin ajastin lopettaa laskemisen. Niinpä, vaikka tietoa odottava lippu 86 asetetaan, joka osoittaa, että laitepalvelijalla on informaatiota lähetettävänä näennäispiiriviestissä, on laite-10 palvelija estynyt lähettämästä näennäispiiriviestejä näennäispiirin 58 kautta ennen kuin palvelupiirin ajastin lopettaa laskemisen. Päinvastoin, vaikka palvelupiirin ajastin 92 on lopettanut laskemisen, ei laitepalvelija 24 lähetä viestejä, ellei tietoa odottavaa lippua 86 ole 15 asetettu. Sen jälkeen, kun palvelupiirin ajastin lopettaa laskemisen, jos näennäispiirin tietoa odottava lippu 86 on sen jälkeen asetettu ja edeltävät siirretyt viestit on kuitattu, voi laitepalvelija silloin heti lähettää uuden näennäispiiriviestin näennäispiirin 58 kautta. Jos 20 edeltävää siirrettyä viestiä ei ole kuitattu, odottaa lai-tepalvelija tai solmu määrätyn ajan, jonka pituuden määrää uusintalähetysten ajastin 90 ja lähettää sitten uudelleen kuittaamattoman viestin.

Palvelupiiriäjastin 92 varmistaa siten, että on 25 olemassa ainakin minimiviiveaikaväli uusien laitepalveli-jan 24 lähettämisen näennäispiiriviestien tietoliikenteen välillä, joka kulkee minkä tahansa tietyn näennäispiirin kautta. Niinpä, kun liikenne on raskasta näennäispiirin läpi ja tietoa odottava lippu asetetaan ennen kuin palve-30 lupiirin ajastin lopettaa laskemisen, perustuu viestin- siirrot palvelupiirin ajastimen 92 laskemisen lopettamiseen. Kuitenkin, jos liikenne on kevyttä näennäispiirin kautta, perustuu näennäispiirin tietoliikenne tietoa odottavan lipun 86 asettamiseen. Koska yhtä poikkeusta lukuun-35 ottamatta, joka selostetaan jäljempänä, solmut 34 vastaa- 17 8601 8 vat tai muuten kuittaavat vain näennäispiirin viestit, jotka tulevat laitepalvelijoilta, hallitsee palvelupiirin ajastimet ja tietoa odottavat liput laitepalvelijassa viestiliikennettä, joka tulee solmuista näennäispiirien 5 kautta. Verkko 10 (kuvio 1) saavuttaa siten molempien, ajastinperusteisen siirron ja hetkiohjatun siirron edut, hetkiohjattujen siirtojen ollessa käynnistetty käyttäjältä 12 tulevan informaation ollessa olemassa näennäis-piirien kautta, ja ajastinperusteisten siirtojen perus-10 tuessa palvelupiirin laskemisen loppumiseen, eikä sillä ole kummankaan haittoja.

Näennäispiirin tietokanta 70 laitepalvelijassa 24 sisältää myös toiminta-ajastimen 94, joka asettaa laite-palvelijan lähettämään viestin näennäispiirin kautta, jos 15 se ei ole lähettänyt viestiä sen kautta hyvin pitkän ajanjakson kuluessa, sen varmistamiseksi, että solmu 34 ylläpitää toimintaa sen näennäispiirin loppuun. Solmu 34 vastaa siihen informoimalla laitepalvelijaa, että se ei ole lopettanut toimintaa.

20 Kuten havaittiin yllä, kommunikoi palvelun käyttäjä ja palvelun tarjoaja, joka tarjoaa palvelua, jota käyttäjä pyytää istuntourien avulla. Erityisesti istuntoasemakoneet laitepalvelijassa ja solmussa siirtävät istuntourat, mikä aikaansaa siirtymiset vastaavien istuntoasemakoneiden ase-25 mien välillä ja ne myös siirtävät palvelutiedot ja tilain-formaation palvelun käyttäjän ja tarjoajan välillä.

Kukin istuntoasemakone käyttää istunnon tietokantaa 100, joka on kuvattu kuviossa 3C. Istunnon tilakanta sisältää etäistunnistuskentän 102 ja paikallistunnistusken-30 tän 104, joita käytetään samalla tavoin kuin näennäispii-riasemakone käyttää etäis- ja paikallistunnistuskenttiä 72 ja 74 näennäispiirin tietokannassa 70 (kuvio 3B). Erityisesti kukin näennäispiiriviesti, joka lähetetään näennäis-piirin kautta, voi sisältää istuntouria eri palveluistun-35 noille (se on, istuntourille, joita on tarkoitus käyttää 18 8601 8 eri istuntoasemakoneiden toimesta laitepalvelijoissa ja solmuissa, jotka kommunikoivat sanan näennäispiirin kautta) ja etäis- ja paikallistunnistuskentät 102 ja 104 tunnistavat istunnon ja istuntoasemakoneet, joiden on tarkoi-5 tus olla istuntourien vastaanottajia. Paikallistunnistus-kentän sisällön määrää yksikkö, jossa tietokanta sijaitsee ja etäistietokannan sisällön määrää toinen yksikkö.

Kukin tietokanta 100 sisältää myös tietopuskurin 106, joka varastoi tiedot, jotka vastaanotetaan tai jotka 10 on määrä lähettää palvelun käyttäjälle 12 tai palvelun tarjoajille 14, jotka on yhdistetty tiettyyn istuntoasema-koneeseen.

Kun tietopuskuriin 106 ladataan tiedot käyttäjältä 12 tai palvelun tarjoajalta 14, joka on kytketty tiettyyn 15 istuntoasemakoneeseen, asetetaan tiedon valmislippu 108, joka vuorostaan asettaa tietoa odottavan lipun 86, joka on näennäispiirin tietokannassa. Kun laitepalvelija tai solmu sen jälkeen lähettää viestin näennäispiirin kautta, se voi kysellä palveluistuntojen tietovalmislipuilta, joka määrää 20 näennäispiirin määrittämään, onko niiden tietopuskureilla tietoa lähetettävänä, ja se voi muuttaa eri kenttien sisältöä, jotka käsittävät tiedot, jotka tulevat puskureilta 106, joiden yhdistetyt tietovalmisliput on asetettu tuot-ν'.: tamaan istuntourat lähetykselle näennäispiiriviestissä.

25 Tavun laskentakenttä 110 tunnistaa tietotavujen " lukumäärän tietopuskurissa 106, ja se lähetetään tiedon kanssa, joka on istuntourassa.

Istuntourakenttä 112 tunnistaa istuntouratyypin, joka on lähetettävä. Viisi istuntoviestityyppiä voidaan 30 lähettää ja ne sisältävät START, STOP, REJECT, DATA ja STATUS-viestit. Istuntoviestien sisältö kuvataan myöhemmin kuvioiden 5 ja 7A - 7D yhteydessä.

Paikallis- ja etäiskreditkentät 114 ja 116 istunto-tietokannassa 100 ovat yhteydessä urien lukumäärään, jotka 35 on käytettävissä, kunkin uran ollessa yhteydessä tiettyyn if 8601 8 määrään tietoa. Kukin istuntoura, joka siirretään näen-näispiirin kautta, sisältää kreditkentän, joka suunnistaa tilan määrän, joka on käytettävissä tietopuskurissa vas-teinformaatiolle, joka tulee yksiköstä, joka on näennäis-5 piirin toisessa päässä ja joka on yhteydessä palveluistun-toon. Kreditkentän sisällön viestissä tarjoaa paikallis-kreditkentän 114 sisältö, joka on viestin lähettävän yksikön istuntotietokannassa 100. Etäiskreditkentän 116 sisällön tarjoaa istuntouran kreditosan sisältö, joka vas-10 taanotetaan yksiköstä, joka on näennäispiirin toisessa päässä.

Kuvio 4 esittää näennäispiirin asemakoneiden 60 ja 64 (kuvio 3A) eri asemia ja eri viestejä, jotka voidaan lähettää näennäispiirin kautta niiden asemien aikana ja 15 jotka aikaansaavat siirtymiset asemien joukossa. Kuviot 6 A - 6D esittävät eri näennäispiirien viestien yksityiskohtaisen sisällön. Kuten yllä huomattiin, lähetetään kolme näennäispiirin viestityyppiä näennäispiirin läpi, ja nämä si-20 sältävät START-näennäispiiriviestin, STOP-näennäispiiri- viestin ja RUN-viestin. START- ja STOP-näennäispiirivies-tejä käytetään asettamaan ja poistamaan näennäispiirin, ja RUN-viestiä käytetään siirtämään informaatio, joka sisältää istuntourat palvelun käyttäjien ja tarjoajien välillä. 25 Viitaten kuvioon 4 asemakoneet 60 ja 64 laitepalve- lijassa 24 ja solmussa 34 ovat vastaavasti molemmat alkujaan HALTED-asemassa. Kun käyttäjä 12 pyytää palvelua, jonka solmuun 34 kytketty palvelun tarjoaja 14 tuottaa, jos näennäispiiriä ei ole laitepalvelijän 24 ja sen solmun 30 34 välillä, lähettää laitepalvelija 24 START-näennäispii- riviestin solmuun 34.

Kuvio 6A kuvaa näennäispiiriviestin yleistä muoto-lausetta. Viitaten kuvioon 6A, alkaa viesti tietoliikenne-linkin otsikon 120 kanssa, jonka muotolause riippuu siitä 35 tietystä tietoliikennelinkistä 16, joka on valittu verkol- 20 8601 8 le 10. Siinä erityistapauksessa, että tietoliikennelinkki on yhdenmukainen Ethernet-käytännön kanssa, sisältää tie-toliikennelinkin otsikko määränpääosoitekentän 122 ja lähdeosoitekentän 124, jotka tunnistavat tietyn lähetettä-5 vän ja vastaanottavan solmun ja laitepalvelijän ja käytän-tötyypin 126.

Tietoliikennelinkin otsikon 120 jälkeen sisältää viesti näennäispiiriotsikon 130, joka tunnistaa näennäis-piirin, jonka kautta viesti lähetetään. Näennäispiiri-10 otsikko sisältää määränpään näennäispiiritunnistuskentän 132 ja lähteen näennäispiirin tunnistuskentän 134, joiden sisällöt antaa etäis- ja paikallistunnistuskentät 72 ja 74 tietokannassa 70 (kuvio 3B). Nämä kentät 132 ja 134 tunnistavat näennäispiirin, jonka läpi viesti lähetetään. 15 Koska kullakin vastaanottoyksiköllä voi olla useita näen-näispiirejä, jopa itsensä ja saman solmun tai laitepalve-lijan välillä, käytetään kenttiä 132 ja 134 tunnistamaan tietty näennäispiiri, jolle viesti, joka on vastaanotettu tietoliikennelinkistä 16 on tarkoitettu. Jos viesti on 20 START-näennäispiiriviesti laitepalvelijalta 24 viitaten kuvioon 6B, sisältää määränpään näennäispiiritunnistus-kenttä 132 "0":n ja lähteen näennäispiiritunnistuskenttä sisältää tunnistuksen, jonka määrää laitepalvelija 24.

Näennäispiiriotsikko 130 sisältää myös viestiken-25 tän, M-lipun ja R-lipun, joiden sisällön antaa kentät 76, 78 ja 80, jotka ovat näennäispiirin tietokannassa 70 (kuvio 3B). Otsikko 30 sisältää myös viestisekvenssin ja kuittaussekvenssinumerot, jotka on saatu laskureista 82 ja 84 ja kentän 136, joka tunnistaa istuntourien lukumäärän, 30 jotka voivat sisältyä tietokenttään 140. Istuntonumeroken-tän 136 sisältö käytetään vain RUN-näennäispiiriviestin (kuvio 6C) yhteydessä, joka kuvataan edempänä, START-näen-' näispiiriviestissä oleva tietokenttä 140 sisältää infor maation, jota käyttää vastaanottaja asettaessaan näennäis-35 piirin, ja STOP-näennäispiiriviestissä oleva tietokenttä 21 8601 8 sisältää informaation, jonka seurauksena näennäispiiri pysäytetään.

Näennäispiiriviesti (kuvio 6A) päättyy virheen tar-kastuskenttään 142, joka sisältää syklisen redundanssitar-5 kastussanan, jota käytetään varmistamaan, että viesti on vastaanotettu ilman virheitä.

Viitaten jälleen kuvioon 4, sen jälkeen, kun laite-palvelija 24 lähettää START-näennäispiiriviestin, siirtyy se HALTED-asemasta STARTING-asemaan. Samalla tavoin, kun 10 solmu 34 vastaanottaa START-näennäispiiriviestin, siirtyy se HALTED-asemasta STARTING-asemaan ja vastaa joko START-näennäispiiriviestillä osoittaen, että se tukee ja on osallisena näennäispiirissä, tai STOP-näennäispiirivies-tillä osoittaen, että se ei tue näennäispiiriä. Kummassa-15 kin tapauksessa saa solmu 34 takaisin lähteen näennäispii-ritunnistuskentän 134 sisällön viestistä ja se säilyttää sen etäistunnistuskentässä 72 sen näennäispiirin tietokannassa 70 laitepalvelijän näennäispiirin tunnistuksena.

Viitaten jälleen kuvioon 6B, jos solmu vastaa 20 START-näennäispiiriviestillä, käyttää solmu lähteen näen- näispiiritunnistuskentän 134 sisältöä, joka saadaan laitepalveli jän START-näennäispiiriviestistä määränpään näen-näispiirikentän 132 sisältönä sen vastaus START-näennäis-piiriviestissä. Solmu tarjoaa myös lähteen näennäispiirin 25 tunnistuskentän 134 (kuvio 6A) tunnistuskoodina näennäis- piirille. Laitepalvelija saa takaisin tämän kentän sisällön, sen säilyttää sen etäistunnistuskentässä tietokannassaan 70 tälle näennäispiirille, ja käyttää sen jälkeen sitä näennäispiirissä lähetettävien tulevien viestien mää-30 ränpään näennäispiiritunnistuskentässä.

Viitaten kuvioon 6D, jos solmu vastaa STOP-näen-näispiiriviestillä, tarjoaa se myös lähteen näennäispiiri-tunnistuskoodin, ja tietokenttä 140 tunnistaa syyn, miksi tila ei tue näennäispiiriä; yksi sellainen syy voi olla 35 se, että solmu 34 on juuri tukemassa toisia näennäispiire- 22 8601 8 jä ja sillä on riittämättömät resurssit tarjota tukea toiselle näennäispiirille. Jos solmu 34 lähettää STOP-näen-näispiiriviestin laitepalvelijalle, palautuvat sekä solmu että laitepalvelija HALTED-asemaan. Laitepalvelija voi 5 silloin osallistua asettamaan näennäispiiriä toiselle solmulle, joka on kytketty palvelun tarjoajaan, joka tarjoaa toivottua palvelua tai informoimaan käyttäjää, ettei palvelua ole käytettävissä ellei toinen solmu tarjoa palvelua.

10 Lisäksi käyttäjä voi määrätä, sen jälkeen, kun lai- tepalvelija on lähettänyt START-näennäispiiriviestin, että sen ei tarvitse käyttää tiettyä palvelua. Tämän osoittaa kuviossa 4 USER HALT, joka ohjataan laitepalvelijän 24 STARTING-asemaan. Jos se tapahtuu, lähettää laitepalvelija 15 STOP-näennäispiiriviestin (kuviot 6A - 6D) solmuun 34. Sekä näennäispiiriasemakoneet 60 että 64 palautuvat silloin HALTED-tilaan.

Jos solmu 34 vastaa START-näennäispiiriviestillä, ja jos USER HALT viestiä ei ilmaannu laitepalvelijassa 24 20 aloitusasemassa, siirtyvät sekä asemakone 60 että 64 (kuvio 3) RUNNING-asemaan. Tässä tilanteessa voivat laitepalveli ja 24 ja solmu 34 lähettää RUN-näennäispiiriviestit, jotka kuvataan kuvioissa 6A ja 6C. Tässä tilanteessa sisältää tietokenttä 140 istuntourat, jotka on kuvattu jäl-25 jempänä (kuviot 5 ja 7A - 7D). Istuntoviestien numero tunnistetaan istuntonumerokentässä 136, joka on näennäispii-riotsikossa 130 (kuvio 6A). Istuntoviesteissä lähettävät laitepalvelija 24 ja solmu 34 palveluinformaation palvelun käyttäjien 12 ja palvelun tarjoajien 14 välillä (kuvio 1), 30 tarkemmin palveluinformaatio lähetetään palveluasemakonei-den 66 ja 68 välillä.

Kun käyttäjä ei enää tarvitse palvelua, se kytkeytyy pois palveluksesta, ja jos mikään toinen käyttäjä ei käytä näennäispiiriä, on olemassa USER HALT-tilanne. Jos 35 molemmat asemakoneet 60 ja 64 ovat RUNNING-asemassa, voi 23 8601 8 laitepalvelija lähettää STOP-näennäispiiriviestin (kuviot 6A ja 6D) solmuun 34 ja palauttaa HALTED-asemaan.

Kuten on havaittu yllä, kun näennäispiiriasemako-neet 60 ja 64 ovat RUNNING+asemassa, voivat laitepalvelija 5 24 ja solmu 34 lähettää RUN-näennäispiiriviestit, jotka sisältävät istuntourat. Käyttämällä istuntouria, asetetaan istuntoasemakoneet 66 ja 68, ja palvelutiedot ja tilain-formaatio lähetetään palvelun käyttäjän ja tarjoajan välillä. Kun palvelun käyttäjä ei enää tarvitse palvelua, 10 voidaan istuntoasemakoneet silloin poistaa, joka siten päättää palveluistunnon. Istuntourat kuvataan kuvioissa 7A - 7D. Istuntourien avulla siirtyvät istuntoasemakoneet 66 ja 68 eri asemiin kuten on kuvattu kuviossa 5.

Viitaten kuvioon 5, on laitepalvelijän 24 istunto-15 asemakoneella 66 viisi asemaa, jotka ovat HALTED-asema, STARTING-asema, ABORT START-asema, RUNNING-asema ja STOP-PING-asema. Solmun 34 istuntoasemakoneella 68 on neljä asemaa,jotka ovat HALTED-asema, STARTING-asema, RUNNING-asema ja STOPPING-asema. Alunperin sekä asemakone 66 että 20 68 ovat HALTED-asemassa, ja kun käyttäjä pyytää tiettyä palvelua, lähettää laitepalvelija START-istuntoviestin näennäispiiriviestissä näennäispiirin läpi.

Viitaten kuvioon 7A, sisältää istuntoviestin lause-muoto istunto-otsikon 150, joka sisältää päämäärän istun-25 totunnistuskentän 152, lähteen istuntotunnistuskentän 154, tavun laskentakentän 156, istuntourakentän 158, kreditken-tän 160. Istuntotietokenttä 162 kuljettaa informaation asettamaan ja poistamaan istunnon ja palveluistunnon tieto- ja tilainformaation. Päämäärän ja lähteen istuntotun-30 nistuskenttiä 152 ja 154 käytetään samalla tavoin kuin päämäärän ja lähteen näennäispiiritunnistuskentissä 122 ja 124 (kuvio 6A), joka on kuvattu yllä. Näiden kenttien sisältö asetetaan muistiin ja ne on otettu etäis- ja paikal-listunnistuskentistä 102 ja 104, jotka ovat istuntotieto-35 kannassa 100 (kuvio 3C).

24 86018

Tavun laskentakentän 156 sisältö tunnistaa istunto-kentän 162 pituuden ja se otetaan tavun laskentakentästä 110, joka on tietokannassa 100. Istuntokentän sisältö otetaan kentästä 112, joka on istuntotietokannassa, ja se 5 tunnistaa lähetettävän viestityypin. Kuten on havaittu yllä, voidaan viisi istuntouratyyppiä siirtää. CREDITS-kentän 160 sisältö otetaan paikallis-CREDITS-kentästä 114, joka on istuntotietokannassa 100 (kuvio 3C) tunnistamaan urien lukumäärän, jotka on käytettävissä tietopuskurissa 10 106 mihin tahansa vasteeseen. Kun yksikkö vastaanottaa istuntouran, voidaan CREDITS-kentän sisältö asettaa muistiin istuntotietokannan 100 etäiskreditkenttään 116 osoittamaan tilan määrän, joka on tietopuskurissa 106 käytettävissä peräkkäisen istuntouran siirtämiseen.

15 START-istuntourassa tarjoaa istuntotietokenttä 162 informaation, jonka pyytää istuntoasemakone solmussa 34 istunnon asettamiseksi. Sellainen informaatio voi sisältää esimerkiksi palvelun tyypin, jota pyydetään, tunnistaen siten palvelun tarjoajan, joka on yhteydessä palveluistun-20 toon ja tietopuskurin 106 koon, joka on asetettu syrjään istunnolle, joka on laitepalvelijassa.

Sen jälkeen, kun laitepalvelija 24 on lähettänyt START-istuntouran, siirtyy istuntoasemakone 66 STARTING-asemaan. Sen jälkeen, kun solmu vastaanottaa START-vies-25 tin, siirtyy solmun istuntoasemakone 68 STARTING-asemaan ja solmu vastaa joko START-istuntouralla, jonka jälkeen asemakone 68 siirtyy RUNNING-asemaan, tai REJECT-istun-touralla (kuvio 7D), jonka jälkeen asemakone siirtyy HAL-TED-asemaan. Molemmissa tapauksissa syöttää solmu 34 is-30 tuntotunnistuskoodinsa, joka on lähteen istuntotunnistus-kentässä 154 (kuvio 7A). Jos solmu vastaa REJECT-istun-touralla, sisältää kreditkenttä 160 myös syyn, miksi se hylkää palveluistunnon. Sellaiset syyt voivat sisältää esimerkiksi sen, että solmu on kykenemätön tuottamaan pal-35 velua riittämättömien resurssien takia tai että solmu tai 25 8601 8 palvelun tarjoaja sulkeutuvat.

Viitaten taas kuvioon 5, voi palvelun tarjoaja 24 vastaanottaa START-istuntouran tai REJECT-istuntouran solmusta 34, kun se on joko STARTING-asemassa tai ABORT 5 START-asemassa. Laitepalvelijän istuntoasemakone 66 siirtyy STARTING-asemasta ABORT START-asemaan, jos irtikytken-täpyyntö osoittaa, että käyttäjä ei halua käyttää palvelua, jonka se aikaisemmin valitsi, vastaanotetaan käyttäjältä ennen kuin joko START-istuntoura tai REJECT-istun-10 toura vastaanotetaan solmusta 34. Jos istuntoasemakone 66 on ABORT START-asemassa ja jos REJECT-istuntoura vastaanotetaan, palautuu istuntoasemakone 66 pelkästään HALTED-asemaan. Kuitenkin, jos START-istuntoura vastaanotetaan, lähettää laitepalvelija 24 STOP-istuntouran näennäispiirin 15 kautta solmuun aikaansaaden sen istuntoasemakoneen 68 palautumaan HALTED-asemaan. Molemmissa tapauksissa sekä istuntoasemakone 66 että 68 palaavat HALTED-asemaan.

Kuitenkin, jos laitepalvelijän istuntoasemakone 66 on STARTING-asemassa ja jos laitepalvelija vastaanottaa 20 START-viestin solmusta 34, siirtyy sen istuntoasemakone RUNNING-asemaan. Siinä asemassa ja solmun istuntoasemakoneen 68 ollessa RUNNING-asemassa, voidaan RUN-istuntourat, jotka sisältävät palvelutiedot ja tilainformaation, siirtää takaisin- ja eteenpäin laitepalvelijän 24 ja solmun 34 25 välillä näennäispiirin kautta. Viitaten kuvioihin 7A ja 7C, sisältää istuntotietokenttä 162 sellaisissa viesteissä käyttäjän ja palvelun tarjoajatiedot ja tilainformaation.

Sen jälkeen, kun operaattori päättää, että se ei enää pyydä pääsyä palveluihin, pyytää käyttäjä irtikytke-30 mistä palveluksesta ja sekä asemakone 66 että 68 siirtyvät STOPPING-asemaan ja sitten palautuvat HALTED-asemaan.

Kuvio 8 kuvaa ajoituksia eri viesteissä, jotka lähetetään laitepalvelijän 24 ja solmun 34 välillä vasteena . : palvelupiirin ajastimelle 92 ja R-lipulle 80 palvelijassa 35 olevan R-lipun ollessa asetettu tai nollattu R-kentän toi- 26 8601 8 mesta, joka on näennäispiiriotsikossa viestissä, joka tulee solmusta. Kuvio 8 kuvaa myös eri viestien uudelleenlähetysten ajoituksia, joita palvelija ja solmu eivät ole vastaanottaneet vasteena toistolähetysten ajastimille 90, 5 jotka ovat kussakin yksikössä. Erityisesti, kun solmu vastaanottaa viestin laitepalvelijasta, vastaa se viestillä, jossa R-kenttä on joko asetettu tai nollattu, joka taas riippuu siitä, sisältääkö viesti tietoa vai ei. Jos viesti ei sisällä tietoa, on R-kenttä nollattu, ja solmu voi sen 10 jälkeen siirtää toisen viestin laitepalvelijalle, joka sisältää tietoa. Toisella viestillä on R-kenttä asetettu. Tämä kuvataan ajassa (E). Kuten on esitetty ajoissa (F) ja (G), voi toinen viesti mennä ristiin toisen viestin kanssa, joka tulee laitepalvelijasta, joka voi lähettää vies-15 tin, kun sen tietoa odottava lippu on asetettu sen jälkeen, kun sen palvelupiirin ajastin on laskenut loppuun. Asetettu R-kenttä pakottaa tietoa odottavan lipun asettumaan, asettaen siten palvelijan lähettämään kuittausviestin solmuun, jos sillä todella on tai ei ole tietoa lähe-20 tettävänä. R-kentän ollessa nollattu, asettaa tämä solmun sen jälkeen lähettämään toisen viestin, jossa on tietoa, mikä poistaa siten solmulta sen pakon, että se lähettäisi viestejä ja sen takia tietoa vain, kun se vastaanottaa viestejä palvelijalta.

25 Yksityiskohtainen verkon 10 (kuvio 1) kuvaus anne taan nyt. Määräajoin kukin solmu 34, joka on kytketty verkkoon 10, lähettää monimuotoisen palvelua mainostavan viestin, joka tunnistaa ne palvelut, jotka on käytettävissä sen kautta. Kaikki laitepalvelijät vastaanottavat mai-30 nostavan viestin ja asettavat palveluhakemiston (kuvio 2B), joka tunnistaa palvelut, jotka ovat käytettävissä, ja solmut ja palvelujen luokitukset, jotka ovat käytettävissä kunkin solmun kautta. Käytettävissä olevat palvelut voidaan esittää palvelun käyttäjien operaattoreille laite-35 palvelijoiden hakemistoissa.

27 8601 8

Kun palvelun käyttäjä 12 pyytää palvelun käyttöä, määrää sen laitepalvelija 24 sen, mikä solmu 34 tarjoaa palvelua ja millä on korkein palveluluokitus sille palvelulle. Laitepalvelija 24 määrittää sitten, onko sillä 5 näennäispiiriä 58 itsensä ja sen solmun välillä. Mikäli sellaista näennäispiiriä ei ole, lähettää laitepalvelija START-näennäispiiriviestin (kuviot 6A ja 6B) siihen solmuun yrittäen asettaa näennäispiirin tietoliikennelinkin 16 kautta. Jos solmu vastaa START-näennäispiiriviestillä, 10 on näennäispiiri asetettu ja laitepalvelija 24 asettaa sitten istunnon näennäispiirin 58 ja palvelua pyytävän käyttäjän 12 välille. On arvossa pidettyä, että jos näennäispiiri on jo olemassa pyydettyyn solmuun, ei laitepalveli jän tarvitse asettaa toista näennäispiiriä, vaan sen 15 sijaan se voi edetä seuraaviin askeliin ja käyttää olemassaolevaa näennäispiiriä tietoliikenteeseen. Joidenkin tie-toliikennelinkkien kuten linkin, joka on yhdenmukainen Ethernet-käytännön kanssa, yhteydessä on toivottavaa rajoittaa käyttäjien lukumäärää, jotka käyttävät yksittäistä 20 näennäispiiriä, koska kunkin näennäispiiriviestin pituus on rajoitettu. Sen takia, vaikka näennäispiiri olisi jo asetettu laitepalvelijän ja solmun välille, saattaisi olla toivottua asettaa lisänäennäispiirejä, jos liian monet käyttäjät ovat jo käyttämässä yhtä näennäispiiriä.

25 Sen jälkeen, kun näennäispiiri on asetettu, voi laitepalvelija 24 lähettää näennäispiirin kautta näennäis-. . piiriviestit, mitkä sisältävät istuntoviestit, jotka on multipleksoitu useasta palveluistunnosta. Istunto alkaa START-istuntouralla (kuviot 7A ja 7B), joka lähetetään 30 laitepalvelijalle 24 solmuun 34, joka tunnistaa pyydetyn palvelun tarkoituksena yrittää asettaa palveluistunto näennäispiirin 58 kautta palvelun tarjoajan 14 kanssa, joka tarjoaa pyydetyn palvelun. Jos palveluistunto on asetettu, voidaan palvelutiedot ja tilainformaatio lähettää 35 RUN-istuntoviesteissä.

28 8601 8

Nopeutta, jolla laitepalvelija voi lähettää näen-näispiiriviestit tietoliikennelinkin 16 kautta, rajoittaa palvelupiirin ajastin 92 (kuvio 3B) , joka sallii siten viestit muille näennäispiireille multipleksoitua tietolii-5 kennelinkin kautta. Lisäksi tietoa odottavat liput 86 vastaavassa laitepalvelijassa ja solmussa estävät niitä lähettämästä näennäispiiriviestejä näennäispiirin kautta ennen kuin sillä on informaatiota lähettää. Niinpä ei lai-tepalvelija eikä solmu lähetä viestejä näennäispiirin 58 10 kautta, ellei informaatiota ole käytettävissä lähetykseen, eikä viestejä sitten lähetetä yhtään useammin kuin mitä palvelupiirin ajastin sallii.

Kun käyttäjä lopulta päättää, ettei se enää pyydä palvelua, voi laitepalvelija purkaa istunnon lähettämällä 15 STOP-istuntouran. Jos kaikki istunnot on purettu näennäis-piirissä, voi laitepalvelija 24 sitten purkaa näennäispiirin lähettämällä STOP-näennäispiiriviestin.

Jos lisäpalvelun käyttäjät 12 pyytävät palveluja, jotka solmu 34 tarjoaa, voi niiden istuntourat kuljettaa 20 näennäispiiriviestit, jotka on lähetetty näennäispiirin 58 kautta. Niinpä yksittäinen näennäispiiriviesti, joka on siirretty näennäispiirin 58 kautta, voi sisältää viestit, . . jotka kulkevat useiden käyttäjien 12 ja palvelua tarjoavi en 14 välillä. Asettamalla näennäispiiri laitepalvelijän 25 24 ja solmun 34 välille ja multipleksoimalla istuntourat yksittäiseen näennäispiiriviestiin, voidaan kuittausviestien lukumäärää vähentää yhdellä vastausviestillä kutakin näennäispiiriviestiä kohti. Tämä väheneminen johtaa vies-tiliikenteen vähenemiseen tietoliikennelinkin kautta, kos-30 ka vain näennäispiiriviestit solmujen ja laitepalvelijoiden välillä kuitataan, eikä niitä viestejä, jotka ovat tiettyjen palvelun käyttäjien ja palvelun tarjoajien välillä. Ennen kukin viesti palvelun käyttäjien ja palvelun tarjoajien välillä oli kuitattava erillisellä kuittaus-35 viestillä, joka ei vain lisännyt viestiliikennettä tieto- 29 8601 8 liikennelinkin kautta, vaan myös vaati käsittelytoimintoja palvelun käyttäjältä ja palvelun tarjoajalta, mitä ei vaadita verkossa 10, joka on tehty tämän keksinnön mukaan.

Edellä ollut kuvaus on rajoitettu erityiseen kek-5 sinnön kohtaan. On kuitenkin ilmeistä, että keksintöä voidaan käyttää verkoissa, joilla on erilainen perusrakenne kuin se, mikä on tuotu esiin tässä teknisessä selvityksessä vain joidenkin tai kaikkien keksinnön etujen avujen kanssa. Siksi mukana olevien patenttivaatimusten tarkoitus 10 on kattaa kaikki sellaiset muunnokset ja modifikaatiot, jotka ovat tämän keksinnön hengen ja alueen mukaisia.

Claims (3)

30 86018

1. Paikallisverkko palvelun käyttäjien (12) ja palvelun tarjoajien (14) kytkemiseksi keskenään, joka 5 verkko sisältää useita laitepalvelinyksiköitä (24), joista kukin kytkeytyy palvelun käyttäjään (12), ja useita solmuja (34), joista kukin on kytketty palvelun tarjoajaan (14), ja tietoliikennelinkin (16), joka suorittaa tietoliikenteen solmujen ja laitepalveluyksiköiden välillä ja 10 palvelun käyttäjien ja palvelun tarjoajien kommunikoinnin mahdollistamiseksi, tunnettu siitä, että A. kukin solmu (34) sisältää välineen, joka jaksottaisesti lähettää palvelua mainostavan viestin (Fig. 2A) tietoliikennelinkin kautta niiden palveluiden identi- 15 fioimiseksi, jotka siihen kytketyt palvelun tarjoajat tarjoavat, ja että B. kukin laitepalvelijayksikkö (24) sisältää: 1. mainostavan viestin vastaanottavan välineen, joka on kytketty tietoliikennelinkkiin palvelua mainosta- 20 van viestin vastaanottamiseksi; ii. palvelutaulukkovälineen (Fig. 2B), joka asettaa palvelutaulukon, joka sisältää useita hakusanoja, joista kukin sisältää solmukentän, joka luetteloi mainitut useat solmut (34), ja palvelukentän, joka luetteloi palvelut, 25 jotka palvelujen tarjoajat (14), jotka on kytketty tiettyyn mainituista useista solmuista (34), tarjoavat; ja iii. valintavälineen, joka on vasteena operaattorille, joka pyytää palvelua, käyttää palvelutaulukkoa valitakseen solmun ja palvelun tarjoajan pyydetyn palvelun 30 tarjoamiseksi.

2. Solmu (34) paikallisverkossa tapahtuvaa kytke mistä varten, joka verkko kytkee keskenään palvelun käyttäjät (12) ja palvelun tarjoajat (14) ja sisältää useita laitepalvelinyksiköitä (24), joista kukin kytkeytyy pal- 35 velun käyttäjään (12), ja tietoliikennelinkin (16), joka 3i 86018 suorittaa solmujen ja laitepalveluyksiköiden välisen tietoliikenteen palvelun käyttäjien ja palvelun tarjoajien kommunikoinnin mahdollistamiseksi, tunnettu siitä, että solmu sisältää välineen palvelua mainostavan viestin 5 lähettämiseksi tietoliikennelinkin kautta niiden palveluiden identifioimiseksi, jotka tarjoaa siihen kytketyt palvelun tarjoajat.

3. Laitepalvelinyksikkö (24) paikallisverkossa tapahtuvaa kytkemistä varten, joka paikallisverkko kytkee 10 keskenään palvelun käyttäjät (12) ja palvelun tarjoajat (14) ja sisältää useita laitepalvelinyksiköitä (24), joista kukin kytkeytyy palvelun käyttäjään (12), ja useita solmuja (34), jotka on kytketty palvelun tarjoajaan (14), ja tietoliikennelinkin (16), joka suorittaa solmujen ja 15 laitepalveluyksiköiden välisen tietoliikenteen palvelun käyttäjien ja palvelun tarjoajien välisen kommunikoinnin mahdollistamiseksi kunkin solmun sisältäessä välineen palvelua mainostavan viestin (Fig. 2A) lähettämiseksi tietoliikennelinkin (16) kautta niiden palveluiden identifioi-20 miseksi, jotka siihen kytketyt palvelun tarjoajat tarjoa vat, tunnettu siitä, että laitepalvelinyksikkö sisältää A. mainostavan viestin vastaanottovälineen, joka on kytketty tietoliikennelinkkiin (16) palvelua mainostavan 25 viestin vastaanottamiseksi; B. palvelutaulukkovälineen, joka muodostaa palvelutaulukon, joka sisältää useita hakusanoja, joista kukin sisältää solmukentän, joka listaa mainitut useat solmut, ja palvelukentän, joka listaa palvelut, jotka palvelun 30 tarjoajat (14), jotka on kytketty tiettyyn solmuun maini tuista useista solmuista (34), tarjoavat, ja C. valintavälineen, joka vasteena operaattorille, joka pyytää palvelua, käyttää palvelutaulukkoa valitakseen solmun ja palvelun tarjoajan pyydetyn palvelun tarjoami- 35 seksi. 32 8601 8