FI85775C - Foerfarande och anordning vid roentgenteknik. - Google Patents

Description

85775 5

Menetelmä ja laite röntgentekniikassa Förfarande och anordning vid röntgenteknik

Keksinnön kohteena on menetelmä röntgentekniikassa, jossa käytetään röntgensäteilylähdettä, josta kohdistetaan säteilykeila kuvattavaan kohteeseen, jolla säteilykeilalla muodostetaan kuvattavasta kohteesta 10 filmille tai vastaavalle kuvantamisvälineelle kohteen röntgenkuva ja jossa menetelmässä kuvattavan kohteen ja filmin tai vastaavan välillä käytetään hilalaitetta, jolla ehkäistään kuvattavassa kohteessa syntyvän siroavan säteilyn tai sekundäärisäteilyn haitallinen vaikutus röntgenkuvaan, ja joka hilalaite käsittää hilalevyn, jossa on useita olen-15 naisesti tasavälisiä röntgensäteilyä kaihtavia lamelleja, joiden väleistä röntgensäteily pääsee säteilykeilan suunnassa vaikuttamaan filmille ja jossa menetelmässä hilalevyä oskilloidaan hilalamellien pituussuuntaan nähden poikittaissuunnassa ja hilalevyn tasossa edestakaisin.

20

Lisäksi keksinnön kohteena on röntgenlaite, etenkin lääketieteeseen, joka laite käsittää röntgensäteilylähteen, josta kohdistetaan röntgen-säteilykeila kuvattavaan kohteeseen, joka laite käsittää filmikasetin '·· tai vastaavan kuvantamisvälineen, joka laite käsittää hilalaitteen, 25 jossa on hilalevy ja siinä useita rinnakkaisia ja/tai ristikkäisiä : röntgensäteilyä varjostavia hilalamelleja, joiden taso on röntgensätei- lykeilan suuntainen ja joiden väleistä röntgensäteily pääsee kohdis-.·. tumaan filmille tai vastaavalle ja joka laite käsittää liikemekanismin, .·. ; jolla mainittua hilalevyä oskilloidaan johteissaan hilalammelien pi- 30 tuussuuntaan nähden poikittaisessa suunnassa.

Ennestään tunnetusti röntgentekniikassa käytetään röntgensädekeilan ja ··· filmin välissä hilaa, joka muodostuu tasavälein olevista esim. lyijystä valmistetuista hilalamelleista, jotka estävät kuvattavassa kohteessa — 35 syntyvän sekundäärisäteilyn ja siitä siroavan säteilyn pääsyn filmille.

— Ongelmana on, että hilalamellit pyrkivät kuvautumaan filmille. Tämän • · estämiseksi on ennestään tunnettua järjestää hilalevy liikkuvaksi hila lamelleja vastaan kohtisuorassa suunnassa.

2 85775

Ennestään tunnetaan sellaisia liikkuvia ja oskilloivia hilarakenteita, joissa käytetään lineaarisesti edestakaisin suhteellisen suurella amplitudilla liikkuvaa hilalevyä. Näissä hilarakenteissa ongelmaksi muo-5 dostuu se, että hilan nopeus suunnan vaihdon aikana on nolla ja tämän vuoksi hilan kuva pyrkii muodostumaan filmille. Koska tunnetuissa hila-rakenteissa liikematkat, amplitudit tai kokonaislineaariliike ovat varsin suuria, tulee keskimääräinen hilan nopeus varsin suureksi ja sen kiihtyvyydet suuriksi, mistä aiheutuu tärinää ja ääniongelmia.

10

Tunnettujen hilarakenteiden suunnittelun lähtökohtana onkin ollut se, että hilan kuvautuminen filmille pyritään välttämään nopealla liikkeellä.

15 Esillä olevaan keksintöön lähiten liittyvän tekniikan tason osalta viitataan esimerkkeinä US-patentteihin 3971946, 4646340 ja 4731806 sekä ranskalaiseen patenttiin 8111622.

Mainituista julkaisuista on ennestään tunnettu sellainen röntgenlait-20 teen hilarakenne, jossa hilaa liikutetaan sen lamellien pituussuuntaan nähden poikittaisessa suunnassa verraten suurella liikeamplitudilla, joka on kymmeniä hilavälejä. Em. US-patentissa 4646340 käytetään hilan liikuttamiseen nokkapyörää, joka seuraa hilaan kiinnitettyä nokkaa hilan edestakaisen liikkeen aikaansaamiseksi. Em. US-patentissa 4731806 25 hilan liike saadaan aikaan pyörivällä kampimekanismilla, joka liikuttaa hilaa edestakaisin.

' Ennestään tunnetut röntgenlaitteet, esim. mammografialaitteet, on va rustettu valotusautomatiikalla. Näiden toiminta perustuu säteilyantu-30 reihin, jotka havaitsevat kuvattavan kohteen kuten mammografiassa rin-“ nan läpäissyttä säteilyä ja katkaisevat säteilyn silloin kun filmin .·.· optimaaliseen valottamiseen tarvittava säteilyannos on saavutettu.

Ongelman hilalaitteiden käytössä aiheuttaa kuitenkin se, että ennalta 35 ei tiedetä, kuinka pitkäksi valotusaika muodostuu. Näin ollen on lähdettävä lyhyimmästä kysymykseen tulevasta valotusajasta, minkä vuoksi I: 85775 3 hilalevyillä on pitänyt käyttää suuria nopeuksia ja oskillaatioliik-keissä lisäksi nopeaa suunnan vaihtoa, mistä kuitenkin aiheutuu edellä kosketeltuj a epäkohtia.

5 Kun ennestään tunnetusti käytetään lineaarista ja yhdensuuntaista hila-levyn liikettä, muodostuu pitkillä valotusajoilla hilan kokonaislii-kematka varsin suureksi. Tämän vuoksi hilaan on järjestettävä riittävä tila sen sivuttaisliikettä varten. Esim. mammografiakuvauksessa tästä tilasta on haittaa sen takia, että se estää filmin saamista kiinni 10 kohdekudokseen. Epäkohtana on myös se, että hilan fokusointi huononee, kun sitä liikutetaan huomattavia määriä sivusuunnassa.

Sellaisissa röntgenlaitteissa, joissa valotusaika on etukäteen asetettavissa, voidaan hilan nopeus säätää niin, että edellä kosketellut 15 ongelmat pääasiallisesti voidaan välttää. Kuitenkin nykyaikaisissa röntgenlaitteissa valotusaika määrätään valotusautomatiikalla niin, että etukäteen valotuksen alkaessa ei tiedetä kokonaisvalotusaikaa, joka riippuu monista eri tekijöistä kuten röntgenputken kuormitettavuu-desta. Näin ollen hilan liikettä ei voida tunnetuilla ratkaisuilla 20 säätää optimaaliseksi ilman edellä kosketeltuja epäkohtia.

- Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on aikaansaada uusia ratkaisuja edellä kosketeltuihin ongelmiin.

25 Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan uusi menetelmä ja laite, jossa edellä kosketellut epäkohdat voidaan suurelta osin välttää .

Keksinnön päämääriin pääsemiseksi keksinnön mukaiselle menetelmälle on 30 pääasiallisesti tunnusomaista se, että hilalevyä oskilloidaan edestakaisin vaihtelevalla amplitudilla niin, että oskillointiliikkeen pysähdykset tai suunnanvaihdot jakautuvat olennaisesti tasaisesti hilalevyn - - lamelliväleille niin, että hilalamellit eivät haitallisesti kuvaudu filmille tai vastaavalle.

35 4 85775

Keksinnön mukaiselle laitteelle on puolestaan pääasiallisesti tunnusomaista se, että laite käsittää hilalevyyn kytketyn sellaisen liikeme-kanismiin, joka oskilloi hilalevyä sen tason suunnassa edestakaisin vaihtuvalla amplitudilla niin, että hilalamellit tekevät useita suun-5 nanmuutoksia lyhimmilläkin kuvattaessa esiintyvillä valotusajoilla.

Keksinnössä lähdetäänkin siitä, että hilan kuvan syntyminen filmille häiritsemään varsinaista kohteen kuvan tulkintaa eliminoidaankin, ei pitämällä hilaa jatkuvassa liikkeessä, vaan edestakaisin liikkuva hila 10 pysäytetään hallitusti lyhimmänkin valotuksen aikana niin moneen paikkaan hilaväleillä, että hilasta syntyy niin monta vierekkäistä kuvaa, että filmin resoluutio ei riitä niitä toistamaan. Tämä on mahdollista keksinnön mukaisella hilan mikroliikkeellä, jolle on ominaista muuttuva amplitudi sekä sopivimmin myös se, että yhteen suuntaan tapahtuva koko-15 naisliike on korkeintaan n. 3 vierekkäisten lamellien välistä etäisyyttä.

Keksinnöllä saavutetaan seuraavat käytännössä tärkeät edut. Keksinnössä hilan liikkeen kokonaisamplitudi aiemmin käytettyihn liikeampli-20 tudeihin nähden on ainakin kertaluokkaa pienempi, korkeintaan luokkaa n. 3 kertaa hilalamelliväli. Tästä seuraa, ettei hilarakenteen tarvitse olla olennaisesti leveämpi kuin käytetty filmi, minkä mahdollistaa filmin viemisen sivusuunnassa lähemmäksi kohdetta kuin tunnetuissa ratkaisuissa. Hilan pienen liikeamplitudin vuoksi sen fokusointi säilyy : 25 optimaalisena.

Keksinnön ansiosta voidaan hilan keskimääräinen nopeus laskea olennaisesti tunnettuihin oskilloiviin hiloihin verrattuna, mistä seuraa pienemmät hilarakenteen kiihtyvyydet, tärinät ja äänet, millä osaltaan 30 parannetaan kuvan resoluutiota. 1 35 t;

Keksinnön menetelmä ja laite ovat edullisesti toteutettavissa yksin- . . kertaisella mekaniikalla esim. mikroprosessoriohjaukseen yhdistetyllä askelmoottori-kuularuuvi-yhdistelmällä.

5 85775

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisen piirustuksen kuvioissa esitettyihin keksinnön eräisiin sovel-lusesimerkkeihin, joiden yksityiskohtiin keksintöä ei ole mitenkään ahtaasti rajoitettu.

5

Kuvio 1 esittää kaaviollisesti keksinnön menetelmää soveltavaa mammo-grafialaitetta käytössä edestäpäin nähtynä.

Kuvio 2 esittää samaa kuin kuvio 1 sivulta nähtynä.

10

Kuvio 3 esittää keksinnössä sovellettavaa hilalisälaitetta, joka on asennettavissa kasettitasolle.

Kuvio 4 esittää käytössä kuviota 2 vastaavalla tavalla mamraogra£ialai-15 tetta, jossa sovelletaan keksinnön mukaista hilalaitetta, joka asennetaan mammografialaitteen alapaininlevyn tilalle.

Kuvio 5 esittää samaa kuin kuvio 4 mammografialaitteen ollessa säädettynä "load"-asentoon.

20 .1;· Kuvio 6 esittää kuvioiden 4 ja 5 mukaisessa laitteessa käytettävää keksinnön mukaista hilalisälaitetta.

Kuvio 7 esittää edestä nähtynä keksinnön mukaista hilalaitetta käytet-25 tynä mammografialaitteessa.

Kuvio 8 esittää kuvion 7 yksityiskohtaa D suuremmassa mittakaavassa.

Kuvio 9 esittää kaaviollisesti ja aksonometrisesti kuvioiden 7 ja 8 30 mukaisessa mammografialaitteessa käytettyä keksinnön mukaista hilalai-tetta.

- · Kuvio 10 esittää yksityiskohtaisemmin keksinnön mukaisen hilalaitteen ensimmäistä oskillointimekanismia päältäpäin nähtynä.

35 6 85775

Kuvio 11 esittää kuviota 10 vastaavalla tavalla erästä toista keksinnön mukaista hilan oskillointimekanismia.

Kuvio 12 esittää periaatteellisena lohkokaaviona erästä keksinnön mu-5 kaisessa hilalaitteessa käytettävää ohjausjärjestelmää.

Kuvio 13 esittää vertailun vuoksi ennestään tunnetun hilalaitteen reunan poikkileikkausta.

10 Kuvio 14 esittää vertailun vuoksi kuviota 13 vastaavasti keksinnön mukaisen hilalaitteen vastaavaa leikkausta.

Kuvioissa 15A,15B,15C,15D on esitetty eräitä edullisia keksinnön mukaisen hilalaitteen oskillointiliikkeen ratoja matka-aika-koordinaatistos-15 sa.

Kuvioissa 1-6 on esitetty erästä esimerkkiä keksinnön sovellutusympä-ristöksi. Mammografialaitetta, joka käsittää C-varren 10, jossa on röntgenputkipää 13 ja teline 14, johon röntgenfilmikasetti 40 ja sen 20 päälle tuleva keksinnön mukainen hilalaite 20 tuetaan. Hilalaite 20, jonka tilaan 40A filmikasetti ladataan. C-varsi 10 on järjestetty mammograf ialaitteen runko-osan (ei esitetty) yhteyteen tukiosalla 11 vaaka-akselin 12 ympäri käännettäväksi. Kuvattava rinta M painetaan ylä-painimella 15 hilalaitteen 20 kaukalon päälle, jonka tilaan 40A on 25 sijoitettu filmikasetti 40. Rinnan kuvaus suoritetaan putkipään 13 fokuksesta F lähtevällä röntgensäteilykeilalla X kasetissa 40 olevalle filmille 25 samalla kun kuviosta 8 tarkemmin näkyvää hilalevyä 22 os-killoidaan keksinnön mukaista menetelmää ja laitetta hyväksikäyttäen nuolen T suunnassa edestakaisin.

30

Kuvioissa 4,5 ja 6 on esitetty eräs toinen keksinnön mukainen mammograf ialaitteen hilalaite. Hilalaite 20 on muodostettu kaukaloksi, joka samalla muodostaa alapainimen, jota vasten yläpainin 15 puristaa kuvat tavan rinnan M. Filmikasetti 40 sijoitetaan kasettitasolle 14. Filmi-35 kasetti 40 on irrallinen hilalaitteeseen 20 nähden niin, että C-varsi « · h 7 85775 voidaan ajaa asennosta 10 asentoon 10' filmikasetin 40 tuomiseksi toimipaikalleen.

Kuvioissa 7,8 ja 9 on esitetty tarkemmin keksinnön mukaisen hilan ra-5 kenne ja toimintaperiaatteet. Kuviosta 8, joka esittää kuvion 7 yksityiskohtaa D suuremmassa mittakaavassa, näkyy pystypoikkileikkauksena hilalaitteen 20 tarkempi rakenne. Hilalaite 20 käsittää sen kaukalon tai tunnelin seinämän 21, joka on röntgensäteilyä läpäisevää materiaalia, mutta joka seinämä 21 on varsin jäykkä, jotta se olennaisesti 10 muotoaan muuttamatta pystyy kannattamaan kuvattavaa rintaa M. Seinämä 21 on sopivimmin hiilikuitulaminaattia, joka on hyvin jäykkä ohutsei-näisenäkin. Seinämän 21 alapuolella on suunnassa T liikkuva hilalevy 22, jossa on keskenään yhdensuuntaiset lyijylamellit 23 ja niiden välissä puuta tai muovia olevat röntgensäteilyä läpäisevät välikeosat 24. 15 Lamellien 23 taso on röntgensäteilykeilan X suuntainen niin, että la-mellilevy 22 läpäisee röntgensäteilyä, mutta estää kuvattavassa kohteessa M syntyvän siroavan säteilyn ja sekundäärisäteilyn pääsyn vaikuttamaan röntgenfilmiin 25. Hilalevyn 22 alla on filmikasettikotelon yläseinämä 27, jonka sisällä on filmi 25 ja sen alla vahvistuslevy 26. 20 Hilalevyjä 22 oskilloidaan keksinnön mukaisesti edestakaisin nuolen T suunnassa myöhemmin tarkemmin selostettavalla uudella tavalla ja me-kanismilla.

Kuviossa 10 on esitetty eräs edullinen keksinnön mukaista menetelmää 25 soveltava laite, jolla hilalevyä 22 oskilloidaan mikroamplitudeilla edestakaisin nuolen T suunnassa. Kuvion 10 mukainen laite käsittää askelmoottorin 31, joka on kiinnitetty tukiosilla 32 laitteen runkoon 30. Askelmoottorin 31a edestakaisin pyöritettävälle akselille on kiinnitetty kuularuuvi 38, jolla on kuulamutteri 39. Kuulamutteri 39 on 30 kiinnitetty kiinnityskorvakkeisiin 35, joiden välissä on johdetanko 34. Johdetanko liikkuu hilalaitteen 20 runko-osaan 30 kiinnitetyissä johde-holkeissa 33. Johdetangon 34 ja toisen johdeholkin 33 laipan 37 väliin on sovitettu jousi 36. Kun askelmoottorin 31a akselille kiinnitetty • · kuularuuvi 38 pyörähtelee edestakaisin, oskilloi hilalevy 22 runkoon 30 35 nähden mikroamplitudeilla. Jousen 36 tarkoituksena on poistaa hilalevyn "· · 22 liikkeen välykset.

8 85775

Askelmoottoria 31a ohjataan ajopiirin 51 välityksellä ohjausyksiköllä 50 (kuvio 12) niin, että kuularuuvi 38 pyörii edestakaisin suuntaa vaihtaen niin, että hilalevy 22 oskilloi mikroamplitudein edestakaisin 5 myöhemmin tarkemmin selostettavalla tavalla.

Kuviossa 11 on esitetty kuviota 10 vastaavalla tavalla keksinnön toinen toteutusesimerkki, jossa moottorin pyörimisliikkeen välitysmekanismi on erilainen kuin kuviossa 10. Kuvion 11 mukainen moottori 31b pyörii 10 yhteen suuntaan. Moottorin 31b akselille 40 on kiinnitetty urapyörä 41, jonka uraan on sovitettu johdetappi 43, joka on kiinnitetty tankoon 44. Tanko 44 on kiinnitetty hilalevyn 22 kiinnityskorvakkeeseen 35. Ura-pyörän 40 ura 42 on jyrsitty ja muotoiltu niin, että sen pyörähtäessä esim. 45° toteutuu tangon 44 liikejakso, joka täten toistuu kahdeksan 15 kertaa urapyörän 41 pyörähtäessä kerran ympäri.

Kuviossa 12 on esitetty ohjausyksikkö 50, joka ohjaa mammografialait-teen ja hilalaitteen 20 välityksellä moottorin 31 toimintaa. Ohjausyksikköön 50 on liitetty mammografialaitteen näppäimistö 52, näyttö 53 20 ja valotuskytkin 54. Ohjausyksikkö 50 lisäksi ohjaa röntgengeneraatto-ria 13. Ohjausyksikkö 50 saa tiedon hilalaiteen 20 alkuasennosta kytki-. men 56 välityksellä ja ohjausyksikköön 50 tulee tieto siitä, että hila- laite 20 on asennettu paikalleen tunnistimen 55 välityksellä. Mammo-.. grafialaitteen valotusautomatiikan rakenteen ja toiminnan osalta viita- 25 taan esimerkkinä hakijan FI-patenttihakemukseen nro

Kuvioissa 13 ja 14 on vertailtu ennestään tunnetun (kuvio 13) ja kek-V sinnön mukaisen (kuvio 14) hilalevyn 22 laitteen liikematkoja. Kuviossa 30 13 on esitetty ennestään tunnetun hilalaitteen hilalevyn 22 johdeme kanismi, joka käsittää ohjaimen 19a. Kuvion 13 mukaisesti kuvattavan kohteen M reunalta jää kuvautumatta alue P0, koska hilalevyn 22 sivut-tainen liikevara L0 on luokkaa n. 10 mm, mihin sisältyy johteen 19a • · hilalevyn 22 sivuttaisliike suunnassa T sekä pelivaraa sitä varten, 35 ettei hilalevyn 22 reuna tulee ulos johteesta 19a. Kuviosta 14 ilmenee, että keksinnössä hilalevyn 22 liikkeen amplitudi L, on tyypillisesti 9 85775 luokkaa vain n. ± 0,2...0,3 mm (L,»!.,), jolloin kuvattavasta kohteesta M jää kuvautumatta huomattavasti pienempi reuna-alue P, (P, < P0), mikä vastaa kasetissa 40 olevan filmin 25 ja hilalaitteen kotelon ulkoreunan 20a väliä.

5

Kuvioissa 15A-15D on esitetty eräitä edullisia ja tyypillisiä keksinnön mukaisen hilalaitteen 20 hilalevyn 22 oskillointitapoja matka-aikakoordinaatistossa L-t. Koordinaatiston pystyakselina on liikematka L, yksikkönä hilalamellien 23 keskinäinen väli 1 ja vaaka-akselina on aika 10 t. Kuvion 15A mukaisesti hilalevy 22 oskilloi edestakaisin toistuvissa jaksoissa T, jossa aikavälillä t0-t, hilalevy 22 liikkuu tasaisella nopeudella, minkä jälkeen aikavälillä t,-t2 liikesuunta kääntyy päinvastaiseksi ja taas aikavälillä t2-t3 toiseen suuntaan, minkä jälkeen aikavälillä t3-t4 hilalevy 20 suuntaansa muutettuaan palaa lähtöasemaan-15 sa, josta se lähti jakson T alussa. Näin ollen kuvion 15A mukaisesti kullakin lamellivälillä 1 hilalamellit 23 pysähtyvät liikesuuntaansa vaihtaessaan neljä kertaa jakson T aikana. Pysähdyskohdat jakautuvat tasan lamelliväleille L.

20 Kuvion 15A mukaisesti liikkeen maksimiamplitudi on 1,75 1. Kuviossa 15B on esitetty vastaava liikejakso T, jossa on neljä pysäytystä ja liik-.··.·. keen maksimiamplitudi on 2,75 1. Kuviossa 15C on esitetty tarkemmin kolmen peräkkäisen lamellin liikeratoja G,(t), G2(t) ja G3(t), joissa !. pysähdykset tulevat kohtiin 1/6 1, 2/6 1, 3/6 1, 4/6 1, 5/6 1 ja 6/6 1 25 (kohdat K,.Kj.K,,^). Täten lamellien pysäytyskohdat jakautuvat tasaisesti kullekin lamellivälille, joten lamellit 23 eivät kuvaudu häiritsevästi filmille 25. Peräkkäisten aikavälien t0,t,,t2,t3,t4,t, liikeamplitu-dit matkadimensiolla eivät ole vakiolliset. Kuviossa 15D on esitetty kolmen peräkkäisen lamellin liikeratoja liikkeen maksimi-amplitudin 30 ollessa 2,83 1.

·" Edellä esitetyllä tavalla on voitu toteuttaa sellainen hilalevyn 22 .·.· lamellien 23 oskillointitapa, jossa oskilloinnin muuttuva amplitudi on - riittävän lyhyt niin, että lyhyemmänkin valotusajan puitteissa saadaan 35 riittävän monta hilalevyn 22 liikesuunnan vaihdosta. Tyypillisesti lyhimmät valotusajat ovat luokkaa jopa alle 0,15. Juuri liikesuunnan 10 85775 vaihdokset, jossa lamellit pysähtyvät, ovat kriittiset. Kun nämä pysähdykset jaetaan olennaisesti tasan riittävän tiheästi lamelliväleille estetään hilan lamellien kuvautuminen filmille.

5 Kuvioissa 10 ja 11 on esitetty sellaiset hilalaitteen 20 oskillointi-mekanismit, joissa hilalevyn 22 liikettä muutetaan jaksollisesti ja pakko-ohjatusti siten, että liike toistuu jaksoissa T, joissa kussakin jaksossa on useita liikkeen suunnan muutoksia ja niiden välisiä hyvin lyhytaikaisia pysähdyksiä siten, että oskillointiliikkeen kokonaisamp-10 litudi jää verraten pieneksi ja yleensä pienemmäksi kuin n. 31.

Keksinnössä hilalevyn 22 nopeus on järjestetty niin suureksi, että lyhyimmilläkin esiintyvillä valotusajoilla hilalevy 22 ehtii oskilloida useita kertoja edestakaisin. Keksinnön edullisessa sovellusmuodossa 15 hilalevyä 22 oskilloidaan edestakaisin olennaisesti vakionopeudelle ja oskillaatioliikkeen suunnan muutokset suoritetaan mahdollisimman jyrkästi ja lyhyessä ajassa. Oskillaatioliike toteutetaan sopivimmin niin, että suunnan muutoksiin käytetty aika on ainakin kertaluokkaa pienempi kuin lineaarisen oskillointiliikkeen aika.

20

Keksintö voidaan kuitenkin toteuttaa myös niin, että moottoria, jolla hilan edestakainen oskillointiliike saadaan aikaan, ohjataan sopivalla satunnaissignaalilla, joka on siten prosessoitu, että hilalevyn 22 värähtelyliikkeen maksimiamplitudi on tietyissä rajoissa ja liike on 25 suhteellisen nopeaa niin, että pienemmilläkin valotusajoilla ehditään toteuttaa useita liikesuunnan muutoksia. Edellä esitetty tarkoittaa sitä, että hilalevyn 22 liike ei toista jaksollisesti tiettyä pakko-ohjattua liikerataa, vaan hilalevy 22 värähtelee satunnaisesti. Edellä mainitussa satunnaisliikkeessäkin on moottoria ohjaava signaali siten 30 valittu ja prosessoitu, että liikkeen maksimi-amplitudi on tietyissä rajoissa yleensä niin, että se on pienempi kuin n. 3 1 (1 - hilalevyn 22 lamelliväli) ja liikkeen suunnan muutokset ovat niin tiheässä, että pienemmilläkin valotusajoilla saadaan aikaan riittävän monta liikkeen * * suunnan muutosta niin, että suunnan muutokset sijoittuvat riittävän 35 tiheästi kullekin lamellivälille.

4 * « · 11 85775

Seuraavassa esitetään patenttivaatimukset, joiden määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa keksinnön eri yksityiskohdat voivat vaihdella.

Claims (14)

85775

1. Menetelmä röntgentekniikassa, jossa käytetään röntgensäteilylähdettä (13), josta kohdistetaan säteilykeila (X) kuvattavaan kohteeseen (M), 5 jolla säteilykeilalla (X) muodostetaan kuvattavasta kohteesta filmille (25) tai vastaavalle kuvantamisvälineelle kohteen (M) röntgenkuva ja jossa menetelmässä kuvattavan kohteen (M) ja filmin (25) tai vastaavan välillä käytetään hilalaitetta (20), jolla ehkäistään kuvattavassa kohteessa (M) syntyvän siroavan säteilyn tai sekundäärisäteilyn haitalli-10 nen vaikutus röntgenkuvaan, ja joka hilalaite (20) käsittää hilalevyn (22) , jossa on useita olennaisesti tasavälisiä röntgensäteilyä kaihtavia lamelleja, joiden väleistä (24) röntgensäteily pääsee säteily-keilan suunnassa vaikuttamaan filmille (25) ja jossa menetelmässä hila-levyä (22) oskilloidaan hilalamellien pituussuuntaan (T) nähden poikit- 15 taissuunnassa ja hilalevyn (22) tasossa edestakaisin, tunnettu siitä, että hilalevyä oskilloidaan edestakaisin vaihtelevalla amplitudilla niin, että oskillointiliikkeen pysähdykset tai suunnanvaihdot (K,...Kj) jakautuvat olennaisesti tasaisesti hilalevyn (22) lamelli-väleille niin, että hilalamellit (23) eivät haitallisesti kuvaudu fil-20 mille (25) tai vastaavalle.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hilalevyä (23) oskilloidaan pakko-ohjatusti säännöllisesti toistuvissa liikejaksoissa (T), joissa kussakin jaksossa (T) on useita pysäh- 25 dyksiä ja/tal liikesuunnan vaihdoksia.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hilaa liikutetaan lamelleihinsa nähden poikkisuunnassa siten, että liikkeen kokonaisempiitudi on korkeintaan luokaa 3x1 30 (1 - hilan lamelliväli) ja että kussakin liikejaksossa (T), hilalevy (23) palaa lähtöasemaansa useiden, sopivimmin n. 3-6 liikesuunnan vaihdon jälkeen.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu — 35 siitä, että hilalevyä (22) oskilloidaan edestakaisin olennaisesti va kionopeudella ja että liikesuunnan vaihdot suoritetaan ajassa, joka on i3 85775 ainakin kertaluokkaa pienempi kuin tasaisella liikenopeudella tapahtuva hilan liikevaihe.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu 5 siitä, että hilalevyn (22) yhteen suuntaan, sopivimmin vakionopeudella tapahtuvan liikkeen amplitudi on luokkaa (1-2) x 1 (1 - hilaväli) ja että yhteen suuntaan tapahtuva liikkeen kesto on alueella 0,001...0,1 s, sopivimminn. 0,01 s.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hilalevyä (22) oskilloidaan edestakaisin sellaisella mikro-liikkeellä, että lyhimmänkin esiintyvän valotusajan, joka on yleensä alle 0,1 s, aikana hilalevy ehtii tehdä sen kuvautumisen estämisen kannalta riittävän monta suunnan muutosta, sopivimmin 3...10 suunnan-15 muutosta.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmää sovelletaan mammografiassa, jossa kuvattava rinta (M) puristetaan paininlevyjen (14,15) väliin ja hilalaitteen (20) 20 hilalevy (22) sijoitetaan kuvattavan rinnan (M) ja filmikasetin (40) väliin.

8. Röntgenlaite, etenkin lääketieteeseen, joka laite käsittää röntgen-säteilylähteen (13), josta kohdistetaan röntgensäteilykeila (X) kuvat- 25 tavaan kohteeseen (M), joka laite käsittää filmikasetin (40) tai vastaavan kuvantamisvälineen, joka laite käsittää hilalaitteen (20), jossa on hilalevy (22) ja siinä useita rinnakkaisia ja/tai ristikkäisiä röntgensäteilyä varjostavia hilalamelleja, joiden taso on röntgensäteily-keilan (X) suuntainen ja joiden väleistä (1) röntgensäteily pääsee 30 kohdistumaan filmille (25) tai vastaavalle ja joka laite käsittää lii-kemekanismin, jolla mainittua hilalevyä oskilloidaan johteissaan (19b) hllalammelien (23) tasoon nähden poikittaisessa suunnassa (T), t u n -"·* n e t t u siitä, että laite käsittää hilalevyyn (22) kytketyn sellai sen liikemekanismiin, joka oskilloi hilalevyä (22) sen tason suunnassa ··· 35 edestakaisin vaihtuvalla amplitudilla niin, että hilalamellit (23) 14 85775 tekevät useita suunnanmuutoksia lyhimmilläkin kuvattaessa esiintyvillä valotusaj oilla.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että 5 laite käsittää yhteen tai vaihtuvaan suuntaan pyörivän moottorin (31a;31b), jota ohjataan röntgenlaitteen ohjausyksiköllä (50) siten, että hilalevy (22)) tekee edestakaista tasonsa suuntaista oskillaatio-llikettä, jonka amplitudi on korkeintaan (1-3) x 1, missä 1 - hila-lamelliväli. 10

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että hilalevy (22) on kytketty kiinnitysosiin (35), jotka on yhdistetty moottoriin (31a,31b), jolla hilalevyä (22) oskilloidaan edestakaisin.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 8-10 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite käsittää ohjausyksikön (50) ja moottorin ajopiirin (51) ohjaaman moottorin (31), joka pyörii yhteen suuntaan tai vaihtuvaan suuntaan ja jonka moottorin (31) akseli on yhdistetty hilalevyn 20 (22) johdeosiin (34), jotka liikkuvat hilalevyä (22) hilalaitteen (20) runko-osan (30) johteissa (33).

12. Jonkin patenttivaatimuksen 8-11 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite käsittää ohjausyksikön (50) ajopiirin (51) ohjaaman 25 askelmoottorin (31), jonka akselia pyöritetään edestakaisin ja että mainitun askelmoottorin akseli (38) on yhdistetty hilalevyn (32) johde-mekanismiin.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu siitä, 30 että askelmoottorin (31) tai vastaavan akseliin on yhdistetty kuula- ruuvi (38), jonka kuulamutteri (39) on kiinnitetty hilalevyn oskilloin-tiliikkeen johdemekanismiin (33,34,35,36) (kuvio 10).

14. Jonkin patenttivaatimuksen 8-13 mukainen laite, tunnettu ··1· 35 siitä, että laite käsittää ohjausyksikön (50) ja moottorin ajopiirin (51) ohjaaman moottorin (31b), jonka akselille (40) on kiinnitetty 15 85775 urapyörä (41), jossa olevaan uraan (42) yhteydessä oleva välitys-mekanismi (43,44) oskilloi hilalevyä (22) ja että mainitun urapyörän (41) ura (42) on siten muotoiltu, että hilalevy (22) oskilloi useita mikroliikkeitä urapyörän (41) yhdellä pyörähdyksellä. 5 1 • 4 « « » · · * 16 85775